Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 1/2022

8 TYÖMARKKINAT MURROKSESSA

22 YRITTÄJÄJUHLA HUHTIKUUSSA

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

1

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

nro 1 2022

WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI PETTERI KIVIMÄKI

EI JATKUVASTI VAIHTUVIA KÄSIPAREJA Osaavan työvoiman löytäminen on metalliteollisuuden elinehto. HT Laser Oy on onnistunut rekrytoinneissaan hyvin, mutta sen eteen on tehty kovasti töitä. HR-päällikkö Liisa Kotanen sanoo, että uusien työntekijöiden kotoutumista Keuruulle tuetaan monin tavoin.

Sivut 4–6

PAREMPIA KOKOUKSIA JA RENTOUTTAVIA HETKIÄ Scandic Laajavuoressa järjestät paremmat kokoukset, juhlat ja tilaisuudet jylhien maisemien ympäröimänä, ja nautit vapaa-ajastasi rentouttavan hemmottelun tai virkistävien aktiviteettien parissa. Valitse se mitä tarvitset kylpylän poreista ja saunoista, hieronnoista ja hemmotteluhoidosta, tai keilaamisesta ja kuntoilusta. Kaiken kruunaa tietysti herkullinen ravintolaruoka. Turvallisesti tervetuloa!

Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä p. +358 300 870 883 (Puhelun hinta 0,26 €/min + pvm/mpm), sales.finland@scandichotels.com

LAAJAVUORI

2

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 42

PIENYRITTÄJÄ!

TEHOSTA TYÖTÄSI JA VÄHENNÄ AIVOJEN KUORMITTUMISTA Maksuttomissa Aivovoimaa valmennuksissa sinulla on mahdollisuus pysähtyä miettimään omaa työtäsi ja jaksamistasi ammattilaisen johdolla TyöstäMaksuton aivovoimaa -hankeesta saat lisätietoja: Aivovoimaa-verkkovalmennus

Maksuton Aivovoimaa-verkkovalmennus keskisuomalaisille pienyrittäjille alkaa 25.11.2021.

Ilmoittaudu: aivovoimaa@ksmuisti.fi Maksuton Aivovoimaa-verkkovalmennus keskisuomalaisille pienyrittäjille alkaa 25.11.2021.

Ilmoittaudu: aivovoimaa@ksmuisti.fi

www.muistiterveys.fi keskisuomalaisille pienyrittäjille alkaa 25.11.2021.

Seuraa ilmoitteluamme myös: https://www.facebook.com/aivovoimaa Ilmoittaudu: aivovoimaa@ksmuisti.fi

OSAAMME. VAIKUTAMME.

Maksuton Aivovoimaa-verkkovalmennus Älylaitteiden korjaamisellakeskisuomalaisille saadaan aikaan pienyrittäjille positiivisia ilmastovaikutuksia! alkaa 25.11.2021.

Ilmoittaudu: aivovoimaa@ksmuisti.fi ANNAMME LAITTEILLE Opi uutta JYU UUDEN ELÄMÄN

avoimessa yliopistossa

Opiskele joustavasti: sinulle sopivassa rytmissä ja laajuudessa, omien osaamistarpeidesi mukaisesti esimerkiksi

Meiltä uutena palveluna 3. vuoden takuu Aito Lisätakuu!

Kauppatieteitä (esim. johtaminen, markkinointi) Viestintä- ja kieliopintoja Informaatioteknologiaa Psykologiaa Vastuullisuusopintoja (uutta 02/2022)

aitosupport.fi/ ilmasto

Opintojen hinta 15 e/opintopiste. Muista myös maksuttomat mahdollisuudet!

POHJOISMAIDEN SUURIN SAMSUNGIN VALTUUTTAMA HUOLTOLIIKE Vasarakatu 29, 40320 Jyväskylä, p. 030 636 3840 yrityspalvelut@aitosupport.fi

ILMOITTAUDU >> AVOIN.JYU.FI

HOMMAT HOITUU FORD TRANSIT CUSTOM VAN – AUTOMAATTISESTI

Ford Transit Custom Vanin ergonominen muotoilu ja erinomainen suorituskyky – kuormatilaa jopa 8,3 m3 – varmistavat sujuvamman työpäivän.

Nyt kampanjamalleihin ajomukavuutta lisäävä automaattivaihteisto alle 1.500 €.

Ford Liikkumisturva 0 € / 5 vuotta*2

Ford Takuu 5 v/150 000 km*3

Esim. Ford Transit Custom Van Trend 320 L2H1 2.0 130 hv A6 alk. 41.644 €* tai 349 €/kk*2

ford.fi/hyotyajoneuvot Ford Transit Custom Van CO2-päästöt 67–230 g/km, yhdistetty kulutus 2,1–8,8 l/100 km. *) Ford Transit Custom Trend Van 320 L2H1 2.0 TDCi 130 hv A6 alk. 41.643,27 € (CO2 219 g/km), hintaero verrattuna vastaavaan manuaalimalliin vain 1.440 €. Hinta ilmoitettu 1.1.2022 hinnaston mukaan sis. toimituskulut 600 €. *2) Ford Liikkumisturva on lisäpalvelu säännöllisesti Ford-merkkihuollossa huolletuille Ford-ajoneuvoille.

Liikkumisturva auttaa, jos matka katkeaa yllättävän vian vuoksi. Palvelu kattaa myös liikennevahingot. Lisätiedot: Ford-myyjä tai ford.fi. *3) Ford Takuu 5 vuotta / 150 000 km, tai 2 vuotta ilman kilometrirajaa.

Leipomonkuja 7, Jyväskylä, 014–3314 620 automyynti ark. 9–18, la 10–14

TRANSIT KESKUS

automyynti I huolto I varaosamyynti I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

43 • KESKISUOMALAINEN

1 • 2022

Juttuvinkit: ksy@yrittajat.fi

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

Konkurssien määrä kasvoi tammikuussa

Lukuvuosimaksuista tuottoa korkeakouluille

Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2022 pantiin vireille 212 konkurssia, mikä on 81 konkurssia, eli 61,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden tammikuussa. Konkurssiin hakemista rajoitettiin lakimuutoksella 1.5.2020–31.1.2021 välisenä aikana koronapandemian vuoksi. https://bit.ly/3BITGEqJ

Suomen lukuvuosimaksujärjestelmää pitäisi Keskuskauppakamarin mukaan kehittää siten, että maksut vahvistavat nykyistä enemmän korkeakoulujen rahoitusta. Lukuvuonna 2019–2020 lukuvuosimaksuja kerättiin noin 42 miljoonaa euroa, mutta tuottoa kertyi vain 14 miljoonaa euroa. https://bit.ly/36nsdwv

3

yrittajat.fi/keskisuomi

PÄÄKIRJOITUS

Huoltovarmuus taataan yhteistyöllä

P

ääkirjoitusta kirjoittaessani eletään maaliskuun kolmatta päivää ja järkyttäviä vaiheita Ukrainassa. Mieltä vailla oleva sota on kestänyt viikon, humanitaarinen katastrofi pahenee päivä päivältä. Ajatukset ovat kärsivien luona.

Sodan vaikutukset maailman ja Suomen talouteen ovat vielä epäselviä. Vaikutukset biotaloudessa Keski-Suomessa näkyvät varmasti, liikkeiden suunnat voivat olla yllättäviä ja vaihdella nopeasti. Ruoan hinnan nousua ennustetaan. Analyytikkojen mukaan vehnän hinta voi jopa kaksinkertaistua globaalisti. Ukraina ja Venäjä vastaavat kolmanneksesta maailman vehnän viennistä, auringonkukkaöljyssä 80 prosentista. Lannoitteissa Venäjä on yksi maailman suurimmista viejistä. Lannoitteiden hinta on jo pidempään ollut korkealla nostaen tuotantokustannuksia.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Toimiviin markkinoi-

hin ja yrittäjyyden mahdollisuuksiin pitää panostaa huoltovarmuuden takaamiseksi. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle tarvitaan lisäksi huoltovarmuustyötä, jolla varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnan kriittiset toiminnot mahdollisimman normaaleina näissä tilanteissa. Suomessa huoltovarmuutta varmistetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

Millainen on huoltovarmuutemme elintarvikkeissa? Suomalaiset maanviljelijät ovat ahtaammalla kuin ikinä. Tuottajahintoja on saatava nousuun, jotta viljelijät voivat jatkaa. Ukrainalaiset ovat tärkeää ja arvostettua työvoimaa suomalaistiloilla.

Heidän joutumisensa sotaan koskettaa maatiloja tätäkin kautta.

Entä huoltovarmuutemme energiassa? Venäjä on maailman toiseksi suurin öljyn viejä ja suurin maakaasun viejä. Öljyn hinta on korkeimmalla tasolla yli seitsemään vuoteen. Keskeisiä polttonesteitä on Suomen varastoissa noin puoleksi vuodeksi.

Sähköntuotannossa on asiantuntijoiden mukaan varauduttu.

Turpeennostokoneiden romutukset ovat käynnissä, ja osa saa romutuspalkkiotakin. Olisiko säilytyspalkkio parempi vaihtoehto? Kaiken varalta.

SANNA-MARI JYRÄKOSKI Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi @JyrakoskiSanna

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Suuri urakka edessä ”Uskon, että yrittäjätaustaisilta valtuute­ tuilta tulee rohkeita ideoita, kun hyvin­ vointialuetta rakennetaan”, miettii yrittäjä ja aluevaltuutettu Maarit Heikkinen.

Sivut 12—13

Riihivuoren uusi isäntä Riihivuori Resortin ensimmäinen talvikausi avattiin 10. joulukuuta. Yrittäjä Janne Andersin on luottavainen tulevaisuuteen, sillä ensimmäinen kausi on mennyt hyvin.

Sivut 20–21

Työnohjaus tukee yrittäjien hyvinvointia Keski-Suomessa on havahduttu siihen, että varsinkin yksinyrittäjät kaipaavat työnohjausta jakaakseen kokemuksia muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ihanin Piha -yrityksen Piia Postila on tyytyväinen ohjaustapaamisiin. ”Toisten yrittäjien näkökulmat avaavat uusia ja joskus yllättäviäkin vastauksia omiin kysymyksiin.” Sivut 18—19

4

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 44

Osaajien löytämiseksi on tehtävä työtä Keuruun suurin yksityinen työnantaja HT Laser Oy kärsii muun metalliteollisuuden tapaan työvoimapulasta. Yrityksessä on kääritty hihat, koska uudet työntekijät eivät ilmaannu tyhjästä.

Heidän löytämisekseen on nähtävä vaivaa.

TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

Teknologiateollisuudessa, ja erityisesti metalliteollisuudessa, on huutava pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Keuruulla kotipaikkaansa pitävä metalliteollisuuden järjestelmätoimittaja HT Laser Oy ei ole tässä asiassa poikkeus, mutta yhtiössä ei ole jääty voivottelemaan ja seuraamaan kehitystä sivusta.

HT Laser tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, työvoimaviranomaisten, kansainvälisten rekryfirmojen ja monien muiden toimijoiden kanssa. Yritys on myös rakentanut osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi HT Laser -opinpolun yhdessä Keuruun kaupungin ja oppilaitosten kanssa. Kova työ rekrytointien eteen on tuottanut tulosta.

HT Laser työllistää noin 400 teknologiateollisuuden ammattilaista kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa sekä Puolan Poznanissa. Toimipaikoista suurin on Keuruu, jossa on noin 150 työntekijää. Vuokratyövoiman osuus on noin 20 prosenttia.

– Vuokratyövoima ei merkitse meille jatkuvasti vaihtuvia käsipareja. Lähtökohtamme on, että kyse on paikkakunnalle kotoutuvista ihmistä, HT Laser Oy:n toimitusjohtaja Markus Lehti sanoo.

HT Laserilla on työntekijöistä jatkuva haku päällä. Viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana yhtiöön on tehty viitisentoista rekrytointia. Hakijan työhistorialla, iällä, sukupuolella tai kansallisuudella ole väliä. Tärkeintä on halu oppia.

– Me valmennamme ja koulutamme uudet ihmiset syvällisesti tuleviin tehtäviinsä. Esimerkiksi toimihenkilöt pääsevät ensiksi tuotantoon taivuttamaan peltiä. Haluamme, että jokainen työntekijä ymmärtää, mistä HT Laserin toiminnassa on kyse, Lehti linjaa.

Keuruun tehtaalla on vahva imu muun muassa Jyväskylästä. Aika moni jyväskyläläinen kulkeekin vastavirtaan eli käy töissä Keuruulla.

Aktiivista markkinointia nuorisolle Vaikka tilauskantaa on syklisellä alalla vaikea ennustaa muutamaa kuukautta pitemmälle, uuden työvoiman tarvetta ilmenee jossain vaiheessa kaikissa työtehtävissä. Kovin pula on koneistajista ja hit-

saajista. Keuruulla tehdään korkean vaatimustason töitä, mutta vaativien töiden osaajia ei vapailla markkinoilla ole, heidät on itse koulutettava.

– Moniakselikoneistajille ja hitsausautomaation ammattilaisille on työpaikka varma nyt ja tulevaisuudessa, Lehti toteaa.

– Yhteishaku on parhaillaan käynnissä. Meiltä löytyy työpaikkoja ainakin hitsaajille, koneistajille, särmääjille ja pintakäsittelijöille, HR-päällikkö Liisa Kotanen antaa vinkin ammatinvalintaansa pohtiville nuorille.

Nuoret ovat muutenkin HT Laserin kohderyhmää. Yrityksessä on jatkuvasti harjoittelijoita tuotannossa tai insinööritöissä. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen ja kesätöihin. Myös koululaisten TET-vierailut ovat arkipäivää.

– Käyn aktiivisesti kouluissa ja oppilaitoksissa puhumassa HT Laserista ja metalliteollisuudesta ylipäänsä. Olemme pitäneet jo ensimmäiset etäesiintymisetkin. Niitä on tarkoitus jatkaa myös koronan jälkeen. Etäyhteydellä saavutamme isomman kohderyhmän, eikä välimatkoilla ole merkitystä, HT Laserin markkinointi- ja viestintäjohtaja Nea Kontoniemi sanoo.

Oma työnantajamarkkinointi on keskitetty lähes kokonaan someen. Yrityksen Facebook-sivut on suunnattu nykyisille ja tuleville työntekijöille. Rekrytoinnissa ahkerassa käytössä on myös Instagram.

HT Laser osallistuu sännöllisesti myös rekrytapahtumiin eri puolilla Suomea.

Yritys hyödyntää aktiivisesti niin ikään oppisopimuksia, RekryKoulutuksia ja työkokeiluita.

Opinpolku kaupungin ja oppilaitosten kanssa Yksi tärkeimmistä kehityskohteista on ollut HT Laser -opinpolku. Sen perusajatuksena on tehdä työpaikasta oppimisympäristö ja tavoitteena on, että valmistuttuaan mahdollisimman moni opiskelija työllistyisi HT Laserille.

Ajatus opinpolusta syntyi yrityksessä ja käytännön resursseja toteutukseen saatiin Keuruun kaupungin Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa -hankkeen kautta.

