Issuu

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

sppl.fi 1/2018

PAL

T IVÄ

18 HT

20 LA

VUODEN 2018 Palopäällystöpäivät käsillä– olethan tulossa?

L LYSTÖ PÄ Ä Ä OP

I 21. 4.3.20 –2

VÄESTÖN SUOJANA YLI 60 VUODEN AJAN

www.sello.fi

www.temet.com

PÄÄKIRJOITUS

K Jari Sainio, puheenjohtaja

uotta 2018 mennään jo vahvasti, mutta palaan vielä hiukan viime vuoteen. Jouluseminaarimme oli taas kerran erittäin onnistunut kokonaisuus. Väkeä oli upeasti paikalla, ja vaikka jouduimme viime hetkellä vaihtamaan paikkaa, olivat järjestelyt ensiluokkaiset. Kiitos Helsingin pelastuskoululle! Useita hienoja puheenvuoroja ja esityksiä kuultiin. Tilaisuuden kruunasi ministeri Paula Risikko, joka kiireidensä keskellä raivasi kalenteristaan jälleen kerran tilaa ollakseen paikalla. Ministeri Risikon puheenvuoro oli taattua kamaa eli suoraa selkokielistä puhetta pelastustoimen tulevaisuudesta. Selväksi tuli ministerin ja ministeriön kanta, jonka mukaan maakuntauudistuksessa pelastuslaitosten tulee olla itsenäisiä kokonaisuuksia, omia liikelaitoksia, ei osa jotain muuta liikelaitosta. Myös se tuli selväksi, kuka varautumisen koordinaatiota hoitaa ja vastaa siitä. Ministeriötasolla varautumisen koordinaatiovastuu kuuluu sisäministeriölle ja maakuntatasolla pelastuslaitos hoitaa sitä. Tästä on hyvä jatkaa maakuntavalmistelua ja toivottavasti uusi ministeri saa maakuntakierrokset sovitettua kalenteriinsa; Turkuun voi ainakin tulla 24/7. Seminaarin yhteydessä pidetyssä liittokokouksessa sain jatkopestin toiselle ja siten viimeiselle kaudelle puheenjohtajana. Läm-

ohti Lahtea ja kevään suurtapahtumaa,

#PPP2018 min kiitos luottamuksesta! Yritän osaltani saada liiton luotsattua seuraavan kolmen vuoden aikana maakunta- ja sote-uudistusten tyrskyissä tulevaan maakunnalliseen ja valtiorahoitteisen pelastustoimen maailmaan. Siinä työssä tarvitaan meitä kaikkia, liiton 2000 jäsentä. Tukena meillä on Arin johdolla upeaa työtä tekevä liiton toimisto. Olen vakuuttunut, että voimme osaltamme olla suurena apuna, kun tätä muutosta viedään läpi kohti vuotta 2020. Olemme mukana jo nyt vahvasti, mutta varmasti vauhti kiihtyy, kun lait hyväksytään ja tästä muutoksesta tulee ihan ”aikuisten totta”. Lakien pitäisi tulla voimaan ennen kesää ja väliaikaisten toimielinten aloittaa työnsä samoin tein. Toki lakeihin liittyy vielä paljon epävarmuustekijöitä, muun muassa perustuslakivaliokunnan käsittelyä, mutta juuri nyt näyttää siltä, että muutokseen mennään. Jatkossa varmasti tarvitsemme erilaisia tilaisuuksia ja väyliä vauhdittamaan keskustelua ja muutosta – ja siinähän me liitossa olemme hyviä, nopeita ja notkeita! Seuraava erinomainen tilaisuus laajaalaiselle keskustelulle ja miksei samalla muutoksen eteenpäin viemiselle avautuu Lahdessa Palopäällystöpäivien yhteydessä #PPP2018. Ohjelma on jälleen ajankohtaista ja osanotto on varmasti viime vuosien tasoa,

ellei peräti ennätyksiä rikkova. Ennen varsinaisia opintopäiviä järjestää Varautumisenja väestönsuojelun jaostomme perinteisen pre-seminaarin 21.3.2018. Seminaarissa on erittäin ajankohtaisista asiaa varautumisesta ja nykyajan riskeistä. Näkemykset aiheisiin saadaan korkeimmalta mahdolliselta tasolta, kun ulkoministeri Timo Soini on paikalla niitä kertomassa. Eli kaikki mukaan Lahteen jo keskiviikkona, jotta saamme vuoden suurtapahtuman hienosti liikkeelle! Seuraava oivallinen tilaisuus tavata tuttuja ja käydä keskusteluja pelastustoimen ajankohtaisista aiheista on heinäkuussa SuomiAreenassa Porissa. Areenan tämän vuotinen teema on turvallisuus, joten meille pelastustoimen väelle asiaohjelmaa löytyy runsaasti. Nyt jo on tiedossa, että mukana ohjelmassa on muun muassa ministeriö, kumppanuusverkosto, SPEK ja paljon muita – meidän oman liittomme lisäksi tietenkin. Meidän oma seminaarimme on keskiviikkona 18.7.2018. Päivämäärä kannattaa jo nyt laittaa kalenteriin.

Lahdessa nähdään viimeistään! @SainioJari

PALOPÄÄLLYSTÖ

3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. Pelastusalan arvoprosessin ohjausryhmä pohti arvoja oman työnsä kannalta

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 1/2018

llisesti i m i h in illisesti t a m am avasti t t e t o lu

PÄÄTOIMITTAJA Jari Sainio

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Kehittämispäällikkö Sami Kerman Viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Koulutuspäällikkö Petri Lindh Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Annastiina Karttunen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Myynti- ja jäsensihteeri Pirita Ranck

TAITTO Zerren Design Oy

PAINO

10. Tero Ihatsu terrorismiin varautumisen asiantuntijavaihdossa Keski-Euroopassa: Kansainvälinen yhteydenpito jatkuu 12. Intersec-messut ja -konferenssi 21.–23.1.2018 Dubai: Intersec-messut yllättivät laajuudellaan ja Dubain pelastustoimi toimintatavoillaan 16. Hätäkeskuslaitoksen uusi johtokeskus 24/7 tukee viranomaistoimintaa 18. Luottamushenkilöt 2018 20. Suomalaiset pelastusalan ammattilaiset suuntaavat Pietariin kansainvälisen pelastustoiminnan erikoistumiskurssille 22. Pelastustoiminta-jaoston kuulumiset 24. Varautuminen ja väestönsuojelu-jaoston kuulumiset

Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2018, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET

25.

Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

25. 26. 28. 29. 30. 32. 35. 36. 37. 38. 40.

Palokuntien vapaaehtoistoiminta-jaoston kuulumiset Yritysturvallisuus-jaoston kuulumiset Riskienhallintaja-jaoston kuulumiset Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumiset Tapahtumakutsut Pehmustettujen huonekalujen ja patjojen paloturvallisuudella huomattava merkitys terveyteen – FEU-työryhmä teki esityksen palotestauksesta Huomionosoitukset Liittohallituksen kokoukset Uudet jäsenet Kevään 2018 koulutukset Tarvitseeko kaikessa olla mukana?

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintaan on saatavilla koulutusta E

nsihoidon kohtaamaat väkivalta- ja uhkatilanteet ovat saaneet viime viikkoina laajaa julkisuutta – viimein ja ihan oikeutetustikin. Uhkatilanteet ovat valitettavan jokapäiväisiä, ja ne koskettavat yhtälailla myös pelastustoimea, erityisesti ensihoitotilanteissa, mutta pahimmillaan myös pelastustoiminnan yhteydessä. Onneksi tämä jälkimmäinen ilmiö ei ole saanut samanlaista jalansijaa meillä kuin vaikka muualla Pohjolassa. Palopäällystöliitto on sitoutunut vahvasti pelastusalan työturvallisuuden – mukaan lukien väkivalta- ja uhkatilanteet – edistämiseen. Viimeaikaisessa keskustelussa on kaivattu koulutusta näiden tilanteiden varalle. Viestintä on haastava laji, sillä tieto olemassa olevasta ja tuoreesta koulutusmateriaalista ja koulutuksista ei ole vielä saavuttanut riittävästi kenttäämme. Reilu vuosi sitten saimme valmiiksi pelastusalan rautaisten uhkatilanneosaajien Juha Höökin (LUP) ja Tero Ihatsun (KUP) laatiman koulutusaineiston, jonka avulla voi valmentautua kohtaamaan väkivalta- ja uhkatilanteita ja toimimaan niissä kulloisenkin tilanteen mukaisella tavalla. Aineisto on rakennettu juuri pelastustoimen ja ensihoidon tarpeista käsin. Uhkatilannekoulutuksien tarjoajia on lukuisia, mutta koulutusaineistohankkeeseen ryhdyimme juuri sen vuoksi, että osaamista pelastus- ja ensihoitotyön erityistarpeiden huomioon ottamiseksi ei ollut muualta saatavilla. On mukava todeta, että nyt on! Aineiston valmistuttua järjestimme kaksi maksutonta kouluttajakoulutustilaisuutta pelastuslaitoksille. Monesta laitoksesta siis jo löytyy perehdytetty kouluttaja, ja aineisto on vapaasti pelastustoimen ja ensihoidon käytettävissä. Mikäli kuitenkaan omaa ja erityistarpeitamme tuntevaa kouluttajaa työpaikallasi ei ole tai kun haluat olla varma sisällön viimeisimmästä ajantasaisuudesta, koulutuksen henkilöstön valmentamiseksi voi tilata myös Palopäällystöliitosta. Tarjoamme koulutuksen omakustannushintaan, lisätiedot löytyvät nettisivuiltamme. Tässä yhteydessä haluan Palopäällystön välityksellä kiittää Juhaa ja Teroa tähänastisesta uraauurtavasta työstä sekä moniulotteisesta kontaktoinnista ja vaikuttamisesta pelastajien ja ensihoitajien työturvallisuuden edistämiseksi!

teemme erilaisia valintoja. Henkilökohtaiset arvot kohtaavat tai sivuavat useimmiten ainakin jonkinasteisella sidoksella myös työssä ja harrastuksissa noudatettavat arvot. Pelastustoimen arvojen tarkastelu alkaa olla loppusuoralla. Viime syksyn ja tämän alkuvuoden koko pelastusala on arvioinut, kantavatko nykyiset arvomme meitä jatkossakin vai antavatko maailman meno ja ympäröivät muutostrendit aihetta nykyisten päivitykselle tai jopa kokonaan uusille. Vastausta en vielä tiedä, mutta siitä olen iloinen, että laajalla rintamalla ja hienolla sitoutumisella koko pelastusala – ministeriö, pelastuslaitokset, palokunnat ja järjestöt – ovat kukin omiensa keskuudessa arvioineet arvomaailmaamme ja osallistaneet väkeänsä keskusteluun. Näitä arvioita on sitten vedetty yhteen arvotyöpajoissa, ja viimeisin niistä koittaa juuri näinä päivinä. Jännin hetki koittaa Palopäällystöpäivillä, jossa arvotyöskentelyn tulos eli yhteiset arvomme julkistetaan. Julkistamisen jälkeen alkaa varsinainen työ: kuinka arvomme näkyvät ajattelussamme, valinnoissamme, jokapäiväisessä työssämme, mikä on arvojemme mukaista toimintaa! Haastetaan kaikki itsemme pohtimaan suhdettamme pelastusalan arvoihin!

Yksi toimintaamme ohjaavista tekijöistä ovat arvot ja arvostukset. Jokaisella meillä on henkilökohtaiset arvomme, joiden perusteella

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Ja loppuun vielä yksi tärkeä asia: Pelastusalan vuoden ykköstapahtuma Palopäällystöpäivät lähestyy. Vaikka varsinainen ilmoittautumisaika on jo ohi, ota pikaisesti yhteyttä tai ilmoittaudu netissä, teemme kaikkemme saadaksemme sinullekin osallistumismahdollisuuden! Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että saan osaltani olla toteuttamassa tätä tapahtumaa, jonka sisällön ja järjestelyjen eteen me täällä liiton toimistolla yhdessä luottamuselintemme ja monien jäsentemme kanssa teemme parhaamme. Tavoitteenamme on tapahtuma, joka oppimis-, vuorovaikutus- ja kohtaamisanniltaan jättää voimaannuttavan ja innostavan kokemuksen. Toivottavasti näen mahdollisimman monen teistä paikanpäällä Lahdessa. Pirteää talven jatkoa – Lahdessa tavataan porukalla!

Pelastusalan arvoprosessin ohjausryhmä pohti arvoja oman työnsä kannalta:

”Arvot motivoivat toimintaan” Arvoprosessin ohjausryhmän jäsenet, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin aluejohtaja Sirpa Suomalainen, sisäministeriön erityisasiantuntija Jouni Pousi ja Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n asiamies Jari Koivuluoma pysähtyivät pohtimaan pelastusalan arvoja oman työn kannalta.

rvot ovat pelastusalan toiminnan ja palvelujen ydin. Vuonna 2017 alkanut arvohanke tarkas-

telee, miten arvot ovat kestäneet aikaa ja onko niiden toteuttamiseen sitouduttu. Pelastusalan arvopohja ”Turvallisuus on yhteinen asiamme – inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti” muodostettiin laajalla valtakunnallisella yhteistyöllä vuonna 2007. Arvoprosessin edetessä myös ohjausryhmän jäsenet pääsivät pohtimaan arvojen merkitystä. SPEKin aluejohtaja Sirpa Suomalainen, sisäministeriön erityisasiantuntija Jouni Pousi ja SPAL ry:n asiamies Jari Koivuluoma kertovat, mitä pelastusalan arvot merkitsevät itselle.

Sirpa Suomalainen: ”Arvot edistävät omaa onnellisuutta” Mitä arvot tarkoittavat? Arvot ovat asioita joiden pohjalta ihminen toimii ja tekee päätöksiä. Yleisesti ymmärrän niiden tarkoittavan jotain hyvää. Arvot juontavat juurensa yleensä jo lapsuudesta. Mitä kotona arvostettiin ja opetettiin arvostamaan, kantavat yleensä läpi koko elämän. Esimerkiksi rehellisyys, luotettavuus ja avoimuus. On helppo sanoa mitkä arvot ovat itselle tärkeitä, mutta vasta teot näyttävät ovatko ne sitä. Kukaan ei voi nuijalla kopsauttaa pöytään ja käskeä toisia noudattamaan tiettyjä arvoja. Arvoja voi kuitenkin edesauttaa omalla esimerkillä. Työyhteisössä arvojen tulee näkyä ennen kaikkea johtamisessa. Jokaisella on kuitenkin oma osansa.

Miksi arvoprosessia tehdään? Arvojen koeponnistus määräajoin alati muuttuvassa maailmassa panee miettimään näkyvätkö nykyiset arvot – inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti – edelleen työssämme? Onko tänä aikana myös muita arvoja, jotka tulisi nostaa keskusteluun? Toivottavasti arvoja käsitellään alan kaikissa elimissä.

Miksi arvoprosessi on tärkeä? Arvoprosessin ohjausryhmässä olen oikeasti joutunut katsomaan työyhteisöäni ja itseäni peiliin. Toiminko niin kuin ”opetan”? Näkyvätkö arvot ulospäin? Pohdinta on tuonut esiin myös selkeitä epäkohtia. Ymmärrän entistä paremmin epätäydellisyyteni. Arvot ovat jotain jonka eteen ponnistella joka päivä. Arvot = minä. Nykyiset pelastusalan arvot olen avannut itselleni ja lopuksi järjestänyt ne tärkeysjärjestykseen. On helppo kertoa työkaverista, mitkä arvot ei ainakaan hänen työssään näy. Vaikeampaa on peiliin katsominen. Arvoista keskusteleminen yhdessä omassa työyhteisössä voi jopa voimaanuuttaa tai eheyttää. 7

Sirpa Suomalaisen suosikkisanonnat: ”Everyone you meet is fighting a battle you know nothing about. Be kind. Always. (Unknown) “Jokainen jonka kohtaan, käy läpi taistelua josta et tiedä mitään. Ole ystävällinen. Aina.” “Be careful of people whose words don’t match their actions. (Unknown) ”Suhtaudu varaukselle ihmisiin, joiden sanat eivät kohtaa käytöksen kanssa.”

Mitä arvot tarkoittavat pelastusalan toiminnassa ja työssä? Ammatillisesti: • kaikkien työtä tekevien kiistaton arvo – aina voi kehittyä • näkyy työhön sitoutumisen asteessa: Töitä ei tehdä vasemmalla kädellä eikä töitä jätetä muille. Ne viedään maaliin. • näkyy päätöksenteossa: päätöksiä faktapohjalta, realiteetit ja inhimillisyys huomioon ottaen. • annetaan arvo sille joka keksi ja sille joka teki. Ei omita ideoita jotka joku toinen on keksinyt tai oteta kunniaa työstä, jonka joku toinen on tehnyt.

