Potilastietojärjestelmien muutostyö on jatkuva prosessi Älykkäät potilastietojärjestelmät turvaavat ensisijaisesti potilaan hyvää hoitoa, mutta kerryttävät myös dataa tilastointiin, hallinnollisiin tarpeisiin ja tutkimukseen. Tuomalla järjestelmiin lisää älykkyyttä voidaan parantaa potilasturvallisuutta ja tiedon jatkojalostamista. Teksti: PIA TERVOJA
Digitaalisia potilastietojärjestelmiä on ollut Suomessa käytössä jo viisi vuosikymmentä, mutta etenkin 2010-luvulla ne ovat ottaneet ison kehitysharppauksen. Vaikka järjestelmien toiminnallisuuteen on kiinnitetty huomiota, kehitettävää edelleen riittää. – Hyvä potilastietojärjestelmä palvelee ensisijaisesti potilaan hyvää hoitoa ja toissijaisesti muita tarpeita, kuten tilastointia ja hallinnollisia asioita, sanoo Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja
14
TERVEYS JA TALOUS 1 • 2021
terveydenhuollon tiedonhallinnan professori Kaija Saranto. – Toimivaa tietojärjestelmää on helppo oppia käyttämään, käyttäjä ei eksy järjestelmään eikä järjestelmä altista virheille. Sarannon mukaan potilasturvallisuutta lisää erityisesti niin sanottu rakenteinen kirjaaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmässä on vakioituja rakenteita ja tietosisältöjä, kuten kansainvälinen tautiluokitus tai laboratorionimikkeistö, joita hyödynnetään tietojen kirjaamisessa.
– Hoitajien kokemusten perusteella rakenteinen kirjaaminen edistää myös hoitohenkilöstön tiedonvaihtoa erityisesti potilassiirtojen yhteydessä, Saranto huomauttaa. Suomessa ollaan ottamassa vaiheittain käyttöön myös kansainvälistä SNOMED CT –käsitejärjestelmää, joka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan muun muassa vahvistaa hoitoprosessien laatua, diagnoosien yhtenäisyyttä, biopankkien tietohakuja sekä kansallisten ja kansain-
