Palopäällystö 1/2024

sppl.fi 1/2024

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

Pelastusalan kansainväliset ulottuvuudet s. 6

Esittelyssä: Riskienhallinta-jaosto s. 24

Palopäällystöpäivät 9.–11.4.

Näkymää pelastuksen, varautumisen ja turvallisuuden arjesta ja tulevaisuudesta s. 32

Jorma Sainio – Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö 2023 s. 22

SUOJAA VÄESTÖNSUOJA PIILEVÄLTÄ PALOVAARALTA Roihu-rajoitin PYV-1 on palorajoitin, joka varmistaa väestönsuojan turvallisuuden tulipalotapauksissa.

Tuote asennetaan väestönsuojan ylipaineventtiiliin, jossa se estää liekkien ja savukaasun etenemisen.

REAGOI JO 72 CELSIUSASTEESSA! � Vaivaton asentaa, erillisiä asennuskehyksiä tai työkaluja ei tarvita ‫ �﹮‬Soveltuu eri aikakausien ylipaineventtiileihin, joissa läpiviennin Ø 160 mm ‫ �﹮‬Voidaan asentaa myös Ø 160 mm ja Ø 200 mm tulo- tai poistoilmanläpivientiin ‫﹮‬

� Varmatoiminen automatisoitu mekanismi

CE-sertifioitu ja -merkitty paloturvallisuustuote

Roihu®-palorajoitin on palotestattu EN 1366-2 standardin mukaisesti. Tuote täyttää palonkestoluokan EI 120 (ve i ↔ o) S vaatimukset.

JÄLLEENMYYJÄT Temet Finland Oy 󰍎󰍎 Hannuksenpelto 3, 02270 Espoo 󰄠󰄠0207 600 700 󰖟󰖟 www.temet.fi

Malkit Oy | Karhitek Oy

PU H EEN JO H TA JA N T ERV EH DYS

Kansainvälisyys näkyy monien työssä

T

ämänkertaisen Palopäällystön teemana on kansainvälisyys. Seuraavilla sivuilla löytyy muun muassa pelastusylitarkastaja Pekka Tiaisen näkemyksiä kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista pelastustoimessa. Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen avaa meille valmiussiirtoa Portugaliin viime elokuussa. Lisäksi tietoa löytyy ainakin CTIF:stä ja FEU:sta. Kyllä, lieveilmiö kansainvälisessä toiminnassa ovat vaikeasti muistettavat lyhenteet.

Kansainvälinen toiminta merkitsee eri ihmisille eri asioita. Joillekin se on täyspäiväistä kovaa työtä, tai asia, joka tulee osana virkavelvoitteita. Toisille kv-toiminta on työn ohessa tai lomilla tehtävä tapa laajentaa omaa ammattitaitoaan. Joissain organisaatioissa kansainvälinen toiminta on keino lisätä bisnestä tai hakea lisärahoitusta. Joillekin kyseessä on vain ylimääräinen kuluerä.

Kärjistettynä rahaan perustuva nuiva päättelyketju menee näin: ”Jos rahat eivät riitä edes oman alueen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen, miksi meidän pitäisi kustantaa Suomen lipun heiluttamista ulkomailla?” Tuo on hyvä kysymys.

Kansainvälisen toiminnan suurin haaste Suomen pelastustoimessa taitaakin olla rahan puute. Osaamista, toimijoita ja verkostoja kyllä riittäisi.

Kansainvälistä toimintaa tehdään myös eri tahoilla ja tasoilla. Kenelläkään ei ole yksinoikeutta kansainvälisyyteen. Suomen valtion virallinen kanta määritellään valtioneuvostotasolla tai viime kädessä eduskunnassa, kuten perustuslaki edellyttää.

Pelastustoimeen kuuluvan kansainvälisen avun lähettämisestä ja vastaanottamisesta Suomen ja toisten valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä päättää sisäministeriö.

Sen sijaan ammattiyhdistysasioissa suomalaisen näkemyksen Euroopan toreilla saattaakin formuloida Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, koska se on jäsenenä European Fire Fighters Unions Alliance (EFFUA) -nimisessä yhteenliittymässä. Siinä on mukana 14 maata.

Pelastusopistojen välisen yhteistyön alusta Euroopassa on EFSCA, European Fire Service Colleges’ Association. Siinä on mukana 31 maata.

Palopäällystöliitot ja vastaavat kokoontuvat FEU:n eli Federation of EUropean Fire Officers sateenvarjon alle. Siinä on mukana 23 maata.

Sitten löytyy vielä vuonna 1900 perustettu Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu, maailman vanhin kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö.

Kaverien kesken CTIF, joka sopii suuhun paremmin: 40 jäsenmaata ja yli 50 jäsenjärjestöä.

Kattojärjestöjä ja verkostoja löytyy eri sisältöihin tai maantieteellisiin alueisiin. Yhteistä niille on, että yksikään ei vie pois kansallista päätöksenteon suvereniteettia. Toisen puolesta ei voi päättää mitään, voi vain yhdessä sopia.

Suomen kansainvälistä yhteistyötä yhteensovitetaan muun muassa kansainvälisten asioiden pyöreässä pöydässä ja CTIF:n kansallisen komitean toiminnassa. Palopäällystöliitto on itseoikeutetusti mukana molemmissa.

Verkostot ovat myös tapa saada uutta tietoa. Miten joku on jo ratkaissut ongelman,

jonka minä vasta löysin edestäni? Se kuuluisa pyörän uudelleen keksimisen tarpeettomuus pätee tässäkin.

Jo vuosia sitten on huomattu, että suomalaisilla ei ole mitään hävettävää Suomen ulkopuolella liikkuessa. Osaaminen ja koulutus ovat huipputasoa. Suomalaisten kielitaidolla pärjää heittämällä. Sitä paitsi maailman puhutuin kieli on ”Bad English”. Sitä osaa kaikki.

Palopäällystöliiton jäsenenä olet automaattisesti osana kansainvälistä verkostoa.

Liitto mahdollistaa jäsenilleen erilaisia kansainvälisiäkin yhteyksiä: Pohjoismainen palopäällystöviikko, Officers’ Development Programme (ODP), Exchange of Experts, muutamia mainitakseni. Alun perin liiton käynnistämä International Safety Education Seminar (ISES) on seuraavan kerran Suomessa keväällä 2025. Katso näistä lisää Palopäällystöliiton verkkosivuilta, ja lähde mukaan!

Hyvää alkanutta kevättä koko jäsenistölle!

V-P Ihamäki liittohallituksen puheenjohtaja

3

PA LO PÄ Ä L LYS TÖ - L EH DEN S I SÄ LTÖ 1 / 2024 3.

Pääkirjoitus

5.

Toiminnanjohtajan katsaus

6.

Pelastusalan kansainväliset ulottuvuudet

10. Portugalin metsäpalot 12. EU Civil Protection -asiantuntijatehtävällä Islannissa 22.–29.11.2023 14. FEU 16. Verenluovutus 17. Kyvykkäänä kriisissä: Miten tukea johtajien ja esihenkilöiden resilienssiä yllättävässä tilanteessa?

18. Palokuntien SM 2024 20. Riskienhallinta-jaoston kuulumisia 21. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumisia 22. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston kuulumisia 24. Riskienhallinta-jaoston kuulumisia 26. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston kuulumisia 28. Yritysturvallisuus-jaoston kuulumisia 30. Jumpastelu 31. Pelastajien fyysiset testit tasa-arvon näkökulmasta 32. Palopäällystöpäivillä näkymää pelastusalan ja turvallisuuden arjesta ja tulevaisuudesta 34. Heitä kuulemme Palopäällystöpäivillä 35. CTIF:n Nordic Baltic -ryhmän kokouksessa esillä sään ääri-ilmiöt 36. Ympäristövahinkojen pelastustoiminta hyötyisi vahvemmasta suunnitelmallisuudesta 38. Rivitalojen paloturvallisuudessa parannettavaa

22 46

41

39. Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa -hanke käynnistyy 40. Pelastusalan liput kansien välissä 41. Pelastusalan sanasto -hanke on alkanut – tule mukaan sanastotyöhön!

42. Kansainvälisyys avaimena pelastusalan tasa-arvon kehittämisessä 43. Kansainvälisyys hätäkeskuspalveluissa 46. Maailman kuuluisin väestönsuoja – satoja vierailuja kahden vuoden aikana 48. Olli Kortesniemi liiton palvelukseen

6

49. Liittohallituksen kokoukset ja uudet jäsenet 50. Vuonna 2023 myönnetyt ansiomerkit 52. Edustukset eri toimielimissä 2024 54. Hautakivimerkkiesittely, Viranomaispäivät Professio 55. Työhyvinvointi posttraumatyöpaja 56. Kutsu kevätliittokokoukseen ja Kuusapilakongressiin 56. Tervehdimme palopäällystöä 68. Koulutuskalenteri

PALOPÄÄLLYSTÖ

PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen • koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestinnän asiantuntija Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen • koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutusasiantuntija Pasi Uurasmaa • turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski • erityisasiantuntija Saku Sutelainen • hankepäällikkö Joel Kauppinen • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi • talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero KANSIKUVA Kuvassa: apulaispalopäällikkö Ville Estlander Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta EU Civil Protection -asiantuntijatehtävällä Islannissa. TAITTO Zerren Design Oy • PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2023, ISSN 1795-3812 ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112, toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen

TO I M I N N A N JO H TA JA N K AT SAUS

Palopäällystöpäivillä nähdään!

P

alopäällystöpäivien valmistelut alkavat olla loppusuoralla, ja yksityiskohtia viimeistellään parhaillaan, jotta alan ykköstapahtuma jälleen kerran vastaisi – ja toivon mukaan jopa ylittäisi – osallistujien odotukset. On ilo kertoa, että teemme tätäkin tapahtumaa päämäärätietoisesti ja vakaasti, mutta hymyssä suin, missiomme mukaisesti ja kaikkien osallistujien hyväksi. Toimistolle Palopäällystöpäivät merkitsee noin vuoden mittaista valmistelurupeamaa ja tällä kertaa yhdessä Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa.

Kaiken ytimessä on aikaansaada laadukas, alan osaamis- ja kehittämistarpeita vastaava ohjelma. Jo etukäteen rohkenen ilmaista, että olemme jälleen onnistuneet tehtävässämme. Miltä seuraavat makupalat teemoista kuulostavat?

Sään ääri-ilmiöt ja ympäristömuutokset lisääntyvät. Ne aiheuttavat välittömiä haasteita pelastustoimen ja organisaatioiden varautumiselle ja väestötasolla terveys- ja geopoliittisia riskejä, mm. muuttoliikettä.

Aurinkomyrskyt aiheena lienee vieraampi, mutta niiden vaikutukset voivat olla nyky-yhteiskunnalle paljon dramaattisempi kokemus kuin ennen. Näihin tarvitaan niin ikään varautumista, sillä infrastruktuurimme rakentuu erilaisten sähkö- ja tietoverkkojen varaan.

Hybridivaikuttamisella pyritään luomaan häiriöitä yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, kuten pelastustoimeen, erilaisia, toisiaan täydentäviä keinoja käyttäen ja kohteen heikkouksia hyödyntäen. Pelastustoimen ja muiden organisaatioiden on oltava valmiita reagoimaan monenlaisiin skenaarioihin ja kyettävä tunnistamaan omia haavoittuvuuksiaan, mutta myös kasvatettava omaa tietämystään erilaisista vaikuttamisen keinoista.

Tietojohtaminen on keskeinen tekijä, kun pyritään parantamaan kansalaisten palvelujen laatua ja saatavuutta sekä kehittämään julkisten palveluiden vaikuttavuutta. Pelastustoimen tuottaman tiedon uusi omistaja on

nyt hyvinvointialue, ja tämä on tuonut merkittäviä lainsäädännöllisiä haasteita tiedon sujuvaan ja esteettömään saatavuuteen.

Pelastajien fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn merkitys on itsestään selvä asia.

Varsin vähän on kuitenkin puhuttu työtehtävien kognitiivisista vaatimuksista, vaikka kuormitus vaikuttaa ihmisen tiedonkäsittelyn kykyyn esimerkiksi päätöksiä tehtäessä.

Olisiko kokonaisuudessa kuitenkin jotain kehitettävää?

Ruotsissa eri puolilla maata tapahtuneet räjähdysonnettomuudet on kytketty vahvasti jengirikollisuuteen. Ruotsalainen räjähdysonnettomuuksiin erikoistunut ja niitä johtanut asiantuntija haluaa jakaa havaintoja ja oppeja suomalaisille kollegoille, jotta osaamme paremmin varautua vastaaviin tilanteisiin.

Ohjelma on siis ajankohtaisen monipuolinen, mutta siihen on jätetty aikaa myös päivän polttaville aiheille sekä keskusteluille alan tärkeiden kumppaneiden kanssa, kun jälleen kerran on mukana noin 40 pelastus- ja turvallisuusalan näytteilleasettajaa.

Jyväskylä on keskellä Suomea, ja sinne pääsee kätevästi kaikista ilmansuunnista ja kaikilla kulkupeleillä, julkisillakin. Tehdään Palopäällystöpäivistä ennen muuta yhdessä mieleenpainuva ja alamme kehityksen kannalta vaikuttava tapahtuma, jota vaan ei tälläkään kertaa voi jättää väliin. Vaikka varsinainen ilmoittautumisaika on jo päättynyt lehden ilmestymisen aikoihin, pyrimme mahdollistamaan jälki-ilmoittautumisen. Joten vielä kerran: tervetuloa mukaan!

Palataanpa tiivistetysti viime vuoteen, kun toiminnan ja talouden tulokset ovat nyt tiedossa. Koulutuksessa järjestimme yhteensä 75 koulutustapahtumaa, jotka kokosivat 4 386 osallistujaa tuottaen 4 522 koulutettavapäivää.

Asetettu tavoite toteutui plusmerkkisesti, ja lähitilaisuudet ovat palanneet kuvaan mukaan, kun taas etäosallistumisen aktiivisuus on vä-

hentynyt. Omarahoitustoiminnan volyymi ja tilauskanta kasvoivat edellisvuodesta.

Asiantuntijatoiminta tärkeine hankkeineen ja asiantuntijaelimineen sekä muut toiminnot toteutuivat suunnitellusti.

Talouden osalta päästiin hieman ylijäämän puolelle. Varsinainen toiminta oli vahvasti alijäämäistä, mutta Palosuojelurahaston yleisavustuksen ja omatoimisen varainhankinnan turvin talous kurottiin tasapainoiseksi.

Henkilöstöuutisia vielä tälle palstalle. Koulutuspäälliköksi Pasi Uurasmaan tilalle on valittu Olli Korteniemi, jolla pitkä ja laaja urakokemus pelastustoimen eri tehtävistä. Korkeakouluharjoittelijana kevään ajan kauppakeskusten paloturvallisuusteeman parissa on Jenna Riekki. Rivitalojen yläpohjien paloturvallisuushankkeessa on aloittanut maaliskuun alussa Juhan-Petteri Laakso ja huhtikuun alussa Pelastustoimi hybridivaikuttamisen kohteena -hankkeessa aloittaa Juha Gröhn. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi uudet työkaverit joukkoomme!

Pirteää kevättalvea – Palopäällystöpäivillä nähdään!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

5

A JA N KO H TA I S TA

Pelastusalan kansainväliset ulottuvuudet Pelastusalan työntekijällä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa omaa osaamistaan kansainvälisissä tehtävissä tai jopa erikoistua nimenomaan kansainväliseen osaamiseen. Pelastusalalla kansainvälistä yhteistyötä koordinoidaan yhdessä muun muassa sisäministeriön, pelastuslaitosten, Pelastusopiston ja järjestöjen kesken.

P

elastusalan kansainvälinen toiminta voidaan karkeasti katsoen jakaa kolmeen eri kategoriaan: on politiikkaa, kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälistä pelastustoimintaa. Kansainväliset avunpyynnöt välitetään tyypillisesti juuri sisäministeriölle ja pelastusosastolle, joka päättää kansainvälisestä avun antamisesta.

Pelastusalan kansainvälisen toiminnan konkari Pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen sisäministeriön pelastusosastolta on työskennellyt pelastustoimessa ja sen kansainvälisissä teh-

tävissä erikseen ja rinnakkain jo 90-luvulta lähtien. Hän on osallistunut 14 kansainväliseen avustustehtävään sekä osallistunut lähemmäs sataan pelastusalan kansainväliseen harjoitukseen ympäri maailman. Viimeksi helmikuussa 2023 Tiainen johti Turkissa sattuneen ison maanjäristyksen pelastustehtävien koordinaatiota. Kotipaikkana hänellä on ollut Pirkanmaan pelastuslaitos aina silloin, kun ei ole ollut ulkomaan tehtävissä tai sisäministeriön pelastusosastolla. Tällä hetkellä hän koordinoi Suomen osalta EU:n pelastuspalvelumekanismin asioita EU:n komission suuntaan sekä vastaa pelastustoimen kansainvälisestä avunannosta.

Kuvat: Pekka Tiainen

Pekka Tiainen (vas.) Turkin maanjäristysalueella Adiymanissa 2023.

-6-

Tiainen näkee kansainvälisessä pelastustoiminnassa paljon samaa, mitä on kansainvälisessä avustustoiminnassa: ”Sekä kansainvälinen avustustoiminta että pelastustoiminta ovat humanitaarista toimintaa. Autetaan toista ihmistä. Samanlaiset prinsiipit vallitsevat myös siinä autetaanko ihmisiä liikenneonnettomuuspaikalla kotimaassa vai maanjäristysraunioilla ulkomailla. Auttamishalua on vaikea sammuttaa”, Tiainen kuvailee.

Kansainvälisyys kuuluu kaikille Pelastusalaa halutaan ohjata Suomessakin globaalimpaan suuntaan. ”Kansainvälisyyden katsotaan nykypäivänä kuuluvan kaikille, eri tasoilla eri tavoin, ja etenkin pelastustoimen johtorooleissa oleville”, Tiainen sanoittaa globaaleja suuntaviivoja. ”Kansainvälisyys olisikin hyvä mahdollistaa asiasta kiinnostuneille. Sitä on jo osana alan opintoja, mutta hyvä olisi saada sitä useana palana moneen eri yhteyteen ja eri tasoille.”

Pelastusopistolla päällystöopiskelijoiden opintoihin kuuluu Kansainvälisen pelastustoiminnan perusteet ja Isäntävaltion tuen toiminta HNS (Host Nation Support), jotka on sisällytetty Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa -opintojaksoon eli tuttavallisemmin Krisuun. ”Päällystöopiskelijoille on tulossa opintojen loppuvaiheeseen uusi vapaavalintainen

A JA N KO H TA I S TA

kurssi kansainvälisestä pelastustoiminnasta.

Se on tarjolla viime vuonna opintonsa aloittaneille”, kertoo koulutussuunnittelija Tero Lähdesmäki Pelastusopistolta.

Pelastustoimen kansainvälistä yhteistyötä tehdään paikalliselta tasolta aina globaaliin toimintaan saakka. Kumppaneita ovat muun muassa Euroopan unioni, YK, Nato, Pohjoismaat, Baltian maat ja Itämeren maat.

Yhteistyössä keskitytään luonnon ja ihmisen aiheuttamien onnettomuuksien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn, varautumiseen sekä kansainväliseen avunantoon. Myös pelastuslaitosten ja paloasemien kahdenväliset kumppanuudet esimerkiksi ystävyyskuntien vastaavien toimijoiden kanssa ovat tärkeää kansainvälistä toimintaa.

Järjestötasolla Palopäällystöliitto tarjoaa jäsenilleen kansainvälisiä mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseksi. Liiton kautta on mahdollista osallistua vuosittain muun muassa Pohjoismaisen palopäällystön opintoviikkoon sekä FEU:n erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin kuten Officer Development Programiin. ”Haluan painottaa, että kansainvälisessä yhteistyössä ei ole mitään sellaista glooriaa, mitä siihen menneinä vuosikymmeninä on ehkä haluttu lisätä. Se on normaalia käytäntöä ja toimintaa, jonka soisin kuuluvan yhden jos toisenkin työnkuvaan”, Tiainen korostaa.

Kv-yhteistyö alalla on lisääntynyt viime vuosina Suomen pelastustoimessa saadaan olla jo monin paikoin tyytyväisiä tehtyihin kansainvälisiin panostuksiin. ”Suomea kuunnellaan hyvin EU:n lainsäädäntötyössä ja monissa komission työryhmäkokouksissa, koska olemme olleet hyvin aktiivisia viimeisen viiden vuoden aikana tällä saralla”, Tiainen kertoo. ”Suomi on ollut edellisen hallitusohjelman mukaisestikin kokoaan nähden suurempi maailmalla. Sitä kautta olemme keränneet myös sitä poliittista pääomaa, jolla voimme vaikuttaa meille tärkeisiin asioihin.”

Aktiivinen osallistuminen ja osaaminen kantoi hedelmää, kun Suomi sai sisäministeriön johdettavaksi kaksi rescEU CBRN -varastointihanketta, arvoiltaan yhteensä 305 miljoonaa euroa. Tästä summasta iso osa jää

Adiyaman-leiri Turkin maanjäristysalueella 2023.

Suomeen muun muassa tavarahankintoina, vuokratuloina, logistiikkana ja palkkoina.

Kun eurooppalaisittain tärkeä pelastusalan tapahtuma, European Civil Protection Forum, järjestettiin vuonna 2022 seitsemännen kerran, oli Suomi myös siellä esillä monin tavoin. Muun muassa Palopäällystöliitolla oli oma näyttelytila ja tapahtumassa kerrottiin arktisten alueiden pelastustoimen yhteistyöhankkeesta ArcRescistä. Suomalaista osaamista kuunnellaan ja arvostetaan, kun sitä muille jaetaan. Myös tämän vuoden tapahtumassa Suomi on aktiivisesti mukana, ja Palopäällystöliitto järjestää yhden työpajan MentalFireFit-ohjelman ympärille.

Operatiivinen avunanto Suomella on kaksi uutta pelastustoimen muodostelmaa, jotka on rakennettu kansallisen tarpeen pohjalta, mutta jotka voidaan lähettää EU-avunantona myös muihin maihin.

Näitä ovat Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten maastopalomuodostelma (aiem-

min metsäpalomuodostelma) GFFF-V sekä Pohjoisen Suomen pelastuslaitosten suurtehopumppausmuodostelma HCP. Ensin mainistussa muodostelmassa on mukana myös sopimuspalokuntalaisia.

Pelastustoimen muodostelmat ovat syntyneet paikallisten pelastuslaitosten tarpeen ja aktiivisuuden pohjalta. Molempiin on haettu ja saatu merkittävä EU-rahoitus.

Maastopalomuodostelma oli valmiussiirrossa Portugalissa viime kesänä kahtena eri ryhmänä ja vuonna 2022 muodostelma oli Kreikassa. Suurtehopumppausmuodostelma on osallistunut muun muassa sertifiointiharjoitukseen Puolassa viime syksynä. ”EU-rahoituksen myötä olemme sitoutuneet EU:n pelastuspalvelumekanismin pooliin. Suurtehopumppausmuodostelmalle se tarkoittaa viiden vuoden sitoutumista ja maastopalomuodostelmalle tämänkeväisen sertifiointipaketin jälkeen seitsemän vuoden sitoutumista”, Tiainen selventää.

