Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos
Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi
Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500
Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi
Seuraava lehti ilmestyy 24.9.2025
Luokkakokouksen osallistujia.
Vuoden 1972 ylioppilaat kokoontuivat muistelemaan nuoruuden maisemiin
Muhoksen lukion vuonna 1972 valmistunut poikaluokka kokoontui luokkakokoukseen 2.7.2025. Paikalle saapui 12 entistä lukiolaista – eli puolet tuolloin ylioppilaaksi kirjoittaneista nuorista miehistä. Kyseessä oli aikoinaan pelkästään pojista koostunut luokka, joka oli tuolloin harvinainen – ja jäi myös Muhoksen lukion viimeiseksi lajissaan.
Luokkakokous järjestettiin vanhalla koululla, ja nykyinen rehtori Minna Kemppainen oli ystävällisesti jättänyt alaoven auki, jotta ryhmä saattoi kokoontua lukion ala-aulassa. Tapaamisen aluksi todettiin hymyillen, että paljon on virrannut vettä Oulujoessa sitten niiden päivien, jolloin yhteinen koulutaival alkoi. Silti vanhasta hengestä oli yhä jotain jäljellä.
1970-luvun alussa lukion käyneet ovat myöhemmin elämässään nähneet valtavan yhteiskunnallisen murroksen. Suomi on muuttunut maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupungistuneeksi ja teollistuneeksi valtioksi. Työelämään on tullut mukaan tietotekniikka, johon juuri tämä sukupolvi
Heikin haudalla.
joutui ensimmäisten joukossa perehtymään – ja myös ottamaan sen käyttöön monilla aloilla.
Koulussa saaduista tiedoista ja perustaidosta on ollut hyötyä monenlaisilla elämänpoluilla. Joukossa on ollut niin yksityisyrittäjiä kuin valtion ja kuntien palveluksessa työskennelleitä. Mukana on maa- ja metsätalouden ammattilaisia, ja osa on ehtinyt vaihtaa alaakin elämänsä varrella. Kaksi heistä on tehnyt uransa ulkomailla, joista toinen asuu nykyään pysyvästi Kanadassa. Yksi luokkatovereista on
omistanut elämänsä jatkuvalle opiskelulle ja itsensä kehittämiselle. Vaikka kaikki ovat nyt eläkeiässä, henkinen vireys ei ole kadonnut. Osa työskentelee yhä osa-aikaisesti, ja kolme heistä toimii kirjallisuuden parissa – kirjoittamalla pakinoita, kirjoja tai työskentelemällä lehtitoimittajana. Muhoksen viimeinen poikaluokka on siis tehnyt elämäntyönsä hyvin erilaisilla yhteiskunnan aloilla, mutta täyttänyt paikkansa aktiivisina kansalaisina ja yhteiskunnan rakentajina. Vain kuusi heistä on jäänyt Muhok-
Kesäillan hartaus Säräisniemellä
Vaalan alueseurakunnan kanttori Taru Ängeslevä toimitti perjantaina 4.7. Säräisniemen kirkossa Kesäillan hartauden. Hän luki sunnuntain raamatulliset tekstit ja niiden lomassa säesti uruilla kesäisiä virsiä. Teksteissä vakuutettiin kadoksiin joutuneen syntisen ihmisen saavan palata tuhlaajapojan lailla Taivaallisen Isän luokse. Jeesuksen ristinkuolema sovitti kaiken ja siihen uskoen ja luottaen jokainen saa uskoa sovituksen todeksi omalla kohdallaan.
Ulkona oli kolea, pilvinen sää, mutta hartaushetki oli lämpöinen ja yhdessäolo lohdullisen Sanoman äärellä vahvisti kuulijoita. Tilaisuuden jälkeen Ängeslevä lähti Manamansaloon toimittaak-
selle tai sen lähialueille – muut ovat levittäytyneet eri puolille Suomea. Luokkakokouksen yhteydessä ryhmä kävi kunnioittamassa edesmenneen luokanvalvojansa, Heikki Oinas-Kukkosen, muistoa Muhoksen hautausmaalla. Keskusteluissa häntä muistettiin lämpimästi: määrätietoisena, kannustavana ja vaikuttavana opettajana, joka jätti jälkensä niin tähän luokkaan kuin moneen muuhunkin.
Säräisniemen kirkon alttari Kesäillan hartaudessa.
Välisen Marjatilalla mansikat kypsyvät itsepoimijoiden iloksi
Kylmälänkylän tien varressa
Muhoksella sijaitseva Välisen Marjatila myy mansikkansa itsepoimintana. Näin asiakas saa hyvälaatuista marjaa kohtuulliseen hintaan – ja taatusti vastapoimittuna. Tila toimii tällä periaatteella ja panostaa erityisesti lapsiperheiden käynteihin niin, että huvi ja hyöty yhdistyvät luontevasti.
Välisen tila on ollut Tuppuraisen suvun omistuksessa jo neljässä polvessa. Nykyinen omistaja on Tiina Tuppurainen. Alun perin tilalla pidettiin karjaa, mutta Tiinan johdolla painopiste on siirtynyt mansikanviljelyyn.
Mansikan viljely alkaa keväällä penkkien puhdistuksella ja uusien taimien istutuksella. Taimet ostetaan tukusta, ja ne tuottavat satoa noin viiden vuoden ajan, minkä jälkeen marjatuotos heikkenee. Pellon uudistaminen vaatii paljon taimia – yhdelle palstalle tarvitaan noin 15 000 tainta. Ensimmäinen sato saadaan jo loppukesästä, ja syksyllä käytetään omia taimia paikkoistutukseen.
Taimet istutetaan muovilla peitettyihin penkkeihin, jolloin säästytään rikkakasvien kasvulta. Tilan mansikkaviljelmät kattavat noin kahden hehtaarin alan. Välisen tilalla viljellään satoisaa Polka-lajiketta, jonka makuun Tiina Tuppurainen on erityisen mieltynyt. Mansikan kasvatus on kuitenkin osin onnenkauppaa. Talvella kasveja uhkaa jääpolte ja sateisina kesinä home. Myös liiallinen kuumuus voi haitata marjojen kypsymistä. Paras kastelutapa on alakautta tapahtuva kastelu, joka tukee juuriston hyvinvointia.
Kuluvan kesän sato on ollut
sekä laadultaan että määrältään hyvä, ja tätä kirjoitettaessa paras satokausi oli vielä edessä. Tilalla ei käytetä lannoitteita, joten sato on luomua. Pellot ovat entisen karjankasvatuksen jäljiltä ravinteikkaita ja tarjoavat hyvän kasvualustan mansikoille.