Oppilaitoksista mukana ovat Gradia sekä Pirkanmaalla ja Satakunnassa toimivan koulutuskuntayhtymä Saskyn Mäntän seudun koulutuskeskus. Koulu-

tuspolku on avoin peruskoulun päättäville, työttömille, alanvaihtajille eli kenelle tahansa metalliteollisuudesta kiinnostuneelle.

Opiskelemaan voi hakea milloin vain ja tarvittaessa opinpolulle valmentavia koulutuksia järjestävät TE-palvelut ja oppilaitokset. Pääoppimisympäristönä on HT Laser ja osa opiskelusta tapahtuu oppilaitoksissa.

– Polkuajatuksen mukaisesti esimiehemme ovat luokitelleet eri työtehtävät vaativuuden mukaan. Voimme kunkin opiskelijan kohdalla pohtia, mistä on helpoin lähteä liikkeelle, Lehti sanoo.

– Opinpolku on ollut käytössä pari vuotta. Vielä kukaan ei ole ehtinyt valmistua, mutta edellisen 12 kuukauden aikana koulutuksessa on ollut mukana noin 12 opiskelijaa, Kotanen lisää.

Ulkomaiset työntekijät kasvun mahdollistajina Koska Suomesta ei löydy riittävästi osaavaa työvoimaa, on HT Laserkin kääntänyt katseensa maan rajojen ulkopuolelle.

Tosin siinä ei ole mitään uutta, sillä ensimmäiset ulkomaiset työntekijät palkattiin jo 17 vuotta sitten. Nuo samat henkilöt ovat HT Laserin palveluksessa edelleen.

Tällä hetkellä Keuruun tehtaalla on töissä 10–11 eri kansalaisuuta ja ulkomaista tulleiden työntekijöiden osuus on 20–30 prosenttia. Markus Lehti korostaa, että nämä ihmiset eivät ole vieneet yhdenkään suomalaisen työpaikkaa.

– Me työllistämme kaikki, jotka meille haluavat työllistyä, niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin. Ilman ulkomaista työvoimaa HT Laserin vahva kasvu olisi jäänyt toteutumatta, Lehti napauttaa.

HT Laser ei markkinoi itseään suoraan ulkomailla. Potentiaalisten työntekijöiden etsintä on annettu sen alan ammattilaisten tehtäväksi. Lehti huomauttaa, että kenenkään ei tarvitse pelätä ulkomaisen työvoiman hankintaa.

Itse ei edes kannata lähteä maailmalle rekrytoimaan, koska senkin alan osaamista Keski-Suomessa on tarjolla.

– Ammattilaisten apu on nykyään tarpeen, koska enää ei ole itsestään selvää, että työvoimaa löytyy. Kilpailu osaajista on maailmanlaajuista, hän muistuttaa.

JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu

Liisa Kotanen (vas.), Markus Lehti ja Nea Kontoniemi sanovat, että HT Laserilla on jatkuva tarve uusille työntekijöille. Hakijan iällä, sukupuolella tai kansallisuudella ei ole väliä, tärkeintä on halu oppia.

45 • KESKISUOMALAINEN

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

NUMEROT

100

-prosenttisesti suomalainen perheyhtiö

7

tehdasta Suomessa ja yksi Puolassa

400

teknologiateollisuuden ammattilaista töissä

1000 asiakasyritystä vuodessa

5

6

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 46

JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA uu

HT-Laserin työntekijöistä 20–30 prosenttia on tullut ulkomailta. Harjoittelija Arseny Smirnov (vas.) ja työnjohtaja Janne Ollikainen kuuntelevat koneistaja Rajendaran Rameshin opastusta sorvin käyttöön.

Kotoutumiseen paljon apua

li iloisena kertomaan, että he olivat vihdoin löytäneet oman asunnon, Kotanen kertoo.

Hän on myös järjestänyt yrityksen tiloissa suomen kielen opetusta, koska vuorotyötä tekevien on vaikea päästä esimerkiksi kansalaisopiston kursseille. n

Kun ulkomainen työntekijä saapuu Keuruulle, hänen kotoutumisensa eteen tehdään kaikki mahdollinen.

– Tarjoamme vahvaa käytännön tukea kotoutumiseen, koska haluamme pitää heidät palveluksessamme. Se on yksi houkuttelevuustekijöistämme, Nea Kontoniemi sanoo.

Liisa Kotanen ottaa uuden työntekijän haltuun ja auttaa vaikka kädestä pitäen erilaisten lupien hakemisessa ja lomakkeiden täyttämisessä. HT Laser tekee yhteistyötä Keuruun kaupungin kanssa, jotta polku kotoutumiseen olisi mahdollisimman helppo.

– Jokin aika sitten tuli melkein tippa linssiin, kun nelisen vuotta Suomessa työskennellyt ja vuosi sitten perheensä Suomeen saanut koneistajamme tu-

HT Laser Oy Yhtiön kotipaikka: Keuruu Perustamisvuosi: 1989 Perustaja: Hannu Teiskonen Toimiala: Metalliteollisuuden järjestelmätoimittaja Toimitusjohtaja: Markus Lehti Palkinnot: Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto vuonna 2019, Keski-Suomen Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto vuonna 2018

Metalliammattilaisen sanaselityspeli tutustuttaa teknologiaalaan Kevään yhteishaku ammatillisiin perustutkintoihin on käynnissä. Keuruulaiset metalliteollisuusyritykset HT Laser Oy ja Elekmerk Oy innostavat omalta osaltaan nuoria hakeutumaan kone- ja tuotantotekniikan ammattiopintoihin. Yritykset julkaisivat helmikuun lopulla koululaisille ja opiskelijoille suunnatun metalliammattilaisen sanaselityspelin.

— Mietimme, mikä olisi hauska ja erottuva tapa tuoda metalliteollisuutta esille yhteishaun aikaan. Henkilökuntamme kokosi parisataa ammattisanaa, joita pelikavereille selittämällä pääsee kurkistamaan metalliammattilaisen työhön ja arkeen, HT Laserin toimitusjohtaja Markus Lehti kertoo.

Lehti on myös Elekmerkin toimitusjohtaja.

— On ennen kaikkea meistä yrityksistä kiinni, millainen kuva nykyaikaisesta metalliteollisuudesta välittyy nuorille ja myös kaikille alanvaihtoa harkitseville. Pyrimme hyödyntämään erilaisia tapoja kertoa alamme tarjoamista työ- ja uramahdollisuuksista. Peli on tästä hyvä esimerkki, hän jatkaa.

HT Laser ja Elekmerk jakavat metalliammattilaisen sanaselityspeliä muun muassa peruskouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin sekä yhteistyökumppaneille. Peli on toteutettu yhteistyössä keuruulaisten Aidian ja Printekin kanssa. n

Monipuolista toimitilaosaamista Jyvässeudulla

Seppälänkangas, hallitilaa yht.

2759 m

2

Murskaamontie 1/Kuormaajantie 33. Koostuu kolmesta eri hallirakennuksesta, jotka kaikki vuokrattu. Tontit 5000 m2 ja 7500 m2. Hyvä ja monipuolinen sijoituskohde. Voidaan myydä myös erikseen.

Vh 2.150.000 € 681015

Kortemäki toimistotila

594 m2 Vaajakoski tuotantotila

Keihäsmiehenkatu 2 a. 4 toimistoa, wc, kh ja varastohallitila. Myydään arkkitehtuurinen toimisto-/työtilarakennus. Toimisto-/varastotila n. 217 m2 ja tyylikäs moniuloitteinen toimistorakennus, jossa tilat 3 krs:ssa. Huoneistoala on 344 (+tekn.tilat 33m2). Oma tontti 1269 m2.

Mh. 495.000 €.

524406

265 m2 Keskusta liiketila

Ruukkisuontie 8 halli 1 ja 2. 2 hallia, jossa hallitila, keittiö,wc:t, tsto. Nyt myynnissä halutulla Sulunperän teollisuusalueella laadukkaat 2010 valm. hallitilat 129 m2 ja 136 m2. Pienemmässä hallissa 5 m korkea hallitila nosto-ovella, keittiö, 2 toimistoa, wc. Viereisessä hallissa sama pohjaratkaisu, paitsi 2.krs var.

Mh. 269.000 €.

682857

152 m2

Väinönkatu 36 tila 34. 4 hoitoh, aula, taukoh, wc, oleskeluh. Toria vastapäätä erittäin siistikuntoiset tilat, remontoitu kauttaaltaan 2008.

Katutasossa (93 m2) aula ja 2 huonetta. Kellarikerroksessa (59 m2) taukotila/keittiö, erillinen oleskelutila ja wc. Upeat, valmiit tilat yrityksellesi!

Mh. 214.446 € Vh. 235.000 €.

694041

Myynnissä ja vuokrattavana runsaasti liike-, toimisto-, tuotanto- ja varastotiloja, niin omaan käyttöön kuin sijoittajillekin.

Keskusta liiketila

76 m2 Holsti liiketila

Vapaudenkatu 38 Lh 8. 4 tstoa, 2wc, kk. Ydinkeskustassa kaupunginteatterin vierustalla toisen kerroksen toimisto-/liiketila. 4 valoisaa toimistohuonetta, 2wc,kk. Huoneisto on siistikuntoinen, ns.läpi talon.

Mh. 74.148 € Vh. 82.000 € Vuokra 1.140 €.

515986

56 m2 Vaajakoski tuotantotila

Lohikoskentie 14 A 16. liiketila, takatila, wc, kellari var. Myydään tai vuokrataan siistikuntoinen katutason liiketila, jossa myymälätila, taukotila ja wc. Takatilasta käynti kellarivarastoon. Yhtiössä tehty runsaasti remonttia. Mahd. ostaa lämmin autotalli 17 m2 (22.000 €) Mh. 55.000 € Vh. 75.000 € Vuokra 560 €.

524192

850 m2

Omalla 3575 m2 tontilla toimiva 1989 rakennettu peltivuorattu halli. Tuotantotilaa, joka jaettu kevyin väliseinin pieniin varastotiloihin. Käyttämätöntä rakennusoikeutta vielä n. 650 kem2.

Vapautuu sopimuksen mukaan.

Mh. 420.000 €

Kattavat ja monipuoliset arviointipalvelut erilaisiin tarpeisiin kuten pankkien vakuusarviot, sukupolvenvaihdokset, riitatapaukset jne.

Kysy lisää kohteistamme ja palveluistamme, etsitään sinulle sopiva ratkaisu runsaasta tarjonnastamme.

Janne Kotamäki

LKV, YKV. myyntipäällikkö, toimitilavälittäjä.

050 550 8945

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

47 • KESKISUOMALAINEN

7

KOLUMNI

Annetaan työpaikoille lisää sopimisen vapautta

T

JANNE MAKKULA Johtaja, varatuomari Suomen Yrittäjät janne.makkula@yrittajat.fi

utkimusten mukaan pienissä yrityksissä työilmapiiri on hyvä ja asioita voidaan sopia reilusti työntekijöiden ja työnantajien kesken.

Tämä näkyy suhteiden luottamuksellisuutena, työntekijöiden mahdollisuuksina vaikuttaa työtehtäviin, hyvänä tiedonkulkuna sekä tasapuolisena kohteluna.

Hyvät suhteet antavat pohjan työmarkkinoiden kehittämiselle niin, että sopimisen vapaus yrityksissä ja työpaikoilla lisääntyy. Työelämän sääntelyyn tarvitaan uusi tasapaino työntekijän suojeluperiaatteen ja markkinoiden toimivuuden välillä.

Yrittäjyyden merkitys ansainnan lähteenä on jatkuvasti kasvanut. Suurin muutos 2000-luvulla on ollut yksinyrittäjänä työtään tekevien määrän kasvu.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista yrityksistä on yksinyrittäjiä. Työnantajayritysten määrä on koko 2000-luvun pysynyt lähes samana eli noin 85 000 yrityksessä. Viime vuosina työnantajayrittäjien määrä on laskenut.

Yksinyrittäminen on arvokasta. Verkostoitumisen ja kysynnän kautta jokainen yksinyrittäjä luo aina enemmän

Maistuisiko 5 % säästö ruokaostoksista?

kuin vain yhden työpaikan. Luvut kertovat kuitenkin myös siitä, että työllistäminen työsuhteeseen ei ole houkuttelevaa.

Nykyinen työehtojen sääntelyjärjestelmä on 1970-luvun alusta. Vaikka yksittäisiä säännösmuutoksia on tehty, rakenteita ei ole koskaan muutettu. Kuvaavaa on, että Maailman talousfoorumin WEF:n vertailussa palkanmuodostus Suomessa on maailman jäykintä.

Suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi on välttämätöntä parantaa yrittämisen ja työn kilpailukykyä. Poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen on ymmärrettävä, että työpaikka syntyy ainoastaan, jos sekä työn tarjoaminen että vastaanottaminen on kannattavaa.

Työllistämistä on lainsäädäntömuutoksilla helpotettava, ei vaikeutettava.

Työpaikkasopimiselle on nyt paljon oikeudellisia ja käytännön esteitä. Lainsäädännön sopimisen kiellot estävät sopimista erityisesti järjestäytymättömis-

”Nykyinen työehtojen sääntelyjärjestelmä on 1970-luvun alusta.”

sä yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella tai toimivat aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. Tällaisia työnantajia on yli 80 prosenttia työnantajayrityksistä.

Määrä on kasvussa.

Sopiminen työlainsäädännöstä poiketen on mahdollista vain valtakunnallisten TES-osapuolten välillä. Lisäksi merkittävimmät sopimismahdollisuudet ovat luottamusmieslukon takana, mutta luottamusmiehiä on enintään noin 10 prosentissa työnantajayrityksiä.

Työpaikkasopimisen mahdollisuuksia on lisättävä lainsäädäntömuutoksilla. Sopimisen on oltava yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä ja kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, ovatko yritys ja työntekijät järjestäytyneitä liittoon.

Jokainen yritys ja työpaikka on erilainen ja kohtaa kansainvälisen kilpailun tavalla tai toisella. Siksi Suomessa tarvitaan rohkeutta luopua vuosikymmeniä vanhoista työn tekemistä jäykistävistä työmarkkinarakenteista. Suomi tarvitsee sosiaaliturva- ja työmarkkinajärjestelmän uudistuksen, jossa keskeistä on työpaikkasopimisen lisääminen.

Täysin uusi Multivan Multivan eHybrid alk. 64 044 €

Yrittäjävetoiset K-kauppiasjäsenemme tarjoavat edun Keski-Suomen Yrittäjien jäsenille.

Edun saat näyttämällä Yrittäjien jäsenkorttia kassalla, alennukset vaihtelevat toimipaikoittain ja tuotteittain 0–10 %, tarkka listaus mukana olevista kaupoista ja eduista Keski-Suomen Yrittäjien nettisivuilla: alueelliset jäsenedut.

