Palopäällystö-lehti 4/2023

sppl.fi 4/2023

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

Road Rescue 2023 – jo neljännen kerran s. 6 Vapaaehtoispalokuntatoiminnan superviikonloppu s. 12–13, 42–43

SPPL_4_2023_Pelastustieto_215x280.indd 2

20.11.2023 14.28

PU H EEN JO H TA JA N T ERV EH DYS

Hyvinvointialueet talouden stressitestissä

V

uoden alussa toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet joutuvat talouden stressitestiin. Kestääkö alue ilman valtion väliintuloa sen, että rahaa on vähemmän kuin tarvittaisiin? Jokainen hyvinvointialue ennustaa tälle vuodelle alijäämäistä tilinpäätöstä. Alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä. Valtio ei ole luvannut jatkoaikaa, ei myöskään lisää rahaa. Kuntien hätäkeino, veroäyrin nosto, ei toimi, koska hyvinvointialue saa rahansa valtiolta, ei suorina verotuloina. On siis sopeutettava.

Sopeutuksen pitää olla rakenteellista, ei tilapäistä, sillä tulevat vuodet ovat myös tiukkoja. On päivänselvää, että hyvinvointialueiden tiukka rahatilanne tulee vaikuttamaan Suomen pelastustoimeen. Suoraan vaikutus näkyy pelastuslaitosten toiminnassa, tosin vaihtelevasti. Joillain hyvinvointialueilla

aiemmin kustannustehokkaasti hoidettu pelastustoimi antaa ”vapaudu vankilasta” -kortin: sopeutukset kohdennetaan vain sosiaalija terveystoimeen. Useimmilla pelastustoimi on mukana säästötalkoissa.

Käytännön vaikutus on esimerkiksi sitä, että kaikesta tingitään: koulutuksesta, kehittämisestä, isoista ja pienistä kalustohankinnoista, varusteista, jopa päivittäisvalmiudesta. Asiakkaan saamaa palvelua varjellaan, mutta rahanpuute tulee näkymään sielläkin.

Välillisesti vaikutus tulee näkymään esimerkiksi palokalustoa valmistavien ja myyvien yritysten liikevaihdossa. Monilla on tilanne, että yhtäkään paloautoa ei osteta vuonna 2024. Samoin Palopäällystöliitto ja muut pelastusalan koulutus- ja kehittämistoimintaa tekevät järjestöt ovat vaarassa kohdata osallistujien vähyyttä tulevien vuosien tilaisuuksissa. Opintopäiville ei ole varaa lähet-

tää työntekijöitä. Myös kansalliset hankkeet tulevat saamaan osansa. Tyypillisesti näiden työvoima saadaan pelastuslaitoksista, pelastuslaitosten kattaessa henkilöstökulut.

Kehittämis- ja koulutustoiminnan hätäapuna on jälleen kansallinen erikoisuutemme ja lajissaan nerokas Palosuojelurahasto.

Valtion budjetin ulkopuolinen rahasto saa tulonsa palovakuutuksista. Tulot PSR jakaa yleisavustuksina ja erityisavustuksina tulipalojen ehkäisemiseksi ja pelastustoiminnan kehittämiseksi. Moni kehittämishanke, koulutusmateriaali, paloaseman rakentaminen tai pelastusalan järjestön toiminta on riippuvainen Palosuojelurahaston tuesta. PSR:n merkitys tulee jälleen korostumaan, kuten tapahtui koronavuosinakin.

Julmista talousluvuista huolimatta jaksan vielä uskoa suurempien alueiden voimaan soten ja pelastustoimen järjestämisessä. Vuonna 2004 pelastustoimen järjestämisen ja tuottamisen mittakaava vaihtui kunnasta alueeksi.

Alueellinen pelastustoimi onnistui vuosien aikana purkamaan päällekkäisiä toimintoja, vahvistamaan palvelua, kehittämään palveluverkkoa, luopumaan turhista tiloista ja rakentamaan uusia, terveellisempiä paloasemia, ja muutenkin kohentamaan toimintaansa.

Yksin, tai varsinkin yhteistyössä muiden pelastuslaitosten kanssa. Miksi sote ei pystyisi samaan? Hieman enemmän valmisteluaikaa olisin suonut, nyt stressitesti iski päälle jo ensimmäisen vuoden aikana.

V-P Ihamäki liittohallituksen puheenjohtaja Suomen Palopäällystöliitto pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos PS: Onhan Palopäällystöpäivät kalenterissa?

Jos johonkin pääsee lähtemään vuonna 2024, niin olkoon se Jyväskylä!

3

14.28

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 4/2023

PÄÄTOIMITTAJA

Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA

Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestinnän asiantuntija Terhi Kallio Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutusasiantuntija Pasi Uurasmaa Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Erityisasiantuntija Saku Sutelainen Hankepäällikkö Joel Kauppinen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero

KANSIKUVA

Kuvassa: Sammustustekniikoiden rastin jälkeiset tunnelmat Palopäällystöliiton järjestämässä Sopimuspalokuntakoulutuksessa 7.10.2023 Turvallisuuskeskuksessa Porissa. Kuvaaja: Tomi Timonen

TAIT TO

Zerren Design Oy

PAINO

Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2023, ISSN 1795-3812

3.

Pääkirjoitus

5.

Toiminnanjohtajan katsaus

6.

Road Rescue 2023 – jo neljännen kerran

10. Ensimmäinen Onnettomuuksien ehkäisyn täydennyskoulutusohjelma saatiin päätökseen 11. Pelastustoiminta-jaoston kuulumisia 12. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston kuulumisia 13. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston kuulumisia 14. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston kuulumisia 15. Yritysturvallisuus-jaoston kuulumisia 16. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumisia 18. Haastattelussa H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn 20. Palopäällystöliitto koordinoi mentorointiohjelmaa – hae mukaan!

22. Monimuotoisuus pelastusalalla: esikuvien voima 23. Hätäkeskuslaitoksen johtamisjärjestelmä uudistuu 24. Pelastajien kuntotestaus on räätälöitävä työnkuvan ja henkilöstön vaatimuksille 26. Riskienhallinta-jaoston kuulumisiat 27. Palopäällystöpäivien 2024 ohjelma 31. Eläköön elävä oikeus! – Määräys vaiko kehotus?

32. Suomalaisten palomiesten aktiivista kerhotoimintaa Espanjan Aurinkorannikolla 34. Nordic Fire Officers Study Week toi Pohjoismaat saman keskustelupöydän ääreen

ILMOITUKSET

s. 34

Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

@SPPL - Suomen Palopäällystöliitto @SPPL_ry @SPPL_ry @palopaallystoliitto @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen

37. Poistumisen estäminen asumispalveluissa on haaste asumisturvallisuudelle 38. Arctic Fire and Rescue Services Network of Knowledge 40. ArcResc loppuseminaari – pelastustoimien tulevaisuuskuvia, tiedettä ja demoja 42. V Sopimuspalopäällikköseminaari saatiin päätökseen 44. Uusia henkilöitä Palopäällystöliitossa 45. Liittohallituksen kokoukset, uudet jäsenet ja uudet edustukset 46. Tervehdimme palopäällystöä 56. Koulutuskalenteri

TO I M I N N A N JO H TA JA N K AT SAUS

Kouluttautumisella ja osaamisella entistäkin tärkeämpi rooli uudessa toimintaympäristössämme

H

yvinvointialueet ovat olleet nyt vuoden toiminnassa, eikä kenellekään ole jäänyt epäselväksi, että hyvinvointialueiden talous on joko vahvasti tai erittäin vahvasti alijäämäistä. Rahoittaja eli valtiovarainministeriö edellyttää, että alijäämä on kurottava tulevan kolmen vuoden sisällä umpeen.

Tästä seuraa sopeutustoimia, joilta pelastustoimikaan ei valitettavasti voi välttyä, vaikka jo vuoden 2004 alueellistamisen myötä pelastustoimi teki sen, mihin sote-sektori joutuu nyt ensimmäistä kertaa ja pe-sektori nähtävästi jo toistamiseen. En tiedä, voidaanko nyt puhua reiluudesta, kohtuudesta tai oikeudenmukaisuudestakaan. Toivottavasti hyvinvointialueiden ylimmässä ja luottamusjohdossa muistetaan ottaa huomioon jo tuolloin ja matkan varrella tekemämme tehostaminen ja virtaviivaistaminen.

Jos ja kun sopeutusta joudutaan tekemään, niin toivottavasti se osuu kaikkein vähiten olemassa olevaan henkilöstöön ja sen osaamisen arvottamiseen. Ajat ovat juuri nyt kovin ristipaineiset: pelastaja- ja päällystöpula on ilmeinen ja akuutti, mutta joillain alueilla sopeutusvaateet ovat ehtineet kuitata sen. Samalla myös tuttu, turvallinen ja tuloksellinen ”lähivaikuttaminen” resurssointiin ei toimi enää entisenkaltaisesti, kun keskustelukumppanit ja päätöksenteko ovat nousseet uusille, pykälää tai kahta ylemmille, ehkä vieraammillekin tasoille.

Katse takaisin olemassa olevaan henkilöstöön. Yksi keskeinen arvostuksen osoitus henkilöstölle on sen osaamisesta kiinni pitäminen. Kun on yhä ilmeisempää, että joukkomme eivät juurikaan kasva, osaamisen ja laadun merkitys korostuu. Kyse on palvelutasoon ja suorituskykyvaatimuksiin vastaamisesta. Ja kun on osaamista, niin olo on varmempi vastata vaatimuksiin niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Uskon, että tämä heijastuu

myös työtyytyväisyyteen ja siten koko työpaikan myönteiseen yhteisöllisyyteen, yhteen hiileen puhaltamiseen.

Palopäällystöliiton vahvinta osaamista on osaamisen kokoaminen ja sen jakaminen, kouluttaminen ja asiantuntijuus sekä näistä viestintä. Vaikka talouden paineet ovat vakavat, toivon, että pelastuslaitoksissa nähdään tärkeänä, että osaamiseen panostetaan. Se on signaali sekä työyhteisölle että sisäisille ja ulkoisille kohderyhmille siitä, että viime kädessä pärjäämme vain osaamisemme kautta; tätä näyttöä ja ”kilpailuetua” ei ole varaa menettää, mikäli haluamme säilyttää asemamme luotettavimpien organisaatioiden kärkipaikoilla.

Palopäällystöliitto tekee kaikkensa, että koulutustarjontamme vastaa entistä paremmin tämän päivän vaatimuksiin ja haasteisiin. Ensi vuoden koulutusohjelmamme on valmis, ja dynaamisena toimijana tuomme tarjontaan pitkin vuotta myös sellaista uutta ja ajankohtaista, mikä vielä tässä vaiheessa välttämättä ei ole edes tiedossa.

Erityistä huomiota kiinnitämme tilaisuuksien hinnoitteluun. Kuten kaikki ovat sen kokeneet, inflaatio on nostanut tuottamisen hintoja. Emme anna periksi, vaan esimerkiksi tulevien Palopäällystöpäivien hintaa olemme voineet jopa halpuuttaa – hinnat ovat nyt vuoden 2018 tasolla. Samoin muidenkin tilaisuuksien osalta teemme kaikkemme, ettei hinta muodostuisi osallistumisen esteeksi.

Jotta voimme pitää hintatason maltillisena, Palosuojelurahaston yleisavustuksella on tärkeä merkitys. Kun tämä lehti on käsissäsi, PSR on tehnyt ratkaisunsa ensi vuoden avustuksista. Olemme kuvailleet kentän tarpeet ja toimintamme seikkaperäisesti sekä perustelleet hakemuksemme hyvin. Se mitä meille myönnetään, näkyy suoraan hinnoittelussamme sekä maksuttomien tilaisuuksien tarjonnassa.

Koulutuksiin ilmoittautumisten osalta minulla olisi vielä toivomus: ilmoittautukaa hyvissä ajoin, niin voimme vaikuttaa tilaisuuden osallistumismaksuun. Korona-ajan myötä koulutustilojen tarjoajat tiukensivat ehtojaan ja ovat jättäneet ne pysyviksi. Mitä pidemmälle viemme ilmoittautumisajan, sitä kalliimpaa on järjestää tilaisuuksia, ja peruutusehdotkin ovat nykyisin joustamattomia.

Ehkä hieman synkän kirjoituksen lopuksi haluan luoda uskoa tulevaan: laihoja aikoja seuraa aina lihavammat ajat. Jokaisella asialla on kääntöpuolensa, ja pian saamme huomata, että olemme taas viisaampia ja vahvempia.

Uskokaamme siis, että kaikki kääntyy parhain päin.

Lämmin kiitos kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta – rauhaisaa ja rentouttavaa joulun ja vuodenvaihteen aikaa!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

5

A JA N KO H TA I S TA

Road Rescue 2023 – jo neljännen kerran Vuoden 2023 Road Rescue järjestettiin jo toistamiseen Porissa Turvallisuuskeskuksen loistavissa harjoitusympäristöissä lokakuun alussa. Ajankohdasta huolimatta sää ei tällä kertaa pilannut innostuneen osallistujajoukon kokemusta.

V

iimevuotiseen tapaan koulutustapahtuma toteutettiin kahtena identtisenä päivänä. Ruokailuissa oli tiivis tunnelma, kun noin 60 osallistujan lisäksi paikalle saatiin Winnovan ensihoito-opiskelijoita rastien potilaiksi. Kouluttajat, pelastusvälineiden maahantuojien edustajat ja mediaväki mukaan

-6-

lukien päästiin jo toiselle sadalle tapahtumaan tavalla tai toisella osallistuneeseen.

Kuten aiemminkin, rastien aiheet olivat vanhaa, uutta ja muilta lainattua. Tuttua linjaa edustivat NCT- ja potilaansiirtorastit. Uutena voi pitää kyljelleen kaatuneen linja-auton osittaista nostoa ja tuentaa yhdistettynä monipo-

tilastilanteen vaatimaan TRIAGEen. Muilta lainattua edusti vuoden 2022 Rescue Days -tapahtumasta ideansa saanut kylki edellä puuhun ajautuneen henkilöauton nopea muotoon palauttaminen ketjuvedolla ja kyljen aukaisu.

Näin potilas saadaan mahdollisimman nopeasti ulos autosta ja jatkohoitoon.

A JA N KO H TA I S TA

Ketjuvetorastin alkutilanteessa auto on ajautunut kyljittäin puuta vasten. Näissä tilanteissa etuistuimen matkustaja loukkaantuu usein vaikeasti ja tarvitsee nopean kuljetuksen hoitolaitokseen.

Ketjuvedon jälkeen auton vaurioitunut kylki avataan ja saadaan luotua potilaalle riittävän iso siirtoreitti. Irrotustyön johtaja seuraa toimintaa auton toisella puolella.

Potilaan nopea irrotus vaatii korin nopean muotoon palautuksen.

Ketjuveto vastaa mainiosti tähän haasteeseen ja sitä kannattaa harjoitella säännöllisesti.

Potilaan turvalliseen siirtoon tarvitaan todella monta käsiparia.

Tässä pelastuksen ja ensihoidon yhteistyön toimivuus korostuu merkittävästi.

-7-

A JA N KO H TA I S TA

Merkkaa kalenteriin!

sitä järjestämme Tieliikens vuonna 2024 syksyllä. Ennen myö aan utet tote cue Res d Roa ä jo kalenteriin ja seuraa 12.3.2024 Helsingissä. Laita päiv nepelastamisen symposiumin heti vuoden alussa. lisätietoja päivästä on tulossa Palopäällystöliiton viestintää,

NCT-rastilla tutustuttiin uuden Renaultin korirakenteisiin vuoroin katsomalla ja vuoroin kokeilemalla pelastusvälineiden suorituskyvyn riittävyyttä.

Kannustavaa palautetta Saamiemme palautteiden perusteella valitulla tiellä kannattaa jatkaa. Eniten kiitosta sai ketjuvetorasti ja muista rasteista saimme monia hyviä kehittämisehdotuksia. Kiitos kaikille palautetta antaneille, arvostamme sitä kovasti.

Lopuksi myös isot kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme: Esteri Group, Ferno Norden, Tamrex, Teknosafe, Renault Group ja Renault Suomi sekä paikalliset Turvallisuuskeskus ja Winnova.

Pasi Uurasmaa koulutusasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto Kuvat: Tomi Timonen ja Samu Kemppi -8-8-

Rastin aiheena oli vaativa potilaan irrotus kaatuneen linja-auton alta ja monipotilastilanne. Osittainen nosto ja tuenta potilaan irrottamiseksi vaatii vahvaa kaluston käytön osaamista, jotta tehtävä saadaan suoritettua ripeästi ja turvallisesti. Monipotilastilanteessa ensihoito ei välttämättä yksin suoriudu vaativasta tehtävästä ja tällöin pelastuksen tulee kyetä tukemaan ensihoitoa.

A JA N KO H TA I S TA

Vägräddning på Åland

E

n brandman och en brandförman från Åland deltog i RoadRescue-utbildningen och jag fungerade som tolk för dem.

Nedan mina tankar ur mitt eget perspektiv. Ålänningarna åkte utan förväntningar med tanke att lära sig det senaste inom utrustning, teknik och arbetsmetoder. Varje punkt hade något som kändes bekant och bekräftade deras arbetsmetod men innehöll också många nya små knep att sätta i ryggsäcken.

På Åland följer man PHTLS-arbetsmetoder och där använder man inte längre t.ex. nackkrage. Ålänningarnas plats mitt mellan hemlandet och Sverige ger dem en ypperlig möjlighet att söka inflytande av båda länderna, så som kättinglosstaging från Finland och ovan nämnd från Sverige.

Räddningsverkets personal jobbar inom både akutvården samt räddningsenheten vilket medför en stor fördel med gemensamma arbetsmetoder.

När jag utexaminerades som räddningsman (2017), hade jag en tanke, att någon sommar vill jag se räddningstjänsten på Åland eller Gotland. Nu, när alla verk söker män och livssituationen gav med sig, hade jag möjligheten att söka erfarenheter från ett litet och själv stående räddningsverk. På Åland jobbade jag 4 månader, från maj till augusti.

