Kotipitäjä 2

• 3.2.2021 Geopark Challenge tekee paluun uudella formaatilla s. 3

1

Nro 2

Juustoleipä on maistuva perinnetuote s. 6

Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • SANGINSUU • PIKKARALA • KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • IINATTI

Ostamme

HENKILÖ- ja PAKETTIAUTOJA Vm. 2008 ja uudemmat, aj. max. 150 tkm.

3.2.2021

Kattolumityöt taloyhtiöille ja omakotitalouksille

P. 050 536 2541 timo.suorsa@timotekee.fi

Ostomiehemme alueellasi Keijo Multas, puh. 040 555 4333 TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA TORSTAINA (tällä viikolla) UTAJÄRVI 09.00 - 10.30 VAALA 11.00 - 13.00 PALTAMO 14.00 - 15.00 (Tori)

Huollot ja varaosat Mersullesi

YLLÄ OLEVAT PAIKKAKUNNAT AJETAAN ENSI VIIKOSTA ALKAEN PERJANTAISIN

TORSTAINA (parittomat viikot) MUHOS 09.00 - 14.00 (K-Supermarket Mimmi)

SIINÄ MAISTUU LÄHITILAN MAITO Kahvipöydän perinteinen herkku maistuu myös modernin arjen kokkailuissa. Vaalan Juustolalla valmistamme juustoleipää yli 30 vuoden kokemuksella. vaalanjuustola.fi

TORSTAINA (parilliset viikot) PALTAMO 09.00 - 14.00 (K-Market Tervatori)

LAUANTAINA (joka viikko) KONTIOMÄKI 10.00 - 15.00 (Neste Kontiomäki) (Nes

HERKKU-

KASSI

20€

p. 050 307 5439

Vireyttä kevääseen hieronnasta!

Muhoksen Hierontapiste Eero Suomela

MERCEDES-BENZ-huollot

P. 040 1642 405

Nopea palvelu • Edulliset hinnat • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla

KODINKONEMYYNTI

OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi

matti.pirila@gmail.com

P. 0400 772 777 Oulu

Kallisenhaara 4

Varaosat, p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi Korjaamo, p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

Keminmaa

Teollisuuskylänraitti 10 keminmaa@mbosa.fi p. 08 613 9003

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 17.2.

Teemana koulutus

2

2

Nro 2

eKukka logo-originaalit vaaka

Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866

eKukka.fi

eKukka.fi www.tuomenkukka.fi

Kukkien koti

Kukkien koti

eKukka.fi

eKukka.fi

Kukkien koti

Kukkien koti

JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Kukkien koti

Kukkien koti

Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: 050 5679 757 tai raimo.klasila@maaseutulehdet.fi VUO* *S* *I * * N O T A *** ***** DEN K

T A E K MUH UU

* *****

*****

*****

*

!

T U D E A JUHL Katto- tai ränniremontin tilaajalle etu kuvastosta + 6 kk maksuvapaa!

Muhos ja Pohjois-Pohjanmaa – kunta ja maakunta

RGM (www)

uhoksen kunnanvaltuusto valitsi minut joulukuussa uudeksi kunnanjohtajaksi. Aloituksesta ei ole vielä sovittu, mutta toiveeni on, että voisin eKukka.fi aloittaa Muhoksella keväällä tai viimeistään kesällä. OdoKukkien koti tan jo uusiin tehtäviin paneutumista ja uusien ihmisten kohtaamisia. eKukka.fi Viime päivinä minulta on kysytty kunnanjohtajan Kukkien koti työstä ja mikä siinä minua kiinnostaa ja toisaalta työhistoriaani liittyen maakunnan ja kunnan keskinäisestä Kukkien koti suhteesta. Molemmat ovat tuttuja arkikielessä, mutta kerron näistä hieman tarkemmin, kun se on kysyjiä askarruttanut.

Suomessa on nykyisin 18 maakuntaa. Maakunnan liitot ovat kuntien omistamia kuntayhtymiä. Jokaisen kunnan on kuuluttava maakunnan liittoon. Muhos on Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunta. Maakunnan liiton tehtävä on toimia aluekehitysviranomaisena ja toteuttaa sille aluekehityslaissa määrättyjä kehittämis- ja suunnittelutehtäviä. Päätöksenteko on kansanvaltaista, jolloin ylintä valtaa käyttää maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus.

Kunnilla on Suomessa historiallisen vahva perustuslaillinen oikeus – ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon”. Itsehallinto tarkoittaa, että kunnilla ja kunnan asukkailla on valtaa päättää alueensa asioista. Asukkailla on oikeus äänestää joka neljäs vuosi kuntavaaleissa, joissa valitaan kunnanvaltuutetut. Kuntalaisten valitsema kunnanvaltuusto on kunnan ylin päätöksentekijä. Kunnalla on yleinen toimivalta, mutta lakisääteiset tehtävät ja palvelut määritellään laissa. Koska kunnalla on velvollisuus järjestää palveluita asukkaille, itsehallinto takaa myös oikeuden kerätä veroja palveluiden rahoittamiseksi.

Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2016 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi koettiin laaja-alainen elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä asukkaasta

pitää sitä tärkeänä tulevaisuuden kannalta. Lähes yhtä vahva asema kuntalaisten mielestä on kunnan henkisen ilmapiirin tukemisella, yhteisöllisyyden ylläpitämisellä kunnassa ja demokraattisen päätöksenteon toiminnalla.

Vaativia tehtäviä kaikki, eikä mahdollisesti toteutettava sote-uudistus niitä muuksi muuta. Pikemminkin voisi todeta, että päinvastoin.

Olen toiminut pitkään kuntasektorilla ja tehnyt yhteistyötä Oulujokilaakson kuntien kanssa. Oulujokilaakson toimintaympäristö on vireä ja monipuolinen sekä sijainti ja saavutettavuus ovat kunnan kilpailuetuja. Kunnassa on hyvät ja toimivat palvelut. Näen Muhoksella mahdollisuuksia kehittyä edelleen. Varmasti vaikeitakin päätöksiä joudutaan tekemään, jotta kunta saadaan pidettyä kurssissa. Arvostan kunnanjohtajan haastavaa ja vastuullista tehtävää. Kaikessa virkajohtamisessa on tärkeää toimia verkostomaisesti ja laajassa yhteistyössä paitsi kunnan poliittisen johdon myös kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Haluan painottaa, että kunnan johtaminen ei jatkossakaan ole yhden miehen show. Tuloksia voidaan saavuttaa ainoastaan yhteisen tahtotilan, päämäärien ja tekemisen kautta.

Jussi Rämet

Lukijalta

Kuvasto voimassa rajoitetun ajan.

Tilaa digikuvasto: vesivek.fi, paperikuvaston saat myyjältä!