Inhimillisesti: Koska oma työni ei ole operatiivista ihmisten pelastamista, katson asiaa työyhteisöni kautta. • osaa ottaa huomioon kaikki vallitsevat seikat esimerkiksi päätöksenteossa • heikompaa autetaan, nuorempaa ja uutta tuetaan ja kannustetaan • elämän ymmärtäminen • ymmärtäminen: kaikki ei mene kuten Strömsössä • työn takana on aina ihminen omine taustoineen, elämänkokemuksineen, iloineen ja suruineen • aina täydelliseen ammattimaisuuteen ei vain pystytä • varmistetaan henkilöstön työturvallisuus, myös työssä jaksaminen • kohdellaan kaikkia yhdenvertaisesti • karkeat sanat ja asiattomat teot eivät kuulu työelämään eikä sen ulkopuolellekaan • ”Kohtele toisia niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan” on yleispätevä ja ajaton arvo

Luotettavasti: • luotettavuus koeponnistetaan varsinkin silloin kun kukaan ei ole näkemässä tai todistamassa toimintaasi • kaveria ei jätetä eikä petetä • hommat hoidetaan avoimesti • asiakas/yhteistyökumppani/työkaveri saa sen mikä on luvattu – ja enemmänkin. • lojaali Sirpa Suomalainen Aluejohtaja, SPEK 8

Jouni Pousi: ”Arvot motivoivat toimintaan” Mitä arvot tarkoittavat? • Arvot liittyvät ihmisten päämääriin, ilmaisevat inhimillisen toiminnan päämääriä ja käsitystä hyvästä elämästä. Arvot ilmaisevat myös käsityksen siitä, miten asioiden pitäisi olla. Arvot myös viittaavat tavoittelemisen arvoiseen ja motivoivat toimintaan.

Miksi arvoprosessia tehdään? • Arvot ilmenevät ihmisten valinnoissa ja toimivat valintojen kriteereinä erilaisissa elämän valintatilanteissa. Arvoprosessin yhteydessä arvojen käsittely tuo näkyviin ne perusteet, miksi arvoja tarvitaan ja miten ne ohjaavat toimintaamme ja sitä kautta arvot sisäistetään paremmin, jolloin ne tulevat aidosti osaksi toimintaamme.

Miksi arvoprosessi on tärkeä? • Arvot viittaavat tavoittelemisen arvoiseen ja motivoivat toimintaan. Arvojen sisäistäminen merkitsee sitoutumista, joka ohjaa ihmisten käyttäytymistä. Arvot saattavat jäädä irralliseksi arjesta ja käytännön elämästä. Tämän vuoksi on tärkeää, että arvoista käydään keskustelua yhdessä ja löydetään selkeä yhteys niistä jokapäiväiseen arkeen ja toimintaamme.

Mitä arvot tarkoittavat pelastusalan toiminnassa ja työssä? • ammatillisesti: Ammatillisuus näkyy työssämme ja siinä, miten sitä teemme, osaavasti asiantuntevasti ja kunnioittavasti. Hoidamme pelastusalalla kaikki tehtävät hyvin ja ylläpidämme ammattitaitoa ja osaamista säännöllisesti. • inhimillisesti: Inhimillisyys on toisen ihmisen arvostamista, kunnioittamista, loukkaamattomuutta ja hienotunteisuutta. Inhimillisyyttä on myös toisen kuunteleminen ja kiinnostus häntä kohtaan. Pelastusalalla arvostamme, kunnioitamme ja kuuntelemme asiakkaita, työyhteisön jäseniä sekä yhteistyökumppaneita. • luotettavasti: Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkin voi luottaa, että joku ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Luottamus näkyy myös pelastusalalla vastuullisuutena. Jokainen kantaa vastuunsa toiminnassaan sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä toimien selkeästi, avoimesti ja oikeudenmukaisesti. Jouni Pousi Erityisasiantuntija Sisäministeriö, pelastusosasto

Jari Koivuluoma: ”Kun saavumme paikalle, teemme kaikkemme auttaaksemme” Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n asiamies Jari Koivuluoma pohtii arvoja perustuen ajatuksiin, joita hänellä entisenä pelastajana on ammattia ja työtä kohtaan. Koivuluoma arvelee, että sama näkökulma toimii lähtökohtaisesti myös ensihoitajien ja hätäkeskuspäivystäjien kohdalla.

rvot muistuvat etäisesti mieleen Pelastusopiston ajoilta, mutta ei siksi, että niiden sisältö olisi ollut jotenkin erityisen mieleenpainuvaa, vaan siksi että ne on silloin opetettu – yhtä lailla kuin moni termi rakenteellisesta palofysiikasta tai turvallisuusviestinnästä. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että mikään näistä termeistä ei ole luultavasti koskaan ajanut ketään pelastajaksi. Toimivatko palomiehet siis vailla näitä jaloja arvoja? Todellakaan eivät. Selkärangastamme tulevan toimintamme perusta kumpuaa jostakin muualta kuin kollektiivisesti päätetyistä arvoista. Arvoilla, kuten tekijöilläkin on alallamme monet kasvot. Ammatillisuus voi olla meille sitä, että osaamistasomme ja fyysisen suorituskykymme puolesta olemme valmiita mihin tahansa, milloin tahansa. Inhimillisyys vaikkapa sitä, että teemme työmme muita ihmisiä, emme työnantajaa tai itseämme varten. Luotettavuudella voi vastaavasti olla useampikin ulottuvuus. Luottamus voi olla keskinäistä, kollegiaalista. Sellaista, jonka vuoksi tiedämme, että koko henkilöstö lähtee jokaiselle keikalle samalla motivaatiolla. Se on myös sitä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että kun saavumme paikalle, teemme kaikkemme auttaaksemme. Oli autettava kuka tahansa. Onko arvoprosessi sitten palomiesten mielestä turhaa? Ehdottomasti ei. Kuten nimikin sanoo, kyseessä on prosessi. Se on jotain, jonka voidaan ajatella alkavan Pelastusopiston pulpetista, mutta jonka loppupistettä ei liene tarpeenkaan määritellä. Sanoisinkin että tällä kierroksella teemme arvoprosessia myös alamme ulkopuolelle. Syötteen arvoihin on luonnollisesti tultava alan sisältä. Arvojen on oltava meidän toimijoiden hyväksy-

miä, mutta niiden herättämä mielikuva tulee miettiä myös siviilejä ajatellen. Arvoprosessi on tärkeä, koska se avaa meille väylän lisätä alamme arvostusta. Hyvät ja erityisesti hyvin julkituodut arvot muistuttavat ihmisiä siitä arvokkaasta työstä jota teemme. Kaikki arvostavat työtämme, mutta lisäämällä yhtälöön henkilökohtaisemman lähestymiskanavan – eli itse pelastajan, ensihoitajan hätäkeskuspäivystäjän, sammutusmiehen, palomestarin tai jonkun muun alalla työskentelevän – meillä on mahdollisuus laa-

jentaa arvostusta työstä sen tekijöihin. Pelastusala on perinteisesti halunnut pitää yllä haavoittumatonta, kaikesta selviävää imagoa. Tällä imagolla on paikkansa. Tätä imagoa ei ole syytä murentaa. Ehkä kuitenkin pieni inhimillisen pehmeyden tai herkkyyden ripaus voisi tehdä meistä helpommin lähestyttäviä ja korostaa alamme asemaa Hyvien puolella. Jari Koivuluoma asiamies, SPAL ry

elastusalan arvoista on oleellista keskustella nyt, kun pelastustoimen järjestelmää ja lainsäädäntöä uudistetaan. Palosuojelurahaston rahoittaman hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Suomen Palopäällystöliitto ja ohjauksesta hankeryhmä. Hankeryhmään kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Pelastusjohtajien yhdistys, Pelastusopisto, Pelastusopiston Oppilasyhdistys, sisäministeriön pelastusosasto, Suomen Palomiesliitto SPAL, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Suomen Sopimuspalokuntien liitto.

Tero Ihatsu terrorismiin varautumisen asiantuntijavaihdossa Keski-Euroopassa:

Kansainvälinen yhteydenpito jatkuu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomies Tero Ihatsu osallistui vuosina 2017–2018 Belgiassa ja Hollannissa järjestettyyn terrorismiin varautumisen asiantuntijavaihtoon. Taustaa vaihdolle

uomen Palopäällystöliitto hallinnoi vuonna 2016 hanketta, jossa laadittiin pelastustoimelle valtakunnallista uhka- ja väkivaltatilannekoulutusmateriaalia. Hanke toteutettiin Palosuojelurahaston rahoituksella. Toimin tuolloin projektin toisena työntekijänä yhdessä paloesimies Juha Höökin kanssa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä muun muassa Poliisiammattikorkeakoulun ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Hankkeen lopputuotteena syntyi koulutusmateriaa-

Hollannin palokoulu 10

li, joka on suunnattu pelastustoimessa ja ensivastetoiminnassa toimivalle henkilöstölle. Aiemmin tehdyn hankkeen pohjalta Palopäällystöliitto esitti minua Euroopan palopäällystöliiton (FEU) kaksiosaiseen First responders and terror act -asiantuntijavaihtoon.

Ohjelman yleinen esittely Asiantuntijavaihtoon osallistui useita eri maan edustajia. Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta olivat mukana. Vaihdon ensimmäinen osio pidettiin Hollannissa, Arnhemin pelastusopistolla syyskuun lopussa. Asiantuntijavaihto alkoi ensimmäisen päivän illallisella, jossa esittelimme lyhyesti itsemme ja pohjustimme avointa ilmapiiriä. Toisena päivänä jokaiselle asiantuntijalla oli varattu 15 minuuttia aikaa esitellä oman maansa ensiauttajien toimintaa terroritilanteissa. Samassa tarkasteltiin eri maiden voimassa olevaa lainsäädäntöä, ohjeistuksia, koulutusta sekä toimintatapoja mahdollisissa terroritilanteissa. Lisäksi kävimme läpi eri maissa tapahtuneita iskuja ja niistä saatuja kokemuksia.

Toisen päivän iltapäivän ja koko kolmannen päivän ajan tarkastelimme ja läpikävimme neljää eri kokonaisuutta: • tietoisuuden lisääminen terrorismista pelastustoimessa • terrori-iskuun valmistautumisen kehittäminen • operatiivinen toiminta terroritilanteessa • jälkihoito ja varautuminen uuteen iskuun Illaksi järjestäjä oli varannut mahdollisuuden tutustua kaupungin alla olevaan luolastoon sekä siltaan, jota yhdysvaltalaiset Airborne-joukot puolustivat toisen maailmansodan aikaan. Kolmannen päivän seminaarin aiheena oli terrorismiin varautuminen ja erilaiset tavat toimia mahdollisessa terroritilanteessa. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä Hollannista ja Belgiasta. Suurin osa osallistujista oli paloja pelastushenkilöstöä, mutta osallistujien joukossa oli myös poliisin edustajia – etenkin vaativien tilanteiden ryhmistä. Jokaiselle asiantuntijalle oli varattu 15 minuuttia aikaa käydä läpi oman maansa hyviä käytänteitä ja havaintoja. Se-

Kaatuneiden palomiesten muistomerkki Hollannissa

minaarin lopuksi esitimme asiantuntijoiden yhdessä laatimia hyviä käytänteitä ja huomioita kuulijoille. Asiantuntijavaihdon ensimmäinen osa Hollannissa keskittyi pitkälti pelastustoimen varautumiseen ja hyväksi havaittuihin käytänteisiin eri maissa. Toisessa osiossa Belgian Antwerpenissa tammikuussa tarkastelua syvennettiin koskemaan kaikkia terroritilanteen ensiauttajia; hätäkeskusta, pelastustoimea, ensihoitoa, poliisia ja armeijaa. Myös toinen tapaamiskokonaisuus alkoi yhteisellä illallisella, joka tulikin tarpeeseen, sillä muutama asiantuntija oli vaihtunut edellisen tapaamisen jälkeen. Toisena päivänä jokaiselle asiantuntijalla oli varattu 15 minuuttia aikaa esitellä oman maansa first respondereiden (FRS) viranomaisten

yhteistoimintaa terroritilanteissa. Edellisen asiantuntijavaihdon jälkeen tapahtuneet muutokset ja havainnot jaettiin osallistujien kesken. Kokoontumispaikkanamme toimi Campus Vesta, jossa koulutetaan alueen pelastus-, ensihoito- ja poliisihenkilöstö. Toisena päivänä puheenvuoronsa käyttivät myös Antwerpenin poliisin edustaja, Belgian armeijan sekä kansallisen kriisikeskuksen (CrisisCenter Belgium) edustaja. Lääkinnän edustaja kertoi havaintoja Brysselin iskujen lääkinnällisestä osuudesta ja siihen liittyneistä havainnoista, lisäksi Belgian kansallisen poliisin (Federal Police) edustaja kertoi kriisiviestinnästä ja sen vaatimuksista. Kolmas päivä lähes kokonaisuudessaan käytettiin neljän kokonaisuuden tarkasteluun: • operatiivinen kommunikaatio ja yleisön / kansalaisten informaatio • yhteistoiminta terroritilanteessa ja sen koordinointi • yhteinen varautuminen ja harjoittelu • yhteiset terveiset päättäjille

Kriisiviestinnän teoreettista läpikäyntiä.

Neljännen päivän seminaarin aiheena oli yhteistoiminta eri viranomaisten kesken ja uudet toimintamallit terrorismitilanteessa. Seminaariin osallistui noin 80 henkilöä Belgiasta ja Hollannista. Suurin osa osallistujista oli paloja pelastus- sekä ensihoitoon liittyvää henkilöstöä. Jokainen asiantuntija käytti 20 minuuttia oman maansa ja tietyn osa-alueen esittämiseen seminaarin yleisölle. Esittelin yleisölle tekemäämme koulutus-

pakettia ja siinä esitettyä yhteistoiminnan perustoimintamallia. Lisäksi kävin läpi suojaliivien käyttöön liittyvää ohjeistustamme, joka herättikin yleisössä kysymyksiä.

Havaintoja asiantuntijavaihdosta Asiantuntijavaihtoon lähteminen kannattaa ehdottomasti. Riippumatta taustasta tai kokemuksesta, kaikkien ehdotukset ja johtopäätelmät olivat samanarvoisia. Eri puolelta Eurooppaa saadut kokemukset ovat käytettävissä tai sovellettavissa Suomen oloihin ja erityispiirteisiin. Tapasin vaihdon aikana useita upeita ihmisiä, jotka edustavat pelastustoimen terrorismiin varautumisen saralla ehdotonta maailman huippua. Tällä hetkellä olemme perustamassa yhteistä yhteydenpitoryhmää vaihdossa olleiden kesken, jotta voimme vaihtaa tietoja tarvittaessa nopeastikin. Osallistujalta itseltään vaihto vaatii sosiaalista luonnetta ja jonkinasteista kykyä esiintyä. Päivät olivat pitkiä, mutta jokainen ilta päättyi illalliseen, jossa oikeastaan päivän anti summattiin yhteen. Lisäksi päivät olivat hektisiä, joten hyvien henkilökohtaisten suhteiden luominen jäi illalliselle ja sen jälkeiselle ajalle. Asiantuntijavaihdosta kannattaa poimia mukaan eri maiden käytänteitä ja kokemuksia. Niitä raportoimalla voimme kehittää omaa toimintaamme – tässä piileekin koko asiantuntijavaihdon ydin. Teksti ja kuvat: Tero Ihatsu 11

I n t e r s e c - m e s s u t j a - k o n f e r e n s s i 21 . – 2 3 .1 . 2

Intersec- messut yllät tivät la aj Dubain pelastustoimi toiminta KUVAT JA TEKSTI: ARTO LATVALA JA ARI KEIJONEN

uomalaisia palokalustovalmistajia ja -maahantuojia oli tutustumassa tammikuun puolivälin jälkeen Intersectapahtumakokonaisuuteen Dubaissa. Myös allekirjoittaneilla oli mahdollisuus olla mukana ja tutustua samalla paitsi tapahtuman tarjontaan myös Dubain pelastustoimeen ja sen erityishaasteisiin, mm. korkeiden rakennusten paloturvallisuuden osalta. Messut olivat iso positiivinen yllätys laajuudellaan ja tarjonnallaan. Kahdeksan näyttelyhallia ulko-osastoineen kokosi yli 1.300 näytteilleasettajaa kuudestakymmenestä maasta, ja kolmen päivän tapahtumakokonaisuus houkutteli paikalle peräti 30.000 kävijää. Messut kattoivat niin safetyn kuin securitynkin. Rytmil-

tään ja arkkitehtuuriltaan messut oli jaoteltu mainiosti: paloja pelastuspuoli oli L-mallisessa messukeskuksessa keskellä, sen vieressä molemmin puolin turvallisuuden lähiosa-alue jne. Mitä etäämmälle keskeltä siirryttiin, sitä vähemmän yhteistä kosketuspintaa oli. Kauimmaisena toisessa suunnassa taisivat olla arvokuljetusajoneuvot ja toisessa kyberturvallisuus. Kaiken kaikkiaan otollinen ja kaikkia kävijäryhmiä parhaiten palveleva kattaus. Näkisimmekö jotain tämän suuntaista Helsingissä vuonna 2019 – kaikki turvallisuuden osaalueet yhdessä, mukaan lukien palokalusto? Tässä jutussa muutamia poimintoja kuvakavalkadina mielenkiintoisista ja osin meille ei-niin tutuista uutuuksista.