Philip Ekström Brandman Räddningsverket i Östra Nyland

Ketjuvetorastin pääkouluttaja Samu Kempin briiffaus rastin alkutilanteesta ja oppimistavoitteista. Tulkkina toiminutta Philip Ekströmiä tarvittiin, jotta kaikki yksityiskohdat tulivat varmasti selväksi.

-9-9-

TÄY DEN N YS KOU LU T US

Ensimmäinen Onnettomuuksien ehkäisyn täydennyskoulutusohjelma saatiin päätökseen

Kuva: Tomi Timonen

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa yhteistyössä toteutettu Onnettomuuksien ehkäisyn täydennyskoulutusohjelma vastasi huutavaan tarpeeseen valvontatyötä tekevien osaamisen kehittämiseksi ja palveluiden yhdenmukaistamiseksi. Koulutusohjelma aloitettiin tämän vuoden toukokuussa ja se päättyi syyskuussa.

Osallistuneiden keskuudessa koulutusta pidettiin erittäin tarpeellisena ja moduulimainen toteutus sai kiitosta. Toki kehitettävääkin löytyi.

K

oulutus koostui viidestä moduulista: kahdesta lähijaksosta ja kolmesta liiton Howspace-alustalla toteutetusta verkkomoduulista. Kouluttajina toimivat pelastuslaitosten, Tukesin ja SPEKin asiantuntijat.

Osallistujilla oli mahdollisuus osallistua koko koulutusohjelmaan tai vain haluamiinsa moduuleihin. Koko koulutusohjelmaan suoritti 15 henkilöä, mutta yksittäisissä moduuleissa oli jopa yli 50 osallistujaa.

koulutuksen nimi täydennyskoulutus, eivät olleet linjassa keskenään. Nyt koulutukseen hakeutui runsaasti myös kokeneita palotarkastajia, joiden kohdalla perustason osaamisvaatimukset olivat jo hallussa. Toisaalta kokeneiden ammattilaisten hakeutuminen tähän koulutukseen kertoo samalla koulutustarjontaan liittyvästä vajeesta, oikeanlaista täydennyskoulutusta valvontatyön tueksi ei ole ollut saatavilla.

Yhteistyössä kumppanuusverkoston kanssa

Luvassa jatkoa

Koulutuksen rungon suunnittelusta vastasi kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden nimeämä alatyöryhmä. Koulutuksen tuottamaksi tavoitetasoksi määriteltiin turvallisuuspalveluiden vuonna 2021 laatiman onnettomuuksien ehkäisyn osaamisvaatimuskuvauksen mukainen, kaikilta valvontatyötä tekeviltä vaadittava perustaso. Jälkeen päin tarkasteltuna tämä tavoitetaso ja -10-

Osallistujat pitivät koulutusta erittäin tarpeellisena ja suosittelisivat siihen osallistumista kollegoille. Jatkossa tavoitetaso on huomioitava paremmin ja kokeneille ammattilaisille on tarjottava selkeästi omaa kohdennettua täydennyskoulutusta. Koulutuksen moduulimainen toteutus on varmasti ainut oikein vaihtoehto, koska osallistujien taustat ja näin ollen myös osaamisen kehittämistarpeet vaihtelevat. Tiiviit verkkomo-

duulit on helppo sijoittaa omaan kalenteriin.

Valtakunnallisesti toteutettu perehdytys ja osaamisen kehittämistä tukeva täydennyskoulutus luovat pohjan valvontaa koskevien palveluiden yhdenmukaistamiselle.

Palautteen ja saatujen kouluttajakokemusten pohjalta sisältöjen painotuksia täsmennetään ja mukaan otetaan vahvemmin moduuleja orientoiva itsenäinen opiskelu. Syytä on myös pohtia, miten tiiviissä kokonaisuudessa voitaisiin hyödyntää osallistujien omaa osaamisesta osallistavilla opetusmenetelmillä. Seuraavan koulutuksen valmistelu on jo aloitettu, seuraavaksi sisällöistä ja jatkosta keskustellaan turvallisuuspalveluiden asiantuntijatyöryhmän kanssa.

Koulutusohjelman moduulimainen toteutus antoi varmasti paljon pohdittavaa myös Pelastusopiston vetämää valtakunnallista Onnettomuuksien osaamisen kehittäminen -hanketta ajatellen. Palopäällystöliitto on yhdessä SPEKin kanssa hankkeen yksi osatoteuttaja, joten saadut kokemukset välittyvät varmuudella hankkeeseen. Pienellä toimialalla on kyettävä käyttämään resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Kunkin toimijan vahvuuksia hyödyntävällä yhteistyöllä on varmasti saavutettavissa merkittävä parannus osaamisen kehittämiseksi ja sitä kautta valvontatyön suorituskyvyn parantamiseksi ja palveluiden yhdenmukaistamiseksi.

Kiitos kouluttajille Suuri kiitos toteutuksesta kuuluu luonnollisesti mukana olleille kouluttajille. On hienoa havaita, että meillä on alalla ihmisiä, jotka ovat valmiita panostamaan oman työnsä ohella yhteiseen hyvään toimialan kehittämiseksi. Ilman teidän suurta panostanne, tämäkin koulutus olisi jäänyt toteutumatta.

Tomi Timonen koulutusjohtaja Suomen Palopäällystöliitto

PEL A S T US TO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Johtokunnan uutena puheenjohtajana aloitti Heikki Havukainen

U

utena Pelastustoiminta-jaoston puheenjohtajana haluan aluksi kiittää edellistä puheenjohtajaa Ville Mensalaa loistavasta työstä jaoston luotsaamisessa.

Villellä tuli täyteen sääntömääräiset kaksi kautta jaoston puheenjohtajana, joten vaihdoimme puheenjohtajan kapulaa lokakuussa Turvallisuus 2023 -messujen yhteydessä pidetyssä jaoston syyskokouksessa. Samalla hallitus uusiutui myös siten, että uusina jäse-

ninä siihen nousivat Mauri Salo Keski-Suomesta ja Timo Nyholm Lapista.

Pelastustoiminta-jaosto on ollut viemässä pelastusalaa eteenpäin eri kärkihankkeissa, kuten Road Rescuen, PVATin ja muiden tapahtumien järjestämisessä. Joskus olemme jaoston johtokunnassa pohtineet, onko toiminta ollut nimenomaan päällystölle suunnattua vai alan yleistä kehittämistä.

Olen itse pyrkinyt profiloitumaan laaduk-

Pelastustoimintajaoston luottamushenkilövalinnat Jaoston puheenjohtajan Ville Mensalalla tuli kaksi kautta täyteen, joten häntä ei voitu enää valita puheenjohtajaksi. Valittiin jaoston uudeksi puheenjohtajaksi Heikki Havukainen seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi.

Erovuorossa oli varsinainen jäsen Janne Aso, joka valittiin toiselle kolmivuotiskaudelle.

kaan pelastustoiminnan johtamisen puolesta puhujana ja toivon, että omalla puheenjohtajakaudellani voimme viedä erityisesti tätä puolta eteenpäin. Jaoston ensi vuoden toimintasuunnitelmaan onkin kirjattu esimerkiksi mahdollisuus järjestää tilanne- ja johtokeskusseminaari.

Oma taustani on vahvasti pelastustoiminnan johtamisen puolelta. Pirkanmaan pelastuslaitoksella ehti tulla täyteen 20 vuotta palomiehen, paloesimiehen, palomestarin ja palopäällikön tehtävissä, joista pääosa, yli 15 vuotta, päivystävänä palomestarina. Nyt olen reilun vuoden työskennellyt palopäällikkönä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Vankkana Tapparan kannattajana pirkanmaalaisuudesta ei kuitenkaan niin vaan pääse irti, joten Lempäälässä Tampereen vieressä asustelen. Pelastusalan koulutuksen lisäksi tutkintoja löytyy tietotekniikasta, sairaanhoidosta ja johtamisesta.

Toivon, että yhdessä voimme edelleen viedä pelastusalaa ja Pelastustoiminta-jaostoa eteenpäin. Kaikki ideat ovat tervetulleita, myös aktiivista osallistumista eri tapahtumiin tarvitaan. Ollaan kuulolla! Voit olla yhteydessä p. 040 351 8488 tai heikki.havukainen@vakehyva.fi.

Erovuorossa oli myös 1. varajäsen Olli Heikkilä ja 1. varajäseneksi valittiin Mauri Salo seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

Lisäksi Heikki Havukaisen tultua valituksi jaoston puheenjohtajaksi tuli hänen tilalleen valita varsinainen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi (yksi vuosi), valituksi tuli Timo Nyholm.

Heikki Havukainen puheenjohtaja Pelastustoiminta-jaosto

-11-

VA PA A EH TO I S PA LO K U N TATO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston luottamushenkilövalinnat Jaoston puheenjohtaja Mikko Nurmi oli erovuorossa. Valittiin jaoston puheenjohtajaksi Ilkka Horelli seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi.

Erovuorossa oli varsinainen jäsen Mika Gröndahl, valittiin varsinaiseksi jäseneksi Antti Rautava seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi.

Erovuorossa oli myös 1. varajäsen Antti Rautava (joka valittiin varsinaiseksi jäseneksi), valittiin 1. varajäseneksi Juha Kylmälä seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi.

Sopimuspalokuntien koulutuspäivä Porin Turvallisuuskeskuksessa Vapaaehtoispalokuntatoiminnan superviikkoa elettiin Porissa ja Raumalla viime lokakuussa. Ohjelmassa oli V Sopimuspalopäällikköseminaarin päätösjakso, Vapaaehtoispalopäällystön seminaaripäivä ja jaostokokous sekä S opimuspalokuntien koulutuspäivä. Koulutuspäivään Porin Turvallisuuskeskuksessa lauantaina 7.10. osallistui kolmekymmentä palokuntalaista.

H

uomionarvoista ja ilahduttavaa oli, että myös ammattihenkilöstöä oli mukana oppijana Sopimuspalokuntien koulutuspäivässä. Osa osallistujista saapui paikalle jo perjantai-iltana. Turvallisuuskeskuksen majoitustilat tarjosivat tilaisuuden luonteen mukaiset fasiliteetit sekä mahdollisuuden verkostoitumiseen ja kuulumisien vaihtoon illan aikana.

-12-

Varsinainen koulutuspäivä alkoi aamukahvin lomassa ripeällä alueen ja koulutusrastien esittelyllä. Joukko jaettiin kolmeen kymmenen hengen ryhmään. Koulutus toteutettiin käytännön rastikoulutuksena, joissa käytettiin osallistujien mukanaan tuomia, pelastustoimintaan hyväksyttyjä suojavarusteita.

VA PA A EH TO I S PA LO K U N TATO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Nykyautot suojaavat todella hyvin kolaritilanteissa henkilöitä ajoneuvon sisällä, mutta aiheuttavat samalla haasteita pelastajille.

Koulutuksen aiheita olivat NCT-rasti, PVAT-rasti sekä sammutustekniikoiden rasti, jolle oli järjestäjän toimesta varattu paineilmahengityslaitteet. Osallistujan tuli kyetä käyttämään niitä, mutta savusukelluskelpoisuutta ei koulutuksessa vaadittu.

Renault tarjosi autot NCT-rastille NCT-rastilla eli New Car Technology -koulutuksessa käytettiin lähes tehdasuusia, vain testikäytössä olleita Renault- ja Dacia-henkilöautoja. Ne tarjosivat erinomaiset puitteet uusien autojen teknologian tuomiin haasteisiin. Nykyautot suojaavat todella hyvin kolaritilanteissa henkilöitä ajoneuvon sisällä, mutta aiheuttavat samalla haasteita pelastajille. Tämä havaittiin konkreettisesti rastilla – järeätkään hydrauliset työkalut eivät pure erikoisvahvaan teräsrakenteeseen. Vaihtoehdoksi jäi etsiä toinen leikkauskohta tai vaihtaa työtapaa. Auton turvavarusteet ja niiden riskit pelastajille tulivat myös tutuksi rastilla.

Lämpökameran käyttö oli oleellista.

Kaikki koulutettavat toteuttivat alkusammutintiedustelun ja alkupalon sammutuksen nestesammuttimella. Uusien sammutustekniikoiden esittelyssä ja käytönharjoittelussa oli käytössä suunnattava pistosuihkuputki ja varsisammutin.

Rakennuspalosammutuksessa lämpökameraa ja uusia menetelmiä Sammutustekniikat-rastilla harjoiteltiin huoneisto- ja rakennuspalon sammuttamista. Koulutus toteutettiin palavan tilan ulkopuolelta niin, ettei savusukelluksen määritelmä täyttynyt, mutta kuitenkin niin, että rastilla kaikki toimivat paineilmalaitteen käyttäjinä. Paloa sammutettiin suorasuihkulla, jossa vesisuihku pisaroitiin ja ohjattiin kimmokkeena rakenteista palokohteeseen.

Antti Rautava palokunnanpäällikkö Lappvik FBK Kuvat: Tomi Timonen

Työturvallisuus korostui PVATrastilla PVAT-rastilla eli putoamisvaarallisen alueen työskentelyn koulutuksessa kerrattiin pikaisesti tarvittavat solmut. Sen jälkeen tutustuttiin erilaisiin kiinnityspisteisiin ja -tekniikoihin sekä uuden PVAT-ohjeen mukaisiin taljausjärjestelyihin nosto- ja laskutilanteita ajatellen. Kokovaljaat tulivat tutuiksi vaarallisella alueella työskentelyssä sekä niin ylös kuin alas liikkumisen yhteydessä. Kiipeäminen köyden varassa osoittautui päivän tapahtumista fyysisesti raskaimmaksi. Vallitseva myrskytuuli toi toimintaan oman lisämausteensa.

-13-

VA R AU T U M I N EN JA VÄ E S TÖ N S UOJ ELU -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Johtokunnan työseminaarissa Virossa keskeisenä teemana NATO-jäsenyys Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston luottamushenkilövalinnat Jaoston puheenjohtaja Katja Ahola oli erovuorossa ja hänet valittiin jatkamaan puheenjohtajana toiselle kolmivuotiskaudelle.

Kuva: Tomi Timonen

Jaoston johtokunta tapasi työseminaarissa myös Viron puolustusvoimien ja paikallisen naisten valmiusliiton (Naiskodukaitse) edustajia.

P

alopäällystöliiton Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston johtokunnan syksyinen työseminaari suuntautui eteläiseen NATO-kumppanimaahan, Viroon. Virolle ja virolaisille viranomaisille NATO-jäsenyys, jonka vaikutuksia eri viranomaisten toimintaan Suomessa vasta pohdimme, on ollut arkea jo parikymmentä vuotta. Suuntasimmekin askeleemme kohti laivaa ja Tallinnan hallintokorttelin Government Officea oppiaksemme lisää eteläisten naapureidemme kokemuksista NATO-jäsenyyden vaikutuksista erityisesti sisäasiasianhallinnon toimialaan.

Viron sisäasianhallinnon virkamiesten tapaamisessa nousi heti esille Naton luonne ja rooli. Liittokunta on luonteeltaan ennen kaikkea sotilasliitto ja sen toiminnan keskiössä on sotilaallisen turvallisuuden luominen ja ylläpitäminen jäsenvaltioidensa kesken. Liittymäkohdat siviiliyhteiskuntiin ovat toisaalta käytännön kautta muodostuvia, sotilastukikohdat ja harjoitukset sijaitsevat aina keskellä isäntämaan siviiliyhteiskuntaa. Samalla Naton toiminnalla on suoria vaikutuksia ympäröivään siviilimaailmaan.

Viron NATO-jäsenyyden myötä esimerkiksi maan lainsäädäntöä jouduttiin muuttamaan sadoissa eri kohdissa, jotta se huomioisi jäsenyyden tuomat muutokset.

Käytännön tasolla yhteistyötä NATO-joukkojen ja paikallisten viranomaisten välillä tehdään esimerkiksi tukikohtien ulkopuolella tapahtuvissa onnettomuuksissa. Myös Naton Baltian-ilmavalvontaan osallistuvien lentotukikohtien pelastustoiminnan toteut-

-14-

taa isäntämaa Viro. Keskeinen keskusteluissa esiin noussut näkökulma oli se, että sotilaiden yhteydet siviiliviranomaisiin rakentuvat ennen kaikkea käytännön asioiden ja ongelmien päivittäisen hoitamisen ja siihen varautumisen kautta.

Osallistuminen ja vaikuttaminen keskiössä Mitä vinkkejä virolaiset sisäasiainhallinnon kollegamme halusivat antaa meille mukaan uuteen vaiheeseen, jossa suomalaiset viranomaiset ovat aloittaneet monialaisen valmistautumisen suomalaisen viranomaistoiminnan säätämiseksi NATO-asetuksille?

Keskusteluissa esiin nousi erityisesti yksi asia: osallistuminen ja sitä kautta vaikuttaminen.

Isäntiemme yhteinen näkemys oli, että isäntämaan viranomaisten tulee aktiivisesti pyrkiä osallistumaan kaikkiin mahdollisiin Naton koulutuksiin ja harjoituksiin. Osallistumisen kautta paikalliset viranomaiset pystyvät tuomaan esille paikalliset siviiliyhteiskunnan ja siviiliviranomaisten toimintatavat. Samalla harjoituksien kautta on mahdollista tutustua puolin ja toisin sekä luoda henkilökohtaisen tason yhteyksiä, jotka voivat tosi tilanteessa sujuvoittaa yhteistoimintaa.

NATO-teemaisen tapaamisen lisäksi kokoustimme myös Viron puolustusvoimien sekä paikallisen naisten vapaaehtoisen puolustusjärjestön (Naiskodukaitse) edustajien kanssa, jotka kertoivat viranomaisyhteistyöstä ja virka-avun periaatteista Virossa

Erovuorossa olivat varsinaiset jäsenet Juha Alander ja Juha Kärkkäinen, jotka molemmat valittiin jatkamaan varsinaisina jäseninä seuraaville kolmivuotiskausilleen.

sekä evakuointien tukemiseen kehitetystä toimintamallista. Näiden osalta virolainen järjestelmä on lähellä suomalaista. Tosin vapaaehtoisen maanpuolustustyön valtakunnallinen tuki evakuointikeskusten perustamiseen on jotain, mistä myös Suomessa voitaisiin ottaa mallia.