SOITA 08 2377 9501

M

• 3.2.2021

Energiaomavaraisuus – huoltovarmuuden kivijalka vesivek.fi

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Kaleva 365 PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

Kotimainen energiantuotanto on merkittävä huoltovarmuustekijä. Lämmön ja sähkön tuotannon häiriöt – eritoten pitkittyessään – ovat riskitekijä ja varsinainen uhka koko yhteiskunnalle ja sen toimintakyvylle. Ilman sähköä ja lämpöä emme yksinkertaisesti pärjää, elinkeinoelämä pysähtyy ja elinolosuhteet käyvät kestämättömiksi.

Suomessa on runsaat luonnonvarat, joita hyödyntää.

Energiantuotantomme koostuu useista lähteistä, joista merkittävimpiä ovat puupolttoaineet (28%), öljy (23%) ja ydinenergia (18%). Turpeen osuus sähkön ja lämmön tuotannosta oli vuonna 2019 yhteensä 4%.

Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2019 oli 66,0 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh).

Vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,5 TWh, samaan aikaan sähkönkulutus väheni vastaavasti 1,4 TWh. Kotimaisella tuotannolla katettiin 77% kokonaiskulutuksesta ja nettotuonnin osuus oli 23%.

Huoltovarmuuden näkökulmasta ulkomaisen tuontisähkön osuus – lähes neljäsosa - on merkittävä epävarmuustekijä. Vakavissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa meillä täytyy olla varmuus energian riittävästä saatavuudesta. Huoltovarmuuskeskus toteaakin, että taloutemme

riippuvuus ulkomaisista verkostoista ja logististen järjestelmien toimivuudesta on kasvanut. Viimeaikaisten kokemusten perusteella voimme todeta, että maat huolehtivat lähtökohtaisesti ensin omat tarpeensa ja erilaisten pakotteiden käyttöönotto ei ole poissuljettua. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää turvata kotimainen tuotanto, sen ylläpitäminen, kehittäminen, ennakoitavuus sekä pitkän aikavälin kannattavuus.

Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa eli 9,08 miljoonaa hehtaaria, josta turvetuotannossa on 0,6%. Geologian tutkimuslaitoksen arvion mukaan teknisesti käyttökelpoista turvetuotantoon soveltuvaa pinta-alaa on Suomessa runsaat 1,2 miljoonaa hehtaaria ja se sisältää 12 800 TWh energiaa.

Hahmottamista helpottanee, että määrä on Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna.

Maksamme ulkomaille miljardeja saadaksemme energiaa, kun samaan aikaan voisimme hyödyntää omia varantojamme. Suomen olisi mahdollista olla halutessaan energiaomavarainen: vuoden 2019 kulutuksella mitattuna nykyisillä varannoilla tuotettaisiin pelkällä turpeella tarvittava energia 194 vuodeksi.

Turpeen alasajotoimien seurauksena puun kysyntä on

kasvanut ja sitä tuodaankin mittavia määriä ulkomailta.

Pelkästään haketta Suomeen tuotiin – osittain turvetta korvaamaan – vuoden 2020 tammi–syyskuussa 3,31 miljoonaa kuutiometriä – yli viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.

Sen lisäksi, että kotimaassa teollisuudelle sopivaa kuitupuuta ajetaan lämpölaitoksille, polkee tuontihake kotimaista hintaa ja yritysten kannattavuus heikkenee. Niin turveyrittäjät kuin metsäyrittäjät ovat joutuneet tiukan paikan eteen samalla, kun huoltovarmuutemme heikkenee entisestään.

Energiaomavaraisuuden lisäksi turvetuotannon mahdollistaminen luo työpaikkoja ja sitä kautta turvaa hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitoa.

Jos ala ajetaan alas, katoaa kaluston myötä myös osaaminen, eikä tuotantoa ole tarpeen vaatiessa nopeasti käyttöön otettavissa.

On varsin lyhytnäköistä politiikkaa ajaa omavaraisuuttamme alas, huoltovarmuuden riskeeraaminen täysin laukalle lähteneiden ilmastotoimien vuoksi vaikuttaa kansalliseen kokonaisturvallisuuteen.

Alan toimijoiden viime joulukuussa julkaistun tiedotteen mukaan turvealan alasajosta koituu 800 miljoonan euron tappiot, lisäksi

työpaikkoja häviää välillisesti 3 500. Taloustutkimus Oy:n selvityksen mukaan turpeen tuotannossa toimii 442 yritystä ja turpeen kuljetuksessa 75 yritystä, joista lähes kaikki ovat pienyrityksiä. Alan yritykset tekivät selvityksen mukaan liikevoittoa 46 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Huomionarvoista on, että turvetta hyödynnetään muuallakin kuin lämmön- ja sähköntuotannossa, muun muassa kasvualustoina, eläinten kuivikkeina, kompostoinnissa, maanparannuksessa ja ympäristövahinkojen torjunnassa ja alan alasajolla on haittavaikutuksensa näihin kaikkiin.

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry ei hyväksy turvetuotannon alasajoa, vaan kannattaa turvetuotannon kehittämistä ja laajentamista. Ala on panostanut mittavasti tekniikkaan, teknologiaan ja ympäristöllisiin tekijöihin - muun muassa vesistönsuojeluun sekä savukaasujen puhdistukseen polttamisen yhteydessä. Tätä kehitystä on syytä tukea ja edistää sekä varmistaa mahdollisimman korkea omavaraisuus energiantuotannossa samoin mahdollistaa työpaikkojen säilyminen sekä uusien syntyminen.

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Nro 2

• 3.2.2021

3

Tavoitteena kansainvälisten kilpailuiden sarja

Geopark Challenge tekee paluun uudella formaatilla Liikkuisitko pelkällä lihasvoimalla maita ja vesiä pitkin 24 tunnin ajan? Kun olisit uinut, pyöräillyt, melonut ja juossut, seuraavana tehtävänä voisi olla köydellä laskeutuminen Pelson vesitornista.

Löytäisitkö yli 200 kilometrin pituisen reitin varrella seuraavan tehtävärastin, jossa pääsisit kenties sukeltamaan Rokuan Saarijärvellä?

Tällainen haaste kiehtoo monien kestävyyslajien harrastajien ja katsojien mieltä.

Seikkailu-urheilun ystäville on luvassa hyviä kilpailuja, sillä Rokua Geoparkin alueella vuosina 2011–14 järjestetty Geopark Challenge tekee paluun ensi kesänä 14. elokuuta uudistetulla formaatilla. Edellä mainitut rastit ovat olleet kisoissa mukana, mutta kuten aiemminkin, kilpailijoille asetetaan tänä vuonna uusia fyysistä suorituskykyä, teknistä taitoa ja oivalluskykyä mittaavia haasteita.