Näiden sovittujen vuosien jälkeen on mahdollista, että nämä muodostelmat sitou-7-

A JA N KO H TA I S TA tuvat uudelleen EU:n pelastuspalvelumekanismin pooliin tai että Suomesta joku toinen muodostelma hakee vastaavaa vastuutehtävää. Näin voidaan Tiaisen mukaan toimia, jos tulevien vuosien aikana rakennetaan lisää muodostelmia kansallisia tarpeita varten. ”Uusia muodostelmia voitaisiin muodostaa esimerkiksi tulvantorjuntaan Etelä-Suomeen, ympäristöonnettomuuksiin merialueille ja siihen kuuluisaan CBRN:ään eli chemical-, biological-, radiological-, nuclear-onnettomuuksien varalle. Hyvä olisi myös saada toinen maastopalomuodostelma pohjoiseen”, Tiainen listaa.

Asiantuntija-apuna ulkomailla Pelastusalan ammattilaisen on mahdollista käydä työtehtävissä ulkomailla myös yksin.

Pelastusopistolla on velvollisuus pitää kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijarekisteriä. Tässä rosterissa on noin 245 suomalaista asiantuntijaa valmiudessa. Koulutuspolulla rosterin asiantuntijaksi on toiset 240 henkilöä. ”Kaikki, jotka tulevat kansainväliseen pelastustoimintaan mukaan, ovat käyneet kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssin”, Lähdesmäki neuvoo. Peruskursse-

ja opistolla on kahta eri versiota: Räätälöity kurssi on suppeampi ja tarkoitettu pelastuslaitosten muodostelmahenkilökunnalle. Pidempi peruskurssi on tarkoitettu kaikille muille kansainvälisiin tehtäviin tähtääville.

Peruskurssi järjestetään yleensä kerran vuodessa ja sinne on korvamerkitty aina kaksi paikkaa pelastuslaitosta kohti.

Peruskurssin käytyään voi liittyä asiantuntijarekisteriin, rosteriin, jonka alla toimivat muodostelmahenkilöiden lisäksi Teknisen avun tukitiimi (TAST), rescEU CBRN -varastointihankkeen henkilöt sekä yksittäiset asiantuntijat. ”Molemmissa muodostelmissa on ulkomaille lähdettäessä myös tukielementti, koska muodostelmamme on oltava omavarainen. Tukitiimin kokoamme koko Suomen kattavasta asiantuntijarekisteristä, joka ei tee varsinaista operatiivista sammutustoimintaa”, Lähdesmäki selventää.

Tukitiimiin kuuluu tyypillisesti leiriteknikko, logistiikka-asiantuntija, logistikko, leirivääpeli ja ICT-asiantuntijoita. ”Pelastusopiston kurssien jälkeen on mahdollista hakea myös kiinnostaviin tehtäviin YK:n UNDAC-toimintaan. Muita kansainvälisiä polkuja on esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin delegaattikurssi”, Tiainen neuvoo.

Nostetta kilpailuun työntekijöistä Maastopalomuodostelmaan kuuluu noin 250 koulutettua henkilöä, joista noin 100 on sopimuspalokuntalaista.

Pelastuslaitoksen erikoistuminen tiettyyn muodostelmaan ja työntekijän mahdollistaminen kansainvälisiin tehtäviin on Tiaisen mielestä myös yksi täky resursointihaasteisiin: ”Jos ajatellaan pelastuslaitosten kannalta, niin tällaiset kansainväliset mahdollisuudet uralle tuovat sitä toivottua veto- ja pitokykyä niin kuntien, hyvinvointialueiden, pelastuslaitosten kuin sopimuspalokuntien brändin kannalta.”

Sekä Tiainen että Lähdesmäki pyytävät olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä lisätietojen saamiseksi kansainvälisen toiminnan lisäämiseksi pelastuslaitoksen toimintaan tai henkilökohtaiselle uralle. Pelastusopistolta tullaan myös mielellään pelastuslaitoksille kertomaan erilaisista kansainvälisistä mahdollisuuksista.

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija Suomen Palopäällystöliitto

Kuva: European Union, Begum Iman

Suomen TAST-leiri Turkissa 2023.

-8-8-

A JA N KO H TA I S TA

ROS TERI VALMIUDESSA JA KOULUTUSPOLULL A OLE VAT Aktiiviset asiantuntijat (1.2.2024)

245 hlö

- Maastopalomuodostelma (GFFF-V) - Suurtehopumppausmuodostelma (HCP) - Yksittäiset asiantuntijat - Teknisen avun tukitiimi (TAST) - rescEU CBRN -varastointihanke

79 hlö 66 hlö 59 hlö 34 hlö 12 hlö (sis. 5 ulkopuolista)

Koulutuspolulla olevat asiantuntijat 240 hlö (Lähde: Pelastusopisto)

FA K TA L A AT I K KO rescEU CBRN -varastointihanke

rosteri

rescEU CBRN (chemical, biological, radiological and nuclear) -hankkeessa perustetaan ja ylläpidetään EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvaa varastoa Euroopan alueella tapahtuviin onnettomuuksiin. CBRN-varastoissa säilytettävä materiaali on tarkoitettu sekä ensitoimijoiden että siviiliväestön käyttöön erilaisissa CBRN-onnettomuus ja -häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaali- tai ydinvoimalaitoksen onnettomuuksissa, terroristi-iskuissa tai rajat ylittävissä tartuntatautitilanteissa.

asiantuntijarekisteri, koulutetut valmiudessa olevat henkilöt

Maastopalomuodostelma GFFF-V

Palopäällystöliiton hallinnoima Arktisten alueiden pelastustoimen yhteistyöhanke, joka päättyi vuoden 2023 lopussa. ArcRessc Network jatkaa yhä hankkeen myötä rakennettua verkostoa ja toimintaa.

Ground Forest Firefighting using Vehicles

FEU Federation of EUropean fire officers

ODP Officer Development Program

ArcResc

Suurtehopumppausmuodostelma HCP High Capasity Pumping

UNDAC The United Nations Disaster Assesment and Coordination System

TAST Technical Assistance and Support Team High Capasity Pumping.

-9-

VA L M I US S I I RTO

Maastopalomuodostelman valmiussiirto Portugalissa Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitoksilla on yhteisesti rakennettuna maastopalomuodostelma. Se on pääasiassa maastopalotorjunnan yhteistyötä Suomessa, mutta se voidaan lähettää myös EU-avunantona muihin maihin. Pelastuskomentaja Jani Pitkänen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta ei itse kuulu tähän maastopalomuodostelmaan, mutta hän oli sen joukkueenjohtajana valmiussiirrossa Portugalissa viime kesänä.

P

ortugalissa riehuivat isot maastopalot kesällä 2023. Suomi lähetti maastopalomuodostelmansa kahdessa eri joukkueessa avuksi Portugalin paloja sammuttamaan.

Samalla haettiin oppia vastaaviin tehtäviin kotimaassa. Jani Pitkänen toimi ensimmäisen 24-henkisen joukkueen johtajana kahden viikon ajan. Hänet valittiin joukkueenjohtajaksi Pelastusopiston ylläpitämästä, Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijarosterista. ”Lähdin Portugaliin ennen kaikkea oppimaan metsäpaloista, vaikka oma substanssini onkin johtamisessa. Kun takana on yli 30 vuotta pelastusuraa, on hienoa saada vielä mahdollisuuksia uuden oppimiselle”, Pitkänen avaa syitään olla mukana intensiivisessä valmiussiirrossa, ”halusin myös lähteä kansainväliseen ympäristöön virkistämään omia johtamistaitojani”.

Pitkäsen rooliin kuului tehtävän yleisjohtovastuu, yhteydenpito paikallisen pelas-

-10-

Kuvat: FinnRescueTeam V-GFFF

Maastopalomuodostelma Portugalissa.

tustoimen johdon kanssa, kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisen median hoito sekä yhteydenpito ja raportointi EU:n pelastuspalvelun johtokeskukseen (Emergency Response Coordination Centre ERCC). Operatiivisen toiminnan johtamisesta vastasi maastopalomuodostelmaan kuuluva Deputy Team Leader, palomestari Petri Partanen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Käytännön sammutustöissä Valmiussiirrossa lähdettiin käytännössä liikkeelle perehdytyksellä ja luottamuksen rakentamisella paikallisen metsäpalojen sammuttamiseen erikoistuneen pelastusmuodostelman, FEPC:n kanssa. ”Luottamuksen saaminen paikallisilta ammattilaisilta onnistui siinä mielessä hyvin, että harjoituksissa näytimme, mitä osaamme ja näin pääsimme nopeasti mukaan oikeille tehtäville”, Pitkänen kertoo.

Muodostelman ensimmäinen joukkue oli mukana kahdeksassa tehtävässä. Toiselle joukkueelle osui sateisempi keli, eikä tehtäviä heille lopulta ollut kuin yksi. Mukana oli niin ammattilaispelastajia kuin sopimuspalokuntalaisia. ”Joukkueemme pelastajat olivat paikallisen erikoisryhmän mukana etulinjassa sammuttamassa palon kärkeä, tekivät huoltohommia ja keräsivät palautetta jatkoa varten. Eli he elivät sitä samaa arkea, mitä paikallisten pelastajien rutiineihin ja keikkoihin kuuluu”, Pitkänen täsmentää.

Opit puolin ja toisin Pitkänen luettelee tiiviin listan oppeja, mitä Portugalin-valmiussiirrolta saatiin kotiin vietäväksi. ”Portugalilaisten ensitiedustelun tehokkuus on ensiluokkaista. Aina lähtee tiedustelukone maastopaloa kuvaamaan. Se lähet-

VA L M I US S I I RTO tää live-kuvaa johtokeskukseen Lissaboniin, missä metsäpaloasiantuntijat pystyvät palon kokoluokkaa ja kehittymistä arvioimaan”, Pitkänen kuvailee.

Asiantuntijat katsovat säätä, tuulen voimakkuutta ja suuntaa, ilmankosteutta, maaston muotoja, ja piirtävät niiden avulla sammutustaktista ja -teknistä kuvaa, jonka antavat paikallisen johdon käyttöön. ”Meidän tärkeimmät oppimme ovat juurikin siinä, millä johtamisjärjestelmällä ja metsäpalojen kehittymiseen liittyvällä tietotaidolla maastopalojen sammutustöitä Portugalissa johdetaan”, Pitkänen kiteyttää.

Portugalissa maastopaloihin lähetetään myös aina lentosammutuskapasiteettia maassa työskentelevien sammuttajien lisäksi. Maastossa on puolestaan puskutraktorien käyttö palolinjan rajoittamisessa Pitkäsen mukaan hyvin tehokasta. ”Siellä tehdään ihan kunnon metsäpaloteitä, millä pyritään rajoittamaan palon leviämistä ja kaventamaan palon kärkeä niin, että sitä päästään sammuttamaan”, Pitkänen täsmentää.

Kaikki tämä kehitystyö teki Pitkäseen ison vaikutuksen ja osoitti portugalilaisen maastopalosammuttamisen tehokkuuden.

Portugalilaiset puolestaan olivat kiinnostuneita suomalaispelastajien mukanaan tuomista moottorimaskeista. Niillä pystyy puhdistamaan ympäristössä olevan ilman epäpuhtauksilta ja näin suojaamaan omaa hengitystään ja altistumista. Myös suomalaisten pelastajien ensihoito-osaaminen ja -välineistö herätti kiinnostusta paikallisissa kollegoissa.

palopumpun luona, voi toinen aivan hyvin puhua suomea ja toinen portugalia, ja käsillä oleva asia ymmärretään vallan loistavasti”.

Välittömään vaaraan tai evakuointiin liittyvät termit harjoiteltiin kuitenkin portugaliksi hyvin ennen sammutustöihin osallistumista.

Kielitaidon sijaan sekä fyysinen että henkinen kestävyys on pelastajalla tai sopimuspalokuntalaisella oltava riittävän hyvä maastopalomuodostelman valmiussiirroilla.

Tehtävät voivat kestää jopa 28 tuntia, joten sietokyky pitää olla korkealla, koska asemalle ei pääse välillä lepäämään ja saattaa joutua yöpymään taivasalla.

Kansainvälisyys on uramahdollisuus pelastusalallakin ”Kansainväliset tehtävät on pelastusalalla yksi erikoistumisen mahdollisuus”, Pitkänen yksinkertaistaa.

Kansainvälisten tehtävien erityispiirteitä ovat muun muassa EU-tasoiset säädökset ja määräykset tai muu ulkomailla tehtävän pelastustoiminnan kansainvälinen ohjeistus. Kansainväliset tehtävät tarjoavat alasta lisäymmärrystä ja perspektiiviä suomalaiseen tapaan tehdä asioita. ”Kansainvälinen toiminta on yksi uramahdollisuus ja yksi motivaatiomahdollisuus ja yksi kehittymisen paikka avartaa omaa näkemystään”, Pitkänen kannustaa. ”Rohkeasti mukaan vain! Muodostelmiin tarvitaan isoa rosteria, ja yksittäisiin kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin on koulutustemme kautta reittejä jo valmiina.”

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija Suomen Palopäällystöliitto

Kyvykkyys valmiussiirtoon lähtemiselle Kielitaitoa tai -taidottomuutta Pitkänen ei pidä kansainvälisessä valmiussiirrossa isoimpana haasteena. ”Olen itsekin lähtenyt alun perin kansainvälisiin tehtäviin kehittääkseni heikohkoa englannin kielen taitoani”, Pitkänen paljastaa.

Eikä Portugalissa englannilla paljoa maastoa sammutettu. ”Google Translaterin avulla asioimme paikallisten, englantia taitamattomien portugalilaisten kanssa niin terveysasemalla kuin paloasemalla”, Pitkänen kertoo, ”ja toisaalta, kun kaksi pelastusalan ammattilaista kohtaa työn merkeissä, esimerkiksi

-11-

A S I A N T U N T I JA ROS T ERI

EU Civil Protection -asiantuntijatehtävällä Islannissa 22.–29.11.2023 Islanti pyysi EU:n pelastuspalvelumekanismilta (EUCPM) asiantuntija-apua mahdollisen tulivuorenpurkaustilanteen ja sen seurannaisvaikutusten hallinnan suunnitteluun 20.11.2023. Hälytys eli Pelastusopiston lähettämä valmiuskysely EUCP-tehtävään tuli tekstiviestinä saman päivän iltapäivällä, ja tieto valinnastani tiimiin seuraavana päivänä. Lento Islantiin lähti Helsinki-Vantaalta vain kaksi päivää avunpyynnön saapumisesta.

E

UCP-tiimiin oli valittu lisäkseni kaksi geologia Italiasta, yksi suurtehopumppausasiantuntija Saksasta THW:stä, yksi saksalainen Info Management -asiantuntija sekä portugalilainen EU-yhteyshenkilö ERCC:stä.

Avunpyyntö oli ensimmäinen Islannin EU:n mekanismille tekemä. Maa on ollut ETAn jäsen vuodesta 1994 ja vuodesta 2001 pelastuspalvelumekanismin (EUCPM) jäsen.

Kuvat: Ville Estlander

Evakuointi maanjäristysten jälkeen Ennen avunpyyntöä Reykjanesin niemimaalla oli 10.10.2023 lähtien havaittu tuhansia maanjäristyksiä. Ne vaikuttivat erityisesti Grindavíkin kaupunkiin, jossa asukkaita oli noin 3700. Järistykset liittyivät seismiseen toimintaan, jonka osana oli havaittu tulivuorenpurkausta edeltävä magmataskun täyttyminen maan sisällä. Purkauksen ajankohtaa oli ja on mahdoton ennustaa, mutta lopulta

EUCP-tiimi kävi Grindavíkissä tutustumassa maanjäristysten aiheuttamiin vaurioihin 24.11.2023.

Islanti päätyi muun muassa Grindavíkin kaupungin täyteen evakuointiin 10.11.2023, kun voimakas maanjäristys aiheutti halkeamia ja siirtymiä maankuoreen kaupungin alueella.

Tiimin tehtävät EUCP-tiimini tavoitteena oli keskustella Islannin Civil Protection -viranomaisten kanssa erilaisista skenaarioista, jotka seuraisivat

Islantilaiset veivät EUCP-tiimin katsomaan muutaman kuukauden ikäistä laavakenttää, jotta saimme käsityksen purkausten mittasuhteista.

-12-

A S I A N T U N T I JA ROS T ERI

IceSar-organisaation vapaehtoiset valvoivat kulkureittejä evakuoituun Grindavíkiin 23.11.2023. Ajoneuvot ovat hyvin maastokelpoisia!

Iso osa EUCP-tiimin työtä oli raportointi ja tulosten esittely islantilaisille. Kuvassa vasemmalta David Pfrang (DE), Joao Silva (ERCC), TL Antonio Colombi (IT), Antonio Ricciardi (IT) ja Claus Böttcher (DE). tulivuorenpurkauksesta Reykjanesin niemimaalla paikassa, jossa toimii Svartsengin geoterminen voimalaitos. Pahimmassa tapauksessa voimalaitos vaurioituisi käyttökelvottomaksi, jolloin noin 30 000 ihmistä jäisi ilman lämpöä, sähköä ja lämmintä vettä vuoden kylmimpänä aikana – heidät olisi jouduttu evakuoimaan ja sijoittamaan tilapäisiin majoituspaikkoihin tuntemattomaksi ajaksi.

Tarkoituksena oli löytää mahdollisia EUCPM:n tarjoamia ratkaisuja ja tehdä ehdotuksia esimerkiksi pitkäkestoiseen evakuointitilanteeseen ja erityisesti Svartsengin voimalaitoksen suojelemiseen. Tapasimme käytännössä kaikkien Islannin Civil Protection -tahojen edustajat sekä myös suurimman osan maan hallituksen ministereistä. Islannin Civil Protection -kokonaisuus on organisoitu hyvin tehokkaasti kattamaan kaikki viranomaistahot sekä vapaaehtoistoimijat saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Laskelmat laavan jäähdyttämiselle

Jatkuvan tiedonsaannin tärkeys

Minä ja kollegani THW:stä teimme selvityksiä ja laskelmia erityisesti voimalaitosalueen suojaamiseksi siten, että sitä uhkaavaa, valuvaa laavaa jäähdytettäisiin vedellä ja siten estettäisiin Svartsengin voimalaitoksen vakava vaurioituminen. Ongelmana ”kohteessa” oli noin seitsemän kilometrin siirtomatka vedelle, jota tarvittiin vähintään noin 250 l/s (900m3/h). Määrä perustui Islannin Heimaeyssä vuonna 1973 tehtyyn jäähdytysoperaatioon sekä USGS:n tutkimukseen vuodelta 1997.

Laavaa jäähdyttämällä voitaisiin vahvistaa voimalaitoksen suojaksi tuolloin rakenteilla ollutta suojavallia, mikäli sula laava saavuttaisi suojavallin ulkoreunan. Osaratkaisu tähän voisi olla EU:n suurtehopumppausmoduulit, joista yksi löytyy muun muassa Suomesta.

Kaikessa, mikä koski ihmisiä, jotka tavalla tai toisella altistuivat tai olivat uhkassa altistua Islannin tapahtumien vaikutuksille, korostui jatkuvan tiedonsaannin tärkeys. Luotettava, ajantasainen ja kattava tiedottaminen viranomaisilta kansalaisille tilanteiden arvioiduista kehittymisistä ja niiden vaikutuksista, oli selvästi vaikuttanut muun muassa Grindavíkin kaupungin evakuoinnin onnistumiseen.

Tämä on syytä muistaa myös Suomessa kaikkien viranomaisten toiminnassa.

Ville Estlander apulaispalopäällikkö Helsingin kaupungin pelastuslaitos

-13-

K A N SA I N VÄ L I S Y YS L I I TOS SA

FEU:n ODP-ohjelma Hollannissa.

Pelastusalaa kehitetään kansainvälisesti puolin ja toisin Palopäällystöliiton kansainvälinen toiminta on ilahduttavan vilkasta. Se rakentuu yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta eri liittojen ja järjestöjen välillä niin kotimaisilla, yhteiseurooppalaisilla kuin maailmanlaajuisillakin foorumeilla.

P

alopäällystöliiton kansainvälisen toiminnan tavoitteena on oppien ja kokemusten tuonti maahamme, suomalaisen pelastustoimintaosaamisen vienti ja markkinointi sekä kansainväliseen kehittämiseen ja vaikuttamiseen osallistuminen. Liiton kautta on tuotu Suomeen muun muassa tie-

-14-

liikennepelastamisen moderneja toimintatapoja, joita Road Rescue -koulutuksissakin opetetaan.

Pohjoismainen yhteistyö Liitto ylläpitää kiinteitä yhteyksiä erityisesti pohjoismaisiin palopäällystöjärjestöihin.

Viime vuonna oli Palopäällystöliiton vuoro järjestää järjestöjen välinen pohjoismainen kokous, joka pidettiin keväällä Helsingissä.

Olimme syksyllä myös pohjoismaisen palopäällystön opintoviikon järjestelyvuorossa. Se järjestettiin lokakuussa Helsingissä yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen ja SPEKin kanssa. Opintoviikko toi yhteen palopäällystöä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta sekä Suomen Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajuuskauden myötä myös Saksasta.

Viikko edisti eri maiden pelastusalan toimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja alan kehittämistä. Suomesta mukana olivat edellisen vuoden Tanskan opintoviikolle osallistuneet Eemu Hyvönen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta ja Nicklas Wickström Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta, jotka pääsivät osallistumaan tällä kertaa ohjelman toteuttamiseen sekä Merisade Kuusela Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Voit lukea viikon sisällöstä edellisestä Palopäällystöstä.

Palopäällystöliitto FEU:ssa Palopäällystöliiton kansainvälisen toiminnan keskeinen osa on aktiivisuus eurooppalaisten palopäällystöliittojen järjestössä FEU:ssa, The Federation of EUropean Fire Officers. Palopäällystöliiton kautta FEU:n

K A N SA I N VÄ L I S Y YS L I I TOS SA

kokouksiin osallistuu aina kolme delegaattia, jotka ovat tällä hetkellä Torbjörn Lindström Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä Veli-Pekka Ihamäki liittohallituksen puheenjohtajana.

niistä, International Safety Education Seminar eli ISES, pidetään vuoden päästä Suomen Lapissa Levillä. Se on järjestyksessään kahdeksas ISES-tapahtuma, ja saadaan taas takaisin Suomeen, sillä kaksi ensimmäistä ISES-tapahtumaa järjestettiin juurikin Pa-

Yksi FEU:n tapahtuma, International Safety Education Seminar eli ISES, pidetään vuoden päästä Suomen Lapissa Levillä.