Kaiken kaikkiaan työseminaari oli onnistunut ja uusia näkökulmia avaava.

NATO-jäsenyyden vaikutusten teemasta jatketaan kansallista pohdintaa myös ensi kevään Palopäällystöpäivillä Jyväskylässä.

Juha Alander valmiuspäällikkö Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ja pelastuslaitos

Harriet Lonka kokonaisturvallisuuden klusterin projektipäällikkö, Pohjois-Savon liitto

Y RI T YS T U RVA L L I S U US -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Kokonaisturvallisuus ja yritysten varautuminen

Y

rityksissä turvallisuus on sen kaikkien toimintojen turvallisuuden varmistamista. Käytetään tässä jutussa seuraavanlaista määritelmää kokonaisturvallisuudelle ja varautumiselle: Yritysten kokonaisturvallisuus on tila, jossa yrityksen elintärkeisiin toimintoihin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin on varauduttu. Käytännössä se tarkoittaa yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa, jossa viranomaisyhteistyö on tärkeässä roolissa.

Yrityksen tulee tunnistaa uhat, häiriötilanteet ja riippuvuudet, joita siihen ja sen toimintaan kohdistuu ja sisältyy, arvioida riskejä ja käsitellä niitä systemaattisesti. Tämän jälkeen yrityksen tulee laatia turvallisuusohjeita, kouluttaa henkilöstöään, kehittää tilannekuvatoimintaansa, viestiä turvallisuusasioista yrityksessä sisäisesti ja ulospäin. Tärkeänä osana on menettelytavat ja harjoittelu, jotta voidaan varmistaa kyky toimia poikkeustilanteessa. Esimerkkinä voidaan mainita teollisuuslaitosten yhteisharjoitukset pelastustoimen kanssa, joka lisää molemminpuolista ymmärrystä, osaamista ja luottamusta.

Laajemmin katsottuna varautumisen ja jatkuvuuden hallinta yrityksissä on merkityksellistä yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden takia.

Toimintaympäristössä ilmenee yhä moninaisempia uhkia ja jokaisen toimijan, yksilön ja yrityksen, on huomioitava turvallisuus kaikessa toiminnassa. Turvallisuustoiminnassa verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa kannattaa ja siksi jaostomme toivoo, että mahdollisimman moni teistä osallistui Yritysturvallisuusfoorumiin ja sai uutta näkökulmaa omaan turvallisuustyöhön.

Kuva: Juhana Jääskeläinen

Suuronnettomuusharjoitus Tornion Röyttän teollisuusalueella 24.10.2023. Kuvassa harjoitellaan potilaiden ensiapua yhdessä teollisuusalueen pelastusorganisaation ja alueen pelastuslaitoksen kanssa.

Kuva: Tuomo Linjala

Tuija Kilpeläinen turvallisuuspäällikkö Metsä Board Yritysturvallisuus-jaoston johtoryhmä

Kuvassa on esimerkki Fortumin käyttämästä nykyaikaisesta mobiiliohjeistuksesta, joka on käytössä mm. maakohtaisissa pääkonttoreissa. Lisäksi mobiiliohjeista löytyy muistilistat erilaisia kriisitilanteita varten. Kaikki turvallisuusohjeet on tarkoitettu, niin Fortumin kuin kumppaniyritysten työtekijöille.

-15-

H A L L I N TO JA T U K I PA LV ELU T -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Vuosi hyvinvointialuetoimintaa Kohta vuoden ajan on pelastustoimessa saatu elää uudenlaista elämää osana hyvinvointialueita. Miten kaikki on sujunut? Miten prosentuaalisesti pieni pelastustoimi pärjää osana isoa koneistoa?

V

uosi sitten tehdyssä Palopäällystö-lehden (4/2022) haastattelussa pelastuslaitosten vastaajat suhtautuivat jokseenkin skeptisesti siihen, miten hyvin ison siirtymän kanssa tullaan pärjäämään. Nyt kysyttäessä muutoksen onnistumisesta, vastaukset kulkevat laidasta laitaan. ”Itä-Uudellamaalla siirtyminen hyvinvointialueelle on sujunut paremmin kuin uskalsin edes toivoa”, myöntää pelastusjohtaja Peter Johansson. Samoilla linjoilla on Kimmo Markkanen, suunnittelun ja ohjauksen palveluyksikköjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta: ”Perusasiat hoituivat vuo-

denvaihteessa ehkä jopa odotettua paremmin.

Hälytystehtävissä ja viestiyhteyksissä ei tullut ongelmia ja tammikuun palkanmaksu onnistui pääosin. Mutta Samaan aikaan ajoittunut TUVE:n laajamittainen käyttöönotto aiheutti tietoteknisiä ongelmia ja yhteensovittamista hallinnon järjestelmien kanssa.”

Pohjois-Pohjanmaalla pelastustoimen muutos oli muuta maata laajempi, kun Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastustoimet yhdistyivät Pohjois-Pohjanmaan pelastustoimeksi, joka puolestaan yhdistyi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, Pohteeseen.

Se on tarkoittanut ICT:n ja hallinnon sovittamista, missä pelastustoimi on liittynyt johonkin ihan toisenlaiseen kuin, missä on tottunut olemaan. Myös päätöksentekomekanismi on täysin uutta. ”Tämä siirtymä on mennyt siitä näkökulmasta hyvin, että jos ajatellaan asiakkaitamme, palvelumme on kulkenut katkeamatta. Jos taas ajatellaan henkilöstöämme, tämä yhteensovittaminen ei todellakaan ole ollut

kitkatonta. Meillä on ollut monia ongelmia monissa henkilöstöön liittyvissä asioissa aina palkanmaksusta lähtien. Toiminnallisesti on ollut jopa merkittäviä haasteita”, avaa Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Petteri Jokelainen.

Myös sisäisessä viestinnässä on ollut takkua. ”Ehkä merkittävin ongelma on, että hyvinvointialueen yleinen henkilöstölle suunnattu viestintä ja ohjeistus painottuu sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille ja pelastuslaitoksen henkilöstö ”unohtuu” helposti”, harmittelee Markkanen.

Muutos on mahdollisuus Muutoksessa on aina myös mahdollisuus kehittyä joksikin aiempaa paremmaksi. ”Uudistus on tuonut esille joitakin toimintoja, joissa sote ja pela voivat syventää yhteistyötä. Esimerkiksi olemme voineet kehittää ja laajentaa varautumisen osaamistamme. Myös pelastuslaitoksen tilannekeskuksen roolia ollaan kehittämässä koko HVA:n tilannekeskukseksi”, Johansson avaa. ”Hyvinvointialueuudistuksessa olemme saaneet mittavasti asiantuntijatyöpanosta

Siirtyminen hyvinvointialueelle on sujunut paremmin kuin uskalsin edes toivoa.

Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Kimmo Markkanen (vas.) ja Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson. (oik.)

Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Petteri Jokelainen (vas.) ja Olli-Veikko Kurvinen Helsingin Pelastusliitosta. (oik.)

-16-

käyttöömme enemmän. Kun aiemmin kaikki tekivät kaikkea, nyt olemme pystyneet kokoamaan näistä kahdesta yhdistyneestä pelastuslaitoksesta osaajia siten, että erikoistutaan vähän kapeammille sektorielle. Hyvinvointialueiden konsernipalveluiden suunnasta tulee vielä lisäksi asiantuntijaosaamista kuten tiedolla johtamista”, Jokelainen ynnää.

Vaikka Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde onkin ollut julkisuudessa esillä asemasulkemisista ja vasteaikojen pidentämisestä, jotka johtuvat hyvinvointialueen tiukasta taloudesta, löytää Jokelainen mahdollisuuden myös talouspuolelta. ”Kun olemme kansallisessa hyvinvointimuutoksessa mukana, se antaa meille suuremmat ja leveämmät hartiat ja mahdollisuuden

H A L L I N TO JA T U K I PA LV ELU T -JAOS TO N K U U LU M I S I A rakentaa esimerkiksi talouden näkökulmasta ihan eri tavalla. Suuruuden synergialla olemme voineet luoda esimerkiksi hyvinvointialueelle yhtenäisen raportointikokonaisuuden, jolla pystymme hoitamaan raportoinnin paitsi Pohteen sisällä omalle päätöksentekokoneistolle myös talon ulkopuolisille tahoille”, Jokelainen kuvailee.

Vuosi on lyhyt aika näin massiivisille muutoksille. Siinä ajassa ei kunnolla ole ehditty edes nähdä, mihin kaikkeen onkaan mahdollisuus.

Niukkuutta jaettaessa myös pelastuslaitokselta edellytetään sopeutustoimia. ”Kun vain annettaisiin hieman aikaa saada rakenteet kuntoon, on hyvinvointialueilla edellytykset hillitä kustannusten nousua huolimatta palvelutarpeen kasvusta sekä kustannustason noususta. Asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on mahdollisuus kehittyä kuntia tukevaksi palveluorganisaatioksi lähes yhden luukun periaatteella toimivaksi. Käytännössä tämä ensimmäinen toimintavuosi on pitkälti ollut kuitenkin toimintojen vakiinnuttamista ja varsinaiseen palvelujen kehittämiseen ei ole jäänyt aikaa”, Markkanen muistuttaa.

Talousasioihin hän näkee muutakin muutosta tulevan: ”Hyvinvointialueiden valtion ohjausjärjestelmässä on kehitettävää, ja vireillä oleva lainsäädäntömuutos saattaa tuoda selkeyttä poliittiseen ja taloudelliseen ohjaukseen.”

Hallinto- ja tukipalvelut -jaoston luottamushenkilövalinnat Jaoston puheenjohtaja Peter Johansson oli erovuorossa ja hänet valittiin jatkamaan puheenjohtajana toiselle kolmivuotiskaudelle.

Erovuorossa ovat varsinaiset jäsenet Markus Aarto ja Kimmo Markkanen, jotka molemmat valittiin jatkamaan varsinaisina jäseninä seuraaville kolmivuotiskausilleen. Lisäksi 2. varajäsen Elina Haapala ilmoitti eroavansa johtokunnan jäsenyydestä kesken toimikauden, häneltä jääneelle toimikaudelle (yksi vuosi) valittiin Mari Voutilainen johtokunnan 2. varajäseneksi.

ennaltaehkäisyyn, turvallisuusviestintään, turvallisuuskoulutukseen, varautumiseen häiriötilanteisiin ja väestönsuojeluun. Sillä on suuri merkitys niin normaali- kuin poikkeusolojen turvallisuusrakenteiden ylläpidossa ja vahvistamisessa”, kertoo toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen Helsingin Pelastusliitosta.

Mutta pelätyiltä tiukilta talousvaikutuksilta ei olla voitu välttyä. ”Niukkuutta jaettaessa myös pelastuslaitokselta edellytetään sopeutustoimia. Vaikka pelastustoimen laskennallinen rahoitusosuus näyttää hyvältä, niin kokonaisrahoituksessa LU-hyvinvointialueella on noin sadan miljoonan euron vajaus siirtyneisiin kustannuksiin nähden. Tämä on kaksinkertainen pelastuslaitoksen koko talouteen nähden. Samaan aikaan yleinen kustannustason nousu sekä tehdyt palkkaratkaisut ovat heikentäneet rahoitustilannetta suhteessa kustannuksiin”, Markkanen laskee.

Kokoaan suurempi toimija

Miten tämä matikka hoidetaan?

Pelastustoimi on taloudellisesti muutamia prosentteja hyvinvointialueiden toiminnasta. Sitä jännättiin, jääkö pelastustoimi suuren soten jalkoihin, mutta toistakin on nyt saatu kokea. ”Uskallan sanoa, että pelastustoimi näkyy kahta prosenttia suurempana. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla sote-toimiala ja pela-toimiala toimivat täysin rinnakkaisina”, kertoo Jokelainen. ”Pelastustoimi on meillä myös tunnistettu ja tunnustettu, ei ole isosisko-pikkusiskoasetelmaa.” ”Toimintaan kohdentuvan määrärahan osuus ei aina kerro totuutta toiminnan vaikuttavuudesta ja tuloksista. Pelastustoimella vaikutetaan muun muassa onnettomuuksien

Säästötalkoisiin pitää monella pelastuslaitoksellakin osallistua, mutta hallitusohjelmassa tavoitellaan nykyistä vaikuttavampaa toimintaa. Kuulostaa äkkiseltään nurinkuriselta. Jokelainen painottaa, ettei pidä ampua viestintuojia: ”Harmillista tässä on se, että tällä on oikeastaan sekä asiakasrajapintaan että henkilöstölle ja toiminnalle epämieluisia vaikutuksia.

Mutta nyt kun olemme siinä pisteessä, että ajurina ovat sekä valtion taloudellinen tilanne että henkilöstön saatavuusongelmat, niin ehkä tätä voi ajatella, että tällä hallitulla muutoksen tekemisellä pelastetaan pohjoispohjalainen pelastustoimi. Palvelutaso heikkenee, mutta ei kuitenkaan alle minimitason, mitä laki mää-

rittelee. Tällä järjestelmä rakennetaan jopa henkilöstönkin kannalta mieluisaan suuntaan. Se on pitkässä juoksussa työhyvinvointia lisäävä, kun pystytään itse täällä miettimään ne painopisteet, mistä säästetään. Täten minä puhun pelastusalan pelastamisesta. Tässä ollaan vähän niin kuin viestintuojia – ei niitä kannata ampua.”

Pelastustoimen merkitys ja rooli jatkossa ”Nykyisessä maailmantilanteessa uskon, että pelastustoimen rooli niin hyvinvointialueilla kuten myös kansallisesti tulee kasvamaan.

Pelastustoimen rooli kokonaisturvallisuudessa on selvästikin selkiytymässä”, Johansson arvioi. ”Pelastustoimella on potentiaalia olla alueensa kuntien turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa”, Markkanen laskee. ”Toivon ja vähän luulenkin, että pelastustoimi tulee ensinnäkin jatkossa profiloitumaan oman ydinosaamisensa ympärille.

Lisäksi varautuminen ja väestön suojelu tulee nousemaan, ja se on minusta ihan hyvä niin”, Jokelainen uskoo. ”Pelastustoimi on jatkossa yhä merkittävämpi lenkki yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ketjussa. Pelastustoimen merkitys ja rooli vain kasvaa, kun ilmastonmuutos etenee ja sen aiheuttamat häiriöt ja onnettomuudet lisääntyvät. Väestön kokema turvallisuudentunne on paljon riippuvainen pelastustoimen onnistumisessa tehtävässään ihmisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaajana”, Kurvinen ynnää.

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija Suomen Palopäällystöliitto -17-

H Y V I N VO I N T I A LU E TO I M I N TA T U T U K S I

Haastattelussa H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn Hyvinvointialueiden johtajat järjestäytyivät H23-verkostoksi nyt lokakuussa. Verkoston ensimmäinen puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn oli Palopäällystö-lehden haastattelussa.

Millä ajatuksella ja mihin tarpeeseen H23 perustettiin?

Miten H23-verkoston on käytännössä tarkoitus toimia?

Hyvinvointialuejohtajien H23-verkosto on riippumaton ammatillinen yhteistyöverkosto. Sen tavoitteina on edistää julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen järjestäjien asiaa yhteiskunnassa. Verkosto tekee tunnetuksi hyvinvointialueiden toimintaa ja osallistuu hyvinvointialueita koskevaan julkiseen keskusteluun.

H23-verkoston muodostavat kaikki Suomen 21 hyvinvointialuejohtajaa, Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen johtaja sekä HUS-yhtymän toimitusjohtaja. Lisäksi toimintaan osallistuu Ahvenanmaan edustaja.

Käytännön toimintaa on esimerkiksi yhteisten kannanottojen ja lausuntojen laatiminen.

Millaisiin asioihin haluatte H23-verkoston avulla vaikuttaa?

Verkoston tavoitteena on vaikuttaa hyvinvointipolitiikkaan, kuten hyvinvointialueiden ohjaukseen, rahoitukseen ja hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön.

Myös pelastusjohtajilla on vuosia toiminut keskinäinen verkostonsa.

Onko H23:ssa voitu ottaa jotain mallia pelastusjohtajien verkostosta?

Hyvinvointialuejohtajat tekevät myös muuta verkostoyhteistyötä esimerkiksi STM:n ja Hyvilin rakenteissa. H23-verkosto on perus-

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn. tettu samankaltaisella rakenteella kuin esimerkiksi kunnissa olevat vastaavat rakenteet sekä myös pelastusjohtajien verkosto.

Millaista verrokkiutta voit nähdä näiden kahden verkoston toiminnassa?

Pelastustoimen palvelut on tuotettu yksittäisiä kuntia suurempina alueina jo vuosien ajan, ja siksi pelastusjohtajien verkosto onkin osallistunut keskusteluun koko maan pelastusjohtajien yhteisellä äänellä. H23-verkoston tavoitteena on vaikuttaa hyvinvointipolitiikkaan, kuten hyvinvointialueiden ohjaukseen, rahoitukseen ja hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön, mukaan luettuna pelastustoimen edunvalvonta.

Millaista yhteistyötä H23 ja pelastusjohtajien kumppanuusverkosto voisivat tehdä?

Hyvinvointialuejohtajat järjestäytyivät H23-verkostoksi Hämeenlinnassa 11.10.2023.

-18-

Toistaiseksi konkreettista yhteistyötä ei ole vielä suunnitteilla, mutta jatkossa voisin ajatella, että verkostot voisivat tehdä yhteistyötä erityisesti pelastustoimeen liittyvän edunvalvonnan osalta.