K-MARKET: Hankasalmi: Kuha | Jyväskylä: Ainola, Aittorinne, Halssila, Jyskä, Kangaslampi, Kekkolantie, Kinkomaa, Kotiväylä, Kuokkalanpelto, Lohikoski, Schaumanin puistotie, Äijälä | Jämsä: Jämsä, Kaipola | Jämsänkoski: Vilja | Kannonkoski: Kannontori | Karstula: Mansikka | Konnevesi | Laukaa: Vihtori | Saarijärvi | Tikkakoski: Tikkari | Viitasaari: Koulumäki K-SUPERMARKET: Jyväskylä: Lutakko, Vaajakoski | Laukaa | Saarijärvi: Minttu | Suolahti: Suosikki | Viitasaari K-CITYMARKET: Jyväskylä: Palokka | Äänekoski K-RAUTA: Jyväskylä: Palokka, Seppälä, Tourutorni | Saarijärvi | Äänekoski NESTE K: Hankasalmi: Jari-Pekka | Jyväskylä: Kirri, Tourula

INTERSPORT: Jyväskylä: Tourula

Nyt 7-paikkainen ladattava hybridi CO2-päästöt alle 50 g/km

Täysin uusi Multivan tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen matkaamisesta ja yhdessäolosta. Se on yhdistelmä turvallista liikkumista, mutta samalla ennen ajamaton seikkailu. Uusi Multivan – astu sisään uuteen maailmaan.

Nyt koeajettavissa! Lue lisää www.volkswagen.fi Multivan eHybrid 160kW (218 hv) hinta alk. 64 044 €, hinta CO₂-päästöllä 45 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 1,9 l/100 km*.

Suositusvähittäishinnasto 3.1.2022 (WLTP). Hinta sisältää alv:n 24 % ja toimituskulut 600 €. *Ajoneuvon kulutus ja toimintamatka on määritelty maailmanlaajuisesti yhtenäistetyn testimenetelmän (WLTP) mukaisesti. Ilmoitettu WLTP-kulutus ja -toimintamatka saattavat vaihdella olennaisestikin riippuen mm. kuljettajan ajotavasta, akkukapasiteetista, lataamisen säännöllisyydestä, sähkövarusteiden käytöstä, mahdollisen lisälämmittimen käytöstä, ulkolämpötilasta, sääolosuhteista, matkustajien ja kuorman määrästä, valitusta ajoprofiilista tai tieprofiilista. Kuvan auto erikoisvarustein.

Volkswagenin Suomen maahantuoja on K Auto Oy.

Volkswagen Hyötyautot Aholaidantie 2, Jyväskylä Miika Viskari p. 040-8604471 ja Pasi Majamaa p. 050-5457160 avoinna ark. 8.30-17 la 10-14 www.jklauto.fi

8

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 48

PIXBUSTER

Työvoimapula uhkaa monia aloja.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdään töitä sen eteen, että työvoimaa riittää myös jatkossa. Meijän kyvyt käyttöön -hankkeessa huomio on osatyökykyisten työllistymisessä.

TYÖOTE-hankkeessa pyritään löytämään sujuva polku työelämään myös niille, joita on kohdannut sairaus tai leikkaus. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Osatyökykyiset ovat tärkeä työvoimapotentiaali PIA TERVOJA

Työmarkkinat ovat murroksessa. Työvoimapulaa paikkaamaan tarvitaan uusia tekijöitä. ”Osatyökykyiset ovat tärkeä resurssi”, muistuttaa Meijät kyvyt käyttöön -hankkeen projektipäällikkö Anne Mujunen.

TEKSTI: PIA TERVOJA

Työvoimapula jäytää monella toimialalla. Osalle yrityksistä rekrytointihaasteet ovat jopa kasvun este. Työttömät ja työttömyysuhan alla olevat osatyökykyiset ovat resurssi, joka yritysten kannattaisi hyödyntää paremmin.

– Tutkimusten mukaan 65 000 osatyökykyistä haluaisi työllistyä ja arvioi olevansa työhön kykenevä, sanoo Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen projektipäällikkö Anne Mujunen.

Hänen mukaansa osatyökykyisten kohdalla puhutaan liikaa työkyvyttömyydestä, kun pitäisi puhua työkyvystä.

– Täytyy muistaa, että osatyökykyinen saattaa olla johonkin toisenlaiseen työhön sataprosenttisesti työkykyinen. Kun osatyökykyiset saadaan töihin, se on plusmerkkinen asia koko yhteiskunnalle.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimassa hankkeessa halutaan vahvistaa osatyökykyisten työ-, toiminta- ja

”Kannattaa rohkeasti kokeilla osatyökykyisen palkkaamista”, Anne Mujunen kannustaa.

työllistymiskykyä. Hankkeen keskiössä ovat julkisten sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen ammattilaiset, jotka työskentelevät osatyökykyisten ja vammaisten kanssa.

Kaksivuotinen Meijän kyvyt käyttöön -hanke on yksi hallitusohjelmaan kuuluvan Työkykyohjelman 22 hankkeesta.

Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Tiimi tukee työhön paluussa Viime syksynä Vaajakosken Sampoharjun terveysasemalla aloitti työkyvyn tuen tiimin pilotti, jossa moniammatillinen tiimi tarkastelee osatyökykyisen asi-

akkaan tilannetta monipuolisesti ja totuttua laajemmin.

Tänä keväänä työkyvyn tuen tiimit aloittavat työnsä myös Meijät kyvyt käyttöön -hankkeen muissa pilottikunnissa: Hankasalmella, Laukaassa ja Viitasaarella. Tavoitteena on, että hyvinvointialueella on jatkossa työkyvyn tuen tiimi kaikissa sote-keskuksissa.

– Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus tukee työhön paluuta. Työhönvalmentaja toimii muun muassa osatyökykyisen henkilön perehdyttämisessä yrityksessä ja linkkinä työnantajan ja työntekijän välissä, Anne Mujunen kertoo.

Työllistämiseen palkkatukea Meijät kyvyt käyttöön -hankkeessa keskeistä on osaamisen kehittäminen. Kuntoutussäätiössä ja kahdeksassa ammattikorkeakoulussa – mukana myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu – koulutetaan työkykykoordinaattoreita, jotka voivat sijoittua esimerkiksi yrityksiin henkilöstöhallinnon tueksi.

Työkykykoordinaattoreita työskentelee myös TE-palveluissa. Mujunen kannustaa yrittäjiä ja yritysten edustajia olemaan yhteydessä TE-palveluihin, jos osatyökykyisen työllistämiseen tarvitsee neuvoa ja tukea.

– Työttömän osatyökykyisen palkkaamiseen saa palkkatukea. Yritysten on mahdollista saada myös työolosuhteiden järjestelytukea, jos työssä olevasta työn-

tekijästä tulee osatyökykyinen ja henkilö tarvitsee toisen henkilön tukea tai työvälineitä sairautensa vuoksi, Mujunen muistuttaa.

Hankkeessa koulutetaan kuntien työntekijöitä ja kolmannen sektorin toimijoita tunnistamaan paremmin osatyökykyisten tarpeet ja haasteet. Viime syksynä koulutettiin jo työttömien terveystarkastuksia tekeviä henkilöitä.

Vastuullisuus on imagoasia Työmarkkinat ovat muuttumassa. Erilaisten työsuhteiden kirjo kasvaa. Osa täysin terveistäkin työntekijöistä haluaa tehdä esimerkiksi osa-aikaista työtä.

Työvoimavajetta paikkaamaan tarvitaan uusia tekijöitä. Osatyökykyiset ovat siksi tärkeä resurssi.

– Kannattaa rohkeasti kokeilla osatyökykyisen palkkaamista. Kun ensimmäinen tällainen työntekijä on palkattu, kynnys seuraavan palkkaamiseen on matalampi. Osatyökykyisen palkkaaminen on vastuullinen teko, jolla voi olla vaikutusta yrityksen brändiin ja imagoon, Anne Mujunen toteaa.

Osatyökykyisen työllistämisen esteenä voi olla tiedon puute. Mujunen kertoo, että Laukaassa toteutettiin viime kesänä kokeilu, jossa soitettiin kaikki Laukaan yritykset läpi ja kerrottiin osatyökykyisten työllistämisestä.

– Tämän hankkeen aikana emme voi tehdä enempää isoja soittokierroksia, mutta tietoa levitetään muuta kautta. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

49 • KESKISUOMALAINEN

9

Oikea polku takaisin työelämään laa aikaisemmin töihin kuin vanhalla toimintamallilla. Samalla sijaistarve ja sairauspäiväkulut vähenevät, sanoo asiantuntijalääkäri Visa Kervinen.

Leikkauksen ja sairauden jälkeen on tärkeää löytää sujuva polku takaisin työelämään.

TYÖOTE-hankkeessa kehitetään edelleen Keski-Suomen mallia, josta hyötyvät niin työntekijä kuin työnantajakin.

Malli laajenee uusiin potilasryhmiin Vuonna 2020 käynnistyneessä TYÖ­OTEhankkessa Keski-Suomen mallia levitetään koko Suomeen. Hankkeen vetovastuussa on Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.

Toimintamallin juurruttamisesta vastaa Työterveyslaitos.

– Keski-Suomessa lähdimme liikkeelle neljästä potilasryhmästä eli selän lannerangan välilevytyrän ja polven ja lonkan

TEKSTI: PIA TERVOJA

Keski-Suomessa havahduttiin viitisen vuotta sitten siihen, että työterveyshuolto oli sote-kentän irrallinen toimija, jonka toiminta ei ollut tuttua erikoissairaanhoidolle ja terveyskeskuksille.

Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että kaikki selkäleikkauspotilaat kotiutettiin sairaalasta samanmittaisen sairauspoissaolotodistuksen kanssa. Jatkohoito-ohjeetkin olivat hyvin samanlaiset riippumatta henkilön työtehtävästä. Potilailta puuttui myös työkyvyn arviointi.

OTE7- ja TYÖKE-hankkeiden aikana luotiin Keski-Suomen mallina tunnettu yhtenäinen hoito- ja kuntoutuskäytäntö,

”Erikoissairaanhoidossa lääkärit tuntevat huonosti potilaidensa työtä.”

”Sairauspoissaolopäivän hinta on 350 euroa”, muistuttaa Visa Kervinen.

jossa työterveyshuolto on tiiviisti mukana.

Nykyisin potilaat saavat sairaalalääkäriltä lyhyen sairauspoissaolon ja lähetteen omaan työterveyshuoltoon. Työterveyshoitajan- ja -lääkärin vastaanotolla tehdään työkykyarvio ja kuntoutussuunnitelma. Toimintamallilla voidaan tehostaa yrittäjän tai työntekijän hoito-, kuntoutus- ja työhönpaluuprosessia.

– Sairauspoissaolopäivän hinta on 350 euroa. Kun tehdään yksilöllinen työhönpaluusuunnitelma, osa työntekijöistä pa-

tekonivelen leikkauspotilaista sekä sepelvaltimo- ja masennuspotilasta, Visa Kervinen kertoo.

– Nykyisin toimintamalli on käytössä noin 20 eri potilasryhmässä ja hankkeessa laajennamme toimintamallia vielä uusiin potilasryhmiin.

Kervinen on tyytyväinen, että maakunnan kaikki työterveystoimijat ovat sitoutuneet toimintamalliin.

– Erikoissairaanhoidossa lääkärit tuntevat huonosti potilaidensa työtä, kun taas työterveyslääkäreillä on siihen parempi tuntuma. Työterveyshuollon asiantuntija on myös ainoa toimija, joka voi tulla työpaikalle katsomaan, millainen työympäristö on ja miten työ sujuu. n

Miten työterveyshuolto tukee työkykyä?

• Työterveyshuolto on lakisääteinen yrityksille, joissa on vähintään yksi työntekijä.

• Työterveyspalveluja voi ostaa eri laajuisina. Lähete työkyvyn arvioimiseksi voidaan tehdä riippumatta työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta.

• Kela korvaa työterveyshuollon ennaltaehkäisevistä palveluista 60 prosenttia ja sairaanhoitokustannuksista 50 prosenttia. Loput yrittäjä voi laittaa verotukseen vähennyksiksi.

• Työterveyshuollosta saa neuvoa erilaisten tukien hakemisessa, kuten milloin ja miten haetaan osasairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä.

Työterveyshuolto opastaa myös kuntoutusasioissa, kun on tarvetta sopeutumisvalmennukselle, lääkinnälliselle kuntoutukselle tai ammatilliselle kuntoutukselle.

• Jos sopimus työterveyshuollon kanssa on vielä tekemättä, Kelan ja Työterveys­ laitoksen verkkosivuilta löytyy tietoa yrittäjien työterveyshuollosta ja vinkkejä siihen, miten lähteä liikkeelle.

TULO

Tervetuloa sijoitusmessuille Jyväskylään!

PAVILJONKI, JYVÄSKYLÄ 21.4.2022 Raha & Talous -sijoitusmessut kokoaa huhtikuussa yhteen alueen rahoitusalan yritykset ja sijoittamisesta kiinnostuneet yksityishenkilöt.

Messuilta saat kattavan katsauksen markkinoihin ja parhaat vinkit sekä välineet parempaan sijoittamiseen.

MERJA MÄHKÄ Sijoittaja, kirjoittaja, puhuja

SARI LOUNASMERI Toimitusjohtaja, Pörssisäätiö

Varaa 21.4. kalenteriisi jo nyt!

AKI KANGASHARJU Toimitusjohtaja, ETLA

www.rahatalous.fi

Tapahtuman järjestävät:

SSA

21.4

.202

2!

10

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 50

Hyvää yhteistyötä on aina vara Neljä Keski-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajaa avasi ajatuksiaan kuntayhteistyöstä omalla paikkakunnallaan sekä sote-uudistuksen tuomista vaikutuksista alueensa elinkeinopolitiikkaan. Kysyimme seuraavia asioita: 1. Mitkä ovat yrittäjille tärkeimmät asiat kunnan kanssa juuri nyt?

2. Miksi juuri teidän kuntanne on hyvä paikka yrittää?

3. Sote ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueelle. Miten se vaikuttaa teidän kunnassanne? Vahvistuuko elin­keinopolitiikka?

TEKSTI: PIA TERVOJA

VALOKUVAUSLIIKE NEVALAINEN

Jarmo Vainikainen Äänekosken yrittäjät

1. Olemme jo aiemmin aloittaneet tiiviimmän yhteistyön kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden kanssa. Tätä yhteistyötä tulee entisestään tiivistää ja saada avoimemmaksi. Yhtenä tärkeänä asiana nostan esille yrittäjien osallistamisen hankintaprosesseissa.

2. Äänekoski sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Keski-Suomessa.

Vastavalmistunut Nelostien parannus sujuvoittaa entisestään liikennettä. Kuntamme alueella on monipuolista yrittäjyyttä isoista toimijoista pien- ja yksinyrittäjiin. Vahva teollisuus omalta osaltaan tukee yrittäjyyttä. Ei kuitenkaan pidä unohtaa keskisuuria tai pieniä yrittäjiä, jotka myös ovat merkittäviä työllistäjiä ja lisäävät kuntamme palvelutarjontaa.

3. Hyvinvointialueen valmistelu on

Pasi Pohjoismäki Jämsän Yrittäjät

1. Yrittäjien ja Jämsän kaupungin hyvää yhteistyötä on entisestään parannettu. Tätä varten olemme muodostaneet elinvoimaneuvottelukunnan, joka käsittelee muun muassa yritysvaikutusten arviointiin (YRVA) liittyviä asioita. Neuvottelukunta koostuu yrittäjien, Jämsän kaupungin, ammatillisen koulutuksen ja päättäjien edustajista.