Kilpailun toteuttavalla NTRNZ Media Oy:llä on suunnitelmissa laajentaa Geopark Challengen kilpailuformaatti kansainväliseksi, eri maiden Geoparkeissa kisattavaksi seikkailu-urheilukilpailuiden sarjaksi. Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat panostavat kukin 10 000 euroa vuosina 2021–23 sekä optiona vuosina 2024–25 tähän kilpailusarjan sekä mediatuotteen kehittämiseen.

Kansainvälinen mediatuote tähtäimessä Geopark Challenge tuo Rokua Geoparkille positiivista näkyvyyttä. Tästä on Humanpolis Oy:n toimitusjohtajan Vesa Krökin mukaan jo aiemmista kisoista hyvää kokemusta.

– Olemme vieläkin törmänneet siihen muualla Suomessa, että meidät on tunnettu seikkailu-urheilukilpailusta, erityisesti vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Jos meidät tunnetaan Oulun seudulla, niin

sitten sen muun Suomen tavoittaminen on vaikeaa, mutta silloin se onnistui television kautta. Se oli siinä vaiheessa, nyt on taas tämä uusi aika.

Kun Geopark Challenge järjestettiin edellisen kerran vuonna 2014, kilpailua näytettiin Nelosella ja sen rinnakkaiskanavilla. Mediakenttä on muuttunut seitsemässä vuodessa paljon esimerkiksi sosiaalisen median sovellusten suosion myötä. NTRNZ Median luova johtaja Teemu Hostikka kertoo, että kisan näkyvyys mietitään nyt uusiksi.

– Käytännössä kokonaan uusitaan se sisältöpuoli, mikä siihen rakennetaan. Tällä hetkellä neuvotellaan yhteistyökumppanuuksista tämän asian suhteen.

Geopark Challengen ympärille rakennettava mediatuote sisältää liikkuvan kuvan konseptit ja nykyiset monimedialliset sisällöt. Hostikka muistuttaa muutoksen jatkumisesta, että parin vuoden päästä käytettävä alusta ei välttämättä ole enää sama kuin tänä vuonna.

Rokua Geoparkin alueella ensi kesänä järjestettävä kisa toimii hyvänä testialustana uudelle formaatille. Tavoitteena on, että mahdollisesti jo ensi vuonna seikkailu-urheilijat kiertäisivät kansainvälistä sarjaa eli osallistuisivat eri maissa järjestettäviin osakilpailuihin ja kilpailisivat cupin kokonaiskisan voitosta. Rokua Geoparkin kisa olisi Hostikan mukaan tällöin yksi osakilpailuista.

– Meillä on tässä kohtaa nyt tärkeintä se, että nyt tämä ensimmäisen vuoden kilpailu saadaan vedettyä hyvin läpi, saadaan testattua kaikki, mitä tähän suunnitellaan ja kehitetään, pystytään tuottamaan äärimmäisen hienoa materiaalia ja levittämään sitä mahdollisimman laajasti. Sitten seuraavina vuosina, kun tämä skaalautuu sarjaksi, haetaan jo sitä globaalia näkyvyyttä.

Aivan kuten Rokua Geoparkilla on jääkauden perintönsä, UNESCOn maail-

Geopark Challenge tuo positiivista näkyvyyttä. Humanpolis Oy:n toimitusjohtaja Vesa Krökki kertoo, että moni esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tuntee Rokua Geoparkin seikkailu-urheilukilpailun ansiosta. Kilpailussa tuotettua materiaalia pystytään hyödyntämään markkinointikanavissa.

manlaajuisessa verkostossa kaikilla Geoparkeilla on omat paikalliseen luontoon ja kulttuuriin liittyvät ominaispiirteensä. Seikkailu-urheilukilpailujen järjestäminen näissä ainutlaatuisissa ympäristöissä antaa upeita mahdollisuuksia.

– Jokaisessa paikassa koetetaan painottaa sen alueen vahvuuksia ja ominaisuuksia.

Silloinhan me saamme todella huimia variaatioita, Hostikka sanoo.

Hostikka kertoo esimerkkinä kansainvälisen sarjan monipuolisuudesta, että Rokua Geoparkin alue tarjoaa harjumaisemia, laajoja suoalueita, jokisuistoa ja Oulujärveä, kun taas Italian Dolomiiteilla käytävän vuoristokilpailun luonne olisi aivan erilainen.

Kilpailu on otettu positiivisesti vastaan Rokua Geoparkin alueella kisataan elokuun 14. päivänä kahden hengen joukkueilla, joiden jäseninä on mies ja nainen tai kaksi naista. Kilpailuun on jo tullut ilmoittautumisia, ja mukaan pääsee edelleen.

Kukaan ei tiedä elokuun koronatilannetta etukäteen, mutta Teemu Hostikka on hyvin luottavainen Geopark Challengen järjestämisen suhteen. Kisa on lähtökohtaisesti suunniteltu siten, että se pystytään järjestämään turvallisesti.

– Emme ole rakentamassa massatapahtumaa. Olemme hakemassa laadukkaita joukkueita, mutta ei mitään hirvittäviä määriä. Koko homma pystytään vetämään minimis-

sään muutamalla kymmenellä ihmisellä läpi tarvittaessa.

Vesa Krökki sanoo samassa hengessä, että peruskestävyys asettaa osallistujamäärälle luontaisia rajoituksia, kun kisassa edetään 24 tuntia pelkällä lihasvoimalla. Seikkailu-urheilijoilla on usein taustaa kestävyyslajien puolelta, esimerkiksi maastohiihdosta tai suunnistuksesta.

– Itsensä haastaminen, yksilöllisyys ja extreme ovat nousseet kovasti, se näkyy maratonien ja hiihdonkin suosiossa, Krökki kertoo.

Geopark Challenge -kisa tuo Rokua Geoparkin alueelle myös luontoretkeilyn kannalta positiivista näkyvyyttä. Vesa Krökki kertoo, että kilpailussa tuotettua materiaalia pystytään

hyödyntämään muissa markkinointikanavissa.

Alueen kunnat, yritykset ja järjestelyissä auttavat talkootyöntekijät ovat ottaneet tiedon Geopark Challengen järjestämisestä ja kehittämisestä positiivisesti vastaan.

Teemu Hostikka antaa tästä kaikille kiitosta.

– Mielestäni se on positiivinen juttu, että kun alueella herätetään henkiin tämä seikkailu-urheilukilpailu, niin se on saanut kyllä hyvin mukavan ja kannustavan vastaanoton.

Ehkä tämän kautta voisi välittää kiitokset siitä. Koetamme tietenkin tehdä parhaamme, että saadaan mahdollisimman hieno kilpailu aikaiseksi.

