Esiopetussuunnitelma (2014) by Paimion kaupunki

Kltk 26.3.2013/7

”Mikään ei ole turhaa mistä jää muisto!”

Sisällysluettelo Johdanto 1. Esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet 2. Esiopetuksen toteutuminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen 2.2 Oppimiskäsitys 2.3 Oppimisympäristö 2.4 Työtavat 3. Tavoitteet ja sisällöt 3.1 Eheyttäminen 3.2 Kieli ja vuorovaikutus 3.3 Matematiikka 3.4 Etiikka ja katsomus 3.5 Ympäristö- ja luonnontieto 3.6 Motoriikka sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys 3.7 Taide ja kulttuuri 3.7.1 Musiikki ja tanssi 3.7.2 Kuvallinen ilmaisu 3.7.3 Draama 4. Kasvun ja oppimisen tukeminen 4.1 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa 4.1.1 Esiopetuksen yleinen tuki 4.1.2 Esiopetuksen tehostettu tuki 4.1.3 Esiopetuksen erityinen tuki 4.2 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 4.2.1 Erityisopetus 4.2.2 Pidennetty oppivelvollisuus 4.2.3 Oppilashuolto (muutettu kltk 10.6.2014/§56) 4.2.4 Turvallisuuden edistäminen 4.2.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 4.3 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus 5. Yhteistyö 5.1 Kasvatuskumppanuus 5.2 Yhteistyö koulun kanssa 5.3 Esiopetuksen verkosto

6. Esiopetuksen suunnittelu ja arviointi 6.1 Esiopetussuunnitelman laadinta 6.2 Esiopetuksen arviointi LIITTEET Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys Oppimisssuunnitelma/Hojks

JOHDANTO Paimion esiopetukselle alettiin rakentaa yhteistä linjaa 1995, jolloin valmistuivat Paimion esiopetuksen perusteet. Esiopetuksen tehtävänä on toteuttaa niitä oikeuksia jotka YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsille kuuluu. Lakisääteisen esiopetuksen valmistelun myötä näitä perusteita on tarkistettu 2000 ja täydennetty valtakunnallisten esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi lain astuttua 1.8.2001 voimaan. Esiopetussuunnitelma päivitettiin (ensimmäisen kerran) 2004. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on uudistettu 2010. Muutoksen lähtökohtana on laki perusopetuslain muuttamisesta. Perusteiden pohjalta tehtiin uusi päivitys kaupungin esiopetussuunnitelmalle keväällä 2011. Kaupungin esiopetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokainen päiväkoti tekee oman esiopetuksen opetussuunnitelman. Paimiossa esiopetus ja varhaiskasvatus siirtyivät vuonna 2012 sivistystoimen alaisuuteen. Elokuun 2010 alusta voimaan tulleet oppilashuoltoa koskevat perusopetuslain muutokset ovat selventäneet oppilashuollon käytäntöjä antaen hyvän selkänojan koko esiopetukselle. Paimion kaupunki ja Sauvon kunta saivat vuonna 2009 valtion avustusta yhteiseen esi-, perus- ja lukio-opetuksen oppilashuollon kehittämishankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on ollut yhtenäistää oppilashuollon käytäntöjä ja kehittää nivelvaiheiden yhteistyötä eri kouluasteiden välillä sekä lisätä huoltajien kanssa tehtävää työtä oppilashuollon puitteissa. Lisäksi tavoitteena on ollut moniammatillisen verkostotyön laajentaminen eri hallintokuntien välillä. Keskeisenä osana hankkeessa on ollut molempien kuntien yhteisen oppilashuollon käsikirjan laatiminen. Kasvun ja oppimisen tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki muodostavat kokonaisuuden, joka on perustana paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä kasvun ja oppimisen tuen käytännön toteuttamiselle. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Esiopetus rakentuu aktiivisen, kokeilevan sekä vuorovaikutuksellisen oppimisen varaan, jossa lapsen omat ja toisten ajatukset kohtaavat. Esiopetusryhmässä lapselle tarjotaan kasvuympäristö, johon kuuluu huolenpitoa, kasvatusta ja opetusta. Lapsi voi luoda, tutkia ja kokeilla sekä tuntea onnistumisen iloa. Hän oppii myös yhdessä elämisen ja ryhmässä toimimisen taitoja. Keskeinen toimintatapa esiopetuksessa on leikki. Sen avulla lapsi työstää kokemuksiaan ja oppimaansa. Toiminnan sisällöt tuovat oppimiseen tarkoituksenmukaisuutta ja haasteellisuutta. Paimiossa esiopetukselle luodaan pohjaa päivähoidossa 4-vuotiaille(Neppari) ja 5-vuotiaalle(Viisari) tehtävillä havaintolomakkeilla, joiden toteutukseen osallistuvat koti, päivähoito ja neuvola. Esiopetusikäisen lapsen taitoja ja tarpeita kartoitetaan konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja lastentarhanopettajien työtiiminä tekemän tehtäväsarjan avulla.