H Y V I N VO I N T I A LU E TO I M I N TA T U T U K S I Mikä on mielipiteesi pelastustoimen tulevaisuudesta ja asemasta menoleikkauksissa, ottaen huomioon sen, että pelastustoimelle tehtiin alueellistaminen vuonna 2004, kun kuntakohtaisesta toimesta siirryttiin alueelliseen toimintaan?

Silloin päällekkäisyydet poistettiin ja toimintaa tehostettiin eli hallintoa purettiin. Lisäksi pelastustoimi on perinteisesti ollut paikallispalvelua. Olennaista on ollut, että pelastustoimi pystyy paikallisesti vastaamaan tarpeisiin. Nyt kuitenkin hyvinvointialuetoiminnan alettua jotkut pelastuslaitokset on kuristettu taloudellisesti niin tiukille, että asemia ollaan sulkemassa ja/tai henkilöstöä vähentämässä, ja paikallinen, korkean toimintavalmiuden palvelu vähenee.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vuoden 2023 alijäämäennuste on yli 70 miljoonaa euroa. Merkittävin osa alijäämästä aiheutuu uudistuksen alkuvaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisista tekijöistä. Talouden tasapainotus perustuu ensisijaisesti toiminnan järkevöittämiseen sekä palvelustrategiassa päätettävään palvelujen ja toiminnan uudistamiseen. Vuoden 2024 rahoitus ei kuitenkaan riitä kattamaan nykyisiä kustannuksia, ja tämän takia joudumme tarkastelemaan kaikkia resursseja.

Länsi-Uudellamaalla vuoden 2024 talousarvioesitykseen ei sisälly pelastusasemien sulkemisia. Pelastuslaitoksen talouden tasapainottaminen perustuu ensisijaisesti ylitöiden vähentämiseen ja henkilöstöresurssien käytön tehostamiseen siten, että toimintavalmius ja muu asiakkaan saama palvelu ei vaarannu.

Pelastustoimen pahin vihollinen on aika. Ollaanko tämä unohdettu hyvinvointialuetoiminnassa?

Tunnistamme tämän tosiseikan hyvin toiminnassamme. Yksi keskeinen haaste pelastustoimen palveluissa, kuten myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, on henkilöstöpula. Olemme esimerkiksi tätä viestiä nostaneet esiin useilla kansallisen tason foorumeilla.

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija Suomen Palopäällystöliitto

T ERV EH D I M M E PA LO PÄ Ä L LYS TÖÄ

Rauman seutu Kiito-Rauma Oy

Asennus Mikkonen Oy

Rakennus Tiainen Oy

Aarnon autot Oy Rauma

Uudenkaupungin seutu

-19www.biolinja.fi

Kivi ja Ompelu Helenius & Helenius

M EN TO RO I N T I

Palopäällystöliitto koordinoi mentorointiohjelmaa – hae mukaan!

Palopäällystöliiton mentorointiohjelmaan osallistuivat kuluneen vuoden aikana aktorimentoripari Topi Puronhaara ja Jouni Pousi. He olivat hyvä match toisilleen molemmin puolin.

Aktorina eli mentoroitavana osallistunut Topi oli mentoroinnin aikaan päivystävä palomestari Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ja viimeisteli graduaan Vaasan yliopistoon. Kesällä Topin työt vaihtuivat Länsi-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastajan pestiin. Mentorina toiminut Jouni on puolestaan Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija.

Mikä sai sinut lähtemään mentorointiohjelmaan?

Topi: Huomasin mentoroinnista ilmoituksen Palopäällystöliiton somessa ja vaihdoin pari viestiä aiheesta liiton kehityspäällikön ja mentorointiohjelmaa vetävän Antti Kinnusen kanssa. Mentorointi oli itselleni uusi asia, mutta se vaikutti mielenkiintoiselta tavalta kehittää itseäni ja edistää oppimistani.

Jouni: Kyseltiin kiinnostusta lähteä mukaan mentoriksi ja hetken harkittuani ajattelin, että mikä ettei. Minulle ei ollut aikaisempaa kokemusta tällaisesta ohjatusta mentoroinnista ja oli ilo lähteä mukaan kokemaan uutta.

Kuinka odotuksesi mentoroinnin suhteen täyttyivät?

Topi: Kaikki odotukset, mitä osasin asettaa, täyttyivät!

Jouni: Mielestäni oikein hyvin. Lähtötilanne oli sama minulla ja mentoroitavalla, eli hyvin tyhjältä pohjalta lähdettiin liikkeelle ja keskusteltiin, mitä odotimme mentoroinnilta puolin ja toisin.

Miten käytännössä mentoroinnin teitte?

Topi: Meillä oli vuoden ajan noin kuukauden välein rento Teams-keskustelu ilman suunniteltua agendaa. Lisäksi soittelimme usein. Jouni kävi vierailemassa Kokkolassa ja tutustumassa silloiseen palomestarin työhöni Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Vierailun aikana Jouni oli minun mukana päivystävän palomestarin vuorossa. Kävin itse Helsingissä vastavierailun, jolloin Jouni esitteli minulle laajasti Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ja järjesti lisäksi vierailukäynnin Helsingin pelastuslaitokselle.

Jouni: Käytännössä me tapasimme kuukausittain Teamsin välityksellä ja kävimme hyviä keskusteluja. Lisäksi sovimme mentoroinnin alussa, että tutustumme toistemme töihin hieman syvällisemmin. Minä olin Topin mukana hänen päivystysvuoron aikana ja Topi kävi Huoltovarmuuskeskuksessa tutustumassa minun työympäristöön ja ajankohtaisiin asioihin huoltovarmuudesta.

Mitkä olivat odotuksesi mentoroinnille?

Topi: Tavoitteenani oli laajentaa ymmärrystäni ja osaamistani yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteenani oli myös edistää ammatillista kasvua ja osaamista pelastustoimesta sekä huoltovarmuuteen liittyvistä asioista.

-20-

Jouni: Hyvin avoimin mielin lähdin mukaan. Tiesin mentoroinnin periaatteet, mutta kun itse lähti mukaan, niin toki siinä mietti, että mitä itse saa tuotua mentorointiin ja mitä minulta odotetaan.

Varautumisasiantuntija Jouni Pousi (vas.) Huoltovarmuuskeskukselta oli mentorina Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen entiselle päivystävälle palomestarille Topi Puronhaaralle.

Kenelle suosittelisit mentorointiohjelmaan lähtemistä?

Topi: Kaikille oman ajattelun ja osaamisen kehittämisestä kiinnostuneille, mutta erityisesti työuran alkupuolella oleville kollegoille.

Jouni: Jos haluaa uutta näkökulmaa omaan työhön ja saada myös uusia ajatuksia, niin suosittelen lähtemään mentoriksi. Aikataulullisesti kun vaan sopi ajat, niin se ei ole suuri ajankäytöllinen tekijä, mutta saa kyllä paljon myös itselleen.

Mitä sait mentoroinnista? Kerro esimerkki tai pari.

Topi: Pääsin esimerkiksi tutustumaan erilaisiin työympäristöihin Jounin vieraana. Sain uutta näkemystä asioihin ja koin, että ajatteluni asioihin laajeni. Sain myös vinkkejä ja uusia ajatuksia keskusteluista hallintotieteen opintoihini liittyen. Erityisesti keskusteluista oli hyötyä, kun kirjoittelin graduani pelastustoimen johtamistyöhön liittyen.

Jouni: Mentorointi avarsi hyvin omaa ajattelua ja sai pohtimaan myös omia ajatuksia. Paljon keskustelimme ammatillisesta kehittymisestä ja urapolusta, toki unohtamatta keskustelua johtamisesta, jossa tuli hyviä ajatuksia. Ehkä kuvaavaa oli se, että pääsääntöisesti varattu aika keskusteluille ylittyi kyllä, kun tarinaa meillä riitti ja keskustelut olivat kyllä upeita.

Haemme osallistujia Palopäällystöliiton mentorointiohjelmaan S

uomen Palopäällystöliitto käynnistää keväällä 2024 uuden mentorointiohjelman, joka tarjoaa jäsenillemme tukea ammattiin tai harrastukseen liittyvään kehittymiseen ja ajatusten jäsentelyyn.

Mentoroinnista saa kokemusperäistä tietoa ja viisautta kahdenkeskisten keskusteluiden kautta.

Sen sisältöä ei ole tarkkaan rajattu vaan se määrittyy sen mukaan, mitä itse haluat mentoroinnissa käsiteltävän.

Maksuton mentorointi on tarkoitettu kaikille jäsenillemme ja se kestää noin vuoden.

Hae mukaan nyt!

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi aktorin tai mentorin rooliin 31.1.2024 mennessä sähköpostitse Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Antti Kinnuselle: antti.kinnunen@sppl.fi. Kuvaile lyhyesti taustaasi ja kerro, mihin kaipaisit mentorointia tai mihin asiaan juuri sinulla olisi annettavaa.

Laajempi kuvaus hausta ja mentorointiohjelmasta julkaistaan liiton verkkosivuilla sppl.fi joulukuun aikana.

-21-

KO LU M N I

Monimuotoisuus pelastusalalla: esikuvien voima T

änään puhumme monimuotoisuudesta pelastusalalla ja sen saavuttamisen yhdestä keskeisestä tekijästä – esikuvista.

Pelastusalan Naiset ry on omistautunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä monimuotoisuutta alalla ja uskomme vahvasti, että esikuvilla on ratkaiseva rooli tässä työssä. Me kaikki pelastusalalla toimivat toimimme samalla esikuvina, tahdomme sitä tai emme.

Naiset pelastusalan edelläkävijöinä Tavoitteenamme on, että yhä useammat naiset valitsisivat pelastusalan urakseen tai har-

rastuksen. He voivat toimia esikuvina muille ja näyttää, että pelastusala voi sopia myös heille.

Tänä vuonna vuoden palomieheksi valittiin Sari Rautiala, joka valmistui pelastajaksi vuonna 1995, ensimmäisenä naisena Suomessa. Tämä valinta on vahva osoitus siitä, että pelastusala on avoinna kaikille, riippumatta sukupuolesta. Lämpimät onnittelut Sarille vielä tätäkin kautta ja hatunnosto valinnan tehneelle raadille. Sari on varmasti toiminut esikuvana monelle alalle hakeutuneelle.

Palomies Heini Tammilehto on yksi esimerkki naisesta, joka on noussut alalla korkealle. Hän on yksi Suomen kymmenestä naispuolisesta pelastajasta ja yksi ensimmäisistä naispuolisista pelastajista CERNissä, joten hän toimii tienraivaajana myös kansainvälisillä areenoilla.

Monimuotoisuus: voimavara pelastusalalla Monimuotoisuus pelastusalalla ei rajoitu sukupuoleen. Myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla pelastusalan ammattilaisilla on arvokasta osaamista ja kokemusta tuotavanaan. He ovat omalla esimerkillään osoittaneet, että taustasta riippumatta voi menestyä pelastusalalla. Monimuotoisuus tuo mukanaan erilaisia näkökulmia ja vahvuuksia, jotka voivat olla ratkaisevia erilaisissa pelastustilanteissa. Tämän vuoksi alan koulutusta ja harrastusta tulee markkinoida entistä tehokkaammin siten, että se tavoittaa alasta kiinnostuneet laajasti. Olemme panneet ilolla merkille, että nyt myös pelastajan tutkinto löytyy opintopolku.fi sivuilta ja täten tieto ammatista saadaan myös opintoohjaajien kautta vietyä nuorille.

VPK: polku ammattiin Kuva: Mira Leinonen

Monelle uravalinta voi tapahtua jo hyvinkin nuorella iällä. Aika näyttää, mihin tämä neito tuleekaan suuntaamaan.

-22-

Harrastus VPK:ssa voi olla ensimmäinen askel ammattiin pelastusalalla. VPK-harrastus tarjoaa mahdollisuuden kokeilla pelastusalan tehtäviä ja saada arvokasta kokemusta. Useat

ammattipelastajat kertovat, että VPK-harrastus oli heille alkusysäys, joka sytytti intohimon pelastustyöhön.

Palomestari Päivi Lindström Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta toteaa: ”Polku pelastusalalle on lähtöisin sopimuspalokuntamaailmasta, jossa olen ollut mukana jo 35 vuotta. Sopimuspalokuntien päällikkökurssilla Pelastusopistolla asia kirkastui ja päätös alalle hakeutumisesta syntyi VPK-kaverin tukemana.”

Yhteenveto Esikuvat ovat avain monimuotoisuuden edistämisessä pelastusalalla. Me kaikki pelastusalalla toimimme roolimalleina ja voimme inspiroida muita seuraamaan jalanjälkiämme. VPK-harrastus voi toimia ponnahduslautana ammattiin, ja koulutuksen ja tietoisuuden lisääminen on keskeistä monimuotoisuuden tavoitteen saavuttamisessa.

Pelastusalan Naiset ry toivoo, että pelastusala on jatkossa entistä monimuotoisempi ja varteenotettavampi valinta yhä useammalle.

Terhi Karhuniemi Pelastusalan naiset ry hallituksen jäsen

KO LU M N I

Hätäkeskuslaitoksen johtamisjärjestelmä uudistuu V

iimeisen vuoden olemme Hätäkeskuslaitoksessa vieneet eteenpäin johtamisjärjestelmän uudistamishanketta. Johtamisjärjestelmän uudistamisen tavoitteiksi on asetettu: • Toimintatapojen aito uudistaminen tukemaan viraston strategian painopisteitä • Henkilöstön osallistamisen lisääminen • Valmistelun muuttaminen suunnitelmallisemmaksi • Valmistelun riittävä yhteensovitus siten, että henkilöstövoimavarat, rahoitus ja oikeudellinen asiantuntemus on varmistettu ja arvioitu riittävällä tarkkuudella • Hätäkeskusten roolin vahvistaminen

Uusi aika vaatii uutta organisaatiota ja johtamista Hätäkeskuslaitoksen nykyinen organisaatio on ollut toiminnassa jo lähes kymmenen vuotta eikä se toimi enää kaikilta osin ny-

Hankkeessa olemme rakentaneet uuden organisaation. Organisaatiomuutoksen lisäksi olemme selkeyttäneet työjärjestystä siten, että vastuut ovat nykyistä selkeämmät.

Parhaillaan teemme teknisiä muutoksia tietojärjestelmiin siten, että kaikki on valmista 1.1.2024, jolloin uusi organisaatio käynnistyy.

Hätäkeskukset suoraan ylijohtajan alle Uudessa organisaatiossa hätäkeskusten päälliköt tulevat suoraan ylijohtajan johdettaviksi – toisin sanoen nykyinen operatiivinen osasto lakkautetaan. Tämän lisäksi nykyinen hallinto-osasto ja kehittämisosasto suurelta osin yhdistetään hallinto- ja tukipalveluosastoksi.

Tälle osastolle tulee viisi yksikköä (talous-, henkilöstö-, järjestelmät-, tietohallinto- ja hätäkeskustoiminnan kehittämisyksikkö).

Ylijohtajan tueksi perustetaan myös johdon tuki -yksikkö, joka huolehtii strategisten asioiden ja tulossopimusten valmistelusta.

Hätäkeskusten lukumäärään tai henkilöstömäärään uudistus ei vaikuta Hankkeen tavoitteena ei ole virkojen vähentäminen eikä virkapaikkojen muuttaminen. Myöskään hätäkeskusten lukumäärään hankkeella ei ole vaikutusta. Hätäkeskusten arkeen hankkeen tuotokset toivottavasti näkyvät osallistamisen parantamisena, hätäkeskusten roolin vahventumisena sekä työhyvinvoinnin parantumisena. Johtamisjärjestelmän muutokset koskettavat ensisijaisesti osastojen ja yksiköiden rakennetta sekä niiden johtamista.

Mielenkiinnolla odotan uuden organisaation käynnistymistä. Tulemme myös aktiivisesti seuraamaan sitä, että johtamisen käytännöt muuttuvat konkreettisesti.

Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos

Hätäkeskusten arkeen hankkeen tuotokset toivottavasti näkyvät osallistamisen parantamisena, hätäkeskusten roolin vahventumisena sekä työhyvinvoinnin parantumisena.

kyisen toimintaympäristön vaatimalla tavalla. On olennaista, että Hätäkeskuslaitoksen voimavaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hätäkeskusten vastuuta on lisättävä ja päätöksentekoa on delegoitava tarkoituksenmukaisella tavalla nykyisen keskitetyn mallin sijasta. Yhteinen virasto vaatii luonnollisesti yhtenäisiä toimintatapoja, mutta samalla on kyettävä antamaan toiminnallisille yksiköille toimintavapauksia, jotta ne voivat ottaa huomioon toimintaympäristönsä vaatimukset. Myös henkilöstön osallistamista on lisättävä, jotta kykenemme kehittämään työyhteisöä kokonaisuutena.

Lisäksi perustetaan päätoiminen valmiusjohtajan virka, joka huolehtii viraston valmiusasioiden kehittämisestä, sekä päätoiminen kehitysjohtajan virka, joka suuntaa työpanoksensa sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen pääasiassa aloittaneiden hyvinvointialueiden suuntaan.

-23-

F YS I I K K A T E S T I S SÄ

Pelastajien kuntotestaus on räätälöitävä työnkuvan ja henkilöstön vaatimuksille Kuntotestien tulee kartoittaa työtehtävien kannalta olennaisia fyysisiä ominaisuuksia

K

untotestejä valitessa on tärkeää kartoittaa pelastusalan työtehtävien fyysisiä vaatimuksia, etenkin vaativimpien työtehtävien puolesta. Pelastustyössä raskaimpiin tehtäviin kuuluvat portaiden nousu savusukellusvarustuksessa, raskaiden välineiden käsittely ja ihmisten evakuointi. Tämän vuoksi kehon ulkoisen kuorman käsittelyn ja maksimaalisen voiman testaus pelkän kehonpainolla tehtävien liikkeiden lisäksi olisi hyvä sisällyttää pelastushenkilöstön testeihin.

Väitöskirjatutkimuksessani arvioitiin fyysisten ominaisuuksien yhteyttä sisäiseen kuormitukseen simuloiduissa pelastustehtävissä. Pidemmät ja painavammat pelastajakokelaat suoriutuivat huonommin esimerkiksi leuanvetotestissä, mutta itse työtehtävät kuormittivat heitä vähemmän todennäköisesti pidempien kehon vipuvarsien ja lihasvoiman ansiosta1.

