Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 4/2021

12 YRITTÄJÄT SOTE-VALMISTELUUN

21 ”YRITTÄJYYS EI OLE PIKAMATKA”

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

1

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

nro 4 2021

WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI PETTERI KIVIMÄKI

LIIAN KAUAN ESIRIPUN TAKANA Kokenut muusikko ja taiteilija Jonna Ortju odottaa innolla sitä päivää, jolloin kaikki koronarajoitukset on purettu ja tapahtumaala pääsee jälleen kukoistamaan. ”Korona on koetellut tapahtuma-alaa rajusti. Välillä on näyttänyt jopa siltä, että Suomessa on unohdettu taiteen ja live-tapahtumien merkitys ihmisten hyvinvoinnille”, Ortju sanoo.

Sivut 4–6

SYÖ, JUO JA JUHLI

S C A N D I C L A A J AV U O R E N P I K K UJ O U L U I S S A

SYÖ, JUO JA JUHLI

S C A N D I C L A A J AV U O R E N P I K K UJ O U L U I S S A

scandichotels.fi/pikkujoulut-laajavuori

scandichotels.fi/pikkujoulut-laajavuori

LAAJAVUORI LAAJAVUORI

2

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 38

KAUPUNGIN PARAS PIKKUJOULUKYYTI. Pienemmille tai isommille ryhmille – lue lisää osoitteesta www.jytaksi.fi!

GRADIASTA UUTTA OSAAMISTA TULEVAAN! Työnantaja, otathan yhteyttä, kun henkilöstösi tarvitsee uutta osaamista tai yrityksesi lisää osaajia.

Olemme täällä sinua varten!

Gradia Työelämäpalvelut puh. 040 341 5056 yrityksille@gradia.fi Lue lisää

gradia.fi/yrityksille

Maksuton Aivovoimaa-verkkovalmennus keskisuomalaisille pienyrittäjille Maksuton Aivovoimaa-verkkovalmennus Maksuton Aivovoimaa-verkkovalmennus Maksuton Aivovoimaa-verkkovalmennus alkaa 25.11.2021. keskisuomalaisille pienyrittäjille keskisuomalaisille pienyrittäjille pienyrittäjille keskisuomalaisille Maksuton Aivovoimaa-verkkovalmennus Ilmoittaudu: aivovoimaa@ksmuisti.fi alkaa 25.11.2021. keskisuomalaisille pienyrittäjille alkaa 25.11.2021. alkaaaivovoimaa@ksmuisti.fi 25.11.2021.

Ilmoittaudu: alkaa 25.11.2021.

Ilmoittaudu: aivovoimaa@ksmuisti.fi Ilmoittaudu: aivovoimaa@ksmuisti.fi Ilmoittaudu: aivovoimaa@ksmuisti.fi

Astetta enemmän

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

39 • KESKISUOMALAINEN

4 • 2021

Juttuvinkit: ksy@yrittajat.fi

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

Pienet yrittäjät mukaan tarjoamaan terveyttä

Valtaosa yrityksistä uskoo viennin kasvuun

Suomen Yrittäjät korostaa, että suomalaisten sote-palvelut voidaan turvata vain hyödyntämällä yritysten ja järjestöjen osaamista koko maassa. Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti monituottajamalliin, jossa palveluita tuottavat julkisen sektorin lisäksi yritykset ja järjestöt. https://bit.ly/3iCdIIJ

Yli 73 prosenttia kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan vuonna 2022 jonkin verran tai merkittävästi. Lisäksi 63 prosenttia arvioi viennin kasvavan jonkin verran tai merkittävästi jo vuoden 2021 lopulla verrattuna alkuvuoteen. https://bit.ly/3iDwgIj

yrittajat.fi/keskisuomi

PÄÄKIRJOITUS

Miten oppilaitosyhteistyö toimii?

S

itra selvitti äskettäin yritysten näkemyksiä liiketoimintaan vaikuttavista trendeistä sekä oppilaitosyhteistyön tilasta Keski-Suomessa. Trendeistä voimakkaimmin yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavat työn merkityksen korostuminen, pula työvoimasta sekä verkostomaisen toiminnan lisääntyminen. Työ ei ole itseisarvo: sen merkitystä omassa elämänkulussa pohditaan joka päivä. Johtamisessa murros on huomioitava. On loistavia esimerkkejä siitä, kuinka uuden ajan johtamisessa voi onnistua ja samalla parantaa omaa työantajamielikuvaansa. Työvoimapulan torjuntaan tarvitaan kuitenkin myös työnteon taloudellisen merkityksen vahvistamista sekä maahanmuuttoa.

Mitä verkostot tarkoittavat yrittäjälle? Yrittäjäyhteisö lähellä on tärkeä tukiverkko ja usein bisnestäkin tehdään yhdessä.

Kumppaneita haetaan myös kauempaa, ja siihen uudet verkostoitumisen muodot ovat tervetulleita. Vastuullisuuden korostuminen ja ilmastokriisin torjunta tuovat uusia ansaintamalleja ja muuttavat toimialojen perusteita.

18 prosenttia Sitran kyselyn vastaajista tekee aktiivista ja 39 prosenttia satunnaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yh-

deksän prosenttia olisi kiinnostunut yhteistyöstä, ja 18 prosenttia ei tee yhteistyötä. Keskeisiä vaikuttimia yhteistyölle ovat osaajien löytäminen, rekrytoinnit sekä tulevaisuuden osaamistarpeisiin varautuminen.

Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä painottuu isoihin yrityksiin. Alle viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä vain kuusi prosenttia tekee aktiivista yhteistyötä ja 5–9 henkilöä työllistävistä 20 prosenttia, kun osuus yli 50 henkilöä työllistävistä on 70 prosenttia. Erot yrityskoon mukaan ovat suuria.

Kyselyssä 10–19 henkilöä työllistävät yritykset antavat tehdystä yhteistyöstä muita heikompia arvosanoja. Tuossa kokoluokassa ollaan alttiita työllistämään lisää ja toiveet tuelle osaamisen kehittämiseksi sekä uusien osaajien löytämiseksi ovat korkeat. Yhteistyössä toimivat parhaiten palvelujen sijainti, yhteyshenkilöiden löytyminen ja yhteistyön sovittaminen aikataulullisesti oman työn kanssa. Harvimmin toimivat kansainvälinen yhteistyö ja yhteiskunnan rahoitus tai tuki yhteistyölle. Oppilaitoksissa pohditaan parhaillaan, miksi yhteistyö ei tavoita pieniä yrityksiä. Pk-yritysten kehittämisrahoituksen osumista maaliin on syytä arvioida.

SANNA-MARI JYRÄKOSKI Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi @JyrakoskiSanna

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Livenä ja verkossa Nordic Business Forum on kehittänyt digitaalisia konsepteja, jotka mahdollistavat erilaisten seminaarien seuraamisen myös live-tapahtumien ulkopuolella.

Sivut 16—17

Kauppiaat somessa Palokan Citymarketin kauppiaat Maarit ja Pekka Kukkonen näkevät, että sosiaalinen media on vähittäiskaupalle tärkeä markkinointikanava.

Sivu 18

”Keskustelu elinkeinovapaudesta on ollut vähäistä” Rocktalo Oy:n ja Oliver-yhtyeen keulahahmo Jari Väyliö sanoo, että koronakriisin pitkittyminen on sotkenut perusteellisesti tapahtuma-alan yrittäjien liiketoiminnan. Lisäksi hän kokee, että koronarajoituksiin liittyvä viestintä on ollut sekavaa. ”Tapahtuman peruuntuminen merkitsee aina sitä, että joudumme tekemään tapahtuman järjestelyt ja taustatyön uudelleen.” Sivut 14—15

3

4

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 40

”Monet muusikot ovat joutuneet myymään omaisuuttaan, kuten soittimia ja asuntoja.

Tuskin kenelläkään oli ennen koronakriisiä niin paljon taloudellisia puskureita, että olisi pystynyt olemaan kuukausikaupalla ilman tuloja.”

Jonna Ortju

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

41 • KESKISUOMALAINEN

5

Yrittäjyyden ja taiteen tasapainoilua Vaikka eletään vuoden pimeintä aikaa, muusikko Jonna Ortju näkee edessään valoa. Yhteiskunnan avautuminen koronarajoitusten jälkeen merkitsee Namupaja Oy:n yrittäjälle jälleen mahdollisuutta suunnitella yrityksen toimintaa, kuten konsertteja, keikkoja ja teatteriesityksiä.

TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI, MIRA TIINANEN

Yrittäjyyden monet ulottuvuudet ovat tuttuja laukaalaiselle taiteilija-muusikolle Jonna Ortjulle, 46. Uransa alkuaikoina hän työskenteli freelance-pohjalta, kunnes vuonna 2003 perusti oman toiminimen, Laululinnun. Yrittäjyyden kivijalka vaihtui osakeyhtiöksi vuonna 2018, kun Namupaja Oy näki päivänvalon.

– Oikeastaan puhuisin sisäisestä yrittäjyydestä. Koen, että olen pienestä pitäen ollut yritteliäs ja kekseliäs. Kun olin pikkutyttö, äitini eno pyysi kitkemään yhden perunapenkin ja lupasi maksaa työstä 20 penniä. En malttanut pysyä vain siinä yhdessä penkissä, vaan kitkin pellon kaikki istutuspenkit. Sitten lähdin kolikoiden kanssa kauppa-autolle, Ortju muistelee.

Toisaalta Ortju myöntää, että oman yrityksen perustaminen on aina ollut jollain tavalla myös pelottavaa. Esimerkiksi esiintyvän artistin työtä ymmärtävän kirjanpitäjän löytäminen ei Namupajan kohdalla ollut helppoa, mutta nyt sekin asia on kunnossa.

Yksi tärkeä kriteeri Namupajan perustamisessa oli se, että yritys pysyy täysin Ortjun hallinnassa, minkä kokemukset epäonnistuneista yhteistyökuviosta olivat opettaneet. Hän haluaa kantaa itse vastuun Namupajasta ja tehdä yrittäjänä juuri niitä asioita, jotka ovat hänen osaamistaan.

– Namupaja-nimi on peräisin Namunimisestä taustayhtyeestäni. Nimi ”Namu” taas juontaa juurensa siitä, että viiden muusikon bändissä kaikki ovat naismuusikoita.

Ortjun ajatuksena oli koota Namupajaan koko hänen osaamisensa, jota voi harjoittaa yritystoiminnan muodossa: konsertit, opetustyö, teatteri ja keikkailu.

– Lisäksi nostin yhdeksi liiketoiminnan osa-alueeksi catering-palvelut, sillä ruoan laittaminen ja leipominen ovat intohimoni, hän tarkentaa.

Ennen koronarajoituksia Namupajassa tehtiinkin paitsi musiikkia ja teatteria, myös tarjoiluja monenlaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Ja kun vauhtiin oli päästy, syntyi kirjakin: Ortju kirjoitti yhdessä ruokatoimittaja Raisa Laineen kanssa ruokakirjan Rakkaudella maustettu.

– Yritykseni liikeidea on yksikertaisesti tarjota mahdollisimman monipuolisia palveluja tapahtumiin – tarjoilusta taiteeseen.

Jonna Ortju joutui kohtaamaan monen luovan alan yrittäjän tavoin koronarajoitusten myötä liiketoiminnan täydellisen pysähtymisen ja taloudellisesti tiukat ajat. Pitkäaikaisen haaveen toteuttamiselle tuli kuitenkin koronan myötä tilaa, ja Ortju aloitti syksyllä 2020 musiikkiterapiaopinnot.

– Suunnitelmissa on, että voisin tulevaisuudessa tarjota myös musiikkiterapiaan liittyviä palveluja yritykseni kautta.

Opinnot kestävät vielä kolmisen vuotta, mutta kiinnostus terapiatyöskentelyyn on kova. Haluaisin erityisesti työskennellä lasten ja perheiden auttamiseksi. Musiikkiterapian menetelmien hyödyntäminen esimerkiksi ADHD-tyyppisten oireiden hoitamisessa kiinnostaa.

Ovatko taiteilijat hovinarreja?

Ortju sanoo nähneensä konkreettisesti, miten hankaliin tilanteisiin muusikot ja esiintyvät taiteilijat ajautuivat koronan vuoksi. Hän kertoo olleensa huolissaan kollegoiden jaksamisesta ja taloudellisesta tilanteesta.

– Taloudellinen ahdinko on ollut kova. Monet muusikot ovat joutuneet myymään omaisuuttaan, kuten soittimia ja asuntoja. Tuskin kenelläkään oli ennen koronakriisiä niin paljon taloudellisia puskureita, että olisi pystynyt olemaan kuukausikaupalla ilman tuloja.

Ortjun mukaan esiintyvien taiteilijoiden asema on Suomessa erikoinen.

– Aivan kuin he olisivat jonkinlaisia ”hovinarreja”. Taustalta ei löydy samanlaista järjestövoimaa kuin esimerkiksi teollisuuden työntekijöiltä. Syynä lienee se, että alalla on runsaasti freelance-pohjalta toimivia artisteja.

Artistit eivät liioin sijoitu toimeentulon näkökulmasta mihinkään selkeään lokeroon.

– Keikkailevalla muusikolla ei ole lakisääteistä työttömyysturvaa. Ellei ole esiintymisiä, ei ole tuloja. Tämä on ollut varmasti myös päättäjille uudenlainen tilanne. Myönteistä on se, että monet päättäjät ovat olleet aidosti kiinnos-

tuneita perehtymään artistien tilanteeseen. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka otti minuun yhteyttä ja halusi kuulla mielipiteitäni alan ahdingosta.

– Kaikkein loukkaavimpia ovat olleet kommentit, joissa taiteilijoita ja muusikoita on patisteltu oikeisiin töihin – mitä ne sitten ovatkaan. On jotenkin unohdettu se, miten vahvasti taide kaikissa muodoissaan lisää ihmisten hyvinvointia sekä kehittää lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja.

Ideoita Namupajan kehittämiseksi riittää Namupaja sai Taiteen edistämiskeskukselta apurahan, jonka turvin Ortju on voinut tehdä musiikkiterapiaopintojaan.

Kuluva syksy on tuonut artistien elämään myönteisiä muutoksia, kun rajoituksia on lähdetty purkamaan.

– Rajoitusten poistaminen merkitsee paljon. Jo viime kesänä pääsimme tekemään Meiju Suvaksen kanssa kiertueena Maitolavan Madonnat -musiikkikomedian. Vuonna 2022 tavoitteena on, että kaksi kertaa koronan vuoksi siirretty Heikki Luoman Ränssin kaunis Anna päästään esittämään Ränssin Kievarin kesäteatterissa. Itse vastaan näytelmän ohjauksesta.

Ortjun lähiaikojen ohjemassa on muun muassa esiintymisiä jazzpianisti Marian Petrescun sekä Dixie Harlemin kanssa.

Lisäksi suunnitteilla on yritystilaisuuksia, laivakeikkoja ja joulukonsertteja.

– Yhden yritystoiminnan säikeen muodostaa opetustyö. Minulla on yksityisoppilaita Laukaassa ja Jyväskylässä ja vedän Toivakan seurakunnassa muskaria.

Namu-yhtyeen kanssa Ortju teki ennen korona-aikaa kymmenkunta tanssi-, bileja jazzkeikkaa kuukaudessa. Nyt keikkatahti on vähitellen palaamassa ennalleen.