Esiopetuksen alkuperäiseen opetussuunnitelmatyötyhmään ovat kuuluneet: Lastentarhanopettaja Kirsi Järvi, Kriivarin päiväkoti Päiväkodin johtaja Hilkka Koret, Lempilän päiväkoti Päiväkodin johtaja Päivi Kylen, Jokelan päiväkoti Lastentarhanopettaja Irmeli Murtonen, Jokelan päiväkoti Päiväkodin johtaja Marja Niinikorpi, Kriivarin päiväkoti Kiertävä erityislastentarhanopettaja Irma Raittila, Erityispäivähoito Päiväkodin johtaja Päivi Saarinen, Ala-Vistan päiväkoti Lastentarhanopettaja Heidi Vanhala, Preitilän päiväkoti Lastentarhanopettaja Maria Vehmanen , Hanhijoen päiväkoti Luokanopettaja Marja-Leena Poikkimäki, Kriivarin koulu Luokanopettaja Marja Salonen, Hanhijoen koulu Päivitystyöryhmä keväällä 2011: Lastentarhanopettaja Tarja Kantola, Kriivarin päiväkoti Lastentarhanopettaja Irmeli Murtonen, Jokelan päiväkoti Lastentarhanopettaja Teija Kovanen, Lempilän päiväkoti Lastentarhanopettaja Heidi Mäkelä, Preitilän päiväkoti Lastentarhanopettaja Kirsi Korenius, Hanhijoen päiväkoti Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Irma Raittila, Erityispäivähoito

1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA YLEISET TAVOITTEET Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä turvallisessa ympäristössä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lasta tulee aidosti kuunnella ja antaa hänelle aikaa arjen keskellä. Esiopetuksessa on huomioitava sukupuolten erityistarpeet ja taattava tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja valmiuksia ja oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Hän oppii havainnoimaan ympäristöään, kokee elämyksiä ja tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksista. Esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö ja huoltaja yhdessä kantavat vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. Esiopetusta toteutetaan yleisesti yhteiskunnassa hyväksyttyjen arvojen pohjalta. Näistä arvoista ensisijaisiksi ovat Paimion esiopetuksessa nousseet:     

lapsuus yhteisöllisyys ja vuorovaikutus eettisyys elämyksellisyys kestävä kehitys

2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Pohjana paimiolaiselle esiopetukselle on humanistinen ihmiskäsitys, jossa lapsuus on itseisarvoinen elämänvaihe ja jossa lapsi on aktiivinen yksilö, jolla on oikeus kasvatukseen. Kaiken perustana on, miten lapsen oma käsitys oppijana kehittyy. Siinä korostuu aikuisen ja lapsen vuorovaikutus ja tuki, eli oppimisen prosessin tärkeys. 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään lasten ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksen tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. Lapsella on myös esiopetuksessa lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Esiopetus on maksutonta ja lapsella on oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja vastaavasti päivähoitoa järjestettäessä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen. Jos esiopetukseen osallistuva lapsi käyttää lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, lapsen päivä tulee rakentaa kokonaisuudeksi ottaen huomioon esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen tavoitteet. Paimiossa esiopetusta annetaan viitenä päivänä viikossa ja neljä tuntia päivässä. Esiopetuksen työajat noudattavat pääsääntöisesti koulun työaikoja. Esiopetusryhmässä voi olla 6-vuotiaita, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia 5-vuotiaita tai toista vuotta esiopetuksessa olevia 7-vuotiaita lapsia. Jokelan päiväkodissa on integroitu erityisryhmä, jossa työskentelee erityislastentarhanopettaja. Tässä ryhmässä järjestetään osalle lapsista esiopetuksen erityistä tukea. Esiopetusta voidaan järjestää myös 3-6 -vuotiaiden ryhmässä, jolloin toimintaa eriytetään tarpeen mukaan sekä hyödynnetään eri-ikäisten lasten vuorovaikutus. Nivelvaihetta, jossa lapsi siirtyy esiopetuksesta alkuopetukseen, tuetaan yhteistyössä koulun kanssa. 2.2 Oppimiskäsitys Opetuksessa kasvatus on tavoitteellista ja tietoista opetussuunnitelman ja opettajan ohjaamaa kasvatus- ja opetustoimintaa. Oppiminen on kokonaisvaltainen, aktiivinen prosessi, joka usein sisältää ongelmanratkaisua. Tietoa ei siirretä suoraan opettamalla, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemman tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Ryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Kasvattajan on tuettava lapsen oppimista ja kehitystä, mutta annettava lapselle mahdollisuus itse oivaltaa,