FEU:n kokousten julkilausumat jaetaan liiton jäsenistölle aina kokousten päätteeksi liiton verkkosivuilla ja somekanavissa. Viime syksynä FEU:n kokous pidettiin Kroatian Zagrebissa, ja siellä Palopäällystöliiton erityisasiantuntija Saku Sutelainen edisti luentonsa avulla henkisen työsuojelun merkityksen huomioimista pelastusalalla kertomalla MentalFireFit-hankkeen sisällöstä sekä posttraumatyöpajatoiminnasta ja sen hyödyistä.

FEU:n kautta järjestetään myös muita tapahtumia, tapaamisia ja koulutuksia. Yksi

Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko.

Kansainvälinen yhteistyö kotimaassa

lopäällystöliiton aloitteesta Suomessa. Käy siis jo tilaamassa itsellesi ISES 2025 -tapahtuman tiedot osoitteessa sppl.fi/ISES-2025.

FEU:n organisoimaa on myös Officer Development Program ODP, jonka avulla tuetaan eurooppalaisen palopäällystön johtajuuden kehittämistä. Palopäällystöliitto lähettää ja kustantaa tähän ohjelmaan yhden jäsenen vuosittain. ODP järjestetään nyt keväällä kolmatta kertaa. Tätä juttua kirjoitettaessa haku ohjelmaan on juuri päättynyt.

Ensimmäiseen ODP:hen osallistui Suomesta

Kuva: Joel Kauppinen

Mira Leinonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ja toisella kertaa Torbjörn Lindström. Viime vuonna Mira oli puolestaan yksi ODP:n kouluttajista. Voit katsoa ODP:n sisällöstä ja Miran ja Torbjörnin kokemuksista videon liiton YouTube-kanavalta: bit.ly/ODP-video

Pelastusala on alana pieni, ja yhteistyötä kannattaa tehdä myös kansainvälisissä asioissa.

Tätä varten on olemassa muun muassa pelastustoimen kansainvälisten asioiden ”pyöreä pöytä”. Siihen osallistuvat Palopäällystöliiton lisäksi sisäministeriö, Pelastusopisto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Antti Kinnunen kehittämispäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Kuva: Torbjörn Lindström

Saku Sutelainen FEU:n syksyn kokouksessa.

-15-

D I G I TA A L I S E T K A N AVAT

Lue liiton blogista

P

alopäällystöliitolla on verkkosivuilleen avattu blogi, jossa on myös ulkopuolisilla mahdollisuus julkaista blogitekstejä ja -artikkeleita. Blogin tekstit on tässä vaiheessa jaettu neljään eri kategoriaan: • Johtaminen ja henkilöstön hyvinvointi • Kansainvälinen yhteistyö • Pelastusalan osaamisen kehittäminen • Onnettomuuksien ehkäisy Blogin julkaisuilla halutaan edistää yhteiskunnan turvallisuutta sekä kehittää liiton jäsenistön sekä koko pelastusalan osaamista ja ammatillista yhteisöllisyyttä.

Blogia koordinoi toimituskunta, jonka kautta tekstit hyväksytetään. Korkeakoulumaailmassa toimivien on mahdollista saada tällä blogialustalla julkaistuista teksteistään OKM:n julkaisupisteitä.

Alla on pieniä maistiaisia tuoreimmista blogiteksteistä. Lue ne kokonaan ja muut tekstit osoitteessa sppl.fi/ajankohtaista/blogi/ Lisätietoa blogista ja sillä julkaisusta voit kysyä viestinnän asiantuntija Terhi Kalliolta, terhi.kallio@sppl.fi, p. 044 0340 112.

Blogikirjoittaja: Eemu Hyvönen apulaispalopäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Mitä jää käteen, kun hyppää muille maille vierahille?

Elämme aikakautta, jossa tunnistetaan ja tunnustetaan elinikäinen oppiminen, eikä mikään asia tule koskaan valmiiksi ilman, että sitä voisi johonkin suuntaan hienosäätää. Joskus, mutta myöskin yhä useammin, joudumme jopa hyppäämään täysin tuntemattomaan ja selviytymään uusista tilanteista, joiden olemassaoloa emme edes aiemmin tiedostaneet. Miksi minun, pelastustoimen edustajana kannattaa hypätä maailmalle oppimaan uutta? Mitä olen oppinut ulkomailla pelastustoimesta? Mitä voimme oppia?

Blogikirjoittaja: Jarkko Jääskeläinen johtava palotarkastaja Pirkanmaan pelastuslaitos

Koti vailla turvaa Työni ydinaluetta ovat ihmisten koteihin tehtävät paloriskitarkastukset.

Paloriskitarkastuksella kotioven takaa avautuu hyvin usein asunto, jossa ei ole vieraita käynyt vuosiin. Syykin tähän on selvä, asukas häpeää omaa ja asuntonsa tilaa. Tyypillisessä paloriskiasunnossa asukkaalle on kasaantunut ongelmia, joihin ei ole enää voimia tai kykyä etsiä ratkaisua. Pelastusviranomaisena kynnyksen yli astuessani olen aina kuitenkin tulossa ihmisen kaikkein yksityisimpään tilaan, joka koetaan hyvin koskemattomaksi.

Tunti turvaa -verkkoluennot pureutuvat ajankohtaisiin turvallisuusteemoihin parhaiden asiantuntijoiden johdolla

V

erkkoluentosarja on käynnistynyt kahdelle asiantuntijaluennolla.

Apulaispalopäällikkö Ville Estlander kertoi asiantuntijatehtävästään Islannin tulivuorenpurkausalueella. Tilanne Islannissa on edelleen käynnissä ja tällä luennolla kuulet kansainvälisen avun hälytysmekanismista ja haastavan tilanteen hallitsemisesta. Verkkoluento on nyt katsottavissa YouTube-kanavallamme: bit.ly/TuntiTurvaaEstlander Vuoden toinen verkkoluento käsitteli Mental Rescue Tools -koulutuskonseptin tarjoamia hyötyjä pelastustoimelle. Koulutusta tarjoavat asiantuntijat Saku Sutelainen ja Tuomas Forss, joista ensimmäinen kertoi luennolla, miten voidaan kehittää ja ylläpitää psyykkistä suorituskykyä, työssä jaksamista ja palautumista.

Katso verkkoluento YouTubessa: bit.ly/TuntiTurvaaMentalRescueTools Verkkoluentojen tuotannosta vastaavat jaostoista valitut vastuuhenkilöt ja kokonaiskoordinaatiosta vastaa koulutuspäällikkö Mikko Poutala. Tarkoituksenamme on tuottaa sisältöä, joka palvelee laajasti eri jaostojen jäseniä. Toisten jaostojen kommenttipuheenvuorot ovat usein tervetullutta sisältöä, jotta saamme näkökulmaa käsiteltävään aiheeseen laajennettua. Nälkämme hyvien aiheiden ja esittäjien perään -16-

on jatkuvaa, joten ole rohkeasti yhteydessä jaostosi johtokuntaan tai Mikkoon, jos sinulla on mielessä jotain mitä Tunti turvaa -ohjelmaan saada; mikko.poutala@sppl.fi, p. 044 7225 112.

T U T K I T T UA

Kyvykkäänä kriisissä: Miten tukea johtajien ja esihenkilöiden resilienssiä yllättävässä tilanteessa?

P

oikkeus- tai kriisitilanne haastaa johtoa ja esihenkilöitä, mutta myös työntekijöitä – liittyyhän niihin monenlaisia organisaation toimintaa lamaannuttavia, tai sitä uhkaavia asioita, mutta myös erilaisia tunteita ja epävarmuutta. Esihenkilöiden ja johdon toimintakyky ja psyykkinen selviytyminen, resilienssi, on tunnistettu oleelliseksi koko organisaation toimivuuden kannalta. Poikkeavassa tilanteessa totutut johtamiskäytännöt eivät useimmiten päde, mikä vaatii joustavuutta ja uudistumiskykyä, mutta myös ennakoivaa panostamista johtamisosaamiseen. Itsensä johtamista kriisitilanteessa on Suomessa tutkittu verrattain vähän, mutta ennakoivan otteen merkitys ja mahdollisuudet on tunnistettu.

Itse kriisitilanteessa on tärkeää, että johtajilla ja esihenkilöillä on kykyä tunnistaa paitsi toimintatapojen ja johtamiskäytänteiden soveltuvuus, myös omat vahvuutensa ja tunteensa johtajana.

Johtamista kriisitilanteessa tutkitaan Työsuojelurahaston rahoittamassa Kyvykkäänä kriisissä -hankkeessa Lapin yliopistossa. Tutkimuksessa keskitytään ennakoivan johtamisen kehittämiseen sekä esihenkilöiden ja johdon toimintakyvyn ja psyykkisen selviytymisen edistämiseen kriisitilanteessa.

Aineisto koostuu johdon ja esihenkilöiden haastatteluista (N=21) sekä kolmen kohdeorganisaation skenaariotyöpajoista.

Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan poikkeusoloissa esihenkilö- ja johtamistyöhön liittyy erityishaasteita, kuten tavanomaista muutosta voimakkaampaa epävarmuutta ja henkistä kuormitusta. Kyky tunnistaa ja kehittää itsensä johtamisen taitoja, kuten tunteiden hallintaa ja sopeutumiskykyä, on tällöin olennaista. Pandemia-aikaan peilaten, haastatellut tunnistivat hyödylliseksi tiedostaa, millaiset keinot aut-

Esihenkilöiden ja johdon toimintakyky ja psyykkinen selviytyminen, resilienssi, on tunnistettu oleelliseksi koko organisaation toimivuuden kannalta.

tavat stressin sietämisessä ja mikä omassa johtamistyössä on olennaisinta. Kun lähijohtajan reflektiokyky omasta johtamistoiminnastaan ja tilanteisiin vaikuttaneista tekijöistä kasvaa, vahvistuu myös henkilökohtainen resilienssi. Vahva itsetuntemus, usko omaan pärjäämiseen ja toimintakykyyn sekä ympäröivän työyhteisön tuki ovat avainasemassa.

Organisaation näkökulmasta etenkin selkeät rakenteet, vahva yhteistyökulttuuri ja johtamisroolien selkeys edistävät lähijohtajien toimintakykyä kriisin keskellä.

Aino-Inkeri Kuula tutkija Lapin yliopisto

Hanna Vakkala hankkeen johtaja, dosentti Lapin yliopisto

-17-

J EH U M A L JA

Palokuntien SM 2024 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Hämeenlinnaan lauantaina 25.5.2024.

Kilpailun järjestää Kanta-Hämeen pelastuslaitos.

Kilpailuryhmät kilpailevat vahvuudella 1+3 (määräaikainen sääntömuutos vuosille 2024 ja 2025).

Kilpailussa noudatetaan muilta osin 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä.

Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja.

Veteraanisarjan kilpailuryhmän jäsenten yhteenlaskettu ikä tulee olla vähintään 194 vuotta.

Kilpailun teema on tulevaisuuden pelastajat.

Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 19.4.2024 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi Samasta palokuntayhteisöstä on mahdollista ilmoittaa useampi kilpailuryhmä.

Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: • kilpailuryhmän nimi • kilpailusarja • yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti • laskutusosoite Ilmoittautumisista tulee vahvistus sähköpostilla.

Osallistumismaksu on 200 €/kilpailuryhmä sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä.

Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi

-18-

Y H T EI S T YÖS SÄ

Palopäällystöliitto kiittää kaikkia vuoden 2024 Palopäällystökalenterin ilmoittajia!

A

S

K

PEL

ST

O MEN

US

SU

USKE

-19-

E S I T T ELYS SÄ RI S K I EN H A L L I N TA-JAOS TO

Johtokunnan jäsenet esittelyssä Mikko Puolitaival

Teemu-Taavetti Toivonen

Työskentelen Satakunnan pelastuslaitoksella onnettomuuksien ehkäisyn vastuualuejohtajana ja Palopäällystöliiton Riskienhallinta-jaoston johtokunnassa toimin viestintävastaavana.

Vapaa-aika kuluu pitkälti väitöskirjan parissa ja ulkoillessa.

Olen Tampereelta ja toimin Riskienhallinta-jaoston johtokunnan puheenjohtaja ja olen Palopäällystöliiton liittohallituksen jäsen. Työskentelen pelastuspäällikkönä Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Töissä johdan onnettomuuksien ehkäisyn ja siviilivalmiuden toimialuetta ja saan olla mukana Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia- ja kehitystyössä. Vapaa-aika kuluu urheillen – välillä aika pitkilläkin lenkeillä, kotona ja mökillä nikkaroiden sekä perheen kanssa kaikkea kivaa yhdessä tehden.

Somessa @puolipolvi

Pauliina Kopra Olen Riskienhallinta-jaoston johtokunnan varapuheenjohtaja. Töissä olen Etelä-Suomen avissa pelastusylitarkastajana valvomassa mm. pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyä.

Vapaa-aika kuluu aktiivisen perheen perässä polkien, lykkien tai metsässä Hertta-koiran kanssa tassutellen.

Somessa @kopra_pauliina

Somessa @TT_Toivonen

Yrjö Juustila Olen Riskienhallinta-jaoston johtokunnan 1. varajäsen.

Työpaikkani on Skanska Talonrakennus Oy, jossa toimin alueen HSE-päällikkönä Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Tehtävääni kuuluu terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden koordinointi, kehittäminen ja johtoryhmässä raportointi. Yksi mieluisista vapaaajan harrastuksistani on sepäntyöt ja puukkojen valmistaminen käsityönä.

Marjo Oksanen Toimin Riskienhallinta-jaoston johtokunnassa sihteerinä.

Työpaikkani on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella ”Lahessa” ja tehtäväni on johtaa onnettomuuksien ehkäisyn tulosaluetta.

Vapaa-aikani kuluu lukien, urheillen ja perheen kanssa jääkiekkoa seuraten. Ryhmäliikunnan lisäksi pidän hiihtämisestä ja kesäisin melonnasta sekä suppailusta.

Anja Aatsinki Toimin Riskienhallinta-jaoston johtokunnan lausuntovastaavana. Olen turvallisuuden ja riskienhallinnan lehtori Laurea-ammattikorkeakoulussa. Aiemmin työskentelin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella palopäällikkönä, johtavana palotarkastajana ja palotarkastajana. Vapaa-aikaa vietän mieluiten retkeillen ja vaeltaen perheen ja ystävien kanssa.

Jaosto pähkinänkuoressa

R

iskienhallinta-jaoston toiminta painottuu kolmeen osa-alueeseen; rakenteelliseen palonehkäisyyn, riskienhallintaan ja turvallisuusviestintään. Jaostossa seurataan aktiivisesti näiden alojen kehitystä ja järjestetään aiheisiin liittyvää koulutusta. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät ovat olleet jaoston lippulaivatuote. Vuonna 2024 opintopäiviin liittyvänä erityisenä tavoitteena on huomioida yhteiskunnan nopean muuttumisen seurauksena syntyvä tarve laajentaa ja ajantasaistaa onnettomuuksien ehkäisyn parissa työskentelevien henkilöiden osaamista sekä lisätä kokonaisvaltaista ymmärrystä pelastustoimen roolista osana muuttuvaa yhteiskuntaa.

Riskienhallinta-jaostossa on vajaat 300 jäsentä.

-20-

Riskienhallinta-jaosto Rakenteellinen palonehkäisy

Riskienhallinta

Kevään koulutuksia • 14.3. Kulttuuriomaisuuden suojelun -seminaari, Porvoo • 6.–8.5. Opetusalan turvallisuusfoorumi, Silja Symphony • 22.–23.5. Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Imatra

Turvallisuusviestintä

RI S K I EN H A L L I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Riskien ammattilaisista riskienhallinnan ammattilaisiksi S

ana ’riski’ johdannaisineen toistuu usein pelastusalan kielenkäytössä. Pelastustehtäviin liittyy riskejä ja valvontatyön tulee perustua riskienarviontiin. Pelastusalan toimintavalmiuden suunnittelu pohjautuu valtakunnalliseen riskiluokitukseen, ja laitokset laativat alueelliset riskianalyysit omien palvelutasopäätöstensa perustaksi. Oma virkanimikkeeni on riskienhallintapäällikkö ja kuulunpa vielä Palopäällystöliitossa Riskienhallinta-jaostoon.

Riski-sanan ahkeran käytön perusteella muodostuu kuva, että me pelastusalalla olemme monipuolisia riskienhallinnan ammattilaisia. Mutta kuinka moni alalla työskentelevä on lopulta tietoinen oman työnsä perustana olevista riskianalyyseistä? Ovatko analyysit ja muu data saavutettavissa ja ymmärrettävissä kaikille vai jäävätkö ne vain analyysin laatijan tai johtoportaan tiedoksi ja pahimmassa tapauksessa kokonaan irralliseksi pelastuslaitosten arjesta. Entä onko meillä riittävästi osaamista yhteiskuntaan, organisaatioon, työtehtäviin ja päätöksiin liittyvien riskien tunnistamiseen ja arviointiin?

Kehittämiskohteiden tunnistaminen ja tunnustaminen Riskienhallinnan kehittämiskohteiden tiedostaminen on ensimmäinen askel kohti muutosta. Meillä on mahdollisuus oppia

Riski (subst.)

Ilmaisee jonkun menetyksen, tappion tai muun epäedullisen tapahtuman mahdollisuutta, uhkaa tai vaaraa.

Riskienhallinta Erilaisten riskien kartoittaminen ja epäedullisiin tapahtumiin varautuminen niiden ehkäisemiseksi tai vaikutusten minimoimiseksi liikeyrityksessä tai muussa sellaisessa.

Lähde: Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi

muilta toimialoilta parhaita käytäntöjä ja soveltaa niitä omassa toiminnassamme, mikäli itse niin haluamme. Jos asiat tehdään vuodesta toiseen samalla tavoin, on turha odottaa, että niiden lopputulos ja vaikutus olisi yhtäkkiä erilainen. Tarkasti analysoidut ulkoiset ja sisäiset riskit antavat suunnan toiminnan kehittämiselle. Näin voimme tehdä työtä yhä turvallisemmin, tehokkaammin, vaikuttavammin sekä tulevaa ennakoiden.

Hallitusohjelman asettama tavoite tulipalojen määrän puolittamisesta on hyvä haaste pelastustoimen riskienhallinnalle. Tavoitteen toteutumien vaatii systemaattista lähestymistapaa, jossa koko toimiala sitoutuu tulipalojen ehkäisyyn ja torjuntaan. Tähän tarvitaan tutkimusta, kohdistettuja toimenpiteitä, resursseja sekä kulttuurimuutosta, jossa turvallisuus ja onnettomuuksien määrän vähentäminen ovat kaikkien prioriteeteina.

Kasvaminen riskien ammattilaisista riskienhallinnan ammattilaisiksi edellyttää avointa mieltä, jatkuvaa oppimista ja valmiutta tehdä yhteistyötä. Palopäällystöliiton Riskienhallinta-jaosto tarjoaa tässä oivan foorumin eri toimialojen väliselle yhteistyölle. Liiton tilaisuudet luovat mahdollisuuden riskienhallinnan osaamisen kehittämiseen, yhteisen ymmärryksen jakamiseen ja verkostoitumiseen. Näiden pohjalta voimme rakentaa entistä turvallisempaa ja tehokkaampaa tulevaisuutta pelastustoimessa.

Mikko Puolitaival johtokunnan jäsen Riskienhallinta-jaosto Suomen Palopäällystöliitto riskienhallintapäällikkö Satakunnan hyvinvointialue ja pelastuslaitos -21-

H A L L I N TO JA T U K I PA LV ELU T -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Kokemuksia valmiusharjoituksesta V

iime syksynä Etelä-Suomen aluehallintovirasto yhdessä Pelastusopiston kanssa järjesti Uusimaa23-valmiusharjoituksen, jossa pääsin tai jouduin mukaan ”pahojen puolelle” miettimään harjoitusskenaariota ja tilanteita omalle organisaatiolle. Osaltani painotus oli pelastustoimessa ja osin ensihoidossa, myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue oli mukana harjoittelemassa.

Skenaariosuunnittelu juuri tuolloin oli mielenkiintoista, sillä kovin paljon mielikuvitusta ei tarvittu, riitti tavanomainen mediaseuranta. Päällä oli sota Ukrainassa, lisäksi Israelin ja Hamasin välinen raju sotatila, Itämeren alueella katkennut kaasuputki sekä tietoliikennekaapelin vaurioituminen.

Uusimaa23-harjoitus oli ensimmäinen valmiusharjoitus hyvinvointialueena. Uudenmaan pelastuslaitokset tekevät jo perinteiseksi muodostunutta yhteistyötä, nyt haettiin kokemusta hyvinvointialuetasoisesta yhteistyöstä.

Kuntien kanssa teimme jo valmisteluvaiheessa tiivistä yhteistyötä ja varmistimme, että heillä on riittävä ymmärrys erilaisissa

poikkeustilanteissa. Hyvinvointialueen sisällä korostui päätöksenteon kyvykkyys ja resilienssi nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus osallistui harjoitukseen omassa päiväkoulussaan, jossa käytiin läpi päätöksenteon haasteita häiriötilanteissa.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta harjoitukseen osallistui aktiivisesti 72 henkilöä, joista 20 toimi yhteyshenkilöinä kunnissa. Tämä oli erityisen tärkeää yhteisen tilannetietoisuuden kannalta. Osin haasteeksi muodostui se, että kunnat pelasivat myös omaa peliään.

Pelastuslaitos sijoitti yhdyshenkilöt myös Carunan käyttökeskukseen ja näin pystyimme pitämään toisemme ajan tasalla energiahuollosta. Hyväksi havaittu käytäntö on olemassa oleva ja olemme valmiit lähettämään kaikissa tilanteissa pelastustoimen yhteyshenkilön Carunalle, vaikka ongelma ei koskisi omaa aluettamme.

Pelastuslaitoksella oli omat tavoitteensa, joista keskeinen oli Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan

kehittäminen sekä hyvinvointialueen sisäisen yhteistoiminnan kehittäminen, kuntien kanssa tehtävän yhteistyön parantaminen ja kuntayhdyshenkilöiden valmiuden varmistaminen. Isossa kuvassa pääsimme kehittämään myös yhteistyötä hyvinvointialueen sekä poliisin viestinnän kanssa. Konkreettisena tavoitteena oli löytää evakuointisuunnitelman päivityksessä huomioitavia tekijöitä.

Kokonaisuutena pääsimme tarkistamaan oman tilannekuvan ylläpitoa ja sen jakamista eri tasoille ja tahoille. Jo harjoituksen suunnitteluvaiheessa syötteet suunniteltiin kohdennetusti aiheisiin, joissa tiedettiin olevan haasteita ja jo harjoituksen aikana löydettiin toimintamalleja, jotka kirjattiin ylös mm. sopimuspalokuntien työhönottoprosessi poikkeusoloissa.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos satsasi kokonaisuuteen paljon ja tämä panos kyllä kannatti. Hyvinvointialueen osalta eri palvelualueiden laajempi osallistaminen olisi voinut olla tarpeen. Toisaalta hyvinvointialueella päätöksenteon kyvykkyys on jo varsin pitkällä, onhan itse hyvinvointialueen rakentaminenkin ollut itsessään suuri harjoitus, jossa palvelut siirrettiin katkeamattomasti 17 organisaatiolta yhdelle.

