ARI IJÄS
Eero Laesterä sanoo, että syntyvyys on iso ajuri, kun mietitään Suomen tulevaisuutta. Ikärakenteen muutokset tuovat kunnille päänvaivaa.
Kuntalaisten ikääntyminen vaatii päättäväisiä toimia Suomalaisten ikääntyminen on siinä vauhdissa, että kuntien pitää tehdä kiireesti aktiivisia sopeuttamistoimia. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea palveluverkon tiivistämistä, sanoo hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Teksti: PIA TERVOJA
Tilastokeskuksen luvut kertovat karua kieltä suomalaisten ikärakenteen tulevista muutoksista. Pikkulasten määrä vähenee tuntuvasti, kun taas yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopealla tahdilla. Vuonna 2030 työikäisten lukumäärä on yli 70 000 pienempi kuin nyt. Sen sijaan yli 75-vuotiaita on jopa 280 000 enemmän, kun verrataan tämän hetkiseen tilanteeseen. Väestömuutosten vaikutuksia kuntatalouteen tutkinut hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä korostaa, että syntyvyys on iso ajuri, kun mietitään Oy Suomi Ab:n tulevaisuutta. Sen vuoksi tulee tarkastel-
la erityisesti kaikkien nuorimpien suomalaisten lukumäärää. Vuonna 2030 Suomessa on 0–15-vuotiaita yli 160 000 vähemmän kuin 2020. – Vuosina 2019–2020 Kennelliittokin rekisteröi enemmän koiranpentuja kuin syntyi vauvoja, Laesterä vertaa. Suomalaiset ikääntyvät kaikkialla Suomessa, mutta eri puolilla Suomea ollaan hieman erilaisessa tilanteessa. – Hankalin tilanne on Kainuussa, jossa väkiluku vähenee etenkin työikäisissä ja nuorissa. Myös Etelä-Savossa on vähän samantapainen tilanne.
Kaikista maakunnista vain Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla asukasluvun ennakoidaan kasvavan. Koko Manner-Suomessa asukasluku kasvanee vain 46 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. IK ÄRAKENTEEN MUUTOKSET tuovat kunnille monenlaista päänvaivaa. Verotuloja kertyy vähemmän, mutta samalla ikääntyvien palveluntarve kasvaa.
JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA
TERVEYS JA TALOUS 4 • 2021
31