havainnoida ja tutkia. Oman elämän hallinnan taidot ja hyvän itsetunnon saavuttaminen ovat esiopetuksen perustavoitteita. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN, VASTUULLISUUS PERUSTIEDOT JA -TAIDOT VUOROVAIKUTUS, YHTEISÖLLISYYS TURVALLISUUDEN TUNNE OMA IDENTITEETTI ITSENSÄ ILMAISU

Lähde: Irmeli Halinen, Opetushallitus 2011

2.3 Oppimisympäristö Paimiolaisia ympäröi arvokas kulttuurimaisema, johon kuuluvat jokilaakso, vanhat metsät, peltoaukeat, kyläyhteisöt ja keskustaajama Vista sekä monet arvokkaat rakennukset. Nykypäivän Paimiossa monipuolinen elinkeinoelämä ja kaupungin palvelut antavat mahdollisuuden tutustua arkipäivän elämään ja erilaisiin kulttuuriharrastuksiin mm. liikunnan, musiikin ja teatterin alalta. Esiopetus on osa paimiolaisuutta ja sen tehtävänä on olla mukana yhteiskunnan kehityksessä. Päiväkodit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia ja esiopetuksessa hyödynnetään erilaisia ympäristöjä. Päiväkotien sisä- ja ulkotilojen sekä lasten käytössä olevien välineiden ja materiaalien tulee olla sellaisia, että ne mahdollisimman laadukkaasti palvelevat esiopetusta. Ilmapiirin on oltava lapsen oppimiselle myönteinen, turvallinen, kannustava, kunnioittava, ystävällinen ja kiireetön. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota, sekä tukee hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja oman toiminnan arviointia. Esiopetuksesta vastaa lastentarhanopettaja yhteistyössä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden toimintaa.

2.4 Työtavat Havainnointi luo pohjan opettajan pedagogiselle toiminnalle. Opettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa sekä harjoittaa pohtimaan syyseuraus-suhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Esiopetuksen työtapojen perustana on lasten oman aktiivisuuden tukeminen. Leikki eri muodoissaan on lapselle luontaista toimintaa, joka vahvistaa lasten vuorovaikutustaitoja. Leikissä lapsi voi harjoitella itsenäisesti ja oma-aloitteisesti aikaisemmin oppimiaan asioita ja saada siten vahvistusta taidoilleen ja tiedoilleen. Leikille tarvitaan riittävästi aikaa. Lasten oppiminen vaatii mahdollisuutta harjoitella uutta asiaa toistuvasti monin eri tavoin hyödyntäen eri aisteja ja taitoalueita. Työskentelytapojen monipuolinen käyttö auttaa lasta samalla laajentamaan käsitystään opittavasta asiasta. Työtapoja määrittävät opetuksen yksilölliset tavoitteet ja lapsen mielenkiinnon kohteet. Esiopetuksessa käytettäviä työtapoja ovat: leikki, pohdinta, kysely, tutkiminen, kokeilu, havaintojen tekeminen, ongelmaratkaisu, vuorovaikutus, itseohjautuvat työtavat, yhteistoiminnalliset työtavat, elämykselliset työtavat, taidekokemukset ja reflektoivat työtavat. 3. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3.1 Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt ilmaistaan tiedonaloittain. Tiedonalat sijoittuvat limittäin niin, että osittain tavoitteet ja sisällöt ovat yhteisiä useammalle tiedonalalle. Tavoitteet määrittävät työtapoja. Monipuolisella työtapojen käytöllä pyritään saamaan erilaisia kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista. Taideaineet, liikunta sekä kulttuuri ovat keskeisiä menetelmiä eri tiedonalojen tavoitteiden saavuttamisessa. Lapsi kokee oppimisen merkitykselliseksi, kun opiskeltavat asiat sidotaan hänen arkielämänsä tilanteisiin ja lapsi havaitsee, että opituilla asioilla on käyttöarvoa. Tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Eheytetyt kokonaisuudet ja itse oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt ja tuotokset.

