Messu 1.6. klo 10 kirkossa, erityisammattimiehen, talouspäällikön ja diakonin tehtävään siunaaminen kirkkokahvit, kuljetus Ristijärveltä klo 9.15
Konfirmaatiomessu 8.6. klo 10 kirkossa
Perhepäivä 12.6. klo 9.00 muksulassa
Messu 15.6. klo 10 kirkossa
Sanajumalanpalvelus 21.6. klo 10 kirkossa
Messu 22.6. klo 10 kirkossa
Messu 29.6. klo 10 kirkossa
Siioninvirsiseurat 29.6. klo 15 Mieslahden Mäntylässä
KONTIOMÄKI:
TAIVALKOSKEN
Kesäpajapäivä 11.6. klo 10
Jumalanpalvelukset 1.6.2025-31.5.2026 kello 10 Tarkemmat tiedot: www.paltamonseurakunta.fi
TAIVALKOSKEN
TAIVALKOSKEN
Klarinetti valitsi Petrin – nyt orkesterin puikoissa Muhoksella
Kun MPK Pohjois-Suomen soittokunta soittaa, orkesteria johtaa muhoslainen Petri Aho, monipuolinen musiikin ammattilainen. Petri aloitti musiikkiharrastuksen jo 7-vuotiaana kulkiessaan isänsä mukana tämän soittoreissuilla.
Hän on lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta ja aloitti musiikkiharrastuksensa rumpalina. Rummut vaihtuivat melko pian klarinettiin, joka valitsi Petrin soittajakseen. Kokemus muusikkona johti ennen pitkää tavoittelemaan puolustusvoimien sotilassoittokunnan jäsenyyttä. Sinne Petri lopulta päätyi ja loi uransa ammattilaisena Pohjan sotilassoittokunnassa. Nykyään puolustusvoimilla on seitsemän vakituista soittokuntaa ja sen lisäksi yksi varusmiessoittokunta.
Suuren orkesterin johtaminen ja miten se tehdään, on useimmille musiikin kuuntelijoille tuntematon asia. Petri aloitti kouluttautumisen kapellimestariksi jäätyään eläkkeelle
Pohjan sotilassoittokunnasta. Kapellimestari ajoittaa orkesterin soiton niin, että eri soittimet toimivat oikeaan aikaan ja soiton voimakkuus on muihin soittimiin nähden oikeanlainen. Kapellimestari aloittaa ja lopettaa orkesterin soittamisen. Ilman häntä orkesteri ei kykene soittamaan oikein. Suuri orkesteri on rakennettu soittimien sijainnin osalta niin, että korkeaäänisemmät soittimet, kuten viulut ja huilut, ovat orkesterin etuosassa ja matalaääniset tuubat ja rummut, takaosassa. Orkesteria varten luodaan sovitus, partituuri, jonka kapellimestari sitten soittokunnan kanssa toteuttaa.
MPK Pohjois-Suomen soittokunta esiintyy pääosin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Se on vapaaehtoinen maanpuolustussoittokunta ja esiintyy veteraani-, maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen eri tilaisuuksissa. Myös Puolustusvoimien kanssa tehdään yhteistyötä, jos sen vakituinen
Muusikko, kapellimestari Petri Aho. soittokunta on estynyt esiintymästä. Soittokunta harjoittelee Muhoksella Lukion liikuntasalissa ja sen vahvuus on noin 35 soittajaa. Elokuussa soittokunta matkustaa kutsuttuna Viroon, jossa se esiintyy ja paikalla on Viron valtion johtoa. Näin soittokunta tekee Muhosta tunnetuksi myös ulkomaita myöten. Muhos on tukenut erilaisia kulttuuritapahtumia ja tässä olisi yksi hyvä vaihtoehto tehdä kuntaa tunnetuksi musiikin avulla laajemminkin.
Rauhanturvaajat kunnioittavat historiaa ja rakentavat tulevaa
Oulun Seudun Rauhanturvaajat ry eli OulSRT ry perustettiin huhtikuussa 1970, joten kuluneena vuonna yhdistys on täyttänyt 55 vuotta. Nykyään yhdistyksellä on jäseniä noin 350 ja se toimii Suur-Oulun alueella kesäpaikkanaan Kontuniemi, joka sijaitsee Oulun Valkiaisjärvellä.
Paikka on entinen sotilasläänin komentajan kenraali Olli Korhosen kesäasunto. Ensio Siilasvuon uraa maineikkaana rauhanturvajoukkojen komentajana vaalitaan talossa pitämällä esillä hänen aktiiviuransa aikana saamia ansiomerkkejä ja huomionosoituksia.
Yhdistys on Suomen Rauhanturvaajaliiton jäsen. Yhdistys toimii yhteistyössä MPK:n kanssa ja sillä oli oma osastonsa Oulussa Erämessuilla viime viikonloppuna.
Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta on ollut Suomen sodanjälkeisen ajan toimintaa ja ajoittain Suomea on pidetty rauhanturvaamisen suurvaltana. Sellaiset paikat kuin Suez, Kypros, Namibia, Balkan, Libanon on usein mainittu uutisoinnissa liittyen rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan. Suomalaiset ovat osallistuneet noin 55000 kertaa rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioihin. Joukossa on henkilöitä, jotka ovat olleet mukana useita
Suurelle yleisölle riskit, joita rauhanturvaamiseen ja etenkin kriisinhallintaan liittyy, ovat tuntemattomia. Jatkuva varuillaan olo ja varautuminen kaikkeen vaikuttaa ihmisiin eri tavoilla: osalle kokemus voi olla rauhallisempi, eikä traumoja välttämättä jää suuremmin, mutta osalle ne ovat elämän pituinen ongelma. Voidaan puhua posttraumaattisista ongelmista, samoin kuin sotaveteraanit
Eero Aitta
Yhdistyksen puheenjohtaja
Eero Aitta
joutuvat kärsimään. Suomalaisia on menehtynyt rauhanturvaoperaatioissa noin parikymmentä, toimintaan liittyen sen lisäksi noin kolmekymmentä ja loukkaantuneita on noin sata. Oulun Seudun Rauhanturvaajien kunniapuheenjohtaja Timo Heikkinen vammautui Namibiassa ollessaan ja kertoi monien läheltä piti -tilanteiden osoittavan, että osalla suojelusenkeleitä on sinivalkoiset siivet. Yhdistyksen puheenjohtaja Veli-Pekka Luukinen korosti rauhanturvaamisen olevan ihmishenkien säästämistä ja tilanteen rauhoittamista siten, että rauha on saavutettavissa. Rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan osallistuneita kutsutaan virallisesti kriisinhallintaveteraaneiksi erotuksena sotaveteraaneista. Heilläkin on mahdollisuus osallistua kuntoutukseen kaksi kertaa vuodessa ja parasta terapiaa hekin kokevat saavansa vertaistensa joukossa. Sanginjokinen Pentti Kivi lähti rauhanturvajoukkoihin alle 20 vuoden ikäisenä ja kohteena oli Suez 1970-luvun alussa. Tilanne oli varsin tulenarka, sillä ajoittain piti olla varautunut lähtemään pikaisesti pois asemapaikasta, ja kengät olivat jalassa yötä päivää. Kiiminkiläinen Tapio Kauppi on ollut useita kertoja mukana rauhanturvaamisoperaatioissa Kyproksella ja Suezilla. Hän sanoi jälkitraumojen vaivaavan jossain määrin. Hän joutui jopa panttivangiksi eräässä vaiheessa. Kriisinhallintaveteraanien toiveena on hyvinkin yksimielisesti, ettei uusia sotaveteraaneja tulisi ja rauhanturvaaminenkin vähenisi tarpeettomana ja rauha säilyisi maassamme sekä maailmalla.
Veli-Pekka Luukinen ja sihteeri Veijo Koskela.
Kunniapuheenjohtaja Timo Heikkinen.
Tapio Kauppi ja Pentti Kivi.
Eläkeliiton Muhoksen yhdistyksen kevätkauden päättäjäiset
Muhoksen eläkeliiton puheenjohtaja Kaija-Leena Pohjola.
Eläkeliiton Muhoksen yhdistyksen kevätkausi sai päätöksensä sopivasti Vapun alla Laitasaaren Nuorisoseuran talolla. Paikalle oli saapunut kymmeniä pirteitä eläkeläisiä keskustelemaan menneestä vuodesta sekä tulevasta toiminnasta.
Yhdistys on toiminut 54 vuotta ja tämän vuoden alussa jäseniä oli 210 pääosin muhoslaisia, mutta jonkin verran joukossa on myös Muhokseen sidoksissa olevia henkilöitä. Yhdistyksen toimintaa ovat yhdessäolo, yhteiset harrastukset, mukavat matkat, hyvät juhlat, opiskelu ja liikunta sekä vapaaehtoistyö. Monipuolista toimintaa siis on ja se näkyy jäsenien elämänmyönteisyydessä ja huumorintajussa.
Yhdistys valvoo kotikunnassaan eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisiä ja aineellisia etuja. Yhdistyksen jäsenenä saa monia rahanarvoisia etuja, kuten järjestön lehden EL-sanomat, joka ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Eläkeliitto on valtakunnallinen järjestö, joka on jakautunut 384 piiriin jäseniä niissä on yhteensä 115000. Muhos kuuluu Pohjois-Pohjanmaan piiriin. Edulliset jäsenmaksut järjestöön eivät ole liikaa eläkeläisten kukkarolle saatuihin etuihin verrattuna.
Kevätkauden päättäjäisiin jäsenet olivat valmistelleet monipuolista ohjelmaa: laulu- ja soittoesityksiä pelimannina Aimo Tiepuoli, tanssivat eläkeläiset esittivät yhteistanssiesityksen, jossa näkyi tanssimisen ja liikunnan antama virkeys ja riemu. Leppoisaa tunnelmaa täydensi kahvitarjoilu ajankohtaan sopivasti maittavien munkkien kera. Tällä kertaa päättäjäiset pidettiin Laitasaaressa ja syynä oli yhdistyksen
Eläkeläisten tanssiryhmä.
puheenjohtajan Kaija-Leena Pohjolan mukaan varsinaisen, pitkäaikaisen kerhotilan Seurakuntakodin purkuremontti. Yhdistyksen kerhopäiviä on sen vuoksi pidetty Koortilassa kuluneen kevään aikana. Kesä on toiminnan kannalta hiljaisempaa ja seuraava kausi käynnistyy monipuolisine ohjelmineen syyskuun 15. päivänä ja kerhotilana on koulun liikuntasali.
Yhdessäolo, toisista välittäminen ja monipuolinen toiminta ja harrastukset näkyvät yhdistyksen jäsenissä pirteytenä ja elinvoimana. Tämä on tärkeä piirre, jota nuoremmat ikäpolvet voivat hyödyntää ja ammentaa itselleen elämänkokemuksen tuomaa tyyneyttä nykypäivän haasteellisessa maailmassa.
Eero Aitta
Muhoksen eläkeläisiä.
KOTIPITÄJÄ
Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos www.kotipitaja.fi
Vaalan kirkossa vietettiin lämminhenkistä vapputapahtumaa
Vaalan kirkossa vapputapahtuma aloitettiin perinteisellä tavalla. Aluekappalainen Jaakko Nuutila toimitti kirkkohetken klo 11 ja kirkkokansa veisasi voimallisesti Liisa Vähäsarjan säestyksellä suvivirren.
Puheessaan Nuutila kertoi vapun alkuperästä kirkon juhlapyhänä, jota alettiin viettää 700-luvulla eläneen nunna Valburgin pyhimykseksi julistamisen kunniaksi. Myöhemmin vapusta tuli opiskelijoiden, työväestön ja kesän alkamisen päivä.
- Mikäli Jeesus vaeltaisi keskuudessamme, Hän pitäisi vappunakin kirkon ovet avoinna, muistuttaisi mahdollisuudesta elinikäiseen oppimiseen ja puhuisi työtätekevien oikeuksien puolesta, Nuutila sanoi ja jatkoi, että Vaalassa kokoonnumme juhlistamaan myös kesän lähestymistä lähetystyön, diakonian, musiikin ja Jumalan Sanan merkeissä. Kirkkohetken jälkeen
ilmapalloin ja koivunoksin koristellussa seurakuntasalissa oli myyntipöydillä mm. arpoja, simaa, munkkeja, leivonnaisia, kukkasia, käsitöitä ja kirjoja ja takapihalla kuumat grillimakkarat kävivät hyvin kaupaksi. Diakoni Marianne Kurtti tarjosi mahdollisuuden tukea Yhteisvastuukeräystä lahjoituksin ja arpoja ostamalla. Lapset askartelivat ja piirsivät puuhapöydän äärellä ja tykkäsivät onkia kivoja pikkutavaroita. Taustalla ilahdutti Kerttuli Piirolan kaunis musiikki lähes koko ajan, ja klo 12 kuultiin Susanna Konttisen johtaman Vaalan lapsi- ja nuorisokuoron konsertti. Tilaisuuden puheensorina ja lämminhenkisyys hyvien asioiden äärellä vakuuttivat Jeesuksen julistaman lähimmäisenrakkauden todellisuutta.
Tuula Karjalainen
Utajärven aurinkopuiston akkuratkaisu sai investointipäätöksen
Skarta Energyn Utajärvelle rakenteilla olevaan aurinkopuistoon tulee 20 MW:n (40 MWh) akkuratkaisu. Isosuon hybridivoimalaitoksen akkuratkaisun toteutuksesta on sovittu NYABin kanssa, joka on toiminut myös aurinkopuiston rakentajana (EPC-toimijana). Asennustyöt aloitetaan heti ja akku on käyttövalmiina kesäkuussa 2026.
Aurinkoenergian tuotanto riippuu sääolosuhteista, joten tarvitaan tasapainottavia elementtejä varastoimaan ylimääräistä energiaa ja pitämään sähköjärjestelmä tasapainossa.
- Aurinkovoiman kehittäjänä ja rakentajana Skarta Energy suunnittelee ja toteuttaa hankkeita, joissa akkuvarastot yhdistetään osaksi kokonaisuutta. Jokaisessa uudessa aurinkovoimapuistossa harkitaan akkuvaraston lisäämistä, ja tulevaisuudessa jokainen aurinkopuisto on todennäköisesti hybridiratkaisu, jossa aurinkopaneelit ja akut toimivat rinnakkain. Tämä auttaa varastoimaan aurinkoenergiaa silloin, kun tuotanto on korkeimmillaan, ja hyödyntämään sitä myöhemmin, sanoo Arttu Niemelä, Energy Market Specialist. Isosuon akkuratkaisu asen-
Utajärven aurinkopuistoon rakennetaan 20 MW:n akkuratkaisu, joka mahdollistaa aurinkoenergian varastoinnin ja käytön myös tuotannon hiljaisina hetkinä.
netaan Utajärven sähköaseman viereen ja toteutuksesta vastaa NYAB. Sähköverkkoliiketoiminnan myyntipäällikkö Pauli Lahti ja sähköverkkoliiketoiminnan johtaja Antti Keskinen kertovat, että investointipäätös on hieno jatkumo Utajärven aurinkopuistohankkeelle:
ympäristössä sekä jatkamaan hyvää yhteistyötä Skarta Energyn kanssa, Keskinen ja Lahti sanovat.
- NYAB on vastannut puiston rakentamisesta ja yhteistyömme on ollut oikein sujuvaa. Oli luontevaa, että he toteuttavat meille myös akkuratkaisun, sanoo Simo Rintakari, Project Manager. Skarta Energy on uusiutuvan energian kehittäjä ja
tuottaja. Yritys on erikoistunut päästöttömiin teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeisiin. Skarta Energyn tavoitteena on saavuttaa 800 MWp:n aurinkovoimakapasiteetti omassa tuotannossaan vuoden 2028 loppuun mennessä.
Skarta Energy Oy
METALLIROMUT KIERTOON!
Utacon Oy on metallinkierrätykseen erikoistunut yritys. Ostamme romurautaa ja muita metalleja päivän hintaan.
Keräämme, lajittelemme ja jalostamme metalliromua teollisuuden raaka-aineeksi. Tarjoamme palveluitamme niin yrityksille, yksityisille kuin kunnalliselle puolelle. Kun haluat nopean ja toimivan kierrätyksenmetalliromuillesi, kysy tarjous meiltä.
Tuo romusi meille tai tilaa noutopalvelu.
Noudamme romut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta.
Rautaromut
Kuparit
Romuautot
Messingit
Lasse Lehtinen:
Hellittämättömät Hallmanit
Lasse Lehtinen on kirjoittanut mainion kirjan 150-vuotiaasta Hallmanin kauppahuoneesta, siinä toimineista ihmisistä. Niin sukuun kuuluneista kuin muistakin vaikuttavista ja pitkään sukuyhtiötä palvelleista. Hallmanit ovat perustaneet, ostaneet, myyneet ja lopettaneet noin 70 yritystä.
Sukuyhtiötä ovat johtaneet suvun miehet jo viidessä polvessa. Nyt näyttää, että kuudennen polven juniorit ovat hakeutuneet muihin töihin. Hallmanit ovat haistaneet bisneksen. Alkuvuosikymmeninä käytiin kauppaa päivit -
Kirja-arvostelu Hallmanit Kuopiosta
täiskaupan tavaroilla. Myytiin halkoja Pietariin ja Helsinkiin. Hankittiin oma laivasto kuljetuksiin. Saimaan kanavan valmistuminen avasi Kuopiolle reitin maailman merille.
Suvun kantaisää Birgeriä seurasi johdossa poika Lauri. Hän tykästyi sukuyhtiön johtamiseen puolen vuosisadan ajaksi. Sukulaisten mukaan hän sairastui ”Kekkosen tautiin”. Oli mielestään korvaamaton eikä osannut hellittää.
Hänen poikansa Kai sai kärsiä isän otteen säilymisestä Kain johtajakaudella. Kain henkinen kantti ei kestänyt. Ylettömästä lääkkeiden annostelusta hän selvisi vatsahuuhtelulla Mehiläisen
sairaalassa. Myös avioliiton ongelmat rasittivat.
Seuraavan polven Matti-poika pani yrityksen kuntoon. Vakaata elämää yritys on jatkanut Jukka-pojan johdolla. Yrityksen paras liiketoimi oli tulitikkutehtaan myynti ruotsalaiselle Ivar Kreugerille 1926 käteiskaupalla. Kreuger tarjosi osakevaihtoa, mutta Hallman suostui vain käteiskauppaan. Muutamaa vuotta myöhemmin Kreugerin korttitalo romahti ja hän teki itsemurhan.
Yhteiskunnalliseen toimintaan Hallmanit ovat osallistuneet maltillisesti. Kansalaissodassa he olivat valkoisten puolella. Itsenäisessä Suo -
messa tasavaltalaisia nuorsuomalaisia ystävinään mm Risto Ryti.
Sotien jälkeen sosialidemokraattien kansanedustajana Kuopion vaalipiiristä ollut Yrjö Kilpeläinen sai Hallmanin auton kuljettajineen käyttöönsä vaalimatkoille. Kun joku ihmetteli asiaa, totesi Lauri, että ”meillä riittää aena kalustova kommunistiin vastaseen taesteluun”. Kilpeläinen oli meritoitunut radiopakinoitsijan nimimerkillä ”Jahvetti”. Halltex kuitulevy oli aikansa menestystuote. Sillä tehtiin paljon rahaa, mutta aika ajoi senkin tuotteen ohi. Hallmanit ovat olleet hyviä löytämään uusia liiketoiminnan alueita.
Vanhan maalaiskauppiaan ohjeen mukaan ensimmäinen tappio on pienin tappio on muistettu. Kannattamattomasta on yleensä maltettu luopua ajoissa. Yrityksen alkuvuosikymmenillä Venäjä oli merkittävä alue. Halkoja myytiin Pietariin ja viljaa tuotiin rautatievaunuilla Ukrainasta Kuopioon. Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen katkaisi tuon ajan kaupan.
Uusi yritys Venäjälle tehtiin 1990-luvulla kommunismin romahtamisen jälkeen. Kauppa kävi, rahaa tuli. Sitä tuotiin jätesäkeissä Suomen puolelle, kun Venäjän kehittymätön pankkijärjestelmä ei
Pohjois-Suomen ääni kuultiin suurpetopolitiikassa
toiminut.
Venäjä osoittautui varkaiden paratiisiksi. Toiminta kävi mahdottomaksi. Oli suojelurahaa vaatineet rikollisryhmät. Suurimpiä rikollisia olivat poliisit ja verottajat. Hallmanit vetäytyivät suhteellisen kuivin jaloin. Niinhän ovat tehneet muutkin.
Kirjassa kuvataan liiketoimintaa ja sen liepeita maukkaasti. Ilpo Koskela on taittanut kirjan juhlakirjan arvon mukaisesti.
Toivo J. Kanninen
Keskiviikkona 14.5. käytiin eduskunnassa keskustelu hallituksen esityksestä metsästyslain 41 §:n muuttamiseksi. Tämä esitys mahdollistaa karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen jatkumisen lainsäädännön kautta. Kyseessä on merkittävä askel maaseudun ihmisten arjen väheksymisen lopettamiseksi ja alueellisen kunnian palauttamiseksi.
Kyse ei ole enää juhlapuheista tai toiveista. Lain hyväksymisestä äänestettiin perjantaina 16.5. Hallitus seisoi esityksen takana yhteisrintamassa – ja se vietiin läpi. Suden osalta oma lakiesitys on tulossa alkusyksystä. Sen yhteydessä Suomi lähettää vahvan viestin EU-pöytiin: maamme hyödyntää välittömästi suden suojelua keventävän EU:n liitesiirron. Tätä
vaikuttamistyötä on tehty määrätietoisesti. Olemme nyt saavuttaneet sen, mihin edelliset hallitukset eivät uskoneet tai uskaltaneet tarttua. Maaseudulla meille on vuosikaudet toisteltu, että ”EU estää”, eikä kansallista liikkumavaraa ole. Kehä kolmosen sisäpuolelta johdettu sumutus on tehonnut liian pitkään. Samaan aikaan suurpedot ovat lisääntyneet, ihmisten
Paltamon kesätapahtumia 2025
7.6. Kiehimänjoen juoksu
14.6. Avoimet kylät Vaarankylällä
14.6. Melalahden musiikkiviikko:
Väinö Tuonelan Österbotnicana Orkesteri
20 6 Vaarankylän juhannusjuhla
21.6.–9.8. Art Glass Meir, lasitaidenäyttely ja kesäkahvila
23.6.–1.8. Paltamon kotiseutumuseo
1.7.-3.8. Lelumuseo Eilisen lapset ja Leikityt lelut
5.7. Lasten kesätapahtuma 5.7. Esiintymässä Maltti ja Valtti!
5.7. Perinteinen Niskalan pihakirppis ja tallitupa
6 7 Eino Leinon juhlaa ja kesäasukastapaaminen
11 –13 7 Melalahden musiikkiviikko
19.7. Vaarankylän Rompetori
19.7. Uuran perinnepäivä
19.7. Paltamo Rock
24.-26.7. Suomen suurin vetouistelukisa Kuhakunkku
30.8. Paltamon Venetsialaiset
Tarkemmat ja ajantasaisimmat tiedot löydät osoitteesta: www paltamo fi/matkailu-ja-vapaa-aika/kesatapahtumat
turvallisuus heikentynyt ja luottamus reiluun hallintoon rapautunut. Tämän hallituksen linja on toinen. Se ei selittele, vaan toimii. Nyt annettu lakiesitys palauttaa alueellisen kannanhoidon mahdollisuuden, tuo selkeyttä viranomaisille ja antaa työrauhan poliisille sekä SRVA-toimijoille. Kyse on konkreettisista vaikutuksista: turvallisuudesta, vastuusta ja
oikeudenmukaisuudesta. Ruotsi ratkaisi tämän jo vuosia sitten. Siellä hallittu metsästys ja selkeä lupapolitiikka ovat pitäneet suurpetotilanteen hallinnassa – ilman että suojelun tavoitteet olisivat vaarantuneet. Suomessa vastaava liikkumavara jätettiin käyttämättä. Nyt tuo virhe korjattiin.
Olen tyytyväinen siihen, että tämä hallitus ei epäröinyt,
vaan teki sen, mitä kansalaiset ovat odottaneet: palauttaa järjen, hallinnan ja oikeudenmukaisuuden suurpetopolitiikkaan.
Mikko Polvinen Kansanedustaja (ps) Kajaani
LELUMUSEON NÄYTTELY
LAPSET
Sata vuotta täyttäneen Paltamon Urheilijoiden (PaUr) talvikausi huipentui hiihtokauden päätöksen Korpitien koululla ja samalla Buustivuosi 2024 -hanke pääsi maaliinsa.
Puheenjohtaja Marko Kurkinen on tyytyväinen juhlavuoteen ja seuraavan toimintavuosisadan alkuun.
- Edellisellä kaudella PaUr järjesti 100-vuotisjuhlahiihdot. Viime elokuussa järjestimme yleisurheilukisat. Kaikki huipentui 100-vuotisjuhlaan Kainuun opistolla Mieslahdessa. Siellä muistimme pitkään toiminnassa mukana olleita. Järjestimme lisäksi kyläkävelyitä ja 100-vuotisnäyttelyn. Vaihdoimme myös uuden logon, listaa Kurkinen.
Seuran perinteisiin lajeihin kuuluu hiihto. Päättyneen talven aikana PaUr järjesti viidet sarjahiihdot.
- Vielä huhtikuussa saimme järjestettyä Pääsiäisnoita-hiihdot sovelletuilla reiteillä. Kaiken kansan iltahiihdot olivat osaa Kainuu Cupia, jossa paikallinen seura vastaa kilpailun järjestämisestä, hän jatkaa.
Hiihtäjiä osallistui kilpailuihin noin 30–60 kilpailusta riippuen. Hiihtokaudella sarjojensa parhaat olivat: P4 Kalle Härkönen (PaUr), T6 Kaisla Helenius (Hyls), P6
Paltamon urheilijoiden hiihtokausi ja Buustivuosi 2024 -hanke maaliin
Eelis Toivonen (PaUr), T8
Miida Härkönen (PaUr), P8 Vertti Väisänen (PaUr), T10 Nea Kinnunen, P10 Huuko Härkönen (PaUr), T12 Lissu Härkönen (PaUr), P12 Miska Heikkinen (PaUr), T14 Jatta Karvonen (KajHi), P14 Jami Jokelainen (PaUr), T16 Linnea Virtanen (SoJy) ja P16 Kyrö Kiiskinen (SoJy). Talkoolaiset ovat seuralle tärkeä voimavara mahdollistaen esimerkiksi hiihtokilpailujen järjestämistä. Muutamalla talkoolaisella saa jo kilpailun toteutettua. - Hyvä olisi olla ainakin kuusi talkoolaista. Numeroiden jaossa, lähettämisessä, ajanotossa kaksi, kuuluttamassa sekä mehuttamassa, kuvailee Kurkinen. Kuluvan kauden aikana Buustivuosi 2024 -hankkeen siivittämänä tarjottiin sekä Korpisalissa että Kontiomäen koululla eri lajien kokeiluja. Seuran tarjontaan kuuluivat myös luistelu, hiihtokoulu, perhekerho, liikuntakerho, perhesähly, kuntosähly ja kuntolentopallo. Perinteistä poikkeavana PaUr järjesti maaliskuussa ensimmäiset villasukkajuoksunsa, joka oli yksi Buustivuoden lajikokeiluista. Kurkinen kertoo, että villasukkajuoksukisaan Autioniemessä osallis-
tui 17 kilpailijaa. Vapaaehtoisten saaminen ei ole seuralle ollut aina helppoa, joten tulevalle kesälle yleisurheilutoiminnan edistämiseksi PaUr pystyy palkkaamaan kolme ohjaajaa.
- Yksi toive olisi saada
toimintoihimme jatkumoa ja tarvitsemme ohjaajia. Kolme nuorta kävi Kainuun Liikunnan Tervetuloa ohjaajaksi -koulutuksen. Heidät on tarkoitus palkata ohjaamaan kesäkauden yleisurheilukerhoja. Viime talvena kaksi nuorta oh-
Pysäköintialueen
Viime aikoina tiedotusvälineissä on uutisoitu pysäköintipaikkojen väistämissäännöistä. Varsinkin uutisten kommenttikenttiä lukiessa on käynyt ilmi, kuinka paljon epätietoisuutta asiaan liittyy. Tilannetta ei ainakaan selkeytä se, että kentällä toimiva poliisipartio tekee korkean oikeuden päätöksistä poikkeavia linjauksia. Autoilijoiden on tärkeää muistaa, että mitään etuajo-oikeutettuja kokoojaväyliä ei pysäköintialueilla
ole. - Väylien risteykset ovat tasa-arvoisia, ellei liikennemerkein ole muuta osoitettu. Toisin kuin usein kuvitellaan, väylän leveydellä ei ole asiaan vaikutusta. Sääntö on varsin yksiselitteinen, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen painottaa. Pysäköintialueen sisäisillä ajoväylillä väistetään oikealta lähestyvää, ellei liikennemerkein ole toisin osoitettu. Koska ajojärjestyksestä pysäköintialueen
jasi jääkiekkoa. He saivat siitä hyvää palautetta ja toiminnalle on selvästi tarvetta, summaa Kurkinen. Kurkinen kertoo, ettei negatiivista palautetta ole tullut, mutta tarvetta toimintojen laajentamiselle on tullut esille. Kysyntää on ollut esimerkiksi perhekerhomuotoiselle toiminnalle. Hiihtokauden päättymisen jälkeen toiminta jatkuu muun muassa yleisurheilun parissa. - Perhekerhoissa salissa ovat voineet toisella puolella pelata pienemmät ja toisella
isommat lapset. He ovat voineet pelata pelejä tai rakentaa esteratoja. Meillä on tarkoitus viedä perhekerhomaista toimintaa salista myös kentälle, ideoi Kurkinen. Tulevana kesänä PaUr toteuttaa muun muassa juoksutapahtumia. Luvassa on muun muassa Kiehimänjoen juoksu. Kurkinen muistuttaa, että tulevaan toimintaan mahtuu varmasti mukaan.
Teksti Lasse Hinkula Kuvat Marko Kurkinen
väistämissäännöt kannattaa kerrata
sisäisten väylien risteyksissä on liikkeellä paljon vääriä käsityksiä, on kuitenkin tärkeää olla varovainen ja valmis luopumaan omasta ajovuorostaan tarvittaessa. Pysäköintialueella ajettaessa tulisi käyttää nimenomaan ruuturivistöjen väliin jääviä ajoväyliä. Mahdollisesti ruuturivistön läpi oikaiseva katsotaan ruudusta lähtijäksi ja näin ollen väistämisvelvolliseksi lähestymissuunnastaan riippumatta.
Kävelynopeus riittää
Pysäköintialueella on peruuttavia autoja ja jalankulkijoita, joiden joukossa on myös lapsia. Muun muassa näistä syistä on tärkeää käyttää riittävän alhaista ajonopeutta.
- Käytännössä pysäköintialueella ei pitäisi olla tarvetta liikkua kävelynopeutta kovempaa, Vesalainen muistuttaa.
Peruuttamista kannattaa pyrkiä mahdollisuuksien mu-
kaan välttämään valitsemalla läpiajettava ruutu, joita löytyy usein pysäköintialueiden laitamilta. Siellä välttyy parhaiten myös muiden autojen ovenlyömiltä. Valitsemalla ruuturivistön äärimmäisen ruudun, vähentää ovenlyömien mahdollisuutta entisestään.
- Mikäli läpiajettavia ruutuja ei ole, kannattaa ruutuun mieluummin peruuttaa kuin ajaa etuperin. Tämä on huomattavasti helpompaa kuin ruudusta pois peruuttaminen.
Muista ruuduista lähtevien kuuluu väistää ajoväylällä olevaa ruutuun peruttajaa, Vesalainen neuvoo. Ruudusta lähtevän on väistettävä kaikkea muuta liikennettä. On myös seurattava, ettei ajoväylän toiselta puolelta, vastakkaisesta ruudusta, kukaan ole lähdössä samanaikaisesti. Näiden havainnoiminen on huomattavasti helpompaa lähdettäessä ruudusta etuperin.
Autoliitto
Buustivuoden huipentavat palkinnot.
Paltamon Urheilijoiden hiihtokausi päättyi juhlaan.
Varapuheenjohtaja Ilkka Jarva ja hiihtokauden palkitut.
Pitäjää puhtaaksi porukalla
Paltamon kunta vauhditti kylän kesäkuntoon saattamista Pitäjä puhtaaksi -kevätsiivoustalkoilla. Joka vuosi lumien sulamisen jälkeen alkaa tapahtua:
- Kuntalaiset kirkonkylällä ja Kontiomäen kylällä siivoilevat pihoja puutarhajätteistä ja keräävät säkkeihin ja haemme ne kunnan toimesta pois. Siten saamme kylän yleisilmettä siistimmäksi kesään siirryttäessä, kertoo Paltamon kunnan teknisenä johtajana toimiva Salla Korhonen.
Jätteiden keräys aloitettiin 13.5. taajama-alueilla sekä kirkonkylällä että Kontiomäessä. Muuta suurempaa tai vuosiohjelmasta poikkeavaa kunnostusta ei tänä kesänä ole tulossa.
- Teemme yleisilmeen petrausta ja pusikoiden raivausta metsureiden toimesta. Olemme jo viime kesänä tehneet kirkonkylän alueella ja Metelinniemessä. Tätä työtä jatkamme tarpeen mukaan. Siisteyden ja yleisilmeen tarkastelu on jokakesäinen asia, hän jatkaa.
Kunta aikoo panostaa kylän viihtyisään yleisilmeeseen perinteisillä toimilla. Eino Leinon -puiston yhteydessä sijaitsevat koirapuisto ja kukkapuisto kunnostetaan kesäkuntoon. Paltamon kunnan tekniset palvelut hoitavat koirapuiston kunnossapitoa.
- Koirapuisto on toimivaksi todettu. Rakennustöiden yhteydessä sitä on viimeistelty ja valaisimet saimme viime syksyllä. Penkki sinne on toimitettu toiveesta. Periaatteessa kaikki pitäisi olla kunnossa, Kylän keskeisellä paikalla istutustyöt ovat aluillaan ja uusi koirapuisto kunnossa.
tiivistää Korhonen. Seuraavat Pitäjä puhtaaksi -talkoot odottavat ensi vuonna, mutta jo kesän aikana kunta kannustaa kuntalaisia myös toimimaan vieraslajien leviä-
misen estämiseksi.
- Erilaisia valtakunnallisia kampanjoita on esimerkiksi vieraslajien torjumiseksi. Jaamme niistä tietoa kunnan kanavissa niihin liittyviä oh-
jeistuksia, hän lisää.
Teksti ja kuvat Lasse Hinkula
Toimittajan tuolilta:
Talkoita tarpeeseen
”Jos kukaan ei sanonut, että huonosti meni, tapahtuma oli varmasti onnistunut”, tapasi entinen nuorisotyön kollegani arvioida nuorille suunnattujen tapahtumien toteutumista. Näissä tapahtumissa kyläyhteisöjen ja järjestöjen yhteistyöllä tuotettiin toimintaa nuorille useimmiten pienellä budjetilla, mutta suurella sydämellä. Tapahtumasta riippuen, paikalle saapui joskus kaksi nuorta, joskus 200. Mutta pääosin tavoitteet ja toteutus kohtasivat suunnitellusti.
Olennainen asia pienten yhteisöjen toiminnassa oli talkootoiminnan merkitys. Ja suurta arvoa siitä on näinäkin päivinä. Vapaaehtoisia toimijoita on tärkeää muistaa ja kunnioittaa tärkeänä osana sekä toiminnan tuottamisessa että toisten ihmisten kohtaamisessa. On myös tärkeää, että taustalla järjestävällä taholla on riittävä tieto ja taito toiminnasta sekä muun muassa mahdolliset lupa- ja talousasiat kunnossa. Tämä mahdollistaa turvallista ja tarkoituksenmukaista talkootoimintaa.
Vapaaehtoistoiminta
pitäisi perustua toimintaan ilman siitä saatavaa korvausta. Silti vapaaehtoisia talkoisiin haettaessa, on tärkeää pohtia, miksi joku tahtoo antaa aikaansa ja panostansa juuri tähän talkootehtävään. Joillekin vapaaehtoisille on toiminnan merkityksellisyys toisille ihmisille, mahdollisuus sosiaaliseen verkostoitumiseen samanhenkisten ihmisten kanssa tai vaikkapa halu mahdollistaa omille lapsille ja heidän kavereilleen turvallista toimintaa. Kesä ja vilkas kylätapahtumien kausi on ovella. Talkooväestä hyötyviä tapahtumia Kainuussa voivat olla urheiluharrasteet, kesäteatterit, siivoukset ja kunnostukset sekä autoharrastajien tapahtumat. Kun pari mainitsee, suuri osa jää mainitsematta. Toivottavasti talkoopanoksesta saadaan palautetta ja palaute on myös positiivista. Vapaaehtoistoiminnassa kiitos on tärkeä sana. Puhtia kesäkauden talkoisiin!
Lasse Hinkula Freelance toimittaja
Kesän päällystystyöt hidastavat liikennettä
Utajärvellä alkaa 22 kilometrin urakka
Tänä kesänä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tehdään runsaasti päällystystöitä. Maanteitä päällystetään kaikkiaan noin 300 kilometriä sekä jalankulun ja pyöräilyn väyliä noin 30 kilometriä.
Tämän kesän pisin yhtäjaksoinen päällystyskohde on valtatie 22 Utajärvi–Jylhämän tienhaara päällystäminen 22 kilometrin matkalta.
Päällystystyömailla nopeusrajoituksia alennetaan työn ajaksi. Noudattamalla nopeusrajoituksia parannat liikenneturvallisuutta ja teet työmaasta turvallisemman niin työntekijöille, kuin tiellä liikkujillekin.
Päällystystyöt pyritään tekemään ruuhka-aikojen ulkopuolella ja osittain myös yötyönä. Päällystystöiden valmistuttua tehdään tiemerkinnät, jonka jälkeen alennetut nopeusrajoitukset
voidaan palauttaa normaaliksi. Tiemerkintätyöt on aloitettu pienmerkintöjen ylläpitotöillä Oulun seudulla ja niistä vastaa Cleanosol Oy. Tiemerkintätyöt hidastavat hetkellisesti muuta liikennettä. Merkintäajoneuvoissa on opasteet sen kiertämiseen, joita tulee noudattaa. Maalimerkintöjä tehdessä tiemerkintäauto pudottaa maalin päälle vaahtohattaroita. Tämä merkitsee sitä, että maali on vielä märkää, eikä sen päälle tule ajaa. Hattarat ovat myös merkki siitä, että edessäpäin on tiemerkintäauto työssään. Märkä maali sotkee ajoneuvon ja sitä voi olla vaikea poistaa, lisäksi tiemerkintä sotkeutuu.
ELY-keskukset tiedotus
Salla Korhonen huolehtii kylän yleisilmettä kesäkuntoon jo vuosien kokemuksella.
Orpon ja Purran hallitus teki talouspolitiikassaan täyskäännöksen ”kasvuriihessään”. Yli kahden miljardin euron veronkevennykset isotuloisille ja yrityksille annettiin elinkeinoelämän järjestöjen vaatimusten mukaisesti.
Hallitus on pari vuotta ottanut köyhiltä: kiristänyt asumistuen, työttömyysturvan, toimeentulotuen ja muidenkin sosiaalietuuksien ehtoja. Niiltä on otettu, joilla ei ole juuri mitään ollut. Sydämetöntä touhua. Sosiaalipolitiikan tutkijat ja jopa piispat ovat pitäneet toimia typerinä sekä kansantaloutta ja kansan yhtenäisyyttä rapauttavina.
Pakettiin kuuluu myös silmänkääntötemppuja.
Kun hallitus hetki sitten nosti ruoan arvonlisäveron 10 prosentista 14 prosenttiin, nyt se hehkuttaa suurta uudistusta, kun laskee arvonlisäveron 13,5 prosenttiin.
Työmarkkinajärjestöjä ja niiden jäseniä rangaistaan ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisella. Se koskee eniten hyvätuloisia, sillä pienituloisella ei ole veroja, mistä vähennyksen voisi ottaa. Akavalaiset, joista useimmat äänestänevät kokoomusta, juovat nyt itse aiheuttamaansa myrkkyä.
Äänestämisellä on väliä
Suurempi vaikutus ay-jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistamisella voi olla järjestäytymisasteeseen. Siihen typerät elinkeinoelämän järjestöt pyrkivätkin. Se on vaarallinen tavoite, mikäli se onnistuu. Työmarkkinoiden ”työn ja pääoman liitto”, jossa asioista sovitaan yhdessä ja järjestäytyneesti, voi romuttua. Näin tapahtuu, kun puolin ja toisin järjestäytyminen laskee. Sen jälkeen ei ole yleissitovia työehtosopimuksia. Siirrytään villin lännen meininkiin: jokainen ottaa kaiken, minkä irti saa. Ennustettavuus heikkenee ja Suomi häviää.
Hallitus on tehnyt itsemurhaliikkeen. Epäonnistuminen on paljon todennäköisempää kuin onnistuminen.
Kuntien valtionosuuksista leikataan. Kuntien suurin menoerä on koulutus. Kun tavoitteena laajasti on ollut nimenomaan perusopetuksen parantaminen, leikkaukset eivät sitä auta. Myös yliopistoilta leikataan. Niin Orpo kuin Purrakin ovat vuosien varrella hokeneet muiden puoluejohtajien mukana, että koulutuksesta ei leikata. Silti he kerta toisensa jälkeen leikkaavat.
Perussuomalaisten toiveesta kehitysyhteistyömäärärahoja jälleen leikataan ja maahanmuuttoa vaikeutetaan. Toisaalta kokoomus ja elinkeinoelämä haluavat tuoda maahan työvoimaa. Hallitus tälläkin ratkaisulla lykkää ongelmat tulevan hallituksen hoidettavaksi.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat notkeita kehumaan hallituksen toimia, vaikka he pari kuukautta sitten pitivät monia tehtyjä päätöksiä tehottomina ja suorastaan mahdottomina. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Oikeisto ei onnistunut poistamaan perintö- ja lahjaveroa. Verottoman lahjan ja perinnön määrää sentään nostettiin. Kaikki rikkaiden toiveet eivät ainakaan vielä toteutuneet.
Työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien vähennys poistetaan. Se kirpaisee monia. Tällaiset vähennykset voi hyvin poistaa. Niistä on monessa portaassa paljon työtä ja vaivaa saavutettuun etuun nähden. Mitä vähemmän vähennysmahdollisuuksia, sen selkeämpi verotus. Äänestämisellä on väliä. Tämä kannattaisi huomata sen puolikkaan kansasta, joka ei vaaleissa äänestä. He ovat yleensä pienituloisia, joilta viedään leipäkin suusta. Politiikka olisi toisen näköistä, jos yli 80 prosenttia suomalaisista äänestäisi kaikissa vaaleissa.
Toivo J. Kanninen
Luonnon taikaa ja
yhteistä aikaa Paltamossa
Luonnon taikaa ja yhteistä aikaa – lapsiperheiden luontotaidepolkutapahtuma keräsi yli 70 innokasta osallistujaa Paltamon kuntoportaiden maisemiin 14.5. Tapahtuman kohderyhmänä olivat 3–8-vuotiaat lapset ja heidän mukanaan tulevat aikuiset.
- Aamun lapsille hippaleikki oli ehdottomasti suosituin tehtävä. Hyvänä kakkosena tuli pesänrakennustehtävä. Kelistä huolimatta tänään kävi päiväkotiryhmiä, kouluryhmiä ja perheitä, projektikoordinaattori Kirsi Lokkila iloitsee. Tapahtuman malli perustuu Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan Lokkilan opinnäytetyönä laatimaan viidentoista tehtävän kokonaisuuteen, jonka tavoitteena on edistää mielen hyvinvointia yhteisen tekemisen, luonnon ja liikunnan avulla.
- Olemme keränneet tietoa perheiltä mitä lapset tahtoisivat tehdä aikuisten kanssa, mitä aikuiset tahtoisivat tehdä oman lasten kanssa luonnossa sekä kerätty tietoa myös ammattialaisilta mielen hyvinvoinnista. Tiedoista olemme
ideoineet moniammatillisessa yhteistyössä rastitehtäviä. Ryhmänohjaajat voivat soveltaa tehtäviä oman ryhmänsä tarpeisiin, taustoittaa Lokkila. Kiipeilyä, majojen rakennusta ja eväiden syöntiä, olivat lasten kolme kärkitoivetta taustatietoja kerätessä. Aikuiset toivoivat puolestaan mahdollisuutta viettää rauhallista aikaa ja polussa pitäisi olla tarpeeksi sopivan vaikeita ja monipuolisia tehtäviä.
- Ideana on, että tehtäväohjeet olisivat kunnan sivuilla, josta perheet voivat ottaa ohjeita. Teemme myös toimintamallin, jonka perusteella voi rakentaa luontopolun kyltteineen, hän jatkaa. Tapahtuman tilaajana on Kainuuseen terveyttä ja mielen hyvinvointia -hanke eli KATE-hanke, jonka päämääränä on ylläpitää ja edistää Kainuun hyvinvointialueen asukkaiden mielenterveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä hyödyntäen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Se on Euroopan unionin osarahoittama.
- Ihana havainto tuli opettajalta, että vauhdikkaammatkin oppilaat rauhoittuivat kehystämään luontotaideteoksiaan,
projektipäällikkö Sanni Vuorinen kiittelee. Hankkeessa kehitetään Kainuun mielen hyvinvoinnin ohjelma, jonka perusta on koottu yhteiskehittämisen työpajoissa.
- Hankkeen ydintehtävä on mielen hyvinvoinnin edistäminen kaikkien kainuulaisten kohdalla. Sen tavoite on kehitellä mielen hyvinvoinnin ohjelma. Siinä on mukana seitsemän kuntaa Kainuusta ja hyvinvointialue. Kohderyhmänä ovat siis kaikki kainuulaiset, hän avaa. Kainuun hyvinvointialueen selvityksessä 2022 esille nousseita mielen hyvinvoinnin huolia ovat esimerkiksi yksinäisyyden kokeminen lapsilla, työikäisillä sekä yli 75-vuotiailla; lasten ja nuorten lisääntynyt ahdistuneisuus; sekä työikäisten työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suuri määrä.
- Lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön riskejä tutkitaan paljon. Tutkimusten mukaan nuori käyttää keskimäärin noin kahdeksan tuntia päivässä sosiaalista mediaa. Se on kuin toinen työpäivä koulupäivän lisäksi ja on
merkittävä hyvinvointiin vaikuttava tekijä. On syytä aidosti miettiä, mitkä asiat ovat hyväksi lapsillemme, muistuttaa Vuorinen.
Valmistuessaan mielen hyvinvoinnin ohjelma linjaa Kainuussa yhteistä suuntaa mielenterveyden edistämisen tueksi.
- Kun puhumme mielenterveyden edistämisestä, emme puhu pelkästään sairauksien hoidosta vaan myös ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, mikä koskettaa aivan kaikkia. Kaikkien mielenterveyttä voi vahvistaa, hän rohkaisee. Hanke korostaa, että kantava voima on yhteisöllisyys ja yhdessäolo.
- Tärkeää on toisten kanssa keskustelu, ja aidosti toisen ihmisen kuuntelu. Kainuussa luonto lähellä ja sillä on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Jättäkää puhelin välillä kotiin ja menkää yhdessä metsään, suosittelee Vuorinen.
Teksti ja kuvat Lasse Hinkula
Sanni Vuorinen ja Kirsi Lokkila toteuttavat Kainuussa lapsiperheiden luontotaidepolkuja. Taikametsän taitavat taiteilijat oli lapsille suosittu rastitehtävä.
Kunnille tarjotaan luontotaidepolun malli, jonka rastitehtävät voi asentaa esille kiinteästi luontoon.
Perjantaina 30.5. tehtaan edustaja paikalla klo 9-16. -ota piirustukset/mitat mukaan teemme tarjouksen!
Varaa aika verkossa tai piipahda myymälään!
Varastossa Pätkäpelti W2/1150 musta pituudet 2, 2,2, 2,5, 3 ja 3,5 m
Timco 8T HALKOMAKONE jaloilla
PE 30.5. TEHTAAN EDUSTAJA PAIKALLA
KANTRI
ULKOMAALI PH 18L A
OULUNLAHTI Jukolankuja 1–3 ma–pe 9–18 la 9–14 jussinpyora.fi
Sähkökäyttöinen puunhalkomakone on näppärä apu polttopuiden tekemisessä. Siinä on kaksi nopeutta, joilla halkojen teko sujuu nopeasti. Voit valita ergonomisen työskentelykorkeuden mukana tulevien säädettävien jalkojen ansiosta Koneeseen mahtuu korkeintaan 52 cm pitkä klapi.
seinälle kääntyvä, alumiini, tukijalalla. Materiaalina kevyt ja kestävä anodisoitu alumiini. Pyykinkuivausteline soveltuu sisä- sekä ulkokäyttöön. Ei sisällä ruostuvia osia. Telineen syvyys 65 cm, leveys 170 cm. Voit lyhentää väliputkea haluamasi verran, jolloin saat juuri sinulle sopivan levyisen telineen. Tukijalan korkeus n. 90 cm, lyhennettävissä. Telineeseen mahtuu 8 narua. Naru kuuluu toimitukseen.
89€
(ohv. 124€)
ISO PAKETTIAUTO Vuokraa B-kortilla ajettava pakettiauto. Kuljetustila huikeat 21 m³. Autossa on perälautanostin (nostokyky max. 750 kg) helpottamassa kuormausta.
TUIRA Valtatie 49 ma–pe 9–18 la 9–14
TM Testimenestyjä! peittää erinomaisesti ja on helppo maalattava. Maali kuivuu nopeasti ja tarttuu hyvin maalattavaan alustaan. Kantri Ulkomaalissa on erittäin tehokas homesuoja Eskaro HomeProof -teknologialla. Maalipinta kestää hyvin säärasituksia ja säilyttää myös värin pitkään haalistumatta. Kantri Ulkomaali suojaa puuta vesirasitukselta läpäisten kuitenkin vesihöyryä. Kehitetty suomalaisiin sääoloihin!
jussinpyora.fi
149€
+ sävytys
ESKARO TERASSI- JA KALUSTEÖLJY 9 L
Liuotinohenteinen terassiöljy. Perinteinen luonnonöljypohjainen, runsaspigmenttinen Premium-luokan terassiöljy ulkopuupinnoille. Antaa puulle vettähylkivän, kuultavan ja kauniin pinnan. Suojaa puuta tehokkaasti kosteudelta, lialta ja UV-säteilyltä, sekä vähentää puupinnan halkeilua. Sisältää erittäin tehokkaasti puuhun imeytyvää Tung-öljyä sekä perinteistä pellavaöljyä. Erittäin hyvä värinkesto ja pitkä huoltokäsittelyväli. Valmissävyt ruskea, tummanruskea, musta ja kelonharmaa. Väritön öljy voidaan käyttää sellaisenaan tai sävyttää puu öljyvärikarttojen mukaan (sävytys ei sisälly hintaan)
89,90€
Tarjoukset voimassa 31.5.2025 saakka, tai niin kauan kuin tarjouserät riittävät. Myös kuljetuspalvelu!
Apunasi
Heikki Aspegren
P itäjän P arhaat
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
LAHJA, JOKA EI UNOHDU!
Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan
Seppeleenlasku ja messu Veteraanipäivän kunniaksi
Aluekappalainen Jaakko Nuutila toimitti Kansallisen veteraanipäivän messun Säräisniemen kirkossa 27.4. Kanttorina toimi Risto Vähäsarja, suntiona Vaula Veirala, ehtoollisavustajana Tuula Karjalainen ja tekstit luki Markku Karjalainen. Oulujärven laulajien Mieskvartetti esitti isänmaallisia lauluja kanttorin säestämänä.
Messun alussa kuultu Väinö Havaksen runo Testamentti pojalleni vei ajatukset sotavuosiin. Nuutila puhui kunnioituksesta ja kiitollisuudesta sotiemme aikana monin tavoin palvelleita miehiä ja naisia kohtaan. Esirukouksessa hän muisti elossa olevia veteraaneja ja heidän omaisiaan. Erityisen koskettavaa oli rukous sotaorpojen puolesta, sillä useita heistä oli mukana messussa.
Messun päätyttyä Nuutila lähetti seppelpartion läheiselle sankarihautausmaan muistomerkille. Narvan marssin soidessa kirkkoväki asteli seppeleen jäljessä pihalle. Jussi Kuukasjärvi ja Taisto Kinnunen kävivät laskemassa Vaalan seurakunnan seppeleen muis-
Seppeleenlaskijoina Taisto Kinnunen (vas.) ja Jussi Kuukasjärvi. Oulujärven laulajien Mieskvartetti johti laulua kanttori Risto Vähäsarjan (oik.) johdolla.
tomerkille ja yhdessä rukoiltiin virren sanoin Korkeimman siunausta kansallemme (virsi 584).
Teksti ja kuvat Tuula Karjalainen sankarivainajan pojantytär
Jussi Kuukasjärvi (vas.) ja Taisto Kinnunen laskivat Vaalan seurakunnan seppeleen Sankarivainajien muistomerkille.
Walter Ehrströmin säätiö palkitsi pitkän linjan maidontuottajia
Useita maidontuottajia Muhokselta, Vaalasta ja Utajärveltä sai tunnustusta laadukkaasta työstään Walter Ehrströmin säätiön vuoden 2025 palkitsemistilaisuudessa Helsingissä, 14. huhtikuuta. Muhokselta kultaisen mitalin sai Juho Rahko. Hopeiset ja pronssiset mitalit jaettiin meijereiden omissa tilaisuuksissa. Hopeisella mitalilla palkittiin Anu ja Jari Saranki sekä Koulutuskuntayhtymä OSAO:n Koivikon koulutila. Pronssisia mitaleita Muhokselta saivat Veli Pelkonen ja Kurkelan tila. Utajärveltä pronssisen mitalin vastaanotti Suvi Väisänen, ja Vaalasta pronssimitalisteiksi nimettiin Julia ja Tenho Taipaleenmäki (Taipaleen Maito Oy) sekä Anu Haataja ja Hannu Tarvainen. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja Walter Ehrströmin säätiön hallituksen puheenjohtaja Leena Räsänen jakoivat kultaiset mitalit. Koko tilaisuudessa jaettiin yhteensä 110 kultaista mitalia, ja mukana oli myös seitsemän tuplakultamitalistia 50 vuoden laatutyöstä.
Muhoslainen Juho Rahko on tuottanut parhaan laatuluokan maitoa yhtäjaksoisesti 25 vuotta, mutta toiminut itse maatalousyrittäjänä vuodesta 2018, jolloin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos.
– Tämä palkinto kuuluu ennen kaikkea vanhemmilleni, Jaakko Rahkolle ja Arja Holapalle, jotka tekivät työtä
Walter Ehrströmin säätiön mitaleita jaettiin tilaisuudessa Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa 14. huhtikuuta. Kuva: Essi Eerola
samalla karjanumerolla 18 vuotta ennen minua. Kaiken, mitä osaan, olen oppinut heiltä, Rahko toteaa. Heti kotiin päästyään Helsingin juhlatilaisuudesta Rahko antoi mitalin vanhemmilleen ja kunniakirja jäi koristamaan Juhon omaa seinää. Tilaisuus pääkaupungissa oli Rahkolle ainutlaatuinen kokemus:
– Meijeri järjesti ensin ruokailun, jonka jälkeen mentiin bussilla juhlapaikkaan. Siellä kuultiin pianon ja sellon säestyksellä musiikkiesitys, säätiön puheenjohtaja piti puheen ja lopuksi puhui ministeri Essayah, hän kuvailee.
Rahkon tila Muhoksella on perinteinen parsinavetta, jossa on hieman yli 20 lehmää. Lehmät pääsevät kesäisin laajoille laitumille, joissa ne saavat nauttia lajityypillisestä elämästä pitkän talven vastapainoksi.
– Ulos päästetään heti kun maa kuivaa eikä ole enää yöpakkasia. Kyllä ne osaavat ottaa ilon irti, ja vanhemmat ovat aina katsomassa, kun lehmät juoksevat ensimmäistä kertaa laitumelle, Rahko kertoo. Tilalla on myös seitsemän hevosta, joista osa on mukana raviharrastuksessa.
– Kolmea hevosista treenataan aktiivisesti, lisäksi on
Kotipitäjän Kirppis
Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)
Ostetaan Myydään Asunnot Työsuorituksia Annetaan Sekalaiset
kaksi emätammaa ja kaksi viime kesän orivarsaa. Vanhempani ovat valtavana apuna hevosten hoidossa.
Koko tilan historian ajan maitoa on toimitettu Valiolle, jonka alla toimii Pohjolan Maito. Helsingissä palkituista suurin osa oli Valion eri meijereiden tuottajia.
Maitohygienialiitto ry on vuonna 1960 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tehtävä on edistää korkealaatuisen maidon tuotantoa ja tuotanto-olosuhteita, jalostusta, kuljetusta sekä kaupan pitämistä Suomessa.
Jenny Kärki
Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)
Seuraava lehti ilmestyy 18.6.2025. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 12.6.2025 mennessä: Kotipitäjä, Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis
OSTETAAN MYYDÄÄN
Ostetaan Puutarhatraktorin / ruohonleikkurin peräkärry, kelpaa myös rikkinäinen. P. 044 987 8740.
SEKALAISTA
Haen nais seuraa tositarkoituksella. Olen nuorekas seitenkymppinen mies raitis. Toivoisin, että soitat minulle kerron sitten itsestäni. P 046 907 8355.
Myydään kesäkuun alussa munintansa aloittavia ruskeita kanoja. P. 050 355 5092/ Kaisa.
Myytävänä Toyota Hiaseen käy 2006 asti etupuskuri, lokasuojat, karjapuskuri, yht. 80€. P 0400 580 275.
Myytävänä pieni erä polttopuuta Utajärvellä. P. 040 849 5910.
Suojaavat ajovarusteet ovat mopoilijan ja motoristin turva
Moottoripyöräilijän ja mopoilijan kannattaa panostaa kunnollisiin ajovarusteisiin. Liikenneturvan Elias Ruutti ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin Riikka Väänänen muistuttavat blogissaan moottoripyöräilijän ja mopoilijan suojavarusteiden tärkeydestä. Vaikka liikenneturvallisuudessa ennakointi on tärkeintä, oikeanlaiset varusteet voivat onnettomuuden sattuessa pelastaa vakavilta vammoilta. Kypärä on pakollinen, mutta myös takkien, housujen ja kenkien on hyvä olla tarkoitukseen suunniteltuja, CE-merkittyjä ja standardien mukaisia henkilönsuojaimia. Ulkonäkö ei kerro vaatteen suojaavuudesta. Markkinoilla on vaatteita, jotka näyttävät tavallisilta mutta täyttävät vaatimukset ajokäyttöön. Suojavaatteiden suojaavuus luokitellaan testeillä: A-luokka kestää kaatumisen 45 km/h, AA 70 km/h ja AAA jopa 120 km/h nopeuksissa. B- ja C-luokan vaatteet suojaavat kevyemmin tai vain osittain. Ajovaatteet ovat virallisia henkilönsuojaimia ja näin ollen niissä pitää olla
CE-merkintä, moottoripyöräilijäkuvatunnus ja standardin mukainen suojaluokka sekä suojaimen tunniste ja valmistajan nimi ja osoite. Suojavaatteen mukana on oltava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä käyttöohjeet. Näiden pitää olla Suomessa suomeksi ja ruotsiksi. Jos nämä asiat ovat kunnossa, on valmistaja todennäköisesti perehtynyt velvollisuuksiinsa ja hoitanut vaadittavat testauksetkin kuntoon. Pelkkien irrotettavien suojaimien käyttöohje ei riitä, vaan käyttöohjeen tulee koskea koko vaatetta. Vanhempien rooli korostuu erityisesti nuorten kohdalla. Mopoilijan varusteiden tulisi olla paitsi turvalliset, myös mukavat ja arkikäyttöön sopivat, jotta niitä tulee oikeasti käytettyä. Vanhemmat voivat esimerkillään ja tuellaan vaikuttaa nuoren turvalliseen ajokulttuuriin. Vaikka mopoilija on itse avainasemassa jokaisen matkan onnistumisessa, voi myös toinen tienkäyttäjä tehdä virheen, jonka seurauksena laadukas ajovarustus voi säästää monilta ikäviltä vaurioilta. Liikenneturva
MEILLÄ VAIHDETAAN
– pakoputket – termostaatit
– öljyt ja suodattimet
– akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet
Kun valitset kesärenkaiksi Michelinit:
- renkaiden kuluminen vähenee 25%
- säästät polttoainekuluissa 4%
- säästät ympäristöä, co-päästöt pienenevät
PRIMACY5
• Kestävämpää turvallisuutta Aja turvallisesti märällä tiellä ensimmäisestä viimeiseen kilometriin Erittäin pitkä käyttöikä Sopii myös sähköautoosi parantamaan ajokokemusta
• Suunniteltu turvalliseen ajoon vaihtelevilla keleillä
Henkilöautojen ja pakettiautojen huollot ja korjaukset
la 24.5. Vaalan torilla ja jatkuu Majatalo Variksen pihalla (os. Vaalantie 13) juhannukseen saakka. Cafe Pikku Variksessa voit istahtaa kahvikupin ja herkkujen ääreen.
Tervetuloa
uudet ja entiset asiakkaat uudistettuihin, sisäremontoituihin, valoisiin ja siisteihin tiloihin!
Monipuolinen ruokavalikoima. LOUNAS
ma-pe klo 10.30-14, runsas salaattipöytä, juomat, jälkiruoka/ kahvit.
Diagnostiikka testaukset, vikalukemiset
Rengasmyynti ja -työt
VAALA YRITTÄÄ
Kesälehti 2025
Nautitaan Vaalan kauniista kesästä
Vaalan Yrittäjien eräs vuoden kohokohta on Kesänavaus -tapahtuman järjestäminen yhdessä kunnan ja eri yhdistysten kanssa. Lauantaina 24.5. tämän vuotisen avauksen juontaa tunnettu imitaattori Ari Kettukangas Raahesta ja Eereka Duon lämmin suomenkielinenmusiikki valloittaa vahvuudellaan ja herkkyydellään. Lapsille on omaa ohjelmaa ja eri infopisteiltä saa ajankohtaista tietoa ja asiaa. Arpojen ostajille on luvassa hyviä palkintoja. Yrittäjien arvat ovat maksuttomia, Eläkeliitolla pieni maksu. Syötävää ja juotavaa on myös tarjolla monipuolisesti.
Vaala heräilee taas talven jälkeen eloon, kun paikallisten lisäksi tänne saapuvat myös vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat. Viime aikoina Vaalassa on ollut ilahduttavan paljon uusia rakennushankkeita, ja tulevaisuuskin näyttää siltä osin valoisalta.
Matkailun saralla on tapahtunut myönteistä kehitystä: uusia toimijoita on tullut mukaan ja jo olemassa olevat ovat aktiivisesti kehittämässä palveluitaan. Vaalan palvelut ovat kunnan kokoon nähden hyvät –kunhan sote-palvelut saadaan vielä kuntoon.
Vaalan vahva maa-
Jouni Koljonen toin toiminut Vaalan Yrittäjien puheenjohtajana tämän vuoden alusta. ja metsätalous muodostaa edelleen tärkeän kivijalan alueen elinvoimalle. Yksi esiin nouseva huolenaihe on kuitenkin yrittäjien ikääntyminen. Nyt olisikin erinomainen tilaisuus nuorille tarttua yrittäjyyden mahdollisuuksiin juuri Vaalassa. Itse uskon vahvasti yhteistyön voimaan myös yritysmaailmassa. Kannustan kaikkia hyödyntämään paikallisia palveluja, osallistumaan vaalalaisiin tapahtumiin ja ennen kaikkea – nauttimaan kauniista Vaalan kesästä! Tervetuloa
Vaalan Torimarket Oy 040 738 8651 vaalantorimarket@vaalantorimarket.fi
Rahastonhoitaja
Esa Karjalainen Isännöintipalvelu Esa Karjalainen 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com
Jäsen
Elina Mannermaa Vb-Betoni Oy 040 518 5236 elina.mannermaa@vb-betoni.fi
VAALA YRITTÄÄ
Kesälehti 2025
Julkaisija: Vaalan Yrittäjät ry, yhteistyössä Vaalan kunta
Vastaava toimittaja: Jouni Koljonen
Toimittajat: Heimo Turunen, Jenny Kärki, Jussi Tuovinen
Mediamyynti: Vaalan Yrittäjät ry hallituksen jäsenet, VKK-Media Oy
Sivunvalmistus: Katariina Rieskaniemi/VKK-Media Oy
Painopaikka: Kaleva365 Oy, Oulu
Vaala yrittää kesälehti 2025 on luettavissa myös netissä: www.kotipitaja.fi
Kunnanjohtajan kesätervehdys
Hyvä Vaalan kunnan asukas, mökkiläinen ja matkailija!
Kesä on jälleen saapunut ja tuo mukanaan valon, lämmön ja mahdollisuuden pysähtyä nauttimaan kaikesta siitä, mitä Vaala parhaimmillaan tarjoaa. Meillä on etuoikeus elää ja lomailla ainutlaatuisen luonnon keskellä – täällä, missä Oulujärvi avautuu sinisenä silmänkantamattomiin ja retkipolut johdattavat kulkijan niin harjumaisemiin kuin metsän rauhaan.
Vaalan luonto on monipuolinen ja vetovoimainen. Rokuan kansallispuisto, Oulujärven ranta-alueet, Manamansalon saari ja Säräisniemen näkymät tarjoavat elämyksiä niin aktiiviselle liikkujalle kuin rauhaa etsivälle luonnonystävälle. Kesä on erinomaista aikaa tutustua näihin helmiin – joko jalan, pyörällä tai vaikka meloen
järven selällä. Unohdetaan välillä kesän kiireet, matonpesut, talonmaalaukset, pihatyöt yms. ja pysähdytään nauttimaan kesästä ja sen kauneudesta.
Luonnon lisäksi Vaala sykkii elämää myös ihmisten toimesta. Kunnan vireä tapahtumakesä tarjoaa kaikille jotakin: musiikkia, markkinoita, taidenäyttelyitä, lasten kesäleirejä, perinteitä ja uusia kokemuksia. Paikalliset yrittäjät, käsityöläiset ja palveluntarjoajat pitävät huolen siitä, että kuntalaisia tai vierailijoita palvellaan lämpimästi ja laadukkaasti – oli kyse sitten kahvikupillisesta, mökkimajoituksesta tai luontoretkestä. Lisätietoja tapahtumista löytyy mm. kunnan www-sivun tapahtumakalenterista ja somesta. Vaalaan pääsee kätevästi myös Oulusta tunnin
junalla ja esim. upea Sahanrannan uimaranta palveluineen sijaitsee kävelymatkan päässä juna-asemalta.
Haluan kutsua teidät kaikki – vaalalaiset, kesäasukkaat ja vieraat – viettämään aikaa yhdessä ja tekemään tästä kesästä mieleenpainuvan. Pidetään huolta toisistamme, nautitaan luonnosta vastuullisesti ja tuetaan paikallista elinvoimaa, vaalalaisia yrittäjiä.
Lämmin kiitos kaikille, jotka omalla panoksellaan tekevät Vaalasta elävän, kauniin ja kutsuvan paikan ympäri vuoden.
Toivotan teille kaikille aurinkoista, virkistävää ja turvallista kesää!
Minna Kärkkäinen
Kunnanjohtaja Vaalan kunta
MToiveiden kesä on nyt - Hyppää mukaan!
ukavaa kun olet tullut Oulujärven upeisiin maisemiin! Hyvää kesää, täällä on lupa viihtyä! Täällä on paljon nähtävää ja koettavaa. Kesä Vaalassa on upea!
Olemme keväällä lanseeranneet Hyvällä tuulella Vaalassa -kampanjan. Vaalassa tuodaan hyvää tuulta esille eri yhteyksissä myös erilaisissa hankkeissa. Tästä esimerkkinä voi olla vaikkapa Työpaikkoja yhteistyöllä Vaalassa -hanke. Sen avulla asemoiduttiin hetkeen, kun työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden alussa kuntien vastuulle.
Vaalassa myös nuoret ovat hyvällä tuulella, koska heitä on kuultu! Keväällä 2025 kesätyösetelit olivat saatavilla myös 14-vuotiaille nuorille ensimmäistä kertaa! Kunnassa kuultiin nuorten toive ja siihen vastattiin nuorten kesätyösetelien ikärajaa laskemalla. Nuoria työllistyikin yrityksiin kesätyösetelien ansiosta kymmeniä.
Vaalassa lapsille ja perheille on hyvää tuulta tiedossa, koska lasten päiväleirit loma-aikoina ovat maksutto-
mia! Leirejä on tulossa myös kesälomalla, joten kannattaa seurata kunnan ilmoittelua. Heinäkuussa saamme Vaalan Säräisniemelle vieraaksemme nuoria ja kaikenikäisiä partiolaisia Pohjois-Pohjanamaan partioleirin muodossa. Tulijoita lienee arvion mukaan yhteensä jopa 1800.
Hyvää tuulta on tarjolla ja tulevaisuuden uskoa luomassa ovat tuulivoima ja vihreä puhdas energia sekä niiden liitännäiset kasvualat. Matkailussa on mahdollisuutensa. Yrittäjyyden ja elinvoiman kehittämisen ja kasvattamisen suhteen näemme kehittyvissä pienyrityksissä paljon positiivisia mahdollisuuksia. Elinvoimaa ja yritystoimintaa halutaan kehittää ja uudistaa nyt ja tulevaisuudessa. Isoimpia yhteisiä tunnistettuja tarpeita yrityksissä ovat yritysten kasvuun ja kehittämiseen liittyvät investointi- ja rahoitustarpeet sekä kasvavat työvoiman saatavuustarpeet. Asukkaita ja nuoria perheitä tarvitaan alueelle lisää. Hyvällä tuulella olevia uusia yrittäjiä ja työntekijöitä toivotaan Vaalan ja heitä houkutellaan myös
muualta. Uuden paikkakunnalle sijoittuvan työvoiman asuntotarpeet on huomattu. Uutta rakennetaan lisää, tontteja on tarjolla ja joustavat rakennuslupakäytänteet ja rakennusalan suhdannetilanne mahdollistavat rakentamisen. Yritysten toimintaa jatkamaan ja uudistamaan tarvitsemme uusia yrittäjiä ja aktiiveja. Yritysten omistajanvaihdokset ja yrittäjien verkottaminen vastaamaan kasvun tarpeita vaativat jatkossa ponnistuksia. Hyvällä tuulella tietenkin! Yritysten ja työvoiman koulutustarpeet on huomattu. Koulutustarjontaa on tarjolla työpaikoille ja yritysten tarpeisiin vastataan jalkautumalla yrityksiin. Oppisopimuskoulutusta, rekrykoulutuksia ja työkokeiluja on tarjolla. Oppilaitosyhteistyö ja suorat rekrytoinnit ovat avainasemassa ja toimivat. Yritysten kehittymishaasteisiin vastataan myös kaavoituksella. Vaalassa on käynnistetty yritysalueiden kehittämistyö ja tarkastelun alla on, miten yritysalueita ja yritystonttien tarjontaa lisättäisiin ja mitä uusia yrityksiä
tänne voisi sijoittua. Ensimmäisiä sijoittuvia tulijoita, veturiyrityksiä on löytynyt ja lisää on löytymässä. Hyvällä tuulella -kampanja puree ja tuo uutta kehitystä. Muutos on mahdollisuus, rakennetaan uutta. Puhalletaan yhteen hiileen, saamme aikaan jotakin parempaa. Ollaan rohkeita ja tavoitellaan unelmia! Hyvällä tuulella!
Jussi Tuovinen elinkeinopäällikkö Vaalan kunta
VAALA
Vuoden yrittäjä Tapio Leinonen: ”Hyvä
Leinolan maito oy on nykyaikainen maidontuotantotila Vaalan veneheitossa. Tila on perustettu 1795, tilalla on pitkät perinteet. Tapio Leinosella on vuodenvaihteessa takana 20 vuotta yrittäjyyttä, nopeasti aika rientää.
Tilalla investoitiin uuteen tuotantorakennukseen 2017. Investointi oli yli kahden miljoonan euron arvoinen. Navetta on kolmen robotin pihattonavetta ja lajissaan isoimpia Vaalassa. Lehmiä tilalla on reilut 200 ja peltoa yli 300 hehtaaria.
Tilalla panostetaan eläinten hyvinvointiin ja terveyteen. Eläimet liikkuvat vapaasti pihatossa, tämän lähemmäksi lehmä ei pääse luontaista käyttäytymistään.
- Paremmissa olosuhteissa lehmillä on mahdollisuus tuottaa kykyjensä mukaan ja terveyttä voi pitää paremmin yllä, Leinonen sanoo. Tilalla työllistetään ympärivuotisesti viisi henkilöä ja lisäksi kausityövoimaa.
- Moni ei hoksaa, että maataloudesta on kasvanut merkittävä työllistäjä Vaalassa, tilat työllistävät jo kaikkiaan kymmeniä henkilöitä.
yhteishenki
Nuoria on saatukin mukaan kesäajoiksi oppimaan. Hyvä yhteishenki on iso etu tilan menestymisessä. Kokeilemalla selviää, mikä motivoi ja mille alalle on nuorilla kiinnostusta, Leinonen kertoo.
Tapio Leinonen valittiin vuoden yrittäjäksi 2024 ja hän on alueen aktiivitoimija. Maidon tuotanto on muuttunut yhteiskunnan mukana, vastuullisuusasiat ja ympäristöasiat sekä eläinten hyvinvointi huomioidaan entistä paremmin.
- Meillä Valiolle maitoa tuottavilla tiloilla alkoi vastuullisuusohjelma, kertoo Tapio Leinonen. Hänen mukaansa raakamaidossa hintakilpailun tilanne on tiukka, sillä tuottajille maksettava hinta on Euroopan matalimpia samalla kun tuottajille asetetaan uusia vaatimuksia vastuullisuudesta ja hiilijalanjäljen pienentämisestä. Vastuullisella toiminnalla ja esimerkiksi erikoistumalla luomuun tai tuottamalla maitojalosteita voi ehkäpä saada hieman parempaa tuottavuutta.
Jussi Tuovinen
kantaa pitkälle”
Tapio Leinonen palkittiin Vaalan vuoden yrittäjänä 2024. Leinolan Maito Oy työllistää useita henkilöitä ja panostaa eläinten hyvinvointiin sekä vastuulliseen tuotantoon.
Kasvun kesä – yrittäjän askel kohti vastuullista tulevaisuutta
Kesä on monelle yrittäjälle sekä sesongin huippukohta että tärkeä hengähdyshetki. On aika kerätä satoa menneen vuoden ponnistuksista – ja samalla katsoa eteenpäin. Vaalan kaltaisissa kunnissa kesä tuo kylille eloa, matkailijoita ja mahdollisuuksia. Samalla se muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on pitää kiinni elinvoimasta, yhteistyöstä ja uudistumiskyvystä. Näitä asioita haluamme tukea myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien KASVA-hankkeessa. KASVA-hankkeen ytimessä on kestävä kasvu. Se tarkoittaa paitsi liiketoiminnan kehittämistä, myös kykyä
vastata asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden muuttuviin odotuksiin. Yhä useammin vastuullisuus ei ole enää lisäarvo, vaan lähtökohta. On ilahduttavaa nähdä, kuinka pohjoisen yrittäjät tarttuvat tähän mahdollisuutena –ei taakkana.
Kesä tarjoaa otollisen ajan ajatella isosti. Vastuullisuus ei tarkoita kaiken muuttamista kerralla, vaan pieniä tekoja oikeaan suuntaan. Ehkä tämä on se kesä, jolloin yrityksessäsi tarkastellaan hiilijalanjälkeä, uudistetaan palveluja asiakaslähtöisemmäksi tai etsitään uudenlaista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Vaalassa mahdollisuudet voi-
vat löytyä läheltä – luonnosta, paikallisista verkostoista tai asiakkaiden tarpeista, jotka muuttuvat siinä missä vuodenajatkin.
Me Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä kuljemme mielellämme rinnallasi. Tarjoamme tietoa, työkaluja ja verkostoja yrityksille, yrittäjyyden ja yrityksen kehittämisen tueksi. Yrittäjyys on parhaimmillaan rohkeutta tehdä toisin, ja siihen kuuluu myös kasvu, joka rakentaa parempaa huomista meille kaikille.
Toivotan jokaiselle vaalalaisten yritykselle valoisaa ja idearikasta kesää. Nautitaan luonnosta, ihmisistä –ja mahdollisuudesta kasvaa juuri täällä, omassa rytmissämme.
Minna Paakkola Projektipäällikkö, KASVA-hanke Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
• venekuljetukset Ärjän- ja Rehjansaareen
• Ärjän kesäkioski 1.6.-24.8. klo 11-16
• venekuljetukset Ärjän- ja Rehjansaareen
• Ärjän kesäkioski 1.6.-24.8. klo 11-16
• venekuljetukset Ärjän- ja Rehjansaareen
• välinevuokraus (melonta, SUP, vene, pyörä)
• välinevuokraus (melonta, SUP, vene, pyörä)
• Ärjän kesäkioski 1.6.-24.8. klo 11-16
• melonta- ja kalastusretket
• melonta- ja kalastusretket
• mökki- ja iglumajoitus
• mökki- ja iglumajoitus
• välinevuokraus (melonta, SUP, vene, pyörä)
• tyhy-retket (Ärjä, Rehja, Pyörre)
• melonta- ja kalastusretket
• mökki- ja iglumajoitus
• Ärjä Arctic -liikuntatapahtumat
• saunaelämykset
• tyhy-retket (Ärjä, Rehja, Pyörre)
Luonnollisesti Oulujärvi
• tyhy-retket (Ärjä, Rehja, Pyörre)
• Ärjä Arctic -liikuntatapahtumat
• saunaelämykset
Luonnollisesti Oulujärvi Oy
• Ärjä Arctic -liikuntatapahtumat
• saunaelämykset
puh. 050 340 3013 tai 050 327 7709
info@luonnollisesti.fi - luonnollisesti.fi
Luonnollisesti Oulujärvi Oy
puh. 050 340 3013 tai 050 327 7709
info@luonnollisesti.fi - luonnollisesti.fi
puh. 050 340 3013 tai 050 327 7709
Luonnollisesti Oulujärvi Oy
info@luonnollisesti.fi - luonnollisesti.fi
Oulujärven helmestä uuteen liiketoimintaan – mökki voi nyt tienata omistajilleen
Oulujärvi Luxury Hideouts tarjoaa uudenlaisen tavan yhdistää luksusmatkailu, korkealaatuiset lisäpalvelut ja yksityisten mökkien vuokraus Vaalassa ja Rokualla. Konsepti mahdollistaa mökin omistajille vaivattoman tavan tienata lisätuloa, kun oma mökki on vajaakäytöllä. Matkailijoille taas tarjotaan autenttisia elämyksiä, vastuullisesti toteutettua luksusta ja aito yhteys paikalliseen luontoon ja kulttuuriin.
Kuvittele aamukahvi järvimaisemassa, hiljaisuutta, luonnon kauneutta ja arjen luksusta – sitä kaikkea matkailijat kaipaavat. Ja juuri sitä sinä voit tarjota. Oulujärvi Luxury Hideouts yhdistää yksityisten mökkien vuokrauksen ja vastuullisen luksusmatkailun tavalla, joka hyödyttää niin sinua kuin koko aluetta.
- Yritykselleni uudistava matkailu tarkoittaa sitä, että en tarjoa vain elämyksiä vaan rakennan yhteyttä Oulujärven ainutlaatuiseen ympäristöön ja ihmisiin. Haluan vahvistaa kotiseutuni alueen hyvinvointia, luontoa ja kulttuuriperintöä. Tavoitteena on, että jokainen vierailu tuo hyvää alueelle ja tukee paikallista elinvoimaa, Oulujärvi Luxury Hideouts Oy:n toimitusjohtaja Jenni Määttä kertoo.
Oulujärvi Luxury Hideouts tarjoaa mökkeihin myös fine dining- ja aamiaispalvelua – ruokaelämyksiä mökeissä nautittavaksi Oulujärven parhaista raaka-
aineista.
Moni mökki seisoo tyhjillään suuren osan vuodesta. Samalla matkailijat etsivät juuri nyt uusia, rauhallisia lomakohteita Lapin ja Helsingin ulkopuolelta. Vaalan kauneus, Oulujärven puhtaus ja paikallinen elämäntapa tekevät alueesta ihanteellisen piilopaikan – ja sinulle mahdollisuuden tienata mökilläsi ilman ylimääräistä vaivaa.
Luxury Hideouts huolehtii mökin omistajan puolesta vuokrailmoituksien teosta ja näkyvyydestä kansainvälisissä sekä kotimaisissa kanavissa. Mökkejä vuokraavat matkailijat löytävät upeat mökkikohteet houkuttelevalta nettisivulta, jossa kerrotaan myös Vaalan, Oulujärven ja Geoparkin tarjoamista matkailuelämyksistä. Luxury Hideouts tekee myös vahvaa sosiaalisen median markkinointia, stailausta ja valokuvausta.
- Vuokraprosessi mökin omistajille on erittäin sujuva ja helppokäyttöinen,
ja lisäksi tarjoamme siivoukset, mökki-isännöintipalvelut, liinavaatteet, avainten luovutukset, tarkastukset ja tarvittaessa jopa saunan lämmityksen. Palveluita saa käyttöönsä juuri sen verran kuin tarvitsee, Jenni kertoo. - Mökin omistajana saat persoonallista palvelua –etkä ole osa kasvotonta ketjua, vaan kumppani, jota kuunnellaan toiminnan kehittämiseksi, Jenni selittää. Palvelu sopii myös niille, jotka asuvat kauempana tai eivät halua hoitaa käytännön asioita itse.
Luksusmatkailun uusi suunta on merkityksellisyys, aitous ja hyvinvointi. Se ei ole kimalletta – se on hiljaisuutta, puhdasta ruokaa, vastuullisuutta ja omaa aikaa. Me tuomme esiin sen, mikä Vaalassa on jo valmiiksi ainutlaatuista. Mukaamme sopii luksuskohteiden lisäksi Premium-kohteita, rantamökkejä ja erämökkejä.
- Annetaan matkailijan päättää, mitä luksus tarkoittaa juuri hänelle. Yhdelle se
Oulujärvi Luxury Hideouts Oy:n toimitusjohtaja Jenni Määttä.
on arjesta kohottavaa arkkitehtuuria ja fine diningelämyksiä. Toisen luksus on mökkilaituri auringon laskiessa Oulujärven horisonttiin ja luonnon hiljaisuus.
Luxury Hideouts ei ole pelkkä vuokravälittäjä – se on tarina, joka yhdistää mökinomistajat, matkailijat ja paikallisen yhteisön. Oletko sinä seuraava mökinomistaja, joka lähtee mukaan? Ensimmäisille 20 mukaan lähtijälle tarjoamme upean ruokaelämyksen kiitokseksi. Liity mukaan ja tee mökistäsi osa Vaalan uutta menestystarinaa.
- Tule käymään kotonani Vaalan Kankarissa – juodaan
Kesällä Jennin perheen lempiharrastuksiin kuuluu veneily Oulujärvellä. Aamulla pakataan eväät mukaan ja suunnataan saariin kallioille tai hiekkarannoille: ”Lapsemme ja koiramme ovat myös innokkaita veneilijöitä. Käymme veneellä myös Oulujärven kauniilla camping alueilla ja niiden terasseilla.”
kahvit ja jutellaan lisää. Jenni Määttä p. 044 3496454 jenni@luxuryhideouts.fi Katso lisää: www.luxuryhideouts.fi
Camping Happy Beach – matkailua rakennetaan ja remontoidaan yhdessä
Aputoiminimi LOC Nessin alla toimiva Camping Happy Beach ei ole pelkkä leirintäalue – se on kasvava tapahtuma-alue, viihtyisä matkailukohde ja paikallisen yhteistyön näyte. Yrityksen taustalla vaikuttaa myös remontti- ja kiinteistöhuoltopuoli, mikä tekee toiminnasta ympärivuotista ja monipuolista.
– Kyllähän tässä on vähän pöytä täynnä lippulappuja ja tehtävälistaa, mutta en valita. Se kertoo vain siitä, että tekemistä riittää ja homma pyörii, toteaa Matti Halonen, joka vastaa matkailuyrityksen markkinoinnista sekä rakennus- ja huoltopuolen koordinoinnista.
Camping Happy Beachin alueella on 200 sähköistettyä matkailuajoneuvopaikkaa ja 10 hehtaaria tilaa, ja rinnalle on nousemassa vielä sata sorastettua paikkaa viereiselle ”laajennusalueelle”. Kesäkaudelle 2025 alueelle odotetaan 62 kausipaikkalaista – enemmän kuin aiemmin.
– Kausipaikat varataan yleensä huhtikuun loppuun mennessä, mutta nyt toukokuussakin tulee varauksia
lähes päivittäin. Tänä talvena meillä oli lähes 50 kausipaikkalaista, ensi talveksi jo yli 60. Tämä antaa erinomaisen pohjan tapahtumien järjestämiseen, Halonen sanoo. Leirintäalueella ei pelkästään yövytä – siellä myös tapahtuu. Juhannuksena perinteisempää tanssitunnelmaa alkuillasta tarjoilee Merja Juutinen Duo – juhannuskokon valaistessa Ruununtörmän satamaa, ja Happy Beachin puolella illalla esiintyy Groove Brothers. Heinäkuussa järjestetään Possujuhlat ja elokuun Venetsialaisissa mitellään leikkimielisissä ”mökkiläiset vs. karavaanarit vs. kyläläiset” -kesäolympialaisissa. Syksyllä on luvassa Rosvopaistiviikonloppu, ruskatreffit, karaokekisat, ja lokakuun lopussa Happy Beachin kaksivuotissynttärit sekä näyttävät Halloween-juhlat.
Isoja leirejä ja paikallista työllisyyttä
Alueen tulevaisuuden kannalta merkittävä panostus on
Orbis 2025 -partioleiri, jonka yhteyteen rakennetaan kestäviä fasiliteetteja, jotka voisivat jatkossa palvella myös leirikeskustoimintaa.
– Leirin myötä syntyy konkreettista tekemistä myös paikallisille yhdistyksille ja yrittäjille. Esimerkiksi paikalliselta kyläyhdistykseltä tiedusteltiin onnistuisiko 7 000 Berliinin munkin tilaus. Tämä on yhteistyötä parhaimmillaan, Halonen sanoo.
Halonen sanoo, että matkailijoille haluttiin taata ravintolapalvelut, joten paikallisen Kyläbaarin lopetettua toimintansa, leirintäalueella otettiin tilanne haltuun:
– Teimme viime kesäksi kesäkahvilan, jonka toimintaa testattiin kevään sprinttikisojen aikaan, se osoittautui heti menestykseksi, Halonen kertoo.
Nyt ravintolassa on katettu terassi ja se on rakennettu tulevaa talvikäyttöä huomioiden. Marraskuullekin on jo buukattu esiintyjiä, ja Happy Beachin tapahtumatoiminta laajenee entisestään. Alueelle on saatu myös uusi puulämmitteinen saunavaunu asiakkaiden käyttöön.
Rakentamista ja huoltoa osana liiketoimintaa
Matkailualueen rinnalla LOC Ness Oy sisältää kaksi muutakin liiketoiminnan osaaluetta: se pyörittää myös rakennus- ja kiinteistöhuoltopalveluita.
– Vaikka rakennusalalla yleisesti on ollut haasteita, meillä on ollut kiireinen kevät. Työllistämme kuusi henkeä ja yksityisteiden talvikunnossapitopalveluita pyritään laajentamaan seuraavalle talvelle, Halonen kertoo.
Rakennusliiketoiminnan osalta yritys on mukana keskustelemassa liittymisestä kolmen yrittäjän konserniin. Kaksi muuta yritystä ovat Oulusta ja Kajaanista, joten alueellisen yhteistyön lisäksi tavoitteena on selkeyttää toiminnan vastuunjakoa: yksi keskittyy laskentaan, kaksi muuta rakentamiseen ja työnjohtoon. Halonen naurahtaa, että voisi sanoa, ”eikä siinä vielä kaikki”, mutta tulevista suunnitelmista tiedotetaan lisää myöhemmin.
Uudistettu ravintola ja katettu terassi tarjoavat viihtyisän kohtaamispaikan tapahtumien ja yhteisten iltojen keskellä – ympäri vuoden. Kuva Janika Kivilahti
Oulujärven hiekkaranta tunnetaan alueen puhtaimpana –täällä kelpaa rantautua, vaikka perinteisellä veneellä.
Oulujärven lomakylän kioski avautuu säiden lämmetessä ja tarjoaa virvokkeita sekä pientä purtavaa niin päiväkävijöille kuin majoittujille.
Uudet tuulet Oulujärven lomakylässä
Oulujärven lomakylässä puhaltaa nyt uudet tuulet. Viime vuonna leirintäalueen omistajuus siirtyi uusille yrittäjille, kun Max ja Annikki Söderqvist sekä Pekka Huovinen ostivat toiminnan Vaalan kunnalta, ja osakkaaksi jäi myös edellinen toimija Locness Oy. Kolmikko oli jo entuudestaan tuttu lomakylän arjessa — sekä työntekijöinä että remonttimiehinä.
– Meillä on tausta kevytyrittäjinä Paltamossa rakennushommissa, ja olimme ehtineet olla töissä myös täällä lomakylässä. Työnantaja kysyi, haluaisimmeko ottaa enemmän vastuuta, ja niin siinä kävi, että lopulta ostimme paikan, Max Söderqvist kertoo.
Paikka avattiin uusien yrittäjien toimesta 28.4. Vaikka portit ovat auki, töitä riittää: remontit ovat monilta osin olleet tekemättä jopa 40 vuotta.
– Nyt kun jokin mökki on pari päivää vapaana, otetaan heti remppavehkeet esiin. Päivitetään pintoja, lisätään mökkien varustelua ja tehdään kuisteista leveämpiä, jotta sinne mahtuu pöytä ja tuolit.
Lomakylässä on tällä hetkellä yhdeksän mökkiä, 33 sähköistettyä matkailuvaunuja autopaikkaa sekä teltta-
paikkoja rannan tuntumassa, josta aukeaa suora näkymä Oulujärvelle. Mökit vaihtelevat yhden hengen majoituksista aina kahdeksan hengen tilaviin vaihtoehtoihin. Vierailijoiden joukossa on runsaasti ulkomaalaisia – erityisesti saksalaisia – ja tuttuja kasvoja löytyy etenkin kausipaikkalaisten joukosta. – Yksi kausipaikkalainen on tulossa jo 24. kesäksi peräkkäin, Max iloitsee. Lomakylä on monelle alueen asukkaalle tuttu paikka jo 1970-luvulta asti. Rannan hiekka siivilöidään toukokuun lopulla, jolloin siitä tulee – kuten yrittäjät lupaavat – "alueen komein ja puhtain hiekkaranta".
Kesäkeittiö, grillikota, suihkut ja pyykkäysmahdollisuus palvelevat niin mökkiläisiä, karavaanareita kuin teltassa majoittujia. Erityisen ylpeitä yrittäjät ovat saunasta. – Edellinen omistaja, Esa Hannukainen, tapasi sanoa, että täällä on Suomen toiseksi paras sauna. Mutta koska parasta ei koskaan löytynyt, niin ehkä se on sitten tämä, Söderqvist naurahtaa.
Lomakylässä ei toistaiseksi järjestetä omia tapahtumia, mutta yhteistyö viiden kilometrin päässä sijaitsevan Happy Beach Campingin kanssa toimii.
Terassin oleskelupaikka tarjoaa näkymän leirintäalueen sydämeen ja vehreään ympäristöön.
– Meiltä voi tarvittaessa viedä asiakkaat heidän ravintolaansa. On parempi tehdä yhteistyötä kuin kilpailla. Jos meille tulee porukkaa, joka kaipaa enemmän menoa ja meininkiä, ohjaamme heidät sinne. Ja vastaavasti he ohjaavat lapsiperheet meille, jos kaivataan rauhallista hiekkarantaa.
Kioski avataan kelien lämmetessä, ja tarjolla tulee olemaan kahvia, jäätelöä, virvokkeita ja pientä purtavaa. Isomman nälän tai menojalan sattuessa ohjataan asiakkaita yhteistyökumppanille.
Jenny Kärki
Opinnollistaminen tuo osaamisen näkyväksi – uusi malli kehitteillä
Vaalassa käynnissä oleva Työpaikkoja yhteistyöllä Vaalassa -hanke tuo työelämässä kertyneen osaamisen paremmin esiin opinnollistamisen avulla. Kyse on prosessista, jossa työntekijän osaaminen tehdään näkyväksi ja tunnistettavaksi –sekä nykyiselle työnantajalle että mahdollisesti myös tuleville työnantajille.
Opinnollistaminen tarkoittaa sitä, että työpaikalla tapahtuva oppiminen tunnistetaan ja suhteutetaan virallisiin tutkintojen perusteisiin. Käytännössä tämä
tarkoittaa, että työtehtäviä verrataan alan ammattitaitovaatimuksiin ja selvitetään, mitä osaamista työssä oikeasti kertyy. Tämän pohjalta laaditaan raportti työpaikasta oppimisympäristönä yhdessä työnantajan ja koulutusasiantuntijan kanssa. Työjakson päätteeksi työntekijä saa osaamistodistuksen, joka toimii tarkkana työtodistuksena. Tämä voi paitsi tukea työnhakua, myös innostaa hakeutumaan koulutukseen tai jopa suorittamaan tutkinto.
Opinnollistamisen tueksi käytetään valtakunnallista osaamisen tunnistamisen järjestelmää PAIKKOa. Vaalassa hankkeen koordinaattori tarjoaa tukea koko prosessin läpiviemiseen.
Huhti–toukokuussa hankkeen puitteissa järjestettiin myös vaalalaisille suunnattu työpaikkaohjaajakoulutus, jonka tavoitteena oli yhtenäistää ohjauskäytäntöjä eri työpaikoilla.
Vaalassa rakennetaan parhaillaan omaa opinnollistamisen mallia, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa
Maansiirto Mannermaa
Vaala puh. 040 766 8995
työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä. Työnantaja ja työnhakija - haluatko tietää lisää? Tervetuloa Etapille lyhyeen infoon keskiviikkona 28.5. klo 9–9.30 kuulemaan lisää opinnollistamisesta.
Lisätietoja antaa Jenni Vahtola, hankekoordinaattori, sähköpostitse: jenni.vahtola@vaala.fi.
AVOINNA: ma-la 9-18, lounas 11-15, su 11-16, lounas 11-15
Löydät meiltä mm.
• kalastustarvikkeet
• arki- ja työvaatteet
• talous- ja siivoustarvikkeet
• lemmikkituotteet
• työkalut ja sähkötarvikkeet
• ajankohtaiset sesonkituotteet + paljon muuta!
Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13, kesälauantaisin 9-14
Kesälehti 2025
Melkein 13 vuotta pizzantuoksua Vaalassa
Vaalan keskustassa, tutun
Pizzeria Finlandianon tiskin takana, hymyilee Diler Hadi –mies, joka on pitänyt paikkakunnan pizzauunia lämpimänä jo lähes 13 vuoden ajan. Vaikka pizzat pyörivät ja salaattibuffet notkuu edelleen entiseen malliin, on ilmassa ripaus haikeutta ja huolta.
– Täällä on ollut pääosin oikein mukavaa olla yrittäjänä. Vaalalaiset ovat ystävällisiä, Hadi kertoo.
Ravintolan perusti hänen serkkunsa vuonna 2009, ja Hadi itse otti vetovastuun toukokuussa 2012. Suomessa hän on asunut kaikkiaan 16 vuotta, ja Vaalasta on tullut hänelle tärkeä paikka –vaikka viime ajat eivät ole olleet helpoimmasta päästä.
– Paikalliset palvelut ovat vähentyneet, ja sen myötä myös asiakkaat. Kun terveyskeskus ja pankki poistuivat,
monien asiointi siirtyi isompiin keskuksiin.
Yrittäjän päivät alkavat aikaisin tukkureissulla ja jatkuvat usein jopa 14–15 tuntia. Avuksi olisi tarpeen kesätyöntekijä, mutta sellaisen löytäminen ei ole helppoa. Hän kokee, että työntekijätkin hyötyisivät kattavammista palveluista.
– Neljä vuotta sitten yksi työntekijä sai keittiössä ison haavan käteensä, ja silloin pääsimme heti Vaalan terveyskeskukseen. Nyt mietin, mitä teen, jos vastaavaa sattuisi.
Silti Hadi ei ole luopumassa haaveestaan jatkaa. Hän toivoo kesän tuovan taas eloa kylään ja asiakkaita ravintolaan.
– Kesä on yleensä parempaa aikaa. Otetaan nyt kuukausi kerrallaan ja katsotaan, mitä tulee.
ja juoma.
Perhe-elämä tuo vastapainoa työlle – tosin ei välttämättä lepoa. Hadi asuu osin yksin, sillä hänen vaimonsa opiskelee Oulussa designalaa, ja lapset käyvät koulua ja päiväkotia siellä. Alun perin Pohjois-Irakin Kurdistanista kotoisin oleva
Hadi ehti työskennellä sekä ravintola- että rakennusalalla ennen Suomeen muuttoa. Erityisesti hän oli erikoistunut asuntojen lattioiden laattoihin – mutta pizzauuniin tarttuminen ei ole kaduttanut. Ala tuntuu hänestä edelleen omalta.
Ravintolassa riittää tilaa isommallekin seurueelle. Yrityksellä on valoisat, siistit ja sisältä remontoidut tilat.
Ja mitä ravintolan listalta löytyy? Tuttua ja turvallista, joka maistuu varmasti vauvasta vaariin: pizzat, kebabannokset ja -rullat, ranskalaiset, salaatit. Lounasaikaan
Orbis 2025 muuttaa Säräisniemen kansainväliseksi seikkailukeskukseksi
tarjolla on hieman enemmän – salaattibuffet, kahvi, jälkiruoka ja 0,33 juoma kuuluvat annokseen ilman lisämaksua.
Jenny Kärki
Tänä kesänä Vaalassa tapahtuu jotakin ainutlaatuista. Pohjanmaan Partiolaiset ry järjestää 10.–16. heinäkuuta Orbis 2025 -piirileirin, joka kokoaa yli 1700 partiolaista eri puolilta Suomea –ja maailmaa – Säräisniemen maisemiin. Leirin teemana on “Minä maailman kansalainen”, ja sen tavoitteena on tarjota osallistujille sekä elämyksiä että oivalluksia kansainvälisyydestä, yhteisöllisyydestä ja vastuullisuudesta.
Leirikylä rakennetaan jo ennen varsinaista aloitusta, ensimmäisten talkoolaisten saapuessa alueelle jo 6. heinäkuuta. Näin ollen partiolaisia näkyy Säräisniemen maisemissa usean viikon ajan.
Toinen leirijohtajista Veronica Helanen kertoo, että työn tuloksena syntyy pieni kylä Camping Happy Beach -leirintäalueen tuntumaan, jossa nuoret pääsevät sukeltamaan seikkailuun.
Hän kertoo, että suunnittelutyö on ollut käynnissä jo yli puolitoista vuotta ja tällä hetkellä leirin eteen työskentelee noin 300 partiolaista.
- Mahtava leiri on tulossa ja kovastikin vauhti on jo pääl-
lä. Olen pari kertaa käynyt jo ihastelemassa Säräisniemellä leiripaikkaa: kuiva kangasmetsä on ihanteellinen retkeilyn kannalta ja maisemat ovat mahtavat, Veronica kehuu.
- Tällä kertaa mukaan saadaan pitkästä aikaa myös kansainvälisiä partiolaisia. Viime vuosina Finnjamboreesuurleireille on saatu myös ulkomaalaisia, mutta mukava saada nyt kansainvälisyyttä piirileirillekin, Veronica iloitsee. Leiri jakaantuu viiteen laaksoon, jotka tarjoavat osallistujille vaihtelevia elämyksiä: maaseudun elämää jäljittelevä Pagus, vesiseikkailuja sisältävä Mare, metsän tutkimukseen keskittyvä Nemus, urbaania sykettä tarjoava Civitas, sekä yön yli kestävä vaellus eli haikki, Desertum. Ohjelmassa on luvassa muun muassa pakohuoneita, vesiregatta, kokkisotaa, Orbiskorttipeliä ja jokaiselle ikäkaudelle sopivia iltaohjelmia. Erityisesti veden läheisyys tuo uutta leirielämään.
– On upeaa ja meille melko harvinaista, että uimapaikka on aivan leirin vieressä. Leirikylän kauimmaisesta-
TOIMITILAA noin 120 m2 ja TOIMISTOTILAA noin 150 m2.
Puh. 044 246 8985.
kin nurkasta on vain kilometri rannalle. Lapset pulahtavat veteen säällä kuin säällä, Veronica naurahtaa.
Leiri on ensimmäistä kertaa Säräisniemellä, ja järjestäjät näkevät paikan tulevaisuuden tapahtumapaikkana.
– Rakennamme ja suunnittelemme puitteet nollasta, ja tehdään ne nyt niin hyvin, että tänne olisi helppo palata myös tulevaisuudessa. Toki seinäjokelaisilla on tänne pidempi matka, mutta onneksi yhteydet toimivat hyvin.
– Esimerkiksi junaa ja paikallistakseja tullaan hyödyntämään paljon. Vaalan kaupunki on ollut mukana yhteistyössä ja olemme kannustaneet eri osa-alueiden järjestäjiä käyttämään paikallisia palveluita mahdollisimman laajasti, Veronica kertoo.
Leirin keskiössä ovat myös nuorten johtajuus ja kestävä kehitys. Kaikki yli 15-vuotiaat osallistujat ovat mukana leirin pyörittämisessä esimerkiksi ohjelman järjestämisessä, siivouksessa tai vaikkapa kioskitöissä.
– Meillä on aina ollut periaatteena, että jokaista nuorta tukee aikuinen. Näin voidaan
antaa vastuuta turvallisesti. Esimerkiksi Enonlahti–Salmenranta kyläyhdistys on mukana toiminnassa, ja puheenjohtaja Leena-Kaisa Pärkkä kertoo, että yhdistyksen aktiivit tulevat ikään kuin isosiksi ja partiolaisten tueksi. Camping Happy Beachin kupeessa sijaitsevalle laajennusalueelle rakentuva leiri näkyy ja tuntuu myös paikallisesti.
– Meillä on ollut useita palavereita partiolaisten kanssa ja maanvuokraajan roolin lisäksi olemme järjestelemässä fasiliteetteja – myös tulevaisuutta ajatellen. Nyt kun puitteet rakennetaan hyvin, sillä voi olla merkitystä koko alueen leirikeskustoiminnan elpymiselle, kertoo Camping Happy Beachin Matti Halonen.
– Toivomme, että muutkin paikalliset yhdistykset ja yrittäjät pääsevät työllistymään leirin kautta. Paljon puhutaan kainuulaisesta kateudesta, mutta me haluamme rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välille – sen ansiosta moni voi pärjätä.
Jenny Kärki
Uimarannan ja veden läheisyys on partiolaisille mieleen. Arkistokuva Roverway 2024 -leiriltä. Kuva Oskari Pajunpää/Pohjanmaan Partiolaiset ry.
Säräisniemelle rakentuvan Orbis 2025-partioleirin ohjelmassa on jokaiselle ikäkaudelle sopivaa touhua. Arkistokuva Tempus18 -leiriltä. Kuva Heli Huttunen/Pohjanmaan Partiolaiset ry.
Oulujärven Helmi Oy jatkaa matkailutoimintaa Suvirannassa
Teemu Nurkkala ja puoliso
Minna Nurkkala Muhokselta ovat uudet yrittäjät Suvirannassa Vaalassa. Kokemusta on yrittäjyydestä jo vuosia, ennestään Teemulla on taksipalvelua ja kiinteistötoimintaa.
Purkutyöt entisen leirikeskuksen rakennusten osalta ovat täydessä käynnissä. Uutta rakennuskantaa on tulossa, mutta rakentamisen parissa vierähtää vielä tuleva kesä ennen kuin matkailutoiminta voi alkaa.
- Rakennamme alueesta laadukasta vaunumatkailijoiden ’kesämökkikohdetta’, jossa myös perusfasiliteetit olisivat kunnossa. Kunnostamme rantasaunan ja rakennamme uudet vastaanottotilat ja majoitustiloja, yrittäjät kertovat. - Tervetuloa tutustumaan vuoden päästä, ensi kesänä! Haluaisimme olla nyt vierailijoilta rauhassa rakentamisajan, kertaa Teemu ja jatkaa rakennushommia.
Arkisin lounasaikaan annokseen kuuluu salaattibuffet, kahvi, jälkiruoka
Yhteensä 50 vuotta parturikampaamopalveluja ja vauhtia riittää
Tarja Luukkonen ja Katja Kämäräinen ovat tehneet yhteistä taivalta 50 vuotta Vaalassa parturi-kampaamopalveluja tuottaen. Äiti-Tarja on toiminut 30 vuotta yrittäjänä parturialalla ja Katja-tyttärellä tulee täyteen 20 vuotta oman parturi-kampaamon ohjaksissa. Huhtikuun lopussa vietettiin yhteistä merkkipäivää hiuksia leikkaamalla ja arpajaisilla ja kahvitusta tarjoten. Juhlapäivänä kahvilla kävi kaikkiaan 105 asiakasta.
Tarja aloitti uransa valmistelut jo pikkutyttönä haaveilemalla Otermalla perheen kuopuksena alasta.
- Laittelin isosiskoni ja äitini hiuksia, siitä se lähti, Tarja Luukkonen kertoo.
Pelsolla on koti, jossa hän vastaanottaa asiakkaita edelleen.
- Liikun tarvittaessa myös asiakkaiden luona ja keskiviikkoisin ja perjantaisin otan asiakkaita vastaan Katjan kampaamossa Vaalassa.
Katja Kämäräinen aloitti puolestaan vuonna 2004, valmistuttuaan alalle.
- Kävin aluksi Oulussa työssä, kunnes perustin oman firman aluksi Kes-
Tommi
Kampaamoyrittäjä Katja Kämäräinen naurahtaa, että juhlapäivänä oli niin paljon härdelliä, että hän ennätti ottamaan vain yhden kukkakimppukuvan.
tilään, mutta siirryin Vaalaan 2017. Viime vuodet olen ollut mukana myös Vaalan yrittäjien toiminnassa hallitustyössä toimien, kertoo Katja.
- Teemme äitini Tarjan kanssa yhteistyötä, perjantaisin otamme asiakkaita vastaan ilman ajanvarausta. Molemmat tykkäävät ammatistaan. Ammatissa saa kohdata asiakkaita ja näkee kättensä jäljen. Hiusmuoti on ehtinyt vaihtua moneen
Kämäräinen.
kertaan. Tällä hetkellä kaikilla on omat hiustyylinsä. Naisten kampauksissa kiharoita ei ehkä tehdä entiseen malliin, vaan hiukset ovat suorempia ja niitä värjätään usein.
Nuoret ottavat mallia Tiktokista ja somen kautta, malli näytetään monesti kuvien avulla. Miesten muodissakin on vaihtelua ja parta on tällä hetkellä usean suosiossa.
Uusi metsäasiantuntija
Peltoniemi aloittanut Vaalassa
Pölkky Oy:n uusi metsätalousinsinööri Tommi Peltoniemi on äskettäin aloittanut työnsä Vaalassa metsänomistajien palveluksessa puun myyntiin liittyvissä asioissa. Kajaaniin avattu uusi sahalaitos on lisännyt puun tarvetta myös Vaalassa ja lähialueilla.
Tommi hoitaa puukaupat alusta loppuun hyödyntäen käytössään olevaa puunkorjuuketjua. Pölkky Oy, sahatavaran tuottaja, ostaa ensisijaisesti päätehakkuiden ja toisten harvennusten järeitä leimikoita. Mikäli leimikkoon sisältyy ensiharvennuspalsta, hoidetaan sekin ja myydään edelleen alan yrityksille.
Puun kysynnän kasvu on nostanut hintatason korkealle, ja kilpailu alalla on kovaa. Pölkky Oy:n tuotteet menevät vientiin. Yhtiö toimii Pohjois-Suomen alueella, ulottuen Sallasta Rautavaaralle. Se kuuluu osaksi Pfeifer-konsernia ja työllistää Suomessa 400 henkilöä. Pölkky on suurin yksityinen alan toimija Pohjois-Suomessa.
Yhtiöllä on toimipaikkoja Kajaanissa, Taivalkoskella ja Kuusamossa, sekä Kitkan saha. Oulussa Pölkyllä toi-
mii painekyllästämö. Puunkorjuu ja kuljetus teetetään lähes 20 alihankkijan voimin yhtiön toiminta-alueella. Sahateollisuus on merkittävä työllistäjä sekä PohjoisSuomessa että koko maassa. Peltoniemen mukaan Suomessa riittää hyvin puuta hakkuisiin, ja niitä voidaan tehdä kestävällä tavalla. Pohjoisen puu on mekaanisesti kestävää hitaamman kasvunsa ansiosta, ja siksi sen kysyntä on kovaa ulkomailla. Yhtiö huolehtii kestävästä metsien käsittelystä, ottaen hakkuualueiden luontoarvot huomioon toiminnassaan.
Yhteistyö muiden alan yritysten kanssa toimii hyvin. Jälkikäsittelystä vastaa metsänomistaja yhdessä metsähoitoyhdistyksen kanssa. Yhtiön käsittelemä puumäärä on miljoonia kuutiometrejä vuodessa, mikä muodostaa merkittävän osan Suomen kokonaismäärästä. Sahatoiminnasta syntyy sivutuotteena hakkeeksi jalostettavaa materiaalia selluteollisuuteen, ja kuori sekä puru hyödynnetään energiantuotannossa.
Tommi Peltoniemi hankkii puuta Kajaanin laitokselle lähialueilta, toimipaik-
Metsäasiantuntija
kanaan Vaala. Pölkky Oy:n periaatteena on perustaa toimipaikat tasaisesti toimialueelleen, jotta palvelu
metsänmyynnissä olisi mahdollisimman sujuvaa.
Eero Aitta
YRITTÄJIEN
MARKKINA - ARVAT MYYNNISSÄ
PÄÄPALKINTOINA HIRSIAITTA voi muuntaa kesäkeittiöksi tai piha-/rantasaunaksi
2. SÄHKÖPOLKUPYÖRÄ
Rakennamme hirrestä sekä kappaletavarasta asiakkaan toiveiden mukaan hirsitalot, saunamökit, piharakennukset, kodat, katot, kattoremontit ja muut remontit.
Parturi-kampaamon yrittäjät Tarja Luukkonen ja Katja
Tommi Peltoniemi.
VAALA YRITTÄÄ
Kankarin Taidehuvila – kulttuurin keidas perinnemaisemissa
Vaalassa, entisen kyläkoulun hirsiseinien suojassa, toimii Kankarin Taidehuvila –taiteen ja kulttuurin keskus, jota ovat vuodesta 2009 lähtien isännöineet Ben Allal Ayad ja Tarja Ayad. Heidän järjestämänsä ensimmäinen taidenäyttely näki päivänvalon vuonna 2010, ja siitä lähtien Taidehuvila on vakiinnuttanut paikkansa osana vaalalaista kulttuurielämää.
Tänä kesänä, 15.6.–14.9., huvilassa järjestetään perinteinen kesänäyttely, jossa on esillä Ben Allal Ayadin omien teosten lisäksi myös maailmankuulun Reidar Särestöniemen taidetta.
Näyttely on osa Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuotta. Hänet tunnetaan rakkaudestaan pohjoiseen luontoon sekä kokeellisesta ja omaperäisestä ilmaisustaan. Hän yhdistelee luovasti eri materiaaleja ja tekniikoita, teemat heijastelevat henkilökohtaisia kokemuksia sekä havaintoja.
Taidehuvilan isäntä Ben Allal Ayad on pitkään Suomessa asunut, Marokosta lähtöisin oleva ammattitaiteilija, jonka monikulttuurinen ja tunteikas ilmaisu täydentää näyttelyn syvyyttä.
Kesäkahvila on avoinna koko näyttelykauden ajan, ja ryhmävierailut varataan etukäteen – kahvitus sisältyy pääsylipun hintaan. Ryhmille halutaan tarjota elämyksellinen ja vieraanvarainen kokemus.
Taidehuvila toimii vanhassa Kankarin kyläkoulussa, joka täyttää ensi vuonna 90 vuotta. Rakennus on suojeltu ja peruskorjattu 1990-luvulla, jolloin muun muassa sähköja lämmitysjärjestelmät uusittiin.
– Talossa on 452 neliötä, joista vain noin 20 prosenttia on meidän asumiskäytössämme. Tämä on siis meille sekä koti että työpaikka, Tarja Ayad kertoo ja jatkaa: – Rakennus on ikän-
sä vuoksi sellainen, että joka vuosi saa tehdä jotain remonttia, mutta kun sitä hoitaa hyvin, se pysyy hyvässä kunnossa.
Euroopan etelärannikolta
Vaalan rauhaan
Pariskunta muutti Vaalan Kankariin Espanjasta, jossa he olivat viettäneet aikaa jo 1990-luvulta lähtien.
– Kesät olivat yhtä reissaamista, ja halusimme pysyvän paikan, jossa Ben voisi työskennellä rauhassa. Niinpä aloimme katsella kyläkouluja myynnissä Suomessa, Tarja muistelee.
Heidän vävynsä kävi läpi kuntien kotisivuja aakkosjärjestyksessä – ja kun Vaala tuli vastaan, löytyi Kankarin koulu, johon ei ollut tullut muita tarjouksia. Kaupat syntyivät, ja näin pariskunta päätyi Euroopan etelärannikolta lähes Jäämeren leveysasteille.
Reidar Säreistöniemi - Tundran kukat (1971)
Rakennuksessa on 80 prosenttia tilasta taiteen käytössä, ja kahden hehtaarin tontti tarjoaa väljyyttä ympärille. Koulu lopetti toimintansa vuonna 1997, jolloin sen 13 oppilasta siirrettiin Vaalan keskustaan. Rakennus oli sen jälkeen kyläyhdistyksen käytössä aina vuoteen 2008 asti. Vaikka taidehuvila toimii
ympäri vuoden, talvisin tapahtumat – kuten musiikki- ja runoillat – keräävät myös kulttuurinnälkäistä yleisöä. – Matkailijat ovat meille elinehto, ja kesällä heitä on onneksi paljon, Tarja toteaa. Vuosi 2026 tuo tullessaan erityisen merkkipaalun, sillä silloin Kankarin Taidehuvilan rakennus täyttää 90 vuotta,
Yhteinen talo, yhteinen suunta
Majatalo Varis ja Cafe Pikku Varis kulkevat käsi kädessä
ja Tarja vihjailee, että erityistä ohjelmaa on suunnitteilla. Kankarin Taidehuvila tarjoaa vierailijoilleen korkeatasoista taidetta, marokkolaista käsityötä ja rauhoittavan ympäristön keskellä PohjoisSuomen maalaismaisemaa – aivan valtatie 22:n varrella, Oulun ja Kajaanin puolivälissä. Jenny Kärki
Vaalassa, tutussa vanhassa rakennuksessa aivan keskustan kupeessa, toimii tänä päivänä kaksi lämminhenkistä pienyritystä, jotka täydentävät toisiaan luontevasti. Yläkerrassa majoitusta tarjoaa Majatalo Varis, jonka yrittäjänä toimii Tarja Varis. Alakerrassa asiakkaita palvelee Cafe Pikku Varis, jonka takana on Päivi Metsola.
Tarja Varis on ehtinyt lyhyessä ajassa tarttua moneen. Aiemmin hän myi kesäkukkia torilla, ja kun kuuli viime vuonna majatalon jäävän tyhjilleen, hän teki nopean päätöksen:
- Ajattelin, että ei missään nimessä näin saa käydä. Pitkään en miettinyt, vaan päätin vuokrata talon, jotta toiminta voi jatkua.
Majatalossa toimi aiemmin Gasthaus Vaala, jota ennen rakennuksessa on toiminut muun muassa antiikkikirppis, parturi, K-kauppa ja apteekki – talo herättääkin monenlaisia muistoja kyläläisten mielissä.
Majatalo Variksessa on kuusi huonetta sekä yhtei-
Neulekahvila-tapahtuma 9.5. kokosi käsitöiden ystäviä yhteisen pöydän ääreen. Yrittäjä Päivi Metsola kuulee mielellään ehdotuksia tulevista tapahtumista.
set keittiö-, WC- ja peseytymistilat. Asiakkaina on erityisesti reissutyötä tekeviä sekä matkailijoita, varsinkin kesäisin. Myös kukkamyynti jatkuu majatalon pihalla: - Oli mukavaa, kun ihmiset jo viime talvena kyselivät, että kai myyt kukkia tänäkin kesänä. Kun Veneheitossa puutarha lopetti toimintansa, niin kylälle jäi kysyntää, Tarja kertoo.
Alakerran kahvila tuo lisäelämää
Päivi Metsola avasi Cafe Pik-
ku Variksen ovet huhtikuun lopulla 2025. Takana on 14 vuoden yrittäjyys Montan leirintäalueella Muhoksella, mutta viime vuonna hänen miehensä menehdyttyä Päivi päätti etsiä uuden suunnan. Hän huomasi, että Vaalassa kahvila oli tyhjillään ja otti yhteyttä Tarjaan – siitä alkoi uudenlainen yhteistyö.
Kahvilassa tarjoillaan perinteisesti kahvia ja pullaa, mutta myös tapahtumia ja teemailtoja, kuten toukokuussa ollut Italia-ilta. Alkuun kahvio on auki viikonloppui-
sin (pe–su), mutta kesän tullen aukioloaikoja laajennetaan tarpeen mukaan.
- Varsinkin kokoustiloille on tuntunut olevan paljon kysyntää, joten kahvilaa voi vuokrata myös omiin tilaisuuksiin, Päivi kertoo.
Päivillä on lisäksi ohjelmapalvelutoimintaa, kuten maastopyörien, kajakkien ja jopa pomppulinnan vuokrausta. Haaveissa on yhdistää ulkoiluvälineiden vuokraus kahvilatoimintaan – vähintään infopisteen muodossa.
- Ajatuksena on myös teh-
dä kahvilaan Geopark-esittelypiste, josta matkailijat saavat esitteitä, erityisesti viikonloppuisin, kun kirjasto on kiinni, Päivi kertoo.
Molemmat yrittäjät kouluttautuvat parhaillaan Geopark-rangereiksi Oulujokiopistolla, ja tavoitteena on kehittää yhteinen matkailutuote, jota molemmat voisivat hyödyntää yritystoiminnassaan.
Yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia
Tarja ja Päivi jakavat työtehtäviä ristiin: Päivi auttaa tarvittaessa kukkamyynnissä, ja Tarja on ollut järjestämässä esimerkiksi kahvilan äitienpäiväruokailua.
Päivi on kotoisin Helsingistä ja päätyi aikoinaan pohjoiseen sattuman kautta. Nyt hän viettää ensimmäistä kesäänsä kunnolla Vaalassa, kun aiemmat kesät kuluivat Montan leirintäalueella touhuten. Samassa muutossa pohjoiseen saapuivat myös
hänen äitinsä ja lukiossa opiskeleva tytär – nyt talossa eletään kolmen sukupolven naisten voimin. - Olen viihtynyt täällä valtavan hyvin. Luonto ja hiljaisuus ovat minulle suurinta voimavaraa. Tyttärellä on välillä ikävä Helsinkiin, mutta onneksi täältäkin on löytynyt kavereita ja lisäksi hän on välillä auttelemassa yrityksen kanssa, Päivi sanoo. Tarja puolestaan pyörittää majataloa pääasiassa yksin, mutta saa apua siivoukseen ja pyykkäykseen. Yhdessä Päivin kanssa he suunnittelevat uusia ideoita: palveluita ryhmille, tapahtumia kahvilaan ja yhteisiä tuotteita matkailijoille. - Toiminta on vielä niin aluillaan, ettei edes osaa ajatella mikä kaikki on mahdollista. Pienellä paikkakunnalla toimeentulo syntyy pienistä palasista, joten nyt pidetään silmät sekä korvat auki ja tutkitaan mahdollisuuksia.
Jenny
Cafe Pikku Variksen tilava ja kodikas sali toimii myös erilaisten tapahtumien ja kokoontumisten paikkana.
Ben Allal Ayad - Viimeinen valssi (2023)
Kärki
Majatalo Variksen huoneet ovat viihtyisiä ja palvelevat erityisesti työmatkalaisia ja kesämatkailijoita. Kuva Tarja Varis
Kaikkien majoittujien käytettävissä on yhteiset tilat, kuten hyvin varusteltu keittiö. Kuva Tarja Varis
MAANANTAI
23.6.
11-12 Satutunti ja pop-up kirjasto Uiton Makasiinilla
13-15 Kirjastopiknik kirjastolla ja Tiedonaukiolla
18-21 Karaoketanssit Uiton Makasiinilla
KESKIKESÄN JUHLAVIIKKO VAALASSA 23.-29.6.2025
AJANKOHTAISIMMAT TIEDOT TAPAHTUMISTA VAALA FITAPAHTUMAKALENTERISTA. OIKEUDET AIKATAULUMUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN.
17-18 Lajikokeiluilta Sahanrannassa: Bodyzorb kuplapallotemppuiluja ja pelejä
17-20 Ohjattua SUP-lautailua Lisäksi saappaanheittokisa kunnanjohtajan kanssa illan aikana.
17-20 Ilta nuotiolla Sahanrannassa, (makkara- ja mehutarjoilu 80 ensimmäiselle) Musiikkia: Mies & kitara
17-20 Pop-up kirjasto Sahanrannassa
17-18 Yleinen naisten saunavuoro Uiton rantasauna
18-19 Yleinen miesten saunavuoro Uiton rantasauna
PERJANTAI
27.6.
16.00 Lasten oma Rantatapahtuma: Aidot, oikeat Muumimaailman muumit esiintyy Sahanrannan uimarannalla klo 16 00 alkaen Ohjelmassa myös aarreseikkailu, pomppulinna, talutusratsastusta ja pop- up kirjasto. Festivaala-viikon elokuvat uiton makasiinilla
17.00 Toivo Särkkä: Kuu on vaarallinen (1961)
20.00 Matti Kassila: Tähdet kertovat komisario Palmu (1962)
22.00 Alfred Hitchcock: Vertigo (USA 1958)
LAUANTAI
26.6. TORSTAI
16-20 Nuorten klubi nuorisotilalla 18.00 Näyttämötaikuuden maailmanmestari Marko Karvon taikashow Uiton makasiini
28.6.
12-16 Nellin ja Niilon Pellepuisto Sahanrannan uimaranta-alue
13-16 Vaala Reunion (20-40-vuotiaat) kohtaamistapahtuma Vaalahallilla FestiVaala-viikon elokuvat Uiton makasiinilla: 14.00 Raimo O Niemi: Poika ja ilves (1998)
Vaalan JM Rakennus Oy syntyi kysynnästä ja kokemuksesta
Vaalassa toimiva Joni Meriläisen rakennusalan yritys Vaalan JM Rakennus Oy täytti huhtikuun alussa viisi vuotta. Vaikka yritys on vielä nuori, Meriläiseltä löytyy alan kokemusta jo liki 21 vuoden ajalta. Rakennustyöt Meriläiselle tulivat tutuksi jo nuorella iällä isän enon yrityksen kautta. – Silloin oli kyllä palkkatyö, mutta töitä tehtiin pääasiassa yrittäjämäisesti, sillä projekteista piti itsekin kantaa vastuuta ja huolehtia tilauksien tekemisestä laskelmien mukaan, Meriläinen kertoo.
JM Rakennus Oy toimii pääasiassa noin 50 kilometrin säteellä Vaalasta. Tarjouspyyntöjä on tullut myös Paltamosta ja Puolangalta, mutta suurin osa työmaista on löytynyt läheltä kotiseutua.
Yrityksen palveluihin kuuluu sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista. Meriläinen ei osaa sanoa kumpi on mieluisampaa, mutta yrittäjä selkeästi nauttii, kun projekteissa ilmenee
kiinnostavia haasteita: – Vanhan korjauksessa tulee usein vastaan mielenkiintoisia ongelmanratkaisutilanteita ja jännittäviä yllätyksiä. Uudispuolella taas joutuu suunnittelemaan paljon asiakkaan toiveiden pohjalta –tavallaan saa samalla toimia ikään kuin suunnittelijana, hän sanoo.
Pitkä kokemus tuo varmuutta siihen, mikä toimii käytännössä, mikä on järkevää ja miltä valmis lopputulos näyttää silmää miellyttävästi. Meriläinen korostaa, että asiakas kuitenkin elää ratkaisujen kanssa pitkään – siksi työn jäljen täytyy kestää aikaa.
Meriläinen päätti perustaa oman yrityksen, kun pieniä työpyyntöjä alkoi kertyä runsaasti. Paperitöiden ulkoistaminen antoi mahdollisuuden keskittyä itse rakentamiseen, mutta yrittäjyys on silti opettanut ajan hallintaa uudella tavalla.
– Aluksi tuli tehtyä töitä seitsemänä päivänä viikossa,
Meriläinen kertoo, että uudispuolella mökkirakentamisessa on havaittavissa selkeää nousua.
mutta kyllä sitä on oppinut, ettei elämä saa olla pelkkää työtä. Nykyään käyn työmaalla viikonloppuna vain kiireisissä tilanteissa, ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Meriläisen mukaan yrittäjänä vääristyy helposti ajatus siitä, että työn pitää täyttää kaikki aika. Hän kuitenkin painottaa, että myös perheel-
le on jäätävä tilaa. Vaikka rakennusalaa on viime vuosina koeteltu, Meriläisen mukaan työt ovat riittäneet hyvin – myös talvisin.
– Viime joulu taisi olla ensimmäinen, jolloin sain pidettyä kokonaisen viikon vapaata. Töitä olisi ollut, mutta ei ollut sellaisia tilanteita, että katto olisi ollut auki ja olisi ol-
Moderni mutta perinteikäs – Vaalan JM Rakennus Oy:n toteuttama sauna huolellisesti ja käytännöllisesti suunniteltu.
lut pakko kiireellä painaa loppuun. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä yksi vakituinen työntekijä, ja sesonkiaikoina on apuna ollut kolme-neljä henkilöä. Lisäksi JM Rakennus on tarjonnut harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille.
Tuleva kesä näyttää kiireiseltä: kevään ja talven aika-
na on tehty kattoremontteja ja mökkiremontteja, ja sama tahti näyttää jatkuvan. Uudispuolella on ollut hiljaisempaa, mutta erityisesti mökkirakentamisessa ja -korjauksissa on havaittavissa selvää nousua.
Jenny Kärki
Kallat kehittävät Manamansalon campingia maltilla
Vuosi on vierähtänyt siitä, kun oululainen MC Kalla Oy otti vetovastuun Oulujärven Manamansalon leirintäalueesta. Uudet yrittäjät, Minna ja Mika Kalla, ovat pyörittäneet aluetta nyt ensimmäisen kokonaisen kauden – eikä ikävä vanhaan työhön ole päässyt yllättämään.
– Meillä oli aikaisemmin tasoite- ja maalausyritys, jossa sai paljon kulkea Jyväskylän ja Nuorgamin väliä. Täällä metsässä on mukava olla – ja kuivalla mäntykankaalla ei itikatkaan juuri viihdy, Minna tuumaa.
Pariskunnalla on vahva henkilökohtainen side Manamansaloon: Mika vietti lapsuutensa kesiä alueella, ja Minna oli kausipaikkalaisena useana vuotena ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Haave omasta leirintäalueesta oli elänyt jo pitkään.
– Katselimme Lapistakin paikkoja, mutta ei minusta saa lappilaista tekemälläkään, Minna tokaisee. Manamansalon leirintäalueella on 170 sähköistettyä ja 80 sähköistämätöntä paikkaa matkailuajoneuvoille, sekä erilliset telttapaikat. Lisäksi alueella on 17 mökkiä, joissa on yhteensä 86 vuodepaikkaa, ja alueen ulkopuolella kaksi saunallista mökkiä. Mika kertoo varauskalenterin vaikuttavan jo oikein hyvältä. Tulevaksi kesäksi alueelle on tulossa 30 kausipaikkalaista. Vaikka suurin osa toiminnasta painottuu kesään, viime talvenakin alueella oli kuusi kausipaikkalaista. Kallat toivovat, että tieto ympärivuotisesta aukiolosta leviää, ja talvitoiminta piristyy tulevina vuosina. – Leirintäalue on avoinna myös talvella, ja se on monel-
le vielä uusi tieto, Mika toteaa. Kesäkausi avataan näyttävästi 31.5., kun esiintymään saapuu Merja Juutinen. Kesäkuun puolivälissä alueella kokoontuu Mustang-jengi, ja juhannuksena estradille nousevat Renne sekä Jari Sillanpää. Esiintyjät nähdään lei-
Kaikenlaiset sivunvalmistus- ja painopalvelut kauttamme. www.vkkmedia.fi
LVI-huolto- ja korjauspalvelut ammattitaidolla, pitkällä kokemuksella ja hyvällä asenteella.
rintäalueen piha-alueella, ja ravintolasta löytyy A-oikeudet, pizzaa, kanakoreja ja kesäkuusta alkaen myös keittolounas.
Toiminnan pyörittämiseen tarvitaan useita käsipareja: kassalla työskentelee kolme, keittiössä 2,5 henkeä ja huo-
Oulun seutu ja ympäristökunnat: Vaala, Utajärvi, Muhos, Kestilä, Liminka, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Ala-Temmes, Lumijoki, Siikajoki
linnassa kaksi työntekijää. Talven aikana remontoitiin uusi baaritiski sekä rakennuksessa ollut tyhjä tila, josta tehtiin viihtyisä olohuone asiakkaille –sohvineen ja televisioineen.
Kallat suhtautuvat alueen kehittämiseen pitkäjänteisesti. – Meillä ei ole kiire hypätä pää edellä virtaan. Katsotaan viiden vuoden sykleissä, mitä seuraavaksi kehitetään, Minna kertoo. Tällä hetkellä valmistellaan mökkejä kesäkuntoon – töitä tehdään pitkää päivää, jotta kaikki on valmiina, kun asiakkaat saapuvat.
Jenny Kärki
Jaffa virvoitusjuomat ja Vichy 1,5 l, myös Vihreä omena vain K-ruokakaupoista, sis. pantit 0,80, rajoitus 2 erää/talous
Yrittäjät Mika ja Minna Kalla.
Manamansalon campingin vastaanotto toimii alueen sydämenä – täällä kysytään, neuvotaan ja toivotetaan vieraat tervetulleiksi.
Enonlahti–Salmenranta kyläyhdistys ry jatkaa pitkäaikaista perinnettään vireänä ja elinvoimaisena. Alun perin vuonna 1948 maamiesseurana perustettu yhdistys on kokenut vuosikymmenten aikana niin hiljaisempia vaiheita kuin aktiivisuuden huippujakin. Viime vuosina suunta on ollut jälleen ylöspäin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Leena-Kaisa Pärkkä. – Etätyömahdollisuuksien lisääntyessä myös nuoria perheitä on muuttanut kylille, ja olemme saaneet hallitukseen uusia innokkaita toimijoita, Pärkkä iloitsee.
Alun perin Enonlahti ja Salmenranta toimivat omissa yhdistyksissään, mutta kylien väkimäärän vähennyttyä yhdistykset yhdistyivät noin 20 vuotta sitten. Viime vuosien suurimpia hankkeita on ollut uuden kokoontumispaikan rakentaminen Vähäojan satamaan. Koska kylältä puuttuu kylätalo, päätettiin rakentaa kota, jossa voidaan järjestää kokouksia säällä kuin säällä – ja samalla tarjota paikka myös matkailijoille, kalastajille ja metsästäjille.
– Rakennustyöt valmistuivat viime kesänä. Nyt keväällä tarkoituksena on järjestää maalaustalkoot, joissa rakennukset saavat luonnonlähei-
Enonlahti–Salmenranta kyläyhdistys elää aktiivista uutta
sen ilmeen tummalla tervamaalilla, Pärkkä kertoo. Kodan yhteyteen on rakennettu myös kuivakäymälä ja puuvaja. Vieraskirjaan on tullut kiitoksia ja kehitysideoita – ja käyttöä on riittänyt jopa talviaikaan. Kodan ovet ovat auki kaikille, mutta mikäli ilkivaltaa ilmenee, oviin harkitaan koodilukkoa.
Yhdistys on hakenut rahoitusta pukukopin rakentamiseen uimarannalle, jotta lapsiperheet voivat uida rauhassa kauempana venepaikoista. Vaikka rahoitusta ei saataisi osallistavan budjetoinnin kautta, hanke aiotaan toteuttaa tavalla tai toisella –alueen kehittämiselle on kalastuskunnan lupa.
Yhdistyksen nuotioillat keräävät parhaimmillaan 40–50 osallistujaa, ja vapaa-ajan asukkaat ovat keskeinen osa kylän elinvoimaa – monet viihtyvät täällä myös talviaikana ja se on mukava piristys kylille.
– Toiminnassa on mukana kyläläisiä ja vapaa-ajan asukkaita. Hallituksessa on kuusi henkilöä, joista kolme on uusia ja kaksi on vapaa-ajan asukasta, Pärkkä kertoo.
Kyläyhdistys järjestää tapahtumia yksin ja yhteistyössä muun muassa Camping Happy Beachin kanssa. Tulevana kesänä he ovat muka-
na eri tapahtumissa. Lisäksi osallistutaan Vaalan yrittäjien kesänavaustapahtumaan, jossa yhdistyksen kojulla myydään muun muassa haukiburgereita ja hölskyhaukea.
– Hölskyhauki on hyvä lisuke esimerkiksi uusille perunoille
Isot tapahtumat –isot ponnistukset
Yksi kesän suurista ponnistuksista on partiolaisten Orbis-leiri, jossa yhdistyksen väki auttaa kioskitoiminnassa. Jokaisessa kioskissa tarvitaan aikuisia vastuuhenkilöitä partiolaisten rinnalle.
Kesällä yhdistys on mukana myös muun muassa Hauenuistelun EM-kisoissa sekä Vaalan kesäillan kattauksessa Uiton satamassa 28.6., jossa yhdistys tarjoilee juustopaistia lisukkeineen.
– Tapahtumassa saa tarjoilla mitä tahansa, paitsi ei grillimakkaraa, Pärkkä korostaa pilke silmäkulmassa.
Tällä hetkellä kyläyhdistys työstää kylän turvallisuussuunnitelmaa, johon kirjataan ohjeet selviytymiseksi erilaisissa häiriötilanteissa, vaikkapa pitkän sähkökatkoksen sattuessa.
– Osallistumme myös liikkuvat palvelut -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on
tummaa tervamaalia. Kuva Pertti Leinonen
selvittää, miten kylille voidaan järjestää esim. kauppapalveluja, terveyspalveluja ym., Pärkkä kertoo.
Kyläyhdistys ei unohda maisemien kaunistamistakaan: Nyt keväällä tehdään kesäkukkaniitty kylänraitille ilahduttamaan ohikulkijoita, yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa.
Siskosten yhteistyö jatkuu:
Myös retkitoimintaa on suunnitteilla – moni kyläläinen ei ole koskaan käynyt Ärjän saaressa, joten sinne järjestetään todennäköisesti veneretki kesän tapahtumien jälkeen. Tietoa tapahtumista ja toiminnasta saa yhdistyksen kotisivuilta, Facebookista sekä kesän alussa jaetusta kylä-
kirjeestä. Alueella on noin 60 vakituista taloutta, mutta kesäisin väkimäärä vähintään tuplaantuu. Talkoohenki ja toisten auttaminen elää vahvasti, ja se on kylätoiminnan sydän.
Jenny Kärki
Elämäsi kakkuja saa jälleen Kesäkahvila Flamingosta
Vaalalainen Neve Tikanoja pyörittää kolmatta vuotta 4H-yritystään Elämäsi kakut, jonka suosio on kasvanut tasaisesti. Lukiota käyvä Neve leipoo tilaustöitä ympäri vuoden ja toimittaa tuotteitaan myös Saharannassa sijaitsevaan Kesäkahvila Flamingoon, jota hänen siskonsa Ava Tikanoja pyörittää kesäisin.
– Kokeilen mielelläni uusia tekniikoita ja erikoisuuksia. Meidän perheessä on gluteeniton henkilö, joten erikoisruokavalioiden huomiointi on minulle arkipäivää, hän sanoo.
Vaikka Neve on vasta lukion toisella luokalla, hän yhdistää koulun, yrityksen ja kaksi muuta osa-aikatyötä. Kesäisin tekemistä riittää erityisesti juhlakausien aikaan. – Välillä tuntuu, ettei kädet riitä. Olen miettinyt, pitäisikö yritystä laajentaa ja jossakin vaiheessa ottaa työntekijä avuksi yritykseen, mutta se on vielä mietinnässä, Neve
Yrityksen kautta syntyy monenlaisia kakkuja ja leivonnaisia. Yleensä tuotteet suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa tilaisuuksiin sopiviksi ja asiakkaan vision mukaan. Yleisimmistä vaihtoehdoista löytyy esimerkkikuvia ja hinnastoja Elämäsi kakkujen Facebook- ja Instagram-sivuilta.
pohtii.
Hän toimii edelleen 4Hyrittäjänä, mikä on mahdollista aina 29-vuotiaaksi saakka. 4H-malli tarjoaa nuorille turvallisen ja tuetun tavan tutustua yrittäjyyteen. Nevelle malli on antanut mahdollisuuden kehittää taitojaan ja kerätä kokemusta omassa tahdissa.
Neven leipomuksia on saatavilla myös Saharannan uimarannan läheisyydessä toimivassa Kesäkahvila Flamingossa, jonka Ava-sisko avaa kesäkuun alussa – nyt jo kolmatta kesää. Kahvilassa myydään muun muassa kahvia, vohveleita ja jäätelöä – ja erityispäivinä myös Ne-
Jokilaakson parhaat fysioterapia-, hierontaja kuntosalipalvelut tarjoaa Vaalan Fysioterapia!
KESÄKORTTI-TARJOUS kuntosalille
3kk
Käytä touko-syyskuun aikana)
Neve Tikanojan Elämäsi kakut -yrityksen leivonnaiset hurmaavat niin juhlapöydissä kuin Kesäkahvila Flamingon vitriinissä. ven kakkuja ja leivoksia. – Yhteistyö siskon kanssa on ollut tosi mukavaa. Hän pitää kahvilaa ja minä toimitan sinne tuotteita. Lisäksi äiti ja isä ovat olleet apukäsinä
kahvilalla, ilman palkkaa tietysti, Neve naureskelee. Viime kesänä kahvila työllisti useita vaalalaisia nuoria kesätyösetelillä ja sama toimintamalli jatkuu tänäkin ke-
sänä. Flamingon toiminnassa on mukana myös Tikanojan perheen äiti. Jenny Kärki
Vuonna 2024 rakennettu maisemakota Vähäojan sataman alueella, Oulujärven rannassa. Tänä kesänä kota saa pintaansa
Hei yrittäjä!
Tiedätkö, missä kunnossa sinun ja yrityksesi digi- ja datataidot ovat?
Osallistu maksuttomaan digi- ja datakartoitukseen!
Kartoitus kestää 1,5 tuntia
Saat:
Ymmärryksen yrityksesi digikyvykkyydestä Yksilöllisen palautteen ja kehitysehdotukset
Ota yhteyttä ja kysy lisää:
Tuija Aitto-oja p.040 510 6315 tuija aitto-oja@uusyrityskeskus fi
RAKENTAMISEN JA REMONTOIMISEN TUOTTEET JA PALVELUT VAALAN K-RAUDASTA
WECKMAN TERÄSKATTEET MITTOJEN MUKAAN. MEILTÄ MYÖS PÄTKÄPELLIT HETI MUKAAN.
UUTUUS: STIGA ROBOTTIRUOHONLEIKKURIT NYT MEILTÄ. KÄY TUTUSTUMASSA MALLEIHIN, EI ENÄÄ VAIVALLOISTA REUNAKAAPELIEN KAIVUUTA.
MITSUBISHI JA PANASONIC ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNETTUNA. MEIDÄN KAUTTA MYÖS PUMPPUHUOLLOT.
MEILTÄ OULUX IKKUNAT MITTOJEN MUKAAN, PYYDÄ TARJOUSTA.
VAALA
Vaalantie 4, 91700 Vaala puh. 010 422 2420 ark. 8-17, la 9-14, su suljettu www.k-rauta.fi