Pelkät kehonpainolla tehtävät lihaskuntotestit saattavat antaa vääränlaisen kuvan työhön soveltuvasta kuntotasosta. Maksimaalista voimaa kartoittavat testi voisivat olla hyvä Lähteet

lisä pelastushenkilön fyysisiä ominaisuuksia kartoittavaan testipatteristoon.

Epäsuoran hapenottokykytestin tulokset ovat arvio kestävyysominaisuudesta Maksimaalinen hapenottokyky on myös tärkeä mittari, jolla arvioidaan aerobisia kestävyysominaisuuksia. Epäsuorat hapenottokykytestit ovat hyvä ratkaisu käytännöllisyyden kannalta, mutta kaavoihin sisältyvien oletusten vuoksi ne ovat vain arvioita todellisesta hapenottokyvystä. Etenkin jos koehenkilöiden otanta, joiden tulosten perusteella kaavat on tehty, poikkeavat nykyajan pelastushenkilöstön fyysisestä profiilista, arviot voivat poiketa merkittävästi todellisesta kuntotasosta. Tämän vuoksi olisi ajoittain syytä tarkastaa laskentakaavan tarkkuus testaamalla pelastushenkilöistä muodostetulla otannalla

hapenottokyky suoralla ja epäsuoralla menetelmällä ja tarkastaa virhemarginaalin määrä ja mahdollisesti päivittää kaava nykyhetkeen.

Toinen vaihtoehto olisi asettaa kriteerit kehonpainoon suhteutetulle maksimitehontuotolle arvioidun maksimihapenoton sijasta, koska tehontuotto mitataan suoraan testissä.

Suomen kuntotestaus on kansainvälisesti hyvällä tasolla Kansainväliseen pelastushenkilöstön testauksen vertailuun liittyen, Suomessa pelastushenkilöstön työhön kuuluu kuntotestaus, kun taas Yhdysvalloissa pakollisia kuntotestejä tehdään vain pelastusopintojen yhteydessä. Ainakin osittain tämän takia Yhdysvalloissa pelastajien kuntotasot laskevat pelastusopistosta päästyään (Kuva 1)2.

Yhdysvaltojen epidemiologinen tilanne pelastusalan sydänkohtausten puolesta osoit-

Maksimaalista voimaa kartoittavat testi voisivat olla hyvä lisä pelastushenkilön fyysisiä ominaisuuksia kartoittavaan testipatteristoon.

1. Saari, A., Ma, X., Clasey, J., Bollinger, L., & Abel, M. (2023). Heart rate dynamics during a simulated fireground test: The influence of physical characteristics and fitness 1. Work, (Preprint), 1–12.

2. Cornell, D. J., Gnacinski, S. L., Meyer, B. B., & Ebersole, K. T. (2017). Changes in Health and Fitness in Firefighter Recruits: An Observational Cohort Study.

Medicine and science in sports and exercise, 49(11), 2223–2233.

3. Fahy, R. F., Petrillo, J. T., & Molis, J. L. (2020). Firefighter fatalities in the US-2019. National fire protection association, 1–26.

-24-

taa, että fyysinen kunto on vähintään pelastusalan työturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Huono fyysinen kunto yhdistettynä työn fyysiseen ja psyykkiseen kuormittavuuteen selittävät sydänkohtauksista johtuvat pelastusalan kuolemat, jotka kattavat 40–50 % vuosittaisista työtehtävien aikana tapahtuvista kuolemista (osa on tapahtunut 24 h sisällä työvuoron päättymisestä)3. Tämän vuoksi fyysisen kunnon testaamisen merkitys on äärimmäisen tärkeää ja pääasia on, että sitä tapahtuu.

Anssi Saari, PhD, CSCS urheilufysiologian asiantuntija Huippu-urheilun Instituutti KIHU

Kuva 1. Kuntotestien tuloksia Yhdysvaltojen pelastusopiston aikana ja sen jälkeen. Viikko 1: Pelastusopiston kurssin alussa; Viikko 14: Pelastusopiston kurssin jälkeen; Viikko 38: Kokelasajanjakson jälkeen. Lähde: Cornell ym. (2017)2.

-25-

RI S K I EN H A L L I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Riskienhallinta kaupungeissa Kuntien ja kaupunkien riskienhallinta on yhteistyötä. Kokkolan kaupungin työsuojelupäällikkö Tapio Hakala ja Porin kaupungin turvallisuuspäällikkö Jukka-Pekka Schroderus kertovat, mihin tämän hetken isoimmat turvallisuusteemat painottuvat.

T

apio Hakala on ollut Kokkolan kaupungin työsuojelupäällikkönä reilut neljä vuotta. Suurin työsarka kaupungin riskienhallinnassa työsuojelun näkökulmasta on hänen mielestään palveluntuotannon laajuudessa. Niitä ovat muun muassa opetustoimi, varhaiskasvatus, puhtaanapito, ruokapalvelut, tekniset palvelut, kulttuuri, liikuntapalvelut ja hallinto. ”Kaikilla palveluilla on omanlaisensa työriskit, ja työriskien arviointi on hyvinkin vaativaa ja spesifiä riippuen palvelusta tai tehtävästä”, Hakala kertoo.

Haasteet opetuksen ja varhaiskasvatuksen työsuojelussa ovat lisääntyneet Hakala kokee, että neljän vuoden aikana ovat ennen kaikkea opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaan kohdistuneet uhka- ja vaaratilanteet lisääntyneet selvästi. ”Opetusta ja varhaiskasvatusta säätelevät omat lait, ja on hyvin haastavaa, kun joudutaan asettamaan työturvallisuuslaki ”puntariin” erilaisissa vaara- ja uhkatilanteissa, mihin henkilökunta työssään joutuu. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa hyvin selkeästi toimimaan esimerkiksi Työturvallisuuslain 8§ perusteella (Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite).”

Esimerkkinä Hakala kertoo tilanteen, missä liikuntatunnilla yksi oppilaista hyökkäsi yllättäen opettajaa kohti raapien tämän

käsivarsia kovaotteisesti ja yrittäen myös lyödä ja potkia. Oppilas siirrettiin opettajan ja koulunkäynninohjaajan toimesta toiseen tilaan tilanteen rauhoittamiseksi.

Henkilöstön työsuojelua pyritään vahvistamaan muun muassa korostamalla turvallisuusilmoitusten tekemisen merkitystä, koska ilman tietoa tapahtuneista, on vaikea kehittää toimintoja. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen on luotu varsinaisen väkivallan uhan toimintaohjeen lisäksi 14 toimintakorttia erilaisiin vaara- tai uhkatilanteisiin. Se on omiaan helpottamaan uuden työntekijän perehdyttämistä. ”Lisäksi moniammatillinen yhteistyö on ehdottoman tärkeässä asemassa. Siihen kuuluvat opetus, varhaiskasvatus, sosiaalitoimi ja/tai lastensuojelu, lasten- ja nuorten psykiatria sekä poliisin Ankkuritiimi.”

Myös työriskien arviointi on tärkeää.

Kokkolassa työriskejä arvioidaan jokaisessa yksikössä vähintään vuoden välein ja tarvittaessa tiuhemmin.

Avainsana turvallisuuden lisäämiselle on yhteistyö Jukka-Pekka Schroderus on ollut Porin kaupungin turvallisuuspäällikkönä kohta kaksi vuotta. Tärkein riskienhallintaan liittyvä asia tällä hetkellä on siirtää painopiste riskien vaikuttavuusarvioinneista niiden poistamiseen. ”Riskit ovat jo nyt hyvin tunnistettu, mutta toimenpiteiden tekemisessä ja dokumentoinnissa on kehitettävää. Lisäksi toimenpiKuntien ja kaupunkien riskienhallinta on yhteistyötä.

Kokkolan kaupungin työsuojelupäällikkö Tapio Hakala (vasen kuva) ja Porin kaupungin turvallisuuspäällikkö JukkaPekka Schroderus kertovat, mihin tämän hetken isoimmat turvallisuusteemat painottuvat.

-26-

dearviot voisi tehdä laajemmista näkökulmista siiloutumisen välttämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi”, Schroderus kertoo.

Viranomaisyhteistyö kaupungin kanssa toimii Schroderuksen mukaan erinomaisesti, mutta hän haluaisi saada yritykset paremmin mukaan riskitoimintaan. Yritykset tuottavat palveluita kaupungille ja olisi hyvä, että olisi melko sama turvallisuustilannekuva ja -ymmärrys, mihin eri resurssit ovat käytettävissä ja milloin ne loppuvat esimerkiksi sähkökatkojen aikana. Porin kaupungin tytäryhtiöiden kanssa tällainen työ onkin jo aloitettu. ”Jos ajattelee esimerkiksi tulvavaaran, lintuinfluenssan, legionellan, äärimmäinen sääilmiön ja putkirikkojen riskejä, Porissa on olemassa toimintaketjuja, joihin kaupungilla ei ole täyttä pääsyä. Toimintaketjujen osat olisi tunnistettava ja varmistettava, että yritysten palvelut olisivat kaupungin käytössä, jos jokin riski tapahtuu”, Schroderus muistuttaa. ”Mitä enemmän jaamme yhteisiä ajatuksia siitä, miten Pori koetaan turvallisuuden näkökulmasta, sitä enemmän aiheeseen aletaan kiinnittää huomiota.”

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija Suomen Palopäällystöliitto

Riskienhallinta-jaoston luottamushenkilövalinnat Jaoston puheenjohtaja Teemu-Taavetti Toivonen oli erovuorossa ja hänet valittiin jatkamaan puheenjohtajana toiselle kolmivuotiskaudelle.

Erovuorossa olivat varsinainen jäsen Mikko Puolitaival ja 2. varajäsen Kari Telaranta. Mikko Puolitaival valittiin jatkamaan varsinaisena jäsenenä toiselle kolmivuotiskaudelle ja 2. varajäseneksi valittiin Hannu Rantanen ensimmäiselle kaudelleen.

Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu jo nyt!

Nopean varaajan etuhinnat voimassa 9.2.2024 saakka.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: sppl.fi/kalenteri/palopaallystopaivat

Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn:@Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube:@palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi

Palopäällystöpäivien ohjelma 9.–11.4.2024 9.4. Tiistai

10.4. Keskiviikko

9.00 Rekisteröityminen avautuu

9.00 Päivän avaussanat

10.00 Palopäällystöpäivien avaus

Mitä on kognitiivinen turvallisuus? Millä tasoilla viranomaisviestintä on haavoittuvaista? Millä ihmismieli puolustautuu vaikutusyrityksiltä ja miksi huumori on niin tehokas vaikuttamisen keino?

Vilma Luoma-Aho, professori, varadekaani, Jyväskylän yliopisto

Aamukahvit ja tapahtumakumppaneihin tutustuminen Tervetuloa

Veli-Pekka Ihamäki, puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Jan-Johannes Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue Ministerin tervehdys Mari Rantanen, sisäministeri

10.30 Palaako maailma?

Millainen on ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien tila ja tulevaisuus ja millaiset ovat niiden vaikutukset Suomeen? Entä millaiset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen näkymät?

Petteri Taalas, pääjohtaja, Ilmatieteen laitos, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri 2016–23

11.15 Lounas ja tapahtumakumppaneihin tutustuminen 12.30 Alueellinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen Alustus: Ilmastoturvallisuus

Ilmastoriskit, kuten sään ääri-ilmiöt ja siirtymäriskit, kuten vihreän siirtymän vaikutukset talouden toimintaan. Alueellinen varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen on alkanut Suomessakin.

Jyri Wuorisalo, Projektipäällikkö, TKI-asiantuntija Savoniaammattikorkeakoulu

Keskustelu

Keskustelussa mukana Taalaksen ja Wuorisalon kanssa maakuntajohtaja Pekka Hokkanen Keski-Suomen liitosta ja pelastuskomentaja Jani Pitkänen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Keskustelun juontaa Harriet Lonka.

14.00 Kahvi

14.45 Tuleeko seuraava uhka avaruudesta?

Alustus: Aurinkomyrskyt ja niiden vaikutukset

Aurinkomyrsky on todellinen uhka siinä missä koronapandemia tai tulivuoren purkauksen aiheuttama tuhkapilvi mutta seuraukset sähköistyneelle, modernille yhteiskunnalle voivat olla dramaattiset.

Tapio Tourula, varautumispäällikkö, Huoltovarmuuskeskus

Keskustelu aurinkomyrskyihin varautumisesta.

Mukana keskustelussa muun muassa digipoolin Tero Oittinen, sähköpoolin xx ja maakuljetuspoolin Arto Purkunen. Keskustelun juontaa Juha Alander.

16.00 1. päivän päätössanat 18.00 Get together

Haavoittuvuudet disinformaatiolle - mihin voi vaikuttaa?

9.45 Palkitsemiset 10.00 Tauko

10.30 Miten Nato näkyy ja tulee näkymään pelastustoimessa?

Nato on puolustusliitto, joka edellyttää resilienssiä jäseniltään.

Käytännössä jäsenyys tulee arjessa näkymään esimerkiksi kansainvälisinä joukkoina ja laajoina sotilasharjoituksina myös Suomessa. Miten pelastustoimi on integroimassa itsensä Nato Suomeen?

Alustus aiheeseen

Pauliina Eskola, kansainvälisten asioiden johtaja, sisäministeriö

Keskustelu

11.30 Lounas

13.00 Tiedolla johtaminen ja turvallisuusviranomaisten tiedonhallinnon haasteet

Toimintaympäristön muuttuessa yhä vaativammaksi tiedon toimintaa ohjaava merkitys korostuu entisestään. Sujuva ja esteetön tiedonkulku on viranomaistoiminnalle ensisijaisen tärkeää sekä tilannekuvan että ennalta estävän toiminnan kannalta.

Alustus: Palontutkinnan tiedonhallinnan sääntelyn haasteet Palontutkinnan tietovarantohankkeessa on noussut esiin useita pelastustoimen tiedonhallintaa koskevia lainsäädännöllisiä haasteita.

Hankkeessa esitetään ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.

Helinä Tiura-Virta, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto

Keskustelu

Turvallisuusviranomaisten tiedonhallinnon haasteista keskustelemassa muun muassa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistolta ja pelastusjohtaja Markus Aarto Lapin pelastuslaitokselta.

Keskustelun juontaa Vesa-Pekka Tervo.

14.15 Kahvi

15.00 Päivän polttavat

Napakasti ajankohtaisista aiheista juuri tässä hetkessä.

16.00 2. Päivän päätös 18.00 Iltaohjelma

Mari Rantanen

11.4. Torstai 9.00 Päivän polttavat aiheet

Napakasti ajankohtaisia aiheita juuri tässä hetkessä.

10.00 Tauko ja tapahtumakumppaneihin tutustuminen

Tomi Voutilainen

10.30 Keho ja mieli – pelastusalan tärkeimmät työkalut Alustukset

Kognitiivinen kuormitus ja toimintakyky

Miten ihmisen tiedonkäsittely toimii ja mitkä ovat sen normaalit rajoitukset? Mitä ovat pelastusalan työn kognitiiviset vaatimukset ja miten tyypilliset kuormitustekijät vaikuttavat kognitiiviseen toimintakykyyn?

Teemu Paajanen, johtava psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Työterveyslaitos

Vilma Luoma-Aho

Tapio Tourula

Pelastusalan fyysisiin vaatimuksiin perustuva testaus ja harjoittelu

Työkykyä tukeva fyysinen harjoittelu on sidoksissa työtehtävissä tarvittaviin fyysisiin ominaisuuksiin. Mutta millainen on pelastajan ammatin fyysinen lajianalyysi? Mitä ovat ne fyysiset ominaisuudet, jotka liittyvät työn vaatimuksiin ja miten ominaisuuksien tasoa voidaan kartoittaa?

Anssi Saari, urheilufysiologian asiantuntija, PhD, CSCS, Huippuurheilun instituutti KIHU

Pauliina Eskola

Kristoffer Wahter Silfwerbrand

Keskustelu

12.00 Lounas ja tapahtumakumppaneihin tutustuminen 13.00 Lessons learned: Explosion damages in Sweden

Sweden has had several serious explosion situations going on for several years now. What is the view of the Rescue Services on these incidents?

What are the findings and what can we learn from tactics, cooperation with other authorities and recovery?

Kristoffer Wahter Silfwerbrand, Regional Incident Commander, Greater Gothenburg Rescue Service

Petteri Taalas

Helinä Tiura-Virta

Kommenttipuheenvuorot

14.00 Palopäällystöpäivien yhteenveto ja Palopäällystöpäivien 2025 julkaisu Päätöskahvit

Pidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin!

Lue lisää ja ilmoittaudu: >> sppl.fi

Anssi Saari Teemu Paajanen

Tervetuloa Palopäällystöpäiville Jyväskylään – tiedät mistä puhutaan ja miksi!

Monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma käynnistyy tuttuun tapaan varautumisen teemalla, jonka isoina aiheina on ilmastonmuutokseen ja aurinkomyrskyihin varautuminen.

Toisena päivänä keskustelun alla on pelastustoimen suhde Natoon, tiedonhallinnon haasteet sekä viranomaistoimintaa vaikuttaminen disinformaation keinoin. Viimeisen päivän isoina aiheina on pelastusalan tärkeimmät työkalut - keho ja mieli sekä opit Ruotsia viimevuosien aikana järkyttäneistä räjähdysonnettomuuksista, joiden taustalla on tahallisuus. Ohjelmaan on jätetty aikaa myös Päivän polttaville aiheille sekä luonnollisesti riittävästi väljyyttä keskusteluille alan tärkeiden kumppaneiden kanssa.

Osallistumismaksut

HUOM! Ennakkovaraajan hinnat -15 % voimassa 9.2.2024 saakka.