Tiina Tuppurainen kasvattaa mansikoita osa-aikaisesti – hänen päätyönsä on laitoshuoltajana Muhoksen yläkoululla. Mansikkakausi alkaa keväällä vanhan kasvuston poistolla, ja varsinainen poimintakausi on heinäkuussa. Yksi lajike määrittää satokauden pituuden, ja tilan koko vaikuttaa ratkaisevasti oman työllisyyden ja mahdollisten lisätyöntekijöiden tarpeeseen. Tiina kehottaa varovaisuuteen mansikanviljelyä aloitettaessa – liian suurella aloituksella voi tulla yllättäviä haasteita tuotteen myynnin kanssa. Välisen tilalla käy asiakkaita lähikunnista Muhoksen lisäksi. Tilan marjojen laatu on ollut paras mainos, ja itsepoiminta ei ole ollut este marjojen kysynnälle. Päinvastoin – itsepoiminta mahdollistaa kilpailukykyisen hinnan, ja monille erityisesti lapsiperheille poiminta on
Maalämpöjärjestelmät Vesi-ilmajärjestelmät
Meiltä saat:
- Kodinkoneet
- Työkalut
- LVI-tarvikkeet
- Hanat
- WC-laitteet
Välisen tila.
Tuntematon poika ja varis
Kotipitäjä-lehden toimitukseen saapui valokuva, joka on otettu 15.6.1958 ja sen lähettäjä Jouni Parviainen pyysi tunnistusapua kuvan henkilön suhteen. Valokuvan on ottanut Alexander Wetmore, joka osallistui kesäkuussa 1958 Suomessa järjestettyyn maailmanlaajuiseen lintutieteelliseen konferenssiin.
- Espoon Otaniemessä pidetyn kokoontumisen lisäksi osallistujille tarjottiin mahdollisuus tutustua Suomen linnustoon kauas ulottuvien retkien avulla. Ouluun ja sen ympäristöön suuntautuneen retken vetäjä oli arvostettu lintutieteilijä, tohtori Einari Merikallio, kertoo Jouni Parviainen. Parviainen kertoo, että Wetmore otti retkellä ahkerasti valokuvia, ja ne on pääsääntöisesti merkattu tarkoin, mutta yhden kuvan poika jäi tuntemattomaksi. Kuvassa pojalla on kädessään kesy varis.
- Kuva on otettu 15.6.1958 matkalla majoituspaikasta Vaalan koululta Tuulijärvelle. Retken kohde taitaa olla nykyisin Limingan, Siikalatvan, Utajärven ja Vaalan rajojen yhtymäkohdan tienoilla, Par-
Kuka on kuvassa oleva poika? Vaalassa linturetkellä käynyt Alexander Wetmore ikuisti pojan ja hänen lemmikkivariksensa kesäkuussa 1958.
viainen arvelee. Kuvan henkilö on arviolta syntynyt 40-luvun lopulla. Jos
joltakin Kotipitäjän lukijalta löytyy lisätietoa kuvan pojasta tai tunnistaa sen itsekseen, toi-
14-vuotias Riku perusti yrityksen ja sai mielekkään kesätyön
4H-yhdistykset ovat tukeneet nuoria yritystoiminnan alkuun, ja Paltamossa eräs yrittäjyydestä innostunut on 14-vuotias Riku Korhonen.
- Yritykseni tarjoaa monipuolisia pihatöitä ikäihmisille, jotka eivät enää kykene tekemään pihatöitä tai vaikka autonpesua, tiivistää Korhonen.
Nuori voi perustaa 4H-yrityksen, jos on 13–28-vuotias.
Järjestö kannustaa nuoria aktiivisuuteen ja vinkkaa, että yritysidean voi löytää omista taidoista ja osaamisesta. 4H-yritys voi olla esimerkiksi kesäkahvila, leivontayritys tai pihanhoitopalvelu.
Kokemusta yritystoiminnan ensimmäisinä viikkoina on ollut muun muassa asiakkaiden pihatöistä ja hautausmaan kukkien kastelusta. Korhonen on hyvin perehtynyt iän tuomiin rajoituksiin ja vastuisiin. Nuori saa apua yritysasioissa lähimmästä 4H-yhdistyksestä, joka auttaa muun muassa yritysohjaajan hankkimisessa. Yritysohjaaja voi myös tukea nuorta työturvallisuutta suunnitellessa, sillä yrittäjänä nuori on osaltaan vastuussa työturvallisuudesta. Yritysohjaajana voi toimia kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt, kuten esimerkiksi lähisukulainen tai 4H-yhdistyksen
toiminnanjohtaja.
- Kaikella on rajansa, mutta kevyttä hommaa voi tehdä ja vakuutukset pitää olla kunnossa. Opastusta saa yritysohjaajana toimivalta Paltamon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Niskaselta, hän kertoo.
4H-yrittäjäksi voi ryhtyä
työkokemuksen, rahan ansaitsemisen tai oman harrastuksen kehittämisen vuoksi. Korhosta motivoi yrityksen perustamiseen erityisesti halu tehdä mielekkäitä töitä. Pihatöiden tekemisistä kokemusta on karttunut kotona ympäri vuoden.
- Tämän ikäisenä ei saanut
kesätöitä. Tämä 4H-yrittäjyys on sopiva ratkaisu, että pääsee tekemään mieleisiä töitä. Tarkoitus olisi jatkaa tätä työtä ympäri vuoden, kuvailee Korhonen.
Korhosella peruskoulu jatkuu vielä kaksi lukuvuotta Paltamossa. Metsätyöt kiinnostavat tulevaisuudessa, joten jälkeen unelmana on hakeutua metsäkoneenkuljettajaksi. Hänen tavoitteenaan on jatkaa aherrusta opintojen lomassa ja suosittelee yritystoimintaa myös muille asiasta kiinnostuneille nuorille.
Katri Kurkela koordinoi ympäristötekoja
Maaseudun Sivistysliiton Oulujärven Kestävät kylät -hanke on aloittanut syyskuussa 2024. Tuore paltamolainen Katri Kurkela koordinoi hanketta innostaen kyläläisiä toimimaan.
- Hankkeen tavoitteena on saada noin 15 kylää innostettua. Toivon, että saisimme mahdollisimman paljon yhteisiä yhteisöllisiä ympäristötekoja Oulujärven ympärillä, ja että ihmiset osaisivat ottaa yhteyttä, vinkkaa Kurkela.