Mika Hamari

VALMENNUSHINNASTO

1 h tapaaminen 65 €/kerta Pelkkä saliohjelma ohjattuna 75 € /1 h Paketteina: 5x 350 €

(sisältää ilmaisen konsultaation, saliohjelman, 5x1 h tapaamiset ja sähköpostituen)

10x 650 € (sisältää ilmaisen konsultaation, saliohjelman, 10x1 h tapaamiset ja sähköpostituen)

Parivalmennus 40 €/hlö/kerta 1 h Ryhmävalmennus 30 €/hlö/kerta 1,5 h 3-5 hlö Ravintovalmennus 159 € (sisältää ruokapäiväkirjan analysoinnin ja henkilökohtaisen ruokavalion)

2-3 harjoitusohjelmaa ohjattuna 120 €

Seikkailu-urheilukilpailu Geopark Challenge tekee 14. elokuuta paluun uudella formaatilla. NTRNZ Media Oy:n suunnitelmissa on laajentaa kilpailuformaatti kansainväliseksi, eri maiden Geoparkeissa kisattavaksi seikkailu-urheilukilpailuiden sarjaksi. (Kuva: Tapani Launonen)

SINUN KUNTOSALI Ota yhteyttä ammattilaisiimme: Personal trainer FIHF + PhysioTrainer = Fysioterapeutti MUHOS: Marjo 041 3190668 marjo.vesala@fysios.fi, Erja 050 5593617 erja.ammanpaa@fysios.fi

4

Nro 2

• 3.2.2021

Joukkorahoituksella voi tehdä yhdessä toiveista totta Netistä löytyvä Mesenaatti. me on Pohjoismaiden suurin vastikepohjainen joukkorahoitusalusta. Palvelussa myös yksityishenkilöt voivat käynnistää joukkorahoituskampanjan tai osallistua rahoittajina esimerkiksi teoksen tai tuotekehitysprojektin toteuttamiseen.

Yksityishenkilön tulee kirjata joukkorahoituskampanjassa kerätty raha verotettavaksi tulokseen.

Mesenaatissa kampanjasuunnittelusta ja -markkinoinnista vastaava Tanja Jänicke kertoo, että kampanja kestää tyypillisesti yhdestä kahteen kuukautta. Jos kampanja ei saavuta aloittajansa asettamaa minimitavoitetta määräaikaan mennessä, rahat palautetaan rahoittajille takaisin. Onnistuneista rahoitushauista Mesenaatti veloittaa 10 prosenttia, joka kattaa provision ja transaktiokulut. Rahoittajat saavat rahansa vastineeksi esimerkiksi kampanjan lopputuotteen, kuten vaikkapa levyn tai kirjan.

Erilaisia kampanjoita on ollut toista tuhatta, ja niistä noin 65 prosentissa on päästy tavoitteeseen. Rahaa on kerätty yhteensä noin viisi miljoonaa euroa.

– Omalla kympillä tai kaksikymppisellä voi vaikuttaa

siihen, millaisia asioita tapahtuu ympärillä. Suurin motiivi rahoittajille on nimenomaan se, että joku asia kiinnostaa heitä ja he haluavat nähdä sen tulevan todeksi, Tanja Jänicke kertoo.

Kampanjan onnistumisessa Jänicke pitää olennaisena sitä, miten potentiaaliset rahoittajat onnistutaan tavoittamaan.

– Joko sinulla on jo olemassa yleisöä, tai sitten osaat rakentaa sen yhteisön ja tavoittaa ihmiset. On ollut sellaisiakin hienoja hankkeita, jotka ei-

vät ole onnistuneet saamaan rahoitusta, kun kampanjan tekijällä ei ole ollut kykyä, aikaa tai keinoja tavoittaa potentiaalisia rahoittajia.

Jänicke sanoo esimerkkinä, että jos esimerkiksi valtavirrasta poikkeavaa musiikkia tekevä bändi osaisi kohdentaa kampanjansa, Suomesta varmaankin löytyisi sata tai pari sataa kiinnostunutta ihmistä.

– Se on myös hieno puoli joukkorahoituksessa, että voidaan mahdollistaa semmoisia niche-juttuja, joiden ei ehkä

Tyrnävältä kotoisin oleva ja Oulussa asuva Sisko Leinonen hakee parhaillaan Mesenaatin kautta rahoitusta tekemiensä laulujen levyttämiseen. Single toteutuu, jos kampanjan tavoite täyttyy. Sisko sanoo olevansa kiitollinen siitä, että on saanut mahdollisuuden. (Kuva: Sami Heikkinen)

Muhoksen Yrittäjien Karhunluola-yrittäjyyskilpailun rahapalkintoa kerättiin Mesenaatissa, mutta iso osa kerätystä 7380 eurosta saatiin yrittäjiltä suoraan laskuttamalla. Karhunluola huipentui Muhoksen vapputapahtumassa 2018 Tähtiareenalla käytyyn finaaliin.

KUNNON VAIHTO-AUTOT MUHOKSELLA! BMW X5 5D X5 STW 3.0D aj.621 tkm, hyvä menopeli

-05 3.190 €

Renault Twingo 2D 1.2 aj. 220 tkm, kaikki toimii

-96 1990 €

Opel Insignia Sport tourer -11 aj. 177,5 tkm, katsastettu ja huollettu 8.900 €

Ford Focus 1,6-16v aj. 222 tkm, hyväkuntoinen

Toyota Prius -09 aj. 262 km, hyvin huollettu, itselataava 5.990 €

Volkswagen Transporter 2,5 Tdi -04 aj. 701 tkm, juuri katsastettu 3.990 €

Opel Astra 1.6 aj. 301 tkm, asiallinen farkku Astra

MB CLK 200 Kompressor Avantgarde -06 Volvo V50 Drive aj. 221 tkm, hyväkunt. ja näyttävä mese 8.390 € aj. 341 000 km, hyväk. ja siisti

-05 1.990 €

olisi mahdollista saada muilta rahoituskanavilta rahoitusta.

Sellaisetkin hankkeet, jotka välttämättä eivät ole sitä valtavirtaa, voivat onnistua löytämään omat kohderyhmänsä ja faninsa.

Omakustanteeseen verrattuna riski pienenee, kun asiakaskuntaa selvitetään jo etukäteen. Jänicke pitää joukkorahoitusta mahtavana tapana markkinoida omaa tekemistä, vaikkapa kirjoittamista.

– Siinä vaiheessa, kun kirja tulee painosta ulos, iso osa

-05 1.590 €

-09 2.990 €

markkinointityöstä on tehty ennakkoon. Se, että olen rahoittanut kirjaasi, antaa minulle ihan erilaisen suhteen sinuun kirjailijana ja siihen kirjaan kuin se, että ostaisin sen kirjakaupasta.

Palvelua vierastettiin Ensimmäisenä paikallisena esimerkkinä, Muhoksen Yrittäjät keräsi vuonna 2018 Karhunluola-yrittäjyyskilpailun rahapalkintoa Mesenaatin kautta. 3000 euron minimitavoite ylittyi reilusti, sillä rahaa saatiin 7380 euroa. Muhoksen Yrittäjien puheenjohtajana kilpailun aikaan toiminut Marika Kumpulainen kertoo kuitenkin, että Mesenaatissa toteutettu kampanja ei toiminut toivotulla tavalla.

– Kun meidän tapauksessamme rahat tulivat yrityksiltä, niin monikaan yritys ei halunnut tilittää varoja sen palvelun kautta. Siinä ei nyt sinänsä olisi ollut mitään probleemaa, mutta se oli vaan

ehkä semmoinen yleinen ennakkoluulo sitä kohtaan.

Muhoksen Yrittäjissä koettiin, että yrittäjiltä suoraan laskuttaminen on varmin keino saada rahoitusta. Mesenaatin kanssa tehty sopimus tarkoitti, että kerätyt rahat tuli välittää sen kautta ja niistä perittiin provisio. Tästä koitui yrittäjäyhdistykselle työtä, ja rahoitusta jouduttiin selvittämään verottajan kanssa vielä viime vuoden puolella.

Marika Kumpulainen uskoo kuitenkin Mesenaatin joukkorahoituspalvelun olevan yksityishenkilöiden kohdalla toimiva ratkaisu. Muhoksen Yrittäjät ylitti tavoitteensa, koska verkostoa oli jo olemassa ja ihmisten tavoittamiseksi nähtiin paljon vaivaa. Monella yksityishenkilöllä ei ole valmiiksi yhtä laajaa verkostoa.

Positiivisia odotuksia Tyrnävältä kotoisin oleva ja Oulussa asuva Sisko Leinonen hakee parhaillaan Mesenaatin kautta rahoitusta tekemiensä laulujen levyttämiseen. Pitkään laulamista harrastaneen Siskon kampanja alkoi 13. tammikuuta ja jatkuu helmikuun loppuun asti.

Perjantaihin 29. tammikuuta mennessä 1200 euron minimitavoitteesta oli täyttynyt 150 euroa.

Myös Sisko on kohdannut sen, että joukkorahoituspalvelua vielä vierastetaan. Monet

Ei vain äänenlaatu vaan elämänlaatu Älä anna heikentyneen kuulosi hankaloittaa elämääsi, vaan varaa aika kuulontutkimukseen.

Saab 900 2,0-16v Cabriolet aj. 288 tkm, hyväkuntoinen ja siisti

-96 Opel Calibra 4.900 € aj. 202 km, aito nelivetoinen turbo

-93 7.900 €

Yamaha RS Vector 1000 aj. 15.000 km, hyväkunt. kelkka

www.nettiauto.com/autopalveluhalonen Ponkilantie 12 91500 Muhos p. 050 361 9189

-05 2.990 €

Tule kokeilemaan laadukkaita kuulokojeita

Pakkahuoneenkatu 32, 90100 Oulu puh. 0400 212 883 Avoinna: ma-to 9-16 ja pe 9-15

www.toivonkuulo.fi

sukulaiset laittaisivat mielellään rahaa tilille, mutta eivät ainakaan vielä ole uskaltaneet lähteä kampanjaan mukaan.

– Olen yrittänyt selittää ihmisille, ettei tämä ole mikään semmoinen sivusto, että joudut täällä vaaraan, esimerkiksi Facebook-ryhmissä kampanjastaan tiedottava Sisko kertoi viime viikolla.

Myös koko kansan tuntemat muusikot ovat hakeneet kampanjoilleen Mesenaatissa rahoitusta. Sisko kertoo katsoneensa esittelyään varten vähän mallia. Mesenaatin Pauliina Seppälä on antanut hyviä neuvoja, kun oman sivun muokkaamisessa on tarvittu apua. Sisko on esimerkiksi linkittänyt sivulle videoita näytteeksi laulamisestaan.

Julkaistavaksi suunnitellulla singlellä Armollinen lähtö on hengellinen laulu, jonka sanoina on Siskon kirjoittama runo. Vuonna 2010 Sisko ei päässyt saattamaan ja pitämään kuolevaa isäänsä kädestä. Surutyö jäi kesken.

Armollinen lähtö kannustaa läheisyyteen: Kosketa minua, sillä se tuntuu hyvältä.

– Haluaisin, että ihmiset uskaltaisivat mennä siihen lähelle, ottaa kädestä, laulaa ja jutella yhdessä ja koskettaa, Sisko kertoo.

Tärkeintä tässä kertoo puolestaan uupumuksesta ja vaikeista asioista selviämisestä. Yli 30 vuoden ajan hoitoalalla työskennellyt Sisko itki kirjoittaessaan, ja näin syntyi voimalaulu kaikille: Jos annat luvan, sua kannetaan, jos annat aikaa, se parantaa. Jos annat itkun sua puhdistaa, niin silloin uutta voit sä rakentaa.

Single toteutuu, jos kampanjan tavoite täyttyy. Sisko sanoo olevansa kiitollinen siitä, että on saanut mahdollisuuden.

Mika Hamari Jutun paikalliset esimerkit Mesenaatti-palvelussa: https://mesenaatti.me/860/ karhunluola/ https://mesenaatti. me/1941/uusien-saveltamieni-ja-sanoittamieni-laulujen-levyttaminen/

Nro 2

• 3.2.2021

5

Juustoleipä on Vaalalta maistuva perinnetuote Vaalan Juustolan tarina sai alkunsa vuonna 1984 Utajärvellä Eero Haapalan perustaessa yrityksen. Neljä vuotta myöhemmin yritys muutti Vaalan kunnan puolelle. Päätuote on juustoleipä, kuten sitä Kainuussa nimitetään. Lännempänä samaa maitotuotetta sanotaan usein leipäjuustoksi.

Vaalan Juustolan toimitusjohtajana maaliskuun lopusta lähtien toiminut Mikko Sairanen on Savonlinnasta lähtöisin oleva kuopiolainen. Hän kertoo, että Savossa juustoleivällä ei ole samanlaista perinnettä kuin esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ensimmäinen makuelämys on jäänyt hyvin mieleen.

– Olin varmaan joku alakouluikäinen, kun ensimmäi-

Sairanen kertoo, että edelleen ollaan suunnilleen näissä lukemissa, mutta liikevaihdossa oli viime vuonna jonkin verran kasvua, vaikka kevät oli koronaepidemian takia todella hankala.

– Se teki tämmöisen ihan täydellisen sakkauksen. Varsinkin pääsiäinen on normaalisti meillä suurin sesonki, niin se ei oikeastaan poikennut normaaliviikosta mihinkään.

Siihen asti näytti aika hurjalta se tilanne, mutta sitten vapusta joulukuun loppuun oli semmoista tasaista kasvua, että saatiin kurottua kiinni alkuvuoden menetyksiä.

Viime joulu oli niin hyvä, että juustoleipiä tehtiin arkisin ja viikonloppuisin kolmivuorotyönä ilman taukoa. Kuten tästäkin voi nähdä, monelle

20 vuoden ajan. Suomessa on hänen mukaansa pari tai kolme kaupan keskusliikettä, jotka ostavat tai jättävät ostamatta.

Kun markkinat ovat pienet, jokaista siirtoa on mietittävä huolella.

– Katteet ovat melko pieniä ja virheliikkeisiin ei ole hirveätä varaa. Toisaalta taas paikalleen ei voi jäädä polkemaan, tai siinäkin loppuu kyllä äkkiä se homma sitten, Sairanen puntaroi.

Vaalan Juustola tähtää juustoleivällään myös ulkomaille, ja Sairasen mukaan yrityksellä on hyvät keskusteluyhteydet useammankin kauppakumppanin kanssa.

– Tarkoitus on laajentaa sinne suuntaan, mutta ei ole ihan nyt tämän hetken asia se. Suomen markkina on

Mikko Sairanen näkee työvoiman saamisessa Vaalaan positiivisia mahdollisuuksia, koska monet arvostavat sitä elämänlaatua, joka täällä on tavoitettavissa. Tällä hetkellä tuotantoon haetaan elintarvikevalmistuksen osaajaa ja pakkaamoon työntekijää.

sen kerran maistoin [juustoleipää] lakkahillon kanssa.

Lakkahillo ei maistunut silloin yhtään, mutta se juusto maistui hyvältä. Siinäkin oli jostakin näiltä seuduilta lähtöisin oleva rouva, joka sitä meille tarjosi.

Muistan sen, kuinka vanhempani pitivät sitä kovin arvossaan, että tämmöistä uunissa käytettiin, toimitusjohtaja muisteli viime viikon tiistaina Vaalan Juustolan toimitiloissa.

Juustoleipää viedään Etelä-Suomeen Suomessa on Mikko Sairasen mukaan kolme juustoleivän valmistajaa, jotka pystyvät valtakunnallisiin toimituksiin.

Kysymykseen, tunnistaako Vaalan Juustolan juustoleivät eri valmistajien tuotteiden joukosta, Sairanen kertoo, että tätä testattiin ja selkeästi omat löytyivät. Omia tuotemerkkejä ovat Haapalan ja Erätuli, joista löytyy erilaisia makuvaihtoehtoja.

Vaalan Juustolan liikevaihto oli vuonna 2019 4,5 miljoonaa euroa. Työntekijöiden määrä on pysytellyt parinkymmenen tienoilla.

juustoleipä kuuluu ennen kaikkea juhlapöytään.

– Kyllä se edelleenkin se perinteinen tapa on, että se kuuluu juhlaan, mutta me olemme toki pyrkineet vähän murtautumaan arkikäyttöön, tämmöisen salaatin lisäkkeeksi. Tuote on kuitenkin niin helppokäyttöinen ja hyvä lisä, esimerkiksi vaikka johonkin salaattiannokseen antaa semmoista ruokaisuutta, Sairanen kertoo.

Toimitusjohtaja uskoo, että uudet käyttömuodot lähtevät ensiksi Etelä-Suomesta liikkeelle. Vaalan Juustolan leipäjuustokuutioita löytyy salaattibaareista, joissa asiakkaat voivat koota itse valitsemistaan aineksista omat annoksensa.

Etelä-Suomi on laajan väestöpohjansa ansiosta Vaalan Juustolan tärkein markkina-alue. Sairanen kertoo, että perinteet ovat silti edelleen nähtävissä, sillä juustoleivän suhteellinen kulutus ihmistä kohden on pohjoisessa suurempaa.

Ennen Vaalaan tuloaan Sairanen on nähnyt elintarvikeketjua koko sen mitalta reilun

kuitenkin kohtuullisen pieni, että kyllä me jatkossa tulemme kasvua sieltä tavoittelemaan.

Luonnollisuus on vetovoimaa Juustoleivän kaltaiselle perinnetuotteelle Vaala on luonnollinen paikka. Juurevuutta edustaa esimerkiksi se, että Vaalan Juustolan käyttämä maito tulee lähialueelta.

Sairanen kertoo saaneensa Vaalan kunnan yritysmyönteisyydestä alusta lähtien hyvän kuvan. Koko alueelle on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Maitoketjussa työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu ennen kuin juustoleipä on Etelä-Suomen markkinoilla.

Sairanen sanoo pitkien välimatkojen haittapuoleksi työvoiman saatavuutta. Esimerkiksi tällä hetkellä Vaalan Juustola hakee tuotantoon elintarvikevalmistuksen osaajaa ja pakkaamoon työntekijää. Toimitusjohtaja sanoo, että maidon käsittely on vaativa laji.

– Ei meillä tässä varmaan 50 kilometrin säteellä yhtään valmista meijeristiä ole vapaana, kyllä se vaan näin on.

Mutta se on vaan sitten mietittävä, miten tästä tilanteesta päästään, kouluttamalla vai mitä tehdään.

Suomen ainoa oppilaitos, josta valmistuu meijerialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä, on Hämeen ammatti-instituutti.

Sairanen kertoo olevansa vähän huolissaan kehityksestä, ollaanko menossa kohti Ruotsin mallia, jossa koko maasta ei löydy yhtäkään meijeristejä kouluttavaa oppilaitosta.

Itsekin maakunnan ulkopuolelta Vaalaan tullut toi-

Lämpimät KUOMAKENGÄT 37-46

alk.

LISÄALE TELINEITÄ

69,90--79,90 € - 20 % 69,90 Kotimaiset MERINOVILLA SUKAT alk.

13,90 €

Varaudu muutoksiin aukioloissa helmikuussa

VAALAN TEKSTIILI KY Laukkanen, Vaala, p. (08) 536 1106 Ma suljettu, ti-to 10-15, pe 10-17, la 10-14

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE! VUOKRAA MYYNTIPAIKKASI MEILTÄ

20 € 2 VIIKKOA 30 € 4 VIIKKOA 50 € 1 VIIKKO

p. 040 8497 633

Ponkilantie 12, 91500 Muhos

mitusjohtaja näkee kuitenkin työvoiman saannissa positiivisia mahdollisuuksia. Myös paluumuuttajia on Sairasen havaintojen mukaan selvästi tulossa.

– Toki minulla ei ole pidempää perspektiiviä katsoa tätä, mutta olen nähnyt, että tullaan Etelä-Suomesta takaisin tai vaikkei täällä olisikaan semmoisia siteitä. On hyvin paljon ihmisiä, jotka arvostavat sitä elämänlaatua, joka täällä on tavoitettavissa.

Kyllä minä uskoisin, että Vaa-

laan olisi tulijoita, kun vain töitä on.

Kun tiistaina iltapäivällä liikkeellä oleva latukone näkyi toimitusjohtajan työhuoneen ikkunasta, Mikko Sairanen sanoi, että siellä on ladut tälle illalle hyvässä kunnossa, niin pääsee hiihtämään. Meille perinteiset ja luonnolliset asiat ovat sellaista rikkautta, jota moni kauempanakin asuva pitää arvossaan.

Mika Hamari

Vaalan Juustolan toimitusjohtajana maaliskuun lopussa aloittanut Mikko Sairanen kertoo, että liikevaihdossa oli viime vuonna jonkin verran kasvua, vaikka kevät oli koronaepidemian takia todella hankala. Etelä-Suomi on tärkein markkina-alue, mutta pohjoisessa juustoleivän kulutus on suhteellisesti korkeampi.

6

Nro 2

• 3.2.2021 1

Pitäjän Parhaat

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

LVI-TYÖT JA RAKENTAMINEN

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

• Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Piezo-testit.

• Laaja• kattavuus.

Tarkka ja täysin automaattinen.

• Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla.

• Laaja kattavuus.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot janopeasti hyötyajoneuvot.

• Tunnistaa vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

Puh. 040 708 7195 Tehtaantie 3, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

HAUTAUSPALVELUT

OULUN OULUNDIESELHUOLTO DIESELHUOLTO OYOY Hautakorventie 13OULU. B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878.

Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B, 898,045-132 045-132 1878.

Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132

Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi || www.oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

TILITOIMISTOT

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna Ma-To 10.00 - 13.00 Muinna aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu

- Kukkapalvelu - Kivipalvelu - Perunkirjoituspalvelu

Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )

ROMULIIKKEET

METSÄKONEURAKOINTI

TUULILASIT

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414

Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata...?

ILMOITA ILMAISEKSI



www.utacon.fi

 Ostetaan  Myydään  Asunnot  Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos KOTIPITÄJÄN KIRPPIS MYYTÄVÄNÄ Näppäinhaitari neliäänikertainen, Puriini, hinta 300 e. Puh. 044 038 6130.

MAINOSTAJA, KYSY EDULLISTA ILMOITUSTILAA 050 5679 757

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Seuraava lehti ilmestyy 17.2.2021. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 12.2.2021 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Nro 2

• 3.2.2021

7

Muhoksen Hengitysyhdistys toivoo yhdistysten yhteistyötä

Vertaiskokemukset kannustavat mukaan toimintaan Muhoksen Hengitysyhdistyksen nimeä on muutettu historian aikana monta kertaa. Alkukohta löytyy siitä, kun Päivärinteen parantolaan päätettiin 23. syyskuuta 1944 perustaa Tuberkuloosipotilaitten Liittoon kuuluva potilasyhdistys.

Yhdistyksessä 45 vuoden ajan toiminut kunniapuheenjohtaja Aila Väisänen muistelee, että sairaalan johto oli erittäin myötämielinen toiminnalle.

– Vielä 1975, kun menin Päivärinteelle, oli tuberkuloosipotilaita parantolassa.

Kun siinäkään ei ollut ensin lääkkeitä, se vaan levisi kuin kulovalkea. Heikommat jätettiin kotiin, joilla ei ollut selviytymisen mahdollisuuksia.

Ajatelkaapa tänä päivänä, kun on korona, kaikki otetaan hoitoon. Onhan meillä edistynyt lääketieteessä, rokotekin on näin nopeaa kehitetty.

Pitkä kamppailu tuberkuloosia vastaan päättyi Suomessa lääketieteen voittoon.

Tuberkuloosi jäi paikallisyhdistyksen nimestä 25. tammikuuta 1977, jolloin nimi muutettiin Päivärinteen Keuhkovammayhdistys ry:ksi.

Tänä päivänä Muhoksen Hengitysyhdistys vaikuttaa hengityssairaiden asiantunti-

Jalo Katiska antaa toiminnalle kiitosta.

jayhteisönä Muhoksen kunnan alueella. Yhdistyksessä katsotaan luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Puheenjohtaja Seija Tuominen kiittää Hengitysliittoa koronaepidemiaan liittyvästä rauhoittavasta viestinnästä, että katsotaan ja suojaudutaan.

Yhteisellä asialla Seija Tuominen arvioi Muhoksen Hengitysyhdistyksen näkyvyyttä, että varmaan on vähän liikaa oltu oman piirin sisällä. Hän kannustaa kaikkia paikallisia yhdistyksiä yhteistyöhön. Esimerkiksi vaalikeräyksestä pidetty yhteinen kokous oli Seijalle erittäin positiivinen kokemus.

– On ollut hirveän mukava tutustua toisten yhdistysten ihmisiin. Pikkuhiljaa olisi hyvä, että ruvettaisiin laajentamaan sitä reviiriä vähän muuallekin.

Helena Kohtalo-Törmänen ehdottaa, että yhdistysten puheenjohtajat voisivat välillä istua saman pöydän ääreen miettimään, mitä Muhokselle tarvitaan. Helena sanoo, että voisi esimerkiksi olla erilaisia teemavuosia.

Aila Väisänen sanoo samassa hengessä, että yhteistyö olisi parasta.

– Järjestettäisiin yhdessä, niin siinähän olisi jo rahallinen säästö ja jokainen pääsisi esille. Toivoisin, että vanhus- ja vammaisneuvosto olisi semmoinen edelläkävijä yhdistysten yhteistyön edistämisessä.

Kokemusasian- tuntemusta ja vertaistukea Muhoksen Hengitysyhdistyksen edunvalvontatyössä korostuu terveyden edistäminen, kuten savuttomuus, hyvä ja hajusteeton hengitysilma sekä liikunta ja painonhallinta. Yhdistyksellä on noin 200 jäsentä, ja tietoa jaetaan mm. asiantuntijaluentojen ja keskinäisen vertaistuen kautta.

Yhdistystoimintaan lähtemiseen liittyy usein jokin itse koettu tai havaittu tekijä, joka kannustaa tekemään vapaaehtoistyötä myös toisten puolesta. Seija Tuominen kertoi torstaina 21. tammikuuta ennen Muhoksen Hengitysyhdistyksen hallituksen kokouksen alkua, että hänen kohdallaan oma uniapnea motivoi mukaan toimintaan.

– Aila [Väisänen] soitti, olisinko kiinnostunut tulemaan kuunteluoppilaaksi tänne hal-

• renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut • iskarit • ohjauskulmat

Muhoksen Hengitysyhdistyksen torstaina 21. tammikuuta pidettyyn hallituksen kokoukseen osallistuivat (vasemmalta edestä) puheenjohtaja Seija Tuominen, Mirja Karjalainen, (oikealta edestä) Eija Kostekivi, Jalo Katiska, Helena Kohtalo-Törmänen ja Aila Väisänen.

litukseen. Tavallaan se oma uniapnea siinä sitten teki sen, että saa tietoa huomattavasti enemmän, ja nyt olen saanut kaikesta muustakin.

Aila sai hallituksen jäseniltä mukavat naurut sanomalla, että ei hänkään olisi ollut 45 vuotta mukana, jos tämä olisi ihan huuhaata.

– Kyllä se varmaan aika

paljon se oma sairaus motivoi tähän tulemaan, ja sitten jos tykkää ihmisten kanssa olla, tästä saa hirveän paljon. Tästä saa paljon ystäviä, ja kun voi neuvoa ja auttaa muita, niin siitä tulee semmoinen hyvän olon tunne.

Aila käy Oulussa pitämässä harvinaisiin hengityssairauksiin liittyvää vertaisryhmää.

MEILLÄ VAIHDETAAN

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

Tällä hetkellä ryhmä kokoontuu Teamsin kautta.

Jokainen on oman sairautensa kokemusasiantuntija.

Yhteiset kokemukset mahdollistavat keskinäisen vertaistuen.

– Tuntuu mielenkiintoiselta nimenomaan tämä vertaistoiminta. Tämä on ollut erittäin hyvää Hengitysliitolla, miten laajaa se on valtakunnallisesti,

– jarruosat – kytkimet – nivelet

Mika Hamari

– jakohihnat – laakerit – suojakumit

– nesteet – kannentiivisteet

VARAUDU LIUKKAISIIN KELEIHIN! YKKÖNEN JÄÄLLÄ 250 NASTAA! WRC-rallista inspiraationsa saanut nasta tarjoaa pitoa ja kestävää suorituskykyä.

Varmaa pitoa jäällä ja sen huomaa • Nastojen ja kumiseoksen yhteistoiminnan ansiosta renkaan ajo-ominaisuudet ovat tasapainoiset niin jäällä kuin lumella • Nuolimainen kuvio ja aggressiivinen kuviointi kulutuspinnan keskellä takaavat hyvän ajettavuuden • Voimakkaan lamelloinnin ja tehokkaan nastoituksen ansiosta rengas pysähtyy tehokkaasti ennen estettä

KATSASTUKSEEN Bensa-autot

l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042 l www.asennusosa.fi

MATT BLACK POLISH

Laadukas eurooppalainen nastarengas suomalaisiin olosuhteisiin.

PAKOKAASUTESTIT

Kajaanin Asennusosa Oy

Dezent RE black polished

Dezent TX graphite ja TX silver

Stud 2

ASENNUSOSAN KAUTTA!

10 e Diesel-autot 20 e OBD-testit 15 e Katsastustarkastus (sis. pakokaasutestin)30 e

TALVIVANTEET EUROOPPALAISET LAATUMERKIT 2020

BF Goodrich G-Force Stud

280€/ 205/55/R16 300€/

195/65/R15

7,0x16”

440e /sarja asennettuna

sarja asennettuna sarja asennettuna

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Palvelemme: ma–pe 8–17

Termiini II 1400W

7,0x16”

360e /sarja asennettuna

69 e

8

Nro 2

• 3.2.2021

JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: 050 5679 757 tai raimo.klasila@ maaseutulehdet.fi

Etsitkö turvallista kotia läheisellesi?

Hoivakoti Leinikki ja Hoivakoti Orvokki sijaitsevat kauniissa maisemissa Muhoksen Puhakan alueella. Tarjoamme palveluita ikääntyneille erilaisiin elämäntilanteisiin – meillä voi asua vakituisesti tai tilapäisesti esim. omaisen loman tai kodin remontin ajan.

Nyt avattu!

Paremman palvelun autohuolto kaikille automerkeille Oulun Limingantullissa.

Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta – sinun ja autosi parasta ajatellen.

Kysy lisää ja varaa huoltoaika: 08 613 9010 • pohjolanautohuolto.fi

Asukkaaksemme voi tulla monella tapaa, myös palvelusetelillä. Ota yhteyttä, niin etsitään yhdessä sinulle ja läheisellesi paras ratkaisu!

Leinikki: Eija Lehtosalo 046 923 4874 Hoitokuja 2, Muhos

Orvokki: Maritta Salmi 050 327 7542 Orvokkikuja 1, Muhos

VAALIEHDOKAS! Kysy Kotipitäjän

VAALITARJOUS! VAALIEXTRA 31.3.

VAALITEEMA 14.4.

Kallisenhaara 4, p. 08 613 9010 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi

PIETSO-SUUTTIMIEN KOEAJO- JA TESTAUSLAITE

Muodostaa itse koodit!

Sabre Muodostaa itse koodit!

Sabre CRi Expert Muodostaa itse koodit!

SabreCRi CRiExpert Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

-järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET • •Jopa 2700 paine raskaaseen commonrail2700 barin ••Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin •Jopa Jopa 2700barin barinpaine paine •Virtaustuotos Virtaustuotos raskaaseen commonrail• Jopa 2700 barin paine • Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi testiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi •virranhallinta UusiMagmah Magmah Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukanvirranhallinta Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta • Edistynyt lämpötilan valvonta Testien suunnitelmat • Edistynyt lämpötilan valvonta •• Testien suunnitelmat ••Edistynyt lämpötilan valvonta • •Testien tietokannasta Testaus asiantuntijatasolla tietokannasta • •Testaus asiantuntijatasolla Edistynyt lämpötilan valvonta Testiensuunnitelmat suunnitelmat tietokannasta tietokannasta••Testaus Testausasiantuntijatasolla asiantuntijatasolla

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen Uusien jajahyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Uusienautojen autojen hyötyajoneuvojen

vaatimukset vaatimuksettäyttävä täyttäväkoeajolaite! koeajolaite!

OULUN DIESELHUOLTO OY

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

aineisto@ maaseutulehdet.fi 044 242 8040 044 986 9690

VM-TEAM OY • Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset • Pienkoneiden korjaukset • Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja, traktoreita ja moottoripyöriä

VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Rakennuspalvelu Vaala, Utajärvi, Muhos, Kestilä

- Pesuhuone- ja saunaremontit - Tapetoinnit ja maalaustyöt - Vesikatot, ulkovuoraukset yms.

SOITA JA KYSY TARJOUS!

Rakennustyöt: 040 590 1428, 050 369 8308, 040 561 8677 Sähkötyöt: 0400 192 588