Kolmen päivän kokonaisuus (ti-to) liiton jäsenille 548 euroa ja muille 638 euroa (10.2. alkaen 645 ja 750 euroa) Kahden päivän osallistuminen (ti-ke tai ke-to) jäsenille 382 euroa ja muille 442 euroa (10.2. alkaen 450 ja 520 euroa) Yhden päivän osallistuminen jäsenille 234 euroa ja muille 264 euroa (10.2. alkaen 275 ja 310 euroa) Opiskelija- ja eläkeläisjäsenten osallistumismaksu 47 euroa päivä (10.2. alkaen 55 euroa).

Osallistumismaksu sisältää osallistumisoikeuden tilaisuuteen sekä ohjelman mukaiset tarjoilut.

Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn:@Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube:@palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi

Majoitus

Olemme varanneet osallistujille kiintiöitä lähellä sijaitsevista Sokos hotelleista. Varaukset kiintiötunnuksella PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT myyntipalvelusta puh. 020 1234 640 tai e-mail sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi.

Viimeinen varauspäivä on 11.03.2024, jonka jälkeen kiintiöstä myymättä jääneet huoneet vapautetaan.

Huoneiden hinnat kiintiötunnuksella: Solo Sokos Hotel Paviljonki, 8.–11.4. yhden hengen huone alk.

155 euroa ja kahden hengen huone alk. 165 euroa / vuorokausi.

Original Sokos Hotel Aleksandra 10.–11.4.yhden hengen huone alk. 135 euroa ja kahden hengen huone alk. 160 euroa / vuorokausi.

Jokainen vastaa itse omista majoitusvarauksistaan ja -kuluistaan

Lue lisää ja ilmoittaudu: sppl.fi

Ilmoittaudu:

H Y VÄ H A L L I N TOTA PA -SA R JA

Eläköön elävä oikeus! – Määräys vaiko kehotus?

K

äsittelen tässä artikkelissa pelastusviranomaisen päätöksentekomuotoja sekä nykyisen että uuden pelastuslain 81.1 §:n muutoksen myötä. Artikkeli jatkaa hallinto-oikeuksien tekemien ratkaisujen analyysiä ja sitoo sen pelastuslain 81.1 §:n muutokseen.

Korjausmääräyksestä Pelastusviranomaisen työkalupakissa pelastuslain 81 § on yksi merkittävimmistä työkaluista, johon lähes jokaisessa hallinto-oikeuden ratkaisussa viitattiin. Säännös on sikäli merkittävä, että se saa pelastusviranomaiselle aikaiseksi oikeuden käyttää julkista valtaa silloin, kun se arvioi, että kohteen menettely ei täytä pelastuslain ja sen nojalla annettujen asetusten velvoitteita.

Säännöstä on useamman kerran pelastuslain elinkaaren aikana muutettu. Alkuperäisessä muodossaan pelastuslain 81.1 § kuului: ”Jos alueen pelastusviranomainen valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee puutteita tässä laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa, pelastusviranomaisen on määrättävä ne korjattavaksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, korjaamiselle tulee antaa määräaika.”. Säännöksestä tulee vielä uudempi muoto voimaan 1.1.2024, joka kuuluu: ”Hyvinvointialueen pelastusviranomaisen on puututtava (kurs. tässä) valvontatehtävää suorittaessaan havaitsemiinsa puutteisiin tässä laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa. Jos puutteita ei voida heti korjata, pelastusviranomaisen on määrättävä ne korjattaviksi ja annettava korjaamiselle määräaika.”

Tarkastellessamme säännöstä sekä nykyisin voimassa olevan että tulevan muutoksen nojalla, voidaan havaita, että sanamuoto on annettu ehdottomaan muotoon ”on määrättävä” joka ei jätä viranomaiselle harkintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että silloin kun pelastusviranomainen havaitsee puutteen pelastuslain tai sen nojalla annettujen asetusten velvoitteiden toteuttamisessa, puute on joko heti korjattava tai viranomaisen on määrättävä se korjattavaksi ja korjaamiselle on annettava määräaika.

Lainsäätäjän tahtotila alkuperäisen pelastuslain 81.1 §:n säätämisen (HE 257/2010 vp) aikana oli, että silloin kun kohteen tila ei vastannut lain asettamia vaatimuksia, tuli pelastusviranomaisen puuttua tilanteeseen ja antaa asiassa korjausmääräys. Korjausmääräys tulee aina antaa kirjallisesti pelastuslain 80 §:n mukaisen palotarkastuspöytäkirjan muodossa.

Pelastuslain muutoksen (HE 184/2022 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa lainsäätäjä totesi,

että 81.1 § täsmennetään erilaisten puutteisiin reagoimisen osalta. Silloin kun viranomainen havaitsee valvontatyössä puutteita, on sen puututtava niihin. Mikäli puutteet olisivat pieniä tai vähäisiä ja ne voidaan heti korjata, ei niistä olisi tarpeen antaa kirjallista korjausmääräystä.

Niistä riittäisi vain maininta palotarkastuspöytäkirjassa. Sen sijaan, jos puutteita ei voitaisi heti korjata, niistä annettaisiin nykyiseen voimassa olevan lain tapaan korjausmääräys ja sille määräaika.

Kehotusten oikeusvaikutuksista Osa pelastusviranomaisista käyttävät palotarkastuksilla määräysten sijaan kehotuksia keinona puuttua havaittuihin epäkohtiin. Itä-Suomen hallinto-oikeuden tapauksessa (26.8.2021, 1723/2021) pelastusviranomainen oli palotarkastuspöytäkirjassa todennut, että rakennuksessa oli havaittu useita vakavia puutteita henkilöturvallisuuteen liittyen, mikäli rakennusta käytettäisiin majoitustoiminnassa. Pöytäkirjan mukaan rakennuksessa ei tulisi majoittaa henkilöitä, ennen kuin kiinteistön henkilöturvallisuusasiat ovat kunnossa ja käyttötarkoituksen muutokselle on haettu ja myönnetty rakennuslupa. Pelastusviranomainen oli myös ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle havainnoistaan. Pöytäkirjassa oli mainittu, että asianosaisella oli mahdollisuus lausua oma selvityksensä pöytäkirjasta määräaikaan mennessä, johon päivämäärään asti pöytäkirja oli luonnos. Pöytäkirja tuli voimaan kuulemisajan jälkeen, mikäli asianosainen ei olisi käyttänyt kuulemisoikeuttaan. Pelastusviranomainen oli liittänyt pöytäkirjaan valitusosoituksen. Hallinto-oikeus katsoi, että kyseinen pöytäkirja oli ollut vasta luonnos, eikä se sisältänyt pelastuslain 81 §:ssä tarkoitettua korjausmääräystä tai muutakaan pelastuslain nojalla tehtyä hallintopäätöstä. Hallinto-oikeus poisti pöytäkirjan liitteenä olleen valitusosoituksen ja jätti valituksen tutkimatta.

Toisessa Itä-Suomen hallinto-oikeuden tapauksessa (12.7.2019, 19/0685/1) oli kyse siitä, mitä oikeusvaikutuksia oli pelastusviranomaisen antamalla kehotuksella ylläpitää väestönsuojan toimintakuntoa. Pelastusviranomainen oli antamallaan pöytäkirjalla kehottanut kiinteistön omistajaa huolehtimaan kiinteistössä olevan väestönsuojan koestuksesta ja väestönsuojan tiiveyskokeen suorittamisesta, mikäli edellisestä oli kulunut yli 10 vuotta. Pöytäkirjan mukaan väestönsuojan kohdalla kyseessä

oli pelastuslain 12 §:n mukaisten velvoitteiden laiminlyönnistä. Pelastusviranomainen oli liittänyt kehotuksen yhteyteen muutoksenhakuohjeen. Hallinto-oikeus katsoi, että pelastusviranomaisen antama kehotus ei sisältänyt sellaista päätöstä, jolla asia olisi ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Pöytäkirja ei sisältänyt sitovaa asiaratkaisua, eikä sillä ollut oikeusvaikutuksia.

Näin ollen hallinto-oikeus poisti pelastuslaitoksen pöytäkirjaan liitetyn valitusosoituksen ja jätti valituksen tutkimatta. Hallinto-oikeudet olivat ratkaisuissaan yksimielisiä siitä, että kehotuksen ja suosituksen kaltaiset maininnat eivät saa aikaiseksi velvoittavia oikeustoimia.

Määräys vaiko kehotus?

Pelastusviranomaisella ei ole valvontatehtävää suorittaessaan mahdollisuutta käyttää kehotuksen kaltaista työkalua. Kehotus tunnetaan pelastuslain systematiikassa ainoastaan sen 96.2 §:ssä paloilmoittimen toistuvien erheiden osalta. Määräys ja kehotus ovat instrumentteina täysin erilaisia ja näiden keskeinen ero on siinä, ettei määräyksen toteuttaminen ole vapaaehtoista, mutta kehotuksen sen sijaan on. Määräyksellä pyritään ajallisesti lyhyempään korjaamisen aikajanaan, kun otetaan huomioon, että pelastuslain tehtävänä on parantaa turvallisuutta, ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja vähentää niiden vaikutuksia. Tästä syystä lainsäätäjä on antanut pelastusviranomaiselle tehtävän määrätä sen havaitsemat puutteet korjattavaksi.

Julkisen vallan käyttö on oikeudellisesti rajoitettua ja sidottua toimintaa. Perustuslain 2 §:n mukaan ”Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” Täten viranomaisella on aina velvollisuus käyttää sille annettua toimivaltaa ja toimia tarkoin lain mukaan, eikä se siten voi itsenäisesti päättää toimia toisin.

Näin ollen kehotuksen tai suosituksen käyttö pelastuslain 81 §:n mukaisena menettelynä ei ole nykyisin voimassa olevan ja 1.1.2024 voimaan tulevan muutoksen aikana mahdollista.

Sebastian De Caro hyvän hallinnon puolesta -31-

K U U LU M I S I A K AU EM PA A

Suomalaisten palomiesten aktiivista kerhotoimintaa Espanjan Aurinkorannikolla Suomalaista palopäällystöä ja muuta pelastushenkilöstöä on asunut talvikausina lyhyen tai pitkänkin ajan Aurinkorannikolla ja kokoontunut muun muassa tietokilpailujen ääressä Fuengirolan kaupungissa jo vuoden 2008 tienoilla. Toimintaa kiinteytettiin perustamalla Brankkariklubi Costa del Sol vuonna 2014 nimellä Brankkarit. Perustava kokous oli Donja Garlotan klubiravintolassa Torremolinoksessa syksyllä 2014.

Toimintaa Aurinkorannikolla ja Pohjolassa

S

ääntöjen mukaan tavoitteena on järjestää vierailuja paikallisiin paloasemiin ja osallistua retkiin Aurinkorannikolla sekä järjestää kesällä tapahtuma jossain Etelä-Suomessa. Viime kesänä käytiinkin Etelä-Suomen tuntumassa Tallinnassa KGB:n jäljillä ja edellisenä kesänä Suomenlinnan sotilaallisissa ja historiallisissa kohteissa. Kokouksia pidetään Aurinkorannikolla neljästi vuodessa tai tarvittaessa useimminkin.

Matkoja on tehty yhdistyksen puitteissa, mutta usein on oltu mukana ilmailualan henkilöstön Aurinkolaivueen matkoilla, joita on ollut pari vuodessa. Esimerkkinä ajankohtaisesta toiminnasta on vierailu Malagan lentoaseman museoon 20.10.2023 Dia de Finlan-

-32-

K U U LU M I S I A K AU EM PA A

Aurinkorannikolla on monenlaisia maisemia ja harrastemahdollisuuksia. Benalmadena on suomalaisten suosima kaupunki Fuengirolan lähellä. dia -päivänä, jolloin muistellaan juhlavasti Kar-Airin ensimmäisen Convair Metropolitan -koneen laskeutumista kentälle, joka oli juuri siirtynyt siviilikäyttöön sotilasilmailulta 20.10.1959.

Miten jäseneksi Brankkariklubi Costa del Soliin?

Brankkariklubin jäseniksi on hyväksytty henkilöitä, jotka ovat olleet pelastustoimen vakinaisissa viroissa tai sopimus- ja teollisuuspalokuntien tehtävissä tai esimerkiksi toimineet

kaupallisella sektorilla tai teollisuudessa pelastuskaluston kanssa. Jäseninä on myös valtionhallinnossa työskennelleitä henkilöitä.

Jäseninä on myös pari espanjalaista palomiestä. Henkilöjäsenmäärä on noin 60. Pelastustoimeen työnsä tai aktiivisen harrastamisen kautta liittyvät lyhyen tai pidemmän aikaa Aurinkorannikolla viettävät brankkariveljet ja -sisaret ovat tervetulleita mukaan yhdistyksen toimintaan. Bienvenido!

Toimintakauden 2023–24 kokoukset ovat perjantaisin 27.10.2023 ja 17.11.2023 sekä 9.2.2024 ja 8.3.2024, pääsääntöisesti klo 13 alkaen, kaikki ravintola La Navessa Fuengirolassa.

Klubimestareina ovat toimineet Bo Telenius, Matti Kovanen ja Mauno Alasaari sekä nykyisin, Helsingin LEKAyksiköstäkin tuttu, Jorma Haritonov, jonka puhelinyhteys on

+358 405 264 741 ja sähköposti jorma.haritonov@gmail.com. Johtokollegiossa ovat myös Jarmo Kivistö, kivisto.jarmo@gmail.com, ja Mauno Alasaari, mauno.alasaari@gmail.com.

Kollegion jäsenet vastaavat Brankkariklubin toimintaa koskeviin kysymyksiin.

Markku Haranne tutkija, takana 27 vuotta Suomen valtion pelastushallinnossa, mm. Etelä-Suomen lääninvalmiusjohtajana Kuvat: Markku Haranne

-33-

P O H JO I S M A I N EN O PI N TOV I I K KO

Nordic Fire Officers Study Week toi Pohjoismaat saman keskustelupöydän ääreen Nordic Fire Officers Study Week (Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko) järjestettiin lokakuussa Helsingissä. Opintoviikko toi yhteen palopäällystöä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta sekä Suomen Itämerenneuvoston puheenjohtajuuskauden johdosta myös Saksasta.

Opintoviikon osallistujat koolla Suomenlinnassa.

T

apahtuma tarjosi osallistujille uniikin mahdollisuuden edistää pelastustoimen kehitystä ja parantaa kansainvälistä yhteistyötä osallistujamaiden välillä. Viikko osoitti, kuinka tärkeää Pohjoismaiden välinen tiedonvaihto on ja kuinka voimme tehdä pelastustoimesta entistäkin turvallisemman ja tehokkaamman yli rajojen.

Opintoviikon ohjelma oli sopiva yhdistelmä tiivistä tiedonvaihtoa ja rentoa yhdessäoloa Opintoviikon monipuolinen ohjelma keskittyi pelastustoimintaan ja alan kehitykseen.

Viikko koostui esityksistä, vierailuista ja käytännön demonstroinneista, mikä tarjosi

Tanskalainen Simon Bøgedam kertoo siilopalon sammutuksesta.

-34-

mahdollisuuden tietojen ja kokemusten vaihtoon pohjoismaalaisten pelastusalan ammattilaisten välillä.

Kuulimme pohjoismaisilta kollegoiltamme tiiviitä esityksiä muun muassa heidän omista organisaatioistaan, oppeja koetuista pelastustehtävistä ja erityisosaamisesta sekä viimeisimmistä hankinnoista ja innovaa

Stadin brankkarit vetivät rauniopelastamisen demonstraation.

P O H JO I S M A I N EN O PI N TOV I I K KO

tioista. Keskustelimme myös pelastustoimen johtamisesta Suomessa sekä ajankohtaisista pelastustoimen hankkeista.

Pääsimme myös tutustumaan Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen toimintaan. Saimme esityksen muodossa tietoa pelastuslaitoksen toiminnasta, operatiivisesta pelastustoimen johtamisesta sekä lääkinnällisestä ensiavusta. Tutustuimme heidän kalustoonsa, ja olivatpa Stadin brankkarit valmistelleet meille toimintaesityksenkin. Kirsikkana kakussa pääsimme tutustumaan Suomenlinnan poikkeukselliseen toimintaympäristöön.

Vierailimme viikon aikana myös SPEKillä sekä Turvallisuus 2023 -messuilla Messukeskuksessa, jossa pääsimme tutustumaan alan toimijoihin sekä uusimpaan tekniikkaan.

Opintoviikon ohjelmasta ei ollut unohdettu myöskään iltaohjelmaa. Illallisella Palopäällystöliiton tiloissa jatkoimme keskustelua pohjoismaisista pelastustoimista aktiivisena ja rennon avoimena. Pääsimme myös yhteiseen illanviettoon Erottajan paloasemalla – jonka tornista on muuten Helsingin parhaat näkymät!

Suomalaista saunakulttuuria pääsimme esittelemään saunaravintola Löylyssä, jossa vietimme yhden illan saunoen ja illallistaen. Se avasi erityisesti tanskalaisille savusaunan ja kylmävesiuinnin ilot!

Osallistujat koolla kuuntelemassa Saku Sutelaisen esitystä henkisen hyvinvoinnin tukemisesta pelastusalalla.

Helsingin keskuspelastusasemalla Kalliossa liehuivat pohjoismaiset liput vieraiden kunniaksi.

Opintoviikko tarjosi ohjelmaltaan antoisan kokemuksen osallistujilleen.

Viikon aikana kerkesimme tutustumaan moniin eri osa-alueisiin sekä panostamaan ammatilliseen kehitykseemme, mutta myös ottamaan aikaa toistemme kohtaamiseen.

Yhteistyötä yli rajojen Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko ei ollut pelkästään tilaisuus ammatilliseen kehittymiseen, vaan viikko myös korosti yhteistyön merkitystä pohjoismaisten pelastuslaitosten välillä. Viikko oli rikas keskusteluista ja kokemusten jakamisesta samankaltaisista (sekä hyvin erilaisista) haasteista, joita kohtaamme omilla tonteillamme, omilla tavoillamme.