Mukaan haetaan kyliä ja muita maaseudun yhteisöjä, joiden kanssa aloitetaan yhteisellä ympäristösuunnittelulla, minkä on tarkoitus johtaa käytännön ympäristötekoihin. Ne voivat liittyä hankkeen tavoit-
teiden mukaisesti esimerkiksi maisemanhoitoon, kylätalojen energiaremontteihin, yhteisöpuutarhoihin, kierrätykseen, jätetaiteeseen ja vesistökunnostuksiin.
- Teot voivat olla suuria tai pieniä, kuten linnunpönttöjen rakennusta tai maisemapeltoja. Paltamossa on toteutettu vieraslajitalkoot eli Paltamon lupiinipäivä. Tällaisia tapahtumia toteutetaan lisää, jotta kyläläisetkin innostuvat mukaan, hän vakuuttaa. Paltamossa Kainuun opistolla Kurkela on päässyt mukaan tekemään perinteistä perunamaata ja hernepenkkiä. Ideointi ja toiminta jatkuu edelleen.
- Esille nousi myös muita ideoita. Esimerkiksi pihalla olevalle hiekka-alueelle voisi perustaa uusniityn ja sinne pääsisi pörriäisiä, pohtii Kurkela.
Lumijoelta lähtöisin olevan Kurkelan kiinnostus luontoon ja ympäristöön lähtee jo lapsuudestaan. Myöhemmin hän on harrastanut myös palstaviljelyä.
- Olen saanut kasvaa mummon kanssa ja touhuta pihalla. Mummo on ollut perheemme viherpeukalo. Häneltä oppi on tullut toiminnan ja yhteisen olemisen kanssa. Olen saanut seurata taimilaatikkoja, kastella pienellä kastelukannulla sekä minut on otettu mukaan
tekemään ja tutkailemaan, hän muistelee.
Kurkela on koulutukseltaan luokanopettaja. Yliopistovuosina kylvettiin myös Kurkelan ympäristötietouden siemen, joka versoi hänelle uuden uran.
- Luokanopettajakoulutuksessa oli yhtenä osiona ekososiaalinen sivistys, eli miten voisimme elää yhden maapallon kantokyvyn rajoissa, ja mitä se tarkoittaa elämän tai koulutuksen kannalta. Teemat olivat kiinnostavia, hän luonnehtii.
Nyt Kurkelan työt tarjoavat mahdollisuuden ohjaukseen ja opastukseen ympäristön hyväksi. Tavoitteena on nostaa
- Jos siltä tuntuu antaa mennä vaan. Kannattaa ottaa nuoruudesta kaikki irti, kun ei tiedä mitä vanhempana jaksaa, hän vinkkaa Nuoren yrittäjän on käytävä pohjalle 4H-yrityskoulutus, jonka voi suorittaa oman paikkakunnan 4H-yhdistyksen kautta tai itsenäisesti verkkokoulutuksena.
Lasse Hinkula
ympäri Oulujärveä
hiiliviisaus, kestävä kehitys ja konkreettiset ympäristöteot kyläyhteisöjen ja maaseutualueiden vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi. Hankeen ympäristöteot toteutetaan joko hankkeen rahoituksella tai kyliä voidaan tukea idean valmistelussa toteutettavaan muotoon ja erillisen rahoituksen hakemisessa.
- Toivon syksylle ja talvelle kyläiltoja, joissa voi istua alas ja miettiä mitkä ovat alueemme parhaat paikat ja mukavat kohteet. Voimme pohtia, mitkä asiat kylällä toimivat hyvin ja olisiko jotain kohentamisen tarvetta. Aiheena luonnon monimuotoisuus, kierrätys ja kestävyys, listaa Kurkela.
Hankkeen toteutusaika jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka. Hanke toimii Paltamon, Puolangan, Vaalan sekä Kajaanin maaseutualueilla. Hankkeen kokonaisbudjetti on 150 000 €, siihen on saatu tukea 80 % Oulujärvi Leader ry:ltä. Kurkela on motivoitunut hanketoimintaan jatkossakin. - Olen tykännyt hanketöistä ja niistä saa erilaisia taitoja ja verkostoja. Vahvuuteni on ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen. Nautin siitä paljon. Yksi askel vie seuraavaan, hän muistuttaa.
Lasse Hinkula
Riku Korhonen kannustaa muitakin nuoria yrittäjyyteen: ”Kannattaa ottaa nuoruudesta kaikki irti, kun ei tiedä mitä vanhempana jaksaa.”
Riku Korhonen on perehtynyt pihatöihin ympäri vuoden ahertamalla kotonaan.
Katri Kurkela osallistuu aktiivisesti kylien tapahtumiin.
Katri Kurkela oli mukana Kainuun opiston kasvimaan kylvämisessä yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Oulujärven
virkistyskäytön alarajan pitkän hellejakson vuoksi
Pitkä hellejakso on haihduttanut vettä Oulujärvestä, ja tällä hetkellä veden pinta on alittanut virkistyskäytön alarajan. Säännösteltyjen järvien virkistyskäytön alarajat ovat suosituksia, joita pyritään noudattamaan.
Kuluvan vuoden kevättulva oli poikkeuksellisen kuiva, ja siitä huolimatta kesäkauden virkistyskäytön alarajat saavutettiin kesäkuussa kaikilla säännöstellyillä järvillä. Kesä on kuitenkin jatkunut lämpimänä, ja järvien pinnat ovat jatkaneet laskuaan.
Runsas haihdunta on laskenut Oulujärven veden pintaa hellejakson aikana noin puoli senttiä vuorokaudessa. Yhdessä Montan voimalaitoksen minimivirtaaman kanssa Oulujärven pinta laskee tällä hetkellä vähintään sentin vuorokaudessa. Lupaehdon mukaiseen kesäkauden alarajaan on Oulujärvessä kuitenkin matkaa vielä noin 90 senttiä.
Järvihaihdunta on samaa suuruusluokkaa myös Kianta- ja Vuokkijärvellä, joten on hyvin mahdollista, että myös näillä järvillä kesäkauden virkistyskäytön alarajat tullaan alittamaan elokuun aikana.
”Oulujoen sekä Emäjoen voimalaitoksilla vettä on tarvittu kesäaikana myös sähköntuotannon tarpeisiin hieman tavanomaista enemmän.