Ortjulla riittää ideoita Namupajan kehittämiseksi. Yrityksellä ei tällä hetkellä ole omia toimitiloja. Lähitulevaisuuden haaveena onkin löytää Namupajalle kotipesäksi toimitilat, jotka taipuisivat myös konserttien ja teatteriesitysten järjestämiseen. n

JATKUU SIVULLA 6 uu

6

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 42

JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA uu MIRA TIINANEN

Jonna Ortju & Namu keikalla. Namu-bändin kaikki jäsenet ovat naisia ja koulutukseltaan ammattimuusikoita.

Musiikki on elämän punainen lanka Jonna Ortjulla on takanaan pitkä ura musiikin ja teatterin maailmassa. Ortju arvelee, että musiikki tulee verenperintönä hänen molempien vanhempiensa kautta.

— Olen kasvanut musiikin keskellä. Omat vanhempani ovat syntyneet sodan jälkeen Suomessa, mutta esimerkiksi isäni esivanhemmat muuttivat Kreikasta Aunuksen Karjalaan pari sataa vuotta sitten. Tunnistan itsessäni paitsi karjalaisuuden myös syvältä kumpuavan kreikkalaisen mielenmaiseman.

— Aloitin 6-vuotiaana harmonikansoiton opinnot Keski-Suomen konservatoriossa vuonna 1981. Pianonsoitto tuli vahvasti mukaan Kuopion musiikkilukion aikoihin, Ortju muistelee.

Myös teatteri ja musikaalit kiehtoivat jo nuorena.

— Kirjoitin kouluaikoina Voionmaan yläasteella pienoismusikaaleja. Erityisesti äidinkielen opettaja Jorma Pollari rohkaisi eteenpäin. Yhtenä tärkeänä merkkipaaluna urani alkuvaiheessa pidän pääroolia Aino Kallaksen näytelmässä Sudenmorsian, jonka Pollari ohjasi. Olin silloin lukioikäinen ja oivalsin, että minussa on vahva halu esiintyä: laulaa ja näytellä.

Ennen oman toiminimen perustamista vuonna 2003 Ortju teki opetustyötä ja keikkoja freelance-pohjalta. Toiminimen perustettuaan hän työskenteli teemapuisto Viherlaakson ja sen seuraajan Peukkulan ohjelmapäällikkönä, suurimman osan pestistä yrittäjäpohjalta.

Oman tien kulkeminen ei ole aina helppoa Jonna Ortju ei pidä siitä, että artistit sullotaan tiettyihin muotteihin kaupallisuuden nimissä. Hän myöntääkin, että oman tien kulkeminen ei aina ole ollut helppoa.

— Olen esimerkiksi menettänyt ison levytyssopimuksen, kun en ole halunnut pakottaa itseäni tietynlaisiin raameihin. Olen halunnut olla johdonmukaisesti oma itseni, ilman mitään kaupallisesti päälle liimattua.

Ortju kokee olevansa palvelutehtävässä, jossa tarvitaan kykyä esittää monen eri tyylilajin musiikkia. On tarjottava elämyksiä juuri sillä hetkellä paikalla olevalle yleisölle.

Myös erilaisten tunteiden ilmaisu vaatii laajan musiikillisen skaalan hallintaa.

Toukokuussa 2005 Jonna Ortju joutui vaikeaan auto-onnettomuuteen palatessaan Raisiosta Tangomarkkinoiden semifinaalista.

— Nukahdin rattiin ja auto suistui tieltä rajusti. Onnettomuudessa auto teki kymmenien metrien ilmalennot, kunnes pysähtyi kynnetylle pellolle. Lannerankani murtui ja onnettomuudessa syntyneitä vaurioita korjattiin myöhemmin useilla leikkauksilla. Kipu on tuttu seuralainen.

Koska vuoden 2005 tangofinaali jäi onnettomuuden vuoksi väliin, hän osallistui kilpailuun uudelleen vuonna 2016.

— En lähtenyt voittaakseni, vaan siksi, että omat fanit kannustivat. Koin myös, että haluan viedä loppuun yli 10 vuotta aikaisemmin aloittamani taipaleen. Vuonna 2016 voiton vei Erika Vikman, mutta pääsy finaaliin toi minulle paljon näkyvyyttä ja myönteistä julkisuutta.

Ortju kokee, että auto-onnettomuus ja muut vaikeat elämänkokemukset ovat kasvattaneet häntä henkisesti.

— Vaikeuksien keskellä olen aina kokenut musiikin terapeuttisen vaikutuksen.

Vaikka haaveilin jo nuorena musiikkiterapeutin työstä, koen vasta nyt olevani ihmisenä valmis terapiatyöhön ilman riittämättömyyden tunteita. n

Jonna Ortju Kuka? Jyväskylässä syntynyt muusikko, taiteilija ja yrittäjä.

Mistä tunnetaan? Tangomarkkinoiden finalisti 2016, lukuisten eri kokoonpanojen solisti ja nimekkäiden muusikoiden yhteistyökumppani (mm. Dixie Harlem, Jonna Ortju & Namu, Marian Petrescu), kesäteatterituotantojen ja musiikkinäytelmien ohjaaja ja näyttelijä (mm. Maitolavan Madonnat, Ränssin kaunis Anna), laulunopettaja (mm. popjazz) ja muskariopettaja.

Millainen yrittäjäura? Tmi Laululintu 2003–2017, Namupaja Oy 2018– Mistä haaveilee? Yrityksen omasta toimitilasta, jossa voisi kehittää yritystä, järjestää konsertteja ja teatteriesityksiä sekä tarjota musiikkiterapeutin palveluja.

Luovuutta.

JAMK on jatkuvaa oppimista ja jokapäiväistä luovuutta, joka kasvaa kokeiluista, innovaatioista, yhteistyöstä ja aikaansaavasta asenteesta. JAMK on luova suunnannäyttäjä.

Opiskele englanniksi

Hae 5.–19.1.2022 AMK-tutkinnot / Bachelor’s Degrees

• • • • • • •

Automation and Robotics Business Information Technology Information and Communication Technology International Business Nursing Purchasing and Logistics Engineering Tourism Management

YAMK-tutkinnot / Master’s Degrees

• • • • • • • •

Artificial Intelligence and Data Analytics Cyber Security Digital Rehabilitation Full Stack Software Development International Business Management Professional Project Management Sport Business Management Sport and Exercise Physiotherapy

jamk.fi/tutkinnotenglanniksi Pätevöidy opetus- ja ohjausalalle

Hae 4.–20.1.2022 • • • •

Ammatillinen opettajankoulutus Professional Teacher Education Ammatillinen erityisopettajankoulutus Opinto-ohjaajankoulutus

Osallistu hakuinfoihin verkossa 11.1. ja 12.1.2022

jamk.fi/aokk

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

43 • KESKISUOMALAINEN

MAINOS

Magneettikuvaus on erittäin tarkka ja turvallinen tutkimusmenetelmä Seppämagneetti Oy:n moderni ja tilava magneettikuvauslaite sekä­ kokenut henkilökunta mahdollistavat miellyttävän tutkimuskokemuksen. Yhä useampi käy kokovartalon magneettikuvauksessa oman mielenrauhansa varmistamiseksi sekä terveydentilansa selvittämiseksi.

Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia omasta hyvinvoinnistaan ja yhä useampi haluaa ottaa itse vastuuta terveydestään. Suoraan oma-aloitteisesti terveyteen liittyviin tutkimuksiin hakeudutaan entistä enemmän. Jyväskyläläisen Seppämagneetin nykyaikainen ja tilava kuvauslaite sekä tarkka kokovartalon magneettikuvaus tarjoavat tähän erinomaisen mahdollisuuden.

– Olemme tarjonneet magneettikuvauspalveluita jo parin vuoden ajan ja kysyntää on riittänyt. Kasvavaan kysyntään vastataksemme olemme palkanneet uusia röntgenhoitajia ja laajentaneet aukioloaikojamme, Seppämagneetti Oy:n toimitusjohtaja Antti Kokkonen sanoo.

– Magneettikuvaus on turvallinen tutkimusmenetelmä, koska siinä ei käytetä haitallisia ionisoivia säteitä. Haluamme tarjota ihmisille mahdollisimman matalan kynnyksen palveluita. Meille pääsee magneettikuvauksiin myös ilman lääkärin lähetettäkin, hän jatkaa.

Seppämagneetin tutkimusvalikoimista löytyvät kaikkien magneettikuvausten lisäksi röntgenkuvaukset, ultraäänitutkimukset ja naisten rintatutkimukset. Rintatutkimukset analysoi rintara-

ja mielenrauhan arvon yhdistelmä on pääsääntöinen syy, miksi kokovartalon magneettikuvaus on noussut hyvin kiinnostavaksi tutkimukseksi monelle. Radiologin lausunnon lisäksi tutkimukseen kuuluu aina yleislääketieteen erikoislääkärin puhelinaika, jossa käydään läpi tulokset.

Tarkka kuva ja diagnoosi eturauhasesta

mahdollisuus myös kuunnella musiikkia.

– Muun muassa näistä syistä meille tulee asiakkaita magneettikuvauksiin kaikkialta Suomesta ja lisäksi jopa Virosta, Niskanen sanoo.

Suomalaisten miesten yleisin syöpä on eturauhassyöpä. Seppämagneetti tarjoaa myös eturauhasen magneettikuvauksia.

Antti Kokkosen mukaan magneettikuvaus on biopsiaa eli koepalojen ottamista miellyttävämpi menetelmä syöpäkasvaimien löytämiseksi. Eturauhasen magneettikuvaus onkin yleistynyt vauhdilla ja miehet ovat löytäneet tämän terveydelle tärkeän tutkimusmuodon.

– Kuvauksen perusteella radiologi laatii urologille kartan, jos löydöksiä on. Karttaan on kuvattu ne paikat, missä poikkeavuuksia löytyy. Magneettiku­ vauksen avulla koepalojen otto voidaan välttää kokonaan tai ainakin vähentää niitä merkittävästi. Koepalan ottaminen myös tarkentuu huomattavasti magneettikuvauksen ansiosta.

Yleistyvä tutkimusmenetelmä

Jäsenetuja yrittäjille

Kokovartalomagneettikuvaus on maailmalla yleinen tutkimusmuoto, mutta on Suomessa tähän saakka ollut käytössä vain lähinnä yliopistosairaaloissa.

Niissäkin sitä käytetään yleensä jo todettujen syöpätautien tarkempaan levinneisyyden selvittelyyn. Seppämagneetti haluaa tuoda tämän tutkimuksen nyt kaikkien saataville ennaltaehkäisevässä mielessä.

Terveydentilan selvittämisen

Seppämagneetti on aloittanut yhteistyön Keski-Suomen Yrittäjien kanssa. Yrittäjäjärjestön jäsenetuna Seppämagneetti tarjoaa alennettuun hintaan kokovartalon ja eturauhasen magneettikuvaukset sekä rintojen röntgenkuvauksen eli mammografian.

– Me haluamme omalta osaltamme olla tukemassa yrittäjien terveyttä ja hyvinvointia, toimitusjohtaja Kokkonen sanoo.

Vastaava röntgenhoitaja Jenni Niskanen, röntgenhoitaja Panu Könni ja toimitusjohtaja Antti Kokkonen sanovat, että Seppämagneetti Oy:n magneettikuvauslaite on kovassa käytössä. diologi, joka on erikoistunut nimenomaan tähän alueeseen.

Mielenrauhaa ja tietoa terveydentilasta Seppämagneetti on Suomessa yksi harvoista paikoista, jossa tehdään kokovartalon magneettikuvauksia. Jos esimerkiksi läheisellä ihmisellä on todettu syöpä, moni alkaa luonnollisesti pohtia omaa tilannettaan. Kokovartalon kuvauksella voidaan sulkea pois sairauksia tai löytää ne aikaisin taudin varhaisvaiheessa. Siksi asiakkaita käy usein magneettikuvassa pelkästään oman mielenrauhan varmistamiseksi, vaikka mitään oireita ei välttämättä olisikaan.

– Kokovartalokuvauksella voidaan löytää hyvinkin pieniä, jopa puolen senttimetrin kokoisia

kasvaimia. Tämän mahdollistaa Seppämagneetin hiottu ja tarkka kuvausprotokolla sekä moderni magneettikuvauslaitteemme, jonka kuvanlaatu on huippuluokkaa, vastaava röntgenhoitaja Jenni Niskanen kertoo.

Normaalit laitteet kantavat noin 150 kilogramman kuorman, mutta Seppämagneetin kuvauslaitteen kantavuus on jopa 250 kiloa. Suurikokoisen laitteen putkeen mahtuu vähän harteikkaampikin ihminen, sillä kuvausaukon läpimitta on 71 senttiä, eli markkinoiden suurin. Siksi laitteessa on mukavampi olla verrattuna perinteisiin laitteisiin, joissa tilaa on vähemmän.

Laite on äänenvaimennustekniikkansa ansiosta erittäin hiljainen ja tutkimuksen aikana on

MAINOS

WWW.SEPPAMAGNEETTI.FI p. 014 574 4111

7

8

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 44

Huippuartistit luottavat Dex Viihteeseen Pihtiputaalainen Dex Viihde Oy edustaa noin 80 artistia, yhtyettä ja juontajaa, mikä tekee siitä yhden Suomen suurimmista ohjelmatoimistoista. Korona iski rajusti tapahtumista elävään yhtiöön, mutta usko omaan tekemiseen ei pettänyt missään vaiheessa.

TEKSTI: ISMO MYLLYLÄ KUVAT: ISMO MYLLYLÄ, DEX VIIHDE

Vuonna 2019 Dex Viihteen liikevaihto oli noussut ennätykselliseen noin 3,5 miljoonaan euroon, ja alkuvuonna 2020 näytti siltä, että vielä parempaa on luvassa. Sitten tuli koronapandemia ja maaliskuun puolivälissä kokoontumisrajoitukset lopettivat tapahtumat ja sitä myöten työt Dex Viihteen edustamilta artisteilta.

– Jo sovitut keikat ja kiertueet peruuntuivat tai niitä siirrettiin eteenpäin eikä uusia voitu myydä. Vuoden liikevaihdosta katosi 70 prosenttia, kuvailee toimitusjohtaja Hannu Korhonen tilannetta.

Toiminnan hiljentyessä loppukeväästä 2020 Dex Viihteessäkin jouduttiin turvautumaan vähäksi aikaa lomautuksiin.

Usko ei kuitenkaan loppunut.

– Koko ajan oli selvää, että emme luovuta ja yrityksen toiminta jatkuu. Myöskään kukaan artisteistamme ei lopettanut uraansa koronan takia, sanoo talouspäällikkö Kirsi Myllynen.

Paluu normaaliin pienillä askelilla Helppoa korona-aika ei kuitenkaan ollut.

Kaikki keinot käytettiin toiminnan pitämiseksi käynnissä.

– Selviytymisen pohjana oli se, että yritys oli hyvässä kunnossa. Myös valtiolta saadut koronatuet olivat välttämättömiä, vaikka pitkä viive niiden maksamisessa aiheuttikin hankaluuksia. Mutta niistäkin selvittiin, Myllynen kertoo.

– Meille tämä on opettanut ja korostanut entisestään, että pitkää pinnaa tarvitaan. Samoin se alleviivasi sitä, kuinka tärkeää on hoitaa yritystä hyvin ja pitää se sellaisessa kunnossa, että kestämme pidempiaikaisetkin turbulenssit, Korhonen täydentää.

Ensishokin jälkeen ryhdyttiin myös etsimään keinoja siihen, miten toimintaa pystyttäisiin jatkamaan poikkeusoloissa.

