Muistisairaan asumisen aktiivinen arki - Miten teknologia voi tukea kotona pärjäämistä?

MUISTISAIRAAN ASUMISEN AKTIIVINEN ARKI

Miten teknologia voi tukea kotona pärjäämistä?

Paimion kaupungin ikäasumisen hanke Ikä ja muistiystävällisen asumisen kehittäminen Paimiossa Ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma

Alkusanat

Käsissäsi on Paimion kaupungin Ikäasumisen hankkeessa koostettu teknologiasuunnitelma Suunnitelman tavoitteena on tuottaa kuvaus muistisairaan aktiivista asumisen arkea tukevista teknologisista ratkaisuista. Kuvattuja ratkaisuja hyödynnetään soveltuvin osin Paimioon suunnitteilla olevan, välimuotoisen asumisen mahdollisuuksia lisäävän, uudisrakennuksen (C-talo) ratkaisuissa.

Suunnitelman koostamisessa on hyödynnetty kattavasti aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta, vuoropuhelua ja hankkeen aikana kerättyä aineistoa, joka pohjautuu mm seuraaviin aineisto-otteisiin:

syksyllä 2021 toteutettu, ikääntyneille suunnattu kysely (N=41)

syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana käydyt keskustelut hankkeen avoimissa työpajoissa (4 kpl), korttelikohtaamisissa (37 kertaa) sekä vierailujen aikana, joita on toteutettu mm. Ystäväpiireissä (2 tapaamista) ja omaishoitajien

vertaistukitapaamisissa (4 kertaa) sekä paimiolaisten eläkeikäisten järjestö-/yhdistystapaamisissa (3 vierailua).

Paimion vanhusneuvoston kanssa käydyt keskustelut (mukana 4:ssä kokouksessa) moniammatilliset keskustelut Paimion kaupungin vanhuspalveluiden eri toimijoiden kanssa

Tv-teknologiaan liittyvä yhteiskehittämisen prosessi yksityisen sektorin edustajien, Jari Vanhasen (Nova Servo Oy, toimitusjohtaja) ja Yrjö Kokkosen (Measure Solutions Oy, toimitusjohtaja) kanssa sekä keskustelut Paimion Euronics, VistaVision kauppiaan, Hanna Haapasen kanssa.

toisilta oppimiseen pohjautuva haastatteluaineisto: Helsingin kaupungin Kustaankartanon johtaja Tarja Sainio ja palvelupäällikkö, Sirpa Impinen, Tampereen kaupungin aluekoordinaattori Aija Karttunen, Turun kaupungin Avara-hankkeen projektijohtaja Outi Korpelainen sekä Kuopion kaupungin Pihkassa Männistöönhankkeen silloisen johtajan ja Kuopion kaupungin kehitysjohtaja, Mirja Wihuri hankkeen ohjausryhmän kokouksissa (5 kpl) käydyt keskustelut säännölliset ja tiiviit ohjauskeskustelut Paimion kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja, Eeva-Sirkku Pöyhönen kanssa

keskustelut Paimion palvelukeskussäätiön puheenjohtaja Jarmo Heimon kanssa vierailut Salon muistiystävällisessä ja paloturvallisessa Rumpali-kodissa, Turun ammattikorkeakoulun esteettömän ja turvallisen asumisen neuvontakeskus Kunnonkodissa sekä Sataedun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun MeWeTälykodissa ja Satakunnan ammattikorkeakoulun esteettömiä asumisen ratkaisuja esittelevässä Kokeilimo-tilassa.

Suunnitelman ensimmäinen versio on valmistunut toukokuussa 2022, jolloin sitä on esitelty erilaisissa yhteyksissä kommenttien saamiseksi Lämmin kiitos hankkeen

ohjausryhmän jäsenille sekä teknologiatyöpajaan osallistuneille paimiolaisille kaikista huomioista ja ajatuksista, jotka on huomioitu suunnitelman viimeistelyvaiheessa.

Kokonaisuudessaan tämä teknologiasuunnitelma pohjautuu moniääniseen vuoropuheluun.

SISÄLTÖ

01 05

02 06

03 07

Johdanto

Ikä- ja muistiystävällisen teknologian tarve

Teknologia vuorovaikutteisena järjestelmänä

04 08

arkiteknologian mahdollisuuksien tunnistaminen pohjautuu teknologiseen lukutaitoon

teknologian käyttöönottoa tukeva palvelujen ja toimintojen kokonaisuus C-talossa

teknologian käyttäjäkokemus C-talossa: vakituinen asukas

teknologian käyttäjäkokemus C-talossa: lyhytaikainen asukas

C-talo: kotona pärjäämistä tukevan

teknologiasuunnittelua ohjaava viitekehys 09

teknologian kokeilualusta

10

11

12

13

14

Milloin ja miten teknologia tukee omatoimisuutta?

Eteinen C-talossa

keittiö C-talossa

WC ja pesutilat C-talossa

Olohuone ja makuuhuone

yhteistilat: Sisäänkäynti, aula ja käytävät

Muistisairaan henkilön tarpeet ja teknologia 15 16 17

yhteistilat: oleskelu, ruokailu ja yhteiskeittiö

Teksti: Heidi Kervinen, Paimion kaupunki, Ikäasumisen hanke

Taitto: Heidi Kervinen

Kuvat: Canva

Paimio, marraskuu 2022

0 1 Johdanto

2000-luvulla teknologian, digitalisaation, informaatioteknologian kehitys on ollut nopeatahtista. Ikääntyneiden palveluiden toteutusta ohjaavissa poliittisissa asiakirjoissa digitalisaation ja hyvinvointiteknologian mahdollisuudet nähdään keinona monipuolistaa ja kehittää kotona pärjäämistä tukevia palveluja ja terveyden edistämisen keinoja (STM 2020). Kotona asumisen ensisijaisuus korostuu niin suomalaisessa vanhuspolitiikassa kuin useiden paimiolaisten ikääntyneiden tulevaisuuden asumiseen liittyvissä toiveissa. Onnistuneena toteutuksena hyvinvointiteknologia ja digitalisaatio lisäävät keinovalikoimaa ja mahdollisuuksia vastata ikääntyneen väestön tarpeisiin kotona pärjäämiseen liittyen. Yhtenä haasteena on kuitenkin, miten teknologiset ratkaisut juurtuvat esimerkiksi yksinasuvan ikääntyneen arkeen, ja miten luodaan yksilöllisiä tarpeita vastaava ja toimintakykyä ylläpitävä teknologinen kokonaisuus, joka myös muuntuu muuttuvien tarpeiden mukaan

Tulevaisuudessa yhä useampi meistä asuu kodissa, joka oppii tunnistamaan ja ennakoimaan tarpeemme. Sisälämpötila on yksilöllinen, kodissa ovet avautuvat automatiikalla ja laitteita ohjataan ääniohjauksella. Käytössä on myös teknologiaa, joka havainnoi ja analysoi tietoa sekä reagoi tähän ohjaten, estäen tai kutsuen toimintaa asukkaalta, hänen läheiseltään tai kotihoidon työntekijältä.

Ikääntynyt, kuten moni muukin, on valmis ottamaan käyttöönsä kotiautomaatiota ja arkea sujuvoittavaa teknologiaa, jos hän kokee saavansa siitä helpotusta arjen toimintoihin (Piikkilä 2017, 83). Esimerkiksi korona-aikana, kasvokkaisten ryhmätapaamisten ollessa tauolla, usea paimiolainen seniori oli halukas kokeilemaan Paimion liikuntapalveluiden käynnistämiä etäryhmätoteutuksia Kokeilu osoittautui siinä määrin onnistuneeksi, että koronarajoitteiden jälkeen jotkin ryhmät ovat jatkaneet hybriditoteutuksena. Kokeilu osoitti, että teknologia voi tarjota osallistumisen mahdollisuuksia silloin, kun kasvokkainen kohtaaminen ei syystä tai toisesta ole mahdollinen.

Paimion Ikäasumisen hankkeessa on havaittu, että osa senioriväestä kokee arjessaan eräänlaista teknologista osattomuutta: osa teknologioista tuntuu vierailta ja vaikeasti hahmotettavilta, ja joskus arkisten asioiden hoitaminen on hankaloitunut nimenomaan teknologian väliintulon johdosta. Osin tästä johtuen, arkiteknologia teemana ei vielä herätä laajamittaista innostusta ja kiinnostusta Yksilöillä, yhteisöillä, teknologisia ratkaisuja kehittelevillä ja kauppaavilla tahoilla ja ikääntyneiden palveluita toteuttavilla tahoilla onkin vielä paljon tehtävää siinä, että senioriväki voi kokea heidän vahvuuksiaan, kykyjään ja tarpeitaan huomioitavan paremmin arkiteknologian ratkaisuissa Tässä ensiaskeleena on, että ikääntyneiden pääsyä helppokäyttöisten ja toimintavarmojen laitteiden ja sovellusten pariin helpotettaisiin ja tuettaisiin. Kaiken kaikkiaan tarvitaan niin ikäihmisten, heidän läheisten ja ikääntyneiden asumisen arjessa vaikuttavien toimijoiden teknologisen lukutaidon (Tafdrup ym 2019) eli teknologiaan suuntautuvan positiivisen uteliaisuuden ja kokeilumielen vahvistamista.

Tämän teoksen ydinsanoma on, että teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen kotona pärjäämisen tukemisessa mahdollistuu kestävällä ja omatoimisuutta tukevalla tavalla, kun ymmärrämme teknologian vuorovaikutteisena systeeminä, jossa käyttäjien tarpeet määrittävät teknologisten ratkaisujen valintaa Kotona pärjäämistä tukeva teknologia siirtyy osaksi arkea kokeilu- ja tutkailumahdollisuuksien välityksellä Tärkeää on, että kokeilut lisäävät kotona pärjäämistä tukevien eri toimijoiden teknologista lukutaitoa, sillä ratkaisujen toimivuus, myös erilaisissa katkostilanteissa, edellyttää toimivaa tukirakennetta Ratkaisun lähtökohtana tulee olla ikääntyneen omatoimisuuden mahdollistaminen asumisen arjessa Siksi teknologioita ja kokeilumahdollisuuksia on hyvä tuoda yhä lähemmäs asumisen arkea. Paimioon suunnitteilla oleva, erilaisia asumisen muotoja ja palvelua yhdistävä, ikääntyneille suunnattu C-talo avaa mahdollisuuden tällaisen teknologisen kokeilualustan toteutukseen

IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLISEN TEKNOLOGIAN

Ikä- ja muistisystävällisillä teknologisilla ratkaisuilla ei voida korvata inhimillisen kohtaamisen merkitystä, mutta ne voivat tukea kotona pärjäämistä.

Paimiolaisista 65-vuotta täyttäneistä noin 48 henkilöä saa muistisairausdiagnoosin vuosittain (Viramo & Sulkava 2015, 40; Tilastokeskus 2021) Ikääntyneen väestönosan määrän kasvun myötä muistisairautta sairastavien henkilöiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan, sillä ikä on muistisairauksien merkittävin riskitekijä (Duodecim 2021; Viramo & Sulkava 2015, 35).

Muistisairauden vaikutus arjen sujumiseen ja toimintakykyyn on yksilöllistä sekä kytköksissä diagnoosityyppiin. Asuinympäristön tulkinta ja hallinta haasteellistuvat kuitenkin jo muistisairauden varhaisessa vaiheessa (Eloniemi-Sulkava 2007, 9). Muistisairauden myötä riippuvaisuus asumisen ympäristötekijöistä, kuten esteettömistä ja asumisen turvallisuutta lisäävistä ratkaisuista sekä riittävästä tuesta kasvaa. Arjen aktiivisuuden esteitä madaltaville ratkaisuille on tarvetta, jotta arki tukee toimintakykyä. Muistisairauden edetessä arjen sujuminen mahdollistuu usein läheisten ja palveluiden tuella. Muistisairaudesta puhutaankin koko perheen sairautena (kts esim Varsinais-Suomen muistiyhdistys ry 2019) Tutkimuksissa on todettu, että muistisairaat henkilöt ja heidän läheisensä toivovat arjen sujumiseen apua myös teknologiasta (Riikonen & Paavilainen 2018)

Asumisen ja teknologian ikä- ja muistiystävällisyyden kehittämisellä ja huomioimisella voidaan tukea aktiivisen ja mielekkään arjen elämistä myös silloin, kun turvallinen liikkuminen tai ympäristön hahmottaminen haasteellistuvat Usein muistisairas henkilö hyötyy toimintakykyä ja turvallisuutta parantavista teknisistä laitteista (Eloniemi-Sulkava & Juva & Mäkelä 2015, 506)

Muistisairaudet ovat tärkein ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä (Martikainen & Viramo 2015, 44) Ikä- ja muistiystävällisten asumisratkaisujen kehittäminen sekä teknologian hyödyntäminen muistisairaan henkilön tarpeita vastaavalla tavalla ovatkin myös keinoja luoda tasapainoa kasvavien palvelutarpeiden ja tukiresurssien välillä Tekninen laite tai esteetön asunto eivät kuitenkaan korvaa inhimillistä kontaktia itsenäisen asumisen tukena.

TEKNOLOGIA VUOROVAIKUTTEISENA

JÄRJESTELMÄNÄ

Teknologian ja tekniikan avulla ihminen on vuosisatojen ajan pyrkinyt helpottamaan ja tehostamaan vuorovaikutustaan ympäristönsä kanssa.