Vesivoima on säätövoimaa, jota hyödynnetään niin spot-markkinalla kuin päivän sisäisillä markkinoilla tasapainoittamaan kysynnän ja muun tuotannon vaihteluita. Nopean säätökyvyn ylläpitäminen tarvitsee myös minimivirtaamaa suurempaa juoksutusta. Tästä johtuen vesivoimaa on hetkittäin jouduttu ajamaan keski-
15.08.2025 Perjantai
määräistä enemmän, mikä sekin on osaltaan laskenut järven pintaa”, sanoo Fortumin säännöstelystä vastaava johtaja Mikael Heikkilä.
Oulujärven kesäkauden tavoitetason alaraja on NN+ 122,50 metriä.
Tämänhetkinen pinnankorkeus on 122.48 metriä. Hyrynsalmen reitillä Kiantajärven pinnankorkeus on NN+ 199,57 metriä, ja kesäkauden tavoitetason alaraja Kiantajärvelle on 199,50 metriä.
Vuokkijärven pinnankorkeus on 188,51 NN+ metriä, ja kesäkauden tavoitetason alaraja on 188,50 metriä.
Turvelauttoja noussut pintaan
Vuokkijärvellä
Pitkän hellajakson aiheuttama veden lämpeneminen on nostanu poikkeuksellisen paljon turvelauttoja pintaan Vuokkijärven alueella.
Turvelautat lähtevät liikkeelle, kun pohjassa maatuvan turpeen muodostama suokaasu nostaa niitä järven pohjasta. Veden kylmetessä kelluvat lautat saattavat myös itsekseen painua takaisin pohjaan.
Vuokkijärven kesäkorkeuksia nostettiin 2,6 metriä vuonna 1964, kun järven sään-
nöstely aloitettiin. Tällöin vesi nousi järven laidoilla olleille soille, ja suoturvetta jäi nykyisen järven pinnan alle. Vuokkijärvellä tehdään veneellä sulan veden aikana säännöllisiä kierroksia, joiden avulla kartoitetaan turvelauttatilannetta. Kuluvan kesän aikana alueelta on myös tullut paljon ilmoituksia turvelautoista, ja niihin on reagoitu mahdollisimman nopeasti. Haastavan tilanteen johdosta Fortum tulee tehostamaan toimintaansa alueella tulevien viikkojen aikana. Turvelautat pyritään hinaamaan Yli-Vuokissa sijaitsevalle varastointialueelle tai kiinnittämään rantaan sellaiseen paikkaan, missä niistä ei aiheudu haittaa virkistyskäytölle.
”Fortum on vastuussa lauttojen aiheuttamasta haitasta säännöstelylupansa perusteella. Mikäli havaitsee vapaana ajelehtivia turvelauttoja tai lauttoja ajautuu mökki- tai kotirantaan, niistä voi ilmoittaa palautelomakkeemme kautta osoitteessa: https://www.fortum.com/fi/ oulujoen-vesiston-vahinkoilmoitus”, Fortumin vesivoiman ympäristöpäällikkö Katri Hämäläinen sanoo.
Fortum Oyj Viestintä
LOPPUKESÄN TARJOUKSIA
EKO PUHALLUSVILLA
Eriste IA 13 kg menekki 2-3 säkkiä/m³. Eko puhallusvillan ostajalle puhalluskone vuokralle veloituksetta! Puhallusvillan asennus lisäeristeeksi on samalla investointi energiatehokkuuteen, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin. Lisäeristäminen myös parantaa asumisen mukavuutta vähentämällä vedontunnetta kotisi sisätiloissa.
Umpisäiliö
OSTAMME SEKÄ MYYMME:
KIERTUEPAIKAT: (olemme parkkipaikalla) timanttisormukset, designkorut, kultakorut, hopeakorut, pöytähopea, kultaharkot, romukulta, romuhopea, kellot, kolikot ja setelit myös Moneta, militaria, arvoesineet ja muut keräilytuotteet.
10:00-10:30 Kuivaniemi Sale
11:00-11:30 Kärkkäinen Ii
12:00-12:30 Yli-Ii Sale
13:15-14:00 Haukipudas tori
14:15-15:00 Pateniemenranta K-Market
15:15-15:45 Talvikangas Sale
16:15-16:45 Kiiminki K-Supermarket
17:15-17:45 Ylikiiminki tori
18:15-18:45 Jääli K-Supermarket
19:15-19:45 Välivainio K-Supermarket
16.08.2025 Lauantai
10:00-10:30 Vaala tori
11:00-11:30 Utajärvi tori
12:00-12:30 Muhos tori
13:00-13:30 Tyrnävä tori
14:00-14:30 Liminka tori
15:00-15:30 Kempele tori
16:00-17:00 Oulu kauppatori
17:15-18:15 Raksila K-Citymarket
18:30-19:30 Kaakkuri K-Citymarket
17.08.2025 Sunnuntai
10:00-11:00 Joutsensilta K-Supermarket
11:30-12:00 Oulunsalo K-Supermarket
12:30-13:00 Lumijoki Sale
13:45-14:30 Ruukki K-Market
15:00-16:30 Raahe Neste Uimahallintie
17:00-17:30 Vihanti SEO
18:30-19:00 Pyhäjoki Neste Yppäri
GreenCare PUUTARHAMULTA 40L
(yksittäin 2,95€/sk) 18,90€ 10€
Rotomon RM 5500
- Erittäin vahva kapselirakenne
SÄÄSTÄYLI30%
- Pitkä tyhjennysväli, vähemmän kustannuksia.
- Matala asennussyvyys, pohja - tuloyhde vain 1280 mm, kokonaiskorkeus 1450 mm.
- Kotimainen takuutuote, 10 vuoden materiaalitakuu 1795€ 5säkkiä (ovh. 2590€)
ICOPAL Kolmiorimakate
ICOPAL PLANO PRO KATTOLAATTA MUSTA 3 m2/pkt nykyaikainen kumibitumikattolaatta. Se on nopeampi ja helpompi asentaa kuin perinteiset kattolaatat, koska siinä ei ole irtirevittävää muovia. Sopii uudis- ja korjausrakentamiseen.
Akkulehtipuhallin/-imuri
TUPLASALAOJAPUTKI SN8 110 mmx6 m /kpl
16,90€
Tarjoukset voimassa elokuun loppuun tai niin kauan kuin tarjouserät riittävät.
Makita DUB187Z 18V LXT runk Tehokas ja hiljainen lehtipuhallin hiiliharjattomalla moottorilla. Laitteessa on imuvarustus. Laite silppuaa imemänsä lehdet, joten ne vievät vähemmän tilaa ja maatuvat nopeammin. Akku ja laturi myydään erikseen.
29,95€ 229€
RAKENNUSTARVIKKEET VAALASTA EDULLISESTI
Kysy myös kuljetuspalveluamme!
SAIMME LISÄÄ KESTOPUUTA, VÄRIT, KOOT JA PITUUDET WWW.K-RAUTA.FI/VAALA.
KYSY MYÖS MUITA TARVIKKEITA.
MEILTÄ MYÖS KAIDEPUU
45x120x4500 ruskea
2925
(6,50/jm) / kpl
JACKOFOAM XPS
50x565x2385
1195
WECKMAN TERÄSKATTEET KAUTTAMME. KYSY TARJOUS. HETI VARASTOSTA PÄTKÄPELLIT
W-20R/1100
PREMIUM ANTRASIITTI
varastopituus 3000 mm.
895 / m2
MUSTA KATTOPELTI
pituuksissa 2550 ja 3000mm
995 / m2
MEILTÄ MYÖS HARJA- JA PÄÄTYLISTAT MUKAAN.
(30 pv. alin 17,81) / levy
JITA RUMPUPUTKET VARASTOSTA EDULLISESTI
BCE-PERUSTUSPILARIT HETI VARASTOSTA
Helppo ja edullinen perustus, TP-sarjan kantavuus 1600kg per pilari, varastokorkeudet 200-600mm 10 cm välein. ALKAEN
5150 / kpl
RUMPUPUTKI 110x6000 SN8
1490 / kpl
(myös salaojaputkena)
RUMPUPUTKI
29. / kpl 160x6000 SN4 (30 pv. alin 35,95)
Varastokoot 11540/1000mm saakka, myös 8-metriset.
KYSY TARKEMMIN, VARASTOSALDOT ELÄÄ KOKO AJAN.
K-RAUTA VAALA
Vaalantie 4, 91700 Vaala. P. 010 422 2420. Avoinna: ma-pe 8-17, la 9-14 (1.9. alkaen 9-13).
Teija ja Nico Seppänen vaalivat juhannushääperinnettä
Juhannuslauantaina kuului kaksi kertaa "tahdon", kun tuore Seppästen perhe Teija ja Nico toteuttivat unelman juhannushäistä kymmenien läheisten juhlavieraiden kera Ristijärven perinteisessä puukirkossa.
- Juhannushäät ovat jännitysmomentti, koska ihmisillä on omia lomasuunnitelmia.
Meillä oli kyllä innostuneita vieraita tulossa. Suunnittelimme, että mennään ensiksi naimisiin ja sitten siirrymme nauttimaan juhannuksesta yhdessä perinteiseen tapaan, saunaa ja paljua hyvän seuran kanssa, kuvailee morsian Teija Seppänen häiden suunnittelua.
Pariskunnalla oli ollut tapana toteuttaa yhteistä juhannuksen viettoa ystäviensä kanssa Ristijärvellä oman kodin rauhassa jo monta kertaa aiemminkin, joten juhannushäät vaikuttivat sopivalta jatkumolta.
- Juhannushäät ovat perinteisiä, joten tämä juhannus tuntui hyvältä ajatukselta. Pysyypähän hääpäiväkin nyt mielessä, sulhanen Nico Seppänen naurahtaa.
Häitä edeltäviin päiviin kuului runsaasti valmisteluja ja viimeinen keskittyminen itse vihkimiseen tiivistyi häitä edeltävänä päivänä.
- Silloin häiden harjoituksissa sitten tuntui, että nyt mennään, muistelee Nico. Vihkipappina toimi Teijan kummitäti Marjatta Leinonen. Häiden valmisteluissa ja toteutuksissa oli mukana kymmeniä läheisiä ja itse juhlapäivääkin suosi lämmin kesäinen sää.
Hääpari oli tyytyväinen hääjuhlintaan, jota oli valmisteltu nelisen kuukautta helmikuusta alkaen. Seppäsillä on yhteisten vuosien aikana ollut yhteinen suunta avioliitosta, mutta varsinaista kosintaa morsian sai odotella tämän vuoden alkuun.
- Kun kävelimme korukauppojen ohi, Nico kyselikin usein, että joko nyt. Vihdoin uudenvuoden aikaan polvi meni maahan, paljastaa Teija.
Tuoreen avioparin elämä jatkuu uomillaan kotona Ristijärvellä kaukana kaupunkien melskeestä. Perheeseen kuuluu myös yksi lapsi. Kainuu ja oma maaseudun rauha on ollut sekä Teijalle että Nicolle tärkeää.
- Kainuussa ovat vaaramaisemat ja luonto lähellä. Ihmisillä on talkoohenkeä. Täällä metsän keskellä on hyvä elää, Nico tiivistää.
- Täällä ovat myös tarvittavat palvelut lähellä, muistuttaa Teija.
Molempien puolisoiden elämään kuuluvat opiskeluvuodet Kainuun ulkopuolella, mutta palaaminen kotiseuduille on ollut molemmille vaihtoehtona. Nicon juuret juontavat Vaalaan.
- Vaalassa tuli vietettyä aikaa parikymppiseksi. Maatilan poikana olen kasvanut ja oppinut maatilan töitä. Kävin Ylivieskassa ja sieltä sitten matka jatkui tänne Ristijärvelle, Nico kertaa.
Teija vietti useita kouluvuosiaan Paltamossa, kunnes jatkoi opiskelujen ja töiden perässä maailmalle.
- Pahimmat teinivuodet muistaa Paltamosta parhaiten. Parasta oli kylillä rymyäminen kavereiden kanssa. Silloin oli vielä kulttuuria olla nuorten kesken ulkona, en tiedä onko niin enää, pohtii Teija.
Välivuoden jälkeen Teijan matka jatkui opiskelemaan lähihoitajaksi Kokkolaan. Kainuuseen palaaminen oli toiveissa.
- Tulin ensin Sotkamoon, koska ajattelin, että suuremman kaupungin jälkeen Sotkamo voisi olla sopivan kokoinen. Matka jatkuikin siitä takaisin Kontiomäkeen Paltamoon. Kun etsin omakotitaloa, sopiva löytyi Ristijärveltä, Teija muistelee.
Nico ja Teija kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa Kainuussa. Ensitapaaminen sijoittuu Hyrynsalmen soille ja jalkapallopelien lomaan.
- Olin eronnut pitkästä parisuhteesta ja elin kivaa ke-
sää 2018. Silloin vihdoinkin pääsin suopotkupallokisoihin, josta sitten löytyikin tämä suoteemainen herrasmies, tunnelmoi Teija.
Juhannushäät olivat yksi merkittävä askel Teijan ja Nicon yhteisessä elämässä. Yhteisen arjen ylä- ja alamäkiä heille on ehtinyt kertyä vuosia. Seitsemän vuoden jälkeen ensitapaamisesta pariskunnalta kysyttäessä pitkän ja kestävän parisuhteensa vahvuuksista, vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä.
- Avoimuus, Nico tiivistää. - Täytyy olla ymmärrystä. Sopu vaatii ymmärrystä ja parisuhde armollisuutta, jatkaa Teija.
Lasse Hinkula
Nico ja Teija Seppäselle yhteinen merkittävä paikka on Ristijärven vanhan sillan seutu ja jokimaisema. Vihkimisen jälkeen hääpari hurautti mutkan siellä tunnelmoimassa.
Anastasia Aution, Anne Heikkisen ja Maire Komulaisen uudessa Sielun sopukoissa -illassa annetaan jokaiselle tilaa luoda vapaasti, nautiskella herkullista ruokaa ja syvärentoutua ohjatusti. Illan ohjelmaan kuuluvat ohjattu kukkapaja, maittavaa ruokaa ja syvärentouttava äänimaljamatka.
- Olen jo vuosien ajan haaveillut hyvinvointiin liittyvien tapahtumien järjestämisestä yhdessä muiden yrittäjien kanssa ja Sielun sopukoissa -ilta on askel kohti sitä. Haluan, että meillä täällä Paltamossa olisi uusia ja erilaisia tapahtumia, jotka piristävät meidän kaikkien arkea, pitävät kylää elinvoimaisena ja houkuttelevat myös kau -
empaakin tulijoita tulemaan tänne, kertoo Komulainen. Komulaisen yritys Hieronta MaiKo tarjoaa klassista hierontaa, intialaista päähierontaa, purentalihashierontaa, kuumakivihierontaa, äänimaljahierontaa ja sointukylpyjä ryhmille. Oma hoitohuone sijaitsee Kotolinnassa Kiehimänjoen varressa, mutta sointukylpyjä hän on järjestänyt Kotolinnan lisäksi myös Paltamon Pappilassa, Vaalassa, sekä yrityksien omissa tiloissa ja yksityisissä tapahtumissa myös asiakkaiden kotona. Maire on halunnut panostaa sointukylpyihin niin, että kaikki tarvittavat välineet äänimaljoista ja muista hoitavista soittimista joogamattoihin, tyynyihin ja peittoihin
löytyvät häneltä jopa yli 30 hengelle.
Autio on ollut töissä Lamingon kukka ja hautauspalvelussa kuluvasta kesästä alkaen Floristin työ on intohimo ja hän nauttii ihmisten auttamisesta kukkien kautta niin elämän iloissa kuin suruissa. - Nautin uuden oppimisesta on mukavaa palvella kyläläisiä. Rytmi pienessä pitäjässä on erilaista kuin Oulussa, jossa tein aiemmin useamman vuoden töitä kukkakaupassa, Autio kuvailee. Autio on haaveillut kukkapajojen järjestämisestä. Sielun sopukoissa -illassa Anastasia pitää ensimmäisenä kimpunsidonta -pajan, jossa luovuus pääsee eloon. Autio opastaa näyttämällä esimerkkiä, kuin-
ka kimppu sidotaan, jonka jälkeen jokainen saa loihtia itselleen kimpun kotiin vietäväksi. Luonto- ja pitopalvelu yritystä pyörittävä Anne Heikkinen aloitti toimintansa keväällä 2023, yrityksen nimeksi valikoitui LuovaLuonto. Idea yritykseen lähti halusta yhdistää rakkaat harrastukset; luonto, ruuanlaitto ja käsillä tekeminen. Anne tuottaa erilaisia jalosteita muun muassa sienistä, marjoista ja villiyrteistä.
- Uuralla sijaitsee pieni myymälä, jonne voi tulla ostoksille erikseen sovittuna aikana. Alkuperäinen ajatus maastoruokailupalvelusta on paisunut vähitellen pitopalveluksi, jossa luonnontuotteet ja omat jalosteet ovat pääosas-
voimansa
sa, vaihteluksi tavanomaisiin tarjoiluihin, taustoittaa Heikkinen.
Tapahtuman järjestäjät ovat avoimia yhteistyöhön muiden yrittäjien kanssa ja toivovat, että eri alojen yrittäjät olisivat rohkeasti heihin yhteydessä yhteistyön merkeissä.
- Haluamme jatkoa tulevan illan lisäksi ja ajatukset ovat jo joulun ajassa, jolloin voisi olla kranssipajaa, jouluisia herkkuja ja sointukylpyä ja kenties muutakin toimintaa. Vain mielikuvitus on rajana, tiivistää Komulainen.
Lasse Hinkula Maire Komulainen palasi ja perusti yrityksensä 2022. Kuva: Maire Komulainen.
Vihkimisen jälkeen romanttinen hetki Ristijärven historiallisissa maisemissa.
Paikallinen hammaslääkäriasema haluaa säilyttää itsenäisyytensä
Vuonna 2002 perustettu hammaslääkäriasema Iloiset Hampaat Oy toimii Muhoksen Jussilantiellä. Kyseessä on yksityinen hammashoitola, joka on halunnut säilyttää itsenäisyytensä ketjuuntumatta suurempiin toimijoihin. Omistaja Anni Alakylmäsen mukaan tämä on mahdollistanut joustavan ja asiakaslähtöisen toiminnan jo 23 vuoden ajan. Hoitolassa toimii hammaslääkärinä Henriikka Korhonen, joka on työskennellyt asemalla vuodesta 2009 lähtien. Hammaslääkärikoulutus on Suomessa viisi ja puoli vuotta pitkä, ja sen kaksi ensimmäistä vuotta ovat yhteisiä muun lääkärikoulutuksen kanssa, jonka jälkeen opinnot eriytyvät. Suomessa on tällä hetkellä noin 4500 hammaslääkäriä, ja vuosittain valmistuu 100–200 uutta ammattilaista suurimmista yliopistoista. Iloiset Hampaat -asemalla tehdään hampaiden perushoitoa, paikkausta ja juurihoitoa. Käytössä ovat modernit muovipaikat. Ajan saa vastaanotolle nopeasti, ja vuosittainen kävijämäärä on noin 700 asiakasta, mikä tarkoittaa päivittäin 10–20 potilasta. Vastaanottoajat vaihtelevat päivä- ja ilta-aikojen välillä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiakkaat tulevat Muhoksen lisäksi lähikunnista, Oulusta ja Vaalasta saakka. Hoi-
Anni Alakylmänen ja Henriikka Korhonen. dettavat ovat aikuisia, nuorista vanhuksiin. Lasten hammashoito kuuluu julkisen sektorin piiriin ja on heille maksutonta. Iloiset Hampaat on ainoa yksityinen hammashoitola Oulujokivarressa, joka on edelleen toiminnassa. Henriikka Korhonen toimii yleishammaslääkärinä ja Anni Alakylmänen monipuolisessa avustavassa roolissa. Vaikka työterveyshammashoitoa ei ole tarjolla, E-passia voi
käyttää maksuvälineenä, ja yksityinen hoito kuuluu myös Kelan korvausten piiriin omavastuulla. Hoitola toimii joustavasti potilastilanteen mukaan. Lomat pidetään useassa osassa, mutta puhelinvastaaja palvelee myös lomien aikana, ilmoittaen seuraavan ajan, jolloin hoitola on auki. Iloisten Hampaiden asiakkaiden suunterveys on yleisesti hyvä, ja tarkastukset pyritään teke-
Tenori Jyrki Anttila konsertoi Muhoksella ja Paltamossa
Pro Finlandia -mitalilla palkittu tenori Jyrki Anttila laulaa huippusuositun Lauantain toivotut-konsertit Paltamon Paltalinnassa ja Muhoksen Koivu ja tähti -salissa. Konserttiin on koottu kaikki rakkaimmat laulut vuosikymmenten varrelta.
- Tämä Lauantain toivotut -kiertue on tämän vuoden pääkiertue ja se tavoittaa koko Suomen 60 konsertillaan. Lauantain toivotut ovat lapsuuteni musiikkia. Silloin ennen tehtiin melodista musiikkia, jossa laulajalta vaaditaan taitoja, kuvailee Anttila.
Toivottuja lauluja ovat muun muassa Niin paljon kuuluu rakkauteen, Nuoruusmuistoja, Kertokaa se hänelle, Romanssi, Äänisen aallot, Delilah, Kielletyt leikit, Mamma ja Hopeinen kuu. Oulussa syntyneelle Anttilalle nämä laulut ovat matkanneet mukana elämän läpi.
- Erityisesti vuodet 1972–1991 Kempeleessä ovat jääneet mukavasti mieleen sielun syövereihin. Minulla oli mukava lapsuus normaalissa perheessä, jossa aloitin laulamisen kolmevuotiaana. Meille opetettiin tekemään töitä, olemaan ahkeria ja kunnioittamaan toisia ihmisiä, hän muistelee.
Lauantain toivotut -kiertueella Anttilaa konserteissa säestävät Anu Kosonen pianol-
la ja Petri Ikkelä harmonikalla. Konsertissa kuullaan myös heidän soittamana legendaarinen Säkkijärven polkka. - Anu Kososen kanssa olemme tunteneet jo Ilmajoen musiikkijuhlilta lähtien ja yhteistyötä on kertynyt noin 20 vuotta, kertoo Anttila.
Anttila on toiminut Ilmajoen musiikkijuhlien taiteellisena johtajana vuosina 2010–2014 sekä Lohjan tenoripäivien taiteellisena johtajana vuosina 2007–2012. Anttila on laulanut Ilmajoen musiikkijuhlilla useita rooleja, joista viimeisin oli Kekkosen rooli.
- Kekkosen roolin lauloin kaljuna kaikki hiukset pois. Hän oli lapsuuteni idoli, joten rooli oli mukava tehdä, Anttila hehkuttaa.
Anttila on toiminut Suomen Kansallisoopperan päätenorisolistina vuosina 1998–2022. Hän on vieraillut Saksassa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Japanissa, Tanskassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa. Anttilalla on kokemuksia lukuisista konserttipaikoista ja kanssataiteilijoista.
- Akustisesti Tampere-talon suuri sali on ollut paras. Jaakko Ryhäsen, Jorma Hynnisen ja Soile Isokosken kanssa oli siellä huikea projekti, jota Etelä-Suomen lehdet hehkuttivat. Teoksista Wagnerin Valkyyria-oopperan Siegmundin
mään vuosittain. Pienet yksityiset hammaslääkäriasemat ovat viime aikoina säilyneet hyvin, osin julkisen sektorin resurssipulan vuoksi. Kysyttäessä mahdollisesta laajentumisesta, vastaus on varovaisen myönteinen –ehkä tulevaisuudessa mukaan voisi tulla myös erikoishammaslääkäri ajoittain.
Eero Aitta
Kolumni
Timo Soinistako kepun pelastaja?
Entinen SMPn puoluesihterri, Perussuomalaisten johtaja ja Sinisen tulevaisuuden taustavoima halajaa edelleen politiikkaan. Nyt kepun vahvaksi mieheksi. SMPn puoluesihteerinä Soini oli puolueen ollessa alamaissa. Vain yksi kansanedustaja ja puolueen tarina päätyi konkurssiin. Puoluekin voi mennä taloudelliseen konkurssiin. Soini muutaman muun kaverin kanssa perusti uuden puolueen, Perussuomalaiset. Senkin taival alkoi kitkutellen. Soini löysi rasismin, se veti. Mannekiiniksi nostettiin Helsingistä entinen showpainija ja nyrkkeilijä Tony Halme. Hänen törkeät ulkomaalaisvastaiset puheet nostivat Halmeen Helsingistä ja Soinin Uudeltamaalta eduskuntaan.
Varsinaiset juhlat Ps piti 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa. Tuli ”jytkyt”. Ensimmäisen jytkyn jälkeen
Soini ei uskaltanut lähteä hallitukseen. Toisella kerralla halu oli jo niin kova, että Juha Sipilän porvarihallitukseen mentiin.
Anu Kosonen, Jyrki Anttila ja Petri Ikkelä saapuvat Muhokselle ja Paltamoon Lauantain toivotut -konserttikiertueellaan. rooli on kolahtanut eniten. Se on ollut unelmamusiikkiani, taustoittaa Anttila.
Anttila viihtyy myös pienemmillä paikkakunnilla ja tahtoo kohdata ihmisiä kiertueensa lomassa.
- Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, kun konsertteja tuodaan pienemmille paikoille. Ei tarvitse aina lähteä kaupunkiin ajelemaan. Hoidan itse lippujen ja väliajan myyntiä sekä tykkään jutella ihmisten kanssa ja parantaa maailmaa. Usein jää etäiseksi, jos on vain lavalla, hän muistuttaa.