2. Jämsässä on hyvät liikenneyhteydet, monipuolinen yrityskenttä ja parhaat mahdollisuudet toimia liikunta- ja matkailualalla. Paikkakunnalta löytyy hyvä

tällä hetkellä käynnissä. Varmaa tietoa siitä, mitkä kuntien tällä hetkel-

lä järjestämät palvelut olisivat siirtymässä kolmannen sektorin toimijoille, ei ole vielä saatavilla. Tästä johtuen vaikutuksia on haastava arvioida.

Toki toivon, että siirtyvien palveluiden osalta jatkossa käytetään yksityisen sektorin toimijoiden palveluita. n

ja joustava ammatillinen oppilaitos, joka muuntautuu ja auttaa yrittämistä ja yrittäjää monin eri tavoin. Näiden lisäksi kaupungin elinvoiman eteen tehdään töitä monella eri sektorilla. Tällä viittaan edellisen kysymyksen vastaukseen.

3. Heti muutosvaiheessa uudistuksella ei ole suurta merkitystä. Tämä johtuu Jämsän laajasta sote-ulkoistuksesta, jonka sopimus jatkuu vuoteen 2025 saakka.

Sen jälkeen on oletettavaa, että elinkeinopolitiikka vahvistuu, kun palvelut järjestetään uudelleen. n

Yrittäjät jalkautuvat valtuustojen luokse Uusien kunnan- ja kaupunginvaltuustojen työ on vauhdissa. Suomen Yrittäjät käynnistää Valtuustot koolle –hankkeen, jossa tavoitellaan yritysten ja kuntien vuoropuhelun vahvistamista.

Tavoitteena on, että jokaisen paikallisyhdistyksen hallitus tai sen edustajat käyvät kertomassa oman kuntansa valtuustolle yrittäjyyden merkityksestä. Keskustelun teemana voi olla jokin ajankohtainen asia kunnassa.

— Hankkeella haluamme lisätä ymmärrystä yritysten merkityksestä paikkakunnan elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Niissä kunnissa, joissa yhteistyö yritysten ja kunnan välillä toimii saumattomasti, menee yleensä pa-

remmin, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström.

Hän muistuttaa, että hyvinvointialueiden ottaessa vastuun sote- ja pelastuspalveluista kunnan rooli korostuu elinvoimapalvelujen järjestäjänä.

— Toivomme jokaisen kunnan miettivän, miten se omaksuu roolin elinvoimakuntana.

Toivottavasti hanke kannustaa kuntia panostamaan yrittäjämyönteisyyteen.

Operaatio on tarkoitus toteuttaa syyskuun puoliväliin mennessä. Tämä mahdollistaa myös Kuntabarometrin tulosten analysoinnin valtuuston ja yrittäjien välisissä tapaamisissa, mikäli tapaamiset järjestetään myöhemmin keväällä. n

Martti Pisto, Toivakan Yrittäjät

1. Toivakan kunnan kanssa on muotoutunut säännönmukainen tapa tavata niin sanottujen aamukahvien merkeissä, mutta tietenkin koronatilanteen edellyttämällä tavalla. Mielestäni tiedonvaihto ajankohtaisista asioista on ykkösasia. Myös tukimahdollisuudet ja kaavoitustilanne ovat keskeisiä asioita.

2. Toivakka on pieni kunta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Täällä tulee kuulluksi. Kunnan vahvuutena on myös se, että yritysalueilla on paljon vapaita tontteja.

3. Elinkeinopolitiikka vahvistuu varmasti. Elinvoimaisuuteen voidaan panostaa lisäämällä muun muassa markkinointia. Pieni kunta on ollut ”liemessä” ennustamattomien sote-kulujen kanssa. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

51 • KESKISUOMALAINEN

parantaa TONI RUTANEN

Luovuutta.

Opiskele YAMK-tutkinto Jamk Master Schoolissa. Tarjolla 300 opiskelupaikkaa huippuasiantuntijoiksi ja -johtajiksi tähtääville.

Insinööri

• • • • • • •

Restonomi

Päivi Leminen Jyvässeudun Yrittäjät

1. Kaupungin yrityspalvelut ovat yrittäjän lähipalveluita ja niiden kehittäminen on tärkeää, jotta ne olisivat yksilöllisiä, jouhevia ja niin sanottuja yhden luukun periaatteella toteutuvia – ihmiseltä ihmiselle tapahtuvia kohtaamisia. Olipa yritys minkä kokoinen tahansa, sillä on usein tarve saada esimerkiksi luparatkaisut hoidettua nopeasti niin, että suunniteltu toiminta voi edetä ja toteutua.

Osaavan työvoiman saatavuus on huolen aiheena ravintola- ja hoiva-aloilla.

Toiveena on, että ammatillisen koulutuksen puolella kehitettäisiin sujuvia ja innovatiivisiakin ratkaisuja. Jo yritystoiminnan palauttaminen koronaa edeltävälle tasolle on näillä aloilla hankalaa, mutta nyt työvoiman puute on suoranainen kasvun este.

Yrityksillä on juuri nyt huoli kustannustason noususta ja heikentyneestä raaka-aineiden saatavuudesta. Nämä asiat hankaloittavat kunnan kanssa sopimuksen aikaista toimintaa. Viivästykset urakan etenemisessä aiheuttavat esimerkiksi sanktioita alihankkijoille. Infrastruktuurin hoidossa polttoainekustannusten nousu rasittaa urakoitsijoiden kassaa ja heikentää toimintaedellytyksiä.

2. Yrittäjäjärjestöillä on hyvät ja tiiviit suhteet Jyväskylän kaupungin johdon ja Business Jyväskylän kanssa. Tämä madaltaa yhteydenottokynnystä, sillä saamme yrityskentän viestin lähes reaaliaikai-

Digitaalinen toimitusketju Kestävä energia Logistiikka Projektijohtaminen Robotiikka Teknologialiiketoiminnan johtaminen Verkostojohtaminen

• sesti kaupungin tietoon. Business Jyväskylä ja hankintayksikkö kartoittavat ja kehittävät palveluitaan. Herkällä korvalla kuuntelusta on seurannut myös yritysmyönteistä toimintaa.

Isompien veturiyritysten olemassaolosta sekä uusien työllistävien yritysten sijoittumisesta esimerkiksi Eteläportin alueelle seuraa kaivattua vetoa ja imua kaupunkiimme sekä synergiavaikutuksia paikallisiin yrityksiin.

Keskinäinen kaupankäynti lisääntyy luonnostaan.

Yhteisöllisyys on hyvällä tolalla yrittäjien keskuudessa, paikalliset yritykset ovat hanakoita verkostoitumaan, opiskelemaan ja kehittämään myös yhdessä.

3. Vielähän ei tiedetä, mitä elinkeinon suhteen tapahtuu. Aluevaltuutetut päättävät, minkä verran käytetään esimerkiksi palveluseteleitä tai ostopalveluita. Palvelusetelien käyttöä voisi lisätä huomattavasti (laskennallisesti). Se on kustannustehokasta toimintaa ja mahdollistaa joustavat palvelut.

Alkuvaiheessa tilanne pysynee nykyisellä tasolla. Yrittäjillä on huoli siitä, luisuuko toiminta enemmän hyvinvointialueen omana tuotantona toteutettavaksi, jolloin yksityinen sektori ei pääse mukaan palveluiden tuottajaksi. n

Matkailu- ja palveluliiketoiminnan johtaminen

Sosiaali- ja terveysala

• • • • • •

Kliininen asiantuntija Monialainen kuntoutus Projektijohtaminen Sosiaali- ja terveysalan johtaminen Terveyden edistäminen Verkostojohtaminen

Tradenomi

•

Organisaation ja talouden johtaminen

Tai valitse AMK-tutkinto: päivä- ja monimuoto-opinnoissa tarjolla yli 900 aloituspaikkaa!

Hae 16.3. - 30.3.2022 jamk.fi/hae

11

12

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

Yliopistosairaalan puute on Maarit Heikkisen mukaan yksi Keski-Suomen haasteista.

Tietty määrä palveluja on lain mukaan hankittava Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. ”Toivoisin, että meillä olisi enemmän valinnanvapautta yliopistollisen sairaalan valinnassa”, hän sanoo.

KESKISUOMALAINEN • 52

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

53 • KESKISUOMALAINEN

13

”Edessä on valtava urakka” Keski-Suomen aluevaltuustoon pääsi 12 yrittäjää kymmenestä eri kunnasta.

Yksi heistä on Laukaan Vehniällä asuva sosionomi Maarit Heikkinen, joka on nähnyt noin 20 vuoden ajan sosiaali- ja terveysalaa yrittäjänä, luottamushenkilönä ja kuntasektorin viranhaltijana.

TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

Laukaalainen sosionomi ja yrittäjä Maarit Heikkinen, 44, tiivistää Keski-Suomen hyvinvointialueen tilanteen aluevaltuutetun näkökulmasta lyhyesti: – Meillä on edessämme valtava urakka.

Keski-Suomen hyvinvointialueen budjetti on noin 1,1 miljardia euroa ja sen palveluksessa on runsaat 11 000 työntekijää. Kokonaisuuden hahmottaminen on haastavaa sote-alan ammattilaisellekin.

Vaarana on se, että alaa tuntevakin tarkastelee asioita vain oman kokemuspiirinsä näkökulmasta. Nyt pitäisi ajatella Keski-Suomea kokonaisuutena.

Aluevaltuutettujen perehdyttäminen alkoi helmikuussa ja ensimmäinen valtuuston kokous pidettiin maaliskuun alussa. Kaikkiaan kesäkuun puoliväliin mennessä valtuusto kokoontuu neljä kertaa. Lisäksi tiedossa on strategiaseminaareja.

– Yksi valtuuston ensimmäisiä tehtäviä oli hyvinvointialueen johtajan viran perustaminen. Vielä tässä vaiheessa hallinnosta vastaa väliaikainen valmistelutoimielin (vate), mutta koko organisaation perustaminen on edessä, Heikkinen kertoo.

”Uskon, että yrittäjiltä tulee rohkeita avauksia” Keski-Suomen aluevaltuustossa on 69 valtuutettua, joista naisia on 35 ja miehiä 34. Yrittäjätaustaisia valtuutettuja on yhteensä 12, mikä on noin 17 prosenttia alueen kaikista valtuutetuista. Varajäseneksi pääsi kahdeksan yrittäjää.

Maarit Heikkinen uskoo, että yrittäjä-

taustaiset valtuutetut voivat tuoda päätöksentekoon uudenlaista ajattelua.

– Emme voi luoda uutta rakennetta viemällä siihen vanhoja toimintamalleja. Yrittäjät ovat oppineet omassa liiketoiminnassaan tekemään kustannustehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja. Uskon, että yrittäjiltä tulee rohkeita avauksia uuden kehittämisessä.

Keskeisiä alkuvaiheen haasteita hyvinvointialueen rakentamisessa ovat pula sote-alan ammattilaisista sekä yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden aseman määrittely.

– Meillä on pulaa muun muassa lääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista ja sosiaalityöntekijöistä. Alan henkilöstöpula on niin valtava, että yrityksillä ja järjestöillä on jatkossa väistämättä vahva rooli hyvinvointialueen palvelujen tuottamisessa. Sparrausapua yritykset varmasti tarvitsevat alkuvaiheessa, siksi yhteistyö yksityisen sektorin toimijoiden kanssa on aloitettava mahdollisimman pian, Heikkinen pohtii.

Heikkisen mukaan yrityksillä on merkittävä rooli päihde-, mielenterveys-, lasten- ja kotihoidonpalvelujen tuottajina.

– Erityisesti pienet yritykset pystyvät tuottamaan palveluja kustannustehokkaasti. Suuremmissa yrityksissä palvelujen hintaa nostavat usein taustalla olevien sijoittajien tuottovaatimukset pääomalle. Jos yksityisten tuottamien palvelujen hinta kohoaa liian korkeaksi, niistä hyötyy vain se kansanosa, jolla on varaa maksaa.

Heikkinen tietää, että sote-alalla yritysten taloutta rasittavat muun muassa JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA uu

Miksi aluevaalit ovat yrittäjille tärkeät?

• • • • • •

Sote-sektorille käytetään noin 21 miljardia euroa vuosittain.

Alalla työskentelee 400 000 ammattilaista, joista 88 000 yksityisellä sektorilla.

Sote-alan yrityksiä on noin 18 200.

Neljä viidestä sote-alan yrityksestä on enintään neljän hengen yrityksiä.

Henkilökunnan tarve sote-alalla on yli 200 000 henkilöä tulevina vuosina.

Hyvinvointialueet ovat merkittäviä ostajia alueellaan.

14

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 54

Keski-Suomen aluevaltuusto

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA uu

pakolliset investoinnit tietojärjestelmiin.

– Hyvinvointialueiden tulisi kompensoida kustannusrasitusta, jotta myös pienimmät yritykset pystyvät osallistumaan palvelutuotantoon.

• Keski-Suomen aluevaltuustoon valittiin yhteensä 12 yrittäjää kymmenestä kunnasta. Se on 17 prosenttia alueen kaikista valtuutetuista. Varajäseneksi pääsi 8 yrittäjää.

• Kokoomuksen valtuutetuista 36 % on yrittäjiä, keskustan valtuutetuista 28 %, perussuomalaisista 29 % ja SDP:n valtuutetuista 7 %.

• Keski-Suomen aluevaltuuston keskiikä on 50 vuotta. Valtuutetuista naisia on 35 ja miehiä 34.

Sote-alan yrittäjiä ei saa polttaa loppuun Heikkinen uskoo, että palveluseteli on yksi keino varmistaa valinnanvapaus hyvinvointialueilla. Palveluseteliä on kuitenkin kehitettävä siten, että tuloksena on aito vapaus valita palveluntuottaja.

– Jos palvelusetelin turvin sote-palveluja käyttävän omavastuuosuus on liian korkea, valinnanvapaus ei sanan varsinaisessa merkityksessä toteudu.

Heikkisen mukaan on löydettävä tasapaino. Jos omavastuu yrityksen tuottamasta palvelusta on palvelusetelin jälkeen korkeampi kuin vastaavasta palvelusta julkisella sektorilla, palvelu on vain niiden käytössä, joilla on varaa maksaa itse. Jos taas yritykset lähtevät polkemaan hintojaan, se on huonoa taloudenpitoa yrityksen näkökulmasta.

– Sote-alan yrittäjien on hinnoiteltava palvelut niin, että ne pystyvät tekemään kannattavaa liiketoimintaa. Jokaisen yrityksen on huomioitava hinnoittelussaan palkkakulujen lisäksi monia kiinteitä yritystoiminnan kuluja. Yrittäjiä ei saa polttaa loppuun ja se tosiasia meidän pitää tunnustaa.

Maarit Heikkisen mukaan taloudellisten mittareiden lisäksi tarvitaan paljon myös henkisen hyvinvoinnin mittareita.

Sosiaalinen hyvinvointi on pohja myös terveydelle Pitkän uran sote-alalla tehnyt Heikkinen toivoo, että hyvinvointialueen rakentamisessa huomioidaan tasapuolisesti terveys- ja sosiaalipalvelut sekä palo- ja pelastustoimi.

– Huomio kiinnittyy helposti terveyspalveluihin, jotka ovat ehkä helpommin hahmotettavissa. Ihmisen sosiaalinen hyvinvointi kuitenkin muodostaa niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin perustan.