Yhtenä puutteena nostan vielä esille sen, että hätäkeskus ei ollut mukana harjoittelevana organisaationa, kuten ei usein aiemmissakaan valmiusharjoituksissa. Tämä epäkohta tulisi pystyä ratkomaan tulevia harjoituksia varten.

Kimmo Markkanen viestintävastaava Hallinto ja tukipalvelut -jaosto Suomen Palopäällystöliitto Kuva: Kimmo Markkanen

Tilannekuva toimistosta harjoitusten aikaan.

-22-

suunnittelun ja ohjauksen palveluyksikköjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

PEL A S T US TO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Lisätietoja tulevista jaksoista ja edellisten tallenteet: sppl.fi/sammutustekniikat

Kuvat: Joel Kauppinen

Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaarisarja kerää tuhatpäisen yleisön L

Uudet menetelmät ja päätöksenteko

Kuusjoen VPK:n Helinä Martti ja Kerli Aarde yhdistivät kuntoilun ja webinaarin katsomisen.

Maailmalla erilaisia sammutustekniikoita on tutkittu ja käytetty vuosia, ja Suomessakin on ollut vuoden 2010 jälkeen useita sammutustekniikan ja -taktiikan tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä hankkeita ja opinnäytetöitä. Koontina voisi todeta, että perinteinen sammutustekniikka ja -taktiikka on toimiva, mutta nykytiedon perusteella turvallisempia ja tehokkaampia vaihtoehtoja on olemassa ja niiden käyttöä tulisi harkita tilanteen mukaan.

Uusilla sammutusmenetelmillä voidaan saavuttaa useita etuja. Tärkeimpinä voisi mainita, että pelastajat altistuvat vähemmän syöpävaarallisille aineille ja olosuhteet pysyvät suotuisempina rakennuksen sisällä oleville ihmisille ja eläimille parantaen heidän selviytymismahdollisuuksiaan. Useita menetelmiä voidaan käyttää myös ennen kuin savusukellukseen vaadittava ryhmä saadaan kokonaisuudessaan paikalle.

Rakennuspalotilanteessa päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti ja perustellusti

uukku auki, luukku kiinni, tsup-tsup!

Tämä on kaikille tuttu kuvio konttiharjoituksista. Noin kolmenkymmenen vuoden ajan Suomen rakennuspalojen sammutus on perustunut hyökkäävään sammuttamiseen ja pienpisarasammutustekniikkaan. Oranssi Fog Fighter oli luottosuihkuputki, ja peukalo nappulalla takasi oikean suihkukulman ja pisarakoon. Harjoituksissa keskityttiin usein yhden huoneen palo-olosuhteisiin.

resurssit sekä tilanne huomioiden. Uusien sammutusmenetelmien taktinen valinta edellyttää ymmärrystä myös niiden teknisestä toiminnasta. Menetelmien käyttäminen tositilanteessa sekä johto- että suoritustasolla vaatii tietoa, ymmärrystä ja harjoittelua.

Kevään webinaarisarja Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaarisarja käsittelee Pelastusopiston julkaisujen Rakennuspalon sammutus sekä Uudet energiamuodot liikennevälineissä ja energiavarastoissa sisältöjä niiden kirjoittajien toimesta. Webinaarit alkoivat tammikuussa ja ne ovat jo keränneet tuhatpäisen yleisön. Liity joukkoon ja päivitä sammutusosaamisesi tälle vuosikymmenelle. Lisätietoja tulevista jaksoista ja edellisten tallenteet löydät osoitteesta sppl.fi/sammutustekniikat.

Joel Kauppinen erityisasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto

-23-

VA PA A EH TO I S PA LO K U N TATO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Jorma Sainio – Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö 2023 ”Oli pakko kysyä, että onko tämä pilapuhelu, tuli ihan puskista. Arvostan äärimmäisen paljon. Mutta koen, että olenkohan sen oikein ansainnut.”

Jorma Sainion palokuntaura alkoi kolmekymppisenä, kun sysmäläinen yrittäjäkollega ja kokenut palokuntalainen pyysi mukaan toimintaan. Minkäänlaista aiempaa kokemusta Jormalla ei palokuntatoiminnasta tuolloin vielä ollut, vaikka äidin isoisä olikin ollut aikanaan perustamassa Kuopion VPK:ta. ”Minua pyydettiin mukaan, koska olin auttavainen ja huomaavainen ihminen.

Kyllä se on nykyisinkin jokaisen sopimuspalokuntalaisen syy lähteä mukaan – auttamisen halu. Koin ensi hetkistä alkaen sen yhteisöllisyyden ja kaverihengen ja siinä loksahti, että tämä on mun juttu.”

Koko koulutusjärjestelmä suoritettu Ura Sysmän VPK:ssa eteni ripeästi 1980- ja 1990-luvuilla, kun palokuntakoulutuksen kursseja oli runsaasti tarjolla ja ne saattoi suorittaa varsin nopeassa tahdissa. ”Nuorena minua ei koulunkäynti ja opiskelu paljoa kiinnostanut, mutta aloittamani yrityksen ja palokuntatyön kautta innostuin niin, että kaikki mahdollinen koulutus ja kurssitus kelpasi ja halusin olla aktiivisesti mukana. Sitä kautta tulin suhteellisenkin nopeasti käyneeksi koko meidän koulutusjärjestelmämme läpi.”

Työ omassa valokuvausalan yrityksessä yhdessä vaimon kanssa antoi Jormalle mahdollisuuden lähteä hälytystehtäville niin päi-

Kuva: Joel Kappinen

-24-24-

vällä kuin yöllä. Palokunnan päällikkyyden myötä myös yhdistystoiminnan vaatima aika kasvoi. ”Meillä on hyvin aktiivinen palokunta ja kohtuullisen paljon keikkoja. Jos ei ole ollut harjoittelua tai keikalla olemista tai kurssilla olemista, niin hallinnollista työtä on riittänyt. Valistustyötä olemme tehneet aktiivisesti. Siitä on muodostunut yksi osa arkipäivää jossain muodossa.” ”Olen nykyisin eläkkeellä ja se mahdollistaa jopa enemmän antautua näiden asioiden hoitoon. Mutta nyt tämä on ehdottomasti viimeinen vuosi, koska täytän 70 ja katu-uskottavuus alkaa mennä, vaikka terveyden puolesta olen kelvollinen. Palokunnan järjestötoiminta vielä jatkuu minullakin.”

Vesistötehtävien taituri Valokuvausala muuttui digikuvien ja kännykkäkameroiden myötä merkittävästi.

Perheen rakas harrastus, veneily Päijänteellä omalla isolla veneellä, alkoi 2000-luvun lopulla ja enenevissä määrin 2010-luvulla muuttua tilausristeilyiksi tutuissa maisemissa. Iso vene vaihtui ensin pieneen laivaan ja lopulta vajaa 10 vuotta sitten nykyiseen 65-paikkaiseen m/s Jenni Maaria III:een.

Vaikka muutoin Jormalla ovat jo eläkepäivät koittaneet, niin kesäisin Jorma kipparoi omaa alustaan pääasiassa Sysmä–Padasjoki–Kuhmoinen-seudulla. Jo muutaman vuoden ajan on Päijänteen kansallispuiston tunnetuimpaan kohteeseen, Kelvenne-saareen, päässyt kesäisin Jorman laivan säännöllisellä reittiliikenteellä Padasjoelta ja Pulkkilanharjulta.

Viikonloppuisin on edelleen myös teema- ja tilausristeilyitä.

Jorman vesistökokemus on myös ollut ratkaisevan tärkeää Sysmän VPK:n venetoiminnan ylläpidossa. Vesistötehtäviä on vähän eikä harjoitteluun aina riitä aikaa muun harjoittelun viedessä pääosan viikkoharjoitusten ajasta. Erityisenä haasteena Jorma kokee pimeällä toimimisen, vaikka itse siitä pitääkin. ”Oman laivan navigointi pimeällä poikkeaa merkittävästi normaalista päiväajosta, vaikka

VA PA A EH TO I S PA LO K U N TATO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A ollaan kuinka tutuilla vesillä. Navigointijärjestelmien pitää olla kunnossa ja niitä pitää osata käyttää.”

Sopimuspalokuntien asema

Kuvat: Jorma Sainion kotialbumi

Sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuus on Jorman mielestä kaksijakoinen asia. Oman palokunnan kohdalla hän ei ole lainkaan huolissaan, kun ei ole oikein olemassa vaihtoehtoa. Sysmän VPK on valmiuspalokunta ja lähin päätoimisen henkilöstön miehittämä asema on 50 kilometrin päässä. ”Kun puhutaan tukipalokunnista isommissa kaupungeissa, niin heidän puolestaan olin huolissani. Jatkuvasti puhutaan, että hyvinvointialueiden rahat ovat vähissä. Ei tämä hyvinvointialueuudistus tuonut mitään hyvää pelastustoiminnalle.”

Jorma antaa ison tunnustuksen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. ”Kun vuonna 2004 käytiin neuvotteluja aluepelastuslaitoksen perustamisesta, oli huoli valtava, että arvostus häviää ja hyvä kalusto viedään.

Mutta haluan antaa ison kiitoksen, kun meitä on arvostettu ja meistä on pidetty huolta. Olemme saaneet hyvää uuttakin kalustoa.”

Sopimuspalokunnat haastattelu mukaan näkymään ja kuulumaan Jorma haluaa haastaa palokunnat ympäri Suomen nostamaan sopimuspalokuntatoiminnan yleistä arvostusta. Pelastusalan arvojen mukaisesti toimimalla kaikissa tilanteissa luodaan vankka perusta. ”Omaa toimintaa kannattaa tuoda esiin oman kylän tapahtumissa ja osallistua myös muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin matalalla kynnyksellä.” Jokaisen sopimuspalokunnan päällikkö ansaitsee kannustusta ja arvostusta. Tällä tunnustuksella sopimuspalokuntatoiminnalle saadaan osaltaan valtakunnallista huomiota.

Pasi Uurasmaa koulutusasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto

Kiitos merkittävästä työstä

V

uoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksella halutaan kiittää tunnustuksen saajaa merkittävästä työstä ja toisaalta nostaa esiin sopimuspalokuntien päälliköiden roolia palokuntien johtajina, kehittäjinä ja palokuntatoiminnan ylläpitäjinä. Sopimuspalokunnilla on yleisesti merkittävä asema pelastustoimen palveluiden tuottamisessa. Järjestelmän kautta pystytään tuottamaan yhteistyössä päätoimisen henkilöstön kanssa koko maan kattavat pelastustoimen palvelut sekä tuottamaan laaja reservi pitkäkestoisten ja suurten onnettomuustilanteiden sekä poikkeusolojen varalle. Ehdotuksia tunnustuksen saajaksi voivat tehdä sopimuspalokuntalaisten lisäksi myös pelastuslaitosten viranhaltijat ja muut pelastusalan toimijat. Palopäällystöliitto jakaa tunnustuksen vuosittain.

Lue lisää: sppl.fi/vuoden-sopimuspalokunnanpaallikko-tunnustus/ Ilkka Horelli puheenjohtaja Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto Suomen Palopäällystöliitto ylijohtaja Länsi-Suomen aluehallintovirasto

VA R AU T U M I N EN JA VÄ E S TÖ N S UOJ ELU -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Hybridivaikuttaminen ja pelastustoimi – varautumisen sokea piste?

U krainan sodan laajeneminen vuonna 2022 muutti Suomen ja Venäjän välistä suhdetta pysyvästi. Konfliktin laajeneminen ajoi länsimaat ja Venäjän avoimeen vastakkainasetteluun ja sai perinteisesti sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen hakeutumaan pikatahtia sotilasliitto Naton jäseneksi.

Jännitteiden lisääntyminen, ja Suomen selkeä valinta olla osa länttä myös puolustuspoliittisesti, nosti esille myös Venäjän halun kohdistaa Suomeen laaja-alaista hybridivaikuttamista. Mistä siis on kyse ja miten ilmiö tulisi huomioida pelastustoimessa?

varsinaista sotaa aiheuttamaan kohdevaltion kansalaisille epävarmuutta ja pyrkiä tätä kautta horjuttamaan kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja heidän toimintakykyynsä kriiseissä.

Siviiliviranomaiset vaikuttamisen kohteena Miten edellä kuvattu hybridivaikuttaminen nivoutuu ja vaikuttaa pelastustoimeen? Pelastustoimen on perinteisesti ajateltu nautti-

Vaikuttamisen muodot – työkalupakillinen ikäviä temppuja Vaikka hybridivaikuttaminen on terminä osittain uusi suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa, on siihen liittyvät konkreettiset keinot monilta osin jo aiemmin kehitettyjä. Hybridivaikuttamisen alle mahtuu esimerkiksi niin rajoitettu sotilaallisen voiman käyttö kuin siirtolaisten käyttäminen poliittisen painostuksen välineenä sekä erilaiset kyberoperaatiot.

Erityisesti venäläisessä hybridisodankäynnin teoriassa korostetaan kulloinkin parhaaseen vaikutukseen johtavien, intensiteetiltään erilaisten, keinojen laajaa hyödyntämistä vastustajaan. Käytännön tasolla olemme Suomessa saaneet todistaa kriittiseen infraan kohdistuvaa vaikuttamista, siirtolaisten käyttöä poliittisen painostuksen välineenä sekä erilaisia kyber- ja informaatioavaruudessa tapahtuvia ilmiöitä.

Hybridivaikuttamiseen kuuluu myös osaltaan kiistettävyys ja toiminnan rajoittaminen selvästi varsinaisen sotilaallisen yhteenoton ulkopuolelle. Kiistettävyys tarkoittaa esimerkiksi kyber- tai disinformaatio-operaation tilaamista vaikkapa rikollisjärjestöltä, jolloin haitantekoa ei voida yhdistää varsinaiseen operaation tilaajaan.

Toiminnan intensiteetin rajoittaminen varsinaisen sotilaallisen yhteenoton alapuolelle estää toimintaan vastaamisen sotilaallisesti, esimerkiksi Naton viidennen artiklan mukaisesti. Hybridivaikuttamisella kyetään ilman -26-

van Geneven sopimusten mukaista erityistä suojelua sotatoimilta, johtuen pelastustoimen keskeisestä roolista kansallisena väestönsuojeluorganisaationa. Hybridivaikuttaminen ei ole varsinaista konventionaalista sodankäyntiä. Eikä siihen voida soveltaa suoraa Geneven säätelyä, sillä keinovalikoimasta suurin osa pysyy hybriditoiminnassa sodankäynnin määritelmien ulkopuolella. Hybridivaikuttamisessa kohteet valikoituvat niihin vaikuttamisen helppouden ja saavutettavan edun kautta. Tästä näkökulmasta pelastustoimi ja muut siviiliviranomaiset ovat pehmeitä koh-

teita, joiden toiminnan erilaisella häirinnällä voidaan aiheuttaa merkittävää haittaa yhteiskunnalle sekä horjuttaa kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaan.

Kuinka varautunut pelastustoimi on?

Vaikka hybridivaikuttamista ei varsinaisesti ole nimetty ilmiönä osaksi pelastustoimen riskiarvioita ja valmiussuunnitelmia, ovat pelastuslaitokset kuitenkin varautuneet osaan hybridivaikuttamisen ilmiöistä. Varautuminen esimerkiksi laajoihin sähkökatkoihin ja laajoihin ICT-häiriöihin sekä epidemioihin ovat osa normaalia pelastustoimen jatkuvuudenhallintaa ja valmiussuunnittelua.

Toisaalta pelastustoimella on parannettavaa esimerkiksi laajaan informaatiovaikuttamiseen sekä tilaturvallisuuteen liittyvien uhkien tunnistamisessa, torjunnassa sekä valtakunnallisessa tilannekuvassa ja tiedonvaihdossa eri alueiden sekä keskushallinnon kesken. Myös asenteiden tasolla pelastustoimi on tottunut elämään ja toimimaan lintukodossa, toisin kuin monet muut, niin sanotun kovan turvallisuuden viranomaiset. Suomen Nato-jäsenyyden myötä nähdyt hybriditapahtumat muistuttavat kuitenkin myös pelastustoimea tarpeesta rakentaa kyvykkyyksiä myös hybridi-ilmiöiden torjuntaan. Eräs askel tällä tiellä on Palopäällystöliiton luotsaama pelastustoimen hybridiuhkien torjuntakyvyn luomiseen tähtäävä hankekokonaisuus. Hankkeen kautta voidaan tulevaisuudessa luoda malli, jonka kautta hybridivaikuttaminen kyetään tunnistamaan ja vaikuttamista kyetään torjumaan tehokkaasti.

Juha Alander johtokunnan jäsen Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto valmiuspäällikkö Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ja pelastuslaitos

SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Palo- ja pelastusajoneuvot Petri Surakka

puh. 010 555 5273

www.scania.fi

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi -27-

Y RI T YS T U RVA L L I S U US -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Pelastustoimen ja elinkeinoelämän globaalit yhteistyön muodot

O

len päässyt tutustumaan UPM-konsernin palopäällikön roolissa useiden maiden pelastustoiminnan järjestelyihin ja toimintatapoihin, niin julkisen rahoituksen kuin yksityisen, esimerkiksi Saksassa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa, Uruguayssa ja Kiinassa. Tässä jutussa ei ole tarkoituksena vertailla pelastustoiminnan paremmuuksia tai etsiä huonoja asioita, pikemminkin tunnistaa näkökulmia minun poiminnoillani.

Elinkeinoelämä asiakkaana Yksi keskeinen eroavaisuus, jonka eri maiden pelastustoiminnasta olen tunnistanut, on niin sanottu asiakaskäsite. Mainitsemissani maissa pelastustoimi pitää elinkeinoelämää myös selkeästi asiakkaanaan ihmisten lisäksi.

Tämä on tullut esille, kun olemme keskustelleet paikallisen pelastustoimen kanssa liiketoiminnan jatkuvuudesta ja kriisitilanteiden hoitamisesta. Omatoiminen varautuminen on määritelty aikoinaan lupavaiheessa, samoin kuin aktiiviset ja passiiviset palosuojaukset. Näitä tarkastellaan säännöllisesti.

Näkökulma on selvästi yhteinen. Tämä asia-

kaskäsitteen laajuus tuo mukanaan luontevia yhteistyöaiheita harjoittelun ja operatiivisen tekemisen suhteen.

Yksi esimerkki Saksasta: Paikallinen pelastusviranomainen kysyi paperitehtaamme tehdaspalokunnalta, että voisivatko he olla vasteessa mukana tietylle pätkälle viereistä moottoritietä. He hankkivat tarvittavan kaluston, joka sijoitetaan meidän paloautoomme ja kouluttavat sen käyttöön. Näin tehtiin, koska se koettiin myös tukevan palokuntamme osaamista.

Toinen esimerkki Kiinasta: Pääsin tutustumaan lähimmälle paloasemalle, jossa olikin liput salossa ja koko organisaatio muodostelmassa odottamassa – olin turvakengissä ja heijastintakissani räikeästi alipukeutunut. Kuvia otettiin ja teetä juotiin päällikön toimistossa tulkin välittäessä keskustelua.

Minulta kysyttiin, onko kaikki odotusten mukaista ja palvelevatko he riittävästi. Olivat juuri saaneet ministeriöltä rahoituksen, jolla olivat hankkineet 32 metrin korkeuteen yltävän nostolavan. Aiempi ylsi 25 metriin. Syy hankintaan oli erään uuden teollisuuslaitoksen korkeus. Kiinassa he pyrkivät luomaan hyvää imagoa kaikilla osa-alueilla länsimai-

sille yrityksille, jotta investointeja kohdistuisi heidän alueelleen. Tämä on siis kansallista strategiaa, jolloin rahoitus tulee kansallisesta lompakosta.

Kolmas esimerkki Uruguaysta: Yhtiömme UPM investoi jättimäisen sellutehtaan Paso De Los Torosiin. Paikallinen pelastustoimi kaupungin keskustassa kattaa yhden paloaseman kahdella ajoneuvolla ja seitsemän hengen työvuoron ja vaste painottuu ydinkeskustan alueelle. Tehtaamme sijaitsee noin 10 kilometrin ajomatkan päässä keskustasta. Me olemme käytännössä rakentaneet oman pelastustoimen tehdasalueelle paloautoineen ja vaarallisten aineiden yksiköineen.

Jokaisesta työvuorosta on muodostettu palokunnan työvuoro oman toiminnan oheen, joka kouluttautuu omalla harjoitusalueella ja jossa on savusukelluskonttia ja kemikaalitorjunnan simulaatiota. Palokuntaan on kova pyrky, koska tätä lisätehtävää arvostetaan korkealle. Tavoitteemme on olla omavaraisia.

Kaikissa näissä esimerkeissä yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa on sujuvaa ja toiminnan rahoittaa yhteiskunta. UPM rahoittaa oman pelastustoiminnan järjestelyt täysimääräisesti.

Kuvat: Kalle Seppänen

Paso De Los Torosin paloasema Uruguayssä.

-28-

Y RI T YS T U RVA L L I S U US -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Kiinalainen paloasema.

Alankomaissa Rotterdamin valtavalla 42 kilometrin pituisella satama-alueella toimii yksityinen palokuntaoperaattori. Alueella ei ole lainkaan kunnallista pelastustoimintaa.

Pelastustoiminta jakautuu kahdeksalle paloasemalle, jotka on sijoitettu riskiperustaisesti. Toiminta-ajatus lähti aikoinaan siitä, kun isoilla alueen toimijoilla oli omat pelastustoimen järjestelyt, mutta synergiaetuja ei hyödynnetty. Syntyi rakenne, jossa on yksi yksityinen toimija, jonka omistaa alueen kaikki toimijat. Voit ostaa tarvittaessa lisäpalveluina esimerkiksi öljyntorjunnan palvelut maissa ja vesissä. Pelastustoimi on keskittynyt reagoivaan toimintaan, eli tutustuvat kohteisiin säännöllisesti, useita kertoja vuodessa harjoitellen ja osin kohdekierroksin. Palotekniikan, kuten sprinklausten ja paloilmoittimien

Yksi Rotterdamin pelastustoimen roboteista.

Kiinalaisen paloaseman majoitustilaa.

huoltoa ja kunnossapitoa, hoitavat alueen muut palveluntarjoajat. On todettava, että toimintamalli oli vaikuttava ja rahoitus vähintäänkin kunnossa. On toki perusteltua panostaa tuon alueen turvaamiseen koko Euroopan huoltovarmuuden näkökulmasta.

Joissain maissa on tapana nähdä ihmisten ja omaisuuden pelastaminen ihan eri asioina.

Lait ja asetukset tähtäävät henkilöturvallisuuteen, ja omaisuuden suojaaminen on vakuutusyhtiöiden määrittelemää toimintaa.