Termejä teknologia ja tekniikka käytetään nykyisin lähes synonyymeinä, kun viitataan erilaisiin välineisiin ja menetelmiin, joiden avulla ihminen pyrkii lisäämään toimintamahdollisuuksiaan ympäristössään ja muiden ihmisten kanssa. Teknisen välineen tai menetelmän käytössä taidon merkitys on keskeistä Termi tekniikka pohjautuukin kreikan kieliseen termiin tekhne, joka merkitsee taitoa, taitoa tehdä jotakin tai taitoa käyttää jotakin. Termillä teknologia on nimitetty tekniikkaan liittyvää kuvausta, järjestelmää tai kokonaisnäkemystä. Kreikkalaiseen logos -sanaan viitaten se tarkoittaa myös oppia teknologiasta. (Airaksinen 2003; Niiniluoto 2011.)

Kun tarjolla on monenlaisia teknologisia laitteita ja mobiilisovelluksia, on keskeistä paitsi taito käyttää niitä myös taito tunnistaa, miten erilaiset tekniset laitteet ja välineet voisivat palvella meitä omien tavoitteidemme saavuttamisessa. Teknologian mahdollisuudet piirtyvät näkyviin usein vasta käytännössä, kun arkisiin tilanteisiin tuotujen kokeilujen ja omaan arkeen heijastettujen keskustelujen myötä oivallamme ja pystymme arvioimaan, miten jokin tietty teknologinen ratkaisu voi meitä palvella

Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen nojautuu usein siihen, että pystymme kehomme avustamana käyttämään teknistä välinettä. Esimerkiksi ikääntyessä näkökyky ja hienomotoristen liikkeiden hallinta saattavat heikentyä, jolloin käyttöä tukevassa laitteessa tulee olla nämä asiat huomioituna, jotta vuorovaikutus teknisen ratkaisun kanssa olisi mahdollista. Toisaalta ääniohjauksella toimivat laitteet vapauttavat kehon raajat muuhun toimintaan. Kuitenkin vuorovaikutus teknisen laitteen kanssa pohjautuu tällöinkin kehomme tuottamaan ääneen

Se, miten teknologiset ratkaisut ja mahdollisuudet meille esitellään vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisen käyttöarvon niille määrittelemme Tämän suunnitelman tausta-ajatuksena on, että teknologisiin mahdollisuuksiin tutustumisen olisi hyvä olla innostavaa ja mahdollisimman käytäntölähtöistä; arkisia mahdollisuuksia avaavaa sekä asumisen arjen näköistä ja tuntuista. Käytäntöön ulottuvan oppimisen ja tutkailun avulla kehomme ja mielemme havainnoivat teknologian mahdollisuuksia ja arvioivat, miten kokonaisratkaisut voisivat tukea yksilöllisesti tärkeiden tavoitteiden

TEKNOLOGIA VUOROVAIKUTTEISENA

JÄRJESTELMÄNÄ

Teknologisen ratkaisun hyödyntäminen pohjautuu monitasoiseen oppimiseen: kehomme ja kognitiomme (tiedon käsittelyn tavat, muistaminen) oppivat havainnoimaan tiettyjä asioita, tekemään asiat tietyssä järjestyksessä ja ratkomaan teknologian käyttöön liittyviä vaiheita ja haasteita Muistisairaan henkilön kohdalla erityisesti uuden oppimiseen, muistamiseen, havainnointiin ja toiminnanohjaukseen liittyvät haasteet ovat usein esteenä teknologian käytölle Siksi teknologisten ratkaisujen soveltamista ja käyttöä tukevien toimintatapojen ja menetelmien merkitys on erityisen korostunut.

Tässä tekstissä termillä teknologia viitataan välineiden, taitojen sekä toimintatapojen ja menetelmien järjestelmään, joita hyödyntämällä ihmisen on mahdollista lisätä toimintamahdollisuuksiaan ja vapautta toimia ympäristössään ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. (vrt. Airaksinen 2003; Niiniluoto 2011.)

Teknologian

käyttäjä:

tarpeet, tavoite & taidot

rjäämistä

ekniset

eet & ukset

Toimintatavat ja menetelmät:

mm. tarpeiden

tunnistaminen, tuki, ohjeet & pelisäännöt

Kuva 1: Teknologia on vuorovaikutteinen järjestelmä

TEKNOLOGIASUUNNITTELUA OHJAAVA VIITEKEHYS 0

Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman avustamassa, Paimion kaupungin ikäasumisen suunnittelun ja kehittämisen hankkeessa tavoitteena on edistää ja kehittää sellaisia asumisen ratkaisuja, jotka tukevat hyvää elämänlaatua toimintakyvyn rajoitteista huolimatta (Kuvassa 2 oikea vertikaalinen raami). Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan hyvä elämänlaatu merkitsee arjen aktiivisuutta, sosiaalista osallisuutta ja osallistumista, psyykkistä hyvinvointia sekä sellaista toimintakykyä ja terveyttä, joka tukee itsenäistä elämää. (WHO 2020, 11-13.)

Hankkeessa ikä- ja muistiystävällistä asumista tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: asunto ja asuinympäristö, yhteisöllisyys, palvelut ja toiminnot sekä teknologia (Kuvassa 2 vasen vertikaalinen raami). Nämä näkökulmat nousevat hankesuunnitelmasta sekä ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmasta (Ympäristöministeriö 2020)

Kuva 2: Paimion kaupungin Ikäasumisen hankkeen viitekehys ja keskeisimmät teknologiaan liittyvät aineistopohjaiset havainnot

ASUNTO JA YMPÄRISTÖ

YHTEISÖLLISYYS

Ikä- ja muistiystävällinen asuminen rakentuu usean tekijän yhteisvaikutuksena

Teknologian ja teknisten ratkaisujen tavoitteena on tukea kotona pärjäämistä, arjen aktiivisuutta ja omatoimisuutta sekä osallisuutta

Teknologian onnistunut hyödyntäminen kytkeytyy teknologisen lukutaidon ylläpitämiseen sekä yhdessä sovittuihin ja ylläpidettyihin toimintatapoihin Tarpeisiin vastaava, ymmärrettävä, helppokäyttöinen ja luotettava teknologia näyttäytyy houkuttelevana.

PALVELUT JA TOIMINNOT TEKNOLOGIA

Teknologiset ratkaisut vaikuttavat myös palvelujen ja toimintojen sekä yhteisöllisten kohtaamisten mahdollisuuksiin ja toteutukseen Toisaalta, päätöksen teknologian hyödyntämisestä tekevät ihmiset itse Näin teknologinen ratkaisu on vuorovaikutteinen, systeeminen, järjestelmä, jossa sovitut käytännöt ja toimintatavat tukevat teknologian hyödyntämistä.

Toimintakyvyn heikkeneminen, muistisairaus, yksilöllisyys

RATKAISUJEN KRITEERIT

Sosiaalinen ja eettinen kestävyys

Vaikuttavuus, taloudellisuus

Hyödynnettävyys: kevyt kokeilu

HYVÄ ELÄMÄNLAATU TOIMINTAKYVYN RAJOITTEISTA HUOLIMATTA

Aktiivisuus arjessa

Sosiaalinen osallisuus ja osallistuminen

Psyykkinen hyvinvointi

Itsenäistä elämää tukeva toimintakyky ja terveys

TEKNOLOGIASUUNNITTELUA OHJAAVA VIITEKEHYS

Teknologian merkitys piirtyy esiin käytäntöyhteydessä, ihmisen ja teknologian välisessä vuorovaikutuksessa. Lopulta ihminen päättää, haluaako hän lähteä mukaan tähän vuorovaikutussuhteeseen ja miten hän teknologiaa käyttää.

Ikääntymisen ekologinen malli kuvaa yksilön ja ympäristön dynaamista vuorovaikutusta. Yksilön kykyjen ja ympäristön vaatimusten tulee olla tasapainossa, jotta yksilön toiminta olisi optimaalista ja johtaisi hyvinvointiin. Ympäristön tulisi haastaa yksilöä sopivasti: ei liikaa, muttei liian vähääkään. (Rantakokko 2019, 260-261 ) Mahdollisuus elää omannäköistä, aktiivista arkea vahvistaa minäpystyvyyttä (Bandura 1997 ja 1977) eli uskoa ja luottamusta siihen, että selviää asumisen arkisista tilanteista

Ikääntymisen ekologinen malli on ollut yksi hankkeen suunnittelu- ja kehittämistyötä ohjaavista viitekehyksistä. Lähtökohtana on ajatus siitä, että asuinympäristöä ja palveluita muokkaamalla sekä teknologiaa hyödyntämällä voidaan tukea kotona pärjäämistä ja hyvää elämää toimintakyvyn haasteista huolimatta.

Teknologian osalta kiinnostus on suuntautunut ratkaisuihin, jotka lisäävät asumisen esteettömyyttä, ovat houkuttelevia käytettävyydeltään, lisäävät asumisen ja palveluiden turvallisuutta ja vahvistavat kokemusta riittävästä tuesta Vastaavasti ratkaisut, jotka heikentävät edellä mainittuja tekijöitä, eivät tue kotona pärjäämistä optimaalisesti

Teknologian onnistunut hyödyntäminen kytkeytyy oppimiseen sekä yhdessä sovittuihin ja ylläpidettyihin toimintatapoihin (kts. esim. Verbeek 2008 ja 2006). Hankkeen aikana toteutetuissa keskustelu- ja työpajakohtaamisissa on käynyt ilmi, että tarpeisiin vastaava, ymmärrettävä, helppokäyttöinen ja luotettava teknologia näyttäytyy houkuttelevana Kirjallisuudessa myös esteettiset arvot on nostettu esiin tärkeänä houkuttelevuuteen vaikuttavana tekijänä (Ikonen & Leikas 2004) Esteettisyyden merkitys korostuu päälle puettavan teknologian, kuten hyvinvointi-/turvarannekkeen kohdalla: käyttö tuntuu todennäköisesti houkuttelevammalta, mikäli tekninen laite miellyttää käyttäjän silmää. Siksi rannekkeen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota esteettisiin seikkoihin: Onko vaihtoehtoja tarjolla?; Millaista mielikuvaa ranneke viestii?

TEKNOLOGIASUUNNITTELUA OHJAAVAT KEHYKSET

Kotona pärjäämistä tukevalla teknologialla on useita eri käyttäjiä: ikääntynyt itse, läheiset, kotihoito, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimijat sekä mahdollisesti yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Nämä toimijat saattavat myös hyödyntää omia teknologioitaan tukiessaan ikääntyneen kotona pärjäämistä. Teknologiaa hyödynnetäänkin jatkuvasti muuntuvassa, avoimessa järjestelmässä, jossa se on alusta lähtien monitasoisessa vuorovaikutuksessa muiden teknisten ratkaisujen ja ihmisen kanssa. Teknologian yhteensopivuus eri toimijoiden arvojen, asenteiden ja kyvykkyyksien sekä yhteisöjen käytäntöjen ja toimintatapojen kanssa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten onnistuneena ratkaisuna teknologia nähdään (mte ; Sahlgren 2019 ) Teknologisten ratkaisujen ja käytäntöjen hyvyyden määrittelyllä on näin ollen yksilöllinen ja paikallinen kytkös.

Ikääntyminen ja pärjäämisen kokemukset koetaan yksilöllisesti, jolloin ratkaisujen hakemisessa olisi hyvä painottaa yksilöllisiä tarpeita ja välttää oletuksia, jotka pohjautuvat karkeaan yleistämiseen Yksi keino tämän haasteen ylittämiseksi on ollut moninäkökulmaisen dialogin mahdollistaminen suunnittelun aikana. Lisäksi ratkaisujen valinnassa on hyvä huomioida, että ne toimivat silloinkin, kun toimintakyky heikkenee tai muistisairaus etenee Joskus teknologinen ratkaisu lisää toimintavapautta ja mahdollisuuksia kahden kuukauden ajan, joskus pidempään. Kuitenkin jokainen itselle merkityksellinen päivä on inhimillisesti arvokas niin muistisairaalle henkilölle kuin läheisapua tarjoavalle Jokaisella kotona asutulla viikolla on myös taloudellinen ja työn organisatorinen merkityksensä palvelujärjestelmän näkökulmasta

Paimion kaupungin strategiassa (Paimion kaupunki 2022) painotetaan erilaisia kestävyyden ulottuvuuksia kaikessa kaupungin toiminnassa. Teknologisten ratkaisujen kohdalla kestävyys kytkeytyy keskeisesti olemassa olevien, paikallisten resurssien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen Hyödyntämällä ja vahvistamalla olemassa olevaa osaamista ja kyvykkyyttä luodaan parhaimmat mahdollisuudet siihen, että valitut ratkaisut siirtyvät osaksi asumisen arjen käytäntöjä Esimerkiksi sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta kestävä teknologinen ratkaisu olisi sellainen, joka mahdollistaa olemassa olevan osaamisen ja kokemuksen hyödyntämisen sekä olemassa olevien laitteiden hyödyntämisen. Yksi esimerkki tällaisesta ratkaisusta on televisioteknologian hyödyntäminen, jota Paimion ikäasumisen hankkeessa on pohdittu. Televisio on tuttu ja useimmilta kotoa jo ennestään löytyvä teknologia Siihen on saatavilla helppokäyttötoimintoja (kaukosäädin) ja ääniohjaus Älytelevisio mahdollistaisi useiden erilaisten toimintojen yhdistelyn. Haasteena on kuitenkin se, ettei televisiota teknologia-alustana hyödyntäviä palvelun kokonaisratkaisuja ole juurikaan valmiiksi tarjolla. Hankkeessa kuitenkin pohdittiin tällaisen ratkaisun mahdollisuuksia yhdessä Nova Servo Oy:n ja Measure Solution Oy:n kanssa.