Lapselle muodostuu halu ja rohkeus kysellä, kertoa, keskustella ja vastata sekä ilmaista itseään eri tavoin.

itseilmaisu, vastavuoroinen keskustelu ja muu kommunikointi

Lapsi oppii kuuntelemaan toisia, eläytymään ja ymmärtämään kuulemansa ja hyödyntämään sen toiminnoissaan.

Lapsen sana- ja käsitevarasto, mielikuvitus, ajattelu ja kielellinen tietoisuus kehittyvät.

Lapsi tutustuu viestintävälineisiin ja harjoittelee niiden käyttöä.

kokemukset, havainnot, sadut, kertomukset, kirjat, leikki, teatteri, kuvakerronta, tietotekstit

opetuskeskustelut, pohdinnat, kielileikit ja kielen tutkiminen (lorut, riimit, laulut yms.), kirjoitettu teksti, kirjaimet

mediakasvatus

”Kieli on muutakin kuin kommunikaatioväline. Se on leikin, mielikuvituksen ja ajattelun koti.” ( Tuomas Alatalo)

Lapselle muodostuu kiinnostus matematiikkaa kohtaan.

arkimatematiikka, leikit, rakentelu, pelit, ongelmanratkaisu

luokittelu, vertaaminen, sarjoittaminen, jakaminen ja yhdistäminen, avaruudelliset käsitteet, aikakäsitteet, geometria

Lapsen oppimiseen liittyvät taidot kehittyvät esim. keskittyminen, kuuntelu ja kommunikointi. Lapsen tietoisuus omasta ajattelusta ja sen vaikutuksesta oppimiseen kehittyy.

Lapsen matemaattiset valmiudet, matemaattinen ajattelu sekä lukujonotaidot kehittyvät.

numerot, luvun käsite, lukujen luetteleminen, lukumäärän ja numeron vastaavuus

"Kaikkia ihmisiä kautta aikojen ja jokaista yksilöä lapsuudesta lähtien on kiinnostanut sama mikä matemaatikkoja: määrä ja muoto." (Georg Malaty)

Etiikka ja elämänkatsomustaito

Lapsen itsetunto vahvistuu. Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät. Lapsen eettinen ajattelu kehittyy. Suvaitsevaisuus. Kohtuullisuus. Oikeudenmukaisuus. Reiluus. Rohkeus. Hyväntahtoisuus ja huolenpito. Erilaisuus. Lapsi oppii hyviä käytöstapoja

oikea ja väärä, hyvä ja paha, anteeksi antaminen ja anteeksi pyytäminen, hyvät käytöstavat

Uskonto

Lapsella on mahdollisuus tutustua uskonnollisiin juhliin. Lapsella on mahdollisuus tutustua muihin uskontoihin ja oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin.

”Tiedätkö miten tulee viisaaksi?

En, kuiskasi Kisu Pikkukuu. Pitää leikkiä ja jutella. Toisten kanssa oppii aina uutta. Sitten pitää osata olla hiljaa ja yksin. Miksi? Kisu kuiskasi. Silloin uudet asiat laskeutuvat sydämeesi ja niistä tulee viisautta.” (Hannele Huovi)

keskeisimmät kirkolliset juhlapyhät: joulu ja pääsiäinen, yhteistyö seurakunnan kanssa

Lapselle muodostuu myönteinen tunnesuhde luontoon. Lapsen elämykset ja kokemukset karttuvat. Lapsi havaitsee luonnon kauneuden.

seikkailut, retket, leikit, liikunta, tarkkailu, sadut, laulut, kuvat, liikkuminen erilaisissa ympäristöissä

Lapselle herää kiinnostus luonnonilmiöitä kohtaan. Lapsen luontotietous lisääntyy. Lapsi oppii muodostamaan käsitteitä, tekemään päätelmiä ja löytämään syyseurausselityksiä.

Lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan vastuunsa ja toimintansa vaikutukset elinympäristöön.

vuodenajat, maa ja avaruus, eliöt ja niiden elinympäristö, ympäristön aineet ja materiaalit, energiaan liittyvät asiat, liikennekasvatus

”Kuuntele, huomaa, etsi ja keksi luonnossa tulet iloiseksi.” (Hannele Huovi)

pihatyöt, luonnossuojelu ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö paimiolaisuus, suomalaisuus, kansainvälisyys

ulkoliikunta, sisäliikunta, ohjatut leikit, perinneleikit, pelit, yleisurheilu, kävelyretket kävelyretket

Lapsi kokee liikkumisen iloa. Lapsi saa monipuolisia liikunnallisia kokemuksia päivittäin. Leikkiperinne siirtyy seuraaville sukupolville.

tutustuminen eri liikuntalajeihin Lapsi oppii hallitsemaan ja hahmottamaan omaa kehoa. Tilan hahmottaminen vahvistuu. Lapsen fyysinen kunto ja liikunnalliset perustaidot kehittyvät. Lapsi saa valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta terveydestä ja turvallisuudesta.

”Minkä kuulen - sen unohdan. Minkä näen – sen muistan. Minkä teen – sen ymmärrän.” (Kiinalainen sananlasku)

omaehtoinen liikunta ja leikit terveellinen monipuolinen ravinto, tapakasvatus, itsestään huolehtiminen ja siisteys, riittävä ulkoilu, lepo, virkistys ja huolenpito

Lapselle herää myönteinen asenne musiikkiin. Lapsen elämysmaailma rikastuu.

kuunteleminen, laulaminen, soittaminen, musiikkiliikunta, integrointi

Lapsen musiikillinen ilmaisutaito kehittyy. Lapsi oppii esiintymään yksin ja ryhmässä.

Lapsi tutustuu erilaisiin soittimiin ja omaan kehoonsa monipuolisena soittimena. Lapsi saa musiikin tiedollisia ja taidollisia valmiuksia ja kehittää niitä. Lasta ohjataan tutkimaan äänimaailmaa. Lapsi harjoittelee kuulemisen avulla keskittymistä ja rentoutumista, omiin tunteisiin ja tuntemuksiin tutustumista sekä ääniympäristön havainnointia.

mielikuvaliikuntaa musiikillisin keinoin tanssi

esitykset, juhlat, konsertit, projektit ”Musiikki on kuin aurinko – sen säteet voivat koskea kaikkia kehityksen osa-alueita.” (Donna Wood)

taiteellinen toiminta itse kokeillen, tehden ja keksien, työskentely erilaisilla välineillä, materiaaleilla ja tekniikoilla, tutustuminen erilaisiin työtapoihin ja ilmaisun mahdollisuuksiin

Lapselle muodostuu myönteinen asenne kuvalliseen ilmaisuun. Lapsen elämysmaailma rikastuu.

Lapsen esteettinen valinta- ja arviointikyky kehittyvät. Lapsen muodon- ja värintaju kehittyvät.

Lapsen hienomotoriikka, luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu kehittyvät. Lapsi oppii arvostamaan omia ja muiden töitä. Lapsi työstää tunteitaan.

”Tuletko kanssani korkealle pieniä hevosia katselemaan. Tehdään tuohesta pienet länget ja tullaan alas ja valjastetaan.” (Lauri Viita)

piirtäminen, maalaus, muovailu, rakentelu, käsi- ja puutyöt, muut kädentaidot, projektit

Lapsi ilmaisee ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin, äänenpainoin ja sävyin, ilmein, elein, liikkein.

dramatisointi, roolileikit, laululeikit

Lapsi eläytyy eri rooleihin esittämällä itse ja seuraamalla muiden esityksiä.

nukketeatterit, näytelmät, projektit, integrointi

Lapsen yhteistyötaidot kehittyvät.