Heikkinen on erityisen huolissaan lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnista.

Esimerkiksi huostaanottojen sekä lasten ja nuorten mielenterveysongelmien määrä kasvaa nopeasti.

– Mitä on henkisen pahoinvoinnin taustalla? Itse näen, että yhteiskunnassa huomio on kiinnittynyt rahaan ja menestykseen. Esimerkiksi media nostaa esille huippumenestyjiä, kuten 10 laudaturin ylioppilaita ja nopeasti korkeakoulusta valmistuneita. Sellaisessa yhteiskunnassa moni nuori saattaa kokea, ettei kykene vastaamaan alati koventuviin vaatimuksiin.

Heikkisen mukaan taloudellisten mittareiden lisäksi tarvitaan paljon myös henkisen hyvinvoinnin mittareita.

Niin ikään väestön ikääntyminen tuo haasteita sote-palvelujen tuottamiseen.

– Ikääntyminen merkitsee pienemmissä kunnissa huoltosuhteen vääristymistä ja ikääntyneiden palvelutarpeen lisääntymistä.

Hyvinvointialue on suuri muutos kunnille Jotta kaikki tarvittavat palvelut kyetään tuottamaan, on Heikkisen mukaan otettava käyttöön teknologiaa, kuten etäpalveluja ja digitaalisia ratkaisuja. Joitakin palveluja voidaan joutua keskittämään, jotta niitä ylipäätään voidaan järjestää.

– Vaikka sanalla ”teknologia” on toisinaan huono kaiku sote-alalla, sillä on saavutettu paljon hyvää. Uskon, että eri-

laiset digitaaliset ratkaisut voivat helpottaa esimerkiksi vanhusten kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten arkea, jota leimaa nykyään kiire ja henkilöstöpula.

Suomessa rakennetaan 21 hyvinvointialuetta tämän vuoden aikana. Alueilla syntyy väistämättä erilaisia ratkaisuja ja toimintamalleja.

– Hyvinvointialueiden on huolehdittava, että parhaiksi koetut toimintamallit saadaan käyttöön myös muilla alueilla.

– Maakunnan reuna-alueilla nousee varmasti esille myös kysymys, onko järkevämpää käyttää toisen hyvinvointialueen palveluja. Kysymystä ratkaistaessa meidän täytyy muistaa asiakaslähtöisyys.

Kunnille hyvinvointialueet merkitsevät suurta muutosta. Monissa kunnissa sosiaali- ja terveysalan kiinteistöjen kohtalo nousee lähivuosina yhdeksi keskustelun aiheeksi.

Kuntien omistuksessa on noin 7,3 miljoonaa neliömetriä tiloja, kun lasketaan yhteen sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen tilat.

Vuonna 2023 alkaa siirtymäkausi, jonka aikana hyvinvointialue ja kunta tekevät toimitilojen hallinnasta kolme vuotta kestävän vuokrasopimuksen. Hyvinvointialueella on optio yhteen lisävuoteen.

Mikäli tarvetta tiloille ei sen jälkeen ole, niistä voi muodostua kunnille taakka.

– Näin suurta kokonaisuutta tarkasteltaessa aluevaltuuston yksi tehtävä on luoda ymmärrystä kokonaistilanteesta.

Poliittisia kinasteluita ei nyt tarvita. Jos jotain päätetään demokraattisesti, sitten edetään sen mukaan.

– En liioin usko, että tässä urakassa yhdelläkään valtuutetulla on hallussaan kaikkea viisautta. Tarvitaan keskustelua ja toisten kuuntelemista. Aikataulu on tiukka, mutta siitä huolimatta päätösten ei saa pohjautua kiireeseen. Ja jos myöhemmin huomataan, että jokin ratkaisu hyvinvointialueella ei toimi, on kyettävä tekemään korjausliikkeitä, Heikkinen korostaa. n

Valtuustoon muutaman mutkan kautta Maarit Heikkinen ei aluksi aikonut asettua lainkaan ehdolle aluevaaleissa. Kokoomus sai kuitenkin houkuteltua sote-alan ammattilaisen ehdokaslistoilleen.

— Lopetin tehtäväni Laukaan kunnan vanhus- ja vammaispalvelujen johtajana viime vuoden joulukuussa. Kun kalenterissa taas oli tilaa, ajattelin, että minulla voisi ehkä olla annettavaa uusissakin luottamustehtävissä, Heikkinen kertoo.

Kun äänestystulos vaalipäivän iltana tuli, näytti selkeästi siltä, että peli on pelattu: ääniä ei tullut riittävästi.

— Alkuviikosta tein jo muita suunnitelmia, kunnes äänten tarkistuslaskenta muutti tilanteen. Yhteensä 55 minulle tarkoitettua ääntä oli mennyt väärälle ehdokasnumerolle ja uusi laskenta merkitsi sitä, että valtuustopaikka avautui.

12 vuotta sote-alan yrittäjänä Maarit Heikkinen on koulutukseltaan sosionomi. Tällä hetkellä hän opiskelee verkostojohtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tavoitteena on aloittaa lopputyön tekeminen ensi syksynä. Päätoimisena yrittäjänä Heikkinen ehti työskennellä noin 12 vuotta.

— Ryhdyin 24-vuotiaana jatkamaan ja laajentamaan vanhusten ja vammaisten asumis- ja hoivapalveluita tuottavan Vehniän Koivukodit Oy:n yritystoimintaa Laukaassa. Vanhempani Reetta ja Esko Korjonen olivat perustaneet yrityksen pienimuotoisena vuonna 1996.

Attendo osti Vehniän Koivukodit vuoden 2014 lopussa. Yrityskaupan jälkeen Heikkinen lähti mukaan laukaalaiseen Keox Oy:hyn, jossa hän toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana. Yrityksen erikoisosaamista ovat teollisuuden ja ympäristöhuollon kunnossapidon ajoneuvojärjestelmien suunnittelu ja valmistus. Kuusan kylässä toimivan yrityksen liikevaihto oli vuonna 2021 noin 2,2 miljoonaa euroa ja yritys on hyvässä kasvussa.

Sosiaali- ja terveysala on tullut Heikkiselle tutuksi paitsi yrittäjänä, myös viranhaltijana ja luottamushenkilönä.

— Päätoimisen yrittäjyyden jälkeen työskentelin jonkin aikaa kunnallisella sektorilla, muun muassa Jyväskylän kaupungilla palveluesimiehenä ja Laukaan kunnan vanhus- ja vammaispalvelujen johtajana. Erilaiset roolit sosiaali- ja terveysalan tehtävissä ovat opettaneet paljon ja uskon niiden tarjoavan hyödyllisiä näkökulmia aluevaltuutetun tehtävään. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

55 • KESKISUOMALAINEN

15

Yrittäjät tiiviisti mukana hyvinvointialueen valmistelussa TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ

Yksityiset toimijat tuottavat noin 20 prosenttia Keski-Suomessa tarjottavista sosiaali- ja terveyspalveluista ja ne työllistävät noin 5 000 alan ammattilaista. Yksityisiin palveluntarjoajiin luetaan sekä yritykset että kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt.

Erityisen vahva asema yksityisillä toimijoilla on lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa sekä vammaispalveluissa.

– On selvää, että ensi vuonna aloittavat hyvinvointialueet tarvitsevat myös yksityisten palveluntuottajien tarjontaa. Palvelujen tuotantoa pitäisi kyetä tarkastelemaan mahdollisimman avoimesti ilman julkisen ja yksityisen sektorin vastakkainasettelua. Joissakin tapauksissa yksityinen kykenee tuottamaan palvelut edullisemmin kuin julkinen sektori, miettii Yrhyvaks-hankkeen projektipäällikkö Veli Puttonen.

Yrhyvaks-hankkeen tavoitteena on tuoda esille yksityisten palveluntuottajien näkökulmaa Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelurakenteita suunnitteleville ryhmille.

– Näin voimme taata mahdollisimman monen yrityksen ja yhdistyksen toimintamahdollisuudet maakunnassamme, Puttonen sanoo.

Monta asiaa selvitettävänä Yrhyvaks-hanke käynnistyi viime syksynä ja sitä rahoittavat Keski-Suomen Yrittäjät, Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen liitto. Hanke kestää kesäkuun loppuun saakka, mutta Puttonen uskoo, että hankkeen vipuvoimaa tarvitaan vielä ensi syksynäkin.

Hankkeen puitteissa järjestettävissä yrittäjäfoorumeissa käsitellään hyvinvointialueen valmisteluun liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Lisäksi erilaisissa työryhmissä suunnitellaan, millaisia palveluja yksityiset toimijat tuottavat ja millaisia vaatimuksia palvelujen järjestämiseen kohdistuu.

Keski-Suomen hyvinvointialueen väestömäärä ja ikärakenne väestö

Keski-Suomi

290 000

osuus

2020

2030

2040

100 %

75 vuotta täyttäneet

80 %

280 000

60 % 15–74 -vuotiaat

270 000

40 % 260 000

250 000

20 %

2020

2030

2040

0–14 -vuotiaat

0% KeskiSuomi

Koko maa

KeskiSuomi

Koko maa

KeskiSuomi

Koko maa

Väestön ikääntyminen on yksi hyvinvointialueen haasteista. Vuoden 2020 lopussa 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä KeskiSuomessa oli noin 10 prosenttia (koko maa 9,9 %). Se kasvaa käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (koko maan ennuste 14,3 %). Kuvioissa esitetään hyvinvointialueen väestömäärä ja ikärakenne vuonna 2020 sekä ennusteet vuosille 2030 ja 2040. Ikärakennetta verrataan koko maan tietoihin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin.

LÄHDE: THL/PÄÄTÖSTEN TUEKSI 11/2021. TIEDOSTA ARVIOINTIIN – TAVOITTEENA PAREMMAT PALVELUT

Veli Puttonen huomauttaa, että hyvinvointialueiden rakentaminen on mittava uudistus. Pelkästään Keski-Suomessa on yli 2 000 erilaista sopimusta, jotka pitää päivittää muutoksen myötä.

On myös mietittävä esimerkiksi sotekeskusten sijainti, ikääntymisen vaikutukset palveluihin ja alueelliset erot sotealan palvelujen kysynnässä.

– Sosiaali- ja terveydenhuolto käyttää merkittäviä määriä verovaroja. Meidän pitäisi miettiä, miten käytettävissä olevat varat hyvinvointialueella jaetaan järkevästi. Kun esimerkiksi tarkastellaan yleisimpiä sairauksia, masennusta ja aikuistyypin diabetesta, on hyvä pohtia, miten paljon ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voitaisiin saavuttaa säästöjä.

– Uskon, että laaja keskustelu hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa lisää sote-palvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä, Puttonen pohtii.

Myös KELA-korvauksissa liikkuu suuria summia: KELA maksoi Keski-Suomessa vuonna 2020 kuntoutuspalveluja 20,5 ja matkakorvauksia 16,6 miljoonalla eurolla.

Hanke herättelee yrittäjiä ja päätöksentekijöitä – Yrhyvaks-hanke haluaa herätellä yrityksiä ja hyvinvointialueen päättäjiä uuden tilanteen edessä. Yrittäjät joutuvat kenties tekemään muutoksia palvelutarjontaansa. Toisaalta haluamme, että hyvinvointialueiden päättäjät oivaltavat yk-

sityisten palveluntuottajien vahvan roolin, Puttonen sanoo.

Hän muistuttaa, että tavoitteena on mahdollisimman hyvien palvelujen tarjoaminen asiakkaille. Siksi esimerkiksi palvelusetelien hintatasoa ja sisältöä pitäisi tarkastella kriittisesti. Myös uusia palveluseteleitä tulee kehittää hyvinvointialueen käyttöön.

– Palveluseteliä käyttävä asiakas maksaa useimmiten suuremman omavastuun käyttäessään yksityistä hammaslääkäriä tai fysioterapeuttia kuin saadessaan vastaavan palvelun julkiselta sektorilta. n Lisätietoja Yrhyvaks-hankkeesta: Veli Puttonen, p. 0500 646 793, veli.puttonen@yrittajat.fi

Palvelualoitteen tekeminen aikaisempaa helpompaa TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ

Jyväskylän kaupunki kevensi vuoden alussa palvelualoitteen prosessia. Aloitteen tekeminen ei uudistuksen jälkeen edellytä tarkkaa kustannussuunnitelmaa, vaan arvio kustannussäästöistä sekä kuvaus palvelun ideasta ja toteutuksesta riittävät.

Palvelualoitetta tekevän yrityksen kotipaikan ei enää liioin tarvitse olla Jyväskylä, vaan riittää, että sillä on kaupungissa toimipiste.

Palvelualoitteita on voinut tehdä vuodesta 2017 lähtien. Menettelyyn voivat yritysten lisäksi osallistua kaikki kaupungin asukkaat.

– Meille tuli valtuustokaudella 2017–

2021 vain kaksi palvelualoitetta, minkä vuoksi prosessia haluttiin keventää, Jyväskylän kaupungin hankintapäällikkö Virpi Ruuskanen kertoo.

Yrittäjäjärjestö neuvoo tarvittaessa Palvelualoitteen ideana on löytää entistä parempia tapoja kaupungin palvelujen toteuttamiseen ja samalla synnyttää yrityksille uutta liiketoimintaa. Onnistuessaan menettely merkitsee kaupungin talous- ja henkilöresurssien vapautumista muuhun käyttöön.

– Aloitteen voi tehdä palveluista, jotka eivät ole valmiiksi kilpailutettuja tai lakisääteisiä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista ei voi tehdä palvelualoitetta.

Tavallisimmin aloitteelle sopivat palvelut

löytyvät talouden, työllisyyden tai asumisen piiristä, Ruuskanen tarkentaa.

Mikäli palvelualoite täyttää kriteerit, se kulkee hankintapäällikön kautta ohjausryhmän käsittelyyn ja kaupunginhallitukselle päätettäväksi. Jos palvelualoite lopulta menee läpi, palvelu kilpailutetaan.

– Monia yrittäjiä saattaa arveluttaa se, hyötyykö toinen yrittäjä palvelualoitteesta, kun se etenee kilpailutukseen asti. Aloitteen tehnyt yrittäjä on kuitenkin miettinyt palvelun toteuttamista jo pitkälle, joten siinä mielessä asema kilpailutuksessa on hyvä. Väistämättä toki hyvät ideat kopioituvat ajan myötä, KeskiSuomen Yrittäjät ry:n hankinta-asiamies Veli Puttonen sanoo.

Puttonen uskoo, että erityisesti tekni-

seltä puolelta löytyy sellaisia palveluja ja osaamista, joihin aloitemenettely sopii.

– Vaikka palvelualoite on helppo tehdä, me annamme tarvittaessa neuvontaa.

Yrittäjille on tarjolla myös palvelualoitetta kevyempi menettely, ”ilmianna ideasi”.

– Yrittäjät voivat vapaasti ja luottamuksellisesti kertoa niistä tuotteista ja palveluista, joista Jyväskylän kaupungille voisi olla hyötyä. Informaatiota voidaan hyödyntää seuraavissa kilpailutuksissa.