0 4 TEKNOLOGIASUUNNITTELUA OHJAAVAT KEHYKSET

Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan lukeutuvana hankkeena, on ratkaisujen valintaa ohjannut myös toimenpideohjelman arviointikriteerit, kuten ratkaisujen hyödynnettävyys (Ympäristöministeriö 2020). Ratkaisujen ja toimintojen hyödynnettävyyteen saadaan varmuutta kevyiden kokeilujen avulla, ja tämän johdosta hankkeessa ideoitavia ratkaisuja pyritään myös viemään käytännön kokeiluiksi hankkeen aikana.

Kun toimintakyky heikkenee esimerkiksi muistisairauden ja/tai ikääntymiseen liittyvistä tekijöistä johtuen, on kotona pärjääminen usein seurausta eri toimijoiden välisestä onnistuneesta yhteistyöstä. Teknologialla on tässä kokonaisuudessa erilaisia rooleja. Liikkumisen apuvälineillä ja esteettömillä tilaratkaisuilla on välineellinen, muita tavoitteita mahdollistava rooli Etäyhteydenpidon ja -osallistumisen ratkaisut lisäävät osallistumisen tapojen mahdollisuuksia ja vaikuttavat myös palvelujen ja toimintojen sekä yhteisöllisten kohtaamisten toteutukseen Hyvinvointitietoa seuraava ja ennakoivia hälytyksiä tekevä hyvinvointi-/turvaranneke toteuttaa jo useita erilaisia rooleja havainnoimalla, analysoimalla poikkeamia normaalista sekä tekemällä ohjelmoituja hälytyksiä ja kutsumalla toimintaa. Toisaalta, teknologian rooli määrittyy kuitenkin vasta käytäntöyhteydessä, jossa sama teknologia voi saada erilaisia määritelmiä: siinä missä toinen omaksuu rollaattorin käytön liikkumisen apuvälineenä, voi se jonkun toisen arjessa toimia tavaroiden ja vaatteiden säilytyspaikkana. Teknologiaa ei näin ollen voida tarkastella erillään käytäntöyhteydestä (vrt Tafdrup ym 2019, 143-144 ) Kuitenkin arkiteknologian onnistunut hyödyntäminen yksittäisessä, arjen sujuvuuteen vaikuttavassa asiassa voi sujuvoittaa toimintaa myös palvelujärjestelmässä ja näkyä positiivisesti myös läheisten arjessa, jolloin sillä on systeemisiä vaikutuksia.

TEKNOLOGIASUUNNITTELUA

OHJAAVAT KEHYKSET

Kotona asumista tukevan teknologian suunni kaltaisen systeemisen kokonaisuuden tun turvaamiseksi on ensisijaista huomioida, miten tuetaan ihmisen ja ihmisryhmien sekä teknologian välistä vuorovaikutusta, sillä lopulta ihminen päättää, missä määrin ja miten hän haluaa lähteä mukaan tähän suhteeseen. Tämän päätöksen ihminen tekee sen mukaan, missä määrin ja miten teknologia palvelee hänen tavoitteitaan optimaalisimmalla tavalla siinä toimintakäytäntöjen ympäristössä, jossa hän toimii.

Ihmisen tekemään arvioon teknologian kiinnostavuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttavat teknologiaan liittyvät aikaisemmat kokemukset, käsitys itsestä teknologian käyttäjänä, muilta saatu tuki ja palaute sekä sen hetkinen tunnetila: hyvin nukutun yön jälkeen teknisten ratkaisujen tutkailu ja kokeilu onnistuvat paljon paremmin kuin väsyneenä (vrt. Bandura 1997 ja 1977).

Kotona asumista tukevan teknologian siirtymistä asumisen arjen käytäntöihin voidaan parhaiten edistää, kun huomioidaan teknologian systeeminen kokonaisuus Paimion ikäasumisen hankkeessa on tunnistettu, että tätä siirtymää voidaan edistää, kun ikääntyneille, heidän läheisilleen ja kotona pärjäämistä tukeville tahoille annetaan mahdollisuus kokeilla teknologian mahdollisuuksia lähellä asumisen arkea. Yksittäiset tiedotustilaisuudet tai teknologiaan tutustuminen esitteiden välityksellä eivät tavoita arjen ja teknologian käytäntö- ja tarvelähtöisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla Niiden rinnalle tarvitaan pysyväluontoinen kokeiluja ja oivalluksia stimuloiva alusta. Samalla luodaan edellytykset teknologisen lukutaidon lisäämiselle paikallisella yhteisötasolla

Väline tavoitteiden saavuttamiseksi

Mahdollisuuksia avaava/ rajoittava

Havaintoa/ toimintaa suuntaava

Toimintaa kutsuva/ estävä

Havainnoiva/ analysoiva/ ennakoiva

Asunnon rakenteissa/ siirreltävä/ puettava/ kehossa

Teknologian käyttäjät

Kotona pärjäämistä tukevat teknologiat

Tarpeet

Arvot

Asenteet

Kyvykkyydet

Kulttuuriset käsitykset

Tavat ja tottumukset

Normit ja sopimukset

Fyysiset tilat ja ympäristö

Käytännöt ja toimintatavat

Kuva 3: Teknologian systeeminen kokonaisuus

ARKITEKNOLOGIAN MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN POHJAUTUU

TEKNOLOGISEEN LUKUTAITOON

Teknologinen lukutaito on yhteisötasoista osaamista, jota ei voi ottaa kerralla haltuun. Pikemminkin se kasautuu kokeilemisen, tutkailemisen ja ongelmien ratkaisemisen myötä.

Muistisairaan henkilön kotona pärjäämisen näkökulmasta keskeistä on, että henkilö itse, hänen läheisensä ja muut kotona pärjäämistä tukevat tahot kokevat arjen tekniset ratkaisut tarkoituksenmukaisina, eettisinä ja hallitsevat niiden käytön. Kodin arjessa teknologiaa käytetään osana toimintaa jolla on jokin tavoite Tavoitteen saavuttaminen saattaa edellyttää useiden erilaisten teknisten välineiden ja sovellusten käyttöä, minkä johdosta teknisten ratkaisujen ja niiden käyttöä tukevien menetelmien ja toimintatapojen olisi hyvä olla toisiaan tukevia.

Teknisiä välineitä käytetään vuorovaikutteisessa suhteessa niihin liittyvien ohjeistuksen ja tiedon, tuen, hankinta- ja huoltoprosessien ja muiden ihmisten kanssa. Toiminnan sujuvuuden ja tavoitteen saavuttamisen kannalta olennaista on tunnistaa tämä vuorovaikutteinen ja keskinäisriippuvuuksiin pohjautuva suhde ja huomioida muistisairaan henkilön tarpeet myös kokeilua ja käyttöä tukevien elementtien osalta

Yksi keskeisimmistä jarruista kotona pärjäämistä tukevan teknologian käyttöönotolle on asiaan liittyvä suppea ja satunnainen tieto. Tieto arkea helpottavista teknisistä mahdollisuuksista saattaa välittyä sattumanvaraisesti yksittäisten ammattilaisten tai tuttujen välityksellä (Stakes 208, 31-32 )

Toinen este teknologisten ratkaisujen tiellä kohti asumisen arkea ovat heikot, usein puuttuvat kokeilumahdollisuudet. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että ikääntyneet ovat valmiita omaksumaan uutta, mikäli muutokset ja oppiminen koetaan mielekkääksi ja tarpeelliseksi. (Stenberg 2014, 121.) Koska arkea sujuvoittavan teknologian merkitys piirtyy esiin usein vasta käytännön kokeilun ja tutkailun avulla on teknologian tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia haastava hahmottaa, jollei sitä pääse käytännössä kokeilemaan ja tutkailemaan. Paimion Ikäasumisen hankkeessa on tehty havainto, että useat ikääntyneet ovat omaksuneet erilaisia digiyhteiskunnan edellyttämiä taitoja ja toimintatapoja, vaikka eivät ole välttämättä saaneet tähän luontaista oppimisen tukea opiskeluajoilta tai työelämästä Kannustimena tässä on ollut teknologian tarjoamat kiinnostavat mahdollisuudet sekä halu pysyä mukana yhteiskunnan kehityksessä. Usein taito on otettu haltuun itsenäisesti laitetta tutkaillen. Osa on käynyt hakemassa lisäoppia ja tukea esimerkiksi kansalaisopiston kurssilta, kuten Paimion opiston "Digitaitojen pulmapajasta" tai "Kesytä älytön laite" -kurssilta.

ARKITEKNOLOGIAN MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN POHJAUTUU TEKNOLOGISEEN LUKUTAITOON

Keskusteluissa on kuitenkin myös noussut esiin erilaiset haasteet teknisten laitteiden hankinnassa ja yleisesti niihin liittyvän tiedon saamisessa. Palveluiden laajamittainen digitalisoiminen herättää myös huolta Keskusteluissa mainittiin esimerkiksi arkisten asioiden hoitamisen vaikeutuneen, kun sovellusten käyttö, oikean tiedon löytäminen, sähköinen asiointi, tietoturva-asiat sekä sovellusten ja laitteiden jatkuva päivittäminen on luonut ylimääräisiä vaiheita ja uusia toimintatapoja sekä jatkuvan osaamisen päivittämisen tarpeen. Voikin olla, että osa ikääntyneistä kokee eräänlaista digi- ja teknologiaosattomuutta

Muistisairaan henkilön läheiset ovat usein tärkeässä roolissa teknologian käyttöönottamisessa ja käytön tukemisessa. Siksi myös läheiset tarvitsevat tietoa siitä, millaisia arkea tukevia teknologioita on tarjolla ja mitä on hyvä ottaa huomioon teknologioiden valinnassa ja hankinnassa. Edelleen läheiset hyötyvät myös tiedosta , joka auttaa heitä tukemaan muistisairasta läheistä teknologian käytössä. Lisäksi tieto siitä, miten laitteen hankinta ja/tai toiminta ovat kytköksissä palvelujärjestelmään ja muihin toimijoihin on hyvä olla myös läheisten tiedossa (Raappana & Tiittanen 2017, 188-189) Tiedonkulku muistisairaan henkilön arjessa vaikuttavien toimijoiden välillä edesauttaa teknologian juurruttamista arkeen, ja toisaalta teknologia voi edesauttaa sujuvaa ja ajankohtaista tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä. Vaikuttava palvelu viestii sujuvasti erilaisten sidosryhmien ja käyttäjien suuntaan.

Kotona asumista tukeva teknologia kytkeytyy ja on myös osa palvelujärjestelmää Tekniset ratkaisut muuttavat työtapoja, tuovat uusia välivaiheita työprosesseihin, nostavat esiin uusia osaamistarpeita ja vaikuttavat myös ilmapiiriin ja asenteisiin (Melkas & Pekkarinen 2014, 216; Raappana & Tiittanen 2017, 192.) Myös kotona pärjäämistä tukevilla ammattilaisilla, kuten kotihoidon eri ammattilaisilla on erilaisia tietotarpeita kodin arkea sujuvoittavaa teknologiaa kohtaan Asiakkaat, asiakkaiden läheiset, kollegat ja ammattilainen itse saattaa kysyä: Miten tunnistan teknologiatarpeet?; Millaisia arkiteknologian vaihtoehtoja on olemassa?; Missä teknologioihin voi tutustua ja mistä niitä voi hankkia?; Mitä teknologioita on mahdollista saada lainaan ja mitä tämä edellyttää?; Miten teknologioita käytetään?; Miten tuen muistisairasta henkilöä teknologian käytössä?; Miten varmistamme teknologian toimivuuden ja miten toimimme erilaisissa teknologiaan liittyvissä katkostilanteissa? Vastauksen rakentaminen näihin kysymyksiin on mahdollista, jos työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus tutustua ja tutkia teknisiä ratkaisua osana käytännön työtä, toisiaan kannustaen sekä halukkaille tarjotusta koulutusta hyödyntäen

ARKITEKNOLOGIAN MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN POHJAUTUU TEKNOLOGISEEN LUKUTAITOON

Teknologisten ratkaisujen mahdollisuuksien tunnistaminen on yksi kotona pärjäämistä tukevista ratkaisuista, ja kun valtaosa paimiolaisista ikääntyneistä haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään, on tärkeää, että paikallisesti vahvistamme osaamista tässä asiassa. Arkiteknologian mahdollisuuksien kokonaisuuden hallintaa nimitetään tässä suunnitelmassa teknologiseksi lukutaidoksi (vrt. Tafdrup ym. 2019). Teknologinen lukutaito on teknologian hallintaan liittyvää paikallista pääomaa, joka tukee uteliaisuutta teknologiaan kohtaan, teknologiaan liittyvien tarpeiden tunnistamista, teknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä sekä erilaisten teknologisten katkostilanteiden hallintaa. Teknologinen lukutaito on yhteisötasoista osaamista, jota ei voi ottaa kerralla haltuun, vaan joka kasautuu kokeilemisen, tutkailemisen ja ongelmien ratkaisemisen myötä (vrt. Tafdrup ym. 2019, 143-145). Vastaavasti oletamme, että teknologisen lukutaidon heikkous tuottaa teknologisen osattomuuden kokemuksia, mikä esimerkiksi digipalveluja hyödyntävässä tietoyhteiskunnassa vaikuttaa ihmisten arkeen monin konkreettisin tavoin. Teknologisen lukutaidon vahvistamisessa tarvitaan niin ihmisten omaa aktiivisuutta kuin ikääntyneille suunnattujen palveluiden (kunta, hyvinvointialue, 3. ja 4. sektori) tukea.