Huip Y hte sekä lisuus

Vaikutt Vierailu järjestel

Kuvassa Khalifan sisäänkäynti

2 018 D u b a i

juudella an ja atavoilla an

pulla tuulee eiskuvassa A ri Keijonen, Arto Lat va la isäntä mme p ja Reima Ok elastuslaitoks kola elta ja Burj K sjohdosta. halifan turv al-

tava erikoisv ierailu Burj K halifaan u aloitettiin luennol la ra kennu ksen tu ly istä. rval lisuu

Kahden sammuttimen taktiikka Monissa maissa, kuten Arabiemiraateissa, kiinteistöissä on esimerkiksi pikapalopostin yhteydessä jauhesammutin ja CO2-sammutin – ja nykyisin usein myös vaahtosammutin. Koulutettu sammuttaja voi valita tilanteeseen sopivan sammutteen eikä näin ollen aiheuta välttämättä turhia jälkivahinkoja.

Luennon jälkeen pääsimme perusteelliselle tutustumiskierrokselle, jollaiselle tavallisella vierailulla ei ole asiaa. Jos rakennus muutoin on kromia ja luksusta, evakuointitasojen sisustus on varsin pelkistettyjä.

Sammuttimissa näkyvät merkinnät sammutteesta Messuilla tuli entistä enemmän esille sammuttimien selkeät merkinnät sisällöstä. Ikävä kyllä tämä merkintätapa ei ole vielä rantautunut Suomeen. Kuitenkin meillä on niin pelastusyksiköissä kuin kiinteistöissäkin erityyppisiä sammuttimia, jotka pitäisi tulipalotilanteessa tunnistaa helposti.

Turvallisuusviestijärobotti Isokokoinen robotti, joka tallusteli omalla osastollaan ja hieman messukäytävilläkin kysellen turvallisuuteen liittyviä asioita; tämä vekotin vangitsi päivittäin messuvieraiden katseet. Kovin kaukana ei liene enää se aika, jolloin robotiikan avulla voidaan hoitaa muitakin tehtäviä, vaikkapa työturvallisuusriskeimpiä tehtäviä.

Tapaaminen pelastuslaitoksen johdon kanssa Messuilla järjestyi yksityinen palaveri Dubai Civil Defencen [pelastuslaitoksen] johdon kanssa. Keskustelun aiheena oli korkeiden rakennusten paloturvallisuustekniikka sekä pelastuslaitoksen toimintataktiikka korkeissa rakennuksissa. Keskustelun pohjalta järjestyikin erikoisvierailu maailman korkeimpaan rakennukseen (830 m/163 krs.) Burj Khalifaan. Kuvassa vasemmalta Reima Okkola Merlintechistä, Arto Latvala KUPista, emiraatin apulaispelastusjohtaja Rashid Khalifa Bin M Buflasa, Ari Keijonen ja Juhani Härkönen Saurukselta.

Lentokoneen seinän läpäisy Sammutusleikkurilla voidaan läpäistä vaikka lentokoneen runko. Ihan vakuuttava demo Bristolin osastolla.

Vierailun keskeiset asiat Civil Defencen vierailun keskeisiä asioita oli Dubain turvallisen rakentamisen ohjaaminen, johon on haettu malleja mm. Yhdysvalloista NFPA-standardeista sekä Englannista. Pelastuslaitos seuraa jokaisen rakennusprojektin etenemistä työmaan sähköisen tietopankin kautta ja tekee eri vaiheessa tarkastuksia; mikäli paloturvallisuusasioissa on puutteita, työmaata sakotetaan. Lähes kaikki isot rakennukset on suojattu automaattisilla vesisammutusjärjestelmillä. Myös kiinteistöjen omilta turvallisuusorganisaatiolta vaaditaan osaamista, jota valvotaan mm. vuotuisilla evakuointiharjoi-

tuksilla, joihin pelastuslaitoskin osallistuu. Kaikissa isommissa rakennuksissa on vartijat sekä selkeät toimintaohjeet palohälytyksiä varten. Henkilökunta on koulutettu siivoojasta toimitusjohtajaan asti. Niinpä useimmat automaattiset palohälytykset selvitetään jo kiinteistön turvallisuusorganisaation toimesta, eikä pelastuslaitoksella välttämättä aina ole tarvetta mennä kohteeseen asti. Huomattavaa on, että kolmen miljoonan asukkaan Dubaissa palokuolemat ovat olleet jo vuosia 0-luokkaa, mutta ikävä kyllä juuri messujen aikaan sattui vakava huoneistopalo, jossa kuoli seitsemän henkilöä, suurin osa heistä lapsia.

”Multiskill”-sammutuskärry Useilla messuosastoilla oli erilaisia sammutuskärryjä sekä myös nk. yhdistelmäsammutuskärryjä, joiden pitäisi kuulua Suomessakin mm. kauppakeskusten, isojen varastojen ja teollisuuden tiloihin. Järeämpää välinettä voi käyttää kiinteistön oma turvallisuusorganisaatio tai myös pelastuslaitos tiedustelutilanteessa. Huomioitavaa on, että näiden järeiden laitteiden suihkun kantamat ja toiminta-aika ovat huomattavasti tehokkaammat kuin tavanomaisissa käsisammuttimissa.

Palomiehen jäähdytys sammutustehtävän jälkeen Yksi uusi tuote oli palomiehen jäähdytyslaite, joka on tarkoitettu käytettäväksi heti savusukelluksen jälkeen. Jäähdytys auttaa kehoa palautumaan nopeammin.

Spray-sammuttimet Tarjolla oli monilla osastoilla yhä enemmän uudentyyppisiä sammuttimia, joita ei ole luokiteltu käsisammuttimiksi; muutamat jo Suomessakin testatut pienet laitteet ovat osoittautuneet ihan käyttökelpoisiksi, ja ne istuvat pienempäänkin käteen hiuslakkapullon tavoin. 15

Hätäkeskuslaitoksen uusi johtokeskus

tukee viranomaistoimintaa 24/7 Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus 24/7 aloitti toimintansa 11.12.2017. Johtokeskuksen tarkoitus on tukea viranomaistoimintaa kansalaisten turvallisuuden edistämiseksi.

ohtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen kertoo, että uuden johtokeskuksen toiminnan tunnetuksi tekeminen on oleellista ennakoimisen ja valmiuden ylläpidon näkökulmasta. Käytäntöjä harjoitellaan päivittäin, jotta johtokeskuksessa olisi valmius toimia isompien kriisien tai tapahtumien varalta. Hätäkeskuslaitos on auttamisketjun ensimmäinen viranomaislenkki vastaanottaessaan puhelun, tehdessään riskiarvion ja välittäessään tehtävän eteenpäin. Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen tehtävä on tukea yhteisessä tilannekuvassa tarvittavaa ymmärryksen levittämistä. Johtokeskus tarjoaa apua ketterään viestintään yli viranomaisrajojen. – Me emme mene kenenkään tontille. Pelastus hoitaa pelastustehtävät, ja ensihoito ensihoitotehtävät. Me teemme Hätäkeskuslaitoksen töitä. Kun olemme tehneet riskiarvion, muut viranomaiset toimivat asiantuntemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti niin

1616

kuin tähänkin asti, päällikkö Jyrki Heinonen tiivistää. Heinonen kertoo esimerkin alkuvuodelta 2018, kun valtatie kuudella tapahtui kolmen rekan ja henkilöauton tieliikenneonnettomuus. Valtatie oli poikki ja tilannepaikalla oli Heinosen sanoin armoton hässäkkä. Tilannetta kentällä johtanut Kymenlaakson pelastuslaitoksen viranomainen soitti johtokeskuksen viranomaisnumeroon ja pyysi twiittaamaan, että autoilla liikenteessä olevat lähtisivät kiertämään muualle. Tilanne on esimerkki siitä, että johtokeskus on löydetty ja ymmärretty tarve hakea tehokkaampaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Heinonen painottaa, että vaikka tiedotusvastuu on aina tehtävää hoitavalla viranomaisella, voi johtokeskus antaa mainitun kaltaista viestinnällistä tukea silloin, kun vastuuviranomainen sitä toivoo ja pyytää. – Jos lapsi on kateissa ja poliisi pyytää, että välitämme tietoa eteenpäin, tuemme työtä ja-

kamalla tietoa – muiden viranomaisten, kansalaisten ja omaisten hyväksi, lisää Heinonen. Hätäkeskuslaitoksen Heinonen on tyytyväinen siihen, että Johtokeskuksen viranomaisnumero on löydetty. – Johtokeskus ja sen viranomaisnumero ovat olemassa, jotta tehtävät kyetään hoitamaan parhaiten – kansalaisten turvallisuuden hyväksi, painottaa Heinonen. Johtokeskuksen tehtäviin kuuluvat tilannejohtaminen, tilastointi ja raportointi, vaaratiedottaminen, hätänumeron häirinnän kitkemiseen liittyvät toimenpiteet, vika- ja häiriötilanteissa avustaminen, hätätekstiviestipalvelun yhteyspisteenä toimiminen, sisäisen ja ulkoisen operatiivisen viestinnän ylläpito sekä valmiussuunnitelman laatimisen ja siihen liittyvän harjoitustoiminnan johtaminen. Lisätietoa Hätäkeskuslaitoksesta ja johtokeskuksesta: www: www.112.fi, m@il: johtokeskus@112.fi

Johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen

Johtokeskuksen tehtävät Tilannejohtaminen Johtokeskus vastaa hätäkeskusverkoston tilannejohtamisesta ja tilannekuvan tuottamisesta sekä niihin liittyvästä viranomaisyhteistyöstä.

Tilastointi ja raportointi Sisäinen päivä- ja viikkoraportointi, tilannekuvan päivittäminen ja ylläpito

Vaaratiedottaminen Johtokeskus välittää vaaratiedotteet Yleisradioon ja muihin mediakanaviin. Hätäkeskukset välittävät saamansa vaaratiedotteet johtokeskukselle, jossa tiedotteet tarvittaessa käännätetään ja jatkolähetetään Yleisradioon. Hätäkeskukset pyrkivät ohjaamaan viranomaisia olemaan yhteydessä johtokeskukseen vaaratiedoteasiassa. Yleisradiosta tulevat vastasoitot tulevat ainoastaan johtokeskukseen riippumatta siitä onko vaaratiedotteen välittäjä hätäkeskuslaitos tai viranomainen.

Hätänumeron häirintä Hätänumeroon liittyvissä häirintätapauksissa otetaan yhteys johtokeskukseen, mikäli on tarvetta aloittaa tekniset toimenpiteet häirikkösoittojen rajoittamiseksi.

Vika- ja häiriötilanne Hätäkeskustoimintaan vaikuttavat laajat vika- ja häiriötilanteet tulee ilmoittaa johtokeskukseen. Johtokeskus avustaa tarvittaessa vikailmoitusten tekemisessä, seuraa viankorjauksen etenemistä ja pyrkii pitämään hätäkeskusverkostoa ajan tasalla.

Hätätekstiviestipalvelu Johtokeskus toimii yhteyspisteenä hätätekstiviestipalvelun rekisteröintiin liittyvissä asioissa.

Viestintä Johtokeskus vastaa sisäisestä operatiivisesta viestinnästä vuorokauden ympäri sekä virka-ajan ulkopuolella operatiivisten asioiden päivittämisestä viraston kaikille viestintäkanaville (112.fi-sivusto, Hellu, Twitter, Facebook, Instagram). Lisäksi johtokeskus seuraa ja jakaa eri yhteistyöviranomaisten tiedotteita.

Valmius ja varautuminen Johtokeskus johtaa valmiussuunnitelman laatimisen ja siihen liittyvän harjoitustoiminnan.

LUOTTAMUSHENKILÖT 2018 Riskienhallinta

Yritysturvallisuus

Puheenjohtaja:

Kari Telaranta vanhempi palotarkastaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (erovuorossa 2020)

Jäsenet:

Jäsenet: Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö, Pohjois-Savon pelastuslaitos (2019)

Matti Toppinen teollisuuspalo- ja vartiopäällikkö, Stora Enso Oyj (2019)

Seppo Lucenius paloinsinööri, Kanta-Hämeen pelastuslaitos (2018)

Jyri Leppäkoski pelastuspäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos (2020)

Pauliina Kopra johtava palotarkastaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (2019)

Olli Aromaa turvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj (2018)

Martti Honkala vs. kehitysinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos (2020)

Matti Helkamo liiketoimintajohtaja, Siemens Osakeyhtiö (2020)

Varajäsenet:

Mikko Parikka, paloja suojelupäällikkö, Stora Enso Oyj (erovuorossa 2020)

Varajäsenet:

1. varajäsen Elina Haapala turvallisuuskouluttaja, Pirkanmaan pelastuslaitos (2018)

1. varajäsen Veera Jämsén yritysturvallisuusjohtaja Finrail Oy (2018)

2. varajäsen Jarkko Jäntti, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (2020)

2. varajäsen Raine Dahlqvist projektipäällikkö, Safetymaster Oy (2019)

LUOTTAMUSHENKILÖT 2018 Pelastustoiminta

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Puheenjohtaja:

Ville Mensala esikuntapäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (erovuorossa 2020)

Jäsenet:

Ilkka Horelli johtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (erovuorossa 2020)

Jäsenet: Olli Korteniemi palotarkastaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (2018)

Veikko Salminen kunniapuheenjohtaja, Lahden VPK (2019)

Antti Virtanen, paloesimies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (2020)

Tommi Virtanen valmiuspäällikkö, Suomen Punainen Risti (2019)

Jorma Alho pelastuspäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (2018)

Pekka Sippola koulutuspäällikkö, Ylöjärven VPK (2018)

Kari Nurminen asemamestari, Helsingin pelastuslaitos (2019)

Mika Gröndahl puheenjohtaja, Kyrkslätt Brandkårer – Kirkkonummen Palokunta (2020)

Varajäsenet:

1. varajäsen Mika Siitonen, palomestari, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (2020)

1. varajäsen Mikko Nurmi palokunnanpäällikkö, Tammisalon VPK (2020)

2. varajäsen Jari Nieminen viestipäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos (2019)

2. varajäsen Kari Henttinen palokunnanpäällikkö, Kiskon VPK (2018)

LUOTTAMUSHENKILÖT 2018 Varautuminen ja väestönsuojelu

Hallinto ja tukipalvelut

Puheenjohtaja:

Juhani Carlson paloinsinööri, Kymenlaakson pelastuslaitos (erovuorossa 2020)

Jäsenet:

Torbjörn Lindström kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos (erovuorossa 2020)

Jäsenet: Ahti Burtsoff valmiuspäällikkö, Etelä-Savon pelastuslaitos (2020)

Jukka Valtoaho palopäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, (2020)

Katja Ahola viestintäpäällikkö, Huoltovarmuuskeskus (2019)

Jaakko Pukkinen pelastusjohtaja, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos (2020)

Kari J Leino valmiuspäällikkö, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos (2020)

Kimmo Markkanen tukipalvelupäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (2019)

Teemu-Taavetti Toivonen apulaispalopäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos (2019)

Varajäsenet:

1. varajäsen Tiia Tiesmäki vss-suunnittelija, Helsingin pelastuslaitos (2019)

1. varajäsen Peter Johansson pelastuspäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (2018)

2. varajäsen Juha Turkulainen palopäällikkö, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (2018)

2. varajäsen Antti Kinnunen palomestari, Kanta-Hämeen pelastuslaitos (2018)

Suomalaiset pelastusalan ammattilaiset suuntaavat

Pietariin kansainvälisen pelastustoiminnan erikoistumiskurssille Pietarin paloyliopiston asiantuntijat, kansainvälisten asioiden yksikön johtaja eversti Anna Medvedeva ja vanhempi opettaja, kapteeni Sergey Ilnitsky vierailivat Helsingissä helmikuussa 2018. Suomen Palopäällystöliiton neuvotteluhuoneessa kokouslistalla oli keväällä 2018 suomalaisille pelastusalan ammattilaisille järjestettävän koulutuskokonaisuuden järjestelyt sekä konferenssi.

uomen Palopäällystöliitto ja Kymenlaakson pelastuslaitos yhdessä Pietarin paloyliopiston kanssa järjestävät kansainvälisen asiantuntijakoulutuskokonaisuuden Suomen pelastuslaitosten palopäällystölle. Koulutukset järjestetään Pietarissa keväällä 2018. Viisipäiväiseen koulutukseen osallistujat tutustuvat muun muassa Venäjän hätätilaministeriö EMERCOMin toimintaan. Maailman muuttuessa myös pelastusalan työt muuttuvat. Kansainvälisen koulutusyhteistyön tarkoitus on tarjota laaja alusta oppimiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen yli valtiorajojen. Pietarin paloyliopiston kansainvälisten asioiden yksikön johtaja, eversti Anna Medvedeva arvelee, että Venäjän kulttuuripääkaupunkina tunnettu Pietari tarjoaa suomalaisille puitteet perehtyä muun muassa historiallisten rakennusten suojaamiseen ja suurten yleisötilaisuuksien tapahtumaturvallisuuteen. Koulutusyhteistyöltä odotetaan vastavuoroista oppia. – Odotamme voivamme oppia toisiltamme ja jakaa tietoa toimivista tavoista organisoida asioita, kertoo Pietarin paloyliopiston kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Anna Medvedeva. Tavoite on edistää onnettomuuksien ja katastrofien ehkäisyä kansainvälisesti. Suomen ja Venäjän pelastusviranomaisten yhteistyötä on rakennettu jo vuosikymmeniä. Vastaavanlaista koulutusta ei kuitenkaan aikaisemmin ole järjestetty. Osaamisen kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö ovat ajankohtaisia Suomessa erityisesti tulevien pelastustoimen uudistusten ja pelastuslain muutosten myötä. – Tarvitsemme lisää henkilöstöä, jolla on koulutusta kansain-

välisistä asioista. Toivon näkeväni nuorempienkin omaksuvan uusia käytänteitä ja saavan motivaatiota päivittäiseen työhön, painottaa koulutusprojektia koordinoiva, Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari. Kehystä yhteistyölle tarjoaa vuonna 1996 solmittu, Suomen ja Venäjän kahdenvälinen sopimus yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurauksien torjumiseksi (SopS 52/1996). Vielä Pietarin tapahtuman valmistelujen ollessa käynnissä järjestäjät arvelevat, että yhteistyö tulee jatkumaan vuoden 2018 jälkeenkin. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskarin mukaan koulutusta voisi tulevaisuudessa järjestää esimerkiksi myös palontutkinnan ja palotarkastusten näkökulmasta. – Tällaista ei ole aikaisemmin ollut Suomessa, joten nyt luomme jotakin uutta. Toivon, että tämä tulee olemaan osa kansainvälisen pelastustoiminnan kehitystä ja saamme uusia ajatuksia tulevaisuuden tekemiselle, Teemu Veneskari toteaa. Veneskari on itse ollut yksi koulutuksen alullepanijoista. Pelkästään koulutustapahtuman tarjoamien uusien ideoiden varaan ei tarvitse jäädä, sillä Suomen Palopäällystöliiton neuvotteluhuoneen kokouspöydässä Veneskari paljastaa, että ideoita tulevaisuudelle on jo olemassa.