Samalla me saamme lisää tietoa alueemme yritysten osaamisesta ja tarjonnasta, Virpi Ruuskanen kertoo. n Lisätietoja palvelualoitteesta ja ilmianna ideasi -menettelystä: www.jyvaskyla.fi/hankinnat

16

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 56

gradia.fi

GRADIA JYVÄSKYLÄ

YRITTÄJÄ, TYÖLLISTÄ OPISKELIJA KESÄKSI OPPISOPIMUKSELLA! • • •

Saat motivoituneen työntekijän, joka samalla edistää opintojaan.

Luot positiivista työantajamielikuvaa.

Voit sitouttaa itsellesi tulevaisuuden tekijän.

Oppisopimus edellyttää vähintään 25 h/vk työsopimuksen, TES:n mukaisen palkkauksen ja työpaikkaohjaajan.

Katso kuinka edetä: gradia.fi/yrityksille Gradian työelämäpalvelut puh. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi

Tervetuloa uuteen kotiin!

Astetta enemmän

JOHTOASEMASSA – LATAAT TAI ET TOYOTA RAV4 PLUG-IN HYBRID EDITION -MALLISTO

Tutustu uuteen, hyvin varusteltuun Toyota RAV4 Plug-in Hybrid Charged Edition -erikoismallistoon. Kotilatausasema ja sen asennus* kuuluvat nyt vakiona Edition-malleihin.

Yli 300 hv:n ladattava RAV4 Plug-in Hybrid tarjoaa erinomaisen kiihtyvyyden yhdistettynä erittäin pieneen kulutukseen. Yhdellä latauksella voit ajaa jopa 74 km pelkällä sähköllä**. Lataat tai et, kiihtyvyys ja tehot säilyvät samalla tasolla ja neliveto on aina käytettävissäsi.

TOYOTA EASY – HELPOIN TAPA HANKKIA TOYOTA RAV4 2.5 Plug-in Hybrid AWD-i Active Charged Edition joustavalla osamaksulla esim.

400 €

/kk

Ei huolta arvon alenemisesta.

RAV4 2.5 Plug-in Hybrid AWD-i Active Charged Edition kokonaishinta 50 988,88 € (sis. toim.kulut 600 €). WLTP CO2-päästöt 22 g/km ja EU-yhd. kulutus 1,0 l/100 km. TAKUU 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. RAV4 Hybrid (sis. Plug-in Hybrid) -malliston CO2-päästöt 22–133 g/km ja yhdistetty kulutus 1,0–5,9 l/100 km. *Kotilatausasema ja sen perusasennustyö sisältyvät hintaan, lisätietoa ehdoista Toyota-jälleenmyyjältäsi. **Sähköajokantama ja sähkönkulutus on mitattu kontrolloidussa ympäristössä, arvot ovat WLTP-standardin mukaisesti mitattuja. Oman autosi sähkönkulutus ja sähköajokantaman arvot saattavat poiketa mitatusta. Ajotapa ja muut tekijät (kuten ulkoilman lämpötila, tieolosuhteet, liikenne, ajoneuvon kunto, varustelu, kuorma, matkustajien määrä jne.) vaikuttavat auton sähkönkulutukseen ja sähköajokantamaan. Kuvan auto erikoisvarustein. ESIMERKKILASKELMA: Toyota RAV4 2.5 Plug-in Hybrid AWD-i Active Charged Edition 50 988,88 € (sis. toim.kulut 600 €). TOYOTA EASY OSAMAKSU kk-erä 399,82 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 000 km. Käsiraha 20 % (10 197,78 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä / taattu hyvityshinta 26 601,57 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,46 %. Luoton määrä 40 791,10 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 45 402,06 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.

• JYVÄSKYLÄ

• JÄMSÄ

• ÄÄNEKOSKI

Kuormaajantie 5, automyynti: 010 5228 325, ma-pe 9–17, la 10–14

Koskentie 6, automyynti: 010 5228 375, ma-pe 9–17, la 10–14

Rahastajantie 2, automyynti: 010 5228 455, ma-pe 9–17, la 10–14

huolto: 010 5228 350, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 010 5228 340, ma-pe 8–16.00

huolto: 010 5228 388, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 010 5228 389, ma-pe 7.30–16.30

huolto: 010 5228 460, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 010 5228 465, ma-pe 7.30–16.30

Vaihdepalvelu palvelee ma-pe klo 7.30-16.30 puh. 010 5228 300

Teleoperaattorin veloitus yritysnumeroihin Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%) Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min (alv 24%)

www.okauto.fi www.toyota.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

57 • KESKISUOMALAINEN

17

Yrittäjien uusi jäsen: Petteripiste Oy

”Asiakkaat ovat ideoineet, mitä tuotteita kannattaa ottaa valikoimaan”, kertoo Petteripiste Oy:n yrittäjä Petteri Tahvanainen.

Kaikkea ei haluta omistaa itse Jämsäläinen konevuokraamoyrittäjä Petteri Tahvanainen on saanut asiakkailtaan arvokkaita vinkkejä valikoiman laajentamiseen. Myös paikalliset kauppaliikkeet ovat ottaneet uuden yrityksen hyvin vastaan.

TEKSTI JA KUVA: PIA TERVOJA

Konevuokraamoyritystä perustaessaan Petteri Tahvanainen tiesi, että vain muutama prosentti asiakkaista tulee suoraan kivijalkamyymälään valitsemaan koneita ja laitteita. Tahvanainen halusi siksi lähteä liikkeelle eri tavalla.

Jämsäläisen Petteripiste Oy:n asiakkaat varaavat tuotteet etukäteen yrityksen verkkosivuilta tai soittamalla ja noutavat tuotteet varastolta sovittuna aikana. Tahvanainen on halunnut panostaa tehokkuuden lisäksi miellyttävään asiakaskokemukseen. Siksi pienemmät koneet saa mukaansa ”siististi sisätiloista” yrityksen toimistolta.

Tahvanainen haluaa tarjota koneita edullisesti, pienin kiintein kuluin. Jatkossa on tarkoitus parantaa vuokrakoneiden ja -laitteiden saavutettavuutta. Yrittäjä on ideoinut ratkaisuksi kontin, jonka voisi parkkeerata Jämsän alueelle. Kontista asiakkaat voisivat noutaa 24/7-periaatteella esimerkiksi porakoneita ja muita akkutyökaluja sekä siivouskoneita.

Himoksen mökkiläiset ovat olleet kohta parivuotiaan osakeyhtiön tärkeä asiakaskunta. Tahvanainen löysi mökkiläiset hyödyntämällä sosiaalista mediaa.

– Mietin, miten saan mökkien omistajat kiinni, koska he asuvat ympäri Suomea. Kun huomasin, että kaikilla mökeillä on omat Instagram-sivut, lähdin seuraamaan näitä sivuja ja pian nekin lähtivät seuraamaan minua. Se avasi pajatson, hän kertoo.

Somea Tahvanainen hyödyntää aktiivisesti muutenkin. Yrittäjä laittaa itsensä likoon somepäivityksissä, joissa hän kertoo tarinoita ja esittelee koneita välillä myös huumorin keinoin.

Paikallinen yhteistyö tärkeää Petteripisteen liikeidea syntyi ajatuksesta, etteivät nykypäivän ihmiset halua omistaa koneita ja laitteita, joita käytetään vain harvakseltaan. Petteri Tahvanainen mainitsee esimerkkinä suksiboksin. Jos Lapin-matkalla käydään kerran vuodessa, sitä varten harva haluaa hankkia isokokoista boksia.

– Olen saanut asiakkailta paljon ideoita siitä, mitä uusia tuotteita kannattaisi ottaa valikoimaan.

Nykyisin ideoita tulee myös paikallisilta kauppiailta, jotka vinkkaavat uutuuksista. Niinkin on käynyt, että kauppias on kertonut asiakkaan tarvitsevan koneen tai laitteen, mutta tämä ei haluaisi investoida siihen. Silloin Tahvanainen on ostanut tuotteen vuokravalikoimaansa.

Tahvanainen arvostaa paikallisten yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Hän on ostanut 80 prosenttia tuotteistaan

paikallisista liikkeistä ja käyttää mielellään näiden palveluja. Yhteydenottoja tulee myös toisinpäin. Muutamat yritykset ovat esimerkiksi tarjonneet Petteripisteelle omia koneitaan vuokrattavaksi provisioperiaatteella.

– Olen asunut elämästäni 35 vuotta Joensuussa ja tullut Jämsään työn perässä.

Moni varoitteli minua, että täällä on vaikea tutustua paikallisiin, mutta paljonhan se on itsestäkin kiinni.

Päästäkseen entistäkin paremmin mukaan yrittäjäverkostoihin Tahvanainen liittyi elokuussa Jämsän Yrittäjiin.

– Yrittäjäyhdistyksestä olen saanut uusia jämsäläisiä tuttuja ja yrittäjien tapahtumissa, kuten joulun avauksessa, oma yritys on saanut näkyvyyttä.

– Yrittäjien järjestämät Aamun parastus -tapaamiset ja oma Whats­App-ryhmä ovat hyviä tapoja pitää yhteyttä.

Yrittäjähenkeä myös jälkipolvessa Petteri Tahvanaiselle yrittäjyys on sivutoimista, sillä hänen päätyönsä on Valiolla. Tahvanainen vastaa kehityspäällikkönä maidonkeräilykaluston kunnossapidosta ja investoinneista Suomessa ja Virossa. Oma yritys oli pitkään haaveissa, ja se toteutui, kun työnantaja ja perhe näyttivät vihreää valoa.

– Yrittäjyys lähti mielenkiintoisena harrastuksena. Ensin tein kevytyrittäjänä konsultin hommia ja vuokrasin tekstiili- ja höyrypesureita.

– Ihmiset alkoivat kysellä muitakin koneita, sillä kävi ilmi, että Cramo oli lopettanut toimintansa Jämsässä.

Tahvanainen on kiitollinen työnanta-

jalleen sivutoimiluvasta.

– Valion oma toiminta on aina ollut hyvin yrittäjähenkistä ja se on iskostunut itsellekin.

Tahvanainen on halunnut jakaa yrittäjämäistä otetta myös omalle jälkikasvulle. Kaksi omaa tytärtä ja puolison tytär ovat pyörittäneet kaksi kesää pihakioskia. Toiseksi nuorin poika on puolestaan videokuvannut ralleja ja myy videoklippejä muun muassa kuljettajille.

Tahvanainen kertoo, miten oma-aloitteinen poika löysi myös kesätyön Hyundain testivarikolta.

– Toinen poikani on aloittanut koneasentajan opinnot ja työllistyy Petteripisteessä jonkin verran.

Tahvanaista harmittaa se, etteivät nuoret tahdo löytää kesätöitä. Hän suunnitteleekin yhteistyötä paikallisen 4H-yhdityksen kanssa.

– Vanhuksille ei pelkkä koneen vuokraaminen riitä, vaan he haluaisivat esimerkiksi myös ikkunanpesupalvelun.

Tässä olisi hyvä mahdollisuus nuorten työllistää itsensä. n

Petteripiste Oy Yhtiön kotipaikka: Jämsä Perustaja: Petteri Tahvanainen Perustamisvuosi: 2020 Toimiala: Siivoukseen, puutarhatöihin, rakentamiseen ja kuljettamiseen liittyvien koneiden ja laitteiden vuokraaminen Liikevaihto: Noin 48 000 euroa (arvio kevät 2022) Toiminta-alue: Jämsä ja lähikunnat

18

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 58

Yrittäjät eivät ole yksin Hyvinvoinnin työnohjauksessa puhutaan niin jaksamisesta kuin bisneksestäkin.

TEKSTI: ELISA AIRASVIRTA KUVAT: EMMI VIRTANEN, PETTERI KIVIMÄKI

Miten sinä voit? Jokaisen meistä täytyy säännöllisesti kysyä tämä kysymys itseltään. On hyvä myös katsoa ympärilleen ja esittää tuo kysymys toiselle.

Yksinyrittäjällä ei ole likeistä työyhteisöä, jossa jakaa asioita – niin tärkeää kuin ajatustenvaihto olisikin. Pelkästään jo pitkään jatkunut koronapandemian aika on verottanut voimia.

Selvitysten mukaan kauttaaltaan yrittäjien hyvinvoinnin kokemus, erityisesti kokemus omasta työkyvystä, on viime vuosina heikentynyt.

Kenen kanssa jakaa ajatukset, onnistumiset, pelot?

Yrittäjä pohtii, miltä tulevaisuus ja yritystoimintani näyttävät muutaman vuoden kuluttua. Selviänhän korona-ajan yli? Jaksanhan minä? Kenen kanssa voisin jakaa ajatuksia, onnistumisia, pelkojakin?

Moni yksinyrittäjä olisi kaivannut työnohjausta, jossa jakaa kokemuksiaan vertaisten kesken, mutta sitä ei ole ollut systemaattisesti tarjolla.

Keski-Suomessa tilanteeseen on havahduttu, ja yksinyrittäjien ryhmämuotoinen työnohjaus käynnistyi vuosi sit-

ten. Työnohjauksen ohessa pyrkimyksenä on myös levittää tietoa, mitä erilaisia palveluja yrittäjälle on tarjolla hyvinvoinnin tukemiseen.

Ryhmiä vetävät Gradian työnohjaajat Jyrki Veistämö, Niina Mäkelä ja Anu Vuopio.

– Työnohjauksessa on kyse omaan työhön liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä jäsentämisestä ja tulkitsemisesta. Tekeminen perustuu ihmisten yhdessä ajattelemiseen ja vuorovaikutukseen. Työnohjauksessa voidaan hyödyntää myös valmennuksen (coach­ing) elementtejä, Jyrki Veistämö sanoo.

Veistämön mukaan muutosten myllerryksessä ja tietotyön lisääntyessä työnohjauksellisten keskustelujen tarve on selvästi kasvanut.

Ihminen menee helposti rutiiniensa mukaan tutulla kaavalla, vaikka tekemistä pitäisi muuttaa. Ajatukset ja rutiinit kuitenkin tuulettuvat, kun niitä tutkii yhdessä toisten kanssa. Toisista saa myös voimaa tehdä pysyviä muutoksia.

– Kesällä 2021 julkaistussa Yrittäjän työmäärä ja jaksaminen -gallupissa lähes joka neljäs yrittäjä kertoi olevansa ylirasittunut ja lähes loppuunpalanut.

Koronavirustilanne on kurittanut monia aloja. Tosin on myös aloja, joihin korona ei ole vaikuttanut ja jotka ovat muut-

”En odottanut, että maailma näiden tapaamisten myötä mullistuisi, mutta niin taisi kuitenkin käydä”, kertoo Maiju Qju.

tuneessa tilanteessa löytäneet yritystoiminnalleen uutta suuntaa, mikä on mahdollistanut tuloksen tekemisen yrittäjänä, pohtii projektipäällikkö Katja Järvelä Gradiasta.

– Hyvinvoinnin työnohjauksella tuemme erityisesti yksinyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista. Uutta tässä ohjausmallissa on vertaistuen ja yhteisöllisyyden vahva rooli. Lisäksi kuuntelemme herkällä korvalla yrittäjän kokemuksia. Kyse on myös yhteiskehittämisestä, ja yrittäjät ovat itse luomassa heille sopivaa hyvinvoinnin tukemisen mallia. Meille kehittämistyön toimijoille onkin tullut paljon yhteydenottoja. Nyt jos koskaan on aika vahvistaa myös mielen hyvinvointia, Järvelä kannustaa.