Ikääntyneiden kotoa pärjäämistä tukevan teknologisen lukutaidon vahvistuminen edellyttää tukirakennetta, joka tässä suunnitelmassa muotoutuu suunnitteilla olevan Ctalon mahdollisuuksien varaan. C-talo kortteliympäristöineen muodostaa ikä- ja muistiystävällisen asumisen arjen kontekstin, jossa eri toimijat ja palveluntuottajat kohtaavat Siksi C-talo tarjoaa oivallisen mahdollisuuden lähteä rakentamaan paikallista arkiteknologian toimintaympäristöä, joka tukee niin ikääntyneiden kuin heidän kanssaan toimivien tahojen teknologisen lukutaidon vahvistumista paikallisesti

TEKNOLOGIAN KÄYTTÖÖNOTTOA TUKEVA PALVELUJEN JA TOIMINTOJEN KOKONAISUUS C-TALOSSA

Kotona pärjäämistä tukevan teknologian toimivuus ja käyttöönotto on riippuvaista käyttäjän, teknisten ratkaisujen sekä eri toimijoiden ja toimintatapojen välisen, monimuotoisen vuorovaikutuksen onnistumisesta. Mitä paremmin vuorovaikutus tukee oppimista, omien kykyjen hyödyntämistä ja tiedonvaihtoa sitä onnistuneempaa on teknologian käyttöönotto.

Paimioon suunnitteilla olevan C-talon toteutuminen merkitsee paitsi asumisratkaisujen lisäämistä paimiolaisille ikääntyneille, myös mahdollisuutta luoda uudenlainen, kotona pärjäämistä tukevan teknologian vuorovaikutteinen ja oppimista tukeva kokeilualusta. Hybridimuotoisena asumisen ja palveluiden yhdistelmänä C-talo mahdollistaisi sen, että paimiolaisilla ikääntyneillä läheisineen on mahdollisuus kokeilla kotona pärjäämistä tukevaa teknologiaa, harjoitella sen käyttöä kuntoutusjakson aikana, tehdä kokemuksen pohjalta päätöksiä teknologian hankinnan tai lainaamisen suhteen sekä saada tukea ja seurantaa teknologian kotikäyttöön. Näin C-talo teknologioineen muodostaisi eräänlaisen teknologian käyttöönottoa tukevan kokonaisuuden

kotona pärjäämistä

tukevat teknologiat

käyttäjä

(muistisairas henkilö/ ikäihminen)

ihmisen ja teknologian välinen vuorovaikutus

tietoutta, osaamista ja käyttöä

tukevat toimintatavat ja käytännöt

teknologiaan, tarpeisiin ja käyttöön liittyvä tieto

vuorovaikutuksen kanavat, foorumit ja pelisäännöt

Kuva 4: Kotona pärjäämistä tukeva teknologisten palveluiden ja toimintojen kokonaisuus C-talossa (Mukailtu Toivonen & Kijima 2019, 44)

TEKNOLOGIAN KÄYTTÄJÄKOKEMUS CTALOSSA: VAKITUINEN ASUKAS "KAIJA"

Muistisairautta sairastava Kaija asuu yksin kotona, kokee turvattomuutta, ei pärjää enää kotona kotihoidon turvin

Kaija muuttaa C-taloon. Arkea seurataan ennakoivan turva-/hyvinvointirannekkeen, vuorovaikutuksen ja havainnoinnin avulla.

Tunnistetaan levottomuutta öisin ja hetkittäin pitkin päivää Paikannetaan nämä hetket

Tunnistetaan:

tarve strukturoidulle toiminnalle ja palautumiselle pitkin päivää tarve kommunikaation tuelle siirtymähetkissä tarve vuorokauden ajan ilmentämiselle

Kaijan ja hänen läheistensä kanssa tutustutaan teknologisiin ratkaisuihin ja lähdetään yhdessä kokeilemaan:

seinäkalenteri, jossa on päivä- ja viikko-ohjelma (mitä tapahtuu, milloin, missä ja miksi)

siirtymien eri vaiheiden tunnistaminen ja kuvaaminen prosessiksi kuvien avulla (PECS-menetelmä ja sosiaalinen tarina*); kuvien kiinnittäminen tilaan, jossa siirtymävaihe tapahtuu

iltatoimien strukturoiminen ja valon vähentäminen iltaa kohti.

Kahden viikon kokeilu, jonka havainnoista kirjataan ja viestitään sovitusti Palautetta seurataan: ranneke, osallistuminen C-talon tapahtumiin, turvallisuuden kokemus, arjen sujuvuus

Kokeilun anti käydään läpi Kaijan, läheisten ja kotihoidon yhteisessä keskustelussa. Tehdään tarvittavia muutoksia: ohjeistus, viestintä, teknologiset ratkaisut, pelisäännöt, tiedon ja osaamisen lisääminen, vuorovaikutus, tarpeiden tunnistaminen, vaikutusten arviointi Päätetään:

lisätään muistuttaja ulko-oven yhteyteen, jossa rauhoittava viesti läheiseltä yöaikaan

kokeillaan rauhoittavia teknologioita, joiden käyttö otetaan osaksi rutiineja: Paro-hylje, säkkituoli, hypistelymuhvi, painopeitto ja Sävelsirkku tabletilta.

*PECS-menetelmä (Picture Exhange Communication System) soveltaa kuvia vuorovaikutuksen tukena Kuvia voidaan hyödyntää tukena esim valintatilanteissa, toiminnan erittelemisessä tietyssä järjestyksessä eteneviin vaiheisiin (l sosiaalinen tarina esim pukeutumisen, WC:ssä asioimisen tai päivän ohjelman erilaisista vaiheista)

TEKNOLOGIAN KÄYTTÄJÄKOKEMUS CTALOSSA: VAKITUINEN ASUKAS "KAIJA"

Kotona pärjäämistä tukeva teknologisten palveluiden ja toimintojen kokonaisuus Ctalon vakituisen asukkaan, Kaijan, tapauksessa

käyttäjä

(muistisairas henkilö/ ikäihminen)

Kaija osaa käyttää tv:n kaukosäädintä ja kiinnostuu Sävelsirkun kuuntelemisesta tabletilta. Läheiset ja kotihoito avustavat Kaijaa teknologian käytössä ja soveltamisessa

kotona pärjäämistä tukevat teknologiat

esteetön asunto ja aktiivisuuteen houkutteleva pihapiiri

ennakoiva turva-/hyvinvointiranneke

tabletti ja/tai tv: yhteydenpito, sävelsirkku, tietojen kokoaminen

ihmisen ja teknologian välinen vuorovaikutus

teknologiaan, tarpeisiin ja käyttöön liittyvä tieto

Kaija opettelee tabletin käyttöä C-talon Teknologiakerhossa. Muut talon asukkaat antavat positiivista palautetta ja kannustavat käyttöön omalla esimerkillään. Televisio on kytketty talon omaan televisiokanavaan

Kokeilusta kertynyt tieto kirjataan ylös ja sovitut käytännöt kootaan Kaijan omalle sivustolle, josta läheiset voivat käydä tarkistamassa, millaisia teknologioita Kaijalla on käytössä.

vuorovaikutuksen kanavat, foorumit ja pelisäännöt

Kokeilun ajan teknologiat ovat lainassa, minkä jälkeen Kaija ja läheiset voivat tehdä päätöksen siitä, mikä teknologioista kannattaa hankkia omaksi Ranneke on osa palvelua, josta Kaija maksaa palvelusuunnitelman mukaisen maksun.

Hypistelymuhvi

paro-hylje ja painopeitto

tietoutta, osaamista ja käyttöä tukevat toimintatavat ja käytännöt

Kaija: C-talon Teknologiakerho; teknologia osana muita toimintoja (kuntoutusjaksot, etäkotihoito, muut ryhmät); yhteydenpito läheisiin ja kohtaamisten dokumentointi teknologian avulla.; Kotihoito ja läheiset: Teknologiapalvelun kirjaaminen ja vaikutusten seuranta, yhteydenpito, koulutus;

Muut toimijat: vapaaehtoistyönä hankitut hypistelymuhvit ja (etä)virkistystoiminta eri toimijoiden toteutuksena

TEKNOLOGIAN KÄYTTÄJÄKOKEMUS C-

TALOSSA: LYHYTAIKAINEN ASUKAS "KIMMO"

Muistisairautta sairastava Kimmo asuu yksin kotona, kokee turvattomuutta.

Tulee kuntoutusjaksolle. Arkea seurataan ennakoivan turva-/hyvinvointirannekkeen, vuorovaikutuksen ja havainnoinnin avulla.

Tunnistetaan levottomuutta öisin ja hetkittäin pitkin

päivää Paikannetaan nämä hetket

Tunnistetaan:

tarve vaihtaa helppokäyttöiseen puhelimeen

yhdistetty ranneke ennakoivaan

turva-/hyvinvointirannekkeeseen: vähentää pelkoa eksymisestä, kaatumisesta ja pulaan joutumisesta tarve toiminnanohjaukselle ulos lähdettäessä tarve sosiaaliselle kanssakäymiselle

Kimmon ja hänen läheistensä kanssa tutustutaan teknologisiin ratkaisuihin ja lähdetään yhdessä kokeilemaan:

uuden rannekkeen käyttö ja kokeilu ulkoilua tukevien toiminnallisten vaiheiden ja niissä ilmenevien tukitarpeiden tunnistaminen: toimintojen kuvaaminen kuvin, ulkoilukartan koostaminen, päiväohjelman koostaminen, apuvääntimet avaimeen ja lukkoon tutustuminen Toivontuvan porukkaan kuntoutusjakson aikana; Toivontuvalla Kimmo oppii lisää arkea helpottavista teknologisista ratkaisuista: lyhytaikaajastin, pienvalaisimet, liesihälytin

Kuukauden kotikokeilu, jonka havainnoista kirjataan ja viestitään sovitusti. Yksi kotihoidon käynti lisätään päiväsaikaan ensimmäisen viikon ajaksi Palautetta seurataan: ranneke, ulkoilua tukevien tekniikoiden hienosäätöä, osallistuminen Toivontuvan ohjelmaan, etätapaamiset kotihoidon kanssa kokeilun loppuun asti

Kokeilun anti käydään läpi Kimmon, läheisten ja kotihoidon yhteisessä keskustelussa. Tehdään tarvittavia muutoksia: ohjeistus, viestintä, teknologiset ratkaisut, pelisäännöt, tiedon ja osaamisen lisääminen, vuorovaikutus, tarpeiden tunnistaminen, vaikutusten arviointi Päätetään:

lisätään liiketunnistimella varustettu muistuttaja ulko-oven yhteyteen, jossa muistutus kartasta ja avaimista

lisätään kaksi kotihoidon etäkäyntiä viikkoon otetaan kommunikaattori kokeiluun kuulemisen tueksi sovitaan uusi kuntoutusjakso kolmen kuukauden päähän, jolloin tarkastellaan myös kotona pärjäämistä tukevan teknologian päivitystarpeita.

TEKNOLOGIAN KÄYTTÄJÄKOKEMUS CTALOSSA: LYHYTAIKAINEN ASUKAS "KIMMO"

Kotona pärjäämistä tukeva teknologisten palveluiden ja toimintojen kokonaisuus Ctalon lyhytaikaisen asukkaan, Kimmon, tapauksessa

käyttäjä

(muistisairas henkilö/ ikäihminen)

kotona pärjäämistä

tukevat teknologiat

ennakoiva turva-/hyvinvointiranneke

Kommunikaattori

ihmisen ja teknologian välinen vuorovaikutus

teknologiaan, tarpeisiin ja käyttöön liittyvä tieto

vuorovaikutuksen kanavat, foorumit ja pelisäännöt

Turvarannekkeen vaihto uuteen malliin onnistuu hyvin, koska ranneke on ennestään tuttu. Kimmo osaa käyttää tv:n kaukosäädintä ja ottaa mielellään kotihoidon etäkäynnin tv:n välityksellä osaksi arkeaan. Läheiset, kotihoito ja "teknologiakaveri" avustavat teknologian käyttöönotossa

Kimmon ulkoilukarttaan tulee valokuvia, jotka hän on ottanut läheistensä kanssa. Kartta tulostetaan paikkatietopalvelusta saadulle pohjalle ja siihen liitetään tutut valokuvat Helppokäyttöinen puhelin säilyy, mutta siihen lisätään ohjeistus.

Kokeilusta kertynyt tieto kirjataan ylös ja sovitut käytännöt kootaan Kimmon omalle sivustolle, josta läheiset voivat käydä tarkistamassa, millaisia teknologioita Kimmolla on käytössä.