– Alkuvaiheessa työllisti tietenkin kon-

serttien siirtäminen, jota on jouduttu tekemään useampaan otteeseen. Kun kokoontumisrajoitukset lievenivät vähän kesällä 2020, ryhdyimme ideoimaan ja etsimään artisteillemme tilaisuuksia pienimuotoisiin esiintymisiin, kertoo Roope Rantala, yksi Dex Viihteen kuudesta agentista.

Kesän 2020 jälkeen artistien työmahdollisuudet ovat vaihdelleet koronatilanteen mukaan. Normaalista ajasta ollaan vielä kaukana, mutta tällä hetkellä tilanne näyttää jo paremmalta.

– Tarjontaahan on jo paljon, etenkin konsertteja. Nyt pitäisi vielä saada ihmisiä rohkaistua lähtemään tilaisuuksiin.

Koronapassi on hyvä työkalu, jotta paikalle voi mennä turvallisin mielin. Toivottavasti sen käyttö jatkuu myös vuonna 2022, Korhonen ja Myllynen pohtivat.

– Vaikka esiintymisiä pystyy periaatteessa järjestämään, nykytilanne on tapahtumajärjestäjille ja esiintyjille melkoisen hermostuttava. Lipunmyynti reagoi koronauutisiin herkästi, ja ihmiset jättävät lippujen ostamisen todella myöhään. Kun aikaisemmin liput kävivät kaupaksi kolmekin kuukautta ennen esiintymistä, nyt myynti keskittyy pariin viimeiseen viikkoon. Monessa tapauksessa joudutaan miettimään, voiko luottaa viime hetken myyntiin vai pitääkö esiintyminen perua, Rantala sanoo.

– Toiveikkuutta on kuitenkin ilmassa, minkä huomaa, kun on yhteyksissä artistiemme ja tapahtumajärjestäjien kanssa.

Luvassa on myös koko joukko uusia levyjä, sillä monet artistit ovat käyttäneet korona-aikaa uuden musiikin tekemiseen.

Nyt olisi vain tärkeää saada pidettyä ovet auki. Se olisi artisteille tärkeää, Korhonen lisää.

Luottamuksella hankittu asema Uuttakin korona-aika on tuonut mukanaan. Kesällä 2021 Dex Viihde päätti toteuttaa monia vuosia muhineen ajatuk-

sen festarin järjestämisestä Pihtiputaalla. Loppuunmyyty Kaakkuri Blues & Jazz -juurimusiikkitapahtuma oli heinäkuussa, ja jatkoa on luvassa kesällä 2022, jolloin tapahtuma järjestetään 22.7.

Dex Viihteen korona-ajasta puhuttaessa esiin nousee toistuvasti se, miten asioita ja jatkoa on pohdittu yhdessä artistien ja tapahtumajärjestäjien kanssa, luotu uskoa ja haettu kaikkien kannalta hyviä ratkaisuja. Tämä kuvaa hyvin yrityksen tapaa hoitaa edustamiensa artistien asioita ja on tärkeä syy pitkään jatkuneeseen ja menestykselliseen toimintaan.

– Artistit ovat arvostaneet meitä ja tapaamme toimia. Se näkyy edustamiemme artistien määrässä ja siinä, että monet ovat olleet listoillamme pitkään, jopa

vuosikymmeniä, Korhonen toteaa.

– Oleellista on tietenkin, että on saatu myytyä keikkoja artisteillemme, mutta kyllä me myös puhumme heidän kanssaan paljon. Samoin olemme pitäneet huolta, että kaikki raha-asiat joka suuntaan on hoidettu hyvin. On tärkeää, että luottamus säilyy, Myllynen lisää.

– Agentin työhän on paljon enemmän kuin pelkästään keikkojen myymistä. Etenkin aloittelevien artistien kanssa rakennetaan heidän uraansa, mietitään missä ja milloin kannattaa esiintyä ja pohditaan keinoja siihen, miten kävijöitä saataisiin paikalle. Kyseessä on melkoinen palapeli, joka toisaalta tekee tästä työstä kiinnostavaa, Rantala vielä sanoo. n

Etätyön edelläkävijä Yhteen asiaan korona ei DEX-viihteessä vaikuttanut. Etätöihin ei tarvinnut siirtyä, koska oikeastaan kaikki työntekijät olivat tavallaan etätöissä jo ennen koronaa. Ainoastaan talouspäällikkö Kirsi Myllynen työskentelee Pihtiputaalla yrityksen kotipaikassa.

Toimitusjohtaja Hannu Korhosen työpiste löytyy Seinäjoelta, Roope Rantalan Ylivieskasta ja muiden agenttien Hyvinkäältä, Liedosta, Loviisasta, Vikajärveltä ja Pihtiputaalta.

— Tämä kehitys alkoi jo 1990-luvulla internetin ja verkkoyhteyksien kehittymisen myötä. Vuosikymmenen puolivälissä otimme ensimmäisenä alan yrityksenä käyttöön internetpohjaisen myyntijärjestelmän eli käytännössä keikkakalenterin, johon tiedot päivittyivät reaaliaikaisesti. Se mahdollisti yrityksen toiminnan kehittämisen ja vapautti agenttimme työskentelemään paikasta riip-

pumattomasti, kun kaikki pystyivät koko ajan selvillä siitä, mitä kukin on sopinut, vaikka ei samoissa tiloissa istuttukaan, sanoo Hannu Korhonen.

Muutenkin digitalisaatiota on hyödynnetty. Lähes kaikki asiat hoidetaan sähköisesti ja verkossa.

— Joillekin keikkajärjestäjille lähtee postissa vielä julisteita, mutta muuten asiat tapahtuvat verkossa ja puhelimen avulla, Rantala vahvistaa.

Toinen asia, mihin vuodet eivät ole vaikuttaneet, on se, että yrityksen pääpaikkana on kaikissa vaiheissa pysynyt Pihtipudas, vaikka omistus on ollut välillä muualla. Myllysen mukaan tämä on ollut tavallaan itsestäänselvyys.

— Yrityksen juuret ovat täällä, missä toiminta käynnistyi, kun perustaja Seppo Kahilainen alkoi myydä paikallisen Ratsia-yhtyeen keikkoja vuonna 1979, Myllynen kertoo. n

Dex Viihde Oy • Kotipaikka Pihtipudas, toiminta-alue koko Suomi.

• Edustaa noin 80 artistia, yhtyettä ja juontajaa. Mukana on paljon tuttuja ja tunnettuja suomalaisia esiintyjiä, kuten Dave Lindholm, Jesse Kaikuranta, Kaija Kärkinen & Ile Kallio, Katri Ylander, Heikki Silvennoinen, Mokoma, Kotiteollisuus, Jarkko Martikainen, Timo Rautiainen.

• On yksi Suomen kolmesta

suurimmasta ohjelmatoimistosta.

• Yrityksessä työskentelee 7 henkilöä.

• Liikevaihto oli ennen koronaa (vuonna 2019) noin 3,5 miljoonaa euroa.

• Vuodesta 2012 lähtien Dex Viihteen ovat omistaneet puoliksi toimitusjohtaja Hannu Korhonen ja talouspäällikkö Kirsi Myllynen, jotka ovat molemmat olleet yhtiön toiminnassa mukana 1990-luvulta lähtien.

• Yhtiö on toiminut koko olemassaolonsa ajan Pihtiputaalta käsin, vaikka omistus on välillä ollut muualla. Lasse Norreksen pr- ja viestintätoimisto Riopop Oy hankki enemmistön Dex Viihteestä vuonna 2001, vuonna 2006 omistajaksi tuli konsertti- ja tapahtumajärjestäjä Eastway ja vuonna 2012 ympyrä sulkeutui, kun Korhonen ja Myllynen ostivat yhtiön.

Kirsi Myllysen mielestä on ollut itsestään selvää, että Pihtipudas on pysynyt Dex Viihteen kotipaikkana koko yrityksen toiminnan ajan.

Yrityksen juuret ovat vahvasti Keski-Suomessa, vaikka työntekijät ovat eri puolilla Suomea.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

45 • KESKISUOMALAINEN

Toimitusjohtaja ja agentti Hannu Korhonen (vas.) ja talouspäällikkö Kirsi Myllynen omistavat Dex Viihde Oy:n puoliksi. Roope Rantala (takana) on työskennellyt Dex Viihteessä agenttina neljä vuotta.

Dex Viihde edustaa monia tunnettuja suomalaisia artisteja. Peer Günt on ollut mukana 1980-luvulta lähtien. Pitkäaikaisia asiakkaita ovat myös esimerkiksi Idols-kilpailusta menestykseen ponnistanut Katri Ylander ja keskisuomalaisille tuttu Timo Rautiainen. Uusia nimiä edustaa Anna Kokkonen, joka oli mukana vuoden 2021 Syksyn Sävel -kilpailussa.

KALLE AHTI

JAAKKO MANN INEN KATRI TAMMINEN

TIIA ÖHMAN

9

10

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 46

Yrityskummit tukevat pienyrittäjän onnistumista Yrityskummeja yhdistää vilpitön halu auttaa alueensa mikro- ja pienyrittäjiä onnistumaan liiketoiminnan kehittämisessä.

TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Suomen Yrityskummit ry on valtakunnallinen yli tuhannen yrityskummin muodostama henkilöyhdistys. Yrityskummit ovat mukana paitsi auttamassa yksittäisiä yrityksiä myös edistämässä taloudellista toimeliaisuutta ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Keski-Suomen Yrityskummien puheenjohtajana toimii Olavi Rahkonen.

Tällä hetkellä yrityskummit toimivat 21 alueella kattaen koko maan. Keski-Suomessa alueellisen yrityskummipalvelun johtamisesta ja koordinoinnista vastaavat aluekummi Joni Borgström ja aluekoordinaattori Anni Peltonen Keski-Suomen Yrittäjistä.

Aluetoimijat huolehtivat uusien yrityskummien rekrytoinnista ja yrityskummien osoittamisesta palvelua hakeville yrittäjille.

– Oma taustani on tietojohtamisesta Pengonilta. Olen yrityksen toinen pääomistajista ja vaikutan edelleen hallituksessa, mutta en ole enää mukana operatiivisessa työssä. Toimin tällä hetkellä bisnesenkelinä, hallitusammattilaisena ja teen pk-yrityksille strategista konsultointia, kertoo Borgström.

Yrityskummeihin hän lähti mukaan viitisen vuotta sitten.

– Tällä hetkellä minulla on hyvin aikaa ja innostusta jakaa osaamistani muille, joten aluekummina toimiminen on hieno mahdollisuus, Borgström sanoo.

Luottamuksellista sparrausta Hyvällä yrityskummilla on vankka liiketoimintakokemus joko yrittäjänä tai liike-elämän palveluksessa. Kummeilta asiakas saa käyttöönsä maksutta hänen asiantuntemuksensa ja kokemuksensa.

”Kummi on hyvä ja neutraali keskustelukumppani, kun yritystoiminta kaipaa sparrausta tai yrittäjän jaksaminen on koetuksella.”

– Vietin työurani kansainvälisten ja kansallisten konepajayritysten johtotehtävissä. Jäin kymmenen vuotta sitten eläkkeelle Moventakselta, Olavi Rahkonen kertoo.

Tällä hetkellä Rahkonen tarjoaa osa-aikaisesti liikkeenjohdon asiantuntijapalveluita.

– Kun jää jokapäiväisestä työelämästä pois, tulee sosiaaliseen elämään iso aukko. Kummitoiminta on paikannut hyvin sosiaalista kaipuutani. Se ei ole minulta pois, että jaan tietoani ja osaamistani yri-

Joni Borgström ja Olavi Rahkonen kiittelevät Keski-Suomen Yrityskummien entistä aluekummia Raimo Saarista (tuolissa) hyvin hoidetusta työstä. ”Raimo on pyörittänyt toimintaa aluekummina erinomaisesti. Hänen työtään on ilo lähteä jatkamaan. Pidetään toiminnan taso hyvänä, kehitetään kummitoimintaa ja autetaan yrityksiä isolla sydämellä. Onneksi Raimo ei jää kokonaan pois toiminnasta, sillä hän toimii edelleen yrityskummina alueen yrittäjille”, Borgström sanoo.

tyksille. Pehmeä lasku eläkkeelle toimii minulle erittäin hyvin.

Vaikka kotijoukot antavat monelle yrittäjälle paljon tukea ja kuuntelevat korvat, välillä tarvitaan myös ulkopuolisia. Yrityskummit osallistuvat kummitettavan elämään liiketoiminnan kautta.

Moni hakeekin itselleen yrityskummia silloin, kun oma yritystoiminta on muutoskohdassa.

– Kummi on hyvä ja neutraali keskus-

telukumppani, kun yritystoiminta kaipaa sparrausta tai yrittäjän jaksaminen on koetuksella. Keskustelut yrittäjien kanssa ovat moninaisia. Saatamme toimia yrityksen hallituksen tapaan, keskustella myynnistä, markkinoinnista, jaksamisesta ja tavoitteista. Jokainen asiakascase muotoutuu omanlaisekseen, painottaa Borgström.

Yrityskummin kanssa toimiminen on täysin luottamuksellista. Kummeilla on

vaitiolovelvollisuus asiakkaan kanssa käymistään keskusteluista.

– Yrittäjä saattaa hakea kummia silloin, kun jokin ongelma on käsillä. Kannustaisin olemaan yhteydessä jo ennen ongelmien räjähtämistä käsiin. Pahimmillaan olemme auttaneet yrityksen alasajossa, Rahkonen muistelee.

Keski-Suomessa toimii yli 50 kummia. He palvelevat vuositasolla noin sataa yrittäjää. Yrittäjä voi hakea itselleen

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

47 • KESKISUOMALAINEN

Miten yrityskummiksi voi ryhtyä? Mistä yrityskummin saa?

Oletko sinä seuraava kummimme?

Haluatko olla mukana auttamassa alueesi yrittäjiä onnistumaan ja kehittää maakuntasi yritystoimintaa?

Yrityskummitoiminta on maksutonta vapaaehtoistyötä, josta yrityskummi ei saa palkkaa. Yrityskummitoiminta on oivallinen alue, jossa osaamistaan ja kokemustaan voi hyödyntää ja samalla auttaa yrittäjiä selviytymään. Nyt etsimme mukaan osaajia sosiaalisen median, viestinnän ja markkinoinnin saralta. Löytyykö sinulta aikaa, osaamista ja halua auttaa yrityksiä kukoistamaan?

Hae yrityskummia Oletko yrittäjä, jolla on toimiva mikro- tai pienyritys ja jolla on jo y-tunnus? Oletko

kummia olemalla yhteydessä esimerkiksi aluekummina toimivaan Borgströmiin. Hän etsii yrittäjän tarpeisiin sopivat kummit ja käynnistää prosessin. Yrityskummit kulkevat yrittäjän rinnalla vaihtelevan ajanjakson.

– Joskus saattaa riittää yksikin tapaaminen, toisinaan yhteys yrittäjään säilyy vuosia. Välillä tapaamiset hiipuvat ja kun tarve herää, tapaamme jälleen. Palvelemme koko maakuntaa: asiakkaita ja kummeja löytyy ympäri Keski-Suomea, Borgström valottaa.

Vahva halu auttaa yrittäjiä Rahkonen ja Borgström kokevat, että kyky kuunnella yrittäjää ja esittää oikei-

kohdannut liiketoiminnassasi ongelman tai haluat kehittää yrityksesi toimintaa nykyisestä? Yrityskummi voi olla tukenasi liiketoiminnallisten haasteidesi ratkaisemisessa.