Suomen-malli Suomen-mallin me tunnemme ja siinä on paljon hyvää. Meillä on jo erinomaiset ja osaavat viranomaiset ja sopimuspalokunnat harva-alueen turvana. Yksinkertaistettuna näkisinkin Suomessa tuon alussa mainitsemani asiakaskäsitteen laajentamisen isoimpana kehityskohteena. Esimerkiksi säännölliset kohdetutustumiset ja harjoitukset riskikohteiden kanssa ovat hyvä tapa kehittää alueen turvallisuutta ja henkilökunnan osaamista.

UPM:n sisäinen toimintamalli on raportoida kaikista konsernin palotapahtumista yhteiseen tietokantaan. Vakavimmat tapaukset tutkitaan erillisen prosessin mukaan, ja opit jaetaan laajasti koko yhtiössä kaikkiin maanosiin ja liiketoimintoihin. Sisäisissä turvallisuuden auditoinneissa yhtenä tarkasteltavana aiheena on kyseessä olevan tuotan-

toyksikön ulkoisista tapahtumista oppiminen ja niiden käytäntöön laitto.

Päätteeksi – tule mukaan jaoston keskusteluihin Yritysturvallisuus-jaosto jatkaa laaja-alaisesti yhteistyötahojen kanssa tehtävää verkostotyötä yhä verkottuneemmassa yhteiskunnassa. Jaostolaiset pääset keskustelemaan yhteiselle Howspace-alustalle, minne Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan kokouksista laaditaan tiivistelmä jaoston jäsenten nähtäväksi. Käythän lukemassa tiivistelmät, niin pysyt ajan tasalla johtokunnan toiminnasta. Osallistumalla keskusteluun työtilassa, voit myös tehdä ehdotuksia ja toiveita jaoston toimintaan. Palopäällystöliitolle antamasi sähköpostiosoite toimii tunnuksenasi sinne.

Käy tilaamassa linkki itsellesi osoitteessa: suomen-palopaallystoliitto.in.howspace.com Muhevaa kevään odotusta, muistakaa liikkua, ja ollaan yhteyksissä!

Kalle Seppänen puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto Senior Manager, Corporate Security & Fire Protection UPM-Kymmene Oyj

-29-

K U N TO N U RK K A

Kuvat: Emmi-Juulia Hirviniemi

Jumpastelu AsemaHIIT – jokapelastajan harjoituskonsepti

P

elastusalalla voidaan pian kilpailla työkykyisillä pelastajilla, sillä työntekijöiden työkyky heikkenee, henkilöstö ikääntyy eivätkä alalle pyrkivät täytä vaatimuksia.

Aloitin itse Kuusiston VPK:ssa syksyllä 2021. Aluksi sammutusasussa ja laitteen kanssa työskentely tuntuivat työläiltä ja raskailta. Fysioterapeuttina ryhdyin heti arvioimaan työtehtävien vaatimuksia fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta.

Jumpastelu lajivoiman kehittäjänä Pelastajan työtehtävistä ja -asennoista on tehty joitakin lajianalyyseja, joissa arvioidaan työssä vaadittavia liikelaajuuksia, voimantuottoa ja hapenottokykyä. Analysoin työtapoja ja loin AsemaHIIT-konseptin. Tuttavallisemmin jumpastelu on sammutusvarustuksessa tapahtuvaa lajinomaista matalan kynnyksen harjoittelua fyysisen suoritus- ja työkyvyn, lajivoiman kehittämiseksi asemalta löytyvällä kalustolla. Lisäpainona toimivat laitteet, jotka ovat selässä koko harjoituksen ajan. Liikkeissä simuloidaan työtehtäviltä tuttuja liikemalleja tai työskennellään niiden vaatimilla nivelkulmilla.

-30-

Jumpastelu on sammutusvarustuksessa tapahtuvaa lajinomaista matalan kynnyksen harjoittelua asemalta löytyvällä kalustolla. Liikkeissä simuloidaan työtehtäviltä tuttuja liikemalleja tai työskennellään niiden vaatimilla nivelkulmilla.

Konseptin viikoittainen harjoituskerta, noin 45–60 minuuttia, kattaa ison osan UKK-instituutin viikkotason suosituksien eri osa-alueista. Harjoitus toteutetaan paikka- tai kiertoharjoitteluna. Suoritusaika on pitkä suhteessa lyhyeen palautusaikaan.

Jumpastelun hyödyt Jumpasteluharjoitus kehittää lajivoimaa sekä toistotyössä vaadittavaa voimakestävyyttä ja hapenottokykyä sekä ponnisteluissa vaadittavaa maksimivoimaa. Voimaharjoittelu kehittä liikkuvuutta, joka ennaltaehkäisee vammoja epäedullisissa työasennoissa.

Haalarin käyttö kehittää lämmönsietokykyä ja nestetasapainon hallintaa. Harjoitus vähentää stressiä ja parantaa sen sietokykyä.

Pystyvyyden tunne ja epämukavan olon sietokyky kehittyvät. Positiivinen sosiaalinen paine saa haastamaan itseään kovemmin.

Vertaistuki ja yhdessä tekeminen edistävät ryhmäytymistä, josta hyödytään keikkati-

lanteissa. Välineistö löytyy kaikilta kalustohallista.

AsemaHIIT käyttöön kaikkiin palokuntiin AsemaHIIT-konsepti on tarkoitus saada leviämään palokuntiin kautta maan. Suunnitteilla on hakea hankerahoitus vapaassa käytössä olevien harjoitusvideoiden tuottamiseksi. Kuusiston VPK:n lisäksi muutama palokunta on jo päässyt jumpastelun makuun, ja ohjauksia on tarkoitus järjestää myös jatkossa kaikille asiasta kiinnostuneille.

Päällystötasolta vaikutetaan palokunnan asenteisiin. Onko sinun palokuntasi jatkossa maamme kovakuntoisin?

Emmi-Juulia Hirviniemi fysioterapeutti (AMK), liikuntaneuvoja (AT), PT, hieroja savusukeltaja hälytysosastossa Kuusiston VPK

F YS I I K K A T E S T I S SÄ

Pelastajien fyysiset testit tasa-arvon näkökulmasta

P

elastajien fyysisissä testeissä on tärkeää, että testit määrittävät fyysisen soveltuvuuden alan tehtäviin tasa-arvoisesti eri demograafisille ryhmille.

Testaamisen haasteet eri pelastajien demograafisille ryhmille Pelastuskoulun pääsykokeissa naisille varsinkin voimatestit osoittautuvat haastaviksi, jonka vuoksi harvat heistä saavuttavat vaadittavia tuloksia pääsykokeissa. Myös ikääntyneillä pelastajilla riittävän suorituskyvyn osoittaminen testeissä voi olla haastavampaa (Kuva 1)1. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa pelastushenkilöstöllä maksimaalinen hapenkulutus laski keskimäärin 1,4 % vuodessa2. Omassa tutkimuksessani vanhemmilla pelastajilla oli keskimäärin 9 % nuorempia heikompi tulos Firefighter Combat Challenge -kilpailussa (ikä keskiarvo 32 ± 3 vs. 45 ± 5 vuotta)3.

Tutkimuksissa on havaittu kuitenkin fyysisen harjoittelun ja terveiden elämäntapojen vaikuttavan suuresti suorituskykyyn ja fyysiseen kuntoon2. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että riittävän suorituskyvyn arvioimisen lisäksi voitaisiin motivoida pelastushenkilöstöä fyysiseen harjoitteluun ja terveisiin elämäntapoihin. Samanarvoiset testit eri sukupuolille ja ikäryhmille ovat sinänsä hyvät, kunhan fyysiset testit todellisuudessa linkittyvät työtehtävien vaatimuksiin ja vaadittava suorituskyky testeissä määrittyy sen mukaan, mikä riittää myös työtehtävissä.

Testien täytyy kartoittaa vaadittava suorituskyky tasapuolisesti Työtehtäviä simuloivat testit ovat helpommin perusteltavissa kun ne ovat työtehtävien mukaisia. Näissä testeissä voidaan arvioida tarvittavia aikoja suorittaa tehtävät ja lisäksi sisäistä kuormitusta esimerkiksi sykkeen avulla. Haasteena näihin testeihin liittyvät aika-, väline- ja henkilöstöresurssit.

Sen vuoksi pääsykoetesteissä saatetaankin suosia enemmän testejä, joiden oletetaan olevan yhteydessä työtehtävien fyysiseen

Kuva 1. Pelastushenkilöstön pelastustoimikelpoisuus ikäryhmittäin FireFit-indeksin perusteella.

Lähde: Vuokko ym. (2020)

Taulukko 1. Eri fyysisten testien yhteydet simuloitujen työtehtävien testiin. Lähde: Ras ym. (2023).

R2 kertoo kuinka paljon yksittäinen testitulos selittäisi eroja simuloitujen työtehtävien suorituskyvystä henkilöiden välillä, jos muut testitulokset olisivat samalla tasolla; Tilastollinen merkittävyys: p < 0.001.

suorituskykyyn. Jotta tämänkaltaisten testien voidaan olettaa olevan yhteydessä työtehtävien suorituskykyyn, voidaan testien yhteyksiä selvittää tutkimusmenetelmin ja siten ne voidaan perustella luotettavammin.

Esimerkiksi vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa4 arvioitiin erilaisten fyysisten testien yhteyksiä työtehtäviä simuloivaan testiin (Taulukko 1). Jotta tutkimukset olisivat tasa-arvoisia, niihin täytyy saada osal-

listumaan niitä demografisia ryhmiä, jotka myös osallistuvat pääsykokeisiin ja työkyvyn arviointiin työuran aikana.

Anssi Saari PhD, CSCS urheilufysiologian asiantuntija Huippu-urheilun Instituutti KIHU

Lähteet 1. Vuokko, A., Punakallio, A., Paajanen, T., & Lusa, S. (2020). Pelastushenkilöstön työterveysseuranta: yhteistyö ja käytännöt.

2. Punakallio, A., & Lusa, S. (2011). Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky.

3. Saari, A. I., Renz, G., Davis, P., & Abel, M. G. (2020). The influence of age on firefighter combat challenge performance and exercise training habits. The Journal of Strength & Conditioning Research, 34(9), 25002506.

4. Ras, J., Smith, D. L., Kengne, A. P., Soteriades, E. S., & Leach, L. (2023). Physical fitness, cardiovascular and musculoskeletal health, and occupational performance in firefighters. Frontiers in Public Health, 11.

-31-

Palopäällystöpäivillä näkymää pelastusalan ja turvallisuuden arjesta ja tulevaisuudesta P

alopäällystöpäivät on monipuolien tapahtuma, joka tukee ammattilaisten jatkuvaa oppimista, verkostoitumista ja ammatillista kehittymistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Päivien teemat ja ajankohtaiset alustukset koskettavat laajasti pelastus- ja turvallisuusalan henkilöstöä ja sidosryhmiä.

Palopäällystöpäivien tavoitteena antaa osallistujille ajankohtaista tietoa, uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä omalle työlleen.

Tämän vuoden tapahtuma-alue, jossa osallistujat ja tapahtumakumppanit viettävät kolme päivää samassa tilassa, on loistava

-32-

tilaisuus tavata muita saman alan ammattilaisia, jakaa kokemuksia ja luoda uusia verkostoja.

Ympäristönmuutos puhuttaa Kansainvälisen ilmastojärjestön mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin. Sääolosuhteiden ääri-ilmiöiden kuten rankkasateiden, tulvien, myrskyjen ja kuivuuden, esiintyminen lisääntyvät.

Ympäristömuutokset aiheuittavat muun

muassa metsäpalojen lisääntymistä ja merenpinnan nousua. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa terveysriskejä, kuten lämpöhalvauksia, hengityselinsairauksia ja tartuntatauteja sekä johtaa väestönmuutoksiin, kuten väestönkasvuun, laajoihin muuttoliikkeisiin ja kaupungistumiseen.

Yhteiskunnan ja myös pelastustoimen on oltava valmis kohtaamaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Alueellisesta varautumisesta käytävää keskustelua alustavat omilla puheenvuoroillaan Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja Savonia-ammattikorkeakoulusta Ilmastokriisi-hankkeen projektipäällikkö Jyri Wuorisalo. Harriet Longan juontamassa keskustelussa mukana ovat myös maakuntajohtaja Pekka Hokkanen ja pelastusjohtaja Jani Pitkänen.

Aurinkomyrskyn vaikutukset voivat olla nyky-yhteiskunnalle paljon dramaattisempi kokemus kuin ennen, koska infrastruktuu-

rimme rakentuu erilaisten sähkö- ja tietoverkkojen varaan. Aurinkomyrskyihin varautumisesta ja valmistautumisesta ovat keskustelemassa digipoolin Tero Oittinen, sähköpoolin Mikko Heinonen ja maakuljetuspoolin Arto Purkunen. Keskustelun juontaa Juha Alander ja aiheeseen alustaa varautumispäällikkö Tapio Tourula Huoltovarmuuskeskukselta.

Disinformaatio ja hybridivaikuttaminen haastaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittelee hybridivaikuttamisen toiminnaksi, jolla pyritään erilaisia, toisiaan täydentäviä keinoja käyttäen ja kohteen heikkouksia hyödyntäen saavuttamaan omat tavoitteet.

Näin hybridivaikuttamisella pyritään luomaan häiriöitä yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, kuten pelastustoimeen.

Hybridiuhat voivat olla vaikeasti ennakoitavissa ja vaikuttaa eri onnettomuustilanteiden dynamiikkaan nopeasti. Pelastustoiminnan on siksi oltava valmis reagoimaan monenlaisiin skenaarioihin ja kyettävä tunnistamaan omia haavoittuvuuksiaan, mutta myös kasvatettava omaa tietämystään erilaisista vaikuttamisen keinoista. Tästä syystä Palosuojelurahasto on myöntänyt rahoituksen kaksivuotiselle hankkeelle, jonka tarkoituksena on kehittää pelastuslaitosten osaamista hybridiuhkien ennakointiin, tunnistamiseen ja torjuntaan sekä kehittää verkostorakenteita paremman tiedonvaihdon takaamiseksi pelastuslaitosten välillä.

Ennen hankkeen tavoitteiden ja toteu-

tussuunnitelman esittelyä aiheeseen alustaa viestinnän johtamisen professori, varadekaani Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopistosta.

Tiedolla johtaminen edellyttää tiedonhallintaa Tietojohtaminen on keskeinen tekijä, kun pyritään parantamaan kansalaisten palvelujen laatua ja saatavuutta sekä kehittämään julkisten palveluiden vaikuttavuutta. Lainsäädännölliset vaatimukset, asiakaslähtöisyys, tiedonhallintamallin kehittäminen ja tietojohtamisen tarpeet ovat luonnollisesti keskeisiä näkökulmia, mutta ei sovi unohtaa, että uuden tiedon tuottamisessa riippumaton tutkimustoiminta on keskiössä.

Pelastustoimen tuottamalla tiedolla on nyt uusi omistaja, hyvinvointialue, ja tämä on tuonut merkittäviä lainsäädännöllisiä haasteita tiedon sujuvaan ja esteettömään saatavuuteen. Aiheesta keskustelemassa ovat Vesa-Pekka Tervon johdolla professori Tomi Voutilainen, lainsäädäntöneuvos Annika Parsons, tietopäällikkö Antti Markkola ja pelastusjohtaja Markus Aarto. Keskusteluun alustaa hallinto-oikeuden yliopisto-opettaja Helinä Tiura-Virta Itä-Suomen yliopistosta.

Aiheeseen liittyvää keskustelua alustajat johtava psykologi Teemu Paajanen ja urheilufysiologian asiantuntija Anssi Saari.

Oppia Ruotsin turvallisuushaasteista Ruotsissa eri puolilla maata tapahtuneet räjähdysonnettomuudet on kytketty vahvasti jengirikollisuuteen. Kristoffer Wahter Silfwerbrand on erikoistunut räjähdysonnettomuuksiin ja johtanut torjuntatoimia sekä Tukholman että Göteborgin alueella.

Hän haluaa jakaa havaintoja ja oppeja suomalaisille kollegoille, jotta osaamme paremmin varautua vastaaviin tilanteisiin.

Päivän polttavia aiheita hetkessä Millaisia tuloksi on saatu eri tutkimus- ja kehittämishankkeissa? Miten huolehtia ryhmänjohtajien osaamisen kehittämisestä?

Seuraavalla sivulla esiintyjien näkemyksiä asiasta.

Tomi Timonen koulutusjohtaja Suomen Palopäällystöliitto

Keho ja mieli – pelastusalan tärkeimmät työkalut Pelastajien kohdalla fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn merkitys on itsestään selvä asia, mutta olisiko kokonaisuudessa kuitenkin jotain kehitettävää esimerkiksi testaamisen ja toimintakyvyn yläpidon näkökulmasta? Varsin vähän on puhuttu työtehtävien kognitiivisista vaatimuksista, vaikka kuormitus vaikuttaa ihmisen tiedonkäsittelyn kykyyn esimerkiksi päätöksiä tehdessä.

Ilmoittaudu Palopäällystöpäiville viim. 19.3.2024 https://sppl.fi/kalenteri/ palopaallystopaivat/

-33-

Tutustu Palopäällystöpäivien esiintyjiin Petteri Taalas on pitkän linjan meteorologi (FT), joka palasi tammikuussa Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi toimittuaan Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerinä kausilla 2016–23.

Tapio Tourula on monelle tuttu Ilmatieteen laitoksen TV-meteorologi menneiden vuosien sääkarttojen ääreltä. Nykyisin hän työskentelee Huoltovarmuuskeskuksessa vanhempana varautumisasiantuntijana ilmasto- ja avaruustiimin vetäjänä.

Vilma Luoma-aho (FT) on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän johtamisen professori ja koulutuksesta vastaava varadekaani. Parhaillaan Luoma-aho johtaa tutkimushanketta koskien viranomaisviestinnän haavoittuvuuksia ja viestinnän kaappauksia.

Helinä Tiura-Virta (HTM) työskentelee Itä-Suomen yliopistossa oikeustieteiden laitoksella hallinto-oikeuden oppiaineessa yliopisto-opettajana. Väitöskirjatutkimuksen aiheena on henkilötietojen käsittely poliisissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä.

Tiura-Virta on myös mukana Palontutkinnan tietovarantohankkeessa.

-34-

Teemu Paajanen (PsT) toimii Työterveyslaitoksen johtavana psykologina ja on erikoistunut neuropsykologiaan.

Paajanen on ollut mukana tutkimushankkeissa, joissa on tutkittu tiedonkäsittelyyn liittyvän työn kuormittavuuden vaikutusta kognitiiviseen työkykyyn ja päätöksen tekoon.

Anssi Saari (FT) on urheilufysiologian asiantuntija Huippu-urheilun instituuti KIHUssa. Väitöskirjatutkimuksessaan Kentucyn yliopistossa hän tarkasteli palomiesten fyysisten ominaisuuksien ja harjoittelun vaikutusta sisäiseen stressiin ja työtehtävistä palautumiseen.

Kristoffer Wahter Silfwerbrand on kokenut räjähdysonnettomuuksiin erikoistunut pelastustoiminnan asiantuntija, joka työskentelee tällä hetkellä Suur-Göteborgin pelastuslaitoksella. Oman toimensa ohella hän toimiin Ruotsin kansallisen järjestön Brandskyddsforeningenin pelastuspäällikkönä vastuullaan varautuminen räjähdysonnettomuuksiin.

CTIF

CTIF:n Nordic Baltic -ryhmän kokouksessa esillä sään ääri-ilmiöt C

TIF:n puitteissa on toiminut kerran vuodessa kokoontunut pohjoismainen ryhmä. Vuosi sitten ryhmää päätettiin laajentaa myös Baltian maihin, sillä näiden aktivoiminen osaksi CTIF:n kansainvälistä yhteistyötä nähdään tärkeäksi. Itämeren alueen maiden välisen yhteistyön merkitys on myös kasvanut viime vuosina.

Tänä vuonna Nordic Baltic -kokouksen isännöi Tanska, ja se pidettiin Helsingørissä 24.–26.1.2024. Kahden päivän aikana keskusteltiin kunkin maan pelastusalan ajankohtaisista haasteista ja parhaista käytännöistä.

Kokouksen erityisteemana oli ilmastonmuutoksen lisäämät sään ääri-ilmiöt ja niihin varautuminen pelastusalalla. Eri maiden riskianalyyseissa korostuivat eniten tulvat, joiden määrä lisääntyy ja rytmi muuttuu.

C T I F lyhyes t i

C

TIF (Comité technique international de prévention et d’extinction du Feu) on kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö, joka perustettiin Pariisissa vuonna 1900 edistämään pelastusalan työntekijöiden ja asiantuntijoiden kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Nyt mukana on 40 jäsenmaata ja yli 50 jäsenjärjestöä.

Kansainvälisenä asiantuntija- ja informaatioverkostona CTIF muun muassa julkaisee tulipalotilastoja, järjestää kansainvälisiä konferensseja, organisoi neljän vuoden välein palokuntakilpailuja 3 000 kilpailijalle ja edistää palokuntanuorisotyötä. CTIF-työskentely tapahtuu komissioissa ja työryhmissä, joissa Suomella on useita edustajia.

Linkki Suomen CTIF-verkkosivulle: ctif.fi

Tanskalla tulvia pitkän rantaviivan kautta Tanskassa on ollut kymmenen viime vuoden aikana 19 kovaa myrskyä, joiden seurauksena maassa on kärsitty tulvista. Tanskan 8754 kilometrin pituinen rantaviiva altistaa merenpinnan nousun aiheuttamille tulville. Tanskan paikallisten pelastuslaitosten edustajat toivat esiin, että useilla pelastuslaitoksilla on vaikeuksia rekrytoida osa-aikaisia pelastajia.

Pelastustoimen nykyisiä resursseja ei nähdä riittäviksi taklaamaan sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia hätätilanteita. Tanska alleviivasikin spontaanien vapaaehtoisten käyttöä hätätilanteissa täydentävänä resurssina.

Latviassa jokien virtauksissa muutoksia Latvia kertoi maassa olevan 32 valtakunnallisella tasolla merkittävää tulvariskialuetta.

Latvia on kärsinyt perinteisesti kevättulvista, mutta jokien hydrologisten muutosten myötä jokien virtausten määrä ja dynamiikka muuttuvat, ja tulvahuiput siirtyvät. Latvian paikallinen ilmatieteen laitos LEGMC laatii kansallisia vesienhoitosuunnitelmia ja tulvariskien hallintasuunnitelmia vesipuitedirektiivin 2000/60/EY ja tulvadirektiivin

2007/60/EY vaatimusten mukaisesti. Lisäksi alueellisessa suunnittelussa hyödynnetään interaktiivisia tulvariskikarttoja.

Baltialainen yhteistyö tulvatorjunnassa Latvia, Liettua ja Viro tekevät tiivistä yhteistyötä tulvariskien hallinnassa EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa. Mailla on yhteinen suurtehopumppausjoukkue (BaltFloodCombat), jolla on varusteet pumpata vettä tulva-alueilta 540 l/s kapasiteetilla ja kuuden kilometrin etäisyydeltä. Moduuli on tarjonnut kansainvälistä apua muun muassa Puolassa, Moldovassa ja Bosnia-Herzegovinassa. Kansainvälisen yhteistyön ja avunannon merkitys korostuu tänä päivänä luonnon ja ihmisten aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyssä, varautumisessa ja avustustoiminnassa.