Kokeilun ajan teknologiat ovat lainassa Rannekkeen Kimmo päättää hankkia läheisten tuella.

muistutin liiketunnistimella

tietoutta, osaamista ja käyttöä tukevat toimintatavat ja käytännöt

digitaalinen ovisilmä

lyhytaika-ajastin keittimeen

Kimmo: Toivontuvalla keskustellaan ajoittain myös teknologiaan liittyvistä kokemuksista Teknologian lukutaitoa pidetään yllä myös osana muita toimintoja (kuntoutusjaksot, etäkotihoito); yhteydenpito läheisiin ja kohtaamisten dokumentointi teknologian avulla.; Kotihoito ja läheiset: Teknologiapalvelun kirjaaminen ja vaikutusten seuranta, yhteydenpito, koulutus; Muut toimijat: (etä)virkistystoiminta, vapaaehtoistyötä tekevä teknologiakaveri

C-TALO: KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAN

TEKNOLOGIAN KOKEILUALUSTA

fyysiset tilat sekä teknologiset laitteet ja välineet

Esteettömät asumisratkaisut, joihin kaikki talossa vierailevat pääsevät tutustumaan julkisissa tiloissa Vanhustyön keskusliiton teknologiasalkun teknologiat arkisessa käytössä Lisäksi muistuttava dosetti ja muita pienapuvälineitä (arkiteknologian määrää lisätään hiljalleen)

Erilaiset hyvinvointiteknologian ratkaisut kokeiltavana ja lainattavana lyhytaikaisen asumisen yksikössä: Paro-hylje, painopeitto, säkkituoli, sävelsirkku, tabletit (jumpat ja yhteydenpito), turva-/hyvinvointiranneke jne Mahdollisuus kytkeä televisio Internettiin ja yhteisen alustan hyödyntäminen

Kuntoutusteknologia: kuntolaitteet ja kuntoiluvälineet, aistiseinä (OIOI), Yeti-tabletti, yleisten tilojen tv-ruudut

miten teknologinen kokeilualusta näkyy ja välittyy asukkaalle ?

Sujuva, turvallinen ja osallistumisen mahdollistava liikkuminen talossa ja sen pihapiirissä Yhteinen opastus. Lisäksi teknologiaan liittyviä ohjeita yksilöllistetään tarpeen mukaan (hyödynnetään Papunetmateriaalia ja PECS-menetelmää soveltuvin osin)

Osallistumismahdollisuuksista ja talon asioista tiedotetaan (ja muistutetaan) info-taulujen (tv) sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisen tv-kanavan kautta Läheiset ja vapaaehtoiset "teknologiakummit" ovat alusta lähtien mukana tukemassa ja ylläpitämässä käyttöönottoa.

millaisia teknologisia palveluja ja toimintoja asukkaalle tarjotaan?

Teknologian kokeilu- ja tutkailumahdollisuudet: lyhytaikaisen asumisen aikana, lainauksena, teknologiapajoissa, Toivontuvalla, Ystäväpiireissä ja tutustumalla talon tiloihin.

Teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään johdonmukaisesti myös kuntoutuksessa: aktiivisuuden ja palautumisen seuranta, teknologia-avusteiset aktiviteetit, videoiden ja kuvien hyödyntäminen ohjauksessa Kotona pärjäämistä tukeva teknologia osana palvelusuunnitelmaa: mahdollisuuksista tiedottaminen, kokeilumahdollisuuksien tarjoaminen (ohjaus ja neuvonta), lainaaminen, hankintapäätös ja hankinta läheisten tuella. Ratkaisujen arviointi suunnitelman mukaisesti yhteistyössä asukkaiden ja läheisten kanssa.

miten ylläpidetään kotona asumisen tukiverkoston kykyä mahdollistaa tämä?

Teknologisen lukutaidon kasautuminen paikallisesti: yhteistyötä oppilaitosten, yritysten, hankkeiden sekä kolmannen ja neljännen sektorin toimijoiden kanssa; jatkuva kartoitus uusista kokeiltavista teknologioista

Teknologia otetaan osaksi kaikkea toimintaa: asukkaat ottavat valokuvia, hyödyntävät Sävelsirkkua, laulavat Karaokea ja viriketoiminnoissa hyödynnetään erilaisia sovelluksia, kotikuntoutuksessa hyödynnetään myös etäjumppia, kuntoutusjaksolla hyödynnetään aistiseinää (OIOI) ja yeti-tablettia

Yhteiskoulutusta henkilökunnalle, läheisille, teknologiakummeille, vapaaehtoisille ja asukkaille

mitkä ovat mahdollistamisen tukiprosessit?

Kotona asumisen teknologiaan ja etäpalveluihin sekä teknologisen lukutaidon kultivoimiseen erikoistuvat kotihoidon ammattilaiset.

Jatkuva hankehaku: kokeilumahdollisuuksien luominen ja mukana oleminen erilaisissa kehittämisprosesseissa, yhteistyö oppilaitosten kanssa

Resurssit laitteiden hankintaan: hankerahoitus, budjetointi, lainaus, oppilaitos- ja yritysyhteistyö

Monialainen yhteistyö: tunnistetaan päätoimijat ja suunnitellaan yhteistyötä tukeva vuosikalenteri

Jatkuva oppiminen: tietoiskut, materiaalin kokoaminen, teknologia osana muuta keskustelua ja toimintaa.

"Vanhuuteen varautumisen teknologisen ulottuvuuden huomioiva yhteisökäytäntö"

TEKNOLOGIA 1 0

MUISTISAIRAAN HENKILÖN TARPEET JA

Asuinympäristössä teknisten ratkaisujen toimivuus on riippuvaista useista eri tekijöistä. Kun kokonaisuus toimii, voi teknologia auttaa tasapainottamaan muistisairaan henkilön kykyjen ja ympäristön välistä tasapainoa.

Hyvin toimiva tekniikka ja teknologinen järjestelmä sulautuvat arkeen. , kuten meistä varmasti jokainen tietää, ovat teknologioiden een liittyvät katkokset ja häiriötilanteet melko tavallisia. Nämä saattavat kytkeytyä teknologian toimimattomuuteen, ohjeiden teen, laitetta käyttävän henkilön taitojen rajallisuuteen tai mien yhteensopimattomuuteen.

ellä on tuotu esiin, tarvitaan teknologista lukutaitoa teknologisten uuksien tunnistamisessa Sitä tarvitaan ja sen rooli korostuu myös sten katkostilanteiden ratkaisemisessa. Teknologisessa ssa keskeistä on kyky tulkita tilanteen, käytännön, utuksen ja teknologian välistä kokonaisuutta. Kokonaisuuden minen ei kuitenkaan vielä riitä, vaan lisäksi tarvitaan uskallusta, ylipäätään mahdollisuuksia kokeilla teknologioita ja erilaisia oisia toimia, kun katkostilanne tulee eteen. (Tafdrup ym. 2019.)

oni meistä turvautuu tuttuun luottohenkilöön teknologisissa nteissa Kestävä ratkaisu olisi kuitenkin, että oppi nteiden ratkomisesta jakautuisi mahdollisimman monelle ä vaikuttavalle henkilölle. Koska teknologisilla ratkaisuilla on paikallinen kytkös, tarvitaan myös rakenteita, jotka mahdollistavat paikallisen kokemuksen ja oppimisen kasautumisen ja teknologisen vuorovaikutusverkoston vahvistumisen

Muistisairaan henkilön arjessa tukiverkoston rooli korostuu teknologisissa katkoskohdissa. Siksi onkin hyvä pohtia etukäteen, miten laitteisto pidetään toimintakunnossa (esim. miten varmistetaan puhelimen ja turvarannekkeen lataus) ja miten toimitaan, vesikatkostilanteessa tai jos sähkölukko ei toimi. Tästä on hyvä olla kirjallinen ja kuvallinen ohjeistus, joka käydään säännöllisesti läpi muistisairaan henkilön kanssa Teknologia voi myös joustavoittaa ja ketteröittää esim. vesikatkostilanteen hallintaa, jos ajankohtainen tieto voidaan lähettää keskitetysti esim tv:n välityksellä

MUISTISAIRAAN HENKILÖN TARPEET JA

Kun teknologinen lukutaito karttuu, ovat katkostilanteet osa normaalia käyttötilannetta ja niihin on osattu varautua. Tällöin ne eivät kuormita liikaa tai lamaannuta arkea Tällainen yhteisöllinen kyvykkyys muotoutuu kuitenkin hiljalleen rakenteiden tukemana.

rpeemme saattavat myös muuttua, jolloin nykyinen tekninen laite ei arjoakaan optimaalisinta ratkaisua kotona pärjäämisen ja arjen uden näkökulmasta. Tällöin ollaan olennaisten kysymysten äärellä: eknologia voisi parantaa elämänlaatua nykyisessä tilanteessa?; Mihin n teknologiaa arjessani tällä hetkellä? (Leikas 2014, 103-107)

Muistisairaus on etenevä sairaus, joka heikentää kognitiivisia toimintoja eli muistin- ja tiedonkäsittelyä, hahmottamista, omatoimisuutta, kielellisiä toimintoja, tarkkaavaisuutta sekä toiminnan suunnitelmallisuutta Muistisairauksiin liittyy myös motorisia haasteita sekä muutoksia sosiaalisissa taidoissa ja persoonallisuudessa. (Soininen & Hänninen 2015, 84-89.) Ymmärrettävää on myös, että muistisairauteen liittyvät kognitiiviset muutokset saattavat aiheuttaa ahdistusta.

Muistisairaan henkilön asumisen arjen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa asuinympäristöä muokkaamalla. Asunnon esteettömyys, turvallisuutta lisäävät teknologiset ratkaisut sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen ovat tekijöitä, joita vahvistamalla voidaan tukea muistisairaan henkilön kykyjen ja ympäristön vaatimusten välistä tasapainoa. (kts. esim. Numminen ym. 2011; Springate ym 2014 )

Lähtökohtana on, että tunnistetaan muistisairas henkilö toimijana omassa arjessaan Myös muistisairaan henkilön arkista toimintaa ja valintoja värittää eletty elämä, nykyhetken tarpeet, mahdollisuudet ja rajoitteet sekä tulevaisuuteen liittyvät vaihtoehdot.

MUISTISAIRAAN HENKILÖN TARPEET JA

TEKNOLOGIA

Muistisairaiden henkilöiden arjen asumisessa korostuvat tarve itsemääräämisoikeuden säilyttämiseen, turvallisiin sosiaalisiin suhteisiin sekä omatoimiseen liikkumiseen.

Teknologiaan liittyvistä, muistisairaiden henkilöiden tarpeista ja toiveista tiedetään edelleen melko vähän (Riikonen & Paavilainen 2018, 117). Topo (2009) onkin tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvassa katsauksessaan todennut, että teknologiaa on kehitetty pitkään painottaen palvelujärjestelmän ja omaishoitajien tarpeita

Muistisairaiden henkilöiden teknologiaan liittyvät tarpeet heijastelevat yhtäältä yleisinhimillisiä tarpeita ja toisaalta tarpeita, joita muistisairailla on yleisestikin asumiseen, arkeen ja tukeen liittyen. Tutkimuskirjallisuuteen viitaten Riikonen ja Paavilainen tuovat esiin seuraavat tarpeet:

- tarve kontrollin säilyttämiseen

- tarve aikaisemman elämäntavan säilyttämiseen

- tarve turvalliseen sosiaaliseen ympäristöön

- tarve ymmärretyksi tulemiseen

- tarve kompensaatiokeinojen löytämiseen.

Marshall (2009) on todennut, että tarpeiden tiedostaminen ja niiden täyttäminen itsenäisesti haasteellistuu muistisairauden myötä Teknologia saattaa kuitenkin tarjota ratkaisumahdollisuuksia myös tähän haasteeseen.

Riikonen ja Paavilainen (2020) ovat tutkimuksessaan tunnistaneet kolme keskeistä kotona asumista tukevaan teknologiaan liittyvää tarvetta:

Tarve teknologialle, joka tukee itsemääräämisoikeuden säilyttämistä

Tämä tarve nousee erityisesti muistin heikkenemisestä johtuvista seurauksista. Lääkkeiden otto sekä puhelimen, lieden ja uusien teknologioiden käyttö ja rahan käsittely ovat arkisia toimia, joissa muistin heikkeneminen saattaa nostattaa huonommuuden kokemuksia ja kiistoja läheisten kanssa. Halu elää kotona mahdollisimman omatoimisesti on vahva, mutta muistin heikkeneminen ja siitä seuraava ulkopuolisen tuen ja kontrollin lisääntyminen saattaa vahvistaa kokemusta vapauden menettämisestä Muistin heikkeneminen saatetaan kokea hämmentävänä ja muistamiseen toivotaan apua teknologiasta. (mte.)

1.

MUISTISAIRAAN HENKILÖN TARPEET JA TEKNOLOGIA

Esimerkkeinä teknologioista, jotka yksilökohtaisesta tapauksesta ja teknologisesta vuorovaikutuksen systeemistä (mm. käyttöä tukevat menetelmät ja vuorovaikutus) riippuen tukevat itsemääräämisoikeutta:

lääkkeiden otto: muistuttava dosetti, Evondos-lääkeautomaatti

puhelimen käyttö: helppokäyttöinen puhelin (esim. Doro), Paimion Ikäasumisen hankkeessa aloitettu, kaksisuuntaisen yhteydenpidon mahdollistava TV-teknologiakokeilu, Elisan ja Kuntien Tierapalvelukokonaisuudet, jotka mahdollistavat monisuuntaisen yhteydenpidon tabletin välityksellä

lieden käyttö: keraaminen liesi, liesivahti, ylimääräisistä tavaroista vapaa lieden lähialue, säännösten mukainen paloturvallisuus rahan käsittely: päivittäistili, nettipankki

muistaminen: kalenteri, viikko-ohjelma, muistuttajat (liiketunnistimella varustettu, kännykkään/tablettiin/ televisioon).