Vasemmalta: kehittämispäällikkö Teemu Veneskari (Kymenlaakson pelastuslaitos), kansainvälisten asioiden vanhempi opettaja, kapteeni Sergey Ilnitsky (Pietarin paloyliopisto) koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi (SPPL), koulutusjohtaja Tomi Timonen (SPPL), toiminnanjohtaja Ari Keijonen (SPPL), puheenjohtaja Jari Sainio (SPPL) ja kansainvälisten asioiden yksikön johtaja, eversti Anna Medvedeva (Pietarin paloyliopisto).

Jaostojen kuulumiset

Toimintaa jäsenistön ammattillisen osaamisen kehittämiseksi Toimintavuoden 2018 aikana Pelastustoiminta-jaosto on vahvasti mukana mahdollistamassa operatiivisen päällystön ja alipäällystön ammatillisten valmiuksien kehittämistä. Pelastustoiminta-jaoston toiminta-ajatuksena on ylläpitää kollegiaalista yhteistyöverkostoa, jossa osallistutaan aktiivisesti ammatillisen kehittämisen ja yhteiskunnallisen turvallisuuden ajankohtaisiin asioihin niin lausuntojen antamisen kuin monipuolisten koulutustilaisuuksien muodossa. Jäsenistön ammattiosaamisen kehittäminen on keskeisimpiä Palopäällystöliiton ja Pelastustoiminta-jaoston tavoitteita. Hyvässä vauhdissa oleva vuosi 2018 tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia osallistua pelastustoiminnan johtamiseen ja asiantuntijuuden kehittämiseen painottuviin koulutustilaisuuksiin.

Koulutusmahdollisuuksia tarpeiden mukaisesti

elastustoiminta-jaoston johtokunta kokoontui helmikuun alussa suunnittelemaan jaoston jäsenistön ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistamisen toimintamuotoja vuoden 2018 aikana. Vahva yhteistyöverkosto, jossa pelastustoimen päällystö- ja alipäällystötehtävissä toimivat henkilöt sekä toimialamme viranomais- ja muut yhteistyötahot kokoontuvat kehittämään valmiuksiaan ja toimintamalleja yhdessä, on tämänkin vuoden koulutustarjonnan päälinjaus. Jaoston johtokunta on tuonut esille jäsenistöltä nousseita koulutustarpeita. Palopäällystöliiton laajaan koulutustarjontaan on saatu sovitettua jäsenistölle sekä kaikille kiinnostuneille mahdollisuuksia pelastustoiminnan ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen koulutustarjonnassa Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen on priorisoitu toimialan kärkihankkeeksi monella foorumilla. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät, johto- ja tilannekeskukset sekä viranomaisyhteistyö ovat keskeisesti esillä keskusteltaessa pelastustoimen ja pelastustoiminnan kehittämisestä. Teknisen tason johtamisen kasvaneet vaatimukset tulevat esiin operatiivisessa tieliikenneonnettomuuksien ja korkeanpaikantyöskentelyn johtamisessa. Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen tunnistetaan toimialalla avaintekijäksi. Toimintamalleja halutaan selkeyttää sekä yhdenmukaistaa tehokkaan pelastustoiminnan organisoinnin ja johtamisen mahdollistamiseksi, erityisesti laaja-alaisten uhkien torjunnassa. Pelastustoiminta-jaosto osallistuu vuoden 2018 aikana pelastustoiminnan johtamisen kehittämiseen suuntaavien koulutustapahtumien suunnittelu- ja järjestelytoimintaan. Koulutuskalenterissa on tarjolla seuraavia mahdollisuuksia kehittää omaa ammatillista osaamista kollegiaalisessa yhteistyöverkostossa: 22

Jaostojen kuulumiset Palopäällystöpäivät 2018 Maaliskuussa pelastus- ja turvallisuusalan toimijat kokoontuvat 21.– 24.3. perinteisille Palopäällystöpäiville. Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen on mukana torstain 22.3. teemaohjelmatarjonnassa. Alustuksissa käsitellään pelastustoiminnan johtamisen yhtenäistämistä ja tilannekeskusten roolia osana pelastustoiminnan johtamisjärjestelmää.

Road Rescue – Tieliikennepelastamisen koulutustapahtuma Syyskuussa on tarjolla Pelastustoiminta-jaoston toimintavuoden tärkein seminaari- ja koulutustapahtuma yhdessä Palopäällystöliiton henkilökunnan ja viranomais- sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Turvallisuusmessut palaavat Tampereen Messujen messuohjelmaan ja pelastusalan toimijat, välineiden ja kaluston valmistajat sekä myyjät kokoontuvat yhteen. Liiton toimiston väki, tieliikennepelastamisen toimikunta ja Pelastustoiminta-jaosto järjestävät Turvallisuusmessujen yhteydessä 11.–12.9.2018 Road Rescue -koulutustapahtuman. Tieliikennepelastamisen oppeja on vuosittain haettu Saksasta Rescue Days -koulutustapahtumasta, mutta nyt Tampereella järjestettävä koulutustapahtuma mahdollistaa viimeisimpien tieliikennepelastamisen toimintamallien päivittämisen ja harjoittelun kustannustehokkaasti kotimaassamme. Koulutustapahtuma rakentuu tieliikennepelastamisen tekniseen ja taktiseen johtamiseen painottuvasta työpajasta, jossa erilaisilla ja monipuolisilla rasteilla päästään käytännössä harjoittelemaan tieliikennepelastamisen toimintamalleja kalustovalmistajien moderneimmilla välineillä ja asiantuntijakouluttajien opastamana. Työpajan lisäksi tarjolla on seminaarityyppisesti teoriakoulutusta viranomaisyhteistyöstä tieliikennepelastamisessa, joissa asiantuntijaalustuksilla tuodaan esille pelastusviranomaisten, poliisin, ensihoidon ja Liikenneviraston tieliikennekeskuksen näkemykset yhteistoimintatehtävistä. Koulutustapahtuman osallistujilla on mahdollisuus olla mukana tieliikennepelastamisen työpajassa tai osallistua luento-osuuksiin omien ammatillisten kiinnostusten ja tehtäväkuvien mukaisesti. Koulutustapahtuman lisäantia ovat luonnollisesti kollegoiden ja yhteistyötahojen tapaaminen sekä yhteiset keskustelut osaamispääoman kasvattamiseksi.

Pelastustoimen asiantuntijuuden tukeminen Operatiivisen pelastustoiminnan substanssiosaamisen lisäksi päällystö- ja alipäällystötehtäviä tekeviltä odotetaan laaja-alaista asiantuntijuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä ammatillisia näkemyksiä yleiseen ihmisten turvallisuuden parantamiseen. Asiantuntijuus edellyttää vahvan tieto-pohjan ja kokemusten lisäksi kykyä perustella päätöksiä sekä erilaisten asiantuntijalausuntojen näkemyksiä.

Todistajana ja asiantuntijana oikeudessa

pelastustoimen kentältä lähtöisin. Asiantuntijalausuntoja, PRONTO -dokumentointia ja oikeudessa pelastustoimen asiantuntijana toimimista käsitellään oikeudellisesta näkökulmasta. Riskienhallinta- ja Pelastustoiminta-jaosto sekä pelastuslaitosten palontutkijat valmistelevat seminaaria yhdessä liiton henkilökunnan kanssa.

Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunta käyntiin Viime vuoden puolella Palopäällystöliiton liittohallitus päätti Pelastustoiminta-jaoston johtokunnan esityksestä perustaa korkeanpaikantyöskentelyn toimikunnan toimimaan Palopäällystöliiton alaisena asiantuntijaelimenä. Toimikunta perustettiin kentältä saadun esityksen perusteella ja sen tarkoituksena on kehittää ja tukea liiton sekä koko pelastusalan korkeanpaikantyöskentelyyn liittyvää asiantuntijatoimintaa sekä edistää korkeanpaikantyöskentelyä tekevien viranomaisten (pelastustoimi, poliisi, Rajavartiolaitos) välistä yhteistyötä. Liittohallituksen nimeämänä ja päätöksellä toimikuntaan kuuluu 4–6 jäsentä. Palopäällystöliitto käynnisti haun korkeanpaikantyöskentelyn kehittämisestä ja asiantuntijuuden jakamisesta kiinnostuneiden henkilöiden löytämiseksi toimikuntaan. Hakemuksia saapui runsaasti määräaikaan 15.1.2018 mennessä. Toimikunnan työskentely käynnistyy kevään aikana ja kuulemme varmasti suunnitelluista toimintamuodoista myöhemmin.

Toimialan kehityksessä mukana Meneillään on mielenkiintoinen toimintavuosi. Pelastustoiminta-jaoston johtokunta seuraa aktiivisesti toimialan uudistustyötä, keskustelua ja kehitystyötä. Kuluva talvi ja tuleva kevät tulevat varmasti tuomaan tullessaan lausuntopyyntöjä ja toimialan kehitykseen liittyviä keskustelunavauksia. Palopäällystöliitto ja Pelastustoiminta-jaoston johtokunta ovat mukana toimialan kehityksessä ja osaltamme tuomme jäsenistömme – kentän äänen – kuuluviin ammattiosaamisen kehittämisessä. Laittakaapa päivämääriä muistiin ja jakakaa tietoa työyhteisöissänne mahdollisuuksista osallistua oman ammattiosaamisen kehittämiseen kollegoiden kesken. Lisäinformaatiota ajankohtaisista asioista ja koulutustapahtumista on tarjolla Palopäällystöliiton viestintäkanavilla. Toiminnallista vuotta 2018 kaikille. Toivottavasti näemme mahdollisimman monen kanssa Palopäällystöpäivillä ja tulevissa koulutustapahtumissa. Talvisin terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja pelastustoiminta-jaosto

Toukokuulle 15.–16.5. on valmisteilla seminaari, jonka teemana on pelastusviranomainen todistajana ja asiantuntijana oikeudessa. Seminaari on tarkoitettu erityisesti pelastustoimintaan ja onnettomuuksien ehkäisytyötä tekeville. Palopäällystöliiton järjestämässä seminaarissa käsitellään teemaa laajasti alan toimijoidemme kokemuksien ja juridiikan asiantuntijoiden alustamina. Tavoitteena seminaarilla on kehittää yksilöiden valmiuksia, yhtenäistää ja jakaa hyviä kokemuksia toimialan toimintamalleista pelastusviranomaisten roolista asiantuntijalausuntojen laatijoina sekä niiden pohjalta argumentoinnista todistajana ja asiantuntijana eri tuomioistuimissa. Koulutustarve on 23

Jaostojen kuulumiset

Varautumisen pre-seminaari ”nextille levelille” A

lan ykköstapahtuma Palopäällystöpäivät tarjoaa neljän päivän ajan tiivistä keskustelua ajankohtaisista aiheista. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto on määrätietoisesti tehnyt työtä varautumisen nostamiseksi sen ansaitsemalle tasolle Palopäällystöliiton toiminnassa. Jaoston jäsenet ovat tältäkin osin aktivoituneet, antaneet palautetta ja osallistuneet runsaslukuisina tilaisuuksiin. Muutaman vuoden ajan varautumisen pre-seminaari on ollut puolipäiväinen tapahtuma ennen Palopäällystöpäiviä. Iloksemme Palopäällystöpäivät alkavat keskiviikkona 21.3.2018 kokopäiväisellä varautumisaiheisella seminaarilla. Ohjelma on kovatasoinen. Ulkoministeri Timo Soini valottaa terrorismin ja hybridiuhkien torjuntaan liittyvää kansainvälistä yhteistyötä. Turun joukkopuukotusta tarkastellaan niin pelastustoimen, ensihoidon kuin poliisin ja kaupunginkin näkökulmasta. Terrorismia tarkastellaan sekä teoreettisena että käytännön ilmiönä. Paneelikeskustelussa terrorismia ja hybridiuhkia tarkastellaan varautumisen monista eri näkökulmista. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä pääsee paikalle!

Jaoston johtokunta valitsi kokouksessaan jaoston varapuheenjohtajaksi Huoltovarmuuskeskuksen viestintäpäällikkö Katja Aholan. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen väestönsuojelusuunnittelija Tiia Tiesmäki toimii vastaisuudessa jaoston johtokunnan viestintävastaavana. Kun sinulla on varautumiseen tai väestönsuojeluun liittyviä juttuaiheita tai painavaa sanottavaa, ole rohkeasti Tiiaan yhteydessä (tiia.tiesmaki@hel.fi)

Jaostojen kuulumiset

Neljän feeniksin kilta perustettu P

alopäällystöliiton liittohallitus perusti viime syksynä Neljän Feeniksin Killan ja Kilta aloitti toimintansa 6.12.2017 Itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta. Killan tarkoituksena on koota yhteen sopimuspalokuntien päällikön, puheenjohtajan tai vastaavissa tehtävissä toimineita henkilöitä ja edistää osaltaan sopimuspalokuntaharrastuksen jatkumista. Kilta toimii yhdyssiteenä jo aktiivisen palokuntatoiminnan jättäneiden ja edelleen toiminnassa aktiivisesti olevien jäsentensä välillä sekä koota ja ylläpitää palokuntatoiminnan historiallisia perinteitä ja vaalia yhteisiä palokuntamuistoja. Killan jäseneksi voidaan hyväksyä Suomen Palopäällystöliiton jäsen. Jäseneksi hyväksyttävän tulee olla toiminut omalla palokuntaurallaan palokunnanpäällikkönä, palokuntayhdistyksen puheenjohtajana tai näitä vastaavassa tehtävässä. Jäseneksi voidaan hyväksyä myös henkilö, joka on suorittanut Palopäällystöliiton järjestämän sopimuspalopäällikkö-, teollisuuspalopäällikkö- tai palopäällikköseminaarin. Lisätietoja killan toiminnasta: Pekka Sippola 0500-766166.

Palopäällystöpäivät Lahdessa 21.-24.3.2018 Palopäällystöliiton kevään ykköstapahtuma, Palopäällystöpäivät, lähestyvät jo vauhdilla. Palopäällystöpäivien lauantaipäivän ohjelma on suunnattu erityisesti sopimuspalokunnissa mukana oleville ja päivä on toteutettu yhteistyössä SSPL:n ja SPEK:n kanssa.

Sopimuspalopäällikköseminaarien kehittäminen

ärjestyksessään neljäs sopimuspalopäällikköseminaari päättyi viime syksynä ja seminaarilaisten joukko kasvoi jälleen 26 aktiivisella palokuntavaikuttajalla. Yleisesti seminaarit on koettu erinomaiseksi alustaksi tutustua palokuntalaisuuteen monesta eri näkökulmasta ja tarkastella sopimuspalokunnan ja sopimuspalokuntalaisten johtamista sekä verkostoitua sopimuspalokuntien välillä. Seminaarien osalta on kuitenkin jo pitkään puhuttu niiden kehittämisestä ja tätä työtä varten liittohallitus on asettanut työryhmän, johon kuuluvat Ilkka Horelli (puheenjohtaja), Pekka Tähtinen, Tommi Virtanen, Mika Gröndahl, Jaana Turunen, Silvio Hjelt, Mikko Nurmi, Jens Tegengren ja Tomi Timonen (sihteeri).

Jaostojen kuulumiset

EIPÄS OLLUTKAAN – Yritysturvallisuuspäivät tammikuussa P

uheenjohtajana tulisi aina löytää positiivinen vire jaoston toimintaan ja näin yritän tehdä tälläkin kertaa, vaikka vielä pieni harmitus onkin mielessä. Yritysturvallisuusjaosto koki suuren pettymyksen tammikuussa, kun jaoston vuoden 2018 päätapahtuma Yritysturvallisuuspäivät Turussa jouduttiin perumaan ja 14 osallistujalle jouduttiin ilmoittamamaan koulutustapahtuman peruuntumisesta. Tämän johdosta Yritysturvallisuusjaoston johtokunta kutsutiin

kesken joululoman vieton ylimääräiseen kokoukseen. Pääaiheina olivat päätapahtuman peruuntumiseen johtaneiden juurisyiden puiminen ja jäsenistön tarpeiden ymmärtäminen. Kokouksen toimenpiteenä päädyimme siihen, että panostamme lyhyellä tähtäimellä Palopäällystöpäivien yritysturvallisuuden teemakoulutukseen ja erityisesti koulutuksen sisältöön. Lisäksi panostamme entisestään verkkokoulutusten laatuun ja markkinointiin.