Hänen mukaansa pyrkimyksenä on tavoittaa yrittäjiä, jotka eivät ennestään tunne työnohjausta ja joille siitä on apua jaksamiseen.

Gradian työnohjausryhmistä osa on lähitoteutuksia, osa verkossa. Yksi tapaamiskerta kestää noin kaksi tuntia. Verkkoryhmät mahdollistavat sen, että kau-

”Nyt jos koskaan on aika vahvistaa myös mielen hyvinvointia.”

Katja Järvelä

empaakin olevat yrittäjät voivat osallistua ilman matkustamista.

Yrittäjät päättävät työnohjausryhmänsä agendasta Gradian työnohjaajien vetämissä ryhmissä keskeistä on, että yrittäjät päättävät tapaamisten agendasta. Heidän tarpeensa ja senhetkinen tilanteensa ovat lähtökohta. Ohjaajan roolina on aidosti kuunnella ja auttaa tilanteiden jäsentämisessä.

– Keskustelemme luottamuksellisesti niin hyvinvointiin kuin yrittämiseenkin liittyvistä asioista. Toisten näkökulmat avaavat aivan uusia ja joskus yllättäviäkin vastauksia omiin kysymyksiin, Ihanin Piha -yritystä pyörittävä Piia Postila sanoo.

Mitään hymistelyä tapaamiset eivät ole. Kaveria myös haastetaan arvioimaan toimintatapojaan ja annetaan omiin kokemuksiin perustuvia vinkkejä ajatella toisin.

– Kissat todellakin nostetaan pöydälle!

Kaikki me yrittäjät pohdimme prosessejamme: teenhän minä oikeita asioita ja teenhän minä niitä oikealla tavalla. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, sillä yhden ihmisen voimavarat ja aika ovat rajalliset, jatkaa Docovenum-yrityksen yrittäjä Juha Kolari.

Molempien mielestä on ollut hyvä ratkaisu, että ryhmän yrittäjät ovat kaikki

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

59 • KESKISUOMALAINEN

19

Yrittäjät Juha Kolari ja Piia Postila pohtivat hyvinvoinnin tekijöitä työnohjaaja Jyrki Veistämön (kuvassa keskellä) kanssa.

eri aloilta. Se rikastaa keskusteluja. Jokaista mietityttää työn ja muun elämän yhdistäminen omaan jaksamiseen sopivalla tavalla. Terveys, lepo, liikunta, uni ja palautuminen puhututtavat.

– Mukaan kannattaa lähteä. Työnohjaus antaa paljon. Porukassa ei muuten sitten tarvitse olla vuolassanainen ekstrovertti. Ihan omana itsenään saa olla – vaikka hiljaisempanakin, Postila ja Kolari painottavat.

Postila valmistui Gradiasta puutarhuriksi 2017 ja perusti yrityksensä heti sen jälkeen. Aiemmin hän työskenteli matkailualalla. Ihanin Piha tekee viherrakentamista, pihanhoitotöitä ja pihasuunnittelua sekä alan konsultaatioita.

Postila on juuri ottanut yksinyrittäjän ison askeleen: hän on palkannut ensimmäisen työntekijänsä tulevaksi kesäksi.

Juha Kolarin yritys Docovenum puolestaan tarjoaa isännöintipalveluja sekä myy mainos- ja liikelahjoja. Sivutoimisena yrittäjänä Kolari on toiminut jo vuodesta 1996. Yritys, jossa hän oli aluemyyntipäällikkönä, meni konkurssiin

Arvostan suuresti, että yksinyrittäjien hyvin­ vointia tuetaan näin.

Maiju Qju

2020, ja siitä lähtien yrittäjyys on ollut päätoimista.

”Ei tässä burnoutin kautta tarvitse mennä” Vaikka Maiju Qju on elänyt yrittäjän elämää jo 16 vuotta, hän haluaa säännöllisesti hakea varmuutta omaan tekemiseen. Yrittäjyys, johtajuus, uuden ideointi, markkinointi ja talous ovat jo valtava kokonaisuus hanskattavaksi. Niiden rinnalla täytyy pitää huolta omasta ja läheisten hyvinvoinnista.

– Haastavinta lienee asettaa selkeät rajat tekemisen määrälle. Paljon olen myös miettinyt vuorovaikutukseen ja johtajuuteen liittyviä kysymyksiä.

Maiju Qju nimittää Loihtimo-yritystään tyylimestaksi. Valikoimassa ovat tyyli- ja pukeutumisneuvonta, parturikampaamopalvelut, ripsien pidennykset ja meikkaukset.

Hän ryhtyi yrittäjäksi vuosi parturikampaajaksi valmistumisensa jälkeen.

Vuonna 2016 Qju valmistui lisäksi pukeutumisneuvojaksi Gradiasta. Tällä hetkellä hänen työssään tyyli on kasvamassa suurempaan osaan kuin hiusmuotoilu.

Kun tyyliään kehittämään haluava asia­kas ottaa yhteyttä, Maiju Qju tapaa hänet kahdesti, tekee tarvittavan taustatyön sekä laatii hänelle henkilökohtaisen tyylioppaan ja värianalyysin. Jos asi-

akas haluaa, Qju lähtee myös ostoksille mukaan.

Yksinyrittäjien työnohjausryhmään hän lähti uteliaana.

– En odottanut, että maailma niiden tapaamisten myötä mullistuisi, mutta niin taisi kuitenkin käydä! Olen saanut työnohjauksesta valtavasti uusia näkökulmia ja tietenkin tarjonnut niitä omalta osaltani myös muille, Maiju Qju pohtii.

Päätös osallistumisesta syntyi helposti.

– Tajusin, että koronatilanne vain jatkuu, mutta uusia juttuja on silti pystyttävä käynnistämään ja lankojen täytyy pysyä omissa käsissä. Yksin en kuitenkaan halua asioita pyöritellä mielessäni.

Numerot osoittavat, että korona-aika on rouhaissut yrityksen liikevaihdosta puolet.

Suunta on selkeästi kuitenkin eteenpäin. Qju sanoo, että hän aikoo vastakin antautua rohkeasti ajatustenvaihtoon muiden kanssa, avartaa näkökulmia, kehittää uutta ja kouluttautua. Keskeisesti hän haluaa opiskella lisää yrittäjyyttä ja johtajuutta.

– Arvostan suuresti, että yksinyrittäjien hyvinvointia tuetaan näin. Moni on kaivannut työnohjausta, mutta sitä ei ole ollut tarjolla. Yrittäjä antaa paljon, ja ei tässä nyt burnoutin kautta tarvitse kulkea, kun on muitakin reittejä. n

Hyvinvointikartta-hanke • Hyvinvointikartta-hankkeessa Gradia, Jyväskylän ammatti­ korkeakoulu ja Keski-Suomen Yrittäjät rakentavat mikro- ja pk-yritysten kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kehittämistä ja johtamista edistävän palvelun. Valmistuttuaan se sisältää hyvinvointikartoitukset, hyvinvoinnin valmennusohjelman, yksinyrittäjien työnohjauksen sekä työkykyjohtamisen toimintamallin. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Keski-Suomen ELY-keskus.

• Yrittäjä, jos sinua puolenkin sanan verran mietityttävät oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kysymykset, pian käynnistyy vielä yksi tämän kevään työnohjausryhmä. Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä ryhmää vetävään työnohjaajaan: Anu Vuopio, anu.vuopio@gradia.fi, puh. 040 341 4788.

20

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 60

Muuramen Riihivuoressa on nyt uusi isäntä Janne Andersin ei haasteita pelkää. Hän teki viime syksynä paluun Muuramen Riihivuoren rinneyrittäjäksi ja aikoo tiiminsä kanssa kehittää paikasta ympärivuotisen matkailukeskuksen. Mittavan investointi­ suunnitelman tarkoituksena on palauttaa Riihivuori entiseen loistoonsa jo seuraavaksi kaudeksi.

TEKSTI JA KUVAT: PASI RAHIKAINEN

– Elintaso laski, mutta elämänlaatu parani, luonnehtii Muuramen Riihivuoren uusi rinneyrittäjä Janne Andersin siirtoaan kiertotalouden johtopaikoilta laskettelubisnekseen.

Yli 50 vuotta alppihiihtoa harrastanut Andersin otti Riihivuoren vetovastuun osittain rakkaudesta lajiin, mutta ennen kaikkea siksi, että hän ymmärsi paikan liiketoimintamahdollisuudet.

Edellinen yrittäjä ilmoitti yllättäen syksyllä 2021, että hän ei enää jatka Riihivuoren yritystoimintaa. Vielä tuolloin jätehuoltoyhtiö Sihvarin toimitusjohtajana työskennellyt Andersin päätti tarttua tilaisuuteen.

– Kasasin rahoitustiimin vuonna 1994 opiskelukaveriporukan kanssa perustetun ja myöhemmin minulle pöytälaatikkoon jääneen Goomega Oy:n taustalle ja teimme tarjouksen Muuramen kunnalle.

Allekirjoitimme kunnan kanssa 30 vuoden vuokrasopimuksen, ja Riihivuori Resort Oy käynnisti toimintansa laskettelukauden kynnyksellä, Andersin kertoo.

Riihivuoren kehittäminen ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi vaatii lähivuosina satojen tuhansien eurojen investointeja. Andersinin mukaan Riihivuori Resort Oy:n talous on vankalla

”Nyt on jo selvää, että ensimmäisen kauden tavoitteemme ylittyvät ja yhtiö tekee positiivisen tuloksen.”

Janne Andersin

pohjalla. Yrityksen taustalla on vakavaraisia yksityisiä sijoittajia, eikä yhtiö ole tarvinnut perinteisten rahoituslaitosten palveluita.

Investoitavaa riittää myös kauden jälkeen Riihivuori Resortin ensimmäinen talvikausi avattiin 10. joulukuuta eli 18 päivää vuokrasopimuksen allekirjoituksen jälkeen.

Aikataulu oli todella tiukka, koska tarvittava kalusto oli hankittava nopeasti.

Alkuvaiheessa vaikeusastetta nosti vielä koronapandemia, joka on aiheuttanut maailmanlaajuisen tavara- ja komponenttipulan.

– Onneksi onnistuimme saamaan välinevuokraamoomme tuliterät sukset, laudat, sauvat ja monot suoraan Salomonin tehtaalta. Lumitykit tulivat juuri sopivasti pakkasten alettua, samoin rinnekone. Rinteiden lumetus on hiihtokeskusten suurimpia menoeriä. Vuotuiset kulut ovat kymmeniä tuhansia euroja ja ne koostuvat pääosin sähkölaskusta.

– Veden riittävyys aiheutti jonkin verran ongelmia, mutta ensi kaudelle asia saadaan korjattua, Andersin sanoo.

Tavoitteet ylittyvät jo ensimmäisellä kaudella Ensi kesän investointilista on pitkä. Uuden tehokkaamman pumppaamon lisäksi rahaa uppoaa pohjoisrinteen kunnostamiseen ja hissien rakentamiseen. Pohjoisrinteen vanhasta hissistä on jäljellä vain polttoleikattujen tolppien tyngät.

Rinneyhtiö tarvitsee myös lisää lumetuskapasiteettia eli uusia lumitykkejä.

– Kaikkiaan tämän vuoden investoinnit asettuvat jonnekin 200 000 ja 500 000 euron välille, Andersin arvioi.

Riihivuori Resort Oy:n toimitusjohtaja Janne Andersin palasi rinneyrittäjäksi osittain rakkaudesta lajiin. Suurin syy kuitenkin oli Riihivuoren kehittämispotentiaali.

Koska toiminnan aloitus venyi loppuvuoteen, moni harrastaja ehti hankkia kausikortin jollekin naapurikeskuksista.

Harrastajien keskuudessa oli kuitenkin paljon patoutunutta kysyntäpainetta, joten kausikorttien myynti on Riihivuoressakin sujunut hyvin.

Keski-Suomen rinnekeskukset, Riihivuori, Laajavuori, Häkärinteet ja Himos, tekevät paljon yhteistyötä, ja esimeriksi kausikorttilaiset saavat alennusta muiden keskusten päivälipuista.

– Nyt on jo selvää, että ensimmäisen kauden tavoitteemme ylittyvät ja yhtiö tekee positiivisen tuloksen, Andersin sanoo.

Koronan takia venäläisturistit ovat tänä talvena puuttuneet kokonaan. Viikko 11 on virolaisten lomaviikko, mutta tuleeko laskettelijoita etelänaapurista, jää vielä nähtäväksi.

Auki on myös kauden perinteisesti huipentava pääsiäinen, joka on hiihtokeskusten parhaita sesonkeja.

– Tänä vuonna pääsiäinen on kuitenkin myöhään, joten saa nähdä kuinka käy. Onneksi lunta on paljon ja lisää näyttää tulevan. Huhtikuussa on muutenkin parhaat laskettelusäät. Mutta kun kaupungeissa kadut ovat sulia ja hiekka pölisee, moni ei enää ajattele lasket-

telua. Tähän toivoisin muutosta, Andersin sanoo.

Pitkä ura alppihiihdossa Riihivuori on Andersinille tuttu paikka.

Hän oli hiihtokeskuksen toimitusjohtajana vuosina 2013–2016. Laji on miehelle muutenkin rakas, sillä 6-vuotiaana laskettelun aloittanut Andersin toimi muun muassa useita vuosia hiihdonopettajana Tahkolla Kuopion Nilsiässä.

– Hiihdonopettajan työnkuva on sellainen, että siinä käytännössä poltetaan lomia. Harva sitä tekee päätyökseen. Kilpailutoiminta tuli tutuksi huoltohommissa, kun kaksi tytärtäni harrasti pujottelua tosissaan.

Vaikka ensimmäinen talvi menee tiukasti työn touhussa, Andersin on löytänyt aikaa myös omalle harrastukselleen.

Hän aloitti kilpailemisen useasta osakilpailusta koostuvassa Finnish Alpine Masters -cupissa.

– Se on vähän sellainen huru-ukkojen ja tyylikkäästi ikääntyvien kovakuntoisten leidien kilpailusarja, hän muotoilee.

– Mukana on lukuisia entisiä huippulaskijoita. Samanhenkisten ihmisten tapaaminen kilpailun lomassa on hyvää vastapainoa työlle. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

61 • KESKISUOMALAINEN

21

LYHYESTI Kymmenessä minuutissa suora palaute kuntasi elinkeinoasioista TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Nyt on joka toinen vuosi toistuva tilaisuus vaikuttaa siihen, miten kuntasi suhtautuu yrittäjiin.

Onko yhteistyö esimerkiksi rakennusvalvonnan kanssa sujunut jouhevasti?

Arvioidaanko päätöksiä yrittäjyyden näkökulmasta? Miten julkiset hankinnat hoidetaan? Parantavatko kuntasi yrityspalvelut yrittämisen arkea ja saako niitä matalalla kynnyksellä?

Mitkä asiat kunnassasi toimivat ja missä on parantamisen varaa?