Lapsen puhe, mielikuvitus ja ilmaisu vapautuu, vahvistuu ja rikastuu.

”Jos jotakuta säikyttää kovin usein, hän muuttuu helposti näkymättömäksi. Säikytteleminen ei ole vaikeaa, mutta miten saada näkymätön jälleen ,, näkyväksi? (Tove Jansson, Näkymätön lapsi)

teatterit, elokuvat, videointi

4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKEMINEN 4.1 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Laadukas esiopetus edistää kaikkien lasten kasvua ja oppimista. Esiopetuksessa otetaan huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä lasten kulttuuritausta. Uuden perusopetuslain (30§ 1 mom.) mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tuki annetaan erilaisin joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilöohjauksena. Tuen tarvetta tulee arvioida säännöllisin väliajoin. Oppilashuollollisin toimenpitein tuen tarvetta voidaan muuttaa tasoittain. 4.1.1 Esiopetuksen yleinen tuki Opetuksessa otetaan huomioon kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen ovat opettajan työtä ja kuuluvat kaikkiin esiopetustilanteisiin. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhteistyö huoltajien, konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja avustajan kanssa on tärkeää. Lapselle tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. 4.1.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki perustuu pedagogiseen arvioon (liite), jonka ryhmän opettaja tekee. Tehostettua tukea on annettava oppilashuollossa lapselle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti yhteistyössä kodin ja erityislastentarhanopettajan kanssa. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lasta tuetaan oppimisessa ryhmän jäsenenä ja saamaan onnistumisen kokemuksia sekä myönteinen käsitys itsestään. Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan säännöllisesti. 4.1.3 Esiopetuksen erityinen tuki Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lapsen huoltajaa sekä tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys (liite). Oppilashuollon yhteistyön merkitys korostuu. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään. Lapsen itsetuntoa ja

oppimismotivaatiota vahvistetaan. Lapselle laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. 4.2 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 4.2.1 Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Sellaisen lapsen, jolle on tehty erityisen tuen päätös, esiopetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetukset keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Esiopetuksen opettaja tarvitsee taitoa käyttää lasten erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Varhaiskasvatuksen erityisopettajalla on asiantuntijuutta, jota tarvitaan erityisopetuksen aikana. 4.2.2 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. 4.2.3 Oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuoltotyö näkyy arjessa lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimisena, jonka myötä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Jokainen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne lapsen kanssa on merkityksellinen. Kohtaamiseen tarvitaan kiireettömyyttä, joka edellyttää hyvin suunniteltua ja organisoitua arkea, jolloin on aikaa tehdä asioita kaikessa rauhassa. Näin varmistetaan lapselle turvallinen arki, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset puitteet ovat kunnossa. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa.

Paimion kaupungissa toimii kuntakohtainen oppilashuollon ohjausryhmä, joka vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Se on moniammatillinen ryhmä, johon esiopetuksen edustaja voidaan kutsua asiantuntijajäseneksi. Esiopetuksen yleisiä ja ajankohtaisia oppilashuollollisia asioita käsitellään vuosittain oppilashuollon verkostotapaamisessa, johon osallistuu edustajia esiopetuksesta, varhaiskasvatuspalvelujen hallinnosta, varhaiserityiskasvatuksesta, neuvolasta, sosiaalityöstä ja koulun erityisopetuksesta. Tapaamisen ajankohta on toimintavuoden lopussa. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa kyseisen yksikön esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö. Ryhmää johtaa koulutuslautakunnan nimeämä työntekijä, jonka johdolla yksikkö päättää ryhmän kokoonpanosta. Ryhmään voidaan tarvittaessa kutsua asiantuntijoita. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran syys- ja kevättoimintakaudella. Ryhmän kokouksista tehdään muistio. Yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi kootaan tapauskohtainen asiantuntijaryhmä. Ryhmän koollekutsujana ja vastuuhenkilönä toimii erityislastentarhanopettaja. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Esiopetusyksikön edustaja kirjaa kokouksessa sovitut oppilashuollon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Päiväkodin johtaja vastaa yksikkönsä osalta henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Asian käsittely ja asiantuntijaryhmän kokoonpano perustuvat huoltajan kirjalliseen suostumukseen. 4.2.4 Turvallisuuden edistäminen Lapsella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun tietty lapsi joutuu toistuvasti muiden vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi tai jää leikin ulkopuolelle. Kaikki lasten väliset riitatilanteet eivät kuitenkaan ole kiusaamista. Lapsille, heidän huoltajilleen ja esiopetuksen henkilöstölle tulee antaa myös tietoa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja esiopetuksen toimintatavoista näissä tilanteissa. Esiopetuksen järjestäjä vastaa siitä, että esiopetuksessa on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet.