Annika Rinne Suomen kansallisen CTIFkomitean koordinaattori kansainvälisten asioiden asiantuntija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Kuva: Annika Rinne

Nordic Baltic -kokouksen osallistujat Tanskasta, Norjasta, Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Annika Rinne (SPEK) (3. oik.), Marko Hasari (SPEK) (4. oik), Jari Sainio (SPEK) (5. oik) ja Ari Keijonen (SPPL) (6. oik.).

-35-

Y M PÄ RI S TÖVA H I N KOJ EN TO R J U N TAVA L M I US

Ympäristövahinkojen pelastustoiminta hyötyisi vahvemmasta suunnitelmallisuudesta Vuonna 2023 valmistui ensimmäinen aluehallintovirastojen valtakunnallinen arviointi pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmiudesta. Pelastuslaitoksista valtaosa ei saavuttanut alueensa riskien edellyttämää torjuntavalmiustasoa ja heidän on tullut laatia kehittämissuunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Suunnitelmatyö ei toivottavasti jää kertaluonteiseksi vaan siitä tulisi saada paitsi vahvemmin riskinarviointiin kytkeytyvää myös jatkuvaa.

Valvonnan taustalla säädösmuutokset

Kuvat: Justiina Halonen

P

elastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden (YVT) valvonta siirtyi vuoden 2019 säädösmuutosten myötä aluehallintovirastojen tehtäväksi. Vuonna 2021 aluehallintovirastot loivat yhteisen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvontamallin (Halonen 2022), jonka mukainen valvontakierros toteutettiin ensimmäistä kertaa kaikille pelastuslaitoksille vuonna 2022.

Seuraava valtakunnallisesti yhdenmukainen YVT-valvontakierros tehdään vuonna 2025.

Silloin keskitytään erityisesti esiin nousseiden puutteiden korjaamisen valvontaan.

Pelastuslaitosten on tullut laatia kehittämissuunnitelma torjuntavalmiuden saattamiseksi riskien edellyttämälle tasolle. Jo ennen seuraavaa YVT-valvontakierrosta torjuntavalmiuden kehittymistä seurataan osana yleistä pelastustoimen palvelutason riittävyyden arviointia ja valvontaa.

Suunnitelmallisuudessa havaittiin parannettavaa Vuoden 2022 valvonnan perusteella vain neljässä pelastuslaitoksessa ympäristövahinkoihin varautuminen on alueen riskien ja uhkien edellyttämällä tasolla. Torjuntavalmiudessa ei kuitenkaan havaittu korjausmääräyksiä -36-

Toimintaympäristön nykyinen muutosnopeus edellyttää aiempaa tiheämmin ja systemaattisemmin toteutettua torjuntavalmiuden arviointia.

Y M PÄ RI S TÖVA H I N KOJ EN TO R J U N TAVA L M I US Kuva: Justiina Halonen

Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varaudutaan myös haastavissa olosuhteissa. Kuva Pohjois-Savon pelastuslaitoksen jääolosuhteiden öljyntorjuntaharjoituksesta. edellyttäviä puutteita, mutta niihin on reagoitava. Havaitut puutteet liittyivät pääasiassa suunnitteluun (kehittymissuunnitelma, työterveys- ja turvallisuussuunnitelmat) ja asioiden kirjalliseen todentamiseen. Myös torjunnan harjoittelussa ja koulutuksessa löytyi kehitettävää. (Herranen ym. 2023; Leinonen 2023.)

Parhaiten saavutettiin varsinaiseen pelastustoimintaan liittyneet vaatimukset (Herranen ym. 2023). Ensimmäiseltä kierrokselta opittiin, että ympäristövahinkojen torjuntavalmius tulee kuitenkin nähdä operatiivista torjuntaa laajempana kokonaisuutena. Pelastuslaitosten oman arvion mukaan YVT-varautumisen suunnitelmallisuutta saattaisi tukea sen tarkastelu osana CBRNE-kokonaisuutta (Halonen & Kopra 2023).

Suuntana vahvempi riskiperusteisuus ja yhteistoiminta Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvontamallissa punaisena lankana kulkee riskiperustaisuus. Sisäministeriön asetus pelastustoimen suunnitelmista (1363/2028) edellyttää, että pelastustoimintaa koskevien suunnitelmi-

en tulee vastata paikallisia tarpeita ja niiden sisällön tulee perustua pelastustoimen alueella esiintyviin uhkiin ja niistä aiheutuvien riskien arviointiin. Myös hyvinvointialueiden pelastustoimien palvelutasopäätösten ja riittävän palvelutason määrittämisen tulee perustua ajantasaiseen riskianalyysiin. Siten paikallisten ja alueellisten riskianalyysien tulee toimia pohjana myös pelastuslaitoksen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden mitoittamisessa sekä torjuntavalmiustason määrittämisessä.

Ensimmäisen valvontakierroksen perusteella kuitenkin vain harvassa riskianalyysissä huomioitiin öljy- ja kemikaalivahinkoriskit sellaisella tasolla, että se olisi antanut riittävät perusteet valmiuden mitoittamiseen.

Riskikuvan muutokset tulisi myös saada kytkettyä jatkuvaan valmiuden ylläpitoon ja suorituskykyjen systemaattisempaan kehittämiseen.

Toteutetun YVT-arvioinnin tulosta ei voi suoraan verrata eri laitosten kesken, koska vertailukohtana on kunkin alueen riskit (Halonen 2022; Halonen 2023). Myös arvioinnissa nousseet kehittämiskohteet ovat pelastuslaitoskohtaisia. Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa ja valmiutta ylläpidettä-

essä ei silti ole pahitteeksi arvioida tilannetta yhdessä naapurilaitosten ja yhteistyötoimijoiden kanssa; onko tunnistettavissa yhteisiä haasteita, joiden ratkaisemisessa esimerkiksi investointien yhteensovittaminen voisi tuoda synergiaetua, tai erityisiä vahvuuksia ja siten mahdollisuuksia jonkin erityisosaamisen jakamiseksi laitosten välillä? Yhteistoiminnan arvo konkretisoituu viimeistään vakavan vahingon tapahduttua – koko toimijaverkostoa tarvitaan.

Pauliina Kopra pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Justiina Halonen tutkimuspäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) xamk.fi/oljyntorjunta

Viitaukset Halonen, J. 2022. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvontaan uusi toimintamalli. Aluehallintovirastojen blogit.

Halonen, J. 2023. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonta tukee myös vesistöjen tilaa. In: Ympäristö ja Terveys 4/2023. Sivut 66–71.

Halonen, J. & Kopra, P. 2023. Pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmius arvioitiin ensimmäistä kertaa. In: Ympäristö ja Terveys 6/2023. Sivut 38–43.

Herranen, J., Ketola, J., Kuusisto, T., Lehto, S., Leinonen, M. & Soisalo, J. 2023. Ympäristövahinkojen torjuntavalmius pelastustoimessa 2022. Aluehallintovirastojen julkaisuja 157/2023.

Leinonen, M. 2023. Ympäristövahinkojen torjunta kaipaa kehittämistä erityisesti rannikkoalueella ja Saimaalla. Aluehallintovirastojen blogit.

-37-

H A N K K EE T

Rivitalojen paloturvallisuudessa parannettavaa Pelastuslaitokset ovat jo pidempään olleet huolissaan siitä, että rivitalossa syttyvät tulipalot leviävät usein yläpohjan kautta laaja-alaisiksi kattopaloiksi. Ne puolestaan aiheuttavat aina merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä vahinkoja. Myös vakuutusala on huolestuneena nostanut aihetta esiin mediassa.

S

yntyneen mielikuvan mukaan, rivitalopalot vaikuttavat leviävän hämmästyttävän nopeasti täyden palon vaiheeseen jo ennen palokunnan saapumista. Tämä siitä huolimatta, että huoneistokohtainen palo-osastointi on pitänyt ulottaa myös ullakolle ja yläpohjan onteloon jo useamman vuosikymmenen ajan.

Rivitalojen yläpohjien paloosastoinnin toimivuuden selvityshanke syiden kimppuun Koska palojen leviäminen yläpohjassa ei näytä rajoittuvan palo-osastoon, ongelma on osastoivien rakenteiden toteutuksessa, suunnittelun väärissä lähtökohdissa tai rakennuksen käytön ja ylläpidon laiminlyönneissä.

Palosuojelurahaston tuella toteutettavassa

hankkeessa selvitetään laajalla valtakunnallisella teematutkinnalla alle 10 vuotta vanhojen rivitalojen palo-osastoinnin toimivuutta vertaamalla suunnitelmia toteutukseen ja paikalla vallitsevaan tilanteeseen. 10 vuoden ikäraja on valittu syystä, että kohteilla, joissa havainnoidaan puutteita, on mahdollisuus reklamoida rakennusvirheestä rakennuttajan takuuajan puitteissa. Tällä uskotaan olevan positiivinen vaikutus rakentamisen laatuun selkeiden rakennusvirheiden tai laiminlyöntien osalta.

Yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa Palopäällystöliitto toteuttaa hankkeen yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. Liitto vastaa hankkeen läpiviemisestä, toteutuksesta

ja taloudesta. Pelastuslaitokset osallistuvat hankkeen toteutukseen asiantuntijatyöpanoksellaan teemavalvontojen toteuttamiseksi. Kokonaisuuden kannalta pelastuslaitosten resurssointi teemavalvontojen toteuttamisessa ja taustatietojen keräämisessä on erittäin merkittävä.

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy osallistuu hankkeen toteutukseen asiantuntijapanoksellaan Pronto-tilastojen hyödyntämisessä. Tavoitteiden saavuttamista tukee myös palontutkinnan asiantuntijaverkoston vuoden alussa käynnistämä yläpohjaonteloihin kohdistuva teematutkinta.

Palopäällystöliitossa on hankkeen toteutuksesta vastavaksi hankepäälliköksi valittu paloesimies, rakennusinsinööri Juhan-Petteri Laakso. Laakso aloittaa tehtävässä 1.3.2024.

Tomi Timonen koulutusjohtaja Suomen Palopäällystöliitto

10 vuoden ikäraja on valittu syystä, että kohteilla, joissa havainnoidaan puutteita, on mahdollisuus reklamoida rakennusvirheestä rakennuttajan takuuajan puitteissa.

-38-

H A N K K EE T

Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa -hanke käynnistyy Palosuojelurahaston rahoittama kaksivuotinen hanke pelastustoiminnan hybridiuhista on käynnistynyt. Hybridivaikuttamisella pyritään luomaan häiriöitä yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, joihin myös pelastustoiminta kuuluu.

P

elastustoiminnalla vastataan kansalaisten avunsaantiin hätätilanteissa ja se on täten myös houkutteleva kohde hybridivaikuttamiselle. Pelastustoiminnan jatkuvuuden häiriöt vaikuttavat suoraan eri onnettomuuksien vaikutusten laajuuteen ja häiriöillä voidaan myös heikentää kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä. Venäjän hyökkäyssota on viimeistään osoittanut, ettei pelastustoiminnan turvaamiseksi laaditut kansainväliset sopimukset anna tosiasiallista suojaa aggres-

sioilta ja pelastustoiminnan jatkuvuuden turvaamista on erittäin tärkeää kehittää nykytilanteessa.

Hankkeen tavoitteina on laatia nykytila-analyysi hybridiuhista ja niihin varautumisesta pelastustoiminnan näkökulmasta, sekä laatia menetelmiä ja verkostoja sen kehittämiseksi. Hankkeeseen osallistuu neljä pilottipelastuslaitosta, joiden kanssa tiiviissä yhteistyössä syvennymme teemaan. Pilottipelastuslaitosten lisäksi hanke toteutetaan yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Laurea tarjoaa TKI-yksikkönsä osaamista hybridiuhkiin ja jatkuvuudenhallintaan liittyen.

Käytännön analyysityön ja toimenpiteiden ohella hankkeessa halutaan luoda pelastusalalle laajempaa ymmärrystä hybridiuhkiin liittyen. Hankkeen luonteen takia, on hankkeen viestintä rajattu yleiselle tasolle ja tulosten esittely tulee olemaan hyvin rajoitettua.

Kiitämme Palosuojelurahastoa mahdollisuudesta syventyä tähän ajankohtaiseen

Hankkeen tavoitteina on laatia nykytila-analyysi hybridiuhista ja niihin varautumisesta pelastustoiminnan näkökulmasta, sekä laatia menetelmiä ja verkostoja sen kehittämiseksi.

aiheeseen. Uskomme, että hanke tulee edistämään pelastustoiminnan jatkuvuuden turvaamista kaikissa olosuhteissa.

Mikko Poutala koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

-39-

T EOS

Pelastusalan liput kansien välissä Joulukuussa 2023 julkistettu Palokuntien liput – Yhteinen voima, yhteisöllisyyden tunnus -teos on kolmas pelastusalan lippuja käsittelevä tutkimus.

Hankkeen alullepanija oli teollisuusneuvos Kari Kallonen, joka herätti ajatuksen kysellä palokuntien tunnusten ja perinteiden perään. Ajatus jalostui esitykseksi pelastusalan lippujen historian kirjoittamisesta ja lippuja koskevien tietojen keräämisestä yksiin kansiin.

E

nsimmäisen aloitteen lippujen historiasta teki Rauman palopäällikkö Keijo Hyrsky 1970-luvulla. Aineisto, noin 200 lippua, julkaistiin Vilho Nuorevan toimittamas-

sa Suomen palontorjunnan historiassa vuonna 1980. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) julkaisi vuonna 2007 Eeva Koivulan toimittaman Pelastusalan järjestöliput. Teoksessa on tiedot 107 pelastusalan lipusta.

Palokuntien liput – Yhteinen voima, yhteisöllisyyden tunnus -teoksessa on esitelty noin 400 palokuntalippua. Tutkimus on jaettu kahteen osioon. Ensimmäisessä on yleisesitys lippujen historiasta ja perinteistä, merkityksistä ja symboliikasta niin yleisestä kuin palokuntienkin näkökulmasta, suunnittelijoista ja tekijöistä. Osio antaa myös tietoa lipputyypeistä ja -seremonioista. Lippumatrikkeli on toteutettu jakamalla liput neljään ryhmään: Pelastustoimen viranomaiset, Kansalliset ja alueelliset järjestöt, Vapaaehtoiset palokunnat ja Tehdaspalokunnat.

Jako tarjoaa mahdollisuuden löytää helposti halutun toimijan ja käytössä olleiden lippujen vaiheet.

Pitkästä perinteestä ideaa omalle lipulle Lipuilla on palokunnissa pitkät perinteet ja niihin liittyy paljon palokuntahistoriaa.

Kuvat: Juhani Kostet

Palokuntanaiset luovuttivat vuonna 1959 Palokuntien Keskusliitolle lipun Tampereen palokuntalaiskokouksessa. Lipun vihki piispa Eelis Gulin, ja lippua kannatteli palokuntanaisten puheenjohtaja Kerttu Hyrsky. Kuva: Pelastustieto. Arkistokuva 85.

-40-

Lippukirjan kannet.

Vanhimmat liput ovat 1800-luvulta, uusimmat aivan viime vuosilta. Teoksen tavoitteena on jakaa tietoa palokuntien lippujen toteuttamiselle, perinteiden ylläpitämiselle ja innostaa palokuntia uudistamaan tai hankkimaan uusia lippuja. Pelastusalalla ei ole lippuihin liittyvää ohjeistusta niin kuin puolustusvoimilla. Siksi kirjan tavoitteena on myös välittää tietoa, joka auttaa palokuntia oikeaoppisten lippujen toteuttamiseen ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen.

Palokuntien liput – Yhteinen voima, yhteisöllisyyden tunnus -teoksen on kirjoittanut FT dosentti Juhani Kostet. Upean ulkoasun teokselle on antanut graafinen suunnittelija Anders Carpelan. Teoksen on kustantanut Palosuojelun edistämissäätiö ja sen toimituksesta on vastannut Suomen Palopäällystöliitto. Kirjaa on saatavissa Suomen Palopäällystöliiton verkkokaupasta hintaan 75 euroa.

Juhani Kostet FT, dosentti historiantutkija

H A N K K EE T

Pelastusalan sanasto -hanke on alkanut – tule mukaan sanastotyöhön!

O Kanta-Hämeen pelastuslaitos 2010. Kuva: Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Aloite Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lipusta tehtiin vuonna 2010, ja pelastuslautakunta hyväksyi pelastusjohtajan esityksen 24.10.2010. Kantolipun, tunnusviirin ja pöytästandaarit suunnitteli heraldikko Harri Rantanen yhteistyössä pelastuslaitoksen johtoryhmän kanssa.

letko törmännyt epäselviin käsitteisiin tai vaihtelevaan pelastusalan terminologiaan eri puolella Suomea? Pelastusalan terminologian yhdenmukaistamiseksi on alkanut Pelastusalan sanasto -hanke Suomen Palopäällystöliiton vetämänä. Hankkeessa päivitetään vuonna 2006 valmistunut Palo- ja pelastussanasto, sekä yhdistetään siihen vuodelta 2009 oleva Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto pelastustoimeen soveltuvin osin. Lisäksi sanastoon otetaan mukaan uutta sanastoa ja poistetaan vanhaa. Sanasto myös käännetään ainakin ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielille.

Yhdenmukainen terminologia Yhdenmukaisella pelastusalan terminologialla tuetaan ajankohtaisia pelastustoimen kehittämishankkeita, kuten pelastusalan sääntelyn uudistamista, tutkimus- ja analyysitoimintojen vahvistamista sekä tietojärjestelmähankkeita. Yhdenmukaista sanastoa tarvitaan lisäksi opetusmateriaalien ja erilaisten virallisten dokumenttien luomisessa, sekä hyvinvointialueiden, pelastusalan organisaatioiden ja sidosryhmien välisessä yhteistyössä. Lisääntyvässä kansainvälisessä toiminnassa on hyötyä erityisesti pelastusalaan liittyvistä valmiista käännöksistä.

Tule mukaan asiantuntijaryhmään!

Lapin Pelastusliiton lippu on kestänyt toimintaympäristön muutoksia jo 60 vuoden ajan. Vuonna 1970 käyttöön otettu lippu on edelleen liiton käytössä.

Sen on suunnitellut Gustaf von Numers.

Lipussa on vettä kuvaava sininen kolmio kärki alaspäin ja tulta kuvaava punainen kolmio kärki ylöspäin. Yhdistetyt kolmiot kuvaavat veden murtamaa tulen voimaa.

Lipun tangonpuoleisessa yläkulmassa on Lapin läänin vaakuna osoittamassa koko läänin kattavaa toimintaa. Kuva: SPEK.

Hankkeen ohjausryhmässä on mukana jäsenet eri pelastusalan organisaatioista. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin tammikuussa. Käytännön sanastotyössä käytetään apuna terminologia sekä asiantuntijatyöryhmiä, joihin pyritään saamaan monipuolisia näkemyksiä pelastusalalta ja muista viranomaisorganisaatioista tarpeen mukaan. Epävirallisiin asiantuntijatyöryhmiin voi osallistua kaikki kiinnostuneet, joilla on asiantuntemusta jollakin osa-alueella.

Työryhmät on alustavasti kategorisoitu sanaston alustavan luokittelun mukaan: palofysiikka, pelastustoimen riskienhallinta ja palvelutaso, onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, pelastustoimen kalusto, varautuminen ja väestönsuojelu sekä pelastustoimen hallinto ja kansainvälinen yhteistyö. Näihin sisältyy vielä spesifisempiä aihepiirejä, kuten rakenteellinen paloturvallisuus tai CBRN. Jos kiinnostuit hankkeesta, voit olla matalalla kynnyksellä yhteydessä hankepäällikkö Milla Tuomiseen: milla.tuominen@sppl.fi, p. 044 7165 112.

Milla Tuominen hankepäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

-41-

KO LU M N I

Kansainvälisyys avaimena pelastusalan tasa-arvon kehittämisessä K

ansainvälinen toiminta on toiminut pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisessä lähtölaukaisijana. Ilman pelastusalan kansainvälisen kattojärjestön CTIF:n Women in fire and rescue -komissiota ei varmasti olisi olemassa Pelastusalan naiset ry:tä, sillä esimerkit verkoston luomiseen tulivat kyseisen komission kautta. Vaikka edistystä on meillä Suomessakin tapahtunut, on yhä paljon tehtävää sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi pelastusalalla. Erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on maita, joissa naiset ovat toimineet pelastajina kokonaisen työuran ajan, vuosikymmeniä pidempään kuin Suomessa. Vuonna 1995 Suomessa valmistui ensimmäinen nainen pelastajaksi

ja tuo nainen, Sari Rautiala, toimii edelleenkin palomiehen virassa. Hänet palkittiin viime vuonna Vuoden palomieheksi, perusteina muun muassa tasa-arvon edistämisestä pelastusalalla.

Suomessa naisia on pelastusalalla vähemmän verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, kuten Saksaan, Iso-Britanniaan ja Ruotsiin. Suomessa 90-luvun alkuun asti oli vaatimuksena palomiehen koulutukseen asepalvelus, ja naisilla vapaaehtoiseen asepalvelukseen tuli mahdollisuus vasta vuonna 1995.

Suomessa siis oli rakenteellinen este naisten hakeutumiselle pelastusalan tehtäviin pitkälle 90-luvulle asti. Naisten vähäinen määrä voi johtua monista muistakin syistä, kuten vähäi-

Pelastusalan naisten kansainvälisestä kokouksesta Sveitsin Cernissä.

Paikalla Cernin palokunnan lisäksi 16 jäsenmaan edustajat.

sestä näkyvyydestä, tiedon puutteesta alalle hakeutumisessa ja perinteisistä sukupuolirooleista. Näistä syistä kansainvälisyys on pelastusalan tasa-arvon kehittämiselle erittäin tärkeää, sillä kansainvälinen yhteistyö ja vertaisoppiminen voivat tuoda uusia näkökulmia ja parhaita käytäntöjä tasa-arvon edistämiseen. Esimerkiksi muiden maiden kokemukset ja onnistumiset voivat innostaa ja kannustaa naisia hakeutumaan pelastusalalle myös Suomessa. Lisäksi kansainvälinen verkostoituminen voi luoda mahdollisuuksia mentorointiin, koulutukseen ja uramahdollisuuksiin naisille alalla.

Lisäksi kansainvälisen toiminnan kautta voidaan edistää koulutuksen ja tiedon jakamista tasa-arvon merkityksestä pelastusalalla.

Erilaiset kansainväliset koulutusohjelmat, seminaarit ja työpajat lisäävät tietoisuutta ja ymmärrystä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä pelastusalalla. Tällä tavoin voidaan luoda parempia edellytyksiä naisten urakehitykselle ja osallistumiselle alalle.

Kansainvälinen toiminta tarjoaa onnistumisen avaimet pelastusalan tasa-arvon kehittämisessä. Meidän ei kannata keksiä täällä pyörää uudelleen – kansainvälinen toiminta tarjoaa pelastusalalle mahdollisuuksia oppimiseen, verkostoitumiseen ja vaikuttamiseen.