Ole yhteydessä: Joni Borgström, aluekummi ja yrityskummi, Suomen Yrityskummit, Keski-Suomi, joni.borgstrom@yrityskummit.fi, p. 040 911 2012.

Anni Peltonen, aluekoordinaattori Suomen Yrityskummit, Keski-Suomi, Keski-Suomen Yrittäjät, anni.peltonen@yrittajat.fi, p. 040 562 294

ta kysymyksiä ovat yrityskummille tärkeämpää kuin oikeiden vastausten antaminen. Kummilla tulee olla vahva auttamisen halu ja kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan.

– Yrityskummeissa toimiminen on tuonut minulle uuden yhteisön, johon kuulua. Olen oppinut hirmuisesti niin yritystoiminnasta kuin tiimityöskentelystä. Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi, Rahkonen summaa.

– Yrityskummina toimiminen vie aikaa juuri sen verran kuin siihen on valmis antamaan. Halu auttaa täytyy olla motiivina, koska se antaa merkityksellisyyttä työlle. Kummitoiminta ei ole asiakashankintaa eikä tästä makseta palkkaa, kertoo Borgström. n

LYHYESTI Gallup: Yhä 40 prosenttia yrityksistä alle korona-ajan alun myynnin tasosta Yrityksistä 40 prosenttia on edelleen alle korona-ajan alun myynnin tason, tuore Yrittäjägallup kertoo. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan hyvät talousuutiset eivät saa peittää alleen sitä tosiasiaa, että moni yritys on edelleen koronakuopassa.

— Myyntiään menettäneitä on paljon enemmän kuin myyntiään nostaneita, Pentikäinen sanoo.

Huolestuttavaa on raaka-aineiden hintojen nousu, josta raportoi kaikista yrityksistä 27 prosenttia, mutta teollisuusyrityksistä jopa 63 prosenttia ja rakentamisen alan yrityksistä 52 prosenttia. Tuotantohäiriöitä on ollut teollisuusyrityksistä 37 prosentilla.

— Raaka-aineiden hintojen nousu sekä saatavuus- ja tuotanto-ongelmat ovat kasvava pulma, joka vaikeuttaa yritysten tilannetta, Pentikäinen sanoo.

Pandemia on heikentänyt joka viidennen yrityksen tuloksentekokykyä ja vähentänyt asiakasvirtoja. Kaupan alalla isku on ollut laajin.

Kolme neljästä on varma selviämisestään Kantar selvitti Yrittäjägallupissa yritysten tilanteita Yrittäjien toimeksiannosta koronakriisin aikana. Tutkimuksessa haastateltiin 1 029 yrittäjää ja yrityksen edustajaa.

PIXABAY

Virhemarginaali on kokonaistuloksen osalta +/—3,1 prosenttiyksikköä.

Yrityksen selviämiseen koronasta uskoo jo 76 prosenttia yrittäjistä. Vielä elokuussa osuus oli 71 prosenttia. Vahvinta usko on yli kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä ja pääkaupunkiseudulla, kertoo Yrittäjägallup.

Matalimmillaan usko yrityksen selviämiseen koronakriisistä oli huhtikuussa 2020.

Tällöin siihen uskoi yrittäjistä alle puolet, 45 prosenttia.

— Suunta on selvästi ylöspäin. Luottamus selviämiseen on vahvistunut myös tämän syksyn aikana, Pentikäinen sanoo.

Yli puolet yrityksistä (55 %) kertoo liikevaihtonsa nousseen koronakriisin pahimmista vaiheista. 37 prosenttia kuitenkin sanoo, ettei liikevaihto ole noussut.

— Yritysten tilanne on kovasti kaksijakoinen: osa lentää, osa kyntää. Yksinyrittäjien joukossa on eniten niitä, joiden liikevaihto on yhä kriisiluvuissa. n

MAINOS — FINNVERA Maailmalle omin tuottein pyrkivien yritysten joukko on huolena, sanoo Heikkilä.

Hyvä puoli hänen mukaansa on, että rahan saatavuus on hyvä ja investointeja tehdään. ”Emme tiedä, mihin talous olisi mennyt ilman nykyistä rahapolitiikkaa. Finnvera voi omalta osaltaan edesauttaa investointien rahoitusta kotimaassa, yritysten kansainvälistymistä ja vientiä takauksilla, lainoilla ja vientitakuilla.”

Kysyntää on paljon ja rahoitusta saatavilla, toteavat Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Ilmastoratkaisut voivat olla seuraava mahdollisuus Ennusteet talouskasvusta lupaavat kovaa, mutta kenties lyhyttä nousukautta. Koronakriisistä toipuvia yrityksiä hoputetaan ottamaan kasvusta kiinni, mutta entäpä jos tuote ei olekaan valmis? Rahaa on nyt markkinoilla paljon, ja se mahdollistaa investoinnit, painottaa Pauli Heikkilä. Ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi luovat tarvetta innovaatioille, investoinneille ja kasvulle.

Uusilla teknologioilla ja tuotekehityksellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Myös pk-yritysten kannattaa nähdä tämä mahdollisuutena, ja niin monet jo tekevätkin, arvioi Mauri Kotamäki.

”Ilmasto- ja ympäristöratkaisujen vientimahdollisuudet ovat rajattomat ja ne luovat kasvua kotimarkkinoillakin. Jos joitain vuosia sitten ilmastonmuutokseen liittyvät toimet nähtiin lähinnä kustannuksena, nyt ajatellaan melkeinpä niin, ettei yrityksellä ole varaa olla lähtemättä ilmastotoimiin mukaan.”

Ilmastovaikutukset päätöksenteon keskiössä ”Finnvera on omassa strategiassaan asettamassa tavoitteeksi kannustaa yrityksiä hakemaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kertoo Pauli Heikkilä. ”Kai-

11

kessa, mitä ihminen tekee, on parantamisen paikkoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, alkaen teollisuuden prosesseista, liikenteestä ja kuluttamisesta.” ”Jos yritys keksii tuotteen, joka vähentää tietyn prosessin energiankulutusta merkittävästi, kauppa käy. Suomalaiset ovat tässä hyviä, mutta kilpailua tulee olemaan. Kehitys kiihdyttää itse itseään ja luo tarpeen investoida”, jatkaa Heikkilä.

Kriisin jälkeinen markkinoiden uusjako?

Korona on koetellut eri toimialoja eri tavoin.

Jotkut alat ovat hyötyneet, kun korona on vauhdittanut tiettyjä trendejä, muistuttaa Pauli Heikkilä. Suomen suurista vientialoista metsäteollisuuteen on luonut investointeja pakkausmateriaalien kysynnän kasvu, vaikka paperin kulutus on vähentynyt. Myös tele- ja verkkobisnes on kuulunut poikkeusajan voittajiin.

Yritysten perustaminen, kasvattaminen ja tuotekehitys ovat pitkiä prosesseja. ”Yritysten pitäisi olla jo viemässä, tuotteet jo kehitetty tai kehitystyö vauhdissa. Muuten tämän kriisin mahdollisuudet menivät jo”, Kotamäki sanoo.

Suomen vahvuudet pitää keksiä uudelleen Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, mutta vähän suuria. Miten kasvattaa keskisuurten yritysten joukkoa ja sitä kautta vähitellen suuria yrityksiä? Yksi kasvun hidaste Suomessa on pääoman vähyys, Kotamäki sanoo. Verotuksella on väliä, mutta moni muukin asia vaikuttaa. ”Arvomaailma, yritysten arvostus, on ratkaisevaa. Pk-yrityskenttä nähtiin pitkään suuryritysten alihankkijoina. Tarvitaan bisnesosaamisen, myynti- ja markkinointiosaamisen arvostusta. Onneksi näillä on nykyään jo suurempi rooli koulutuksessa”, Pauli Heikkilä sanoo. ”Nämä olivat Suomen menestystekijöitä jo 1990-luvun lopulla, ja vahvuudet nähtiin globaalisti. Ennakkoluulottomuus ja pragmaattisuus olivat vahvuuksiamme esimerkiksi telekommunikaatioalan nousussa. Nyt nämä vahvuudet pitäisi keksiä uudelleen”, Heikkilä sanoo.

Keskustelu jatkuu Rahoitus & kasvu LIVE -webinaareissa!

Lue lisää: finnvera.fi/rahoitusjakasvu

12

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 48

Keski-Suomen Yrittäjät mukaan hyvinvointialueen valmisteluun Keski-Suomen Yrittäjät on mukana Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelussa.

Maakuntaliiton rahoittaman YrhyvaKS-hankkeen tavoitteena on tuoda yksityisten palveluntuottajien näkökulmaa Keski-Suomen hyvinvointialueen kehitystyöhön palvelurakenteita suunnitteleville ryhmille.

TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Lokakuussa startanneen hankkeen tavoitteena on turvata mahdollisimman monen yksityisen palveluntuottajan toimintamahdollisuudet Keski-Suomessa.

Kaavaillut kuukausittaiset yrittäjäfoorumit tulevat olemaan yleisemmän tason keskusteluja, joissa käsitellään ajankohtaisia valmistelun etenemiseen liittyviä asioita teemoittain.

– Työryhmät ovat asiakasryhmittäisiä tai enemmän toiminnan luonteeseen, kuten kotihoitoon, asumispalveluihin ja terapioihin, liittyviä. Näissä työryhmissä on tarkoitus käsitellä palveluihin liittyviä käytäntöjä: minkälaisia palveluja järjestetään, miten palvelut tuotetaan ja hankitaan markkinoilta, mitkä ovat vaatimukset tuottajille sekä tuottajien palveluille, avaa hankkeen projektipäällikkönä toimiva Veli Puttonen.

Kerran kuussa järjestettävät Yrittäjäfoorumit ovat Teams-tilaisuuksia, joissa keskisuomalaiset palveluntuottajat pääsevät kuulemaan ajankohtaista tietoa siitä, miten hyvinvointialueen valmistelu etenee. Tilaisuuksissa pääsee jakamaan ajatuksia asiantuntijoiden sekä muiden kuulijoiden kanssa.

– Jos aihe kiinnostaa ja haluat tietää,

”On hienoa, että olemme päässeet mukaan hyvinvointialueen valmisteluun. Uskon, että sillä tulee olemaan positiivisia vaikutuksia lopputulokseen”, Veli Puttonen sanoo.

missä mennään, suosittelen tulemaan kuulolle. Pääset ilmoittautumaan tapahtumiin Keski-Suomen Yrittäjien tapahtumakalenterin kautta tai Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Huomioidaan yritykset YrhyvaKS-hankkeessa arvioidaan ja mallinnetaan, missä määrin palveluja ostetaan muilta kuin julkisilta toimijoilta.

Veli Puttonen kumppaneineen pitää silmällä, että yrittäjänäkökulma huomi-

Sote-uudistuksen aikataulu 2020–2024

HE-valmistelu

Lakien voimaantulo

Lausuntokierros

2020

Eduskuntakäsittely

2021

Väliaikaishallinto

Sote-100

oidaan kautta prosessin.

– Teemme hankkeen aikana yhteistyötä hyvinvointialueen yhteyshenkilöiden kanssa ja raportoimme omista tuloksestamme VATElle eli hyvinvointialueen väliaikaiselle valmistelutoimielimelle.

– Yksityisen palveluntuottajan toimintamahdollisuuksia on hyvä pitää silmällä esimerkiksi palvelukuvauksissa, kriteereissä palveluntuottajille, palvelukohtaisissa osto- ja hinnoitteluperiaatteissa, hankinta- ja sopimusprosesseissa, siirtymäkauden sopimusprosesseissa sekä

Aluevaalit: alkuvuosi 2022

Väliaikaishallinto

Aluevaltuustojen toimintakausi alkaa 3/2022

valvonta- ja ohjausperiaatteissa, luettelee Puttonen.

Keski-Suomen kauppakamari on hankkeessa yhteistyökumppanina. Yritykset, järjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita mukaan hankkeen tapahtumiin ja valmisteluprosessiin. Ryhmiin pääsee mukaan kutsuihin vastaamalla tai jo nyt ilmoittautumalla suoraan Veli Puttoselle.

– Nyt on siis mahdollisuus ja korkea aika vaikuttaa hyvinvointialueiden kehittämiseen. Tulkaa mukaan, kannustaa Puttonen. n

Hyvinvointialueille siirtyvät tehtävät 1.1.2023

Aluevaltuusto, HUS-yhtymä

2022

2023

2024

Mitä sote-uudistus tarkoittaa?

• Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Samalla uudistetaan pelastustoimen palvelut.

• Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet ovat vastuussa siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut.

• Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.

• Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä.

• Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla.

• Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja vaaleissa on yhtäläinen äänioikeus. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.

• Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.

• Uusia hyvinvointialueita on uudistuksen jälkeen 21.

Lisäksi palveluja järjestää Helsingin kaupunki.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

49 • KESKISUOMALAINEN

13

KOLUMNI

Julkinen sote vaikka väkisin

M

HARRI JASKARI Johtaja Suomen Yrittäjät harri.jaskari@yrittajat.fi

inisteri Krista Kiurun sanoissa kaikui nykyisen hallituksen näkökulma sosiaali- ja terveysuudistukseen eduskunnan kyselytunnilla 28. lokakuuta 2021. Sanatarkasti ministeri Kiuru sanoi seuraavaa: ”Kyllä a ja o on se, että me parannamme julkisen terveydenhuollon hoitoon pääsyä 100-prosenttiseksi”.

Tarkoittaako tämä poliittinen linjaus sitä, että yksityisen terveydenhuollon aika on ohi – paitsi kokonaan itse maksavilta? Tarkoittaako tämä sitä, että esimerkiksi näönterveys tai hammashoito on jatkossa syytä järjestää suurelle osalle suomalaisista pelkästään julkisen sektorin toimesta? Vai ovatko jotkut alat poikkeuksia?

Aina aikaisemmin olemme tottuneet menemään yksityisten optikkoliikkeiden ovesta sisään ja sieltä on saanut myös silmälääkäripalveluja. Samoin julkisen hammashoidon jonoihin kyllästyneet ovat menneet yksityisille hammaslääkäreille, usein suhteellisen pienen KELA-korvauksen turvin.

Miten on mahdollista, että samanaikaisesti ministeri Kiuru perustaa uuden poikkihallinnollisen työryhmän sosiaa-

li- ja terveysalan työntekijäpulan ratkaisemiksi ja samalla yksityiselle sektorilla toimivat terveydenhuollon ammattilaiset ovat ei-toivottuja tekijöitä?

Monien poliittisten päättäjien olisi tärkeä tiedostaa, että Suomessa on 18 200 yksityistä sote-alan yritystä.

Näistä yrityksistä 80 prosenttia työllistää enintään neljä ihmistä. Näissä yrityksissä työllistyy 88 000 ihmistä eli lähes neljännes koko sote-alan työntekijöistä.

Valtiollista monopolia eivät halua myöskään ihmiset. Mielestäni poliittisten päättäjien olisi syytä kuunnella herkällä korvalla ihmisiä, koska vaalit ovat aina nurkan takana. Yli 70 prosenttia suomalaisista haluaa valita useiden eri palveluntuottajien kesken, toteaa syyskuussa 2021 tehty kansalaiskysely (Kantar-kysely).