Vastaa nyt, sillä näkemyksesi on tärkeä. Yrittäjien Kuntabarometri-kyselyn tulokset julkistetaan Kunnallisjohdon seminaarissa Vaasassa 18.5. Aikaa vastaamiseen menee noin kymmenen minuuttia. n Vastaamaan pääset linkistä: www.iro.fi/kuntabarometri2022

Etätyö on lisännyt halukkuutta siirtyä yrittäjäksi TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Riihivuori tarjoaa työtä muuramelaisille nuorille aikuisille Laskettelukeskuksen toiminta on kausiluonteista, joten tämä näkyy luonnollisesti myös työvoiman tarpeessa. Riihivuori Resortilla on ensimmäisellä kaudellaan 19 työsuhdetta.

Työntekijöistä suurin osa on 18—25-vuotiaita muuramelaisia nuoria aikuisia, monet heistä opiskelijoita.

— Tarvitsemme työntekijöitä muun muassa välinevuokraamoon, lipunmyyntiin ja hissivahdeiksi. Kussakin työvuorossa on 6—10 työntekijää, Riihivuori Resort Oy:n toimitusjohtaja Janne Andersin sanoo.

— Olemme löytäneet hyviä ja tunnollisia nuoria työntekijöitä, jotka tulevat toimeen toistensa ja asiakkaiden kanssa. Myös puskaradio on toiminut ja nuoret ovat houkutelleet töihin kavereitaan, hän jatkaa.

Rinteet ovat arkisin auki kello 16–20, viikonloppuisin ja lomakausien aikaan laskettelemaan pääsee jo kello kymmeneltä aa-

mulla. Keskisessä Suomessa kausi kestää 100—110 päivää.

Pohjoisen keskusten, kuten Levin ja Rukan, 200 laskettelupäivää on näillä leveysasteilla utopiaa.

Kohti ympärivuotista matkailukeskusta Vuokrasopimus on solmittu 30 vuodeksi. Andersin ymmärtää, että tuossa ajassa maailma ehtii muuttua paljon. Ilmaston lämpenemisen vuoksi laskettelukausi luultavasti lyhenee.

— Kehitämme Riihivuorta ympärivuotiseksi matkailukohteeksi. Panostamme muun muassa pyöräilyyn ja muihin luontoon liittyviin aktiviteetteihin. Olemme mahdollisuuksien mukaan toteuttamassa master planin viitoittamia kehityssuuntia.

Tarkoitus on hyödyntää esimerkiksi Päijänne-yhteyttä, Andersin sanoo. n

Keski-Suomessa laskettelukeskusten kausi kestää 100—110 päivää.

Uusien asiakkaiden määrä Uusyrityskeskuksissa on kasvanut 11 prosenttia vuodesta 2020. Tiedot selviävät Uusyrittäjyyskatsauksesta, jonka mukaan suurin osa Uusyrityskeskusten asiakkaista oli 26—35-vuotiaita. Uusyrityskeskusten kautta perustettiin viime vuonna yhteensä 6 908 yritystä, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Pääsääntöisesti yritysmuotona oli toiminimi. Uusista yrittäjistä 15 prosenttia valitsi sivutoimisen yrittäjyyden.

Epävarmat ajat tuovat ovat yleensä tuoneet lisää asiakkaita yritysneuvontaan. Viime vuonna yrittäjyyteen houkutti myös se, että etätyösuositusten aikana oli totuttu tekemään työtä omatoimisemmin omassa ympäristössä.

— Yritysneuvojamme havaitsivat, että etätyösuosituksen jälkeen palkkatyössä olleet eivät välttämättä olleetkaan innostuneita palaamaan työpaikalle. Kun oli totuttu tekemään työtä itsenäisemmin kotoa tai vaikka mökiltä käsin, yrittäjän vapaus alkoi kiinnostaa uudella tavalla. Etätyöt houkuttelivat yrittäjyyteen, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama kertoo.

Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan Suomessa perustettiin viime vuonna kuusi prosenttia enemmän yrityksiä kuin edellisvuonna. Uusyrityskeskusten kautta uusia yrityksiä perustettiin jopa 16 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Uusyrityskeskuksen kautta perustetuista yrityksistä valtaosa sijoittui muiden terveyspalveluiden kategoriaan ja liikkeenjohdon konsultointiin. Suosittuja aloja olivat myös kauneudenhoitopalvelut sekä rakentaminen.

Asiakkaat ovat Kallaman mukaan tyytyväisiä Uusyrityskeskuksesta saamaansa neuvontaan. n

22

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 62

Yrittäjäjuhlassa juhlistetaan yrittäjien arkista työtä ”Maakunnallinen yrittäjäjuhla henkii yhdessä selviämistä. Yrityksissä valot pysyvät päällä, vaikka olisi kuinka kovaa”, sanoo Keski-Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen.

nousivat esille Suomen Yrittäjissä ja yrittäjäjärjestö otti kantaa ilmastonmuutokseen sekä vihreään siirtymään. Siksi oli luontevaa ottaa vastuullisuus teemaksi myös yrittäjäjuhlaan. Vastuullisuus korostuu näinä aikoina.

TEKSTI: PIA TERVOJA

Koposen mukaan yrittäjäjuhla on yrittäjille ja yrittäjien ystäville odotettu tapahtuma, sillä tällä kertaa se pystyttäneen järjestämään ilman koronarajoituksia.

– Juhla on yhteisöllinen tapahtuma ja on hienoa, että Suomessa tavallinen arjen yrittäjäkin pääsee tällaiseen juhlaan.

Koen, että maakunnan yrittäjät muodostavat yhden ison tiimin. Olemme kuin iso kalaparvi, joka seilaa yhdessä eteenpäin.

Yrittäjäjuhlan avauspuheenvuoron pitävä Koponen aikoo puheessaan luoda toivoa yrittäjien ”korvien väliin”.

– Olemme korona-aikana käyneet läpi pitkän maratonin, nyt on epäselvää jatketaanko toisella maratonilla vai laitetaanko piikkarit jalkaan.

Yrittäjäjuhlan juhlapuheen pitää elinkeinoministeri Mika Lintilä. Perinteiseen tapaan juhlassa jaetaan paikallisia yrittäjäpalkintoja ja kukitetaan jo aiemmin paikallisyhdistysten Yrittäjäpalkintojen saajat. Lisäksi jaetaan maakunnalliset Nuori Yrittäjä-, Yksinyrittäjä- ja Yrittäjäpalkinnot. n

Keski-Suomen Yrittäjien tämän kevään maakunnallisen yrittäjäjuhlan henki on yhteisöllinen.

– Juhlassa jaamme onnistumisen iloa siitä, että olemme selvinneet koronaajasta ja lisäämme uskoa tulevaan uusissa haasteissa. Kehitämme, haemme kasvumarkkinoita ja menemme eteenpäin yhdessä, sanoo Keski-Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen.

Korona-aikana moni yritys on päässyt eteenpäin ottamalla digiloikkia. Osa yrityksistä on tehnyt historiansa parhaan tilikauden. Mutta nekin yritykset, joille korona-aika on tehnyt kipeää, ovat saamassa valot päälle. Voimia ja näkyä valojen pitämiseksi päälle tarvitaan.

– Maakunnassa on 26 yrittäjäyhdistystä, ja jokaisesta kunnasta löytyy valopilkkuja.

Yrittäjäjuhlan teemana on tällä kertaa vastuullisuus. Koponen korostaa, että vastuullinen liiketoiminta on hyvä keino päästä kiinni kasvumarkkinaan.

– Viime vuonna vastuullisuusasiat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT

Maratonin jälkeen piikkarit jalkaan

Keski-Suomen Yrittäjäjuhla järjestetään 23.4. Jyväskylän Paviljongissa.

KESKI-SUOMEN

Varaa paikkasi osoitteessa www.ksyrittajajuhla.fi

23.4.2022 PAVILJONKI

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

63 • KESKISUOMALAINEN

LYHYESTI

TAPAHTUMAT

Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana saldoluku (%)

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

35 30 25 20 15 10 5 0 -5 -10 -15

23

16.3.

Rahailta: Kuka istuu kukkarosi päällä vai istuuko kukaan?

23.3.

Etäkoulutus: Yrittäjäfoorumi – kohti Keski-Suomen hyvinvointialuetta 29.3.

Tietosuojaseminaari Jyväskylässä 12.4.

Koulutusjohdon foorumi 21.4.

Etäkoulutus: Yrittäjäfoorumi – kohti Keski-Suomen hyvinvointialuetta 23.–24.4. Yrittäjäristeily 23.4.

Keski-Suomen Yrittäjäjuhla 18.–19.5. Kunnallisjohdon seminaari Keski-Suomen Yrittäjien tapahtumakalenterin löydät verkkosivuiltamme: www.yrittajat.fi/aluejarjestot/keski-suomen-yrittajat

1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 1/13 1/14 1/15 1/16 1/17 1/18 1/19 1/20 1/21 1/22

Keski-Suomen Yrittäjät

Koko maa

Yritysten kehittämisinnolle toivotaan nyt myötätuulta Keski-Suomen heikot investointiodotukset kielivät erityisesti palvelualan pk-yritysten pitkittyneestä koronakurimuksesta. Rahoituksen ja kehittämishankkeiden määrän näkökulmasta isolla osalla keskisuomalaisista yrityksistä menee kuitenkin hyvin, vaikka osaavan työvoiman saatavuus varjostaa tilannetta.

Kehittämishankkeissa korostuvat nyt etenkin ympäristöasiat.

TEKSTI: KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT

Kevään 2022 pk-yritysbarometrin mukaan keskisuomalaisten yritysten investointiodotukset ovat heikentyneet: kun nyt saldoluku on –12, syksyllä 2021 se oli –5. Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski näkee tilanteen kertovan siitä, että etenkin pienet palvelualan yritykset ovat olleet edelleen kovilla koronan takia.

Miinusmerkkinen saldoluku ei kerro koko totuutta, sillä barometrin keskisuomalaisista vastaajayrityksistä 64 prosenttia edustaa nimenomaan palvelualaa. Finnveran rahoituspäällikkö Kari Korhonen muistuttaa, että tuorein kysely tehtiin juuri kiristyvän pandemiatilanteen aikaan.

– Tiukat rajoitustoimet ja yleinen epävarmuus ovat eittämättä heikentäneet etenkin palvelualan yritysten kannattavuusodotuksia, investointihalukkuutta ja tulevaisuuden näkymiä.

ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin jatkaa, että ELYn asiakkaissa korostuvat palvelualan sijaan teollisuuden alat, kuten metalliteollisuus ja puunjalostus, sekä tekniset alat, kuten informaatioteknologia. Näillä aloilla on mennyt varsin hyvin.

– Viime vuonna hankkeiden ja rahoituksen määrä tuplaantui normaalitasosta EU:n talouden elpymispaketin ansiosta. Investointeja ja kehittä-

mishankkeita on siis tehty, mutta ne ovat painottuneet enemmän muille aloille kuin palvelusektorille, Ryymin sanoo.

Ulkopuolisen rahoituksen tarve kasvussa Pk-yritysten pääasiallisena rahoituksen lähteenä toimivat pankit, vaikka niiden luottopolitiikka ja sääntely ovat kiristyneet. Tästä huolimatta 32 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä on saanut ulkopuolista rahoitusta 12 viime kuukauden aikana ja 27 prosenttia aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana.

Prosenttiosuudet ovat hiukan nousseet viime syksystä, mutta erot eivät ole Korhosen ja Ryyminin mukaan kovin merkittäviä.

Suhteessa eniten (52 %) ulkopuolista rahoitusta keskisuomalaiset yritykset aikovat ottaa konetai laiteinvestointeihin sekä rakennusinvestointeihin, selviää barometrista. Vasta tämän jälkeen tulevat yrityksen kehittämishankkeet (19 %), käyttöpääoma suhdanteista tai kireästä tilanteesta johtuen (19 %) sekä käyttöpääoma yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen (18 %).

Investointeja toteuttamaan tarvitaan aina osaavaa työvoimaa. Barometrin mukaan 14 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä näkee työvoiman saatavuuden merkittävänä kasvun esteenä ja 49 prosenttia yrityksistä se rajoittaa jonkin verran.

Ryyminin mielestä tämä voi olla jatkossa investointien kannalta jopa isompi ongelma kuin rahoituksen saatavuus, joka on tällä hetkellä vakaalla tasolla.

– Esimerkiksi Jyväskylän seudulla on paljon innovatiivisia yrityksiä, jotka vetävät osaavia työntekijöitä puoleensa. Mutta miten myös maakunnan reuna-alueilla sijaitsevien pk-yritysten kasvu saadaan turvattua niin, etteivät osaajat karkaa vain kasvukeskuksiin? n

SUOMEN YRITTÄJIEN ETÄKOULUTUKSET 14.3.

15.3.

16.3.

17.3.

18.3.

Etäkoulutus: Info sulkemiskorvauksesta Yhdessä eteenpäin: rahoitusaamukahvit pienyrityksille Työmatkat työntekijän ja osakkaan verotuksessa Sivuvirrat ja materiaalikierto (Circwaste-koulutus) Mainosta Instagramissa

Suomen Yrittäjien tapahtumakalenterin löydät Suomen Yrittäjien verkkosivuilta www.yrittajat.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT

Sanna-Mari Jyräkoski Toimitusjohtaja 050 563 7780

Oili Eronen Projektipäällikkö 040 674 4858

Virve Lähdesmäki Hyvinvointiasiantuntija 0400 27 1919

Essi Määttä Hyvinvointi­asiantuntija 050 5365496

Maiju Peltonen Koordinaattori 050 543 6647

Veli Puttonen Keski-Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Toimiston puhelin: 010 425 9200 Sähköposti: ksy@yrittajat.fi Osoite: Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä Sanna Tarkiainen Koordinaattori 0400 524 758

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat nro 1 • 2022 ISSN 2342-1533 (painettu) ISSN 2342-1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200 Päätoimittaja Sanna-Mari Jyräkoski sähköposti: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä-Paprico Oy, Timo Sillanpää sähköposti: etunimi.sukunimi@paprico.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti/Keskisuomalainen Jani Ylönen p. 050 376 1215, jani.ylonen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski-Suomen yrityksiin 4 200 kpl.

Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2022 Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 4.5.2022 aineistot viimeistään 21.4.2022

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 64

• • • • • • YRITTÄJÄN • • • • • •

HENKILÖKOHTAINEN

KUUMA LINJA Yrittäjän oma tuttu yhteyshenkilö on aina vain puhelinsoiton tai sähköpostin päässä ympäri Suomen.

Tarkista oma yhteyshenkilösi osoitteessa elisa.fi/kuumalinja

NEA LIUKKONEN

AAPO RANTANEN

050 462 4523 nea.liukkonen@elisa.fi

050 463 5701 ext-aapo.rantanen@elisa.fi

Elisan myymälä Kauppakeskus Seppä Ahjokatu 7, Jyväskylä

Surffaa osoitteeseen elisa.fi/yrityksille

36046_Elisa_YJA_Fanit_Kuuma_Linja_KSY_254x365_02_22.indd 1

Soita myyntiimme 0800 04411 (ma-pe 8-16)

Elisan Yrityspiste Gigantti Jyväskylä Ahjokatu 11, Jyväskylä

Vieraile lähimmässä Elisan myymälässä elisa.fi/myymalat

23.2.2022 13.54