Suunnitelmassa lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä tulee kuvata:    

kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen toimintaohjeissa kuvataan asian käsittely yksilö, ryhmä ja koko yhteisön tasolla, lapsen yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta  yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa  suunnitelmasta tiedottaminen ja esiopetuksen henkilöstön, lasten, huoltajien ja yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin  suunnitelman päivittäminen, niiden toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi. 4.2.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö huoltajan kanssa. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia lasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kielto ilmaista tietoa suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta sekä tuen antamiseen liittyvät muut tiedot. Oppilashuoltotyöhön osallistuvalla on salassapitosäännösten estämättä myös esiopetuksessa oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesti esiopetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Esiopetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada lapsen esiopetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. 4.3. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus Suomen perustuslaissa on säädetty oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin todeten 17§:ssä, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Esiopetuksen opetuskielestä on säädetty perusopetuslain 10§:ssä. Paimiossa esiopetuksen opetuskieli on suomi. Ruotsinkieliset ja

viittomakieliset lapset saavat vanhempien halutessa esiopetusta omalla äidinkielellään ostopalveluna. Esiopetuksessa huomioidaan saamenkieliset, romanikieliset, viittomakieliset ja maahanmuuttajat siten, että lasten taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen noudatetaan yleisiä kasvatus- ja opetustavoitteita. Lasten kielen ja kulttuurin tukeminen tapahtuu yhteistyössä lasten huoltajien kanssa. Päämääränä on omanarvontuntoinen, kulttuuristaan, taustastaan ja kielestään ylpeä, yhteiskuntaan integroitunut kaksikielinen ja – kulttuurinen aikuinen, joka kykenee siirtämään omaa kulttuuriperintöään lapsilleen. 5. YHTEISTYÖ 5.1 Kasvatuskumppanuus Yhteistyötä kotien kanssa toteutetaan kasvatuskumppanuuden mallin mukaisesti, jolloin tavoitteena on yhteinen ymmärrys ja päätöksenteko kuulemisen sekä kunnioittavan ja tasaarvoisen dialogin mukaan. Vanhemmat tutustuvat lapsensa kanssa päiväkotiin, täyttävät esitietolomakkeen ja he kertovat lapsestaan esiopetustoiminnan alkaessa. Opettaja antaa tietoa päiväkodin esiopetussuunnitelmasta, esiopetuksen järjestämisestä sekä lapsen tuen tarpeesta. Toimintakauden alussa järjestetään vanhempainilta, jossa kerrotaan tavoitteista, toimintamenetelmistä ja painopistealueista sekä esiopetukseen liittyvästä oppilashuoltoryhmästä ja sen toimintatavoista. Alkusyksystä huoltajien kanssa tehdään lapsen henkilökohtainen oppimissuunnitelma, mikä perustuu päiväkodin, huoltajien sekä lapsen omiin näkemyksiin. Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien lasten vanhempien kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä. Näiden lasten oppimissuunnitelman tekoon osallistuvat huoltajien ja opettajien lisäksi erityislastentarhanopettaja sekä kuntouttajat. Päivittäinen yhteydenpito tapahtuu lapsen tuonti- ja hakutilanteissa sekä tarvittaessa puhelinkeskusteluina. Lisäksi rutiiniasioiden informointiin voidaan käyttää mm. reissuvihkoa, sähköpostia ja ilmoitustaulua. Lukuvuoden aikana perheille järjestetään toiminnallisia ja huoltajille keskustelevia teemailtoja sekä erilaisia juhlia. Keväällä huoltajien kanssa käydään arviointikeskustelu esiopetusvuodesta ja lapsen kouluvalmiudesta. Asiakastyytyväisyyskyselyn (TAK-lomake) avulla selvitetään huoltajien tyytyväisyyttä esiopetukseen.

