Ikäihmisistä joka viides kokee huonoa kohtelua

Haavoittuvimpia ovat pienituloiset, koulutusta vähän saaneet sekä omaishoitajat.

Tuoreesta HUSin alueella toteutetusta tutkimuksesta selviää, että huonoa kohtelua kokivat erityisesti naiset, ikäihmisistä nuorimmat, pienituloiset, omaishoitajat sekä ne, jotka arvioivat terveytensä ja psyykkisen hyvinvointinsa huonoksi. Myös heikko koulutustaso oli yhteydessä huonon kohtelun kokemukseen.

Archieves of Gerontology and Geriatrics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin minkälaiseksi yli 75-vuotiaat kokevat ikäihmisten kohtelun Suomessa. Tutkimuksessa selvisi, että vain 13 prosenttia ikäihmisistä koki ikääntyneiden tulleen kohdelluksi hyvin, 66 prosenttia kohtalaisesti ja 21 prosenttia huonosti suomalaisessa yhteiskunnassa. – Moni koki ikääntyneiden saavan huonoa kohtelua, mutta erityisesti ne, joilla on huono toimeentulo sekä omaishoitajat, tohtorikoulutettava Mia Knuutila kertoo.

Tutkimus on hänen tekeillä olevan väitöskirjansa ensimmäinen artikkeli. – Kysely tehtiin ennen koronaepidemiaa ja jo silloinkin omaishoitajat kokivat olevansa yksin ja eristyksissä. Tilanne on entisestään heikentynyt ja omaishoitajat ovat suuressa riskissä uupua, HUSin Helsingin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, professori Kaisu Pitkälä sanoo. – Ennustan, että tämä tulee olemaan yksi keskeinen korona-ajan hoitovelka, hän jatkaa.

Käsitys ikääntyneiden yleisestä huonosta kohtelusta oli tavallisempaa kuin kokemus omasta kohtelusta. – Tämä ei ole poikkeuksellista. Taustalla voi olla se, että mediassa ja yleensäkin yhteiskunnassamme ikäihmisistä puhutaan taakkana. Ikävä puhe ikäihmisistä on vain koventunut korona-aikana, Knuutila pohtii.

HYVÄÄ KOHTELUA kokivat yhteiskunnassamme hyvin toimeentulevat, miehet sekä he, jotka olivat tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa, olivat asenteeltaan positiivisia ja kokivat onnentunteita. Elämänlaadun merkitys osoittautui tässäkin tutkimuksessa erittäin tärkeäksi. – Voi olla, että ne, joilla on koulutusta ja hyvä toimintakyky, otetaan tosissaan ja saavat siten parempaa palautetta ympäristössään, Mia Knuutila sanoo.

Toisaalta eniten kodin ulkopuolella liikkuvat kokivat useimmin huonoa kohtelua. Tämän taustalla tutkijoiden mukaan lienee se, että heillä on enemmän kontakteja yhteiskuntaan kuin niillä, jotka ovat enemmän kotonaan.

Tutkimuksen mukaan huonoa kohtelua kokivat erityisesti naiset, ikäihmisistä nuorimmat, pienituloiset, omaishoitajat sekä ne, jotka arvioivat terveytensä ja psyykkisen hyvinvointinsa huonoksi. Myös heikko koulutustaso oli yhteydessä huonon kohtelun kokemukseen.