Saman selvityksen mukaan yli puolet vastaajista haluaa lisää palveluseteleitä sekä terveys- että sosiaalipalveluis-

”Poliittisten päättäjien olisi syytä kuunnella herkällä korvalla ihmisiä.”

sa. Silloin raha kulkisi aidosti ihmisten mukana. Yrittäjäjärjestön suuri pelko on, että kilpailutus tehdään yhtenä suurena ”könttänä”, jolloin pienillä yrityksillä on vaikea olla mukana tarjoajana.

Yrittäjäjärjestön mielestä palvelusetelien merkittävä lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, koska se antaa mahdollisuuden kaikille kriteerit täyttäville yrityksille – myös pienimmille – voittaa asiakkaiden luottamuksen korkeatasoisella palvelulla.

Suuri linjaratkaisu tehdään aluevaaleissa tammikuussa 2022. Uudet aluevaltuustot päättävät valtuustokautensa aluksi palvelustrategiastaan. Siinä saattaa lukea, että ”sote-palvelut tuotetaan pääosin julkisen sektorin omana tuotantona”. Mutta mahdollista on myös se, että strategiassa lukee ”palvelut tuotetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken”.

Yrittäjäjärjestö toivoo, että mahdollisimman moni yrittäjä innostuisi lähtemään ehdolle aluevaaleissa ja äänestämään valinnan jälkeen itse valtuustossa valinnanvapauden puolesta. Jokaisen yrittäjän on äänestettävä vaaleissa – ja mieluusti ehdolla olevaa yrittäjää.

Rahoituskorko

0,95 % + kulut*

U USI C-SAR JAN L ADAT TAVA HY B R IDI NY T M Y Y NNI S SÄ .

C-SARJAN LADATTAVA HYBRIDI – MARKKINOIDEN PISIN TOIMINTAMATKA SÄHKÖLLÄ.

Luokkansa turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle nostanut C-sarja on nyt saatavana myös ladattavana hybridinä.

Sen toimintamatka pelkällä sähköllä on jopa 108 km, mikä riittää helposti useimpien päivittäisiin arkiajoihin. Tarjolla on S-sarjasta tuttua ylellistä tyyliä sekä vahva varustelu, jota voit täydentää erilaisilla innovatiivisilla ratkaisuilla MBUXkäyttöliittymän lisätystä todellisuudesta nelipyöräohjaukseen. Katso lisää mercedes-benz.fi/c-sarja

Mercedes-Benz C 300 e aut. sedan

Alk. 56 580 €

Toimintamatka sähköllä

CO2-päästöt

jopa

alk.

108 km

Leipomonkuja 7, Jyväskylä, 014–3314 620 automyynti ark. 9–18, la 10–14

13 g/km

automyynti I huolto I varaosamyynti I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

Uusi C-sarja.

Mercedes-Benz C-sarja 300 e A kokonaishinta alk. 56 579,29 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 000 €/kk, käyttöetu 835 €/kk. CO2-päästöt uusi mittaustapa – WLTP 13 g/km, EU-keskikulutus 0,6 l/100 km. Toimintamatka pelkällä sähköllä jopa 108 km. Mercedes-Benz C-sarja 300 e T A kokonaishinta alk. 57 556,11 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 010 €/kk, käyttöetu 845 €/kk. CO2-päästöt uusi mittaustapa – WLTP 15 g/km, EU-keskikulutus 0,6 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 34 €/kk. Toimintamatka pelkällä sähköllä jopa 104 km. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Ajotietokoneen kieli: suomi. Kuvan autot lisävarustein. *Rahoitusesimerkki Mercedes-Benz C 180 A Business 43 957,64 €, korko 0,95 %, perustamiskulu 249 €, käsittelymaksu 12 €/kk, luottoaika 60 kk, käsiraha 8791,53 €, luoton määrä 35 415,11 €, kk-erä 449,54 €, suurempi viimeinen erä 10 700 €, luotto+luottokustannukset yht. 37 483,63 €, todellinen vuosikorko 1,80 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen rahoitusturvalla. Palvelun tuottaa Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, 5. krs, 00020 Nordea, OP Yrityspankki Oyj, Santander Consumer Finance Oy tai Lähitapiola Rahoitus Oy. Korkotarjous voimassa 1.–30.11.2021.

14

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 50

”Tämä kriisi ei meitä kaada” Jyväskyläläisellä ohjelmatoimisto- ja manageripalveluja tarjoavalla Rocktalo Oy:llä on takanaan vahvan kasvun vuodet – ja suurella todennäköisyydellä myös edessä. Koronarajoitusten aika sen sijaan on kulunut sakeassa sumussa, sillä liiketoiminnan harjoittaminen tapahtuma-alalla on ollut hankalaa.

TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ, JAAKKO MANNINEN

Kun koronakriisin vaikutukset liiketoimintaan oivallettiin Rocktalossa, keskeinen tavoite oli, ettei yritys kaadu kriisin vuoksi. Näin sanoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja ja keulahahmo Jari Väyliö.

– Meillä oli kovan kasvun vuosia ennen koronarajoitusten alkamista. Alkuvuodesta 2020 liiketoiminta näytti edelleen kasvavan ennen kuin valtiovallan asettamat rajoitukset muuttivat kaiken. Nyt odotamme paluuta normaaliin, jotta pääsemme jatkamaan liiketoimintaamme ja yrityksemme kehittämistä, Väyliö kertoo.

Väyliö toivoo korona-ajan osoittaneen myös päättäjille, miten tärkeää ihmisille on päästä seuraamaan livenä esimerkiksi urheilua, musiikkia ja teatteria.

– Tapahtumat antavat ihmisille henkisen hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Ja niiden ansiosta jaksetaan taas puurtaa arjessa ja kohdata elämän kuormittaviakin tilanteita.

Rocktalo täytti marraskuun alussa 15 vuotta. Jari Väyliö perusti yrityksen vuonna 2006 avoimena yhtiönä yhdessä Topi Kilven kanssa myymään keikkoja Jarin ja Topin Jaska & Paska -duolle, mutta ajatuksena oli tehdä keikkamyyntiä muillekin artisteille. Myös kaksikon duon keikkojen laskutus hoidettiin Rocktalon kautta. Vuonna 2012 yritys muutettiin osakeyhtiöksi.

Väyliö sanoo, että parinkymmenen vuoden aikana elävän musiikin kulttuuri on käynyt läpi melkoisen muutoksen.

Vielä takavuosina oli tavallista, että suurista kaupungeista löytyi ravintoloita, joissa orkesterit soittivat tanssimusiikkia lähes joka ilta.

– Ohjelmatoimistojen työ on muuttunut. Keikkojen määrä on keskittynyt viime vuosina vahvasti viikonloppuihin, minkä vuoksi kilpailu keikkapäivistä on kiristynyt.

Kokonaisvaltaista urasuunnittelua Rocktalo on vuosien varrella kasvanut valtakunnalliseksi toimijaksi, joka tekee yhteistyötä monien nimekkäiden artistien kanssa. Ennen koronarajoituksia esimerkiksi Jyväskylässä erään viikonlopun keikoista joka kolmas oli Rocktalon tuottama.

– Tarjoamme musiikkiartisteille live management -palvelua, joka tarkoittaa

käytännössä kokonaisvaltaisesti artistin liiketoiminnan, live-kiertueiden ja uran suunnittelua. Huolehdimme esimerkiksi konserttikiertueiden järjestelyistä, markkinoinnista ja lipunmyynnistä. Käytännössä kaikki, mikä kiertueesta näkyy ulospäin, on meidän tuottamaamme some-julkisuudesta lähtien, Väyliö tarkentaa.

Tällä hetkellä yritys tekee management-toimintaa muun muassa Vesteriselle yhtyeineen sekä Saralle ja Oliverille.

Yrityksellä on sopimusasiakkaita, kuten ravintoloita, eri puolilla Suomea. Monille keskisuomalaisille tuttu M/S Rhean tähtiristeilyt -konsepti on niin ikään Rocktalon tuotantoa. Jyväskylän Elämän Musiikin Yhdistys Jelmu ry:n kanssa toteutetaan Tanssisali Lutakkoon yhteistuotantokeikkoja.

– Tähtiristeilyjen konsepti on ollut onnistunut, sillä kolmen tunnin tiivis risteilypaketti on sopivan mittainen yleisön näkökulmasta. Lähes 200 henkilöä kuljettava Rhea on riittävän suuri alus konseptin onnistumista ajatellen. Viisi vuotta sitten otimme tähtiristeilyissä uuden askeleen ja aloimme tuoda Rhealle entistä kovempia nimiä, jotka ovat mahdollistaneet myös kahden tähtiristeilyn päivät.

Korona-aikana Iholla-illat, joissa nimekkäät artistit esiintyvät pienelle yleisölle, ovat luonnollisesti olleet tauolla.

Rocktalon yksi aputoiminimi on Komediatalo, joka keskittyy stand up -artisteihin. Väyliö on huomannut, että stand up -ala poikkeaa live-musiikista ja uskoo genren tulevaisuuteen.

– Stand up houkuttelee ihmisistä esiin iloa ja naurua. Ja sitä elämässä tarvitaan.

sä ei ole lisännyt päätöksenteon uskottavuutta.

– Ennen koronaa olin varsin epäpoliittinen ihminen, mutta nyt on yksinkertaisesti sanottava: sekavaa ja huonoa viestintää. Musiikki on lopulta niin syvältä ihmisestä kumpuava ikiaikainen ilmiö, että esimerkiksi uudet digitaaliset alustat eivät pelasta artisteja. Tärkeintä on, että artistit saavat tehdä työtään eli luoda uutta ja esiintyä, kertoo Väyliö, joka ollut muun muassa Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajana kertomassa eduskunnan sivistysvaliokunnalle alan näkemyksistä.

Yrittäjän mielestä keskustelu elinkeinovapaudesta, joka yksi perustuslain takaamista kansalaisille kuuluvista perusoikeuksista, on lopulta jäänyt aika vähäiseksi.

– Elinkeinonharjoittajan on kyettävä harjoittamaan toimintaansa. Tätä viestiä olemme yrittäneet viedä maan päättäjille. Toki valtio on tukenut artisteja, mutta esimerkiksi tapahtumatakuu, eli peruuntuneesta tapahtumasta maksettava korvaus, jättää ulkopuolelle suuren osan alan toimijoista.

Sama työ tehdään moneen kertaan Käytännön tasolla nopeasti voimaan tulleet rajoitukset ovat johtaneet siihen, että tapahtumatuottajat tekevät saman työn moneen kertaan.

– Rocktalolla on konsertteja, joita on siirretty koronarajoitusten vuoksi viisi kertaa uuteen ajankohtaan. Aina kun

tapahtuma siirretään, syntyy kustannuksia esimerkiksi markkinoinnista. Tapahtuman peruuntuminen tai siirtäminen merkitsee sitä, että me emme pysty laskuttamaan tekemästämme työstä mitään, Väyliö kertoo.

Epävarmuus on vähentänyt tapahtuma-alan yritysten riskinottokykyä, koska joka tilanteessa tarvitaan suunnitelma b.

JAAKKO MANNINEN

Elinkeinovapaus on unohdettu Vaikka koronan aiheuttamista vaikeuksista yritysten liiketoiminnalle on puhuttu kyllästymiseen saakka, aihetta ei voi sivuuttaa Rocktalon kohdalla. Korona-aikana erilaiset kokoontumisrajoitukset ovat sanelleet rajat yritystoiminnalle.

– Kriisin alkuvaiheessa rajoitukset olivat ymmärrettäviä myös yrittäjän näkökulmasta. Kukaan ei tiennyt, mistä on kysymys. Silloin on perusteltua, että yhteiskunta lyö jarrut päälle, Väyliö pohtii.

Väyliön mukaan koronakriisin jatkuttua päätöksentekoon on tullut mukaan sekavuutta ja politikointia. Poliittisen johdon, sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintovirastojen keskinäinen väittely siitä, mitä saa tehdä, milloin ja mis-

Oliver tarjoaa Jari Väyliölle paitsi kanavan tuoda omaa luovuuttaan esille myös mahdollisuuden nähdä musiikkialaa esiintyvän artistin näkökulmasta.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

51 • KESKISUOMALAINEN

Roctalon toimitilat löytyvät Jyväskylästä Seminaarinkadun varrella sijaitsevan Beckerin talon sisäpihan rakennuksesta, joka näkyy kuvassa taustalla. ”Koronarajoitukset ovat jatkuneet pian kaksi vuotta. Tapahtuma-alan yrityksille ja esiintyville artisteille se on ollut rankkaa aikaa”, Rocktalon yrittäjä Jari Väyliö sanoo.

– Yleensä suunnittelua tehdään pitkälle tulevaisuuteen. Välillä on syntynyt vaikutelma, etteivät päättäjät oivalla, miten pitkäjänteistä suunnittelutyötä tapahtumien taustalla tehdään, hän miettii.

Rocktalon liikevaihdon pudotus koronarajoitusten vuoksi on ollut sen verran raju, että yritys on ollut oikeutettu valtion koronatukeen.

– On ollut tragikoomista huomata omasta tilinauhasta, että luvut ovat välillä olleet samaa luokkaa kuin yrityksen alkuvaiheessa. Toisaalta on ehkä järkevä murehtia vain niistä asioista, joihin voi itse vaikuttaa, Väyliö naurahtaa. n

Rocktalo Oy Yhtiön kotipaikka: Jyväskylä Aputoiminimi: Komediatalo Perustamisvuosi: Avoin yhtiö 2006, osakeyhtiö 2012 Perustajat: Jari Väyliö ja Topi Kilpi Toimiala: Artistiedustus, keikkamyynti, promootio, jakelu ja konsultaatio Liikevaihto: n. 1 Me (arvio koronarajoitusten jälkeen) Hallituksen puheenjohtaja: Jari Väyliö

Oliver ja talonrakennus ovat tuoneet vaihtelua koronakurjuuteen Yritystoiminnan kannalta turhauttavana aikana Jari Väyliö, 38, on löytänyt vaihtelua elämälleen talonrakennusprojektista sekä pop- ja rock-vaikutteista musiikkia esittävästä Oliver-bändistä, jossa hän on solistina.

— Oliverin viides albumi, Yhtä kuin elämä, julkaistiin lokakuussa ja omakotitalo valmistuu jouluksi. Nämä ovat olleet elämän valopilkkuja, kun työ yrittäjänä on ollut hankalaa, Väyliö kertoo.

Virroilla syntynyt Väyliö innostui musiikista jo pikkupoikana. Ensimmäisen kitaransa hän sai joululahjaksi alakouluikäisenä. Armeija-aika rakuunarykmentin soittokunnassa laulusolistina auttoi oivaltamaan, että musiikki tulee jossain muodossa olemaan keskeinen osa elämää.

— Kotona oli tosin kasvatettu siihen, että miehellä pitää olla ”oikea” ammatti. Niiden kasvatusoppien myötä opiskelin res-

tonomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa palveluiden tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa.

Oliver perustettiin vuonna 2003. Bändin nykyisen kokoonpanon kolme jäsentä asuu Jyväskylässä, yksi Tampereella.

— Normaalioloissa Oliver on tehnyt kevät-, kesä- ja syyskiertueet eli noin 40 keikkaa vuodessa. Tällä hetkellä menossa on levynjulkistamiskiertue, mutta suunnittelemme jo ensi vuoden ohjelmaa. Kokemus on osoittanut, että ihmisillä on valtava tarve päästä live-keikoille.