Hyvänä esimerkkinä yhteisestä haasteesta oli ruotsalaisen kollegamme, paloinsinööri Axel Wahlen esille nostamat sähköpotkulautojen akkupalot ja -räjähdykset. Case-esimerkit herättivät vilkasta keskustelua ja tarjosi meille mahdollisuuden oppia toistemme parhaista käytännöistä. Nostaisinkin viikon yhdeksi keskeisimmäksi teemaksi sen, kuinka kukin maa ratkaisee yhteisiä haasteita omalla ainutlaatuisella tavallaan. Meillä Suomessa ei ole kovin todennäköistä vaaraa, että vuori sortuisi ja siirtäisi edessään olevaa kerrostaloa kymmenisen metriä eteenpäin. Mutta se ei tarkoita, ettemme voisi oppia norjalaisten kollegoidemme tavasta lähestyä täysin odottamatonta tilannetta – joita taas mekin koti-Suomen pelastustoimessa kyllä kohtaamme.

Matka Suomenlinnaan tunnelin kautta.

-35-

P O H JO I S M A I N EN O PI N TOV I I K KO Helppoa mutta tärkeää verkostoitumista Yksi opintoviikon suurimmista eduista oli verkostoituminen. Osallistujat saivat mahdollisuuden luoda kontakteja ja ystävyyssuhteita muiden Pohjoismaiden palopäällystöjen jäsenten kanssa, joka ei vain vahvista yhteistyötä maiden välillä, vaan antaa myös jatkossa mahdollisuuden tiedon- ja ideoiden vaihtoon matalalla kynnyksellä. Tämä voi edelleen edistää pelastustoimen kehittämistä kaikkien Pohjoismaiden osalta. Vaikka omaamme erilaisia strategioita ja organisaatioita, yhteinen keskustelu parantaa yksittäisten ammattilaisten kehittymisen myötä pelastuslaitosten kykyä vastata muuttuviin tilanteisiin.

Yhteiset keskustelufoorumit mahdollistavat myös pelastuslaitosten suorituskyvyn vertailun, joka voi auttaa meitä tunnistamaan omien organisaatioidemme vahvuudet ja heikkoudet sekä parhaiden käytäntöjen kehittämisen. Pohjoismaisten pelastuslaitosten yhteistyöverkosto on arvokas voimavara, joka tukee ammatillista kehitystä, vahvistaa resurssien jakamista ja parantaa pelastuslaitosten tehokkuutta. Yhteistyö samankaltaisuuksien ja eriäväisyyksien tunnistamisen kautta vahvistaa pohjoismaisen palopäällystön yhteisöä ja auttaa meitä yhdessä vastaamaan alan muuttuviin tarpeisiin. Verkostoituminen pohjoismaisten palopäällystöjen välillä on merkittävä voimavara, jota ei suo aliarvioida, ja Nordic Fire Officers Study Week tarjoaa juuri tälle optimaalisen alustan.

Lämpimästi suositellen Voin hyvillä mielin suositella tapahtumaa suomalaisille kollegoilleni ja rohkaisenkin

Tutustuminen Suomenlinnan pelastusasemaan.

-36-

laittamaan muistiin jo ensi vuoden Ruotsissa järjestettävän opintoviikon. Tavoitteet ammatillisesta opista vähintäänkin täyttyivät, mutta odotukseni ylittyivät roimasti verkostoitumisen osalta. Viikko pohjoismaalaisten kollegoiden seurassa oli kokemuksena vähintäänkin hauska ja sen aikana luotiin aitoja yhteyksiä sekä ammatillisella että henkilökohtaisella tasolla. Vatsanpohjasta asti nauraminen saunan lauteilla ja illallispöydissä toi loistavaa vastapainoa päivien vakavillekin keskustelunaiheille ja tieto siitä, että tarvittaessa voimme konsultoida kollegaa ja kaveria myös ”rapakon toiselta puolelta” – ja vice versa – avaa jälleen uusia mahdollisuuksia kehittymiseen ja yhteiseen kehittämiseen.

Lämmin kiitos kanssaosallistujille, meidät silminnähden ilolla vastaanottaneille organisaatioille sekä erityisesti Suomen Palopäällystöliitolle unohtumattomasta kokemuksesta!

Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko on eri maiden palopäällystöliittojen vuorovuosina järjestämä tapahtuma.

Vuonna 2024 opintoviikon järjestämisvuorossa on Ruotsi.

Suomen Palopäällystöliitto lähettää opintoviikolle hakemusten perusteella kolme jäsentään.

Lisätietoja tapahtumasta voit kysyä Palopäällystöliiton kehittämispäälliköltä Antti Kinnuselta: antti.kinnunen@sppl.fi, p. 044 7338 112.

Merisade Kuusela palotarkastaja Kymenlaakson pelastuslaitos Kuvat: Joel Kauppinen ja Antti Kinnunen

T U T K I T T UA

Poistumisen estäminen asumispalveluissa on haaste asumisturvallisuudelle

L

ievimmän haitan periaate on keskeinen suhteellisuusperiaatteeseen kytkeytyvä hyvää hallintoa ohjaava punnintanormi. Se tarkoittaa sitä, että viranomaisen toimenpiteet on mitoitettava alimmalle mahdolliselle tasolle, jolle saavutetaan haluttu vaikutus.

Standardi-ihminen ja siitä standardista poikkeaminen Oikeusjärjestys sisältää julkilausumattomia oletuksia siitä, millaisen omassa kodissaan asuvan ihmisen oletetaan olevan, kun on kyse hänen fyysisestä, kognitiivisesta tai psyykkisestä toimintakyvystään. Tällaisia oletuksia ovat esimerkiksi kyky kuulla palovaroittimen tai väestöhälyttimen ääni ja kyky pelastautua itsenäisesti 3,5 metrin korkeudella olevasta omakotitalon ikkunasta.

Julkisella vallalla on velvollisuus suojella ihmistä häneltä itseltään tai estää häntä vahingoittamasta muita. Toimintakykyesteet voivat muodostaa velvollisuuden suojelullisessa tarkoituksessa tehtäviin rajoitustoimenpiteisiin, kuten poistumisen estämiseen lukituksin. Ihminen voi esimerkiksi puutteellisen ymmärryksen vuoksi eksyä pakkaseen. Tarkastelemalla näiden suojelullisten rajoitusten edellytyksiä, voidaan päätellä toimintakykyyn liittyviä oletuksia, kun kynnys rajoituksille ei ylity.

Pakkotoimet löyhästi säädeltyjä ja eivät kytkeydy poistumisturvallisuuteen Olen yllättynyt siitä, miten hajanaisesti suojelutarkoituksessa tehtävää poistumisen estämistä koskevat toimivaltuudet on Suomessa säädelty. Yllättynyt olen myös siitä tapojen moninaisuudesta, jolla ihmisen itsenäiseen pelastautumiskykyyn voidaan pakkotoimin puuttua. Liikkumista voidaan rajoittaa lukituksen lisäksi muun muassa sänkyyn sitomalla, rauhoittavalla lääkityksellä taik-

Palopäällystöliiton toteuttamassa poistumisturvallisuustarra-projektissa toteutettiin kerrostaloasuntojen oviin liimattava kolmikielinen tarra. Tarrassa kerrotaan kuinka toimia, jos rappukäytävässä on savua.

ka harhauttamalla, esimerkiksi peittämällä uloskäytäväovi verholla.

Pelastuslain edellyttämän poistumisturvallisuuden kannalta olisikin tärkeää kerätä kohdekohtaista tietoa rajoitustoimenpiteiden käytöstä, jotta niiden käytön laajuus sekä evakuoinnissa apua tarvitsevat voitaisiin huomioida pelastussuunnittelussa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttää paitsi soveltuvaa laitosta, myös jatkuvasti läsnä olevaa henkilökuntaa. Kuitenkin laitoshoidosta halutaan luopua. On todennäköistä, että sosiaalihuollon asumispalveluiden murros ja yhteisöllisen asumisen lisääntyminen tuo lisää haasteita. Tästä kirjoitimme hieman eri näkökulmasta Suvi Friedin kanssa Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 2/2023.

Pelastusviranomainen joutuu toiminnassaan ottamaan huomioon myös yhteiskunnalliset realiteetit. Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja ei riitä kaikille. Siten haastavassa poistumisturvallisuuden valvonnassakaan

ei voi unohtaa toimenpiteiden mitoittamista siten, että niillä saavutetaan haluttu vaikutus, muutkin intressit huomioiden. Erilaiset poistumisturvallisuuteen vaikuttavat rajoitustoimenpiteet tuovat omaa ulottuvuutta tähän kokonaisuuteen.

Kari Telaranta julkisoikeuden väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto johtava asiantuntija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

-37-

A RCRE S C- H A N K E

Arctic Fire and Rescue Services Network of Knowledge Kaksivuotinen Arktisten alueiden pelastustoiminnan suorituskyvyt: osaamisen ja yhteistyön edistäminen -hanke (ArcResc) on päättymässä.

Hankkeen tavoitteena on arktisten maiden pelastustoiminnan tiedon, osaamisen ja suorituskyvyn kehittäminen sekä pysyvän toimijaverkoston rakentaminen.

A

rcResc-hankkeesta muodostuvaan ArcResc-verkostoon kuuluu tällä hetkellä 11 organisaatiota viidestä maasta (Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti ja Kanada). Suomesta mukana ovat kolme pohjoisinta pelastuslaitosta, jotka yhdessä muodostavat myös Arktisen pelastusjoukkueen. Lisäksi yhteistyötä on tehty alaskalaisten toimijoiden kanssa.

Verkoston nimeksi tulee tällä tietoa Arctic Fire and Rescue Knowledge Network, joka on vapaasti käännettynä Arktinen pelastustoimen tiedonjako- ja osaamisverkosto. Nimensä mu-

kaisesti kyseessä on ensisijaisesti aineettomien asioiden jakamista ja yhteistä kehittämistä edistävä verkosto. Suurissa onnettomuustilanteissa avunpyynnöt tapahtuvat edelleen olemassa olevien mekanismien kautta. ”On äärimmäisen tärkeää, että meillä on verkosto, minkä kautta voimme pelastusalalla hyödyntää sitä tietoa ja osaamista, mitä muualla arktisella alueella on”, korostaa ArcResc-projektissa mukana ollut Lapin pelastuslaitoksen palomestari Ville Rankinen.

Myös kaikissa ArcResc-tapaamisissa mukana ollut norjalainen Tromssan pelastuslaitoksen palomestari Oddbjørn Hanssen pitää verkoston kautta mahdollistuvaa avunsaantia tärkeänä: ”Tuntemalla pelastustoimen ihmiset ja heidän tapansa rajan molemmin puolin auttaa isosti apua pyydettäessä ja annettaessa. Yhteistyö on paljon helpompaa, kun kasvot on tutut.”

Tapaamiset ja yhteinen tekeminen lujittavat verkostoa Edellisen Palopäällystö-lehdessä olleen jutun (2/2023) jälkeen ArcResc-tapaamiset on järjes-

ArcResc-projektin tapaamisiin osallistuivat aktiivisesti Oddbjørn Hanssen (vas.), Sofie Bergström, Torben Rognmo ja Ville Rankinen.

-38-

tetty kesäkuussa Islannissa ja syyskuussa Suomessa. Kaiken kaikkiaan osallistujat tapasivat viisi kertaa kahden vuoden aikana tutustuen toistensa lisäksi muun muassa paikalliseen toimintaympäristöön ja -malleihin.

Projektissa mukana olleeseen pohjoismaalaiseen pelastustoimen väkeen teki suuren vaikutuksen tutustuminen kanadalaiseen metsäpalojen torjuntaan. ”Kanada on suuri erämaa-alueiden maa, mikä itsessään jo lisää pelastusalan haasteita, mutta heidän taktinen ajattelunsa ja suunnittelutaitonsa, jolla pyritään ehtimään metsäpalojen leviämisen edelle, on ihailtavaa”, Hanssen kuvailee. Myös Rankinen nostaa Kanadan-vierailun opit listan kärkeen: ”Kanadan toimintamalli sammuttaa maastopaloa ei niinkään vastatulella vaan polttamalla maastoa pois sieltä, minne palo on leviämässä, on lisäoppimisen arvoinen asia.”

Tromssan pelastuslaitoksen palomies Torben Rognmo kuvailee myös Islannin vierailua ja sikäläisen pelastustoimen haasteita tulivuorten kanssa mieleenpainuviksi. Hän itse vastasi aiemman Tromssan-tapaamisen lumivyörypelastusharjoituksesta.

Islannin toimintaympäristö on monella tapaa äärimmäinen.

Kuvassa Hermann Karlsson.

A RCRE S C- H A N K E Islannissa pääteemamme olivat vulkaaninen toimintaympäristö ja matkailun aiheuttama paine pelastustoimelle. Suuret tulivuorenpurkaukset, kuten Eyjafjallajökull 2010, aiheuttavat vakavia häiriöitä yhteiskunnalle ja erittäin vaativia tehtäviä viranomaisille.

Rauhallisemmat purkaukset aiheuttavat tyypillisesti matkailijavyöryn usein hankalasti saavutettavaan paikkaan, mikä jo sinällään vaatii viranomaisilta valppautta ja toimenpiteitä. Vähemmän uutisvirrassa esiintyneitä vakavia ilmiöitä ovat jäätiköillä tai niiden alla tapahtuvat purkaukset, joiden seurauksena jäätiköstä sulavat vesimassat voivat huuhtoa mukanaan esimerkiksi teitä, siltoja ja kyliä.

Islannin pelastuslaitoksilla ja vapaaehtoisilla SAR-organisaatioilla on kalustoa ja osaamista näihin erityistilanteisiin.

Suomen tapaamisessa keskiössä oli viranomaisyhteistyö ja pohjoiset olosuhteet. Muista osallistujamaista poiketen suomalaisena erityispiirteenä on alueellinen pelastustoimi

ja pelastustoimen johtorooli pelastustilanteissa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa poliisi johtaa monia sellaisia onnettomuustilanteita, joissa Suomessa pelastustoimi on johtovastuussa. Tutustuimme myös suomalaiseen hätäkeskukseen, Ylen rooliin poikkeustilanteissa ja HALI-liikennevalojen ohjausjärjestelmään.

Hankkeenloppuseminaari Rovaniemellä oli osa tapaamisviikon ohjelmaa.

Järjestäytynyt yhteydenpito arktisessa pelastustoiminnassa koetaan tärkeäksi ArcResc-hankkeessa muodostettu verkosto on koettu tärkeäksi niin operatiivisen tason osallistujien kuin valtakunnantason toimijoiden puolesta. Pohjoisessa ei ole aikaisemmin ollut tämänkaltaista järjestäytynyttä yhteydenpitoa pelastuslaitosten ja vastaavien organisaatioiden välillä. Yhteistyö ja tiedonvaihto on perustunut lähinnä henkilökohtaisiin kontakteihin,

jos sitä on ollut. ”Pelastusalan arktinen verkosto on tärkeää, koska työskentelemme kaikki samanlaisessa ympäristössä ja kohtaamme samoja haasteita. Osin meillä on tässä verkostossa jopa enemmän yhteistä kuin oman maamme muualla olevan pelastustoimen kanssa”, painottaa Luulajan pelastuslaitoksen paloturvallisuuden insinööri Sofie Bergström Ruotsista.

Tällä hetkellä hankkeen tärkein työ on varmistaa kehitetyn verkoston jatkuminen ja aktiivinen toiminta. Parasta olisi löytää verkostolle pysyvä koti sopivasta pohjoisessa sijaitsevasta organisaatiosta, joka voisi edistää myös muita hankkeessa esille nousseita kehitysideoita. Kaikki verkoston osallistujat ovat sitoutuneet olemaan mukana verkostossa. ”Arktisella alueella pelastustoimilla pitäisi olla yhteistyötä myös alemmalla tasolla, koska pelastajilla on hyviä uusia kehitysideoita, muttei foorumia, missä keskustella ja kehittää taitojaan, tekniikoita ja kalustoa”, Hanssen alleviivaa.

Joel Kauppinen hankepäällikkö, ArcResc-projekti Suomen Palopäällystöliitto Islannissa maastopelastustehtävät voivat olla erittäin vaativia ja kalusto on sen mukaista.

Tehtävät ovat poliisijohtoisia ja auttajina toimivat usein vapaaehtoiset.

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija Suomen Palopäällystöliitto

Kuvat: Joel Kauppinen

Kuva: Terhi Kallio

Ylellä on lakisääteinen velvollisuus tuottaa uutisvirtaa myös poikkeustilanteissa. Juuso Stoor (vas.) ja Jyri Tynkkynen esittelivät lähetysautoa, joka toimii itsenäisenä tuotantoyksikkönä. Autosta löytyy muun muassa Starlink-yhteysvälineet tiedon siirtämistä varten.

Työpajat olivat osa kaikkien tapaamisten ohjelmaa. Tässä työpajassa pohditaan pienryhmissä matkailun vaikutuksia pelastustoimintaan.

-39-

A RCRE S C- H A N K E

ArcResc loppuseminaari – pelastustoimien tulevaisuuskuvia, tiedettä ja demoja Syyskuun lopussa Rovaniemellä tiedekeskus Arktikumissa järjestetty ArcResc-hankkeen loppuseminaari tarjosi kansainväliselle osallistujajoukolle ohjelmaa muun muassa metsäpaloista, arktisesta alueesta ja eri maiden pelastustoimien tulevaisuuksien suunnista. Englanninkielinen seminaariohjelma jakautui kolmelle päivälle.

K

eskiviikkoiltana keskityimme metsäpaloteemaan. Esitykset käsittelivät Kanadan ja Alaskan metsäpalojen hallintaa ja tämän kesän ennätystuhoisia Kanadan metsäpaloja. Pohjoismaisista järjestelmistä poiketen

Pohjois-Amerikassa metsäpaloista vastaavat osavaltiotason organisaatiot, kuten Yukon Wildland Management. Pelastuslaitokset ovat usein avustavassa roolissa omien velvollisuuksien hoitamisen puitteissa. Metsäpalojen tor-

Professori Sirkku Juhola kertoi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja varautumisesta tutkimustiedon valossa.