Jaostojen kuulumiset

Viestintä tulee olemaan Yritysturvallisuusjaoston toiminnassa jatkossa merkittävässä roolissa ja tätä varten johtokunnan jäsenistä Veeralle on annettu tehtäväksi koulutusviestintä ja markkinointi sekä kehittäminen.

Kerro mielipiteesi Jatkotoimenpiteinä päätettiin järjestää jaoston jäsenistölle oma jäsenkysely, jotta johtokunta osaisi suunnitella jäsenistön näköistä ja tarpeen mukaista koulutusta sekä toimintaa. Tarkoituksena on haarukoida nykytyöelämän tuomat haasteet tapahtumiin osallistumiseen ja taas vastaavasti ymmärtää, mitä jäsenistö haluaa yritysturvallisuusjaoston toiminnalta. Vastaa sinäkin ja kerro mitä haluat liiton ja yritysturvallisuusjaoston sinulle tarjoavan. Kerro myös mitä toivoisit liiton ja jaoston tarjoavan yrityksellesi.

Nähdään Palopäällystöpäivillä Palopäällystöpäivien teemakoulutuksessa on mielenkiintoisia aiheita työpaikkaonnettomuuksien tutkinnasta sekä case sammutustyötä tehneen koneenhoitajan puristumisesta infrakuivaimen ja koneen runkopalkin väliin paperitehtaalla. Vastauksia haetaan kysymykseen: Mitä voimme oppia, kun tutkimme oikein ja jaamme tietoa eteenpäin? Tutustu tarkemmin ohjelmaan: www.sppl.fi/ppp2018 ja ilmoittaudu mukaan. Nähdään Lahdessa! Mikko Parikka Puheenjohtaja

Yritysturvallisuusjaoston vuoden ensimmäinen johtokunnan kokous koolla liiton toimistolla. Kuvassa vasemmalta Veera Jämsen (turvallisuusjohtaja, Finrail), Mikko Poutala (koulutuspäällikkö, SPPL), Tomi Timonen (koulutusjohtaja, SPPL), Mikko Parikka (Yritysturvallisuusjaoston puheenjohtaja ja turvallisuuspäällikkö, Stora Enso), Olli Aromaa (turvallisuuspäällikkö, Elisa) ja Matti Helkamo (jaoston sihteeri ja liiketoimintajohtaja, Siemens)

Jaostojen kuulumiset

Riskienhallinnan jaoston kuulumiset R

iskienhallintajaoston jaostokokouksessa 8.11.2017 päätettiin päästää jaoston puheenjohtajan tehtäviä menestyksekkäästi hoitanut Martti Honkala Pirkanmaan pelastuslaitokselta ansaitulle tauolle. Honkala jatkaa jaoston varapuheenjohtajana. Jaoston johtokunnan muut jäsenet ovat Pauliina Kopra, Paavo Tiitta ja Seppo Lucenius. Jarkko Jäntti ja Elina Haapala toimivat johtokunnan varajäseninä. Riskienhallintajaoston lausuntovastaavana jatkaa Kari Telaranta ja sihteeriksi valittiin Elina Haapala. Onnettomuuksien ehkäisyn syksyn opintopäivien valmistelu on alkamassa ja aloitteita päivillä käsiteltäviksi asioiksi ja teemoiksi otetaan vastaan. Yhteyttä voi ottaa SPPL:n kotisivujen kautta tai ottamalla yhteyttä jaoston johtokunnan jäseniin. Kun pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ja Suomen Palopäällystöliiton ehdotuksia työ- ja elinkeinoministeriön alaiseen Turvallisuustekniikan neuvottelukuntaan ei sellaisenaan hyväksytty, riittävän edustajiston saavuttamiseksi päädyttiin kumppanuusverkoston ja liiton yhteistyössä nimeämään neuvottelukuntaan varsinaisen jäsenen (Harri Setälä / kumppanuusverkosto) ja hänen varajäsenensä (Kari Telaranta / SPPL) tueksi asiantuntijoita neuvottelukunnan alaisiin jaostoihin seuraavasti: Atex-jaosto: Palotarkastusinsinööri Saila Salomäki / Pirkanmaan pelastuslaitos Kaasujaosto: Pelastusjohtaja Harri Setälä / Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Painelaitejaosto: Johtava palotarkastaja / Anu Puttonen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Prosessijaosto: Valvontapäällikkö vs. Kari Telaranta / Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Räjähdejaosto: Johtava palotarkastaja Markus Latva-Aho / Helsingin pelastuslaitos Neuvottelukuntaan perustetaan mahdollisesti myös automaatio- ja kyberturvallisuusjaostot sekä onnettomuuksista oppimisen jaostot, mutta näistä ei ole vielä tehty päätöksiä.

Koulutuskiertue:

Asetus rakennusten paloturvallisuudesta

sana rakentamismääräysten uudistusta asetus rakennusten paloturvallisuudesta tuli voimaan 1.1.2018. Uusi asetus sisältää lukuisia muutoksia aiempiin määräyksiin verrattuna. Uudistuksen tavoitteena on vähentää tulkintoja ja yhdenmukaistaa turvallisuustasoa. On tärkeä saada käyttöön yhteneväiset linjaukset asetuksen soveltamisesta. Suomen Palopäällystöliitto järjestää kevään aikana yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa viranomaisille suunnatun rakennusten paloturvallisuutta käsittelevän koulutuskiertueen.

Tervetuloa kuuntelemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan asetuksen soveltamisesta käytäntöön. 2.3. Helsinki 14.3. Kuopio 15.3. Kouvola 20.3. Pori 21.3. Jyväskylä 10.4. Turku 11.4. Oulu 19.4. Kokkola 28

www.sppl.fi/asetushelsinki www.sppl.fi/asetuskuopio www.sppl.fi/asetuskouvola www.sppl.fi/asetuspori www.sppl.fi/asetusjkl www.sppl.fi/asetusturku www.sppl.fi/asetusoulu www.sppl.fi/asetuskokkola

Jaostojen kuulumiset

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumisia Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta 2018

allinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta jatkaa samalla porukalla kuin viime vuonna. Jaoston johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Torbjörn Lindström. Muut johtokunnan jäsenet ovat Kimmo Markkanen, Jaakko Pukkinen, Teemu-Taavetti Toivonen ja Jukka Valtoaho. Lindström jatkaa liittohallituksen jäsenenä ja Toivonen aloitti hänen varajäsenenään.

PALOKUNTAASEMATUNNUKSET Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Tyhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 31,65 e/pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 34,65 e/pari

Olkapoletit

ROAD SHOW

Pelastustoimen kehittämisen road show -kierros on saanut avustuksen Palosuojelurahastolta. Kierros aloitetaan syksyllä 2018, jolloin pelastustoimen uudistuksesta toivotaan olevan enemmän kerrottavaa. Kierros oli tarkoitus aloittaa jo viime syksynä, mutta vuodella lykätty uudistuksen aloitus siirsi myös road show’n aloitusajankohtaa. Road show’n tarkoitus on tuoda pelastuslaitoksiin näkyväksi, mitä pelastustoimen uudistuksessa tehdään ja kuinka pelastuslaitokset ja niiden henkilöstö voivat olla mukana alan kehittämisessä – ja kuinka maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitoksissa tehtävään työhön.

Hinta: 28,85 e/pari

Olkavarsilaatat

Hinta: 24,85 e/kpl

Hihalaatat

Hinta: 28,85 e/pari

Nimilaatat

Hinta: 17,30 e/kpl

Palopäällystöliitosta myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne. Tilaukset: puh. 0440 344 112, www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi

PALOKUN T

TARUUS ES

SUOMEN M IEN

JE H

U M A L JA

Palokuntien SM 2018

Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuyksiköt Suomenmestaruuskilpailuun Nurmoon Seinäjoelle lauantaina 19.5.2018. Kilpailun järjestää Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailun teema on pelastusyksikön jäsenten pelastustekniset perustaidot. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava viimeistään 20.4.2018 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: - kilpailuyksikön nimi - kilpailusarja - yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti - laskutusosoite. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä.

KOKOUSKUTSU Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n KEVÄTLIITTOKOKOUS pidetään perjantaina 23.3.2018 klo 12.45 Sibeliustalolla, Ankkurikatu 7, Lahti. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat ja ylimääräisenä asiana valitaan Varautumisen ja väestönsuojelun jaoston edustajan varajäsen liittohallitukseen. Tervetuloa!

Palopäällystö-Golf pelataan perjantaina 15.6.2018

Kartano-Golf kentällä Joroisissa Tapahtuma on tarkoitettu liiton jäsenille ja sidosryhmien edustajille. Sarjat: HCP 0 – 18 HCP 18,1 – 36

Tasoituksellinen lyöntipeli Pistebogey

Lisäksi erikoiskilpailuina lähimmäksi lippua ja suorin draivi. Kilpailuaikataulu: - Kokoontuminen ja aamupala Klubilla alkaen 7.30 - Kilpailun avaus ja ohjeet 8.30 - Yhteislähtö 9.00 - Lounas ja palkintojen jako n.13.30 Kilpailuun pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä 40 osanottajaa. Osallistumismaksu on 40 € sisältäen aamupalan ja lounaan. Ilmoittautumiset Palopäällystöliiton toimistolle viimeistään 1.6.2018 mennessä pirita.ranck@sppl.fi. Ilmoita samalla pelastuslaitoksesi tai sidosryhmäsi, kotiseurasi ja tasoituksesi. Majoitusvaihtoehdoista löytyy tietoa www.kartanogolf.fi/palvelut Lisätietoja tapahtumasta ja harjoituskierroksesta antaa yhteyshenkilö Pentti Rastas 0400 372 889, pentti.rastas@ptp.fi. Tervetuloa Joroisiin ensimmäisten Palopäällystö-golf -kisojen areenalle!

Merkitse kalenteriin! 26.5. MC FIRE OFFICERS -TAPAHTUMA Kevään kokoontumisajo järjestetään tänä vuonna Oulussa Hymyilevän Motoristin kevätpäivä 2018 -tapahtuman yhteydessä (www.hymyilevamotoristi.fi) lauantaina 26.5.2018, jos saamme tarpeeksi ilmoittautumisia tapahtumaan. MC Fire Officers kerhon osalta kokoontuminen järjestetään, jos vähintään kymmenen kerhomme jäsentä ilmoittautuu toimistoon 18.5.2018 mennessä. MC Fire Officers kokoontuminen tapahtuu 26.5.2018 klo 8.00 Oulun paloasemalla. Paloasemalla nautitaan kahvit ja sämpylät. Meidät ottaa vastaan päivystävä palomestari ja hän pitää pienen infon Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksesta. Tilaisuuden jälkeen siirrytään yhteisesti paraatia varten Ideaparkin kokoontumispaikalle. Ajon jälkeen saunomme Radisson Blue hotelilla (tai jossakin muualla) klo 17.00 - 19.00. Saunan jälkeen voimme osallistua Hymyilevän Motoristin Kevätpäivien iltatapahtumaan Radison Blu hotellissa. (Paloasemalla ei ole tilanpuutteen vuoksi mahdollista yöpyä.) Kevätpäivän virallinen ohjelma alkaa klo 10.00 kokoontumisella Oulun Ideaparkissa, osoite Ritaharjuntie 49, Oulu. Täältä ohjelma jatkuu klo 11.30 paraatiajolla päättyen päätapahtumaan Oulun Kuusisaaren virkistysalueelle. Päivän ohjelma päättyy motoristibileiden merkeissä Radisson Blue hotellissa. Lisätiedot Olli Korteniemi puh. 0500687568 tai o.korteniemi@gmail.com. Ilmoittautumiset liiton toimistoon 18.5. mennessä pirita.ranck@sppl.fi.

Palorullaovet ja savuverhot

championdoor.com

Pehmustettujen huonekalujen ja patjojen paloturvallisuudella huomattava merkitys terveyteen –

FEU-työryhmä teki esityksen palotestauksesta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palopäällikkö Pasi Paloluoma osallistui FEUn (Federation of the European Union Fire Officer Associations) käynnistämään projektiin. Projektin aiheena oli pehmustettujen huonekalujen ja patjojen paloturvallisuuden testauksen yhdenmukaistaminen EU-alueella.

hmiset viettävät kotonaan paljon aikaa, joten tarve tehdä kodista mahdollisimman mukava on luonnollinen. Lisääntyneen viihtyvyyden tavoittelun seurauksena kodeissamme on enemmän elektroniikkaa ja pehmustettuja huonekaluja kuin koskaan aiemmin. Sänkyjen koot ovat kasvaneet. Patjat ovat entistä paksumpia. Koti on täynnä muovipohjaisia tuotteita, joka on palon kannalta merkittävää ja tehokasta polttoainetta. Entistä voimakkaammin palavat tuotteet johtavat merkittävään muutokseen myös palon kehittymisessä. Sain mahdollisuuden osallistua FEUn käynnistämään projektiin pehmustettujen huonekalujen ja patjojen paloturvallisuuden testauksen yhdenmukaistamisesta EU-alueella. Lähtökohtana testimetodien päivittämiselle oli erityisesti pelastustoimen näkökulma. Työryhmän tehtävänä oli laatia esitys mallista, jota voitaisiin soveltaa koko EU-alueella pehmustettujen huonekalujen ja patjojen paloturvallisuuden kehittämisessä. Projekti keskittyi kokonaisuudessaan kotitalouksien huonekaluihin, koska valtaosa henkilövahingoista

Patjan syttyminen tai osallistuminen paloon: Huolimattoman tupakoinnin seurauksena syttynyt sängyn patja. Palosta aiheutui palokuolema. Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

tulipaloissa syntyy nimenomaan kotitalouksissa. Hanke rahoitettiin EU Exchange of Experts -rahoituksella. Omalta osaltani se tarkoitti rahoitusta käytännössä asiantuntijavaihtoon ja kolmeen asiantuntijatapaamiseen osallistumiseen. Mukana työryhmässä olivat isäntäroolissa toimineet asiantuntijat Hollannista sekä muut asiantuntijat Ruotsista, Espanjasta, Puolasta, Englannista, Belgiasta ja Suomesta. Osaamisaluetta oli mukana varsin laajasti. Ryhmästä löytyi osaamista ja kokemusta muun muassa palotestauksen, -tutkimuksen, -tutkinnan ja operatiivisen toiminnan osalta. Lisäksi ryhmän toimintaan osallistui useita huonekalualan ammattilaisia Euroopasta. Ryhmä kokoontui kolmesti ja jokainen tapaaminen kesti viisi päivää. Ensimmäinen

tapaaminen oli Arnhemissa (Hollanti), toinen Bilbaossa (Espanja) ja viimeinen Southamptonissa (Englanti). Tapaamisten välissä tehtiin luonnollisesti kotiläksyjä ja vaihdettiin tietoa ja kommentteja sähköpostin ja pilvipalvelun välityksellä.

”First mover” Jo työryhmän aloitusvaiheessa tiedettiin, että eräs merkittävä huonekaluteollisuuden toimija olisi taustalla mukana ja antaisi näkemyksiään siitä, mikä voisi olla mahdollista ja mikä vaikeasti saavuttavissa, kun mietitään huonekalujen valmistusta kotitalouksien paloturvallisuuden parantamisen suhteen. Tämä ”ensitoimija” on yhä tätä tekstiä kirjoitettaessa taustalla, mutta on näyttänyt vihreää valoa työryhmän testausmääritelmien

osalta. Ensitoimija siis kokee testivaatimusten täyttymisen olevan saavutettavissa – valtaosaltaan myös ilman kemikaalien käyttöä.

Testisuositukset Suomessa kotitalouksiin ei saa valmistaa tai myydä pehmustettuja huonekaluja tai patjoja, jotka syttyvät palamaan savukkeesta. Tätä testataan testeillä EN1021-1 ja EN 5971. Vaikka suuri osa paloista alkaa edelleen kytevästä savukkeesta, myös pieniä liekkipaloja raportoidaan jatkuvasti sytytyslähteinä. Pahimmillaan sytytyslähde on patjan tai pehmusteen ulkopuolella, mutta palon kehittyessä se riittää sytyttämään patjan tai pehmusteen. Työryhmän esitys pyrkii nimenomaan estämään kyseisten tuotteiden syttymisen tai ainakin hidastamaan pala-

Suomessa myyty huonekalu ei saisi haitata terveyttä, eikä myöskään syttyä herkästi – mutta mihin raja vedetään? misketjua siten, että ihmisillä olisi riittävästi aikaa toimia, kun palo havaitaan. Työryhmän näkemys onkin aiempaa kansallista mallia huomattavasti vaativampi. Huonekalut ja patjat tulisi testata edellä mainittujen testien lisäksi myös niin sanotuilla liekkitesteillä EN1021-2 ja EN 597-2 sekä pienellä puutapulitestillä BS 5852 ja BS 6807.