Oliver tarjoaa näköalapaikan Väyliön mukaan Oliver on tapahtumatuottajalle näköalapaikka. Omassa bändissä pääsee näkemään keikkapaikkoja ympäri Suomea, kokemaan tunnelmia artistin näkökulmasta sekä joskus myös testaamaan

Rocktalon uusia konsepteja.

— Esiintyminen tarjoaa näkemyksiä Rocktalon artistiasiakkaiden uran kehittämiseen ja kiertueiden suunnitteluun. Toisaalta musiikki on tärkeä osa elämääni, vaikka viihdyn myös Excelin äärellä.

Jari Väyliöllä on Teostossa toista sataa omaa kappaletta. Uusimmalla albumilla Väyliön lisäksi sävellyksiä ovat tehneet kitaristi Peter Miinala, rumpali Tero Kaihola sekä basisti Lasse Hietala. Väyliö vastaa sanoituksista yhdessä orimattilalaisen lyriikantaitajan Hanna Katajarinteen kanssa.

— Viime vuosina olen toisinaan vetäytynyt tekemään omaa musiikkia Valamon luostariin. Jokin siinä hiljaisessa ja hengellisessä ilmapiirissä kiehtoo ja houkuttelee esiin omassa alitajunnassa liikkuvia virtauksia. Uusin albumi kertoo muun muassa keski-ikäisen miehen kipupisteistä. n

15

16

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 52

Livenä vai verkossa?

Nordic Business Forum valitsi molemmat Nordic Business Forum otti pandemian aikana kasvuloikan Keski-Eurooppaan ja kehitti uusia digitaalisia konsepteja. Ne tarjoavat tapahtumien etäosallistujille enemmän sisältöä.

TEKSTI: PIA TERVOJA KUVAT: NORDIC BUSINESS FORUM

Nordic Business Forum tunnetaan yhtenä maailman suurimpana bisnestapahtumana. Sen ydin on ollut alusta saakka tuoda estradille inspiroivia puhujia, mutta myös tarjota mahdollisuus osallistujien verkostoitumiselle. Vuoden 2019 Nordic Business Forum keräsi Helsinkiin noin 7 700 osallistujaa yli 50 maasta.

Tapahtumajärjestäjälle alkuvuosi 2020 toi kauhunsekaisia ajatuksia. Vaikka ensimmäiset koronatapaukset olivat kaukana Aasiassa, uutiset laittoivat varpailleen.

– Ensimmäisenä selvitimme, millainen vakuutusturva meillä oli sen varalle, että syksyn 2020 tapahtuma joudutaan perumaan. Oli onnenlykky, että meillä oli Suomessa ja Ruotsissa keskeytysvakuutus, sanoo Nordic Business Forum -konsernin toimitusjohtaja Hans-Peter Siefen.

Hän muistaa, että ensimmäinen raju pudotuspäivä maailman pörsseissä helmi–maaliskuun taitteessa vahvisti, että pandemia on totta koko maailmassa.

NBF:ssä reagoitiin tilanteeseen skenaariotyöllä, mikä auttoi jäsentämään tilannetta.

”Teimme useita erilaisia skenaariota, jotka perustuivat pandemian kestoon. Valitettavasti se pahin toteutui.”

– Teimme useita erilaisia skenaariota, jotka perustuivat pandemian kestoon.

Valitettavasti se pahin toteutui eli jouduimme perumaan paitsi syksyn 2020 myös syksyn 2021 tapahtumat Suomessa.

Livetapahtumista pidetään kiinni Nordic Business Forum -seminaarit ovat olleet vuodesta 2014 saakka hybriditapahtumia eli tapahtumia on voinut seurata myös virtuaalisesti. Hans-Peter Siefen vakuuttaa, että livetapahtumat ovat se, mistä halutaan jatkossakin pitää kiinni, mutta digitaalisia tapahtumia ei voi unohtaa.

Toukokuussa 2020 NBF toteutti ensimmäisen Rethinking business -tapahtumapilotin täysin online-toteutuksena.

Siefenin mukaan korona-aika on vauhdittanut digitaalisten palvelujen tuotekehitystä. Uusilla palveluilla etäosallistujille voidaan tarjota entistä parempaa kokemusta.

– Ohjelmistot ovat kehittyneet ja olemme myös itse panostaneet tuotekehitykseen. Jatkossa paikan päällä olevat ja etäosallistujat ovat sisällä samassa softassa ja voivat keskustella keskenään muun muassa videopuheluin. Etäyleisö pääsee myös esittämään yleisökysymyksiä.

Korona-aikana on löydetty uusiakin kanavia tavoittaa bisnesalan ihmisiä.

– Olimme tehneet muutaman webinaarin ennen koronaa, mutta koronaaikana aloimme tehdä niitä lähes joka viikko tai vähintään kerran kuussa. Teemoina ovat olleet muun muassa markki-

nointi, hallitustyöskentely, strategiatyö, myynti ja johtaminen, Siefen kertoo.

– Webinaareista suosituin on ollut korona-ajan ensimmäinen, maaliskuussa 2020 Risto Siilasmaan kanssa tehty webinaari, joka käsitteli skenaariotyötä. Aihe iski sen hetkiseen tarpeeseen.

Teemme myös podcasteja.

Rohkeita ratkaisuja pandemian keskellä Keväällä 2021 Nordic Business Forum teki yritysoston, jonka avulla yritys on jalkautunut Keski-Eurooppaan.

– Ostimme enemmistöosakkuuden hollantilaisesta liike-elämän tapahtumajärjestäjästä DenkProductiesista. Se oli rohkea liike keskellä pandemiaa, mutta olemme todella tyytyväisiä yrityskauppaan, Hans-Peter Siefen toteaa.

Yhdessä Hollannin-tiimin kanssa on kehitetty uudenlaisia digitaalisia konsepteja. Yksi tällainen on yritysasiakkaille räätälöidyt escape roomit eli pakopelihuoneet, joissa osallistujat oppivat uusia asioita ongelmanratkaisun lomassa.

Hollantilaisten kanssa on toteutettu useita virtuaalisia seminaareja. Syyskuussa 2021 oli ensimmäinen seminaari fyysisessä muodossa ja marraskuussa

”On hyvin mahdollista, että jo ensi vuonna tai 2023 pystymme ottamaan uuden laajentumisloikan.”

toteutetaan kolme lisää. Ensimmäinen Amsterdam Business Forum -liveseminaari tullaan pitämään syyskuussa 2022.

Pohjoismaihin ja Viroon NFB laajeni jo ennen Hollantia. Ensimmäinen Tukholman Nordic Business Forum järjestettiin vuonna 2017. Seuraavana vuonna laajennuttiin myös Osloon. Ruotsin toimisto suljettiin väliaikaisesti vuonna 2020. Norjassa voitiin kuitenkin järjestää Oslo Business Forum tänä syksynä.

– Skaalasimme tapahtumaa pienemmäksi, mutta paikalla oli silti 750 osallistujaa ja lisäksi muutamia tuhansia etäosallistujia.

Keski-Eurooppa kiinnostaa Hans-Peter Siefen myöntää, että yrityksessä katsotaan aktiivisesti Keski-Euroopan suuntaan.

– On hyvin mahdollista, että jo ensi vuonna tai 2023 pystymme ottamaan uuden laajentumisloikan.

Tällä hetkellä fokuksessa ovat kuitenkin syksyn 2022 Helsingin, Oslon ja Amsterdamin tapahtumien suunnittelu.

Helsingissä lavalle nousee tuolloin muun muassa israelilainen historioitsija ja kirjailija Yuval Noah Harari, joka puhuu tulevaisuuden työelämätaidoista. Siefen luottaa siihen, että tapahtuma voidaan järjestää entiseen tapaan.

– Tykkäämme livetapahtumista. Niissä me olemme hyviä.

Yleisö lienee samaa mieltä, sillä tapahtuman lipunmyynti on ollut koronaa edeltävällä tasolla. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

53 • KESKISUOMALAINEN

17

PK-YRITYKSILLE LISÄÄ TUKEA RAHOITUKSEEN Säästöpankki mukaan Euroopan investointirahaston lainatakausohjelmaan Hans-Peter Siefen luottaa siihen, että Nordic Business Forum voidaan järjestää entiseen tapaan. ”Tykkäämme livetapahtumista. Niissä me olemme hyviä.”

t Nordic Business Groupin perustajat Jyri Lindén (vas.) ja Hans-Peter Siefen tutustuivat toisiinsa opiskeluaikoinaan vuonna 2007 Jyväskylän yliopistossa markkinoinnin luennolla.

Säästöpankki tuo markkinoille uuden pk-yrityksille suunnatun takausratkaisun, joka toteutetaan Euroopan investointirahaston (EIF) uuden takausohjelman, Euroopan laajuisen takuurahaston (EGF), puitteissa.

Säästöpankin ja Euroopan investointirahaston allekirjoittama sopimus tuo Säästöpankille 50 milj. euron takauskapasiteetin

vuonna 2021. EGF-takausohjelma antaa Säästöpankille mahdollisuuden tarjota pk-yrityksille uutta rahoitusta aiempaa edullisemmilla ehdoilla. Ohjelman turvin tarjottava rahoitus soveltuu pk-yritysten kasvuinvestointien ja pääomatarpeiden rahoittamiseen. Se täydentää Säästöpankin jo ennestään vahvaa luotonannon kapasiteettia ja pk-yrityksille tarjottavia luottoratkaisuja.

Kysy lisää!

Suorat yhteystietomme löydät saastopankki.fi/optia-yrityksille Nordic Business Forum Oy Yhtiön kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2009 Perustajat: Hans-Peter Siefen ja Jyri Lindén Toimiala: Liike-elämän seminaarien järjestäminen Liikevaihto: vuonna 2021 arviolta 2,2 Me + Norjassa 2,3 Me

Jarno

Tiina

Jussi

Tervetuloa hyvinvoinnin ja viihtymisen lähteille! www.spahotelrunni.fi ä Tutustu lisä luihimme ve al p n ii is e uudistun

Sattuma puuttui peliin markkinoinnin luennolla Joskus voi olla kohtalokkaat seuraukset sillä, kenen viereen sattuu istumaan. Nordic Business Group Oy:n perustajat Hans-Peter Siefen ja Jyri Lindén tapasivat ensi kertaa Jyväskylän yliopiston markkinoinnin massaluennolla.

Nopeasti selvisi, että molemmilla oli kokemusta yrittäjyydestä ja into kehittää myös uutta yritystoimintaa.

— Meitä kiinnosti valmentautuminen ja itsensä kehittäminen. Ihan alkumetreillä tuli idea bisnesseminaarin järjestämisestä. Yritys perustettiin vuodenvaihteessa 2008—2009, ja ensimmäinen iltaseminaari meillä oli jo vuoden 2009 syksyllä, Hans-Peter Siefen kertoo.

Seuraavana vuonna Jyväskylän Paviljongissa toteutettiin ensimmäinen Nordic Business Forum. Sen osallistu-

”Meitä kiinnosti valmentautuminen ja itsensä kehittä­ minen.”

jatavoite oli 500, mutta paikalle tuli 700 ihmistä. Vuosi 2011 räjäytti potin, kun muun muassa Al Gorea oli kuulemassa 1 800 ihmistä.

Kiinnostusta myös kiinteistöbisnekseen Hans-Peter Siefen ja Jyri Lindén ovat halunneet tapahtumatuotannon lisäksi keskittyä myös toiseen leipälajiinsa eli kiinteistöbisnekseen. Nordic Business Groupin tytäryhtiö Nordic Business Investments Oy ostaa kokonaisia kerrostaloja ja myy niistä eteenpäin asuntoja sijoittajille.

— Etsimme kiinteistöjä kotimaisista kasvukeskuksista. Tänä vuonna on toimittu enemmän Tampereen ja pääkaupunkiseudun suunnalla. Viime vuonna myös muun muassa Kuopiossa ja Lahdessa.

Siefenin mukaan pandemia ei ole juurikaan vaikuttanut asuntosijoittamiseen.

— Tilanne on ollut hyvin normaalin kaltainen, mutta se olisi ollut toinen, jos olisimme keskittyneet asuinkiinteistöjen sijaan liikehuoneistoihin. n

Yrittäjien tarjous!

Yön yljoiulut pikku

Pikkujoulupaketit Sis. pikkujoulualk. ja illan 49€/hlö buffet ohjelma

La 20.11.

Show, buffetruokailu &

Ville Liimatainen & Ajomiehet

superior-majoitus

110€/hlö/vrk/2hh

Varaa hoidot ja majoitukset suoraan nettisivuiltamme www.spahotelrunni.fi.

La 27.11.

Pe-La .

3.-4.12

Kokouspaketit alk. 29€ GIMME ABBA -show esiintyjinä mm. Suvi Aalto, Valtteri Lehtinen, Annica Milan

Kysy tarjous myös virkistyspäivistä! myyntipalvelu@spahotelrunni.fi tai 040 667 1846

Firman Pikkujoulut -sketsinäytelmä & Hannu Auvinen Group

Spa Hotel

Runni

Tervetuloa hyvinvoinnin ja viihtymisen lähteelle!

Puh 017 768 751 | varaukset@spahotelrunni.fi Runnintie 407 – 74595 Runni | www.spahotelrunni.fi

18

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 54

”Paikallisuus on meille tärkeä arvo” Palokan K-Citymarketin kauppiaat Pekka ja Maarit Kukkonen ovat avoimia yhteistyölle paikallisten tuottajien kanssa ja rakentavat rohkeasti tulevaisuuden ruokakauppaa.

TEKSTI JA KUVA: PIA TERVOJA

Kauppias Pekka Kukkonen on saanut aamutuimaan puhelun lähileipomolta, jolla riittäisi lämpimäisiä myös Palokan K-Citymarketin asiakkaille. Kukkonen vastasi leipurille samoin kuin monelle muullekin paikalliselle yrittäjälle.

– Olemme avoimia yhteistyölle ja ylpeitä keskisuomalaisesta leipomo- ja konditoriaosaamisesta, kauppias toteaa.

Paikalliset tuotteet ja raaka-aineet näkyvät vahvasti kaupan muillakin osastoilla. Vihannesosastolta löytyy muun muassa lähituottajan juureksia ja juomapuolelta paikallisia mehuja, glögejä, teetä ja olutta. Lihatiskissä on puolestaan keskisuomalaista hirveä, lammasta ja possua.

– Paikallisuus on meille tärkeä arvo ja sitä arvostavat myös asiakkaat, sillä yleensä tuotteet jäävät valikoimaan.

Pekka ja Maarit Kukkonen aloittivat Palokan K-Citymarketin kauppiaina 2016. Heidän kauppiasaikanaan valikoima on kasvanut noin 30 prosenttia.

– Näimme heti, että täällä on potentiaalia kasvaa. Tiedostimme myös, että kasvu vaatii työtä, sillä kauppa ei ollut tullessamme parhaassa mahdollisessa kuosissa, Pekka Kukkonen muistelee.

Ensimmäisenä kauppiaspari lähti uudistamaan hedelmä- ja vihannesosastoa, sen jälkeen myös muita osastoja. Kun asiakkaiden palaute näkyi positiivisesti asiakastyytyväisyysmittauksissa, kauppiaat tiesivät olevansa oikealla tiellä.

– Olemme panostaneet tuotevalikoiman lisäksi tuoreuteen ja laatuun.

Kauppiaiden työ näkyy parhaillaan muun muassa siinä, että Palokan K-Citymarket on ehdolla Vuoden Leipäkaupaksi. Valinnan tekee Suomen Leipuriliitto ensi vuoden helmikuussa.