Kanadan Palopäällystöliiton puheenjohtaja Ken McMullen kertoi, että kesän maastopalokausi on ollut kaikkien aikojen pahin.

Syyskuun lopulla Kanadassa oli vielä yli 500 maastopaloa, jotka eivät olleet hallinnassa.

Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja, kunniatohtori Pekka Aikio kertoi pohjoisen toimintaympäristön muutoksesta saamelaisten näkökulmasta.

-40-

Metsänpalosammutusyksikkö Mörkö matkasi pohjoiseen Etelä-Savon pelastuslaitokselta Mikkelistä. Kone lavetilla on yl

A RCRE S C- H A N K E junnassa ja varautumisessa käytetään paljon etukäteistoimia, kuten ennallistamispolttoja (prescribed burning) ja suojakaistaleiden raivaamisia. Pohjoisilla alueilla ei ole mitenkään tavatonta polttaa kylän ympäriltä 2000 hehtaaria metsää kylän suojelemiseksi.

Torstaiaamupäivä vietettiin arktisen toimintaympäristön, ilmastonmuutoksen ja alkuperäiskansojen parissa ja iltapäivä pelastustoimien kehittämisessä. Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisessa voimakkaammin ympäristöön kuin monissa muissa paikoissa.

Vaikutukset näkyvät jo pelastustoimen arjessa muun muassa sään ääri-ilmiöiden yleistymisenä ja voimistumisena.

Perjantaiaamupäivän aikana seminaariyleisö pääsi tutustumaan FI GFFFV -muodostelman Mörkö-metsäpalonsammutusyk-

sikköön sekä hiljattain EU:n sertifioinnin läpäisseeseen high capacity pumping -yksikköön.

Sopeutumista tarvittaisiin Professori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta tutkii ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista. Tuore tutkimustieto paljastaa, että Pohjoismaissa lait ja strategiat tukevat sopeutumista ja varautumista, tutkimusinstituutiot ovat aktiivisia teemoissa ja tietoa on hyvin saatavilla. Kuitenkin konkreettisten toimien tekemisessä on ongelmia muun muassa rahoituksen, paikallistason toiminnan ja tulosten mittaamisen osalta. Kuilu sopeutumistarpeen ja siihen saatavilla olevan rahoituksen välillä kasvaa. Onnistunut sopeutuminen aut-

taa myös pelastustoimea pärjäämään nopeasti muuttuvan toimintaympäristön parissa.

Kansainvälisten seminaarien jatkumo Seminaaripalautteen mukaan englanninkieliselle seminaaritapahtumalle on kysyntää.

Jatkossa vastaavan tapahtuman voisi järjestää esimerkiksi joka toinen vuosi vuorovuosin Brysselissä järjestettävän Civil Protection Forumin kanssa.

Joel Kauppinen hankepäällikkö, ArcResc-projekti Suomen Palopäällystöliitto Kuvat: Joel Kauppinen

avetilla on ylikorkea kuljetus, jonka siirtäminen vaatii reittisuunnittelua, luvitusta ja joissain paikoissa saattoauton. Mörkön vierailu toimi hyvänä logistiikkaharjoituksena.

-41-

KOU LU T US M AT ERI A A L I T

V Sopimuspalopäällikköseminaari saatiin päätökseen Palopäällystöliiton järjestämä, nyt jo viides Sopimuspalopäällikköseminaari on saatu päätökseen. Kaksi vuotta kestänyt matkamme alkoi Turusta syksyllä 2021, ja jatkui puolen vuoden välein pidettävillä lähijaksoilla Tampereen kautta Helsinkiin ja Saksaan; Hampuriin ja Bremerhaveniin, päättyen lopulta Raumalle.

S

eminaarin yhtenä johtoajatuksena on sitoa osallistujansa vahvasti oman itsensä kehittämiseen; tapaan nähdä asiat laajemmin

sekä kykyyn oppia uusia näkökulmia johtamiseen ja oman ammattitaidon parantamiseen.

Kokonaisuutta toteutettiin luentojen lisäksi välitehtävillä, jotka syvensivät ja laajensivat seminaarijaksoilla käsiteltyjä teemoja, ja joista viimeinen oli omaa oppimismatkaa kuvaava portfoliotehtävä.

Kauppakorkean luentoja ja pelastustoimen historiaa Seminaarin aloitusjaksolla 15.–17.10.2021 kohokohtana olivat Turun kauppakorkeakoulun luennot, jotka käynnistivät oman johtamisen tutkimisen ja siirsivät katseet myös strategiseen ajatteluun ja tulevaisuusluotaukseen.

Koimme myös historian siipien havinaa tutus-

V Sopimuspalopäällikköseminaari Porissa.

-42-

tumalla pelastustoimen historiaan ja tapasimme yhteisessä illanvietossa aiempien seminaarien osallistujia.

Esimieskäyttäytymistä ja palvelevaa johtamista Seminaarin toisella jaksolla 8.–10.4.2022 Tampereella aiheena oli esimieskäyttäytyminen, ja kuulimme myös palvelevasta johtamisesta johtamisfilosofiana.

Viranomaisyhteistyön rooleja vahvistimme tutustumalla Poliisiammattikorkeakoulussa poliisin johtamisjärjestelmään sekä vierailulla Tampereen tieliikennekeskuksessa. Jakson kruunasi ehdottomasti rehtori Mervi Parviaisen luotsaama etikettiillallinen.

T U T K I M US Vaikuttamista, varautumista ja kriisitilanteiden johtamista Helsingin lähijakson 14.–16.10.2022 teemoja sävytti Ukrainan sota, ja luentorunkoon otettiin mukaan myös johtaminen kriisitilanteissa sekä toimialan varautumisen merkitys. Jakson varsinainen teema oli sidosryhmätoiminta ja vaikuttaminen, joten maailman tilanteesta huolimatta tutustuimme myös poliittiseen päätöksentekoon ja siihen vaikuttamiseen sekä lainsäädännön valmisteluun. Vierailukohteina olivat muun muassa Eduskunta, sisäministeriön pelastusosasto sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitos.

Keskieurooppalainen pelastustoiminta tutuksi Kansainvälinen jaksomme suuntasi Hampurin kautta Bremerhaveniin 4.–7.5.2023. Saksa lunasti lupauksensa mielenkiintoisena oppimiskohteena. Vierailukohteet avasivat seminaarilaisille keskieurooppalaisen pelastustoimen toimintatapoja, ja neljän päivän aikana tulikin

valtavasti uutta tietoa pelastustoiminnan järjestelyistä ja eri vapaaehtoisorganisaatioiden toiminnasta Saksassa. Varmasti suurin ihmetyksen aihe oli se, miten vahvasti pelastustoiminta on vastuutettu vapaaehtoisten hoidettavaksi.

Iso kiitos vierailuiden järjestämisestä jaksomme isännälle Frans Schaperille.

Lähiyhteisön merkitys Seminaarin viimeinen jakso pidettiin Raumalla 6.–8.10.2023. Viidennessä jaksossa keskityimme erityisesti lähiyhteisön merkitykseen niin pelastustoimen kuin laajemminkin koko elämän näkökulmasta. Jakso sisälsi suuria tunteita, joita ei voi sanoiksi pukea.

Parhaimmat onnittelut kaikille V Sopimuspalopäällikköseminaarin suorittaneille.

Henriikka Majoniemelle, ilman häntä emme olisi selvinneet matkastamme. Kiitos kaikille luennoitsijoille ja kaikille muille, jotka olivat tavalla tai toisella vaikuttamassa seminaarin onnistumiseen. Kiitos lähiyhteisöille, että olette kulkeneet rinnallamme.

Yhteistä matkaa on vaikea tiivistää lyhyesti. Sanoisin, että tästä matkasta tuli elinikäinen muisto ja oppimismatka myös minulle.

Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavan seminaarin aloitusta.

Lämmin kiitos Kiitos seminaarin työryhmälle: Mikko Nurmelle, Mika Gröndahlille, Marko Konttiselle ja Ilkka Horellille tuesta kokonaisuuden valmistelussa. Kiitos seminaarin sihteerille,

Mika Kontio seminaarin johtaja pelastusjohtaja, Pirkanmaan pelastuslaitos

Mikä on Sopimuspalopäällikköseminaari ja kenelle se on tarkoitettu?

P

alopäällystöliitto on järjestänyt sopimuspalokuntien päällystö- ja hallintotehtävissä toimiville nyt viisi palopäällikköseminaaria. Vastaavia seminaareja on järjestetty myös ammattipalopäällystölle ja teollisuuspalopäällystölle vuosien saatossa jo useita. Seminaarien sisällöt pureutuvat syvällisesti pelastustoimen koko kontekstiin ja rakenteeseen sekä omaan palokuntaan, sen asemaan pelastustoimen kokonaisuudessa ja palokunnan toiminnan kehittämiseen.

Sopimuspalopäällikköseminaareissa painopisteenä on luonnollisesti vapaaehtois- ja sopimuspalokuntien palokuntien toiminta.

Seminaarien tärkeimpänä tehtävänä on osallistujien henkilökohtaisten johtamistaitojen kehittäminen ja syventäminen.

Sopimuspalopäällikköseminaarin tavoitteena on antaa palokuntien johtotehtävissä toimiville eväitä toiminnan stra-

tegiseen suunnitteluun ja strategioiden toteuttamiseen sekä vapaaehtoisten johtamiseen. Edelleen tavoitteena on auttaa luomaan verkostoja palokuntatoiminnassa mukana olevien välille sekä oppia toimimaan ja vaikuttamaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja tilaisuuksissa. Strategisen suunnittelun ja johtamisen lisäksi tulevaisuuden sopimuspalokuntien johtajien tulee hallita myös taitoja brändin luomiseen, rakentamiseen ja vahvistamiseen.

Kerro, jos olet kiinnostunut osallistumaan seuraavaan seminaariin Kiinnostuitko? Ole yhteydessä koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemeen, henriikka.majoniemi@sppl.fi tai puh.

0440 343 112. Aloitamme seuraavan seminaarin suunnittelun pian ja mikäli osallistujia on riittävästi, seminaari alkaa syksyllä 2025.

-43-

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Uusia henkilöitä Palopäällystöliitossa Milla Tuominen on aloittanut pelastusalan sanastohankkeen vetäjänä

P

elastusalan sanastohankkeen tarkoituksena on päivittää vuonna 2006 julkaistu palo- ja pelastussanasto. Hankkeen yhteydessä poistetaan vanhentuneet käsitteet ja kartoitetaan puuttuvia käsitteitä. Sanastotyötä tehdään eri osa-alueiden asiantuntijatyöryhmien avulla. Sanasto on tarkoitus kääntää ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielille, ja se julkaistaan useilla sähköisillä alustoilla. Hankkeessa luodaan myös toimintamalli jatkuvalle sanastotyölle ja sanaston päivittämiselle.

Palosuojelurahaston rahoittama hanke kestää 1,5 vuotta.

Toimin pelastusalan sanastohankkeen hankepäällikkönä. Olen aiemmin työskennellyt erityisesti varautumisen ja väestönsuojelun parissa. Olen ollut tekemässä valmiussuunnittelua Helsingin ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksilla, sekä ollut mukana varautumista koskevissa hankkeissa Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja sisäministeriössä. Olen koulutukseltani terveystieteiden maisteri, ja lisäksi olen suorittanut Israelissa katastrofijohtamisen maisterintutkinnon.

Milla Tuominen hankepäällikkö, Pelastusalan sanastohanke Suomen Palopäällystöliitto

Jari Lehtonen aloittaa vuoden alussa liiton koulutuspäällikkönä

A

Jari Lehtonen koulutuspäällikkö, 1.1.2024 alkaen Suomen Palopäällystöliitto

-44-

loitan Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkönä 1.1.2024. Olen toiminut pelastusalalla 2000-luvun alusta saakka sopimuspalokunnassa ja pelastusalan ammattilaisena. Pelastus- ja ensihoitoalan opintoina olen suorittanut pelastajatutkinnon, sairaanhoitaja-ensihoitaja ammattikorkeakoulututkinnon ja pelastusalan päällystötutkinnon.

Työkokemusta minulla on pelastajan ja perustason ensihoitajantyöstä, hoitotason ensihoidosta, ensihoidon kenttäjohdosta ja kenttälääkinnästä sekä paloesimiehen ja palomestarin työstä. Vapaa-aikana harrastan aktiivisesti kestävyysurheilua, golfia ja retkeilyä.

Koulutuspäällikön tehtävään koen omaavani laaja-alaisen osaamisen ja verkoston pelastus- ja ensihoitoalalta. Kiinnostuin koulutuspäällikön tehtävästä moniammatillisen työnkuvan ja jatkuvan kehittämisen vuoksi.

Tulevaisuuden mahdollisia koulutusaiheita voisi mielestäni olla viranomaisyhteistyön kehittäminen, pelastusalan osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, sekä toimintamallien valtakunnallinen yhteneväisyys. Yhtenä tärkeänä koulutusaiheena olisi sopimuspalokuntien henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja motivaation säilyttäminen. Keskeisiä koulutusaiheita muodostuu myös kansainvälisestä yhteistyöstä, jonka ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää.

Koulutuspäällikön tehtävältä odotan mielenkiinnolla tulevaisuuden koulutuksia, niiden organisointia ja yhteistyötä kansallisesti, sekä kansainvälisesti.

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Liittohallitus 4/23 Vuoden neljäs kokous pidettiin 15.9. liittohallituksen työseminaarin päätteeksi Pöllöwaarissa Jyväskylässä, kokoukseen osallistui seitsemän henkilöä.

K

okousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset. Vahvistettiin 11 jäsenkandidaatin jäsenyys ja todettiin liiton muodostuvan 1920 jäsenestä sekä 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristi nro. 115, Erityisansioristi nro. 86, 12 Ansioristiä, sekä 21 Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antamat ja käsittelyssä olevat lausunnot: Evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohjeen uudistaminen, Luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtakunnallisten ja alueellisten tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden ja muun pelastustoiminnan johtamisen edellytyksenä olevan erityisvalmiuden kokoamisesta, Uusi vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu valtioneuvoston asetus, Luonnos sisäministeriön asetukseksi pelastustoimen tilannekuvatoiminnasta, Luonnos valtioneuvoston asetukseksi siviilivalmiusneuvottelukunnasta, Luonnos valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimen kansainvälisen

avun erityisvalmiudesta, sekä Luonnos valtioneuvoston asetukseksi yhteistoiminnasta väestönsuojeluun varautumisessa.

Vahvistettiin Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn toimikunnan kokoonpano.

Päätettiin kutsua koolle liiton syysliittokokous tiistaiksi 12.12.2023 klo 12.00, paikkana Kansallissali (Aleksanterinkatu 44 A, 2. krs., 00100 Helsinki). Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Uudet jäsenet 4/23 Riskienhallinta Thusberg Esa, palotarkastaja, Pohjois-Savon pelastuslaitos

Palopäällystökalenteri

2024

Yritysturvallisuus Flinck Jyri, turvallisuuspäällikkö, Fintraffic Raide Oy Kojo Juuso, turvallisuuskoordinaattori, Colliers Finland Oy Leppänen Kalle, lehtori / turvallisuuspäällikkö, Länsirannikon Koulutus Oy / WinNova

Valmistettu kokonaan Suomessa.

Pelastustoiminta Alarotu Antti, palokunnanpäällikkö, Jämijärven VPK Kahelin Marko, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos Suomela Matias, sivutoiminen teollisuuspalopäällikkö, Agnico Eagle Finland

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Einola Sami, palokunnanpäällikkö, Pirkanmaan VPK Haverinen Tuomas, palokunnanpäällikkö, Tapanilan VPK Virtanen Tuomas, koulutuspäällikkö, Tapanilan VPK

Hallinto ja tukipalvelut

sppl.fi

Kättö Mika, lainsäädäntöjohtaja, sisäministeriön pelastusosasto Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Uudet edustukset 4/23

Tämän lehden mukana jaettava Palopäällystökalenteri on yksi liiton jäseneduista. Eduista lisää: sppl.fi.

Huoneistopalot, asukkaiden altistuminen ja pelastuslaitosten toimintaohjeet -hankkeen ohjausryhmä, Pelastusopisto Petri Strandberg, palomestari, Helsingin pelastuslaitos varajäsen Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

-45--45-

Palopäällystöliiton koulutukset ja tapahtumat kevät 2024 29.–30.1.

Jälkipurkuohjaajakoulutus, Uusimaa

30.–31.1.

Riskiasumisen turvallisuusseminaari, Tampere

13.–14.2.

Energy Transition Safety Forum 2024, Helsinki

14.2.

Säteilyn perusteet, säteilylähteet ja säteilymittaukset -koulutus, Tampere

6.–7.3.

Vertaispurkuohjaajakoulutus, Hämeenlinna

12.3.

Tieliikennepelastamisen Symposium, Helsinki

14.3.

Kulttuuriympäristön tuvallisuusseminaari, Porvoo

19.–20.3.

Mental Rescue Tools, Tuusula

9.–11.4.

Palopäällystöpäivät 2024, Jyväskylä

23.–25.4.

Pelastusalan Posttraumatyöpaja

6.–8.5.

Opetusalan turvallisuusfoorumi 2024, Hki–Sto–Hki

22.–23.5.

Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Imatra

27.5.

Palokuntien suomenmestaruuskilpailut, Hämeenlinna

14.6.

Palopäällystö Golf, Laukaa

Lisäksi kevään aikana toteutetaan muun muassa toinen Onnettomuuksien ehkäisyn täydennyskoulutusohjelma, kuukausittaiset Tunti turvaa -webinaarit, Köysipelastamisen opintopäivät ja monta muuta ajankohtaista tilausuutta.

Ajantasaista tietoa tarjonnastamme saat sähköpostiin tulevasta koulutustiedotteesta, ajankohtaistiedotteesta ja verkkosivuiltamme. Myös sosiaalisen median kanavat kannattaa ottaa seurantaan.