Kemikaalien käyttö palosuojauksessa Useat patjat ja pehmustetut huonekalut saavuttavat vaaditut palo-ominaisuudet siksi, että ne on käsitelty kemikaaleilla. Suomessa

myyty huonekalu ei saisi haitata terveyttä, eikä myöskään syttyä herkästi – mutta mihin raja vedetään? Suomessa on todettu tapauksia, joissa kotiin tuotu uusi huonekalu on aiheuttanut voimakkaita allergisia oireita käyttäjälleen. Huonekalun pehmeä osa saattaa pumpata kemikaalia eli tuotteen kyllästeainetta huoneilmaan, mikä sekoittuu huonepölyn kautta hengitysilmaan ja siitä edelleen ihmisen verenkiertoon. Tämän vuoksi on äärettömän tärkeää, että mikäli paloturvallisuutta edistetään kemikaalein, tulee niiden täyttää REACH -lainsäädännön terveysvaatimukset. Selvittelin asiaa soittamalla muutaman puhelun kotimaisille huonekaluvalmistajille. Vaikka kansalliset testivaatimukset eivät edes tällä hetkellä ole kovin vaativia, vaikuttaa huonekaluteollisuudessa olevan hyvin tyypillistä se, että kyseessä olevat huonekalun pehmusteosat on käsitelty palosuoja-aineilla. Olivatpa kemikaalit REACH -hyväksyttyjä tai ei, vaikuttaa siltä, että huonekaluvalmistajat eivät välttämättä kehitä tuotteitaan siten, että paloturvallisuusominaisuudet voitaisiin saavuttaa muun tuotekehityksen avulla. Työryhmän ensisijainen toive on, että paloturvallisuustavoitteisiin voitaisiin päästä ilman palonsuojakemikaaleja.

Paloturvallisuuteen panostettava tuotteen suunnitteluvaiheessa Pehmustettujen huonekalujen ja patjojen osallisuus palossa johtaa usein nopeasti vakaviin henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin tai vähintäänkin merkittäviin palovahinkoihin. Sen vuoksi on tärkeää panostaa kyseisten tuotteiden suunnittelu- ja valmistusvaiheessa nimenomaan tuotteiden paloturvallisuuteen. Työryhmä sai työnsä päätökseen toukokuussa 2017 ja luovutti raporttinsa FEUlle. Raportin sisältö tulisi viedä EU-jäsenmaissa kansalliselle tasolle, eli saada huonekaluvalmistajat noudattamaan raportissa esitettyjä testausvaatimuksia. Raportin laatineen työryhmän toiveena on, että huonekaluvalmistajat ottaisivat asian vakavasti ja noudattaisivat raportin suosituksia. Asian tärkeys ja vakavuus huomataan toivottavasti myös kansallisessa päätöksenteossa. Pasi Paloluoma palopäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitos

FEU:n asettama työryhmä. Eturivi: Daniel Maloziec, Ida Larsson, René Hagen, Javier Elorza Gomez, Margo Karemaker, Damien Watts ja Dieter Brants. Takarivi: Eugène van Mierlo, Anton Hörnqvist ja Pasi Paloluoma. Kuvasta puuttuvat työryhmän toimintaan aktiivisesti osallistuneet Lieuwe de Witte ja Mike Hagen.

Huomionosoitukset

Huomionosoitukset Erityisansioristi nro 59 Pietikäinen Olli, pelastuspäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 60 Hynynen Pekka, palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Ansioristi Hintsala Marko, turvallisuusinsinööri, Ylivieskan VPK/Knorring Oy Huttunen Tapio, poliisipäällikkö, Lounais-Suomen poliisilaitos

Erityisansioristi

Joki Harri, palokunnanpäällikkö, Salmentaan VPK Lepistö Jari, kumppanuusverkoston koordinaattori, Kuntaliitto Lindell Pia, filosofian maisteri, Asianajotoimisto Lindell Oy Paloluoma Pasi, palopäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Pousi Jouni, erityisasiantuntija, sisäministeriö Ryynänen Pasi, johtaja, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Ansiomitali

Haapanen Pekka, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Hasari Marko, toimitusjohtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kahlos Mirva, pelastusylitarkastaja, sisäministeriö Kaituri Osku, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Ansioristi

Keskinen Tero, yksikönjohtaja, Ylihärmän paloasema Koskinen Riku, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Leinonen Mira, pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Männikkö Tiina, neuvotteleva virkamies, sisäministeriö Nikula Kim, järjestön johtaja, Suomen palomiesliitto Rautakumpu Reino, ylipalomies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Rostedt Marko, palomies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Sillanmäki Roni, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Suominen Kari, palomies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Ansiomitali

35 35

Liittohallituksen kokoukset

LIITTOHALLITUS 5/17

LIITTOHALLITUS 1/18

Vuoden 2017 viimeinen kokous pidettiin 13.11. Skype-kokouksena, ja kokoukseen osallistui 1 + 6 + 1 henkilöä.

Vuoden 2018 ensimmäinen kokous pidettiin 15.1. Eduskunnan Pikkuparlamentissa, ja kokoukseen osallistui 1 + 6 + 1 +1 henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin seitsemän jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 2010 jäsenestä sekä 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kaksi Erityisansioristiä, neljä Ansioristiä sekä kahdeksan Ansiomitalia. Todettiin seuraava lausuntopyyntö - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Vahvistettiin seuraavat lausunnot - Luonnos kansalliseksi CBRNE-strategiaksi - Kansallinen standardiehdotus SFS 3352 Palavien nesteiden jakeluasema Liite-ehdotukset C ja D Todettiin, että liiton ja kumppanuusverkoston yhteisenä edustajana Turvallisuustekniikan neuvottelukunnassa 1.1.2017 alkaneella kolmivuotiskaudella on varsinaisena jäsenenä pelastusjohtaja Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, ja hänen varajäsenenään vanhempi palotarkastaja Kari Telaranta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Nimettiin asiantuntijaksi EU Exchange of Experts: ”FRS and terror acts: how should first responders be prepared to this new threat” -ohjelmaan palomies Tero Ihatsu, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Vahvistettiin liiton osallistuminen Sopimuspalokuntahenkilöstön koulutusjärjestelmän kehittämisverkoston toimintaan ja koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaan toimiminen siinä liiton edustajana. Merkittiin tiedoksi SPEKin hallituksen nimeämä uusi tulityötoimikunta kaudelle 2018-2020. Palopäällystöliiton edustajana siinä jatkaa paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka, Stora Enso Imatra, ja uutena jäsenenä teollisuuspalopäällikkö Harri Koivisto, Mayer Turku. Päätettiin ehdottaa SPEKin hallituksen alueellisen pelastustoimen vastuualueen varsinaiseksi jäseneksi pelastusjohtaja Tero Mäkeä, Pohjanmaan pelastuslaitos, ja tämän varajäseneksi pelastusjohtaja Jaakko Pukkista, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Vahvistettiin sopimus Tulsu-tulityöpalvelun kaupasta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Systems Garden Oy:n kanssa. Päätettiin perustaa Korkeanpaikan työskentelyn toimikunta ja vahvistettiin sille ohjesääntö. Sääntöjen mukaisesti valmisteltiin syysliittokokouksen käsiteltäväksi toimintasuunnitelma 2018, jäsenmaksut ja talousarvio 2018 sekä todettiin erovuoroiset liittohallituksen jäsenet. Nimettiin SM-kilpailut 2018 järjestelytoimikuntaan puheenjohtajaksi Keijo Kangastie sekä jäseniksi Ville Kultalahti, Jari Mäki-Teppo, Ari Koivisto, Hannu Puranen, Jani Välimaa, Petri Yli-Mannila, Marko Latvala, Jari Kankaanpää, Joona Övermark, Virpi Mäkipelto, Maunu Peltokoski ja Maria Antila. 36

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 17 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1993 jäsenestä sekä 9 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kaksi Ansioristiä sekä kaksi Ansiomitalia. Valittiin liiton 1. varapuheenjohtajaksi Torbjörn Lindström ja 2. varapuheenjohtajaksi Mikko Parikka. Työvaliokuntaan nimettiin liittohallituksen puheenjohtaja Jari Sainio ja toiminnanjohtaja Ari Keijonen sekä varapuheenjohtajat Torbjörn Lindström ja Mikko Parikka. Nimettiin jatkamaan Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikuntaan vuosiksi 2018 ja 2019 palomies Saku Sutelainen, sekä uutena pappi Jaakko Linko. Todettiin seuraava lausuntopyyntö - Kemikaalikohteiden suojaamista lainvastaiselta toiminnalta selvittäneen työryhmän raportti Vahvistettiin seuraavat lausunnot - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta - Luonnos seurakunta- ja hautauspalvelujen ammattitutkinnon perusteista Päätettiin kutsua liiton kevätliittokokous koolle perjantaiksi 23.3.2018 klo 12.45 Sibeliustaloon, Lahteen. Lisätiedot: Ari Keijonen, 040 588 4112

Uudet jäsenet

UUDET JÄSENET Riskienhallinta Partio-Tikkanen Sanni, palotarkastaja, Kymenlaakson pelastuslaitos Salomäki Saila, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos Saukkonen Tomi, opiskelija Virtanen Aarto, palotarkastaja, Satakunnan pelastuslaitos

Yritysturvallisuus

Poutala Mikko, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Talvitie Matti, teollisuuspaloesimies, Stora Enso Sunila Mill

Pelastustoiminta

Frantti Janne, vs. paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Järvinen Reko Antero, ylipalomies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Koski Panu, palomies, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Kuusisto Tero, pelastusylitarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Laakso Lauri, palopäällystöopiskelija Oravainen Miikka, vs. paloesimies, Pohjois-Savon pelastuslaitos Sahi Olli, vs. paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Kylökäs Esa, yksikönjohtaja, Lammin VPK Niemi Mikko T., varapäällikkö, Salmentaan VPK Kaunisvaara Kalle, palokunnanpäällikkö, Sammatin VPK Koskinen Tero, yksikönjohtaja, Kaarinan VPK Lindfors Sami, palokunnanpäällikkö, Ylöjärven VPK Rinne Lassi, miehistö varajohtaja, Helsingin VPK Virtanen Ville, yksikönjohtaja, Taivassalon VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu

Keijo Koikkalainen, ammatillinen opettaja evp.

Hallinto ja tukipalvelut

Franzen Johanna, suunnittelija, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Hokkanen Ari-Pekka, ensihoitomestari, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Pummila Jouni, palopäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos Smedlund Tom Christian, ensihoitomestari, Pohjanmaan pelastuslaitos 37

Kevään 2018 koulutuskattaus

TA A OT

! N E LTE

Palopäällystöpäivät

Rehtorit ry:n, Pelastusopiston, Helsingin pelastuskoulun, Kuntaliiton

2018 21.–24.3.2018 Lahdessa

ja SPEK-ryhmän kanssa. Turvallisuusfoorumi järjestetään m/s Silja

Viimehetken ilmoittautumisia

Serenadella Helsinki–Tukholma-risteilynä.

otetaan vastaan: Sppl.fi/ppp2018

Turvallisuusfoorumiin ovat tervetulleita kaikki opetusalan turvallisuuden edistämisen parissa työskentelevät oppilaitosten edus-

Väkivalta ja uhkatilanne -koulutus

tajat, yksityiset palveluntarjoajat, julkishallinnon sivistystoimen vastuu- ja luottamushenkilöt, turvallisuusviranomaiset sekä kaikki

Väkivallan uhkatilanteet ovat valitettava osa auttaja-ammattien

muut opetusalan turvallisuuden kehittämisestä kiinnostuneet.

arkea. Lisääntyneet työntekijöihin kohdistuvat väkivallanteot ja

Turvallisuusfoorumin tarkoituksena on ylläpitää keskustelua ope-

väkivallalla uhkaaminen luovat uudenlaisia haasteita myös pelas-

tusalan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja edistää turvallisuus-

tusalalle. Suomen Palopäällystöliitto tarjoaa pelastusalan toimijoille

kulttuuria sekä antaa käytännönläheisiä malleja sen kehittämiseksi.

uhkatilannekoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on pyrkiä välttämään mahdollisia uhkatilanteita ja minimoimaan niiden seurauksia. Oikeat toimintatavat luovat turvallisuutta työntekijän lisäksi työyhteisölle ja asiakkaille.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: sppl.fi/opetf2018

Opetusalan turvallisuuspalkinto on haettavana – ehdota palkinnon saajaa! Opetusalan turvallisuuspalkinto 2018 on

Lisätietoa: Sppl.fi/uhkatilannekoulutus

Asetus rakennusten paloturvallisuudesta tuli voimaan tammikuussa 2018 – koulutuskiertue viranomaisille

haettavana. Sen tarkoituksena on paitsi OPETUSALAN TURVALLISUUSPALKINTO 2018

nustaa muita toimimaan turvallisuuden eteen. Opetusalan turvallisuuspalkinto

Osana rakentamismääräysten uudistusta asetus rakennusten palo-

myönnetään

turvallisuudesta tuli voimaan 1.1.2018. Uusi asetus sisältää lukuisia

muuksien ehkäisytyöstä tai toiminnasta,

na on vähentää tulkintoja ja yhdenmukaistaa turvallisuustasoa. Ter-

esimerkillisestä

onnetto-

jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen

muutoksia aiempiin määräyksiin verrattuna. Uudistuksen tavoitteeMatti Waitinen Palkintolautakunnan puheenjohtaja

Tomi Timonen Palkintolautakunnan sihteeri

määrää. Perehdy kriteereihin tarkemmin

vetuloa kuuntelemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan asetuksen

osoitteessa sppl.fi

soveltamisesta käytäntöön.

Turvallisuuspalkinnon saaja julkiste-

Koulutukset ja ilmoittautumiset: 2.3. Helsinki

www.sppl.fi/asetushelsinki

14.3. Kuopio

www.sppl.fi/asetuskuopio

15.3. Kouvola

www.sppl.fi/asetuskouvola

20.3. Pori

www.sppl.fi/asetuspori

21.3. Jyväskylä

www.sppl.fi/asetusjkl

10.4. Turku www.sppl.fi/asetusturku 10.4. Skype www.sppl.fi/asetusskype 11.4. Oulu www.sppl.fi/asetusoulu 19.4. Kokkola

www.sppl.fi/asetuskokkola

Opetusalan turvallisuusfoorumin ilmoittautuminen käynnissä Suomen Palopäällystöliitto järjestää Opetusalan turvallisuusfoorumin 17.– 19.4.2018 yhteistyössä Opetushallituksen, aluehallintovirastojen, OAJ:n, Suomen

palkita hyvistä suorituksista myös kan-

taan Opetusalan turvallisuusfoorumin yhteydessä. Vapaamuotoiset palkitsemisesitykset palkintolautakunnalle tulee tehdä 16.3.2018 mennessä sähköpostitse tomi.timonen@sppl.fi.

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa -esimiesvalmennus 10.–12.4.2018 ja 23.–24.5.2018 Vuosina 2015–2016 järjestettiin kuusi Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa -esimiesvalmennusta, joihin osallistui 90 pelastusalan lähiesimiestehtävissä toimivaa henkilöä. Valmennus koettiin niin osallistujien kuin järjestäjienkin mielestä tarpeelliseksi ja onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Nyt samaan koulutusohjelmaan on jälleen mahdollista osallistua huhti- ja toukokuun aikana toteutettavassa valmennuksessa, joka on tarkoitettu lähiesimiestehtävissä toimiville henkilöstöryhmille. Ilmoittautumiset 9.3. mennessä liiton verkkosivuilla Sppl.fi/lahiesimieskoulutus2018

TA A OT

Kevään 2018 koulutuskattaus

! N E LTE

Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari 12.–13.4.2018 Levillä

Koulutustapahtuma on suunnattu tilannepaikan johtajina ja tielii-

Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaarin ohjelma käsittelee tänä

nostuneille. Pelastustoiminnan johtajina työskenteleville suunnattu

vuonna työsuojelua ja työhyvinvointia sekä johtamisen että käytännön

vierailukäynti Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen sekä

esimerkkien kautta. Lisäksi kuullaan omakohtaisia kokemuksia työn

Tampereen Tieliikennekeskuksen toimintaan toteutetaan samassa

psyykkisestä kuormittavuudesta sekä esimerkki siitä, miten jokaisen

yhteydessä. Käytännön harjoituksiin osallistuville paikkoja on rajoi-

panos vaikuttaa tiimin tuloksiin. Seminaarin tavoitteena on edesauttaa

tetusti.

pelastusalalle yhtenäisen toimintamallin luomista työssäjaksamisen tukemiseksi ja toiminnan kehittämiseksi sekä mahdollistaa toimivan vertaisverkoston luomista aiheen parissa työskenteleville.

kennepelastamisen kouluttajina toimiville sekä muille aiheesta kiin-

Ohjelma- ja hintatiedot tarkentuvat lähiaikoina.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen 9.3.2018 mennessä

Merkitsethän kalenteriisi myös:

Sppl.fi/hehu

Turvallisuusviestinnän opintopäivät 23.–24.5.2018 Turussa.

Event Safety Summit - Tapahtumaturvallisuusseminaari 5.–6.6.2018 Hyvinkäällä

Lisätietoa: sppl.fi/koulutukset Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 7.–8.11.2018 Jyväskylässä

erilaisten tapahtumien mahdollistajina. Tapahtumien positiivinen

Paloturvallisuusosaaminen osaksi organisaatiota: Paloturvallisuuskoulutusta tarjotaan sosiaali- ja terveysalalle sujuvana verkkokurssina

kävijäkomeus koostuu monesta seikasta ja turvallisuus siinä yksi kes-

Kevättalven 2018 aikana lanseerattava Paloturvallisuutta taidolla

keisimmistä asioista.