– Voitimme ylivoimaisesti yleisöäänet koko Suomesta, mikä on mahtavaa. Aika näyttää pääsemmekö finaaliin, mutta on hienoa, että olemme Keski-Suomen paras leipäkauppa.

Verkkokauppa aloitti pandemian aikana Kukkosen pariskunnan kauppiastaival alkoi Muuramesta noin 15 vuotta sitten.

– Olin käynyt kauppiasvalmennuksen ja aika pian meille tarjottiin mahdollisuutta lähteä vetämään Muuramen Kmarkettia. Muuramen uuden K-Supermarketin valmistuttua vaihdoimme paikkaa, Pekka Kukkonen kertoo.

Supermarket tarjosi puitteet kauppiaana kehittymiselle, mutta Kukkosta kiinnosti kokeilla siipiä isommassa kaupassa ja hän kävi suuryksikkövalmennuksen.

– Citymarketissa vastaamme ”vain” päivittäistavaralinjasta Keskon vastatessa käyttötavarapuolesta. Siksi voimme keskittyä elintarvikkeisiin ja ruuan esille tuomiseen.

Kukkoset ovat olleet onnekkaita, sillä ruokakauppaa korona ei ole kurittanut pahastikaan.

Maarit ja Pekka Kukkonen uskovat kaupan palvelujen monipuolistuvan. ”Yksi vahvuuksistamme on oma jauholeipomo, jossa valmistetaan joka päivä tuoreita leipomuksia kotimaisista raaka-aineista. Myös sushit valmistetaan käsityönä päivittäin.”

Pandemian alussa oli silti jonkin verran sopeutumisvaikeuksia.

– Alkuun asiakkaat kävivät harvemmin, mutta ostivat kerralla enemmän. Oli vähän taiteilua sen kanssa, mitä ja minkä verran saamme tuotteita tavarantoimittajilta, Pekka Kukkonen sanoo.

Maarit Kukkonen lisää, että alussa stressiä aiheutti ajatus siitä, että jos joku työntekijöistä sairastuu ja kauppa voi mennä kiinni.

– Yritimme elää päivän kerrallaan ja onneksi henkilökunta on ollut terveempi kuin koskaan.

Kukkoset tiedostivat kuitenkin, että muilla yrittäjillä oli vaikeampaa. Siksi he ottivat yhteyttä muun muassa kahviloihin ja useaan ravintolaan, joiden tuotteita pääsi myyntiin Citymarketiin.

Omaa verkkokauppaa Kukkoset olivat suunnitelleet jo ennen korona-ai-

kaa, mutta pandemian puhjettua hetki oli otollinen.

– Verkkokaupan aloittaminen oli aikamoinen ponnistus koko henkilökunnalta, mutta se osui oikeaan paikkaan ja aikaan, Maarit Kukkonen toteaa.

Somessa voi tehdä spesiaalijuttuja Palokan K-Citymarket on aktiivisesti esillä sosiaalisessa mediassa. Maarit Kukkosen mielestä somen etuna on nopea ja reaaliaikainen viestintä.

– Somevideot ovat myös tapa erottautua ja tarjota jotain spesiaalia, jota ei voisi toteuttaa paperimainoksessa.

– Meistä kauppiaista minulle se on luontevampaa, ja henkilökunnastakin somea tekevät ne, jotka oikeasti ovat kiinnostuneita siitä.

Kukkonen miettii, että Facebookin ja

Instagramin lisäksi jatkossa täytyy miettiä myös muita kanavia, esimerkiksi TikTok-sovelluksen hyödyntämistä.

Yrittäjille tarjolla jäsenetuja Pekka Kukkonen toimi pitkään Muuramen Yrittäjien hallituksessa, mutta työpaikan vaihtuessa Jyväskylään hän on ollut rivijäsenenä viime vuodet. Kukkoset muistavat, että yrittäjäyhdistyksen väki tuli saman tien esittäytymään, kun kauppiaspari oli muuttanut Muurameen.

– Meidät otettiin hyvin vastaan ja valittiin jo 2008 Muuramen vuoden nuoriksi yrittäjiksi, Maarit Kukkonen muistaa.

Yrittäjät saavat K-Citymarketista tietyn prosenttialennuksen ostoksistaan. Moni muistaakin näyttää yrittäjäkorttia, mutta Kukkosten mukaan yrittäjät voisivat hyödyntää etuaan vielä enemmän. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

55 • KESKISUOMALAINEN

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄJUHLA 22.1.2022

Kiitä henkilöstöäsi menneestä vuodesta Yöpuu Yhtiön

RAVINTOLALAHJAKORTILLA VALMIIT MENUKOKONAISUUDET

Tule starttaamaan vuosi yhdessä yrittäjien kanssa ja kuulemaan ketkä palkitaan maakunnallisilla yrittäjäpalkinnoilla.

Ilmoittautuminen avautuu joulukuussa.

ALK. 47€ / HLÖ

Tutustu monipuolisiin lahjakorttivaihtoehtoihimme osoitteessa kauppa.yopuuyhtio.fi

LEXUS UX 300e & UX 250h

VALMIINA SEIKKAILUUN LEXUS ELECTRIFIED – AISTI JOKAINEN HETKI Sekä täyssähköinen UX 300e että itselataava 250h hybridi ovat täydellisyyteen asti hiottuja katumaastureita, jotka etenevät hiljaisesti ja määrätietoisesti niin kaupungissa kuin maanteillä. Aisti jokainen hetki Lexus Electrified -malleissa ja nauti sähäkästä sekä sähköisestä ajokokemuksesta täysin siemauksin. Tähän kaikkeen yhdistyy UX-malleille uljaat elementit: etusäleikkö, urheilullinen siluetti ja kevytmetallivanteet. UX 300e -mallille myönnämme 10 vuoden tai miljoonan kilometrin akkuturvan. Ajokilometrisi ovat takuuvarmoja ja tunnelmallisia.

Tutustu malleihin ja varaa koeajo: lexus.fi

Lexus UX -mallisto alk. UX 250h Comfort 42 014 € (sis. toimituskulut 600 €) • LEXUS EASY -rahoitus kk-erä esim. 313 €/kk* • Winter Pack 490 € (sis. talvirenkaat kevytmetallivantein), etusi jopa 1 600 €.

LEXUS JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 5, Jyväskylä 010 522 8300 Avoinna ma–pe 9–17 Lexus UX 250h CO2 120–136 g/km, EU-yhd. kulutus 5,3–6,0 l/100 km (WLTP). *ESIMERKKILASKELMA: LEXUS UX 250h Comfort 42 503,90 € (sis. toimituskulut 600 € ja Winter Pack 490 €). LEXUS EASY kk-erä 313 €. Rahoitusaika 60 kk. Kilometrit 75 tkm. Käsiraha 25 % (10 625,88 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/ taattu hyvityshinta 15 282 €. Korko 1 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 1,62 %. Luototettava määrä 31 877,63 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 33 784,17 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.

19

20

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 56

Yrittäjien uusi jäsen: Caftit Oy

Missiona pk-teollisuuden menestys Miikka Jämsen perusti liikkeenjohdon konsultointipalveluita tarjoavan Caftit Oy:n vuonna 2020 ja liittyi pian Keski-Suomen Yrittäjien jäseneksi. Jämsen haluaa omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että valmistavan teollisuuden pksektorilla menee hyvin TEKSTI JA KUVA: PASI RAHIKAINEN

Viisitoista vuotta liikkeenjohdon tehtävissä kansainvälisessä sopimusvalmistusteollisuudessa Suomessa ja ulkomailla. Kun pitkä työura tuli sopivaan taitekohtaan, muuramelainen tuotantotalouden diplomi-insinööri Miikka Jämsen otti uuden kurssin ja alkoi tarjota asiantuntemustaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten käyttöön. Kesällä 2020 syntyi liikkeenjohdon konsulttipalveluita tarjoava Caftit Oy. Jämsenin käyntikortissa ei lue toimitusjohtaja, eikä varsinkaan konsultti, vaan yrittäjä. Kun sopiva tilaisuus koitti, hän päätti toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa.

– Olin pohtinut yrittäjyyttä jo kauan ja välillä tutkinut mahdollisuuksia liiketoiminnan ostoon. Aika ei kuitenkaan ollut tätä ennen vielä kypsä, hän kertoo.

Jämsen valitsi yrityksensä kohderyh-

”Haluan, että asiakkaani kasvavat ja kannattavat ja vientikin vetää.”

mäksi haastavan pk-sektorin. Isoilla yrityksillä voi olla parempi maksuvalmius, mutta pk-yrityksille suunnatuissa konsulttipalveluissa ei ole niin paljon kilpailua.

– En ole rajannut mitään tiettyä palvelupakettia. Minun ja yritykseni visiona on olla vaikuttamassa siihen, että valmistavalla pk-sektorilla menee hyvin. Haluan, että asiakkaani kasvavat ja kannattavat ja vientikin vetää. Tavoitteenani ei ole niinkään tehdä yksittäisiä projekteja, vaan kulkea asiakkaan rinnalla koko ajan, hän luonnehtii.

Yhteistyöverkosta tukea ja apua Caftit Oy:n tyypilliset kehittämispalvelut liittyvät muun muassa laskentaan ja raportointiin, uuden liiketoiminnan ja prosessien kehittämiseen, uusasiakashankintaan, toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoon ja muutoksiin sekä yritysten ostoon, myyntiin ja haltuunottoon.

Hyvä esimerkki on asiakasyritys, jolla oli suorituskykyongelma toimituksissaan ja asiakaspalvelussaan. Jämsen työskenteli yrityksessä projektijohtajana ja tavoitteena oli nopea suunnanmuutos.

Toinen esimerkki on 4–5 miljoonan liikevaihdon ja 30 työntekijän yritys, jonka vuokrajohtajana Jämsen on kahtena päivänä viikossa. Tässäkin asiakasyrityksessä on tarkoitus kääntää kurssi ylös.

– Näiden lisäksi käynnissä on muitakin asiakascaseja. Ihan kaikkea en hoida itse, vaan käytössäni on yhteistyöverkosto. Esimerkiksi tiettyjä it-asioita hoidan yhteistyökumppanien kautta.

– Yritykseni kasvu ei ole poissuljettua, mutta jos sitä on syntyäkseen, se tapahtuu ensisijaisesti verkostoitumalla alan

muiden ammattilaisten kanssa, Jämsen kertoo.

Yrittäjäjärjestöstä on iso hyöty Caftit Oy on toiminut noin puolitoista vuotta. Heti alussa Jämsenille oli selvää, että hän haluaa liittyä Keski-Suomen Yrittäjien jäseneksi. Hän on muun muassa hyödyntänyt yrittäjäjärjestön tarjoamia valmiita lomakkeita, sopimuspohjia ja muita tarpeellisia työkaluja.

– Lähdin mukaan myös yrityskummi-

toimintaan. Omalla yritykselläni on kaksi kummia, joiden kanssa voin sparrata ideoitani. Hallitukselle en yhden miehen osakeyhtiössä näe tarvetta, mutta on hyvä olla jollekin tilivelvollinen. Keskustelut yrityskummien kanssa varmistavat, että en jää omalle mukavuusalueelleni, vaan koko ajan syntyy jotain uutta, Jämsen sanoo.

Asiakasyritystensä hallitustyöskentelyn kehittämiseksi Jämsen suoritti tänä syksynä HHJ- eli Hyväksytty hallituksen jäsen -tutkinnon. n

Pitkä työkokemus teollisuudessa Pian Tampereelta diplomi-insinööriksi valmistuttuaan Miikka Jämsen aloitti business controllerina Patria Oy:n sopimusvalmistusliiketoiminnassa vuonna 2002.

— Konepajayhtiö Komas osti liiketoiminnan ja minut siinä samalla vuonna 2004 ja vuonna 2005 oli aika muuttaa Jyväskylään, Jämsen kertoo.

Komasilla hän viihtyi aina vuoteen 2019 asti. Tittelit vaihtuivat talouspäälliköstä ERP-projektipäälliköksi, markkinointipäälliköksi, tuotantojohtajaksi, liiketoimintajohtajaksi ja myyntijohtajaksi.

Puolassa johtamassa Komasin taloushallintoa Mielenkiintoinen vaihe alkoi vuonna 2006, kun Komas osti Puolasta konepajan ja Jämsen siirtyi Puolaan johtamaan

yrityksen taloushallintoa. Vuonna 2007 hän palasi puolisoineen takaisin Suomeen. Keväällä 2019 Componenta Oyj osti Komasin, ja Jämsen jatkoi konsernin myyntijohtajana ja tytäryhtiön toimitusjohtajana. Vuonna 2020 tilanne muuttui, kun Jämsen jäi integraation jälkeen pois Componentalta.

— Tässä vaiheessa päätin perustaa oman yritykseni, Jämsen kertoo.

Suolahdessa syntynyt Jämsen asuu nykyään perheineen Muuramessa ja siellä on myös Caftit Oy:n kotipaikka. Jämsenillä on kolme lasta, joista vanhin opiskelee Tampereella.

— Nuorin poikani pelaa jalkapalloa Muuramen Yrityksessä. Itse olen toiminut joukkueen valmentajana jo neljä vuotta. Se on hyvää vastapainoa työelämälle, Jämsen sanoo. n

Miikka Jämsen perusti Caftit Oy:n vuonna 2020 ja antoi pitkän työkokemuksensa pk-sektorin valmistavan teollisuuden käyttöön. Caftit Oy tarjoaa liikkeenjohdon konsulttipalveluita. Asiakasyritystensä hallitustyöskentelyn kehittämiseksi Jämsen suoritti tänä syksynä HHJ- eli Hyväksytty hallituksen jäsen -tutkinnon.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

57 • KESKISUOMALAINEN

21

”Onnistuneiden kuvien lisäksi työssäni parasta ovat tilanteet, joissa huomaan pystyneeni luomaan rennon kuvaushetken”, kertoo Terotemedian yrittäjä Tero Takalo-Eskola.

Opinnoista kipinä yrittäjyydelle Nuorena poikana Tero TakaloEskola ihaili serkkunsa hienoja kameroita ja kierteli metsässä isänsä filmikamera kaulassa.

Kuvia tosin tuli otettua harkiten, koska diafilmi oli sen verran kallista. Vuodesta 2009 lähtien laukaisunappia ei ole säästelty, koska silloin syntyi valokuvauspalveluita yrityksille tarjoava Terotemedia.

TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Kipinän yrittäjyyteen ja hyvät verkostot Tero Takalo-Eskola sai opiskeluaikoinaan Jyväskylän Tiimiakatemiasta.

– Yrittäjyydestäni on ehdottomasti kiittäminen Tiimiakatemian perustajaa Johannes Partasta ja valmentajaa Timo Lehtosta. He olivat mukana merkityksellisessä ajanjaksossa ja antamassa vaikutteita siihen, mihin suuntaan työurani ja elämäni lähti sekä siihen, missä tilanteessa olen nyt, Takalo-Eskola muistelee.

Tiimiakatemian jälkeen vuonna 2006 hän hyppäsi kaveriporukan kanssa rakentamaan tyhjästä Suomen Keittiö-

mestarit ry:n Mestarit-lehteä toimien itse lehden päätoimittajana.