2. Tarve helppokäyttöiselle teknologialle, joka auttaa säilyttämään sosiaaliset suhteet

Muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä kokema keskeisin haaste liittyy huoleen sosiaalisten suhteiden supistumisesta ja tästä seuraavaan yksinäisyyden kokemukseen. Huoli korostuu entisestään, mikäli kyse on yksinasuvasta muistisairaasta henkilöstä Tarve tulla kohdatuksi ja saada virikkeitä päivään saattaa houkutella muistisairasta liikkumaan asuinympäristössä Riskinä on kuitenkin eksyminen tutussakin ympäristössä Läheisillä saattaa myös olla huoli siitä, että riski tulla huijatuksi kasvaa, kun muistisairas henkilö etsii seuraa kodin ulkopuolelta. (mte.) Kohdassa 1. mainittujen esimerkkien lisäksi C-talossa tapahtuva virkistystoiminta sekä mahdollisuus ryhmämuotoiseen asumiseen auttavat ylläpitämään sosiaalisia suhteita

Kaksisuuntaisen etävuorovaikutuksen mahdollistavat teknologiat eivät voi korvata kasvokkaista vuorovaikutusta, mutta ne voivat lisätä vuorovaikutuksen mahdollisuuksia Ne myös lisäävät osallistumisen mahdollisuuksia silloin, kun esimerkiksi C-talon kerhohuoneessa tapahtuvaan tilaisuuteen osallistuminen tuntuu liian suurelta ponnistukselta Kun näkökyky on heikentynyt, on etäjumppaan osallistuminen tv-ruudun välityksellä parempi vaihtoehto kuin tabletti ison kuvakoon ja raajojen vapaan liikuteltavuuden johdosta

MUISTISAIRAAN HENKILÖN TARPEET JA TEKNOLOGIA

3. Tarve teknologialle, joka avaa ja tukee mahdollisuuksia omatoimiselle liikkumiselle

Muistisairaalla henkilöllä kävelykyky voi pysyä hyvänä melko pitkäänkin sairauden etenemisestä huolimatta. Kävely on myös tapa ilmaista itseä ja kokemusmaailmaa. Huoli kaatumisesta, lukkojen taakse jäämisestä sekä eksymisestä saattavat estää muistisairaan omatoimista liikkumista Vaikka muistisairas henkilö itse ei välttämättä pelkää eksymistä sairauden myöhemmissä vaiheissa, saattaa tämä herättää huolta läheisessä (mte ) Paimion ikäasumisen hankkeessa muutama omaishoitajana toiminut henkilö toi myös esiin huolen ei-toivotusta uloslähtemisen mahdollisuudesta, mikä saattaa haitata omaishoitajan yöunia ja yleistä yhdessä pärjäämisen kokemusta.

Liikkumisen ongelmat, vaeltelu ja eksyminen sekä rajoitukset päivittäisissä toiminnoissa ovat ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymisen riskitekijöitä muistisairaiden henkilöiden kohdalla (Lehtiranta ym 2014) Omatoimisen liikkumisen tukeminen on näin ollen kestävä ratkaisu palvelujärjestelmän näkökulmasta. Keskeistä on kuitenkin, että omatoiminen liikkuminen on turvallista.

Omatoimisen liikkumisen mahdollisuuksia tukevia teknologioita:

mukana kulkevat paikantimet: kännykän paikannussovellus, 112-sovellus, Doro 6531, turva/hyvinvointiranneke (esim Vivago, 9Solutions), kaulassa roikkuva (esim. Yepzon, Mini Finder Pico)

hälytystoiminto: Doro, Vivago, kaulassa roikkuvat (Yepzon, Mini Finder Pico)

ennakoiva hälytys: Vivago (mukana kulkeva); kodissa siirreltävä: Seniortekin

kukkatolppa ja eLSA Activity Sensing; rakenteissa oleva: Elsi älylattia

liiketunnistimella varustettu muistuttaja eteisessä mahdollistaa yksilöllisen muistutuksen tutun henkilön äänittämänä

ulkoiluun liittyvien toimintojen selkeä toiminnallinen erottelu ja

toiminnanohjauksen tukeminen PECS-menetelmällä

PECS-menetelmää hyödyntävä kartta

avaimen ja lukon apuvääntimet

ikkuna- ja ovihälytys

sähkölukot ja oviautomaatio

tulevaisuudessa: kasvojentunnistukseen pohjautuva oven avaus tunnistautumiseen (avain, tag) pohjautuva hissitoiminto

kerroksen kertova hissi

liiketunnistimella varustettu valaistus

yksilöllisesti ja ammattilaisen tuella valitut liikkumisen apuvälineet.

1 1

MILLOIN JA MITEN TEKNOLOGIA TUKEE OMATOIMISUUTTA?

Kotona pärjääminen on aika- ja paikkasidonnaista toimijuutta eli käytössä olevaa toimintakykyä sekä voimavarojen hyödyntämistä arkisissa valintatilanteissa, teoissa ja toiminnoissa. Valintoja, tekoja ja toimintaa kehystävät elämän historian lisäksi kodin ympäristön, käytössä olevan teknologian, lähiyhteisön ja palveluiden rajaamat ja avaamat mahdollisuudet ja tuki. Nämä kehykset ovat muotoutuneet ajan kuluessa ja paikallisesti (Jyrkämä 2007; Engeström 2009; Giddens 1979 ja 1993 )

Teknologia tukee omatoimisuutta, kun sen valinnassa, käyttöönotossa, käytön tukemisessa ja seurausten arvioinnissa huomioidaan käyttäjän eli tässä tapauksessa muistisairaan henkilön toimijuuden erilaiset aika- ja paikkasidonnaiset ulottuvuudet (Jyrkämä 2007).

Kotona pärjääminen

Aika-,paikka-ja

tilannesidonnaistaTOIMIJUUTTA

Mitentilat,teknologia,vuorovaikutus mahdollistavattoimimisen?

Mitenvoihyödyntääelämänaikanaopittua? Mitenselviääarjenrutiineista?

Mitenhaluaaasua?

Mitähaluaatehdäarjessa?

Mitkäsosiaaliset,fyysiset,normatiiviset esteetovatvälttämättömiä?

Mitävaihtoehtojaonesim.välttämättömilleesteille,jotta nevaikuttavatmahdollisimmanvähäntoimijuuteen?

Millaisiatoimintamahdollisuuksia asuinympäristö,arkijateknologiatarjoavat?

Kuva 5: Kotona pärjääminen on aika-, paikka- ja tilannesidonnaista toimijuutta (mukailtu Jyrkämä 2004)

MILLOIN JA MITEN TEKNOLOGIA TUKEE

Keskeiset kysymykset teknologian mahdollisuuksien tunnistamiseksi:

Asumisen arkeen liittyvien tilanteiden tarkastelu:

Mitä tavoitteita ja tarpeita minulla on arjessani?

Millaisia toiminnallisia vaiheita noiden tarpeiden ja tavoitteiden täyttämiseen kuuluu?

Voisiko teknologia lisätä mahdollisuuksiani tai valinnanvaihtoehtojani, tehostaa toimintaani tai lisätä arjen aktiivisuutta ja turvallisuutta jossakin tavoitteeseen liittyvässä toiminnallisessa vaiheessa?

Mikä on tärkein toiminnallinen vaihe, jotta pääsen lähemmäs tavoitettani?

Laitteisiin ja sovelluksiin liittyvä tarkastelu:

Millaisia teknisiä mahdollisuuksia, kuten apuvälineitä tai hyvinvointiteknologian ratkaisuja, tähän vaiheeseen on hyödynnettävissä?

Kuka on laitteen tai sovelluksen pääasiallinen käyttäjä?

Miten laite lisää mahdollisuuksiani tai madaltaa/ poistaa toimijuuteni esteitä?

Mistä voisin saada tukea ja apua teknologian kokeilemisessa, hankkimisessa, soveltamisessa ja ylläpitämisessä?

Miten voin hyödyntää osaamistani ja kokemustani teknisen laitteen käytössä?

Teknologian käyttöönoton arkivaikutusten ja seurausten tarkastelu:

Mitä tuloksia sain kokeilusta: Miten teknologia auttaa minua tavoitteeni saavuttamisessa?

Millaisia muokkauksia tarvitaan ohjeistukseen, käyttöön, välineiden ja menetelmien järjestelmään tai taitoihin, jotta pääsen kohti tavoitettani teknologian tuella?

Miten osaamiseni pysyy yllä?

Miten varmistetaan teknologian toimivuus ja tarpeenmukaisuus myös jatkossa (mitä riskejä käyttöön liittyy)? (Mukailtu Jyrkämä 2014.)

MILLOIN JA MITEN TEKNOLOGIA TUKEE OMATOIMISUUTTA?

Muistisairauden moninaisuuden, yksilöllisuuden ja etenemisen johdosta teknologisen järjestelmän yhteensopivuutta suhteessa tarpeisiin ja käyttömahdollisuuksiin tulisi arvioida säännöllisesti arjen sujuvuutta haittaavien teknisten häiriöiden ehkäisemiseksi Keskeistä on myös se, että arkea helpottavat teknologiat otetaan käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vuoropuhelussa muistisairautta sairastavan henkilön, läheisten ja kotona asumista tukevien palvelutahojen kanssa (Månsson & Hurnasti & Topo 2008, 13-14 )

Teknologisen järjestelmän tueksi tarvitaankin osaamisen ja laitteiden ylläpitämistä, tarpeiden ja teknologian välisen vastaavuuden arviointia sekä yleisesti eri tahojen kiinnostusta kokeilla ja tutkia erilaisia teknisiä mahdollisuuksia osana kotona pärjäämisen tukea. Teknologian toimivuus on riippuvaista jokaisen sitä käyttävän tahon teknologisesta lukutaidosta (Tafdrup& Andersen & Hasse 2019): halusta, kiinnostuksesta ja rohkeudesta tutkia, kokeilla, käyttää ja ratkoa arjen haasteita teknologisten ratkaisujen avulla.

havaitaan haaste Kimmon arjen toiminnossa x

käydään läpi kokeilun anti, tehdään tarvittavat muutokset

sovitaan itsenäisen kokeilun toimintatavat: kesto, arviointi, läpikäyminen

eritellään toiminto X vaiheisiin A, B, C Tunnistetaan teknologiat, joita voidaan soveltaa vaiheissa A, B, ja C

Harjoitellaan teknologian käyttöä, tehdään yksilölliset ohjeet, Sovitaan ohjeiden säilytyspaikka, harjoitellaan teknologian käyttöä kodin arjessa, läheiset mukana mahdollisimman monessa vaiheessa

Kimmo kokee, että vaihe A on tärkein, joten aloitetaan tämän vaiheen läpikäyminen

Kuva 6: Vuorovaikutteinen teknologinen järjestelmä omatoimisen ja aktiivisen asumisen arjen tukena

1 2 Eteinen C-talossa

Eteinen muodostaa rajapinnan kodin ja ulkomaailman välillä Asunnon kokoon suhteutettuna eteinen on usein pienehkö tila, jossa kuitenkin tapahtuu useita toimintoja: ulkovaatteiden pukeminen ja riisuminen, tavaroiden laskeminen, apuvälineen säilyttäminen, vieraiden saapuminen, oven lukitseminen ja avaaminen sekä postin noutaminen. Usein eteisestä on yhteys wc-tiloihin.

Korona-aikana välitön mahdollisuus käsihygienian toteuttamiseen on ollut tärkeää heti kotiin saavuttaessa.

Arjen aktiivisuuden ja omatoimisuuden kannalta itsenäinen kulkeminen asunnon ovista sekä asunnon ja asuinympäristön julkisten tilojen välillä on välttämätöntä (Ympäristöministeriö 2018, 17). Tärkeää on myös huomioida, että hätätilanteessa asukas pääsee nopeasti ulos (Kaarlela ym. 2018, 38).

Muistisairaan henkilön näkökulmasta tarkasteltuna eteinen merkitsee myös eräänlaista turvavyöhykkeen reuna-aluetta Kodista poistuminen voi olla turvallisuusriski, mikäli sähkölaitteita on jäänyt päälle, avain jää kotiin, vaatetus ei ole säänmukainen ja/tai kodinympäristössä liikkuminen on epävarmaa Eteisessä myös valitsemme, kenet päästämme sisään asuntoomme, ja tämä valinta on helpompi tehdä, kun tiedämme, kuka on tulossa.

Esteettömyys:

riittävästi tilaa apuvälineen kanssa liikkumiseen ja sen säilyttämiseen oven avaaminen on mahdollista yhdellä kädellä molemmin puolin mieluiten ei kynnystä, mutta jos se on välttämätöntä esim äänieristyksen johdosta, tulisi kynnys muotoilla siten, että se mahdollistaa sujuvan liikkumisen pyörätuolilla. Tasoero saa olla korkeintaan 20 mm. (Ympäristöministeriö 2018, 18.)

oviaukon vapaa leveys 850 mm ( Ympäristöministeriö 2018, 17)

ovipuhelimien ja muiden oven avaamiseen tarkoitettujen painikkeiden erottuminen taustasta ja sijoituskorkeus 900-1100 mm , jolloin käyttö on mahdollista myös pyörätuolista käsin

(Ympäristöministeriö 2018, 17)

mahdollisuuksien mukaan sähkölukko (avain/ tag) ja varasuunnitelma mahdollisia häiriöitä ajatellen

Turvallisuus:

kuvallinen (video-) ovipuhelinjärjestelmä (mieluiten kotimainen vaihtoehto), jossa on kaksisuuntainen puheyhteys, sähköinen ovenavaustoiminto ja mahdollisuus soittaa kotihoidon tiloihin (talon ulkopuolelta)

yksilöllisten tarpeiden mukaan sähkölaitteiden (liesi ja valaistus) kytkeminen lukitusjärjestelmään siten, että laitteet kytkeytyvät pois päältä asunnosta poistuttaessa liiketunnistimella toimiva valo lukollinen lokerikko mm. lääkkeitä varten.

Omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen houkutteleva:

muistutin, joka muistuttaa esim. ottamaan avaimet mukaan postiluukku ja ovikello ovat tavallisen asumisen tunnuspiirre (ARA 2019, 10)

vuodenaikaan soveltuva vaatetus on selkeästi esillä

tukeva käsinojallinen levähdyspaikka. (Kaarlela ym. 2018, 39.)

riittävän tehokas yleisvalaistus (Hannukainen ym 2019, 159)

Riittävä tuki, erityisesti hahmotettavuuden tukeminen:

muistitaulu, johon voi kirjata muistutukset, päivän ohjelman, päivämäärän

muistitaulun läheisyyteen nimikoidut/ kuvatunnuksin merkitys paikat laukulle ja avaimille naulakkoon taustasta erottuvat henkarit ja pitkä kenkälusikka ulkoiluvarusteille omat nimikoidut paikat eteistilan rajaaminen mittoihin leikatulla kuramatolla, jonka kulmat pyöristetään pehmeän linjan luomiseksi. (Aslan ym. 2019; Kaarlela ym. 2018, 38-39)

oman oven tunnistaminen käytäväpuolelta voi helpottua, jos oven vieressä/ovessa on itselle tärkeä kuva seinään/oveen kiinnitetyssä kehyksessä

1 3 keittiö C-talossa

Monesti sanotaan, että keittiö on kodin sydän Keittiössä tapahtuukin paljon hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita. Siellä tehdään ruokaa ja syödään, luetaan päivän lehti, puretaan kauppaostokset ja käsitellään ruokailuvälineitä Usein lääkedosetti löytyy keittiöstä ja kellonaikaa seurataan keittiön kellosta. Keittiön pitkähkö työskentelytaso tarjoaa oivallisen tuen toimintakykyä ylläpitävissä jumppahetkissä.

Omasta ruokailusta päättäminen on arkista itsemääräämisoikeuden toteutumista. Usein tämä onkin viimeinen asia, josta halutaan luopua, ja siksi keittiö on tärkeä paikka myös toimijuuden näkökulmasta. Osallisuus ruoan hankkimisessa, valmistamisessa tai kahvin keittäminen itse auttavat jäsentämään arjen kulkua ja ovat myös tärkeitä motoriikan ja muistitoimintojen harjoitteita. Ojala (2017, 49) tuo esiin, kuinka ammatilliset asiantuntijat kuitenkin arvioivat ruoanlaiton, kodinkoneet ja sähkölaitteet merkittävimmiksi arjen riskeiksi iäkkäiden muistisairaiden kohdalla Vastaavasti muistisairaat henkilöt itse eivät nähneet asiaa samoin Turvallisuutta lisäävä, havaintoa suuntaava sekä toimintaa kutsuva ja estävä teknologia voi tukea muistisairaan omatoimisuutta keittiötoiminnoissa

Hyvä ravitsemus on välttämätön osa terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia Hyvän ravinnon laadun merkitys korostuu ikääntyneenä ja erityisesti silloin, jos elimistö tasapainottelee sairauden kanssa tai toipuu esim. leikkauksesta. Muistisairaan henkilön toimintakyvyn näkökulmasta riskinä ovat muutokset ruokailun säännöllisyydessä sekä riittävässä ravinnon saamisessa. Sensoriteknologia tai älyjääkaappi voi kertoa, kuinka usein jääkaappia on käytetty, mitä jääkaapissa on sekä hälyttää muutoksista tavanomaisessa jääkaapin käytössä Edelleen kuitenkin tarvetta on teknologialle, joka luotettavasti kertoisi syödyn ruoan määrän ja ajankohdan (Värri 2017; Piikkilä 2017 )

Esteettömyys:

siirreltävä alakaapisto mahdollistaa pääsyn työtason lähelle myös pyörätuolilla. Niiden avulla voidaan myös luoda muunneltavia laskutasoja Siirreltävässä alakaapistossa on hyvä olla pyörien lukitustoiminto.

alasvedettävä hylly yläkaappeihin helpottaa ylähyllyn käyttöä

kosketusvapaa vesihana

laskutilaa jääkaapin avauspuolella sekä tiskialtaan ja lieden molemmin puolin

kaapistojen ja tasojen sijoittamisen siten, että niiden välille muodostuu yhtenäisiä linjoja

mahdollistaa tavaroiden siirtelyn liu'uttamalla nostamisen sijaan ja tukee tilan hahmottamista

kaapistojen kiinnittäminen hyvin, sillä iäkäs henkilö saattaa tukeutua niihin

ulosvedettävät laatikostot ovat helppokäyttöisiä (vrt. hyllyt)

pistorasiat 400-1100 mm lattiasta (koskee kaikkia tiloja)

katkaisimen sijoituskorkeus 900-1100 mm lattiasta (koskee kaikkia kuivia tiloja)

Turvallisuus:

liesivahti hälyttää kärystä ja katkaisee virran ennen kuin liesipalo pääsee syntymään induktioliedessä liesitaso ei lämpene, mikäli lieden päällä ei ole kattilaa tai vastaavaa. Lisäksi virta katkeaa automaattisesti, kun kattilan nostaa pois tason päältä. astioiden ja käyttöesineiden sijoittelu toimintasäteelle kurottelutarvetta minimoiden jääkaappi hälyttää, mikäli se jää auki tarvittaessa lapsilukko, hakaset tai lukko kaappeihin, joissa on vaarallisia asioita (pesuaineet, liuottimet, tulitikut, sytyttimet, teräaseet)

Omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen houkutteleva:

vain päivittäin tarvittavat tavarat ja ruokatarvikkeet ovat esillä yleisvalaistus 300-500 lx. ja työtason valaistus 500-700 lx.

kattamisen apuna tabletti, jossa on ruokailuvälineiden kuvat

ruokailusta muistuttaminen ja ruokahalun herättely kuvien ja muistutuksen avulla

mahdollisuus olla mukana tekemässä etäruokaostoksia ja tehdä valikointia tuotteiden välillä ikääntyneet ovat tottuneet säätämään lieden lämpötilaa kiertosäätimellä ja siksi digitaalisen

säädön hahmottaminen voi olla haasteellista

ruokailuaikojen seuraaminen ja kirjaaminen kalenteriin helpottaa säännöllisyyden seuraamista

Riittävä tuki, erityisesti hahmotettavuuden tukeminen:

mattapintaiset, yksiväriset ovet tummat vetimet erottuvat vaaleasta pinnasta punaiseen, oranssiin tai keltaiseen taittavat värit säilyvät pisimpään muistitoiminnoissa ja siksi niitä on hyvä suosia astiastossa ja huomioitavissa kohdissa, kuten tuki- ja tarttumapinnoissa sekä valokatkaisimen läheisyydessä (kaikki tilat)

kuvallinen symboli/ohje kaapinovissa ja laatikoissa viestimään, missä tavaroita säilytetään (Invalidiliitto 2022; Kaarlela 2018, 40; Aslan ym. 2018, 134-136.)

KEITTIÖ 1 3

Mattapintaiset, taustaseinästä erottuvat keittiönkaapistot, joissa punaiset kahvat.

Siirreltävä alakaapisto, jossa on ulosvedettävät laatikot lisää muunneltavuutta yksilöllisiä ja muuttuvia tarpeita ajatellen.

Induktioliesi kiertosäätimellä

Oras Optima Smart -hana on varustettu liiketunnistimella. Siihen on myös saatavilla siirreltävä painike. Hana näyttää veden lämpötilan.

Liesivahti, esim Safera

1 4 wc ja pesutilat C-talossa

Kotona pärjäämisen perusedellytys on henkilökohtaisen hygienian toteutuminen. Peseytymiseen ja hygieniaan liittyvät tilanteet ovat usein haastavia muistisairaalle henkilölle Hygieniaan liittyvät tilanteet saattavat provosoida haastavaa käyttäytymistä erityisesti hoito- ja avustustilanteissa (Enmarker ym 2010; Duxbury ym 2013)

Usein haastavan käyttäytymisen juurisyy löytyy ympäristöstä. Vedoton tila, miellyttävä lämpötila, miellyttävältä tuntuvat materiaalit sekä kommunikaation ja ennakoimisen tukeminen esim. kuvasymbolien (PECS-menetelmä) avulla ovat esimerkkejä tilallisista ja teknisistä ratkaisuista, jotka tukevat wc- ja hygieniatoimintoja Erottuvat tukikaiteet, korotettu wc-pönttö ja automatisoitu käsisuihku ovat teknisiä ratkaisuja, jotka tukevat omaehtoista liikkumista ja siten myös toimintakyvyn ylläpitämistä Saunatilassa kiuas, joka jakaa lämmön tasaisesti myös lattiatasoon edesauttaa myös suihkupyörätuolissa saunovan kokea tasaisesti löylyn lämpö. Myös kehotietoisuus saattaa heikentyä muistisairauden edetessä, ja kehon rajojen tunnistamisen vaikeus saattaa näkyä esimerkiksi pukemisen haasteina Keltaisen, punaisen ja oranssin sävyt vaatetuksessa saattavat helpottaa esim. sukkien pukemista.

Oman peilikuvan näkeminen saattaa tuottaa hämmennystä. Tällöin se voidaan peittää esim. miellyttäväksi koetulla maisematarralla. Lattian karkeuden vallinnassa on hyvä huomioida, että se mahdollistaa myös jalkapohjien liu'uttamisen. Lattiakaivon tulee kestää pistemäistä kuormitusta. (Sievänen ym. 2007, 34-35.)

Esteettömyys:

riittävästi tilaa

korotettu ja punakantinen wc-pönttö

korkeussäädettävät tukikaiteet wc-pöntön molemmin puolin (punainen tarttumapinta): Gaius

Original Regal

lainattaviin apuvälineisiin kuuluva, siirreltävä, käsinojallinen ja korkeussäädettävä suihkutuoli mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen

automaatiolla varustettu lavuaarin hana ja bidee

tukikahvalla (punainen) varustettu lavuaari: Gaius Original Sense

tukeutumisen kestävä, punainen suihkutanko: Gaius Original Modular L-suihkutanko kaikkien kiinteiden kalusteiden tukeva kiinnittäminen

valmius tukikaiteiden lisäämiseen yksilöllisen tarpeen mukaan, erityisesti oviaukon läheisyyteen taipuva silikonikynnys.

Turvallisuus:

paikantava ja ennakoiva ranneke (mieluiten kotimainen vaihtoehto)

mikäli ranneke ei sovellu: eLsa™ Activity Sensing (langaton asennus)

liukumaton lattiamateriaali myös märkänä (karheusaste vähintään R11; sukat ja paljaat varpaat eivät saa takertua kiinni lattiaan) (Sievänen ym. 2007, 34)

lattialämmitys nopeuttaa lattian kuivumista ja lisää asumismukavuutta

hygieniatilanteissa kommunikoinnin tukeminen kuvasymbolien avulla (paperille tulostetut tai esim. tablettiin asennettu ohjelma: Kajo apuväline Oy)

wc-tilan ovessa oleva lukko saattaa olla turvallisuusriski, minkä johdosta se on suositeltu jättämään pois muistisairaan henkilön asunnosta (Sievänen ym. 2007, 32)

automatisoitu ja yksilöllisesti säädettävä valaistus.

Omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen houkutteleva:

wc-toimintojen erittely ja jäsentäminen, esim. aamutoimiin tarvittavien tarvikkeiden

sijoittaminen koriin, jossa kuvataan toiminnot järjestyksessä ja kuva- ja tekstisymbolein (Aslan ym. 2018, 101)

valmius peilin peittämiseen tarvittaessa

toimintojen mukaan nimikoidut pyyhkeet (Aslan ym. 2018, 134).

Riittävä tuki, erityisesti hahmotettavuuden tukeminen

punaiset tukipinnat (lavuaarin kaide ja suihkun tukeutumiskaide)

punainen wc-pöntön kansi

kiiltävien ja heijastavien pintojen minimoiminen

värisävyt vaalenevat lattiasta kattoa kohti

yhtenäinen lattiasävy, mieluiten ei laatoitusta, koska saumoitus voi haastaa

hahmottamista

pesuaineiden merkintä symbolein ja nimikyltein.

WC JA PESUTILAT 1 4

Gaius original wc:n ja pesutilan kalusteet. Mieluiten siirreltävä ja apuvälineenä (= yksilöllinen)

hankittava suihkutuoli

Aktiivisuutta ja kaatumista voidaan havainnoida wc- ja pesutilassa eLSA-teknologia avulla. Tämä voidaan toteuttaa jälkiasennuksena (langaton järjestelmä)

Tarvittaessa hahmottamisen ja toiminnanohjauksen tukeminen nimikoimisen ja symbolien avulla (PECS-menetelmä; katso esim. https://papunet.net/)

OLOHUONE JA MAKUUHUONE C-TALOSSA 1 5

Muistisairauden etenemisen myötä orientoituminen paikkaan, aikaan ja omaan identiteettiin heikkenee. Muistisairaiden henkilöiden kokemus kodin turvallisuudesta ja kontrollista on korostunut, sillä kodin symbolisen tunnistamisen taustalla on tietämistä, missä on ja kokemusta johonkin kuulumisesta (Oswald ym 2010)

Turvallisuuden kokemus syntyy jatkuvuudesta, muuttumattomuudesta ja tuttuudesta Muistisairaalla henkilöllä on tarve aikaisemman elämäntavan sekä kontrollin säilyttämiseen, turvalliseen ympäristöön, ymmärretyksi tulemiseen ja kompensaatiokeinojen löytämiseen. (Marshall 2009; Riikonen & Paavilainen 2018, 117; Topo 2009.) Koti tuntuu kodilta, kun siellä voi kokea olevansa vapaa, päättää itse ja toteuttaa itseään ja mieltymyksiään

Omat huonekalut ja tekstiilit, valokuviin säilötyt muistot, mahdollisuus tarkkailla vuodenaikojen muutosta ikkunasta ja parvekkeelta sekä rauhoittumiseen kutsuva käpertymispaikka vahvistavat turvallisuuden tunnetta.