-verkkokoulutus tarjoaa perustietoa ja käytännön toimintatapoja

Suomen Palopäällystöliitto, Hyvinkään kaupunki ja Hyria toi-

paloturvallisuuden edistämiseen oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Työ-

vottavat kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleiksi keskustelemaan

turvallisuuslain mukaan työntekijälle on annettava riittävät tiedot

ja kehittämään yleisötapahtumien turvallisuutta. Hyvinkäällä käyn-

työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Koulutus tukee perehdyttämis-

nistyy samaan aikaa yksi rockkesän suurimpia festivaaleja RockFest,

velvoitteen toteuttamista. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terve-

jonka turvallisuusjärjestelyihin päästään tutustumaa paikan päällä.

ysalan työntekijöille ja opiskelijoille. Koulutuksen osa-alueet ovat

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset: Sppl.fi/eventsafetysummit

paloturvallisuuden lähtökohdat, tulipalojen ennaltaehkäisy, toiminta

Kesästä 2018 on tulossa jälleen ennätysvilkas erilaisten tapahtumien suhteen. Yhä useammat kunnat ja kaupungit myös brändäytyvät

Suomen ensimmäinen Road Rescue 2018 -koulutustapahtuma järjestetään syksyllä Tampereella

hätätilanteissa ja lopputesti. Lisätietoa: Sppl.fi Qreform.com/palvelut/paloturvallisuutta-taidolla

Suomen ensimmäinen Road Rescue 2018 -koulutustapahtuma järjestetään Tampereella Turvallisuusmessujen yhteydessä 11.–12.9.2018. Suomen Palopäällystöliitto järjestää koulutuksen Tieliikennepelastamisen toimikunnan aloitteesta. Suomalaisia pelastustoiminnan osaajia on aikaisemmin osallistunut kansainvälisiin tieliikennepelastamisen koulutustapahtumiin, jotka ovat olleet pääasiassa pelastusvälineiden valmistajien tarjoamia. Nyt tapahtuma järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Koulutustapahtuma koostuu alustuksista ja käytännön harjoituksista, joita messuyleisön on mahdollista seurata. Tavoitteena on esitellä muun muassa työturvallisuuteen liittyviä riskejä ja uuden autoteknologian mukanaan tuomia haasteita pelastajille. Harjoitukseen kuuluu myös potilaan turvallinen siirtäminen pois ajoneuvosta.

a t l a j i k t Tietoa tu Tarvitseeko kaikessa olla mukana? Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hankkeen tutkija Aino Harinen avaa pelastusalan viestinnän nykytilaa Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hankkeen esiselvitys valmistui alkuvuodesta 2018. Pelastusopiston tutkija Aino Harinen kertoo, että vaikka viestintää on kaikkialla, ei joka suuntaan tarvitse ehtiä. Kysyimme Aino Hariselta, mikä yllätti hankkeessa ja mihin viestintää todella tarvitaan? Mikä on yllättänyt hankkeen aikana? Haastattelin kesän 2017 aikana sekä pelastusjohtajia että viestinnän vastuuhenkilöiksi laitoksillaan nimettyjä pelastusalan ammattilaisia. Yhteensä haastattelin 51 eri henkilöä. Nämä keskustelut niin pelastustoimen viestinnän kysymyksistä kuin muista alan ajankohtaisista teemoista olivat itselleni alan ulkopuolelta tulleena viestinnän tutkijana hyvin antoisia. Tiesin pelastustoimen arvopohjan olevan vahva ja kansalaisten sekä sidosryhmien luottavan alaan laajasti, mutta olin silti yllättynyt siitä alaan sitoutuneisuudesta, vakaasta arvopohjasta sekä yhdessä tekemisen kulttuurista ja yleisestä kehittämismyönteisyydestä, mikä alalla selvästi vallitsee. Työ koetaan merkitykselliseksi, alan arvoihin on sitouduttu ja arvot näkyvät niin käytännön työssä kuin viestinnässä. Alan vahvuuksiksi nähdään yleisesti paitsi henkilöstö myös pelastuslaitosten keskinäinen yhteistyö erityisesti kumppanuusverkostossa. Alaa halutaan myös jatkuvasti kehittää yhteistyössä – ja kehittämistyötä tehdään työryhmissä ja verkostoissa laajasti. Suuri osa tästä kehittämistyöstä jää kuitenkin luonnollisesti suurelle yleisölle näkymättömäksi, sillä pelastustoimea koskeva uutisointi keskittyy tapahtuneista onnettomuuksista kertomiseen. Myös viestinnän kehittämiseen suhtaudutaan alalla pääsääntöisesti positiivisesti. Monilla laitoksilla sitä on viime vuosina viety yllättävänkin aktiivisesti eteenpäin, usein lähes olemattomista viestintään erikseen kohdennetuista henkilöstöresursseista huolimatta. Yllätyin myös asiaan enemmän vihkiydyttyäni huomatessani, kuinka paljon pelastustoimen viestinnän kehittämisestä jo keskustellaan sekä sosiaalisen median kanavissa että alan toimijoiden tapaamisissakin. Myös sopimuspalokuntien aktiivisuus ja vapaaehtoistoimijoiden vahva asema osana pelastustoimen kokonaisuutta (ja samalla myös sen ulkoista viestintää) yllätti positiivisesti: innokkaita vapaaehtoisia tuntuu löytyvän edelleen ja toiminta eri puolilla Suomea vaikuttaa paikoin hyvin40

kin vireältä. Toki haasteita tälläkin puolella riittää: vapaaehtoisten rekrytointia on etenkin pienillä paikkakunnilla kehitettävä edelleen, sillä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta toki kovenee koko ajan.

Minkälaisia eroja olet huomannut pelastuslaitosten viestinnässä? Pääsääntöisesti ulkoisen viestinnän tehtäväksi alalla nähdään pelastuslaitoksen tukeminen sen perustehtävän toteuttamisessa. Viestinnän kärkenä mainitaan useimmin onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja ohjeiden antaminen kansalaisille erilaisista poikkeuksellisista tilanteista selviämiseen. Myös yleiseen turvallisuuskulttuuriin vaikuttamista sekä organisaation toimintaedellytysten varmistamista pidetään viestinnässä olennaisena. Tärkeimmiksi viestinnän kohderyhmiksi nähdään kansalaiset ja päättäjät. Kuitenkin sekä ulkoisen viestinnän resursointi että käytännöt vaihtelevat laitoksittain. Myös ulkoiseen viestintään liit-

tyviä ohjeistuksia, suunnitelmia, keinoja ja kanavia on otettu resursseista riippuen laitoksilla eri tavoin käyttöön. Seitsemällä laitoksella on resursoitu viestintään joko yksi tai useampia päätoimisia viestinnän ammattilaisia, kun taas lopuilla 15 laitoksella ulkoista viestintää hoidetaan erilaisin ”hybridimallein”. Joillain on nimetty tai nimettyjä oman toimensa ohella laitoksen kokonaisviestintää koordinoivia vastuuhenkilöitä, kun taas joillain viestintävastuuta on hajautettu virkavastuiden ja tilanteiden mukaisesti koko organisaatioon, eri palvelualueille. Osalla laitoksista viestinnän koordinointivastuuta ei ole erikseen kirjattu kenenkään tehtävänkuvaan, mutta käytännössä organisaatiosta on valikoitunut yksi tai muutamia viestinnästä kiinnostuneita henkilöitä, jotka hoitavat osittain myös ulkoisen viestinnän koordinointia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös pääsääntöisesti henkilöiden oman kiinnostuksen pohjalta syntyneet, sosiaalisen median julkaisuja joko laitoksen tililtä ja/tai omilta sosiaalisen median tileiltä tekevät some-tiimit ovat yleisiä. Myös viestinnän merkityksellistämisessä, käytetyissä käsitteissä ja asemoinnissa on laitoskohtaisia eroja. Siinä missä osa palauttaa pelastuslaitoksen ulkoisen viestinnän lähinnä turvallisuusviestinnäksi, joku toinen näkee sen liittyvän olennaisena

Kuva alla: Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hankkeen työryhmä tapasi helmikuussa Helsingissä. Päivän päätteeksi työryhmää pyydettiin viestimään myös kuvaustilanteessa. Eturivissä vasemmalta: Terhi Karhuniemi (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos), Johanna Franzén (Etelä-Karjalan pelastuslaitos), Milla Meretniemi (sisäministeriö), Raija Honkanen (Pelastusopisto) ja Aino Harinen (Pelastusopisto) Takarivissä vasemmalt: Perttu Vepsäläinen (sisäministeriö), Susanne Vuorinen (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos), Heidi Saltiola (Etelä-Savon pelastuslaitos), Taisto Hakala (Helsingin kaupungin pelastuslaitos) ja Mikko Puolitaival (Satakunnan pelastuslaitos).

osana kaikkeen laitoksen toimintaan. Lopulta yleisin tapa määritellä pelastuslaitoksen ulkoista viestintää on jakaa se pelastuslain mukaisiin viestintätehtäviin sekä muuhun ulkoiseen viestintään. Näistä edellisiin luetaan turvallisuusviestintä ja onnettomuustiedottaminen, jälkimmäiseen taas muun muassa viranomaisen velvollisuuksiin kuuluva omasta toiminnasta tiedottaminen, laitoksen hallintoon ja talouteen liittyvä viestintä, vaikuttaja- ja edunvalvontaviestintä sekä julkisuuskuvaan vaikuttamiseen tähtäävä viestintä.

Miksi viestinnän tutkiminen ja kehittäminen on tärkeää pelastusalalla? Strateginen viestintä tukee organisaatiota sen perustehtävän toteuttamisessa – ja tämä koskee toki myös pelastuslaitoksia. Suunnitelmallinen ja ammattimainen viestintä tukee pelastuslaitoksia siis esimerkiksi onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä, pelastustoiminnassa ja kansalaisten ohjeistamisessa erilaisissa tilanteissa selviämiseen. Viestinnän avulla voidaan vahvistaa myös laitosten toimintaedellytyksiä esimerkiksi vaikuttamalla resurssienjaossa sekä lisäämällä luottamusta viranomaisten ja kansalaisten sekä laitoksen eri sidosryhmien välillä. Viestinnän avulla voidaan myös vahvistaa turvallisuudentunnetta yhteiskunnassa ja parantaa turvallisuuskulttuuria. Viestintä on osa organisaation kaikkea toimintaa, ja tämän päivän mediaympäristöissä viestinnän merkitys korostuu entisestään. Kansalaiset kaipaavat myös viranomaisilta entistä aktiivisempaa ja luottamusta herättävää viestintää, sillä luottamus mediaan on heikentynyt ja julkinen keskustelu pirstaloitunut yhä laajemmille tahoille. Tietoa on tarjolla valtavasti eri lähteistä, ja viranomaisella on yhä tärkeämpi velvollisuus tarjota kansalaisille faktapohjaista tietoa sen toimialaan kuuluvista asioista. Pelastustoimen onkin osallistuttava alan teemojen ympärillä käytävään keskusteluun yhä avoimemmin ja aktiivisemmin, eikä lain minimivaatimusten täyttäminen tiedottamisessa enää riitä. Toisaalta tarvitaan myös yhä vahvempaa viestintäosaamista myös viestien muotoiluun, sillä nykyisessä viestitulvassa on osattava erottautua massasta ja puhuteltava kohderyhmiä uusin tavoin. Pelastuslaitosten on myös tunnettava kohderyhmänsä, mikä vaatii jatkuvaa toimintaympäristöjen luotausta. Pelastustoimessa onkin tarvetta kehittää viestintää ja kiinnittää se osaksi laitosten ydinprosesseja. Kehittämisen pohjaksi tarvitaan myös tutkittua tietoa laitosten nykytilasta, toimijoiden näkemyksistä ja tulkinnoista sekä koetuista haasteista ja mahdollisuuksista. Laitosten edustajilta tutkimuksissa kerätyt konkreettiset kehittämisideat antavat syötteitä myös niin hankkeen kehittämistoimintaan kuin pelastustoimen uudistushankkeen ja kumppanuusverkoston työryhmien työhön.

Miten ja kuka voi kehittää pelastusalan viestintää? Pelastusalan viestintä kuuluu kaikille alan toimijoille, joten myös sen kehittäminen on jokaisen asia. Pelastuslaitoksilla halutaankin saada koko organisaatio mukaan viestintään, innostumaan siitä ja kehittämään sekä omaa viestintäosaamistaan että koko alan viestintää edelleen. Kehittämistyötä nähdään tarvittavan valtakunnallisesti (ministeriö), laitosten välillä (esimerkiksi kumppanuusverkosto ja muut verkostot) ja alueilla (laitokset) sekä toki myös pelastusalan toimijoiden ja laajan sidosryhmäverkoston yhteistyönä (järjestöt, omistajat, oppilaitokset, yhteistyöviranomaiset, muut päättäjät). Myös tutkimuslaitoksilla on tärkeä roolinsa kehittämistyön pohjaksi tarvittavan tiedon tuottamisessa sekä edelleen jalostamisessa erilaisiksi toimintamalleiksi ja kehittämistoimenpiteiksi.

Missä ja miten viestintä tapahtuu? Pitääkö olla mukana kaikkialla ja jokaisella some-kanavalla? Viestintä tapahtuu kaikkialla: jokainen alan toimija viestii jokaisella teollaan ja sanallaan, mutta myös tekemättä ja sanomatta jättämisellään. Myös laitoksen ilme ja pelastusalan näkyminen esimerkiksi katukuvassa tai arkisissa kohtaamisissa luovat kuvaa alasta ulospäin. Pelastusalallakaan ulkoinen viestintä ei ole pelkkää mediayhteistyötä tai some-postauksia. Myös toiminta ja vuorovaikutus esimerkiksi tilannepaikoilla tai turvallisuuskoulutuksissa sekä palotarkastukset ovat mitä suurimmissa määrin viestintää. Lisäksi näkyvyys yhteiskunnallisessa keskustelussa vaikuttaa pelastusalan nauttimaan luottamukseen. Viestintä koostuukin eri osa-alueista, jotka menevät limittäin ja lomittain ja rakentavat kaikki yhdessä pelastuslaitosten mainetta. Viestinnässä olennaista on valita tarkoituksenmukaiset keinot ja kanavat eri tilanteisiin, kulloistenkin kohderyhmien ja tavoitteiden mukaan. Kaikesta ei tarvitse viestiä jokaisessa mahdollisessa kanavassa: niukilla viestintäresursseilla toimivan pelastuslaitoksen ei kannata ensimmäiseksi lähteä kehittämään sosiaalisen median viestintäänsä vaikkapa snapchatin kautta vaan valita alkuun jokin jo laajempaan käyttöön levinnyt kanava ja lähteä kehittämään viestintää sen kautta – ja tarpeen mukaan laajentaa siitä muihin kanaviin ja tarvittaessa myös jättää joitain pois. Joissain tilanteissa yksisuuntainen vaaratiedote on toimivin vaihtoehto, kun taas toisinaan laajempi kansalaiskeskustelu esimerkiksi turvallisuusasioista on tarpeen. Erityisesti monikanavaisuuden tarve korostuu kriisitilanteiden viestinnässä, ja myös näitä tilanteita varten viestintäverkosto, toimintatavat ja kanavat onkin rakennettava toimiviksi jo ns. normaalioloissa.

Mitä muuta mainitsisit pelastusalan viestinnästä? Kehittämishalua tai ideoita viestinnän kehittämiseksi ei laitoksilta puutu. Nyt tarvitaan kuitenkin viestinnän tärkeyden ymmärtämistä kaikilla organisaatioiden tasoilla sekä sitä kautta lisää yhteistä tekemistä, työnjaon koordinointia, resursointia, osaamisen ja toimintamallien kehittämistä sekä jatkuvaa kehittymistä. Lisäksi kaivataan valtakunnallista täydennyskoulutusta ja entistä aktiivisempaa keskustelua viestinnästä niin alan sisällä kuin ulospäin. Käynnissä olevat pelastustoimen ja maakuntauudistukset nähdään laitoksilla pääsääntöisesti mahdollisuudeksi kehittää myös viestintää. Viestintä nähdäänkin ylipäätään osa-alueeksi, jossa on paljon kehittämispotentiaalia. Hyväksi koettua yhteistyötä kumppanuusverkostossa halutaan vahvistaa, ja myös yhteiskunnalliseen keskusteluun halutaan mukaan näkyvämmin. Tarvitaan rohkeita kannanottoja turvallisuusteemoista sekä alan toimijoiden asiantuntemuksen esiin nostamista sisäisen turvallisuuden kysymyksissä, niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Arjen ulkoista viestintää halutaan jatkossakin hoitaa alueilla, lähellä ihmisiä, mutta tiettyä yhdenmukaisuutta, yhteisiä linjauksia, ohjeita ja jaettuja toimintamalleja kaivataan laajasti. Myös sisäministeriöltä toivotaan entistä vahvempaa tukea viestinnänkin kehittämiseen. Etenkin turvallisuusviestintään kaivataan myös lisää vuorovaikutusta ja dialogia hyödyntäviä, uudenlaisia menetelmiä. Haasteita laitosten viestinnän kehittämiseen aiheuttavat haastattelujen mukaan niukkojen resurssien lisäksi esimerkiksi sosiaalisen median nopeus, armottomuus ja arvaamattomuus sekä puutteet viestinnän osaamisessa laitoksilla. Paitsi ymmärrystä viestinnästä, laitoksille kaivataankin koulutusta myös esimerkiksi viestinnän menetelmien ja välineiden käyttöön sekä viestinnän sisältöjen muotoiluun. Toiveissa toistuu usein myös viestintävastaavien verkoston perustaminen jatkamaan yhteistyötä alan viestinnässä sekä kumppanuusverkoston saaminen 42

mukaan vahvemmin viestinnän kehittämiseen. Koetuista vahvuuksista – eli kansalaisten ja sidosryhmien vahvasta luottamuksesta, onnettomuustiedottamisen ja turvallisuusviestinnän toimivista keinoista, kumppanuusverkostosta sekä ammattitaitoisesta ja alan arvoihin sitoutuneesta henkilöstöstä – halutaan pitää kiinni.