Suomalaisella pelastustoimella on myös hyvä, ammattimainen maine maailmalla, joten on myös paljon asioita, joissa voimme edistää pelastustoimen kehitystä kansainvälisesti.

Olemme Pelastusalan naiset ry:ssä auttaneet vuorostamme myös muita maita tasa-arvon kehittämisessä ja aiomme jatkaa aktiivista kansainvälistä yhteistyötä jatkossakin. Jaamme mielellämme tietoamme ja kokemuksiamme täällä kotimaassa eri toimijoille eteenpäin.

Mira Leinonen puheenjohtaja Pelastusalan naiset ry

Kuva: Mira Leinonen

-42-

pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

KO LU M N I

Kansainvälisyys hätäkeskuspalveluissa H

ätäkeskuslaitos huolehtii hätäkeskuspalveluista Suomessa. Ahvenanmaa hoitaa hätäkeskuspalvelut omalla alueellaan.

Hätäkeskuslaitoksella on luonnollisesti kuitenkin myös kansainvälistä toimintaa. Ruotsin ja Norjan kanssa toimitaan yhteistyössä raja-alueella säännöllisesti pelastustoimen, ensihoidon, poliisin ja Rajavartiolaitoksen tehtävissä. Yhtenä yksityiskohtana voidaan mainita, että Utsjoella hätäpuhelut saattavat ohjautua Norjan puolella olevaan hätäkeskukseen. Norjaan ohjautuvat hätäpuhelut pystytään välittämään Hätäkeskuslaitokselle mutta joissakin tilanteissa kieliongelmat ovat johtaneet siihen, että näin ei ole menetelty. Jos näin käy, on aina mahdollista saada Suomessa olevaan hätäkeskukseen yhteys soittamalla Hätäkeskuslaitoksen kansainväliseen numeroon +358 9 2297 0908.

Hätäkeskuslaitoksen kansainvälinen numero on otettu käyttöön, koska on sellaisia tilanteita, joissa esim. vanhuksella on hätä ja hän soittaa omalle lapselleen, joka sattuu olemaan juuri sillä hetkellä ulkomailla. Kansainväliseen numeroon vastataan Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksessa, josta se välitetään hätäpuhelujonoon, jos on kyse hätäilmoituksesta. Numero löytyy mm. 112 Suomi -mobiilisovelluksesta.

Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus avustaa ulkoministeriötä sen toimialaan kuuluvissa avustavissa asiakaspalvelutehtävissä.

Käytännössä Hätäkeskuslaitos tuottaa ulkoministeriön ympärivuorokautisen konsulipäivystyspalvelun. Nämä yhteydenotot koskevat tavallisesti sitä, että Suomen kansalainen on joutunut ulkomailla ongelmiin esim. passi on kadonnut tai rahat on varastettu. Myös tämä päivystysnumero löytyy 112 Suomi -mobiilisovelluksesta.

hätäkeskuspalvelujen kehittämiseen. EENA järjestää joka kevät kansainvälisen konferenssin jossakin Euroopan maassa. Konferenssissa on yli 800 osallistujaa ja siellä on myös messuosasto, jossa on erilaisia palveluntuottajia esittelemässä omia tuotteitaan. Tänä vuonna konferenssi on huhtikuun lopussa Valenciassa, Espanjassa ja ensi vuonna saamme EENAn konferenssin Helsinkiin.

Pohjois-Amerikassa vastaava organisaatio on NENA eli Pohjois-Amerikan hätänumerojärjestö. NENA järjestää erilaisia tapahtumia Pohjois-Amerikassa ja suurin tapahtuma on tavallisesti kesäkuun loppupuolella. Tänä vuonna konferenssi on Floridan Orlandossa. Varsinainen messuosasto NENAn konferenssissa on todella laaja. Myös NENAn konferenssissa on tavallisesti ollut Hätäkeskuslaitoksen edustus.

Konferenssin aikana järjestetään tavallisesti vierailuja paikallisiin hätäkeskuksiin.

Kolmas suurempi tapahtuma on CCW eli Critical Communications World. Viime vuonna CCW oli Helsingissä. Hätäkeskuslaitos on osallistunut CCW:n tapahtumiin lähinnä Suomen ainutlaatuisen viranomaisyhteistyön, hätäkeskusjärjestelmän ja Virve-verkon ominai-

suuksien esittelyn kautta. CCW järjestetään tänä vuonna Dubaissa toukokuussa ja konferenssiin odotetaan yli 7 000 osallistujaa.

Nämä kolme organisaatiota tai tapahtumaa muodostavat erinomaisen yhdistelmän, jossa on mahdollista pysyä selvillä siitä, mitä uusia teknologioita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja laajemmin koko maailmassa ollaan kehittämässä.

Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos

Kansainvälistä järjestötoimintaa Hätäkeskuslaitos osallistuu Euroopan hätänumerojärjestö EENAn toimintaan yhteistyökokouksissa. Euroopan hätänumerojärjestö on verrattavissa CTIF-järjestöön eli EENA on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on kehittää ihmisten turvallisuutta lähinnä vaikuttamalla -43-

Puukauppaa ja metsänhoitopalveluita Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet puukauppaa suoraan Stora Enson kanssa jo vuodesta 1872.

Meiltä saat myös metsänhoitopalvelut kattavasti.

Oman alueesi metsäasiantuntijan ja ajankohtaiset puukauppaedut löydät osoitteesta storaensometsa.fi.

Metsäasioiden kanssa et ole yksin.

Pelastamisen arvoista

Rovaniemi (etelä) Metsäasiantuntija Vesa Pajari +358 40 162 4205 vesa.pajari@storaenso.com

-44-

Rovaniemi (pohjoinen) Metsäasiantuntija Janne Keränen +358 40 145 5592 janne.keranen@storaenso.com

Palavaa tahtoa ja taitoa tarjoaa kierrätyspalvelujen ja materiaalien moniosaaja: www.kuusakoski.com

Tilaa palokuntaasematunnukset verkkokaupastamme:

SPPL.FI Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Tyhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 34,90 €/pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 37,90 €/pari

Olkapoletit

Hinta: 31,90 €/pari

Olkavarsilaatat

Hinta: 26,90 €/kpl

Hihalaatat

Hinta: 31,90 €/pari

Nimilaatat

Hinta: 19,50 €/kpl

Verkkokaupastamme myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne.

-45-

VÄ E S TÖ N S UOJ ELU

Maailman kuuluisin väestönsuoja – satoja vierailuja kahden vuoden aikana

Kuvat: Nina Järvenkylä

Vierailijoita suojassa.

Merihaan kalliosuojaan on tutustunut lähes 200 eri kansainvälistä mediaryhmää sitten helmikuun 2022. Lisäksi lähes 300 asiantuntijaryhmää eri puolilta maailmaa on käynyt tutustumiskäynnillä Helsingin väestönsuojissa.

-46-

Mediaa Merihaassa.

K

oko maailma, Helsinki mukaan lukien, heräsi 24. helmikuuta 2022 uutiseen Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Uutiskuvat täyttyivät kuvista, joissa ukrainalaiset suojautuivat Venäjän pommituksilta metroasemilla ja kellareissa. Hyökkäyksen seurauksena kansainvälisen median huomio kiinnittyi myös Suomeen, ja varautumiseen.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos sai valtavan määrän yhteydenottoja, kun ensin

media ja sittemmin asiantuntijat, poliitikot ja diplomaatit eri puolilta maailmaa halusivat tutustua Helsingin väestönsuojiin ja väestön suojaamisen järjestelyihin. Sana oli kiirinyt, että Helsingissä on väestönsuojia, jotka ovat pitkästä rauhanajasta huolimatta edelleen olemassa ja käyttökunnossa, ja että suojia on rakennettu koko ajan lisää sitten 1940-luvun. ”Ukrainan sodan hyökkäysvaiheen alettua talvella 2022 suomalainen väestön suojaamisen malli on herättänyt laajaa kiinnostusta

VÄ E S TÖ N S UOJ ELU

Väes tönsuojat Helsingissä • Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa, joissa on noin 900 000 suojapaikkaa.

• Helsingissä on sekä kallio- että talosuojia.

• Suuri osa suojista on kaksoiskäytössä, eli niissä on esimerkiksi varastoja, pysäköintihalleja, urheilukenttiä ja kuntosaleja.

kansainvälisellä tasolla. Kansainvälistä mediaa ja korkea-arvoisia vieraita, kuten useiden länsimaiden diplomaatteja, senaattoreita, EU:n, YK:n ja Naton edustajia, on käynyt tutustumassa Helsingin väestön suojaamiseen ja toki myös kalliosuojiin, varautumisen ja väestönsuojelun yksikön päällikkö Petri Parviainen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kertoo.

Kaksoiskäyttö Pääsääntöisesti uutismediat haluavat nähdä ”pommisuojan” tai ”bunkkerin” tarkoittaessaan kalliosuojaa. Medioita suojissa kiinnostaa kaikki, kuten tilat, kuinka suojat toimivat, miksi niitä on rauhanaikanakin rakennettu ja mitä käyttöä suojilla on nykyisin. Uutismedioiden näkökulmana on pääsääntöisesti näyttää, miltä väestönsuojat näyttävät.

Yleinen reaktio Britannian yleisradioyhtiö BBC:stä pienempiin printtimedioihin on ollut wau-ilmiö: urheiluhallista saa väestönsuojan

Petri Parviainen

• Väestönsuoja on voitava kunnostaa väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa.

• Helsingin suurimmat yleisölle tarkoitetut kallioväestönsuojat sijaitsevat Kampissa, Itä-Pasilassa, Pohjois-Kontulassa ja Kalliossa, joissa kussakin on noin 10 000 suojapaikkaa.

• Tiedot yleisistä ja yhteiskalliosuojista löytyvät Helsingin kaupungin palvelukartasta.

• Talosuojien sijainti selviää kiinteistön pelastussuunnitelmasta.

Lisätietoja väestönsuojelusta Helsingissä: pelastustoimi.fi/helsinki/palvelut/ vaestonsuojelu-helsingissa/

tarvittaessa. Asia on todellisuudessa kuitenkin toisin päin: ensisijaisesti tilat ovat väestönsuojia, mutta rauhanaikana suojia käytetään esimerkiksi urheiluhalleina. Näin tilat ovat koko ajan käytössä, niitä huolletaan säännöllisesti ja ihmiset tuntevat tilat.

Asiantuntijoiden vierailuilla väestönsuojan esittely tehdään, vieraiden taustoista riippuen, keskittyen enemmin teknisiin yksityiskohtiin ja väestönsuojeluun liittyvään lainsäädäntöön.

Suurin osa väestönsuojavierailuista toteutettiin, ja toteutetaan edelleen, Merihaan kalliosuojassa Hakaniemessä. Merihaan suoja on näkynyt lukuisissa televisiouutisissa ja kuulunut radioaalloilla ympäri maailman, aina Japanista Yhdysvaltoihin ja eri Euroopan maihin. Suojan käytävät, salibandy- ja futsalkentät sekä lasten leikkiluola ovat tunnettuja maailmalla.

Vuoden 2023 aikana mediavierailujen määrä väestönsuojiin on hieman vähentynyt, asiantuntijavierailujen määrä sen sijaan on ko-

honnut. Etenkin Suomen NATOon liittymisen myötä kiinnostus väestönsuojeluun on muissa puolustusliiton jäsenmaissa kohonnut. ”Vierailijoiden kiinnostuksen kohteena on erityisesti väestön suojaamisen kokonaisuus, joka sisältää ”perinteisen” väestönsuojelun lisäksi myös kaupunkitasoisen väestön suojaamisen mallin, viranomaisyhteistyön, kolmannen ja neljännen sektorin toimijoiden osallistamisen ja huoltovarmuuden”, Parviainen kertoo asiantuntijavierailuista.

Hänen mukaansa vieraat ovat myös kiinnostuneet väestönsuojaamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, joka velvoittaa edelleen rakentamaan ja ylläpitämään väestönsuojia. ”Suomessa meillä on ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli, jota ei taida löytyä muualta maailmasta”, Parviainen kehuu.

Nina Järvenkylä viestintäasiantuntija Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Ostostien väestönsuoja Kontulassa.

-47-

L I I T TO H A L L I T U K S EN KO KOU K S E T JA U U DE T JÄ S EN E T LIITTOHALLITUS 5/23 Vuoden viides ja samalla viimeinen kokous pidettiin 3.11. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

K

suus-jaoston toimintasuunnitelman käsittely seuraavaan kokoukseen.

Käytiin läpi Palosuojelurahastolle lähetetyt avustushakemukset.

LIITTOHALLITUS 1/24

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 10 jäsenkandidaatin jäsenyys.

Todettiin liiton muodostuvan 1924 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristit nro 87, 88, 89 ja 90, 9 Ansioristiä sekä 13 Ansiomitalia ja liiton pöytästandaari nro I/17 Laajasalon VPK:lle (110 vuotta).

Päätettiin kutsua koolle liiton syysliittokokous tiistaiksi 12.12.2023 klo 12.00. Syysliittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Käsiteltiin syysliittokokouksessa esiteltävät asiat, kuten toimintasuunnitelma 2024, jäsenmaksut, talousarvio 2024, henkilövalinnat, tilintarkastajat, kunniapuheenjohtajuus ja kunniajäseniksi kutsuminen.

Käytiin läpi ja vahvistettiin jaostojen toimintasuunnitelmat vuodelle 2024, pois lukien Yritysturvallisuus-jaosto, jonka jaostokokousta ei ollut vielä järjestetty liittohallituksen kokoukseen mennessä. Jätettiin Yritysturvalli-

Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 22.1. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui kymmenen henkilöä.

UUDET JÄSENET 5/23

Smedberg Janne, ryhmäesihenkilö, koulutuspäällikkö, ryhmänjohtaja, hallituksen jäsen, Mynämäen VPK

Riskienhallinta Hakonen Susanna, johtava palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Yritysturvallisuus Alatolonen Marko, vastaava mestari, Outokumpu Stainless Oy / Keminmaan VPK

Pelastustoiminta Mäntysaari Markku, paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Kytömaa Jari, ryhmänjohtaja, palokunnan varapäällikkö, Mynämäen VPK Laine Ville, VPK:n puheenjohtaja ja ryhmänjohtaja, Mynämäen VPK Niittymaa Ville, palokunnan varapäällikkö, koulutuspäällikkö, Kiukaisten VPK Peltomäki Antti, palokunnan varapäällikkö, Ylöjärven VPK Sankari Joona, ryhmänjohtaja, Yläneen kk:n VPK -48-

K

okousmuodollisuuksien jälkeen valittiin liiton 1. varapuheenjohtajaksi Katja Ahola ja 2. varapuheenjohtajaksi Peter Johansson. Liittohallituksen esittelijäksi ja sihteeriksi valittiin Ari Keijonen sekä kirjuriksi Jaana Kovero. Työvaliokuntaan nimettiin liittohallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja toiminnanjohtaja Ari Keijonen sekä varapuheenjohtajat Katja Ahola ja Peter Johansson. Hyväksyttiin tilinkäyttöoikeudet, käytiin läpi liiton toimihenkilöt sekä voimassa olevat ohjesäännöt ja muut säännöt. Vahvistettiin, että ohjesäännöt ovat voimassa.

Vahvistettiin 15 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1919 jäsenestä sekä 13 kannattajajäse-

Varautuminen ja väestönsuojelu

nestä. Lisäksi myönnettiin kolme Ansioristiä ja kaksi Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antama lausunto; SFS-käsikirjan 59 Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Palavat nesteet ja kaasut. Liite ”Vety”.

Nimettiin liiton edustajaksi Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hankkeen ohjausryhmään Milla Tuominen ja varajäseneksi Mikko Poutala. Palo- ja Pelastustieto ry:n hallitukseen kaudelle 2024–2026 Markus Viitaniemi ja varajäseneksi Terhi Kallio. Palo- ja Pelastustieto ry:n yhdistyskokouksiin vuodelle 2024 toiminnanjohtaja Ari Keijonen. FEU-delegaateiksi vuodelle 2024 nimettiin Veli-Pekka Ihamäki, Peter Johansson ja Torbjörn Lindström sekä varadelegaatiksi Ari Keijonen. Käytiin läpi ja hyväksyttiin 1.1.2024 tilanteen mukainen edustajaluettelo.

Käytiin läpi ja vahvistettiin Yritysturvallisuus-jaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2024.

Kutsuttiin koolle kevätliittokokous keskiviikoksi 10.4.2024 klo 16.15 Palopäällystöpäivien yhteyteen Jyväskylän Paviljonkiin.

Kevätliittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Lehtimäki Teemu, palopäällystötutkinnon opiskelija, Pirkanmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Jokivalli Tomi, toimitusjohtaja, Turvanvuoksi Oy

Ehn Johan, chef, Alarm- och lägescentralen Ålands Polismyndighet Läckström Niklas, palokunnanpäällikkö, Sökö Sommarö FBK VPK Sivula Jim-Henrik, palokunnanpäällikkö, Nurmijärven Keskus VPK Turkulainen Juha, ryhmänjohtaja, Rautpohjan VPK Weckman Miska, työmaapalveluiden koordinaattori, HRK Konevuokraamot

Yritysturvallisuus

Varautuminen ja väestönsuojelu

Mursu Jukka, paloinsinööri, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Iso-Lauri Sami, pelastusylitarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Leinonen Hanna, palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Tiia Tiesmäki, pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

UUDET JÄSENET 1/24 Riskienhallinta

Pelastustoiminta Hasko Riikka, kehittämispäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Henriksson Sebastian, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Jylhä Juha, ylipalomies, Lapin pelastuslaitos

Hallinto ja tukipalvelut Turpeinen Maija, koulutusmestari, Keski-Suomen pelastuslaitos Uusinarkaus Seppo, pelastuspäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Olli Korteniemi aloitti Palopäällystöliiton koulutuspäällikkönä Kuva: Terhi Kallio

Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta uudistua vielä kerran ja panostan olemassa olevat voimavarat tämän tehtävän hoitamiseen.

K

äynnistelen uraani täällä Palopäällystöliitossa parhaillaan. Tulin liiton palvelukseen aluksi osa-aikaisena, mutta elokuun alusta alkaen muutun kokoaikaiseksi työntekijäksi. Tehtävä tuli eteeni vähän puskista, mutta ajoitus oli minulle tähän tilanteeseen kyllä lähes täydellinen. Suunnitelmani oli jatkaa ennen eläköitymistä vielä pari vuotta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa, mutta henkilökohtainen uudistumisen halu ajoi vielä eteenpäin. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta uudistua vielä kerran ja panostan olemassa olevat voimavarat tämän tehtävän hoitamiseen.

Tänne Palopäällystöliittoon oli suhteellisen helppo tulla, koska olen pääsyt seuraamaan liiton toimintaa luottamishenkilönä eri tasoilla aika läheltä ja useat liiton työntekijät tunnen jo pidemmältä ajanjaksolta. Esimerkiksi toiminnanjohtajan, Keijosen Arin olen tuntenut 80-luvun puolesta välistä alkaen pelastuslaitokselta eri tehtävissä ja myös ystävänä vapaa-ajalta.

Minun palokuntaurani on alkanut Oulun kaupungin palolaitoksella vuonna 1981,

josta päädyin Vantaa / Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kautta Jokilaaksoihin, siltä Kymenlaaksoon ja lopuksi jälleen palopäälliköksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle.

Työrooleja matkan varrella on kertynyt sairaankuljettaja / ensihoitajasta läpi palopuolen ura- ja koulutusputken palomiehestä aina ylempään päällystöön saakka.

Tulevia koulutuspäällikön työtehtäviä miettiessä tässä perehtymisen alkumetreillä pitää kyllä todeta, että Uurasmaan Pasilta periytyvien tehtävien hoitaminen kunniakkaasti on iso haaste. Pasin laaja kontaktiverkosto, rautainen ammattitaito, hyvä ote tehtävien hoitamiseen sekä laaja näkemys alan kentän tarpeista asettaa omalle osaamiselleni suuret vaatimukset, eli perehdytyksen saamisen tarve on valtava ja uuden oppiseen täytyy panostaa. Toivon, että hankittu näkemys, positiivinen elämänasenne, monipuolinen urani eri tehtävissä ja useissa pelastuslaitoksissa auttaa tämän tehtävän hoidossa.

Omissa työtehtävissä olen ollut kiinnostunut ja saanut kokemusta sekä laajan näkemyksen pelastustoimintaan liittyvis-

tä eri osa-alueista, henkilöstöjohtamisesta, varautumisesta, osaamisen kehittämisestä sekä työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja työolojen kehittämisestä. Työtäni koulutuspäällikkönä pyrin tekemään motivoituneena ja vastuullisesti vaativalla asenteella.

Esimiestyössäni arvostan ihmisten osaamista ja pyrin jatkuvasti kehittämään työyhteisöni osaamista ja hyvinvointia. Tärkeänä pidän toimivia yhteistyösuhteita. Koen uudessa tehtävässä tärkeäksi kentän tarpeen kuulemisen ja huomioimisen tulevien koulutustapahtumisen järjestämisessä. Ajatukseni on myös toimia avoimen positiivisesti kenttää kuunnellen ja ottaa rohkeasti käsittelyyn uusia mahdollisia kenttää palvelevia aihealueita.

Omina harrastuksina voisin mainita musiikin, matkailun, keikoilla käynnin, moottoripyöräilyn ja kaiken näköisen aktiivisen puuhastelun kaikkialla, niin kotona kun töissäkin.

Olli Korteniemi koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto -49-

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Vuonna 2023 myönnetyt ansiomerkit Liittohalllituksen kokous 1/23 Ansioristi

Ansioristi

Mustonen Leena, varapuheenjohtaja, Kaakkois-Suomen palokuntanaiset ry

Björkman Sven, sammutusmies, Isnäs FBK

Rajaniemi Ismo Eerik, hallituksen jäsen, Sodankylän VPK

Eilola Mika Tapio, henkilöstöpäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Ansiomitali

Hasari Marko, toimitusjohtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Waldén Kirka Mikael, johtava palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos

Liittohalllituksen kokous 2/23 Erityisansioristi nro 83

Vaarantunnuksin ”30.5.2023 Vantaa” Manadir Abdel-Aziz, Ansiomerkkiä haettu maallikon neuvokkaasta alkusammutuksesta, jonka ansiosta tahallisesti sytytetty kirkkorakennuksen jo edennyt alkupalo sammutettu, lisäksi tilannetta varjosti sytyttäjän uhkaava käytös alkusammuttajaa kohtaan.