– Kun lehdenteko vuonna 2009 päättyi, aloin saada kutsuja valokuvauskeikoille. Moni luuli, että minulla on jo vankka osaaminen valokuvaamisesta, koska niin usein pyörin kamera kainalossa. Kysyntää oli ja tuntui, että haluan kouluttaa itseni alalle. Suoritin kaksi hyvätasoista valokuvaustutkintoa yrittäjän oppisopimuskoulutuksena ja aloin kokopäiväiseksi valokuvaajaksi.

Yrittäjyys ei ole pikamatka Nyt, yli 12 vuotta myöhemmin, TakaloEskola vertaa omaa yrittäjän taivaltaan kestävyysurheiluun. Yrittäjyys ei ole pikamatka, vaan pitkäjänteistä työtä ja joskus kyllästymiseen saakka saman asian toistoa.

– Olen luonteeltani rauhallinen ja maltillinen. Harrastukseni painottuvat kestävyysurheiluun. Tämä yhtälö näkyy myös vahvasti työminässäni. Saman asian toistaminen ei ole tylsää eikä puuduttavaa.

En tavoittele yrittäjyydessäkään pikavoittoja, enkä hae mittavaa kasvua. Yri-

”Jo itsensä työllistäminen on arvostettava asia. Ei kaikkien tarvitse mennä kovaa.”

tykseni kasvu on tapahtunut pitkäjänteistä työtä tekemällä, avaa Takalo-Eskola.

Yrittäjän mielestä niin yksinyrittäjyydessä kuin elämässäkin on hyvä oppia hyväksymään tarpeeksi hyvä -mentaliteetti.

– Maailmassa, jossa hehkutetaan kasvuloikkia, onnistumisia ja kansainvälistymistä, on hyvä muistaa, että jo itsensä työllistäminen on arvostettava asia.

Ei kaikkien tarvitse mennä kovaa, tehdä isommin ja huutaa lujemmin, yrittäjä summaa.

ensi vuosista saakka.

– Onnistuneiden kuvien lisäksi työssäni parasta ovat tilanteet, joissa huomaan pystyneeni luomaan rennon kuvaushetken. Moni sanookin kameran eteen päätyessään, että kuvattavana olo on lähes yhtä ahdistavaa kuin hammaslääkärin penkkiin istuminen. Se, että saan tuon lähtökohdan kääntymään ja ihmisen rentoutumaan kameran edessä, on palkitsevaa minulle.

Hammaslääkäristä seuraavaksi pelottavin

Yrittäjä on tyytyväinen työtilanteeseensa.

Töitä on riittänyt jokaiselle vuodelle, eikä koronankaan aiheuttama notkahdus lopulta jäänyt pitkäksi.

– Minulle yrittäjyydessä on ollut palkitsevaa se, että olen pystynyt luomaan harrastuksestani itselleni työn ja vakaan toimeentulon.

Vastuun näkökulmasta yksinyrittäjyys on toki yksinäistä tekemistä.

– Totta kai välillä kaipaan palkkatyöhön liittyviä rakenteita ja esimerkiksi työyhteisön tukea, mutta toisaalta sosiaaliset tarpeet tulee täytettyä asiakkaiden luona kuvauskeikoilla. Sen lisäksi viihdyn hyvin yksinkin. Joskus edelleen käyn metsässä kameran kanssa ilman, että ajattelen töitä. Aivan niin kuin silloin nuorena poikana, kun en vielä osannut edes haaveilla valokuvaajan työstä, yrittäjä tiivistää. n

Moni Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa käynyt tuntee Takalo-Eskolan hahmona, joka liikkuu juhlaväen seassa ja tallentaa ilon hetket kameraansa muiden nähtäväksi.

Terotemedian asiakkaat ovat enimmäkseen keskisuomalaisia pk-yrityksiä ja organisaatioita. Valokuvaajan työ on tutustuttanut yrittäjän mitä erilaisimpiin yrityksiin, ihmisiin ja tapahtumiin.

– Aika harva pääsee työssään kurkistamaan niin monenlaisiin toimialoihin ja ihmisiin kuin minä. En äkkiseltään keksi yhtään alaa, jota en olisi jollain tavalla kuvannut, kertoo Takalo-Eskola.

Laadukas ja nöyrä tekeminen sekä asiakkaan kuuntelu ovat poikineet yritykselle pitkiä asiakassuhteita. Moni onkin ollut Terotemedian asiakkaana yrityksen

Yksinyrittäjyys tuo vastuuta ja vapautta

22

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 58

Maistuisiko 5 % säästö ruokaostoksista?

Yrittäjävetoiset K-kauppiasjäsenemme tarjoavat edun Keski-Suomen Yrittäjien jäsenille.

Edun saat näyttämällä Yrittäjien jäsenkorttia kassalla, alennukset vaihtelevat toimipaikoittain ja tuotteittain 0–10 %, tarkka listaus mukana olevista kaupoista ja eduista Keski-Suomen Yrittäjien nettisivuilla: alueelliset jäsenedut.

K-MARKET: Hankasalmi: Kuha | Jyväskylä: Ainola, Aittorinne, Halssila, Jyskä, Kangaslampi, Kekkolantie, Kinkomaa, Kotiväylä, Kuokkalanpelto, Lohikoski, Schaumanin puistotie, Äijälä | Jämsä: Jämsä, Kaipola | Jämsänkoski: Vilja | Kannonkoski: Kannontori | Karstula: Mansikka | Konnevesi | Laukaa: Vihtori | Saarijärvi | Tikkakoski: Tikkari | Viitasaari: Koulumäki K-SUPERMARKET: Jyväskylä: Lutakko, Vaajakoski | Laukaa | Saarijärvi: Minttu | Suolahti: Suosikki | Viitasaari K-CITYMARKET: Jyväskylä: Palokka | Äänekoski K-RAUTA: Jyväskylä: Palokka, Seppälä, Tourutorni | Saarijärvi | Äänekoski NESTE K: Hankasalmi: Jari-Pekka | Jyväskylä: Kirri, Tourula

Tervetuloa uuteen kotiin!

INTERSPORT: Jyväskylä: Tourula

Tietoa, jota tarvitset: maksutta avoimessa JYU avoimen yliopiston maksuttomat uutuudet tuovat tietoa työelämään, liiketoimintaan ja arkeen.

Planetaarinen hyvinvointi -opinnot (maksuttomat)

opastavat kestävän kehityksen ydinkysymyksiin monitieteisesti. Tutustu mm. ilmastonmuutokseen ja luontokatoon sekä siihen kuinka niihin voi vaikuttaa.

Yhteistyössä resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom.

Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssilla (maksuton)

opit digiturvallisuutta, nykyajan kansalaistaitoa.

Omalla toiminnallasi voit vaikuttaa niin sinun, läheistesi kuin yhteiskunnankin turvallisuuteen.

Yhteistyössä Maanpuolustuskoulutus MPK.

Tiedä, ymmärrä ja vaikuta, tutkittuun tietoon pohjautuen.

JYU avoimessa ulottuvillasi on laaja valikoima yliopisto-opintoja, ilman pohjakoulutusvaatimuksia. Opintojen normaalihinta 15 e/opintopiste.

Opiskele verkossa, omassa tahdissasi, aloita ympäri vuoden.

Avoin sinulle. Avoin kaikille.

AVOIN.JYU.FI/MAKSUTTOMAT

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

59 • KESKISUOMALAINEN

LYHYESTI

TAPAHTUMAT

Suomen Yrittäjät perustaa työpaikkasopimisen osaamiskeskuksen

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Suomen Yrittäjät vahvistaa jäsenpalveluaan paikallisessa sopimisessa perustamalla työpaikkasopimisen osaamiskeskuksen.

— Työmarkkinat ovat murroksessa. Haluamme tukea yrityksiä paikallisessa sopimisessa neuvonnalla, koulutuksella ja laajalla tietopankilla. Paikallisen sopimisen onnistuminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta kohtalonkysymys, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjien työpaikkasopimisen osaamiskeskus tarjoaa neuvontaa kokeneiden työmarkkinajuristien voimin, koulutusta niin työnantajille kuin -tekijöille, tukea neuvotteluun sekä lainsäädäntömuutosten ja sopimusten myötä jatkuvasti päivittyvän tietopankin.

— Emme voi emmekä halua olla neuvotteluosapuoli, mutta tuemme yrityksiä niiden paikallisissa neu-

Keski-Suomen Yrittäjien tapahtumakalenterin löydät verkkosivuiltamme: www.yrittajat.fi/aluejarjestot/keski-suomen-yrittajat

votteluissa. Valmistelemme osaamiskeskukseen myös lisäpalveluita, joita toteutetaan tarpeen mukaan, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä toteaa.

— Paikallisen sopimisen lainsäädännöllinen kehikko on hankala eikä ole merkkejä, että hallitus sitä uudistaisi. Siksi on tärkeää, että yrittäjille on tarjolla apua, Makkula sanoo.

Yrittäjiin paljon yhteydenottoja

dään läpi keskeisiä kysymyksiä ja seikkoja, jotka on otettava huomioon, kun nykyiset valtakunnalliset työehtosopimukset päättyvät.

Tietopankki on suunnattu erityisesti niille yrityksille, jotka tällä hetkellä noudattavat mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksia ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksia. Tietopankissa käsiteltävät asiat hyödyttävät kuitenkin myös kaikkia niitä yrityksiä, jotka eivät ole velvollisia noudattamaan mitään työehtosopimusta. n

Työmarkkinat ovat voimakkaassa muutoksessa erityisesti metsäteol­ lisuuden ja teknologiateollisuuden toimialoilla. Yrittäjiin on tullut paljon kysymyksiä uuteen tilanteeseen liittyen ja siihen, miten työehdot jatkossa määräytyvät.

Suomen Yrittäjät haluaa tukea jäseniään uudessa tilanteessa. Yrittäjät avaa tietopankin, jossa käy-

• Yrittäjien kokeneet, työoikeuteen erikoistuneet juristit ovat valmistautuneet vastaamaan jäsenyritysten kysymyksiin ja antamaan apua. Yrittäjien neuvonta palvelee numerossa 09 229 222 arkisin kello 8–18. Lisäksi yritys voi olla suoraan yhteydessä asiantuntijoihin, joiden tiedot ovat Yrittäjien verkkosivuilla.

3.12.

15.12.

5.1.

22.1.22

23

DOERS stagella Hyvinvointikartta: Rentouttava iltajooga Hyvinvointikartta: Hyvinvoinnin työpaja yrittäjille Keski-Suomen Yrittäjäjuhla

SUOMEN YRITTÄJIEN ETÄKOULUTUKSET 19.11. Tiimityö ja me-hengen rakentaminen etänä 23.11. Digimarkkinointi haltuun – nappaa parhaat opit ja menesty!

24.11. Social selling & henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa 25.11. Taitava palautteenanto ja puheeksiotto 30.11. Työehtojen määräytyminen valtakunnallisen

työehtosopimuksen päätyttyä 1.12.

Facebook ja Instagram -mainonnan jatkokurssi 3.12.

Pk-yrityksen arvon määritys Suomen Yrittäjien tapahtumakalenterin löydät Suomen Yrittäjien verkkosivuilta www.yrittajat.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT

Omistajanvaihdokset vaikeutuneet: alasajo uhkaa 25 000 yritystä Suomen yrittäjäkenttä ikääntyy.

Suomessa on noin 74 000 yrittäjää, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta. Ikääntymisen ohella koronan tuomat haasteet ovat lisänneet yrittäjien halua luopua yrityksestään. Tarjonnan kasvaessa omistajanvaihdosnäkymät ovat aiempaa haastavammat.

Yli puolet yli 55-vuotiaista yrittäjistä haluaa luopua yrityksestään viimeistään vuonna 2024. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kaksi kolmesta tähtää yrityskauppaan tai sukupolvenvaihdokseen, mutta neljännes valmistautuu yritystoiminnan lakkauttamiseen.

Tiedot käyvät ilmi Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamasta Omistajanvaihdosbarometrista, johon vastasi yli 2 300 yrittäjää.

Kehittämisaktiivisuus parantaa jatkuvuusnäkymiä Yritysten kehittämisaktiivisuus on hieman hiipunut verrattuna edelliseen barometriin, mikä ei ole hy-

vä asia tulevia omistajanvaihdoksia tai niihin liittyviä toiveita ajatellen.

— Tulokset korostavat yritysten omien kehittämistoimien merkitystä: mitä korkeampi on yrityksen kehittämisintensiteetti, sitä myönteisempi on sen jatkuvuusnäkymä.

Aktiivisimpia uuden kehittämisessä ovat perheyritykset, joissa suunnitellaan sukupolvenvaihdosta, kertoo tutkimuksesta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vastannut vararehtori, dosentti Elina Varamäki.

Korona selittää tilannetta osittain Omistajanvaihdosfoorumin projektipäällikön Mika Haaviston (Suomen Yrittäjät) mukaan koronakriisi selittää osaltaan heikentyneitä omistajanvaihdosnäkymiä.

— Monet mikroyritykset ovat olleet jo melko pitkään syvällä koronakurimuksessa, eikä kehittämistoimille ole jäänyt riittävästi aikaa.

Tämän vuoksi myös yrityksen lopettaminen nähdään yhä useam-

min todennäköisimpänä vaihtoehtona oman yrittäjäuran päättyessä.

Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtajan Jari Huovisen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK) mielestä tilanne on akuutimpi kuin milloinkaan aiemmin.

— Tuhannet yrittäjät valmistautuvat yritystensä lopettamiseen — nyt on viimeinen hetki saada omistajanvaihdosten ”pato” murtumaan.

Yritysten toimintaedellytykset on nostettava uudelle tasolle. Tärkeää on myös kirittää yritysten kasvua, mikä parantaa jatkuvuusnäkymiä.

Myös perheyrittäjyyden edistämiseen pitää Huovisen mukaan kiinnittää huomiota. Monet perheyritykset ovat koronasta huolimatta panostaneet uuden kehittämiseen ja näyttävät näin esimerkkiä muille pk-yrityksille. Silti jatkajien löytäminen on vaikeutunut.

Siksi tarvitaan toimia kannustavan verotuksen, työelämän joustojen, paikallisen sopimisen ja byrokratian keventämisen hyväksi. n

Sanna-Mari Jyräkoski Toimitusjohtaja 050 563 7780

Katja Hyytiälä Viestintäpäällikkö 050 3741 617

Virve Lähdesmäki Hyvinvointiasiantuntija 0400 27 1919

Essi Määttä Hyvinvointi­asiantuntija 050 5365496

Anni Peltonen Palvelupäällikkö 040 562 2941

Maiju Peltonen Koordinaattori 050 543 6647

Toimiston puhelin: 010 425 9200 Sähköposti: ksy@yrittajat.fi Osoite: Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä Veli Puttonen Keski-Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat nro 4 • 2021 ISSN 2342-1533 (painettu) ISSN 2342-1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200 Toimitus Sanna-Mari Jyräkoski, päätoimittaja, Katja Hyytiälä, viestintäpäällikkö, sähköposti: etunimi. sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä-Paprico Oy, Timo Sillanpää, sähköposti etunimi.sukunimi@paprico.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti/KSML Jani Ylönen, p. 050 376 1215, jani.ylonen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, katja hyytiala@yrittajat.fi Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski-Suomen yrityksiin 4 200 kpl.

Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2021 Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 9.3.2022 aineistot viimeistään 24.2.2022

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 60

Ei ole vain yhdenlaista yrittäjää.

Tärkeintä on uskaltaa, kokeilla ja yrittää. Tästä eteenpäin vakuutus tarkoittaa valmistautumista kaikkiin tulevaisuutesi mahdollisuuksiin.

Lue lisää fennia.fi