Mitä on tulossa seuraavaksi hankkeen tiimoilta? Mitkä ovat pelastusalan viestinnän kannalta tärkeimmät päivämäärät vuonna 2018? Hankkeen tuloksia julkaistaan kevään 2018 aikana muun muassa alan julkaisuissa, Pelastusopiston ja sen yhteistyökumppanien blogisarjoissa sekä mahdollisesti myös erillisissä teemakohtaisissa selvityksissä. Varsinainen hankkeen tutkimus- ja loppuraportti julkaistaan Pelastusopiston julkaisusarjassa kesällä 2018. Hankkeen tuloksista kerrotaan myös alan tapahtumissa ja seminaareissa kevään 2018 aikana; lisäksi tehdään vierailuja muun muassa Pelastusopiston päällystökoulutuksen opintojaksoille. Myös hankkeen työryhmän verkostoitumis- ja kehittämistapaamiset jatkuvat kevään aikana: 13.3. ja 10.4. tavataan ajankohtaisten viestinnän teemojen ympärillä Helsingissä ja 28.–29.5. Jyväskylässä. Työryhmätapaamisiin ovat tervetulleita hankkeeseen nimetyn työryhmän lisäksi myös muut pelastusalalla toimivat ja viestinnän kehittämisestä kiinnostuneet – lisätietoja työryhmätapaamisista saa projektipäälliköltä. Kaikille pelastustoimen viestinnästä kiinnostuneille avoin hankkeen loppuseminaari järjestetään Helsingissä 27.8.2018. Viestintä on teemana myös useissa muissa alan tapahtumissa, seminaareissa ja täydennyskoulutuksissa vuonna 2018. Ajankohtaisin tieto hankkeen tapahtumista ja julkaisuista löytyy Pelastusopiston nettisivuilta osoitteesta www.pelastusopisto. fi. Hankkeen tapahtumista ja julkaisuista viestitään myös sosiaalisessa mediassa, joten kannattaa lisätä seurantaan ainakin twitter-tili @peo_tutkimus sekä Pelastusopiston TKI -palveluyksikön Facebook-sivu www.facebook.com/Pelastusopisto.tk. Pelastusopiston uutiskirjeen voi tilata osoitteesta: www.pelastusopisto.fi/tilaa_uutiskirje Aino Harinen, tutkija, Pelastusopisto Pelastusalan viestintä esillä Suomen Palopäällystöliiton tapahtumissa: Palopäällystöpäivät Lahdessa 21.–24.3.2018: www.sppl.fi/ppp2018 Turvallisuusviestinnän opintopäivät Turussa 23.–24.5.2018: www.sppl.fi/koulutukset

Tulossa:

jo perinteeksi muodostuva Viestintäseminaari syksyllä 2018!

Paloalan ammattilainen - liittosi on JHL 185x24mm_Palopaallysto2014.indd 1

10.1.2014 13:04:24

Apilatie 10, 21530 Paimio puh (02) 470 5778

Liipasintie 8 70460 Kuopio puh. 017-2647220 fax.017-2612046 www.savonpalokalusto.com

UUTTA RUKALLA 1 2 3

Rukan kävelykylä valmis FIS-rinne Talvijärven uusi hissi

SKI-INN, HIIHTÄJÄN AINOA OIKEA LOMA-ASUNTO RUKALLA JA PYHÄLLÄ! VARAUKSET TEET KÄTEVIMMIN OSOITTEESSA WWW.SKI-INN.FI

1 3

P.S. - TERVETULOA PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVILLE 14.-16.4.2011

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER

Puh.(019)340451 Fax.(019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi

Tervehdimme palopäällystöä Forssan seutu ”VARATTU”

AUTO - JA KONEKORJAAMO J SAARI KY SALONIEMENTIE 29, 30100 FORSSA PUH: 0400 846211

Kaupin Kiinteistökoneet Oy

Humppilan Auto ja Rengas

Humppilan Kiinteistöpalvelu Oy

Matkuntie 36, Humppila Puhelin: 050 4477945

Asemantie3, 31640 Humppila Puh: 03-4377550

Murskaus Rämö & Karén Oy

Jomeco Oy

Ylikauppilantie 7, 31640 Humppila Puh. 0400 833 638

HEVOSURHEILUN VALMENNUSKESKUS

Hevosurheilun valtakunnallinen valmennuskeskus Ypäjällä TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Monipuoliset kokous- ja majoituspalvelut, kuntotestit ja muuta oheisohjelmaa.

HUIPPUTAPAHTUMIA YMPÄRI VUODEN!

Lisätietoa hevosopisto.fi

Koulutus • Valmennus • Kilpailut • Elämykset

Volvo Truck Center

Hämeenlinnan seutu Soraa Hauholta Veljekset Lehtinen Puh: 040 – 549 8828 Autokorjaamo Vesa-Pekka Mattila Paarmamäentie 15, 16900 Lammi P:040 043 4736

Indigit Oy Louhinta, Rakenteet ja Räjäytykset Mauri Inkilä, GSM 040 749 2309

Insinööritoimisto Tom-Ins Oy Pekolankatu 14, 13220 Hämeenlinna Puh: 050-384 5556

Kuorma-Autoilija Haanpää Mika Parola Puhelin 0400 208230

Puh: 0440 - 906 956

Ilmanvaihdon puhdistustyöt Nokiboys Jukka Matero Hattula p:050 – 520 7584

Rengas-Vekka Oy puh.(03)6169460 www.rengasvekka.fi

Sainio Puutek Kaarneenmäentie 7, 14500 Iittala Puhelin: 03 6765490

Lahden seutu KUUSITUNTURI LAHTI OY * SÄHKÖ- JA TELEURAKOINTI * HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT * ANTENNITYÖT JA KUITUHITSAUKSET * PALOILMOITINTYÖT * LÄMPÖKUVAUKSET etunimi.sukunimi@kuusitunturi.fi Huoltotyöt 0400-686 435 Jari Sievänen Paloilmoitintyöt 0400-728 780 Jere Saarilahti

Ankkurikatu 7, Lahti

www.sibeliustalo.fi

Tervehdimme palopäällystöä Lahden seutu

www.lahdenpaikka.fi

Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy

Suomen Laatupuhdistus Oy Hevossuontie 8, 15580 Ruuhijärvi Puh: 0500 130 321

Kolarikorjaamo Auvinen Oy Rankoontie 17, 19700 Sysmä Puh: 0500-921656

Koskisen konserni Tehdastie 2 16600 Järvelä 020 553 41

www.koskisen.fi 45

Tervehdimme palopäällystöä Lahden seutu Ongelmajätepalvelu MäentieMäentie Oy Ongelmajätepalvelu Oy Uurastajantie 4, 15880 Hollola Uurastajantie 4, 15880 Hollola Puh. (03) 8081 Puh.780 (03) 780www.ojp.fi 8081 www.ojp.fi

Alajärvi-Alavus seutu Viinikan Kone Oy

Kuljetusliike Veljekset Herrala Oy

Lehtimäentie 801, 63700 Ähtäri Puh: 0400-616324 www.viinikankone.netsivu.fi

Järviseudun Nuohous- ja Peltityö Oy Riihitie 5, 62800 Vimpeli Puhelin: 040 912 0379

Puutavaraliike Paavola & Poika Oy LÄNSIKYLÄ Puh. 0400 566 116

Vimpeli

Kuoppalan Jätehuolto Oy Purolantie 87, 62660 Itäkylä Puh: 0400-863236

R-Kattopalvelu Oy Puhelin: 0400 - 736369 Viitaniementie 94, 62800 Vimpeli

Puh: 0400 – 761 201 Sähköasennus Tuomo Sorvali Töysä Puh: 0400-903418

Jyväskylän seutu

Autoilija Juhani Virtanen

”VARATTU”

Laukaa

Puh: 0400 – 342 374

Autonosturipalvelu Keijo Leppänen Ky Palokka Puh: 0400 541 814

Laskenta ja konsultointi Kilpeläinen Oy

Teräskaksikko Oy Punasillantie 34 40950 Muurame

Rajakatu 33, 40720 Jyväskylä Puh (014) 618 125

Puh. 0400 468 923

www.fanttiset.com

Hankasalmen Ässä-Eriste Oy Taipaleentie 27 41490 Niemisjärvi Puh. 040 728 4305 tero.laitinen@ekovilla.com

Turun seutu

Volvo Truck Center

www.firecon.fi

Koivulan Ruoste-esto Oy

Käsityö-Kaisa Ky

Koivulankatu 37, 20740 Turku Puhelin: 044 9502140

Hämeenkatu 3, 20500 Turku Puh: 02 2333937

Aurinkosähkötalo Eurosolar Oy Haikankatu 1, 21200 Raisio Puh. (02) 439 8611

HTA-Urakointi Oy

Ilmaristen Peltipalvelu

Runosmäen Lämpö Oy

Pääskyvuorenkatu 12 20540 Turku www.hta-urakointi.fi

Harviaistenkuja 7, 21350 Lieto Puh.: 0440-521846

Munterinkatu 8 20360 Turku Puh. (02) 278 8300

Tervehdimme palopäällystöä Turun seutu Insinööritoimisto Preitilän Rakennetekniikka Oy Yliopistonkatu 33, 20100 TURKU Puh: 0400 823 895

Kuljetusliike S. Kakko Oy Kranintie 50 B 31500, Koski Tl Puhelin: (02) 484 11 23

Isännöinti-Saarto Oy

JP-Metalli Oy

Uudenmaankatu 6 a 1, 20500 Turku Puh: 02 511 8500

Kuormakatu 2, 20380 Turku puh. 040 9011070

Askaisten Auto

Talotekniikka Forsblom Oy Soliniuksenkuja 1, 21200 RAISIO Puh. (02) 4144 600

”VARATTU”

NAANTALIN SATAMA PALVELEE Erinomaiset maa- ja meriyhteydet Monipuoliset satamapalvelut Syvä väylä Merkittävä suuryksikkö-, kuivaja nestebulk-satama

• • • •

Satamatie 13, 21100 Naantali | puh. 044 733 4550 (liikennepäivystys) | www.portofnaantali.fi

Viitasaaren seutu VIITASAAREN LEVYJA HITSAUSTYÖ KY Satamakuja 3, 44500 VIITASAARI Puh: (014) 572 737, 0400 918 207

KPS Kuljetus Oy Puh: 040-416 4370

Viitakone Oy

Unskan AD-Autohuolto

Mustasuontie 1, 44500 Viitasaari Puhelin : 014-573 115

Mustasuontie 7, 44500 Viitasaari Puhelin (014) 572 730

VTS Autorakenne Oy

ER-Saha Oy Korkealaatuista sahatavaraa suomalaisesta puusta uudenaikaisella teknologialla

Petäjävedentie 3, 41800 Korpilahti Puh. (014) 821 350 Kuljetus Villman Oy Sininentie 201, 44500 Viitasaari Puh.: 010 5818700

J. Paanasen Liikenne Oy p. 014 - 571 040 Rantatie 2, 44500 Viitasaari

Tervehdimme palopäällystöä Ääneseutu Kuljetus Vatanen Oy

Maansiirto PAM Ky

Pitkäkatu 2, 44100 Äänekoski Puh: 0400 643 263

Puhelin: 0400-645305

050 - 400 7990

Äänekosken AurausJa Konepalvelu Oy

Valaisimien ja pienkodinkoneiden erikoisliike kauppakatu 12, Äänekoski

Kouvolan seutu

JM Ekoturve

Rebel Express Oy

Ekokaari 23, 46860 Keltakangas Gsm. 0400 550 455

Kouvola Puhelin: 040 8358993 Kuljetusliike Erkki Lunkka Ky Miehontie 155, 45330 Harju Puh: 0400-257 065

Valpuri Oy Keskikatu 10 C 33, 45100 Kouvola

”VARATTU”

Järvenpään Pinnoitus Oy Kausala Puh: 0400-151900

Rovaniemen seutu Rovaniemen seudulta palopäällystöä tervehtivät: Kotileipomo Lähtevänoja Päiväkoti Asemapäällikkö Oy Öljypoltinhuolto Ilkka Lahtinen 48

Lakiasiaintoimisto Neuvonen Oy Autokorjaamo J. Koivuranta Oy

Kymen Kiinteistöisännöinti Ky Katajakatu 20, 45200 Kouvola Puhelin: 05 3753011

Autokorjaamo K. Borovkoff Ky Haapakorventie 1, 44200 Suolahti Puhelin: (014) 543 910

Tervehdimme palopäällystöä Rovaniemen seutu

KAUKOMAA OY • • • • www.kaukomaa.fi

maarakennuspalvelut kalliokiviainesten myynti ympäristörakentaminen vesijohto- ja viemäröintityöt

Lapin piiri

Antti Kaukonen 0400 190 187 Jussi Kaukonen 0400 290 869

Erottaja

Alakorkalontie 12, 96300 Rovaniemi Puh:050 9191398

Arctic Snowmen Oy ”kaikkea lumesta ja jäästä”

Puh: 040-548 6025

”VARATTU”

Lapin Mittauspalvelu Oy

MRK Jaako Ky

mittaus- ja rakennustyöt Puhelin: 040-767 5810

Hirvaskatu 2, 96190 Rovaniemi Puhelin: 0400-916578

Kuljetus J Laukkanen Oy

www.lapinpuunkaatopalvelut.fi

Kiinteistöpalvelu Kajulat Oy

Jespe Oy

Koneyhtymä Mustonen Oy

Levi-Rakennuskodit Oy

Lex Barents Oy

Tervehdimme palopäällystöä Kemi-Tornion seutu

Avoinna 20.1.-14.4.2018 päivittäin klo 10-18

www.visitkemi.fi

www.kemigym.fi

Kemi-Tornion seudulta palopäällystöä tervehtivät: Autopeltikorjaamo Pudas K Ky Automaalaamo V Ponkala J.Konstenius Oy Kuljetus Lindqvist J. Oy

Carfix Oy Ratakuja 494450, Keminmaa P. 0400 693 736

Tornion Kaihdin ja Markiisi Oy Tornion Hinauspalvelu Oy Kuljetusliike Suhonen & Pojat Oy MR Nuohous Oy

Tervehdimme palopäällystöä Kemi-Tornion seutu

MESSI

Tilaa nyt asiallista kevätlukemista:

PIDETÄÄN KIINNI ETIKETISTÄ -KIRJA

itä tarkoittaa kutsukortin maininta ”tumma puku”? Ketä kättelen ensimmäisenä? Milloin käytetään suuria kunniamerkkejä? Minkä ruokailuvälineen otan seuraavaksi? Pidetään kiinni etiketistä -kirja vastaa näihin ja moniin muihin etikettisääntöjä koskeviin kysymyksiin. Etiketti ja perinteet kulkevat vahvasti käsi kädessä. Alati hektisemmäksi muuttuvassa maailmanmenossa ne luovat turvaa ja vakautta. Etiketti ja käyttäytymiseen liittyvät säännöt ja ohjeet ovat kuitenkin aina aikakautensa näköisiä. Nykyisin etiketti on keventynyt, mutta samalla monimuotoistunut. Lisäksi kansainvä-

linen kanssakäyminen ja kulttuurien kohtaamiset luovat paineita tietää ja ymmärtää muitakin kuin kotoisia sääntöjämme. Käyttäytymisen kautta luomme mielikuvia itsestämme ja edustamastamme organisaatiosta. Käyttäytymisessä ja vuorovaikutuksessa pienet asiat ovat suuria asioita. Vaikka tämän kirjan painopiste onkin juhlassa, on syytä muistaa, että hyvät tavat, kohteliaisuus ja positiivinen asenne – hymyä unohtamatta – kohottavat myös arjen laatua. Teos on suunnattu erityisesti päällystön ja johtotason edustajille niin pelastuslaitoksissa kuin erilaisissa palokunnissa, mutta on toivottavaa, että se kuluu myös kaikkien muiden pelastusalalla toimivien ja aiheesta innoittuneiden käsissä. Kirjan on kirjoittanut Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Kirjassa on 176 sivua.

TILAUSLOMAKE

Vastaanottaja maksaa postimaksun

44,60 € (sis. alv 10%) + toimituskulut Tilaaja Yritys Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Laskutusosoite (jos eri kuin postiosoite)

Sähköpostiosoite Puhelinnumero Tämän lomakkeen postimaksu on valmiiksi maksettu. Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.sppl.fi

Suomen Palopäällystöliitto Tunnus 5006966 00003 Vastauslähetys