Kirvesniemi Markku, pelastusylitarkastaja (eläkk.), Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Oinonen Mikko Tapani, palokunnanpäällikkö, Turun VPK

Ansioristi

Liittohalllituksen kokous 4/23 Tuliristi nro 115

Haagenrud Nils-Erik, palopäällikkö, eläkkeellä Hirvonen Juha, yksikönjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan VPK Koskimaa Heikki Tapio, vanhempi sammutusmies, Artjärven VPK Koskimaa Kari Tapani, yksikönjohtaja, Artjärven VPK Lehtinen Jari-Pekka Juha, aluepalopäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Mustakangas Ilkka, puheenjohtaja, Suomen pelastusalan ammattilaiset Nikula Kim, järjestön johtaja, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL Ollikainen Ari Tapio, yksikönjohtaja, Artjärven VPK Tukonen Antti Kalevi, yksikönjohtaja, Artjärven VPK

Koivunen Aki, kunniapäällikkö, hallituksen varapuheenjohtaja, Laajasalon VPK

Erityisansioristi nro 86

Paavilainen Mika, hallituksen puheenjohtaja, Laajasalon VPK

Ansioristi

Artela Kaj, palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Forssas Kari, paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Jansson Timo, paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Lemola Markku, yksikönjohtaja, Heinäjoen VPK

Ansiomitali

Mäki Heikki, ylipalomies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Eerikäinen Mikko, vanhempi sammutusmies, hallituksen jäsen, Hämeenlinnan VPK

Saari Pasi, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos

Auvinen Jouni, palokuntaveteraani, Hämeenlinnan VPK

Halonen Perttu, palokunnanpäällikkö, Helsingin VPK Kekki Joonas, palokunnanpäällikkö, Porin VPK Kylkilahti Hannu Tapio, veteraaniosaston puheenjohtaja, Tampereen VPK Juntunen Mikko Johannes, ryhmänjohtaja, Rautpohjan VPK Wallenius Jan, palokunnanpäällikkö, Långvik FBK

Liittohalllituksen kokous 3/23 Tuliristi nro 114

Isotalo Matti Veijo, pelastuspäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 84

Haverinen Mika, pelastuspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 85

Parikka Mikko, palo- ja suojelupäällikkö, Stora Enso Imatran tehtaat

-50-

Rajala Juha, vs. pelastuspäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Saarinen Kai, palokunnanpäällikkö, Pyhärannan VPK Saarinen Stig, palomestari, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Saasmo Merja, hallinnon palvelupäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Sandström Tom, vanhempi sammutusmies, hallituksen jäsen, Laajasalon VPK Veija Jari, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos

Ansiomitali

Asovaara Ari, palomies, vs. paloesimies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Enqvist Petri, paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos Forsell Mikael, paloesimies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Järvelä Harri, paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos Kivi Marko, ruiskumestari, Pirkanmaan pelastuslaitos Korhonen Janne Juha Pekka, yksikönjohtaja, varapuheenjohtaja, Lahden VPK

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Korhonen Jari, paloesimies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Kylänen Päivi Hannele, valvontapäällikkö, Lapin pelastuslaitos

Ansiomitali

Alander Juha, valmiuspäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Kärkkäinen Antti, koulutussuunnittelija, Pirkanmaan pelastuslaitos

Hurjanen Teemu, palopäällikkö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Laakkonen Kalevi, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos

Ilmarinen Mika, paloesimies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Lehtovaara Mika, palomies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Jyrkinen Jyri, paloesimies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Leppänen Jari, paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos

Jämsén Veera, SHQ-Manager, Fortum Power and Heat Oy

Naskali Ville, apulaispalopäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos

Koivula Pasi, paloesimies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Niittyniemi Sami, apulaispalopäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos

Koukku Mika, palomestari, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Pietiläinen Jarkko, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos

Nuuttila Markus, paloesimies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Reiman Hanne, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos

Orkola Mika, palomies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Suomela Ville, paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos

Rikala Janne, paloesimies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Törnroos Klas Jörgen Kristian, paloesimies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Salovaara Heli, koulutuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Uurasmaa Severi, palomies, paloesimies sij., Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Sipola Janne, ylipalomies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Varho Topi, paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos Wennberg Iiro, paloesimies, Pirkanmaan pelastuslaitos

Välkkynen Petri, ylipalomies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Lämpimät onnittelut kaikille palkituille!

Liittohalllituksen kokous 5/23 Erityisansioristi nro 87

Savolainen Markku, kehittämispäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö esittäjänä Suomen Palopäällystöliitto

Erityisansioristi nro 88

Pitkänen Jani, pelastuskomentaja, Helsingin pelastuslaitos esittäjänä Suomen Palopäällystöliitto

Erityisansioristi nro 89

Markkanen Kimmo, tukipalvelupäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos esittäjänä Suomen Palopäällystöliitto

Tuliristi

Erityisansioristi

Ansioristi

Ansiomitali

Erityisansioristi nro 90

Mensala Ville, pelastusjohtaja, Keski-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Suomen Palopäällystöliitto

Ansioristi

Aarto Markus, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos Ahola Katja, valmiuspäällikkö, Palta Gröndahl Mika, johtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koskimäki Ilkka, poliisipäällikkö, Itä-Uudenmaan poliisilaitos Kurvinen Olli-Veikko, toiminnanjohtaja, Helsingin pelastusliitto Lonka Harriet, projektipäällikkö, Pohjois-Savon liitto Villanen Marko, palomestari, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Vuorenpää Joona, toiminnanjohtaja, Finnsecurity Winter Jani, Helpe Oy:n hallituksen puheenjohtaja; Helsingin VPK

-51-

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Edustukset eri toimielimissä 2024 Alkusammutuskoulutustyöryhmä SPEK (LH 1/10, 5 §/2) Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

CTIF:n kansallinen komitea SPEK (LH 5/22, 56 §/1) Veli-Pekka Ihamäki, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

FEU-neuvosto, 2024 (LH 1/24, 11 §/3) Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Torbjörn Lindström, pelastuspäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Peter Johansson, pelastusjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos varadelegaatti: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Huoneistopalot, asukkaiden altistuminen ja pelastuslaitosten toimintaohjeet -hankkeen ohjausryhmä, 1.4.2023–30.6.2025 Pelastusopisto (LH 4/23, 43 §/1) Petri Strandberg, palomestari, Helsingin pelastuslaitos varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Sisäministeriö (LH 1/22, 10 §/4) Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Paloilmoitinsuositustyöryhmä Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö (LH 5/19, 55 §/3) Olli Korteniemi, palopäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Palokuntien taloudellisten vaikutusten ja sosiaalisten hyötyjen (SROI) arviointihanke SPEK (LH 2/23, 22 §/2) Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Palo- ja Pelastustieto ry:n hallitus, 2024–2026 (LH 1/24, 11 §/2) Markus Viitaniemi, pelastusjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos varajäsen: Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Palo- ja Pelastustieto ry:n yhdistyskokoukset (LH 1/24, 11 §/4) Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Palosuojelun Edistämissäätiön hallitus, 2023–2025

Sisäministeriö (LH 3/21, 33 §/2) Juhani Carlson, pelastusjohtaja, Kymenlaakson pelastuslaitos

(LH 5/22, 56 §/2) Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Jorma Alho, pelastuspäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

NouHätä!-kampanjan ohjausryhmä, 2022–2025

Palosuojelurahaston hallitus järjestöjen edustaja,

Kansallisen katastrofiriskien hallinnan yhteistyöverkosto

SPEK (LH 2/23, 22 §/3) Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Metsäpalovarautuminen pelastuslaitoksilla 2025, 1.1.2023– 31.12.2024

Palosuojelurahasto (LH 2/23, 22 §/4) Jarno Majaniemi, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä -hanke Pelastusopisto (LH 4/22, 42 §/1) Jani Björn, palokunnanpäällikkö, Mikkelin VPK varajäsen: Terence Sam, palomestari, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen kehittäminen -hankkeen ohjausryhmä, 1.10.2023–31.10.2024 Pelastusopisto (LH 5/22, 56 §/4) Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos varajäsen: Mikko Puolitaival, riskienhallintapäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos

-52-

Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman koordinointiryhmä

1.3.2023–28.2.2026

SM/PEO (LH 2/23, 22 §/1) Mika Kontio, pelastusjohtaja, Pirkanmaan pelastuslaitos varajäsen: Kai Vainio, Kiukaisten VPK

Palosuojelurahaston innovaatiopalkintoraati, 15.4.2023–28.2.2026

Palosuojelurahasto (LH 3/23, 33 §/1) Outi Salo, erityisasiantuntija, sisäministeriön pelastusosasto varajäsen: Pasi Uurasmaa, koulutusasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Paloturvallisuusviikon ohjausryhmä, 2022–2025 SPEK (LH 2/23, 22 §/3) Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusalan vuoden viestintäteko -raati Pelastustieto (LH 1/23, 11 §/2) Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA Pelastuslain uudistamishankeen työryhmä

Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) seurantakomitea

Sisäministeriö (LH 4/21, 50 §/1) Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Sisäministeriö (LH 2/22, 23 §/1) Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa -hanke

Sopimuspalokuntien koulutuksen kehittämisverkosto

Pelastusopisto (LH 3/22, 33 §/1) Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusopiston neuvottelukunta, 1.6.2023–31.5.2027 Sisäministeriö / Pelastusopisto (LH 3/23, 33 §/2) Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden yhteistyörakenteen johtajakokous Sisäministeriö (LH 2/21, 23 §/2) Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen muistotaulutyöryhmä Sisäministeriö (LH 5/22, 56 §/3) Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hankkeen ohjausryhmä Pelastusopisto (LH 1/24, 11 §/1) Milla Tuominen, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen kansallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä Sisäministeriö (LH 2/22, 33 §/4) Mika Eilola, henkilöstöpäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos varajäsen: Milla Tuominen, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistyöryhmä, 1.10.2019– 31.12.2024

Sisäministeriö (LH 5/19, 66 §/1) Tuula Kekki, tutkimuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä

Pelastustoimen työskentely tiealueella -ohjeen valmistelu Sisäministeriö (LH 3/22, 33 §/3) Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusopisto (LH 5/17, 52 §/3, edustajan muutos: LH 5/20, 53 §/4, toinen edusta-jan muutos: LH 3/21, 33 §/1) Pasi Uurasmaa, koulutusasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä (LH 5/19, 55 §/4) Ilkka Horelli, johtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto varajäsen: Mika Gröndahl, puheenjohtaja, Kirkkonummen Palokunnat ry

SR 234 Palokuntakalusto (ent. Palotekninen komitea TK 108) Suomen standardisoimisliitto (LH 2/06, 19 §/1) Mikko Särmä, paloinsinööri, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitus (LH 5/22, 56 §/5) Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuusto, 2020–2022 (SPPL:n kirje 2.5.2016, LH 1/17, 7 §/2) Pauli Nurminen, talous- ja hallintopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos varajäsen: Torbjörn Lindström, pelastuspäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tulityötoimikunta SPEK (LH 5/17, 52 §/4 ja LH 4/18, 40 §/2) Kari Hakala, opettaja, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Mikko Parikka, palo- ja suojelupäällikkö, Stora Enso Imatran tehtaat

Turvallisuusalan järjestöforum Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Turvallisuustekniikan neuvottelukunta, 2021–2024 TEM (LH 6/20, 63 §/6) Tarja Asikainen, palotarkastaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Vahinkoalan auktorisointiryhmä Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Vuoden palomies -toimikunta, 2023–2024 Vuoden palomies -toimikunta (LH 1/23, 11 §/3) Mika Haverinen, pelastuspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos Jarno Joensuu, paloesimies, Satakunnan pelastuslaitos.

Pelastustoimen viestintäverkosto Sisäministeriö (LH 3/19, 34 §/2) Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

RescTRUST-hankkeen ohjausryhmä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (LH 3/23, 33 §/3) Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Saku Sutelainen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

-53- -53-

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Uutuutena hautakivimerkki

P

alopäällystöliitolla on nyt tarjota hautakivimerkki pelastusja/tai turvallisuusalalla toimineen henkilön elämäntyön ja/ tai harrastuksen muistolle. Se on kaunis kunnianosoitus, josta myös jälkipolvet voivat tunnistaa vainajan elämäntarinaa.

Merkki on halkaisijaltaan 60 mm ja vahvuudeltaan noin 5 mm pronssinen merkki. Siinä on koholla olevat kuviot ja sen pohja on tyylikkäästi patinoitunut. Merkki kiinnitetään hautakiveen tai uurnalehtoon piilokiinnityksenä tunnuksen takana olevalla kierretapilla.

Myös kuolinilmoitukseen voi liittää vastaavanlaisen mustavalkoisen tunnuksen.

Sekä pronssinen hautakivimerkki että digitaalinen tunnus tilataan Palopäällystöliiton verkkokaupasta osoitteesta: sppl.fi/tuote/hautakivimerkki/

25.–26.9.2024 | Hybriditapahtuma: Keilaranta 1, Espoo Suomen kokonaisturvallisuuden edistäminen ja viranomaisten ajankohtaiset ilmiöt 2024.

1. Kansallinen turvallisuus 2. Henkilöstön koulutus ja valmius 3. Terrorismi, jengiväkivalta ja maahanmuutto 4. Häiriötilannejohtaminen ja moniviranomaisyhteistyö 5. Hybridivaikuttaminen ja tekoäly

Tiesitkö: Suomen Palopäällystöliiton jäsenenä osallistut edullisemmin.

-75€

lipun hinnasta koodilla SPPL75 Liput alk. 595 €, etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

Tutustu tapahtumaan ja hanki liput etuhinnalla: professio.fi/viranomaispaivat Järjestäjäkumppanina Suomen Palopäällystöliitto.

-54-

X

M EN TA A L I H Y V I N VO I N T I

Posttraumatyöpajat tutuiksi Palopäällystöliiton järjestämä pelastusalan posttraumatyöpaja on kolmipäiväinen tapahtuma, jossa voidaan purkaa sinne osallistuvan henkilön yksittäistä tai useaa kuormittavaa tapahtumaa sekä kumulatiivista kuormitusta. Tänä vuonna työpajoja on yksi keväällä ja yksi syksyllä. ”Meille pelastusalalla työskenteleville on helppoa ajatella, että työssä kohtaamamme tilanteet ovat normaali osa omaa elämäämme. Tämä on kuitenkin itse luomamme harha ja hyvin kaukana normaalista”, kuvailee palomestari Markku ”Holle” Holopainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Työpajoista saa infoa, tukea ja oivalluksia Posttraumatyöpajojen toiminnassa on kolme osaa. Ne ovat vertaistuellisuus, koulutettujen asiantuntijoiden (psykoterapeutit) kanssa työskentely sekä tiedon saaminen kuormituksen ja stressin kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta siviilielämään ja työhön.

Vertaistuellisuudella saa tunteen, ettei ole yksin asioidensa kanssa. ”Luottamuksellisuus ja vertaistuellisuus on posttraumatyöpajoissa niin vahvaa, että sen myötä osallistuja uskaltaa puhua ja siten myös oivaltaa asioita itsestään ja ammatistaan”, kertoo työpajojen johtaja, erityisasiantuntija Saku Sutelainen Palopäällystöliitosta. ”Posttraumatyöpaja oli 40-vuotisella virkaurallani ensimmäinen kerta, kun pääsin puhumaan ammattilaisten, vertaistukihenkilöiden ja kollegoiden kanssa asioista ja tunteista. Työpajassa vallitsi hyvähenkinen, luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri.

Ymmärsin, etten ole asioiden kanssa yksin”, Holopainen avaa.

Koulutettujen asiantuntijoiden kanssa käsitellään kuormitusta ja niitä juurisyitä, jotka tunteita aiheuttavat. Kuormittavin osa käydään kahdenkeskisesti psykoterapeuttien kanssa läpi. Näitä keskusteluja ei myöskään

kirjata ylös minnekään. Asiantuntijat käyttävät erilaisia menetelmiä riippuen kuormituksen aiheuttajasta.

Kolmantena teemana on informaation kertominen kuormituksesta ja stressistä; miten ne syntyvät, mitä ne vaikuttavat ihmiseen ja millä tavoin ne lopulta heijastuvat kotiin ja työhön. ”Opin vihdoin ja viimein ymmärtämään, että työssä kertyneestä alitajuntaisesta kuormituksesta saa, voi ja pystyy pääsemään eroon puhumalla. Kenenkään ei tarvitse kantaa henkistä kuormaa liian pitkään – eikä antaa sen vaikuttaa omaan ja läheisten elämään”, Holopainen sanoo.

Pelastusalan työntekijä posttraumatyöpajassa Palopäällystöliiton järjestämät posttraumatyöpajat on suunnattu ennen kaikkea pelastusalan ja ensihoidon työntekijöille. Työpajaan hakevalla voi olla taustalla mikä tahansa tapahtuma tai pitkäaikainen kuormitus, mikä kapeuttaa työssä jaksamista. Sitä voi olla lyhyempi pinna kotona tai töissä, kyynistyminen ja tunne, kun mikään ei tunnu oikein miltään tai uni-, keskittymis- tai muistivaikeudet. Tai voi olla vähän epänormaali olo, minkä syytä ei oikein osaa sanottaa, mutta jota voisi olla tarpeen käsitellä. ”Posttraumatyöpaja oli valtavan positiivinen kokemus niin oman itseni takia kuin roolissani esihenkilönä. Se antoi paljon hyvää ja toi voimavaroja tulevillekin työtehtäville”, kertoo posttraumatyöpajan käynyt lääkintäesihenkilö Timo Åhs Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. ”Olin tyypilliseen tapaan

Kuva: Teemu Heikkilä

ajatellut aina, etten tarvitse tämän tyyppistä toimintaa, mutta työpajan jälkeen ihmettelin, miksen ollut tehnyt sitä jo aiemmin.”

Pelastusalan posttraumatyöpajaan voi hakea mukaan, vaikkei itse tunnista, mistä omat oireet johtuvat. Kynnys hakeutua mukaan on yhä todella korkea. Moni turhaan miettii, että viekö paikan joltain toiselta. ”Tämä ei ole mikään kilpailu, kenellä on ollut pahin keikka. Tästä on hyötyä niin työhön kuin siviiliin”, Sutelainen muistuttaa. ”Aika nopeasti käymäni posttraumatyöpajan jälkeen olin ensihoitajana ja kenttäjohtajana melko vaativalla työtehtävällä. Koen, että olin työpajan ansiosta valmiimpi hoitamaan sen kaikilta vaativuusasteiltaan”, Åhs arvioi. ”Työpajan jälkeen oma tunnelmani oli äärimmäisen vapautunut ja helpottunut. Nyt on helpompi ymmärtää omaa, kollegoiden ja alaisten tilannetta – reagointia työn aiheuttamaan pitkäkestoiseen ja usein huomaamattoman salakavalaan stressiin”, Holopainen ynnää.

Ilmoittautuminen syksyn posttraumatyöpajaan Pelastusalan syksyn 2024 posttraumatyöpaja pidetään viikolla 39 Peurungassa. Haku siihen on huhtikuun lopusta kesäkuun alkupuolelle. Seuraa Palopäällystöliiton ilmoituksia ja viestintää tarkemmasta ohjelmasta ja hakuohjeista.

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija Suomen Palopäällystöliitto -55-

Kevätliittokokous 2024 Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n kevätliittokokous järjestetään keskiviikkona 10.4.2024 klo 16.15 Palopäällystöpäivien yhteydessä Jyväskylän Paviljongissa (Lutakonaukio 12, 40100 Jyväskylä).

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Tervetuloa kokoukseen!

Kutsu Suomen paloveteraanien 43. Kuusapilakongressiin Arvoisat Suomen paloveteraanit, vuoden 2024 Kuusapilakongressi pidetään Porissa Virkistyshotelli Yyterissä, keskiviikkona 15.5.2024 alkaen klo 9.00.

Ilmoittautuminen

Majoitus

Lisätiedot ja muutokset

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 15.4. osoitteeseen janssilasse@gmail.com.

Majoitus on yhden tai kahden hengen huoneissa.

Osallistumismaksu

Kahden hengen huoneet 65,00 eur/hlö/vrk/2HH 110,00 eur/höä/vrk/1HH

Kongressia koskevissa kysymyksissä: Tapio Kumpulainen, puheenjohtaja tk52kumpulainen@dnainternet.net, p.

040 572 4967

Osallistumismaksu sisältää ohjelman lisäksi tulokahvin, lounaan noutopöydästä ja iltapäiväkahvin sekä vierailumahdollisuuden Satakunnan paloautomuseoon Porissa.

Osallistumismaksu on 50 euroa, joka on maksettava viimeistään eräpäivänä 15.4. tilin nimi: Porin palolaitoksen veteraanit tilinumero: FI 78 5700 7820 0580 60 Maksutiedoissa on ilmoitettava paikkakunta ja osallistujien lukumäärä.

-56-

Hinta sisältää kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön niiden aukioloaikoina ja aamiaisen.

Tarjous on voimassa 15.4.2024 asti.

Huonevaraukset tai mahdolliset majoitustiedustelut p. 02 628 5300 tai myynti@virkistyshotelli.fi .

Muita varauskeinoja ei voi käyttää.

Huonevaraukset koodilla "KUUSAPILA".

Yhdyshenkilömuutokset: Lasse Jäntti janssilasse@gmail.com

Tervetulloo Porrii ja Yyterii!

Palopäällystöliiton tulevia koulutuksia ja tapahtumia 2024 Lisäksi kevään aikana aloitetaan muun muassa toinen Onnettomuuksien ehkäisyn täydennyskoulutusohjelma, pidetään kuukausittaiset Tunti turvaa -webinaarit ja monta muuta ajankohtaista tilaisuutta.

Ajantasaista tietoa tarjonnastamme saat sähköpostiin tulevasta koulutustiedotteesta, ajankohtaistiedotteesta ja verkkosivuiltamme.

Myös sosiaalisen median kanavat kannattaa ottaa seurantaan.

9.–11.4.

Palopäällystöpäivät 2024, Jyväskylä

6.–8.5.

Opetusalan turvallisuusfoorumi 2024, Hki–Sto–Hki

20.–21.5. Onnettomuuksien ehkäisyn koulutusohjelma, moduuli 1, pk-seutu 21.–22.5. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2024, Tampere 22.–23.5. Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Imatra 22.–23.5. Energy Transition Safety Forum 2024, Vantaa 25.5.

Palokuntien SM-kilpailut, Hämeenlinna

14.6. 21. Palopäällystö Golf, Laukaa 25.–26.9. Viranomaispäivät, Espoo (yhteistyössä Professio)

Palopäällystöpäivät Jyväskylä 9.–11.4.2024 Vuorovaikutusta!

Ajankohtaista!

Palopäällystöpäivät kokoaa taas yhteen pelastusja turvallisuusalan väen vuoden tärkeimpään tapahtumaan.

Ohjelman pääteemat ovat näkymää pelastuksen ja turvallisuuden arjesta ja näiden tulevaisuudesta:

Kolmen päivän intensiivisessä ohjelmassa on myös väljyyttä keskusteluille ja kohtaamisille alan tärkeiden kumppaneiden kanssa.

Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa sppl.fi.

#ppp2024

• Ilmastoturvallisuus ja ilmastonmuutokseen varautuminen

• Viranomaistoimintaan vaikuttaminen disinformaation keinoin

• Tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen • Aurinkomyrskyt uhkana • Räjähdysonnettomuudet Ruotsissa • Keho ja mieli – pelastusalan tärkeimmät työkalut

• Miten Nato näkyy ja tulee näkymään pelastustoimessa

Ilmoittaudu viim. 19.3. sppl.fi Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube: @palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi