AVEC 1/2024

AVEC

Paristo-materiaalit palvelevat parisuhderyhmiä – Raisiossa Unelmaparit kohtaavat kerran kuussa

Järjestölle uusi strategia vuosille 2024–2028: Toivon näköaloja parisuhteille ja perheille

Paremman avioliiton lehti

1/2024

Avioliittotyön kehittäjät Marita ja Markku Kulmala kasvoivat kriisiparista vaikuttajiksi

Petra ja Ilkka Saariranta: Sanat omalle käytökselle parisuhteessa löytyivät

Julkaisija

Parempi avioliitto ry

Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää

31. Vuosikerta

Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa

Päätoimittaja

Hanna Ranssi-Matikainen P. 050 4621 543

Toimitussihteeri

Heini Röyskö p. 044 973 9758

Avustajat

Elina Holappa

Maria Ihonen

Riku Kankaro

Sarjakuva

Jarkko Vehniäinen / Maria Ihonen

Visuaalinen ilme

Koska / Antti

Taitto

HannaHau / Hanna Hauta-aho

Kannen kuva: Sakari Röyskö

Paino

Punamusta Oy 2024

ISSN 2984-1054 (painettu)

ISSN 2984-1062 (verkkojulkaisu)

Ympäristömerkkien ja sertifikaattilogojen käyttöohjeet

parempiavioliitto

@parempiavioliitto

www.parempiavioliitto.fi

4 Tapahtumat

5 Pääkirjoitus

10

8 16

6 Liity jäseneksi

7 Terveisiä kurssilta – Ryhmänohjaajakoulutus

8 Järjestölle uusi strategia

10 Petra ja Ilkka Saariranta – Erilaiset samana päivänä syntyneet

13 Lahjoita – anna hyvän kiertää

14 Paristo-ryhmä –säännöllisiä tapaamisia parisuhdeteemojen äärellä

16 Avioliittotyön kehittäjät Marita ja Markku Kulmala: Leiri muutti elämän tärkeysjärjestyksen

22 Kirja-arviot: Mustasukkaisuus ja Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa.

23 Sarjakuva

Jos innostuit lehden sisällöstä, tilaa lehtiä jaettavaksi omassa yhteisössäsi! Kerro, paljonko ja mihin lähetämme: toimisto@parempiavioliitto.fi

VUODEN PÄÄTAPAHTUMA

Pieksämäen parisuhdeja perheleiri 28.6.–5.7.2024!

Lue lisää ja ilmoittaudu www.parempiavioliitto.fi

KEVÄÄN TAPAHTUMAT 2024

Parisuhteen kevätsiivous – Kevään parisuhdekurssi 15.–17.3.2024 Järvenpää

Kevään parisuhdekurssilla tunnistetaan parisuhteen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä kuten työelämän kuormittavuutta ja somessa roikkumista. Siivousteeman mukaisesti kurssi auttaa poistamaan turhaa roinaa parisuhteesta. Luentojen jälkeen aiheiden käsittelyä jatketaan pienryhmissä, joihin kuuluu 2–3 osallistujaparia sekä tehtävään koulutettu ryhmänohjaajapari.

Kurssin jälkeen:

• näette kirkkaammin parisuhteenne tavoitteet

• osaatte suojella paremmin parisuhdettanne ulkoisilta paineilta

• olette sopineet somen käytön pelisäännöistä

• osaatte käsitellä selvittämättömiä asioita ja katkeruuksia anteeksiantamisen avulla. Ilmoittautuminen päättyy pe 8.3.

Course for couples – Married life to the full 20.–21.4.2024 Järvenpää

A new kind of relationship event in English, offering lessons on basic relationship issues: communication, feelings and needs, understanding differences and priorities in life. The weekend will include lectures and small group discussions in a safe environment. The event is especially aimed for those of you speaking English with your spouse, even if it is only one or neither of your mother tongues. The lectures and small groups will be in English. The deadline for registration is Fri 12.4.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi 20.–21.4.2024 Lapua

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi Lapualla sopii kaikille pareille, jotka haluavat rakentaa suhteeseensa turvallisempaa ja vahvempaa tunneyhteyttä. Kurssi sisältää luentoja ja yhdessä oman puolison kanssa tehtäviä hyvin toimivia harjoituksia. Kurssin kouluttajana toimii paripsykoterapeutti ja psykologi Hanna Pinomaa, joka vastaa Tunnekeskeisen pariterapian ammattilaisille suunnatuista koulutuksista Suomessa.

Kurssin jälkeen osaatte:

• tunnistaa parisuhteenne vuorovaikutuksessa toistuvia kielteisiä kehiä ja mitä hankalissa katkoksen hetkissä tapahtuu

• pysäyttää kielteiset kehät

• rakentaa läheisyyden ja yhteyden uudelleen katkoksen jälkeen

• ylittää vaikeat paikat yhdessä turvallisesti.

Ilmoittautuminen päättyy pe 12.4.

Aviopolis – Syvemmälle sinuun 4.–5.5.2024 Järvenpää

Haluaisitko puhua kumppanisi kanssa läheisyydestä, seksistä ja romantiikasta, mutta sanat juuttuvat aina kurkkuun? Tervetuloa huimalle seikkailulle Syvemmälle sinuun -parisuhdekurssille. Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että yksi seksiä käsittelevä luento kurssilla on vain pintaraapaisu. Nyt vietämme koko viikonlopun läheisyyden, seksuaalisuuden ja romantiikan monien ulottuvuuksien äärellä. Ilmoittautuminen päättyy pe 26.4.

50 vuotta koulutusta: Taitopakki

parempaan parisuhteeseen

Hanna Ranssi-Matikainen

toiminnanjohtaja

hanna.ranssi-matikainen@parempiavioliitto.fi

Jo 50 vuoden ajan avioliittotyön ydin on ollut kouluttaa tavallisia suomalaisia parisuhdetaidoissa. Kymmenet tuhannet parit ovat saaneet uuden suunnan avioliittoonsa viikon tai viikonlopun mittaisista tapahtumista. Vaikka tarpeet ovat vuosikymmenten aikana vaihdelleet, toiminnan perusta on säilynyt samana. Tarvitaan tietoista suhteen hoitamista sekä toimivia työkaluja parisuhteen parantamiseksi.

Omaa avioliittoaan työstäneet ja vapaaehtoistehtäviinsä valmennetut pariskunnat ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi kouluttajiksi. Vähän samalla periaatteella kuin mainonnassa: kun tavallinen kuluttaja kehuu tuotetta hyväksi, sitä ostetaan. Toimintaan osallistuneet parit kokevat saaneensa eniten apua oman suhteensa työstämiseen toisten parien kokemuksista luennoilta ja vertaisryhmistä. Näin ei ole tapahtunut sattumalta. Koulutuspolkua keskeisiin tehtäviin on kehitetty jo lähes 30 vuoden ajan.

Vapaaehtoistoimintaa motivoi useimmiten itselle tärkeät arvot. Tavoitteena on tehdä työtä, joka hyödyttää itseä ja muita. Parhaimmillaan työ tuo merkityksellistä vastapainoa nopearytmiselle arkityölle. Koska vapaaehtoistoiminnan tavoite on kehittää omia taitoja, johtamisen tulee olla ammattitaitoista. Kaikille pitää välittyä tunne siitä, että heitä tarvitaan ja heidän panostaan arvostetaan.

Tähän me järjestönä kaikin tavoin pyrimme. Otamme mielellämme palautetta vastaan siitä, millaisia koulutuksia tai millaista tukea parisuhdetyön tekemiseksi eniten kaipaisitte. Tavoitteenamme on palvella osallistujia ja vapaaehtoisia parhaalla mahdollisella tavalla – perustehtävää unohtamatta. Ja se on olla Suomen vaikuttavin vertaistukea pariskunnille tarjoava vapaaehtoisjärjestö, joka auttaa löytämään keinoja onnellisen ja kestävän perhe-elämän rakentamiseen. ∞

P.S. Voit tutustua yhdistyksen uuteen strategiaan vuosille 2024–2028 sivuilta 8–9.

kuva Jani Laukkanen

Lisää yhteistä hyvää, liity jäseneksi

Panoksesi työn kannattajana ja tukijana on erittäin tärkeä. Yhdistyksen jäsenenä vahvistat ääntä, jolla yhdistys puhuu ja osoitat vahvan tuen toiminnallemme pariskuntien ja perheiden hyväksi. Yhdistys on yhtä vahva kuin jäsenistönsä.

Voit lähettää jäsenhakemuksesi verkkokauppamme kautta. Verkkokaupassa voit kätevästi hallinnoida myös yhteystietojasi, ilmoittautua tapahtumiimme ja ostaa lahjakortteja.

Parempi avioliitto ry on vuonna 2013 perustettu kristillistä avioliitto­ ja perhetyötä tekevä järjestö. Tarjoamme taitoja ja työkaluja parisuhteensa kehittämisestä kiinnostuneille. Edistämme perheiden hyvinvointia puolisoiden välistä suhdetta ja yksilöllistä kasvua tukemalla. Järjestämme parisuhdetapahtumia sekä tarjoamme tukipareja kriisissä oleville pareille. Toimintamme perustuu vertaistukeen. Koulutamme vertaisryhmien ohjaajia, tukipareja ja luennoitsijoita valtakunnalliseen parisuhdetyöhön. Kurssit ovat vapaan sivistystyön koulutusta, jota järjestetään yhteistyössä kansanopistojen kanssa.

Liity

VARSINAISEKSI JÄSENEKSI tai

KANNATTAJAJÄSENEKSI.

Jäsenenä saat alennuksen yhdistyksen koulutuskursseista. Varsinaisella jäsenellä on myös äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.

Vuosittainen jäsenmaksu on 50 euroa / henkilö.

parempiavioliitto.fi/liity-jaseneksi

Ryhmänohjaajakoulutus järjestettiin Järvenpään STEP-kampuksella 28.–29.10.2023. Kurssilaiset opiskelivat Markku ja Maria Ihosen johdolla viikonlopun ajan vertaisryhmän ohjaamista. Kysyimme kahdelta kurssille osallistuneelta pariskunnalta, mikä toi heidät kurssille ja mikä oli koulutuksen paras anti.

Jyväskyläläiset Susanna ja Pasi Juvosen toi kurssille vahva luottamus siihen, että avioliitossa asiat voivat muuttua.

– Päällimmäisenä ajatuksena on se, mitä olen itse käynyt läpi, ja miten se on muuttanut oman elämän ja avioliiton arvojärjestyksen. Meillä on vahva usko ihmisen muutoksen mahdollisuuteen ja ajatukseni on, että pystyisimme näyttämään toisillekin avoimia ovia, Susanna kertoo.

Pasilla oli ollut jo pitkään mielessä, voisiko hän itsekin olla jakamassa saamaansa hyvää eteenpäin:

– Kentältä on tullut viestiä, että tarvetta ryhmänohjaajille on. Oikeaa hetkeä lähteä mukaan esimerkiksi ryhmänohjaajakoulutukseen ei koskaan tule, jos sitä jää odottamaan.

Pariskunta koki, että Ryhmänohjaajakoulutuksessa he saivat hoivaa myös omalle parisuhteelleen. Pariskunta kehuu vuolaasti kouluttajia:

– Käytetyt esimerkit olivat kauhean koskettavia ja hauskoja. Ryhmänohjaaminen on toisaalta vaativaa, mutta samaan aikaan ei nosteta rimaa liian korkealle: olemme vertaisia ja kohtaamme ryhmäläiset samalla tasolla. Jumala käyttää vajavaisia ihmisiä.

Tamperelaiset Sointu ja Mika Partanen olivat jo pidempään halunneet löytää yhteisen harrastuksen tai palvelutyön.

– Iso vaikutin oli se, että olimme vertaisryhmään osallistuessamme nähneet, että ryhmä toimi hyvin juuri ryhmänohjaajien ansiosta. Haluaisimme toimia toisille pareille toivonnäyttäjinä, Mika kertoo.

Soinnusta koulutus oli rakennettu hienosti, opetus oli maanläheistä ja ymmärrettävää. Ensin tarjottiin teoriaa, sitten päästiin heti käytäntöön testaamaan yhdessä toisten kurssilaisten ja kouluttajien kanssa, mikä toimii ja missä olisi omassa toiminnassa vielä kehitettävää.

– Arvostimme erityisesti sitä, että kurssilla sai konkreettisesti harjoitella ryhmänohjaamista: nyt tiedämme, miltä se oikeasti tuntuu. Nostaisin kuitenkin suurimmaksi anniksi sen, että saimme olla täällä pariskuntana yhdessä yhteisen aiheen äärellä, Sointu kuvaa.

Mika on samoilla linjoilla, kurssi tarjosi mahdollisuuden panostaa myös omaan puolisoon.

teksti

Hanna Ranssi-Matikainen

Kuvat

Sakari Röyskö

Järjestön uusi strategia vuosille 2024–2028

Tarjolla toivon näköaloja tulevaisuuteen

Parempi avioliitto ry:n eli ParAvin visiona on olla Suomen vaikuttavin vertaistukea pariskunnille tarjoava vapaaehtoisjärjestö. Tarkoituksena on auttaa pariskuntia löytämään keinoja onnellisen ja kestävän avioliiton ja perhe-elämän rakentamiseen.

Parempi avioliitto ry:lle laadittiin ensimmäinen virallinen strategia vuonna 2019. Hallitus käynnisti toisen strategiakauden 2024–2028 suunnittelutyön keväällä 2023. Työskentelyä johti järjestön entinen hallituksen jäsen Mikko Rusama

Uusi motto kertoo toiminnasta olennaisimman: Tarvitaan ParAvi, koska hyvinvoivat parisuhteet ja perheet vahvistavat koko yhteiskuntaa. Monella tavalla epävarmaksi käyvän maailman keskellä tavoitteelle on selkeä tilaus. Toimiva parisuhde tukee myös lasten hyvinvointia perheissä.

Vapaaehtoisten osaaminen vahvemmin käyttöön Suurin strateginen muutos liittyy vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen. Unelmana on, että vapaaehtoiset innostuvat järjestämään parisuhdetapahtumia omissa lähiyhteisöissään: seurakunnissa, työpaikoilla ja naapurustossa sekä muissa

itselleen tärkeissä yhteisöissä. Järjestön palkattu henkilökunta tarjoaa toiminnan tueksi tiedotusta, laadukkaita materiaaleja, koulutuksia, neuvontaa sekä tukea käytännön järjestelyihin. Järjestön pidemmät viikonvaihteen ja viikon mittaiset koulutukset toimivat kasvualustana oman parisuhteen kehittämiselle.

Digitaalisilla aineistoilla on työmuodon kehittämisessä oma merkittävä roolinsa. Niiden avulla ParAvin kouluttamat vapaaehtoiset voivat helposti järjestää parisuhdetapahtumia eri puolilla Suomea. Ennen koronaa järjestettiin noin 100 tapahtumaa vuosittain yhteistyössä eri tahojen kanssa. Koronan myötä toiminta luonnollisesti väheni, mutta nyt intoa taas riittää. Digitaalisten Paristo-pienryhmämateriaalien avulla vertaisryhmiä on perustettu ahkerasti omille paikkakunnille. Kumpparit-tapahtumamateriaaleja hyödynnetään aktiivisesti paikallistapahtumien järjestämisessä. Digitaaliset tuotteet on helppo tilata verkkosivuiltamme.

Tapahtumia myös englanniksi

Osana strategiaprosessia toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia analysoitiin huolellisesti. Yksi keskeisistä muutoksista liittyy Suomessa asuvien ulkomaalaisten lisääntyneeseen määrään. Pääkaupunkiseudulla on kouluja, joissa jo 1/3 oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin Suomen virallisia kieliä. Tällä on väistämättä vaikutuksia maassamme tehtyyn parisuhdetyöhön. Palveluita pitää olla tarjolla myös englanniksi. Huhtikuussa 20.–21.4. toteutetaan yhdistyksen historian ensimmäinen parisuhdekurssi englanniksi luentoja, vertaisryhmiä, juontoja ja musiikkia myöten.

Toinen havaittu muutos liittyy ryhmänohjaajien ja luennoitsijoiden koulutuksiin. Koska työikäisten ajasta käydään kiivasta kilpailua, viikonlopun mittaisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen on vuosien saatossa vähentynyt. Sen sijaan omalle kotisohvalle tuodut

Järjestön toimintaa ohjaa kolme

keskeistä arvoa, jotka ovat kristillisyys, yhteisöllisyys ja luotettavuus.

lyhyet kokoontumiset keräävät vapaaehtoiset yhteen ja antavat tuiki tarpeellisen kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Verkkopalavereihin tullaan panostamaan tämän vuoden aikana enenevässä määrin. Myös Pieksämäen parisuhde- ja perheleirin iltakoulutuksia uudistetaan.

Toiminnan perustana rukous Järjestön toimintaa ohjaa kolme keskeistä arvoa, jotka ovat kristillisyys, yhteisöllisyys ja luotettavuus. Tavoitteemme on herättää toivoa, toimia yhteisönä arvostavasti ja rakkaudellisesti sekä olla palveleva ja haluttu yhteistyökumppani.

Missiona on vahvistaa perheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja koulutusta parisuhdetaitoihin. Kaiken perustana on rukous, joka tarjoaa toivon näköaloja vaikeimpiinkin hetkiin. Näiden arvojen saattelemana astumme turvallisin mielin kohti seuraavaa viisivuotiskautta. ∞

Parempi avioliitto ry:n hallitus 2024

Katri ja Jouni Perttula (pj.)

Rimona ja Hannu Hakkarainen

Anna ja Marko Huhtala

Jenni ja Riku Kankaro

Anna ja Petteri Kotamäki

Heidi ja Taneli Laamanen

Erilaiset samana päivänä syntyneet

Petra ja Ilkka Saariranta ovat olleet yhdessä nuoruusvuosista asti. Erilaisilla tarpeilla varustetut persoonat kasvoivat aikuiseksi yhdessä. Parisuhdetapahtumissa saatu oppi on auttanut pariskuntaa ymmärtämään toisiaan yhä paremmin.

teksti Heini Röyskö kuvat Sakari Röyskö

Turkulaiset Petra, 36, ja Ilkka, 36, tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Raisiossa kristittyjen nuorten uudenvuoden juhlissa reilut viisitoista vuotta sitten. Petran toi juhliin yhteinen tuttava. Molemminpuolinen ihastus syttyi lähes ensisilmäyksellä. Petran vakuutti Ilkan jämäkkä kädenpuristus.

– Muistan vieläkin hyvin sen hetken, kun käteltiin, Ilkka oli niin ystävällinen ja itsevarma. Tuli heti sellainen olo, että onpa kiva tyyppi, Petra kertoo.

Ilkka puolestaan ihastui Petran ulkonäköön sekä naisen kykyyn kohdata toinen ihminen:

– Petra oli läsnä ja aito, ja se oli kiinnostavaa.

Pian kaksikolle selvisi, että heitä yhdisti samanlainen huumorintaju. Illan aikana paljastui kuitenkin myös se, että

he olivat syntyneet samana päivänä samana vuonna ja vieläpä samassa sairaalassa. TYKS:ssä synnytysten väliä oli vain 45 minuuttia.

Onnistuneet uudenvuoden juhlat poikivat lisää tapaamisia. Tutulla joukolla vietettiin yhteisissä aktiviteeteissä kokonainen viikko.

– Kun tapasimme, en ollut ajatellut lainkaan parisuhdetta tai avioliittoa pitkällä tähtäimellä. Ilkka taas kertoi heti ensimmäisen viikon aikana, että oli liikkeellä vakavissaan, Petra kuvaa.

Ilkka oli käynyt edellisenä syksynä syvällisesti omaa elämäänsä läpi:

– Olin rukoillut Jumalaa ja sanonut hyvin selkeän rukouksen puolisoasiaan liittyen. Olin myös järjestänyt omia asioitani niin, että olin vakavissani liikkeellä. Petran kohdalla kaikki loksahti tosi nopeasti paikalleen.

Seurustelu alkoi etäsuhteessa, sillä opinnot pitivät paria erillään. Petra asui Helsingissä ja Ilkka Turussa. Seurustelun edetessä he huomasivat tulevansa hyvinkin erilaisista taustoista: Ilkan perheessä hengellisyydellä oli keskeinen rooli, Petran perheessä taas ei. Petran lapsuus piti sisällään useita muuttoja sekä asumista ulkomailla. Ilkka taas oli viettänyt koko lapsuutensa kotimaassa.

Vastakkaiset tarpeet aiheuttavat hankausta

Pariskunta havahtui nopeasti siihen, että erilaisista taustoista ja tarpeista johtuen suhteen eteen olisi hyvä tehdä työtä.

– Olen vetäytyvä ja Petra taas sen vastakohta. Tämä on aiheuttanut suhteeseen erityisen haastavan dynamiikan, Ilkka toteaa.

Petra ja Ilkka tutustuivat jo heti avioliiton alkumetreillä eri parisuhdetyön muotoihin. Ilkka oli ollut Pieksämäen avioliittoleirillä vanhempiensa mukana pienenä lapsena. Järjestön toiminta tuli tutuksi uudelleen seurakuntakontaktien kautta.

– Seurakunnassa oli yksi pariskunta, joka oli täysin hurahtanut Parempi avioliitto ry:n toimintaan, Petra nauraa.

Ilkka ja Petra päättivät lähteä Parempi avioliitto ry:n parisuhdetapahtumaan, vaikka ajatus vertaisryhmistä ensin kauhistutti:

– Aloitimme viikonlopputapahtumasta, ja se oli aivan mahtava kokemus. Mutta kyllähän ne ryhmät jännittivät, että mitä jos se ei jotenkin toimikaan. Ensimmäisen tapahtuman jälkeen minulle kävi se klassinen, “jäin koukkuun”.

Nyt pariskunta on ollut kaksi kertaa Pieksämäen leirillä. Ilkka painottaa, että tapahtumissa on mahtavaa olla:

"Tunnekeskeisellä parisuhde-

i kurssilla ymmärsimme, ettei i kumpikaan ole paha, vaan i molemmat etsivät turvaa

i erilaisilla tavoilla." i

– Itselläni on haastetta avautua kahden kesken, mutta kun siellä on salliva, lämmin ja rakastava ilmapiiri, olen uskaltanut puhua. Ryhmät Pieksämäen leireillä ovat olleet erityisen hyviä. Arjessa sitä jää usein pyörimään yksin omien ajatustensa kanssa, mutta vertaisryhmissä tajuaa, että minulla on ihan vastaavia asioita kuin muillakin. Ei tässä ihan yksin olla, Ilkka sanoo.

Petra arvostaa sitä, että Parempi avioliitto ry:n työ pohjautuu tutkittuun tietoon. Petra kertoo fanittavansa koko työn konseptia:

– Pienryhmät ovat tarkasti mietittyjä, ja vaikka ryhmäkeskusteluissa mennään syvälle, niissä säilyy kuitenkin tietty anonymiteetti. Minulle kuitenkin kaikkein tärkeintä on se, että voin olla mukana joukossa pariskuntia, jotka kaikki haluavat samaa, ja jokainen saa olla mukana keskeneräisenä. Luennoitsijatkin luennoivat keskeneräisyydestä käsin.

Ilkka korostaa parisuhdetapahtumien ammattimaisuutta.

– On sellainen tunne, että ollaan hyvissä käsissä ja homma toimii. Ei ole yhtään sellaisen räpeltämisen oloista, Ilkka tiivistää.

Petralle tärkeää Parempi avioliitto ry:n tapahtumissa on myös siellä kuultava musiikki.

– Olisi aivan erilaista, jos siellä ei olisi sitä musiikkia, joka on niin hoitavaa ja kappaleet ovat taitavasti valittuja. Koen, että juuri ennen luentoa esitetyt biisit avaavat meitä toisiamme kohden, vaikka olisi ollut juuri ennen luentoa jäinenkin tilanne. Se ihmisyys on jotenkin niin vahvasti läsnä lauluissa.

Sanat omalle käytökselle löytyvät

Petra kertoo, että sille, mitä parisuhteessa tapahtui, ei ensin ollut sanoja. Parisuhdetapahtumista löytyivät asioille nimet ja pikkuhiljaa myös syyt oman käyttäytymisen takana.

– Tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla ymmärsimme, ettei kumpikaan ole paha, vaan molemmat etsivät turvaa erilaisilla tavoilla, Petra summaa.

Parisuhdetapahtumista on noussut pariskunnalle myös toiveikkuus siitä, että suhteeseen tulevat katkokset voidaan korjata. Petra ja Ilkka kokevat, että jokainen tapahtuma on vienyt parisuhdetta syvemmälle.

– Menen helposti lukkoon arjen keskellä ja vetäydyn, mutta tapahtumissa pystyn jotenkin paljastamaan itseäni, Ilkka kuvaa.

Pariskunnalla on 4-, 6-, ja 8-vuotiaat lapset. Petra korostaa, että pikkulapsiarjen keskellä ei kumpikaan ehdi pohtia ja työstää parisuhteen asioita myöhään yöhön, niin kuin he tekivät suhteen alussa.

– Parisuhdetapahtumissa ja -leireillä pääsee sukeltamaan parisuhteeseen ajan kanssa. Arjessa tiettyjen aiheiden käsittely olisi aivan liian kuormittavaa.

Petra korostaa, että asioiden työstäminen ottaa myös aikaa:

– Se, mikä Parempi avioliitto ry:n tapahtumissakin nousee esille, on mielestäni vastakkaista tälle ajalle: Asioiden työstäminen parisuhteessa ottaa todella paljon aikaa. Asiat eivät ratkea parissa kuukaudessa, koska monia asia voi juontua jo lapsuudesta asti.

Parisuhdetapahtuman loppu on aina vaikeaa niin Petralle kuin Ilkalle.