Hyvällä valaistuksella voidaan ehkäistä kaatumisia, ja valaistukseen säätelyyn liittyvillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa myönteisesti muistisairaan ihmisen uneen, levottomuuteen ja masentuneisuuteen. Oikeanlainen valaistus tukee tilan hahmotettavuutta ja sillä voidaan edesauttaa tilassa orientoitumista (Mustonen ym 2019 )

Ikääntymisen myötä lihasmassa vähenee, mikä vaikuttaa kehon lämmöntuottoon. Tästä syystä ikääntyneelle henkilölle optimaalinen sisäilman lämpötaso on korkeampi kuin nuoremmilla. (Tuomaala 2017, 54.) Tilan ilmavirrat eli vetoisuus vaikuttaa lämpötilaan. Siksi säädettävä ilmastointi ja ikkunoiden vedottomuus ovat olennaisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.

Päivittäisten toimintojen mutkaton sujumista voidaan tukea tilan toiminnallisuuden tukemisella sijoittamalla keskeiset toiminnot loogisesti ja varaamalla niille riittävästi tilaa. "Tiloja tilojen sisällä" -ajattelu, eli jakamalla ja rajaamalla erilaisia toiminnallisia alueita kaluste ja materiaaliratkaisuin tukee toiminnallisuutta. (Mustonen ym. 2019).

olohuone ja Makuuhuone

Esteettömyys:

riittävästi tilaa

hyllyt, esineet ja taulut katselu- ja toimintakorkeudelle (kurotuksia minimoiden)

esteetön kulku parvekkeelle

tarvittaessa korotukset sohvan alla

tarvittaessa kommunikaattori (kuuleminen)

käsinojallinen korotettu tuoli

Turvallisuus:

paikantava ja ennakoiva hyvinvointiranneke (mieluiten kotimainen vaihtoehto)

mikäli ranneke ei sovellu: Seniortekin ennakoiva, hälyttävä kukkatolppa (jälkiasennus)

kulkureiteillä liiketunnistimella toimiva valo lattialistassa

kuvalliset paloturvallisuusohjeet, evakuoinnin harjoittelu (jokaisessa huoneistossa

sekä julkisissa tiloissa)

palo- ja häkävaroittimet (ohjeistuksen mukaisesti kaikissa tiloissa)

tarvittaessa muistutin

rauhallinen kangaskuosi verhoissa, isoja hahmomaisia kuvioita välttäen

vältetään kirkkaita sävyjä suurina pintoina

harmoninen selkeä värimaailma

mattojen kulmien kiinnitys lattiaan.

Omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen houkutteleva:

säädettävä ilmastointi (myös viilennysmahdollisuus)

pääsy streamattuihin tapahtumiin ja talon tietoiskuihin oman television välityksellä (talon oma televisiokanava; helppokäyttöinen kaukosäädin)

etähoiva, -kuntoutus ja -lääkäripalvelut smart-television välityksellä

tarvittaessa ääniohjauksen hyödyntäminen (suomenkielinen: DialoQMobile; ja muut: Google:

SmartSpeaker; Amazon: Echo; Apple: Siri) (Pietiläinen ym. 2017)

toimintojen ja kalusteiden ryhmittely

kuvallinen yhteydenpito läheisiin television/ tabletin kautta

toiminnallinen tabletti: sävelsirkku, pelejä, yhteydenpito

päivän ohjelma ja muistutukset tapahtumista oman televisionkanavan kautta

muistuttava dosetti.

Riittävä tuki, erityisesti hahmotettavuuden tukeminen:

arkista toimintaa tukevat tavarat esillä (kirjat, lehdet, pehmeät esineet: lankakerä, kankaat, hypistelymuhvit ja -ruusut) (Topo & Kotilainen 2011, 75; Aslan ym. 2018, 130)

ovien karmit ja lattialistat erottuvat taustasta

päivänvalo

riittävä valaistus, mahdollisesti myös langattomat lisävalaisimet.

YHTEISTILAT: SISÄÄNKÄYNTI, AULA, KÄYTÄVÄT, HISSI

"Fyysiset rakenteet tekevät talon, mutta sosiaaliset rakenteet tekevät talosta kodin" (Rantakokko 2019, 260).

Läpikulkupaikat ovat mahdollisuus ihmisten kohtaamiseen. Kun spontaanit kohtaamiset antavat kokemuksen nähdyksi tulemisesta ja positiivisesta tunnistamisesta, vahvistavat ne turvallisuuden tunnetta. Kohtaamisia voidaan myös edesauttaa luomalla yhteistiloihin pieniä toiminnallisia tiloja, kuten viherkasveilla/ kauniilla maisemalla kehystetty virkistysnurkkaus tai istumaryhmä kuulumisten vaihdolle Toimintakyvyn ylläpitämiseen kannustavia toimintoja voidaan tuoda lähelle arkea sijoittamalla istuen käytettävä NuStep-laite käytävään. Hollantilaisessa Hogeweyk´n muistikylässä virtuaalinen akvaario toimii mielenkiinnon herättelijänä, ja sen läheisyyteen sijoitettu istuinryhmä kutsuu hetkeksi rauhoittumaan.

Ympäristön hahmottamisen kyvyn heikentyessä muistisairas henkilö voi eksyä helposti tutussakin ympäristössä. Tilojen hahmotettavuuden parantaminen usein helpottaa muistisairaan itsenäistä liikkumista ympäristössä Muistisairaan henkilön aktiivisen arjen tueksi tarvitaan vihjeitä ja opasteita. (Aslan ym. 2007.)

Tilojen hahmottamista voidaan edistää esimerkiksi seuraavasti:

värityksen asteittainen vaaleneminen alhaalta ylöspäin

toimintojen nostaminen esiin ja korostaminen kontrastien avulla

käytävällä olevien ovenkarmien ja ovisyvennysten erottuvuuden parantaminen tummemmalla sävyllä

käsijohteiden erottuvuuden parantaminen tummemmalla sävyllä

päivänvalon maksimoiminen päiväsaikaan

kulkuväylää rajaavien pilarien ja pystypalkkien erottaminen ympäristöstä (esim. verhoamalla pilarien alaosat luonnonmateriaalista tehdyllä köydellä)

tilojen erottaminen eri seinäpinnoilla ja sävyillä, esimerkiksi jokaisessa asuinkerroksessa on eri pääväri

harmoninen, selkeä ja johdonmukainen värimaailma luo seesteisen ja harmonisen

kokonaisuuden

kirkkaita värejä suurina pintoina vältetään

katseenvangitsijat, kuten valokuvatapetilla luotu maisemaseinä, tukevat tilan ja paikan

hahmottamista (Aslan ym 2007 )

yhteistilat: sisäänkäynti, aula, käytävät, hissi

Esteettömyys:

sisäänkäynnin erottuminen huomiovärillä

katettu sisäänkäynti

automatisoidut ovet

kynnyksettömyys

riittävästi tilaa

käsijohteet seinän vierustaa pitkin

portaikon käsijohde päättyy vasta viimeiseltä portaalta laskeutumisen jälkeen tasoerojen ja portaiden havaittavuuden lisääminen merkkinauhalla (vaalea porrasaskelma ja tumma kontrastiraita) (Verma 2014.)

Turvallisuus:

paikantava ja ennakoiva ranneke (mieluiten kotimainen vaihtoehto)

hyvä, automatisoitu valaistus

jälkivalaiseva opastelaatta poistumisteiden opastamiseen (varaa valoa ja hehkuu pimeässä) (Verma 2014.)

paloturvallisuusohjeistus.

Omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen houkutteleva:

arkista toimintaa tukevat tavarat esillä (kirjat, lehdet, pehmeät esineet: lankakerä, kankaat, hypistelymuhvit ja -ruusut) (Topo & Kotilainen 2011, 75; Aslan ym. 2018, 130) virtuaalinen akvaario

toiminnallinen tabletti: sävelsirkku, pelejä, yhteydenpito päivän ohjelma ja muistutukset sähköisestä infotaulusta (TV), johon voidaan linkittää myös arkikuntoutusta tukevaa materiaalia

yhteistiloihin sijoitetut kuntoilulaitteet, erityisesti NuStep, puolapuut

Riittävä tuki, erityisesti hahmotettavuuden tukeminen:

värikoodatut kerrokset

"puhuva hissi" kertoo kerroksen/ älykäs, sähköisen avaimen tunnistava ja oikeaan

kerrokseen vievä hissi

kerrosopasteet katselukorkeudella

ovien karmit ja lattialistat erottuvat taustasta

päivänvalo

toimintojen ja kalusteiden ryhmittely aulatiloissa: keskustelu, maiseman katselu, akvaarion katselu jne.

kattoon kiinnitetyt akustiikkalevyt luovat miellyttävän ja selkeän äänimaailman

valaistus joka ei luo heijasteita lattiaan ja ohjaa kulkusuuntaa

raidoituksen välttäminen lattiassa.

1 7 yhteistilat: oleskelu, ruokailutila ja yhteiskeittiö

Kun julkinen tila tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja läsnäoloon, mahdollista se myös erilaisia osallistumisen tapoja. Tilassa olisi hyvä olla mahdollisuus niin yhdessä tekemiseen kuin omiin oloihin vetäytymiseen: mahdollisuus vetäytyä sivummalle olematta kuitenkaan yksin. Tarjoamalla erilaisia tiloja tuetaan vapautta päättää ja säädellä omaa osallistumista. (Aslan 2019, ym. 146.)

Yhdessä ruokailu on C-talon yhteisöllisyyden sydän: mahdollisuus luontevalle, säännölliselle ja toimintakykyä tukevalle yhdessäololle Ruokailutilan kodikkuus houkuttelee asukkaat koolle. Ruokahalua voidaan herätellä infotauluille heijastetuilla kuvilla ja julkisiin tiloihin näkyvästi sijoitetut puolapuut, kuntoilulaitteet tai tabletti kannustavat niiden käyttöön.

Akustiikalla on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnille ja se on aistiesteettömän asumisen kannalta huomioitava asia. Meluhaitat vaikeuttavat keskittymistä ja hankaloittavat keskustelua. Kovat ja äkilliset äänet aiheuttavat negatiivista stressiä ja saattavat provosoida turvattomuuden tunnetta. Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys tilan äänimaailmaan ja akustiikkaan. (Aslan ym. 2019, 56 ja 150.)

Miellyttäväksi koettu akustiikka merkitsee mm. seuraavia asioita:

ääni ei kierrä tilassa äänessä on lyhyt jälkikaiunta-aika puheäänet erottuvat selkeästi askeläänet eivät kuulu yläkerrasta (Aslan ym. 2019,56.)

Mikäli ruokailutilaan tulee äänentoisto, tulee siellä olla myös induktiosilmukka (Asetus rakennuksen esteettömyydestä 241/2017, 12 §).

yhteistilat: Oleskelu, ruokailutila ja yhteiskeittiö

Esteettömyys:

riittävästi tilaa kalusteiden ympärillä

samat keittiökalusteet kuin huoneistoissa

samat wc-kalusteet kuin huoneistoissa

kynnyksettömyys

korotetut tuolit, joissa käsinojat

Inkontinenssisuoja pehmeisiin kalusteisiin.

Turvallisuus:

paikantava ja ennakoiva ranneke (mieluiten kotimainen vaihtoehto)

hyvä, automatisoitu valaistus, jossa yhdistelmä yleis- ja kohdevalaisua

jälkivalaiseva opastelaatta poistumisteiden opastamiseen (varaa valoa ja hehkuu pimeässä) (Verma 2014.)

varaus yhteiskeittiöiden jääkaapin ja teräaseita sisältävien laatikoiden lukitsemiseen.

Omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen houkutteleva:

taustasta erottuva astiasto

selkeä, kuvallinen toimintaopastus yhteisruokalassa toimimiseen päivän ohjelma ja muistutukset sähköisestä infotaulusta

arkikuntoutuksen tekniset välineet kutsuvasti esillä (puolapuut, NuStep, Yeti-tabletti, Oioi-seinä) päivän ruoan esittely infotaulussa

yhteistiloihin sijoitetut tv-taulut arkikuntoutuksen ja -palautumisen välineinä yhteiskäyttöinen tietokone asioimiseen sekä digitaitojen ylläpitämiseen ja harjoitteluun.

Riittävä tuki, erityisesti hahmotettavuuden tukeminen:

värikoodatut yhteistilat

tilaopasteet katselukorkeudella

ovien karmit ja lattialistat erottuvat taustasta

pyöreäkulmaiset kalusteet

päivänvalo

toimintojen ja kalusteiden ryhmittely

kattoon kiinnitetyt akustiikkalevyt luovat miellyttävän ja selkeän äänimaailman

valaistus joka ei luo heijasteita lattiaan ja ohjaa kulkusuuntaa

raidoituksen välttäminen lattiassa.

LÄHTEET

LÄHTEET

LÄHTEET

LÄHTEET

LÄHTEET

LÄHTEET

LÄHTEET

LÄHTEET