Seuraavassa kaaviossa on esitelty kodin ja esiopetuksen välisiä toimintatapoja.

Lapsen henkilökohtainen oppimissuunnitelma

YHTEISTYÖN TOIMINTATAPOJA

Asiakastyytyväisyyskyselyt

Vanhempainillat

Keskustelut

puhelin kahdenkeskeiset ryhmä

Yhteiset

tapahtumat retket juhlat

5.2 Yhteistyö koulun kanssa Esi- ja alkuopetuksen yhteinen tehtävä on luoda lapselle suotuisa kasvu- ja oppimisympäristö. Esi- ja alkuopetus tulee niveltää mahdollisimman saumattomaksi jatkumoksi. Molempien samansuuntaiset kasvatusnäkemykset ja tavoitteet helpottavat lapsen siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen ja mahdollistavat pitkäjänteisen opetusja kasvatustyön. Alkuopettajien ja esiopettajien välillä pidetään ainakin yksi yhteisen palaverin vuodessa. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä toteutetaan samalla alueella olevien päiväkotien ja koulujen kesken. Yhteistyön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat päiväkodin ja koulun opettajat paikallisten tarpeiden mukaan.

5.3 Esiopetuksen verkosto Kaupunginvirasto

sivistysjohtaja opetuspäällikkö päivähoidonohjaaja perhepäivähoidonohjaaja perhetyöntekijät sosiaalityöntekijät

Terapeutit puhe musiikki toiminta fysio

Päiväkodin esiopetuksen verkosto

Kiertävä erityislastentarhanopettaja

Koulu

Neuvola

terveydenhoitaja lääkäri psykologi

Tutkimus ja kuntoutus yksiköt

Perheneuvola

opettajat psykologi

Seurakunta

Koti

6 ESIOPETUKSEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI 6.1 Esiopetussuunnitelman laadinta Jokaisessa päiväkodissa tehdään oma suunnitelma, jonka pohjana on kaupungin esiopetussuunnitelma. Päiväkodin koko työyhteisö osallistuu opetussuunnitelman laadintaan, jonka perustana on yhdessä keskusteltu kasvatusnäkemys ja arvoperusta. Jokainen työyhteisön jäsen arvioi oman työnsä tarkoitusta ja tavoitteita suhteessa päämääriin. Vanhempien monipuolista asiantuntemusta hyödynnetään sekä opetussuunnitelmatyössä että itse toiminnassa. Opetussuunnitelmassa ilmenee:  arvoperusta ja päämäärät  päiväkodin toiminta-ajatus ja omaleimaisuus

    

kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja sisällöt suunnitellut opetuskokonaisuudet työtavat ja menetelmät kasvatuksen ja opetuksen arviointi koko toiminnan arvioinnin periaatteet.

Esiopetuksen alkuvaiheessa opettaja laatii yhteistyössä huoltajien ja lapsen kanssa lapsen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, sen avulla pyritään turvaamaan lapselle parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Opetussuunnitelman kehittämiseen ja arviointiin varataan riittävästi työaikaa. 6.2 Esiopetuksen arviointi Arviointi on jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on toiminnan päämäärätietoinen ja avoin kehittäminen. Sillä tuetaan lasten, opettajien ja koko työyhteisön työtä ja siihen osallistuvat työyhteisö, lasten vanhemmat ja lapset. Arvioinnin kohteet:    

lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistyminen opettajan oma työ huoltajien huomioiminen opetussuunnitelma.

Arvioinnin menetelmät:  lapsen toiminnan havainnointi ja dokumentointi  keskustelut lapsen kanssa vanhempien kanssa työyhteisön kanssa esiopetuksen verkoston kanssa  lapsen itsearviointi  arviointikyselyt. Esiopetuksen päättyessä voidaan antaa osallistumistodistus.

Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin siivin lentää valtameren suola ja onko muovivaahto sen hurjan härän kuola. Täytyy koetella, koskea ja katsella ja haistella täytyy multaan painaa poskea ja vettä maistella silloin tietää millaisessa maailmassa täytyy asua. Mutta kaikkea ei ehdi nähdä paljon ohi vilahtaa ja joka hetki syntyy jotain joka muuttaa maailmaa. - Ilpo Tiihonen -