– Olisi niin ihana jäädä siihen kuplaan, pariskunta nauraa. ∞

Apua on tarjolla nopeasti

HAE TUKIPARIA

Tukipari tarjoaa vertaistukea parisuhdekriisissä tai haastavassa tilanteessa olevalle parille nopeasti. Tukipari on koulutettu vapaaehtoinen pariskunta, vierellä kulkija, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat kuunteleminen, rohkaiseminen ja toivon herättäminen. Toiselta parilta saa usein uusia näkökulmia oman parisuhteen ongelmiin.

Työmme piirissä on yli sata tukiparia ympäri Suomen. Tapaamiset sovitaan yhdessä tukiparin kanssa. Toiminnan kohderyhmä on eri sukupuolta olevat parit. Toiminta on maksutonta ja tukiparin saa noin viikossa.

Lue lisää: parempiavioliitto.fi

LAHJOITA – anna hyvän kiertää

SOITA PARISUHDEPUHELIMEEN

Parisuhdepuhelin on palvelu, johon voit soittaa, kun kaipaat keskustelukumppania parisuhdeasioissa. Keskustelussa keskitytään niihin asioihin, joita itse tahdot nostaa esille.

Puhelimeen on mahdollista soittaa nimettömänä Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut päivystäjät. Keskustelu on luottamuksellista. Soitto parisuhdepuhelimeen maksaa soittajan puhelinoperaattorin määrittelemän hinnan.

Parempi yhteys -parisuhdepuhelin 050 3122 325 tiistai–perjantai klo 10–16

Saitko apua Parempi avioliitto ry:n tapahtumista? Anna hyvän kiertää ja tue työtämme, jotta parisuhteet ja perheet voisivat Suomessa paremmin!

Parempi avioliitto ry myöntää avustuksia taloushaasteiden kanssa kamppaileville pariskunnille, perheille ja yksityishenkilöille yhdistyksen järjestämien kurssikustannusten kattamiseen. Lahjoitusvarat mahdollistavat muun muassa kaiken tiedottamisen toiminnastamme.

Avioliittotyön juhlavuosi 2024

Onnittele 50 vuotta täyttävää avioliittotyötä lahjoittamalla Parempi avioliitto ry:lle 50 € toiminnan vahvistamiseksi. Lähes kuudennes järjestön toiminnasta katetaan lahjoitusvaroin.

MOBILEPAY-SOVELLUKSELLA

Asenna sovellus ja näppäile 88258

KANNATUSTILI

FI17 1237 3000 1354 15

Muista käyttää viitettä 5555.

KÄYTTÖTILI

FI39 1237 3000 1354 07

Jos olet yhdistyksen jäsen, kohdista mahdollinen tukesi ystävällisesti yhdistyksen käyttötilille. Muista käyttää viitettä 5555.

alkaen koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

PARISTO-RYHMÄ

parisuhdeteemojen äärellä

Mikko Kervilä vetävät Raisiossa Unelmaparit-nimistä Paristo-ryhmää. Digitaaliset Paristo-pienryhmämateriaalit ovat olleet ryhmän käytössä syksystä 2021 asti. Unelmaparit-ryhmä sai alkunsa jo keväällä 2019.

Unelmaparit syntyy

Ajatus avioparien vertaisryhmästä syntyi ensin Tarun mielessä. Hän oli mukana naisten Unelmasiskot-pienryhmässä ja alkoi siellä unelmoida omasta parisuhdepienryhmästä. Tarun ehdotus sai Mikolta myönteisen vastaanoton.

– Minulla oli vähän itsekäs ajatus, että kun näitten asioitten pariin pysähtyy joka kuukausi, siitä saa omallekin parisuhteelle hyvää huoltoa, Mikko kertoo.

Ensin Unelmaparit-nimisessä ryhmässä oli Kervilöiden lisäksi kolme avioparia. Tapaamisissa hyödynnettiin Parempi avioliitto ry:n parisuhdemateriaaleja, mutta ryhmäläiset loivat alustuksensa itse. Ryhmäkeskustelut käytiin Pieksämäen parisuhdeleireiltä tuttuja pienryhmäkysymyksiä hyödyntäen. Kun Paristo-materiaalit julkaistiin syksyllä

2021, ne otettiin käyttöön ja ryhmä kasvoi kolmella parilla.

Tapaamisia kerran kuussa Nykyään Kervilöiden Paristo-ryhmä kokoontuu noin kerran kuussa Raision seurakuntatalolla. Kokoonpano on pysynyt samana vuodesta 2021.

Tapaamiset kestävät noin kaksi ja puoli tuntia kerrallaan. Ne alkavat päivän teeman alustuksella kahvittelun ja nyyttäreiden merkeissä. Sen jälkeen parit jakaantuvat kahteen pienempään ryhmään keskustelemaan aiheesta nousevista kysymyksistä. Kaikkia Paristo-materiaalien 30 aihetta he eivät ole vielä käyneet läpi, mutta luultavasti kevään kuluessa loputkin teemat tulevat käsiteltyä.

Muutaman kerran vanha aihe on otettu uudelleen käsittelyyn:

teksti Elina Holappa ja Heini Röyskö kuvat Riku Kankaro / Kuvakenguru

Taru ja Mikko Kervilä

– Niitä Pieksämäellä käytyjä, mielestämme tosi olennaisia teemoja, kuten itsetunto, kommunikaatio tai parisuhdetarpeet on käyty läpi jo kaksi kertaa, koska ajateltiin, että kertaus on opintojen äiti.

Paristo-ryhmän pariskunnista on tullut tapaamisten myötä ystäväporukka, ja he tapaavat myös vapaamuotoisemmin toistensa kodeissa.

Lähentää puolisoita arjessa

Paristo-ryhmästä on tullut niin tärkeä osa

Tarun ja Mikon arkea, että ajatus ryhmän puuttumisesta on heistä hämmentävä.

– Se, että puolison kanssa sitoutuu säännöllisesti pysähtymään parisuhteen äärelle, lähentää todella vahvasti. Se antaa uskoa tulevaan ja siihen, että meille molemmille tämä asia on tärkeä ja me panostetaan siihen. Ja tietää, että jos tulevaisuudessa tulee jotain vaikeaa, niin meillä on keinot, miten mennä siitä eteenpäin.

Kervilöiden mukaan on hyvä, että parisuhteen asioita tulee käsiteltyä pitkin vuotta, eikä koko lastia kanneta esimerkiksi Pieksämäen parisuhdeleirille kerran vuodessa.

– Siinä jotenkin ei ehdi kertymään niin paljon sitä tavaraa käsiteltäväksi, Mikko summaa.

Kehitysideaksi Paristolle Kervilät ehdottavat, että välillä voisi yksi pari pitää alustuksen kaikkiin Suomen paristoryhmiin etäyhteyksin. Tämän etäalustuksen jälkeen paikalliset pienryhmät sitten käsittelisivät aihetta keskenään.

Vinkki ohjasi Paristo-ryhmään

Hans ja Heli Gustafsson saivat vinkin Kervilöiden Paristo-ryhmästä ystävältä. Gustafssonit ovat käyneet ryhmässä lähes kaksi vuotta. Heille tärkeintä on ollut rakentava keskustelu ryhmässä oman puolison kanssa.

Maria ja Kalle Rautavuori ovat puolestaan olleet Kervilöiden Paristo-ryhmässä mukana lähes kolme vuotta:

Olemme olleet jo vuosia mukana Parempi avioliitto ry:n toiminnassa. Leireillä olemme käyneet harvakseltaan, joten tuntuikin hyvältä ajatukselta ylläpitää hyvää aviosuhdetta tiiviimmin kokoontuvan ryhmän avulla. Maria kyseli sopivaa ryhmää järjestön aktiivilta, joka osasi neuvoa meidät tähän Paristoon.   Rautavuoret korostavat, että kaikilla pareilla on haasteita omassa avioliitossaan. Kenenkään avioliitto ei kukoista ilman työtä sen hyväksi.

– Paristossa saa työstää omaa parisuhdetta mukavassa ja turvallisessa vertaisryhmässä. ∞

MAKSUTTOMAT PARISTO-MATERIAALIT PIENRYHMILLE

Paristo-ryhmissä pureudutaan joka kerta eri parisuhdeaiheen ympärille. Ryhmässä työskennellään oman suhteen eteen saaden samalla tukea muilta vertaispareilta. Laadukkaat Paristo-materiaalit on koostettu kolmen vuoden pienryhmäkokoontumisten tueksi parisuhderyhmille.

Paristo-materiaalit ovat helppokäyttöiset ja maksuttomat. Aiheiden joukossa on tuttuja perusaiheita, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen koettu toimiviksi sekä tärkeiksi koettuja toiveaiheita.

PARISTO-MATERIAALIT:

• Luentodiat + keskustelutehtävät Lyhyet johdantovideot

• Tutkittuun tietoon ja vankkaan kokemukseen perustuvat

• Hyvinvointia parisuhteelle arkirakkauden keinoin

Henkilökohtaista kasvua tukevat

• Omakohtaisia oivalluksia puolison kanssa.

Tilaa ja lue lisää: parempiavioliitto.fi/apua-nopeasti/apua-digimateriaaleista/

MariajaKalle Rautavuori

Kulmalat olivat mukana kehittämässä Parisuhteen palikat -työkalua parisuhdetyöhön. Palikkatalon huoneet edustavat teemoja, joiden kautta rakentuu turvallinen, hyvinvoiva ja rakastava suhde.

Leiri muutti elämän

tärkeysjärjestyksen

Marita ja Markku Kulmala selvisivät uskottomuuskriisistä avioliittotyön avulla. Pariskunta oli avainasemassa, kun työtä kehitettiin ja Parempi avioliitto ry perustettiin.

Maritan ja Markun yhteinen tarina alkaa opiskelija-asuntola Domus Academicalta Helsingin Etu-Töölöstä. Marita muutti samalle käytävälle syksyllä 1979, eikä tämä jäänyt Markulta huomamatta:

– Totesin, että nyt tänne oli muuttanut tosi hyvännäköinen ja hyväryhtinen nuori nainen.

Kaksikko tapasi toisensa ensimmäisen kerran asuntolan yhteisessä taukotilassa, jossa oli televisio ja lehtiä opiskelijoiden mielenvirikkeeksi. Taukotilassa nuoret eivät kuitenkaan vielä antautuneet keskusteluun. Kun Marita saapui Ostrobotnialle latotansseihin 6. marraskuuta 1979, Markku pyysi tämän parketille.

– Marita totesi minulle ensimmäisenä, että eikö televisiosta tullut mitään kiinnostavaa tänä iltana, Markku kertoo.

Markkua viehätti erityisesti Maritan rauhallisuus. Myös Marita vakuuttui:

– Markku kuunteli juttujani ja oli minusta ja asioistani kiinnostunut. Markulla on myös kauniit silmät, Marita kuvaa ihastumistaan.

Pian Markku alkoi keitellä opiskelija-asuntolan kerroskeittiössä itselleen ja Maritalle yhteiset aamupuurot. Pari muutti yhteen. Markku painottaa, että kaikki kävi suhteellisen nopeasti. Pariskunta vihittiin 30. elokuuta 1980, alle vuoden päästä ensimmäisestä yhteisestä tanssista.

– Joo, ei ollut harkinta-aikaa, Marita naurahtaa.

“Markku kuunteli juttujani ja oli minusta ja asioistani kiinnostunut. Markulla on myös kauniit silmät.” i

Marita ja Markku vihittiin 30. elokuuta 1980.

Yksinäisinä yhdessä

Pariskunnan ensimmäinen lapsi syntyi huhtikuussa 1981. Lapsi oli puolitoistavuotias, kun Markku suuntasi armeijaan. Marita jäi lapsen kanssa yksin kotiin. Tuolloin ei ollut kännyköitä, yksi puhelin oli tarjolla isolle joukolle varusmiehiä. Yhteydenpito oli hankalaa ja lomia niukasti.

Kun Markku pääsi armeijasta, hän alkoi tehdä vimmatusti töitä. Yhteistä aikaa ei ollut nimeksikään. Marita teki kodin työt ja Markku käytti lähes kaiken aikansa työpaikalla.

– Tein töitä noin 100 tuntia viikossa, joten Marita oli käytännössä yksinhuoltaja, Markku kuvaa.

Markku ei pitänyt edes lomia, työt seurasivat mukana myös vähäiselle vapaaajalle. Lapsia syntyi kaksi lisää, samaan aikaan pariskuntaa painoi erilleen erilaiset tavat selvittää ristiriitoja. Marita saattoi pitää kaksikin viikkoa mykkäkoulua, Markku taas räjähteli. Vuosien varrella katkeruuksia kertyi molempien sisuksiin. Riitoja välteltiin viimeiseen saakka, koska kummankin puolison tapa riidellä oli toiselle kauhistus.

Markku pudottaa pommin

Markun hurjaa työntekoa kesti viisitoista vuotta, aina 1999 kevääseen saakka. Jo ennen sitä myrskyn merkit olivat ilmassa. Markun työkaverin vaimo yritti hienovaraisesti vihjailla Maritalle, että kaikki ei ole pariskunnan elämässä sitä, miltä näyttää.

– Hän sanoi minulle, että kaikki ei ole Markulla kunnossa. Työkaverin vaimon tuttavia oli ollut Pieksämäen leireillä ja sain häneltä luentomateriaaleja, mutta en minä saanut niistä oikein minkäänlaista käsitystä, Marita toteaa.

Markku tunnusti sivusuhteen eräänä aamuna lähtiessään töihin. Hän kertoi rakastuneensa toiseen naiseen. Se oli Maritalle täydellinen shokki. Alkujärkytyksestä eteenpäin auttoi seurakunnan perhekerhon vetäjä, ja Maritan uskonelämä alkoi kriisin keskellä vahvistua. Toivoa virisi elämään myös televisiosta, kun Marita näki Mirja Pyykön tv-ohjelman, jossa Paula ja Heikki Ranssi kertoivat avioliittotyöstä.

– Ohjelman jälkeen sain oivalluksen, että meidän pitäisi mennä avioliittoleirille.

Oli kevät 1999, kun Markku suostui

Maritan ehdotukseen. Marita pelkäsi ennen leirin alkua koko ajan, että Markku peruu tulonsa.

– Vielä matkalla leirille Markku tuohtui minulle siitä, etten ollut pakannut hänelle shortseja mukaan. Kun viimein istuimme penkissä ennen ensimmäistä luentoa, olin todella helpottunut, Marita kertoo.

Avioliittoleirin aikana heinäkuussa 1999 moni asia koki ison muutoksen Markun elämässä. Työ joutui väistymään elämän ykköspaikalta. Tärkeimmiksi asioiksi tulivat uudistunut suhde Jumalaan ja omaan puolisoon.

“Ohjelman jälkeen sain oivalluksen, että meidän pitäisi mennä avioliittoleirille.”

“Tein töitä noin 100 i tuntia viikossa, Marita oli i käytännössä yksinhuoltaja.” i

Raakileena avioliittotyöhön mukaan

Markku innostui avioliittoleirillä erityisesti Kari ja Terttu Törmän luennosta avioliiton raamatullisista perusteista. Karin kohtaamisesta muodostui Markulle käänteentekevä hetki. Marita ilmoitti leirin päätteeksi Markun myös Kari Törmän pitämään kristilliseen miestenpiiriin, Törmä teki nimittäin HNMKY:llä miestyötä avioliittotyön ohella. Kari tosin epäili Maritalle piirin sopivuutta Markulle: – Piirissä on sen verran outoa väkeä, että mahtaakohan Markku siellä viihtyä, Marita kertoo Karin todenneen.

Miestenpiiristä muodostui kuitenkin Markulle tärkeä paikka muutokselle.

Sivusuhde jatkui puolen vuoden ajan avioliittoleirin jälkeen, koska Markun oli vaikea tehdä ihmissuhteissaan lopullisia päätöksiä. Jälkeenpäin ymmärrys on lisääntynyt: avioliiton ulkopuoliset suhteet tulee katkaista heti eikä myöhemmin.

Oman elämänmuutoksen myötä Markku innostui myös avioliittotyöstä: – Kun olen innokas olemaan esillä, rupesimme jo vuonna 2000 ryhmänohjaajiksi. Ryhdyimme siihen aivan liian aikaisin. Olin juuri saanut oman uskottomuuteeni loppumaan ja Marita oli yhä aivan hajalla.

Markun mielestä innokkuuteen olla mukana avioliittotyössä vaikutti myös se, ettei hän kestänyt tavallisen rivihenkilön

roolia yhtään missään. Kulmalat toimivat vuosia myös tukiparina kriisiin ajautuneille pareille.

– Tukiparina täytyy muistaa aina se, että kukin pari tekee itse kaikki päätökset. Jos on enemmän kiinnostunut toisen pariskunnan avioliitosta kuin he itse, silloin auttaminen menee liialliseksi. Sellaistakin kokemusta minulla on, Markku kuvaa.

Parempi avioliitto ry:tä perustamassa

Markulla oli pian avioliittotyöhön tutustuttuaan visiona laajentaa toiminta mahdollisimman isoksi. Ensimmäisenä projektinaan Markku päätti ystävänsä

Juha Kiljusen kanssa perustaa Helsingin avioliittotapahtuman (HAT). Päätöksenteko ei mennyt aivan parisuhdeopetusten mukaisesti.

– Sovimme Juhan kanssa asiasta ja vasta sitten ilmoitimme päätöksestä vaimoillemme, Markku nauraa.

Nykyään tapahtuma tunnetaan nimellä Aviopolis. Kulmalat olivat kehittämässä erityisesti avioliittotyön vapaaehtoisten kouluttamista. Pariskunta on halunnut uudistaa avioliittotyötä vuosien varrella niin, että viestikapula siirtyy aina sujuvasti seuraaville vastuunkantajille.

– Olisihan se aika surkeissa kantimissa, jos avioliittotyö olisi yhden ihmisen tai pariskunnan varassa, Marita kiteyttää.

Markku istui avioliittotyön edustajana

HNMKY:n hallituksessa ja tuli pian siihen tulokseen, että oman yhdistyksen perustaminen olisi paras vaihtoehto. HNMKY halusi panostaa erityisesti pääkaupunkiseudun nuorisoon, avioliittotyö puolestaan oli kasvanut valtakunnalliseksi.

Markku ja Marita pitävät tärkeimpänä perintönään avioliittotyössä oman yhdistyksen, Parempi avioliitto ry:n perustamista vuonna 2013. Markku toimi uuden yhdistyksen ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana vuosina 2014–2019. Kulmalat olivat tuona aikana ja jo aikaisemminkin avioliittotyön kasvoina lukuisissa lehtijutuissa sekä radio- ja tv-ohjelmissa.

Avioliittotyön hedelmät –yhteiset arvot ja jaettu arki Kulmaloiden päivä alkaa yhteisellä rukouksella. Vapaa-aikana harrastetaan kävelyä, kuntosalia, lukemista, puutarhanhoitoa, marjastusta ja sienestystä. Ympäristöasiat ovat Maritalle ja Markulle tärkeitä. Pariskunta painottaa vanhaa kristillistä kohtuullisuuden hyvettä kuluttamisessa. Ruokahävikkiä ja lentämistä vältetään.

“Kun olen innokas olemaan i esillä, rupesimme jo vuonna 2000 i ryhmänohjaajiksi. Ryhdyimme siihen i aivan liian aikaisin. Olin juuri saanut i oman uskottomuuteeni loppumaan ja i Marita oli yhä aivan hajalla.“ i

– Ruokavaliomme on riisitön. Suuria metaanipäästöjä aiheuttavan tuontiriisin sijasta käytämme kotimaista kauraa, ohraa, spelttiä, kvinoaa ja tietysti perunaa, Markku kertoo.

Avioliittotyö on muuttanut Kulmaloita paljon. Markku korostaa, että oma parisuhde alkoi korjaantua elämän tärkeysjärjestyksen muututtua.

– Itse ajattelen nyt, että olisi se ollut tosi sääli, jos olisimme silloin 1999 eronneet. Vaikeuksiahan on kaikissa parisuhteissa. Kari Törmä puhui aina siitä, että avioliitossa pitäisi päästä tietoiseen liittoon. Avioliitto ei ole vain jotain höttöä vaan tarvitaan tietoista tahtomista. Suhteen eteen pitää tehdä yhteistyötä, Marita sanoo. ∞

Katja Myllyviita: Mustasukkaisuus. Duodecim 2023. 274 s.

Muustakin kuin mustasukkaisuudesta

Katja Myllyviita on psykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja, joka on aikaisemmin julkaissut tietokirjoja häpeästä ja tunteista. Tässä teoksessa ei avata ainoastaan mustasukkaisuuden ongelmaa, vaan ilmiö kytketään kiintymyssuhteeseen, läheisriippuvuuteen ja varsinkin väkivaltaan. Nämä näkökulmat olisi voinut laittaa mukaan kirjan otsikkoon tai ainakin alaotsikkoon. Mustasukkaisuus jää nimittäin noissa osioissa paljolti sivurooliin.

Parisuhteessa mustasukkaisuus nousee ongelmaksi joko puolison sitä nostattavan käytöksen vuoksi tai hylkäämistä pelkäävän osapuolen reaktioina. Etenkin tätä niin sanottua liiallista mustasukkaisuutta kirja avaa oivalluttavasti ja myös auttaa pääsemään mustasukkaisuutta aiheuttavista ajatusvinoumista eroon.

Myllyviidan mukaan ajatusvinoumien taustalla on häpeä omasta tarvitsevuudesta, jolloin ihminen heijastaa vastuun mustasukkaisuuden tunteistaan puolisoon. Puolison voi tällöin olla vaikea ymmärtää, miten hän voisi muuttaa käyttäytymistään niin, ettei herättäisi mustasukkaisuuden tunteita. Hän voi tuntea tulevansa kontrolloiduksi, mikä taas aiheuttaa etääntymistä puolisosta.

Kirja on taitoltaan erittäin miellyttävä. Selkeät kaaviot sekä hyödylliset luettelot täydentävät kirjan käytettävyyttä.

Pekka Tölli:

Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa. Tammi 2024. 320 s.

Nähdyksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi tuleminen

Töllin teos ei keskity arvostukseen avioliitossa, mutta aihepiiri on sisällä Parempi avioliitto ry:n itsetuntoluennoissa, ja onhan arvostus keskeinen pohja parisuhteen onnistumiselle. Tölli käy kirjassaan läpi arvostuksen tarpeen ja sen osoittamisen positiiviset seuraukset. Hän paneutuu myös miettimään syitä siihen, miksi emme osoita arvostusta ja miksi sitä voi olla vaikea ottaa vastaan.

Olin innostunut huomatessani, että joku on ymmärtänyt ottaa näin tärkeän teeman tietokirjan aiheeksi. Kirjaa lukiessani heräsi epäilys siitä, riittääkö aiheesta kuitenkaan näin laajaksi käsittelyksi asti. Voi olla, että pettymykseni johtuu siitä, että arvostuksen tärkeys on tullut tutuksi juuri avioliittotyön kautta.

Töllin mukaan tarvitsemme arvostusta toisaalta siitä, mitä teemme, mutta myös siitä, keitä olemme. Näin on myös parisuhteessa, jossa nähdyksi tulemisen ja kohtaamisen puute on suurimpia syitä riitelyyn ja eroon. On siis syytä viljellä sanoilla, teoilla ja kohtaamalla arvostusta, joista tärkein on aito kohtaaminen.

Pekka Tölli on siis tehnyt arvostettavan teon julkaisemalla kattavan käsittelyn aiheesta, vaikka kirjasta puuttuukin lukijaa kohottavaa näkemyksellisyyttä. Kirja sopii parhaiten lukijalle, joka ei ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi, miten paljon voimme tehdä toistemme hyväksi näkemällä ja kohtaamalla.

teksti

Maria Ihonen

Käsikirjoitus Maria Ihonen, kuvitus Jarkko Vehniäinen

Tervetuloa Pieksämäen parisuhde- ja perheleirille 28.6.–5.7.2024!

Parisuhdeleiri Pieksämäellä on mahdollisuus muuttaa parisuhteenne suunta. Luennoilla parisuhdeopetusta rikastuttavat parien omakohtaiset esimerkit. Aiheiden käsittelyä jatketaan pienryhmissä, joihin kuuluu 2–3 osallistujaparia ja tehtävään koulutettu ryhmänohjaajapari. Vertaisryhmät muodostetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kesken. Kristillisyys on läsnä lauluissa ja alkurukouksissa, painopiste on parisuhteen hoidossa.

Lapset ovat tervetulleita lastenhoitoon ja omaan, ikäryhmänsä mukaiseen leirihauskaan!

Leirille mahtuu 650 osallistujaa. Aikuisten luennot ovat nähtävissä kampusalueella auditoriossa ja kampuksen tiiviissä läheisyydessä Hiekanpään koulun aulakatsomossa. Ilmoittautuminen päättyy pe 21.6. klo 12.

LEMPEÄ LAKEUDELLA –PARISUHDEKURSSI

30.8.–1.9.2024 Lapua

Lempeä lakeudella -kurssi on suunnattu eri elämänvaiheissa eläville pareille. Viikonlopun tavoitteena on viettää aikaa puolison kanssa ja syventyä parisuhteen hoitamiseen. Tarjolla on käytännönläheistä parisuhdeopetusta luennoilla ja ohjatuissa pienryhmissä.

Ilmoittautuminen päättyy pe 23.8.

AVEC-PODCAST – PELOTTOMASTI PARISUHTEESTA

AVEC-parisuhdepodcastissa pariskunnat kertovat suhteensa karikoista ja käänteentekevistä löydöistä. Ohjelmasarjan ovat tuottaneet yhteistyössä Parempi avioliitto ry ja Kristityt Yhdessä ry. Podcastin toimittaja on Heini Röyskö

AVEC-podcast Radio Dein taajuudella kevätkauden ma klo 22.03–22.30.

Uusinta la klo 18.03–18.30 sekä tallenne Dei Plussassa.