Jyrki Anttilan omistama yritys Operart Oy täyttää tänä
vuonna 20 vuotta ja yritys on työllistänyt tuona aikana satoja suomalaisia taiteilijoita ilman valtion avustuksia ja kulttuuritukia. Tulevan vuoden helmikuussa käynnistyy Anttilan 60-vuotisjuhlakiertue Oulusta.
- Meillä on pieni orkesteri, jolla toteutamme laulujemme parhaimmistoa vuosien varrelta. Luvassa on oopperasta viihteeseen, paljastaa Anttila. Ennakkolippujen ostopaikat ovat Paltamossa Kipa-Kirjakauppa ja Muhoksella Pietan Puoti.
Lasse Hinkula
Soini ajatteli enemmän itseään kuin puoluetta. Persuilla oli oikeus ottaa valtiovarainministerin paikka. Soini väisti vastuun ja meni ulkoministeriksi. Pääsi reissaamaan mailmalla. Parhaiten Soinin ”saavutuksista” muistetaan kiihkouskovaisten rukousaamiaisilla vierailut USAssa. Tänäänkin
Soini ulkopolitiikassa ”ymmärretään” Israelia, kun se teurastaa lapsia ja naisia Gasassa.
Sipilän hallitukseen meno oli perussuomalaisille kallis harjoitus. Parissa vuodessa kannatus putosi puoleen. Puolueen jäsenistö regoi. Jussi Halla-Aho ilmoittautui puheenjohtaehdokkaaksi. Soini ei uskaltanut ottaa haastetta vastaan. Sijaiskärsijäksi ja puheenjohtajaehdokkaaksi Soini valitsi kansanedustaja Sampo Terhon. Hänelle tehtiin ministerin paikka, jotta tuntuisi uskottavammalta. Terho hävisi selvästi Halla-Aholle. Persuilla on jokaisella puolueen jäsenellä puoluekokouksessa äänioikeus. Muissa puoleissa erikseen valitut edustajat tekevät puoluekokouksessa päätökset. Persujen demokraattinen hallintotapa koitui Soinin tappioksi. Soinin ulkoministerin paikka oli vaarassa. Hän keksi lähteä Perussuomalaisista parinkymmenen muun kansanedustajan kanssa ja perustaa uuden puolueen, Sinisen tulevaisuuden. Siitä
tulikin hallituspuolue kepun ja kokooomuksen tuella. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Sinisestä tulevaisuudesta tuli sen ensimmäisissä vaaleissa samalla myös menneisyys. Soini jälleen jänisti ja pani muiden hänen mukaansa lähteneiden kansanedustajien poliittisen tulevaisuuden murskaksi. Siniset eivät saaneet yhtään kansanedustajaa, vaikka ehdolla oli parikymmentä silloista kansanedustajaa ja monta istuvaa ministeriä. Ministeriaikana Soini rehenteli, että hänellä on runsaasti kysyntää työmarkkinoilla, sekä kotimaassa että ulkomailla. Kysyntää ei ole ollutkaan. Soini on jo kuusi vuotta nostanut kansanedustajien ”sopeutumisrahaa”. Entisille jo uransa lopettaneille kansanedustajille maksettavaa toimeentulotukea. Siinä on eri säännöt kuin oikeilla köyhillä toimeentulotukea saadakseen. Sopeutumisrahan saajilla voi olla varallisuutta vaikka kuinka paljon, toimiva yritys mikä tahkoaa rahaa ja silti tuki maksetaan.
Jos oikea köyhä saa mummoltaan 100 euroa syntymäpäivälahjaksi pankkitilille, sosiaalitäti vähentää saman verran toimeentulotukea.
Soini haaveili viime europarlamenttivaaleissa ehdokkuutta. Haaveita lienee ollut Kristillisdemokraattien listoille. ”Proknoosit” osoittivat, ettei läpimenomahdollisuuksia ollut. Vaalit jäivät kokeilematta. Nyt Soini pääsi julkisuuteen, kun hän haaveili ehdokkuudesta tulevissa eduskuntavaaleissa kepun listoilta. Kommunisteita kepuun lahjoitettu puoluesihteeri jo toivotti tervetulleeksi.
Soini ei myy nahkaansa halvalla. Jos hän tulisi valituksi, hallitukseenkin pitäisi päästä. Mitä ajattelevat ne sadat tulevat kepun eduskuntavaaliehdokkaat, jotka lähes kaikki uskovat tulevansa valituiksi ja myöhemmin myös ministereiksi. Ei Soinin ”sivurekrytointi” heitä ilahduta. Soinin valinta olisi joltakin peruskepulaiselta pois. Antti Kaikkonen on johtanut kepua mallikkaasti. Hän ei ole juuri asioihin ottanut kantaa. Pysynyt ympäripyöreänä. Soini ottaminen ehdokkaaksi samaan vaalipiiriin olisi kannanotto. Kepulle kelpaa kuka tahansa.
Toivo J. Kanninen
Säräisniemen kaunis kirkko ja kellotapuli 13.7. Kuva Tuula Karjalainen
Messun kolehti paikalliseen partiotoimintaan
Kauniina kesäsunnuntaina 13.7. Säräisniemen kirkon kellot kutsuivat kuulijoita messuun, jonka Vaalan aluekappalainen Jaakko Nuutila toimitti. Kanttori Taru Ängeslevä huolehti musiikista ja suntioina toimivat Raimo Karppinen ja Petri Oulujärvi. Markku Karjalainen luki päivän tekstit ja diakoni Tuula Karjalainen avusti ehtoollisen jakamisessa.
Päivän aiheena oli Armahtakaa! Raamatun tekstit puhuivat siitä, miten Jumala armahti ihmisiä, kun he katuvaisina kääntyivät Hänen puoleensa. - Armo on kristinuskon keskeinen sanoma. Kaiken kattona on rakastava, anteeksiantava Jumala, Nuutila saarnasi.
- Laki on annettu Mooseksen kautta, mutta armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta. Armo on rakkauden osoittamista sellaiselle, joka ei sitä ansaitse. Armoa ei voi maksaa takai-
sin, ja armo, jota Jeesus osoitti meille, maksoi Hänen henkensä.
- Emme pelastu hyvien tekojemme avulla, vaan Jeesuksen sovitustyön kautta. Armon vastaanottaminen tarkoittaa oman inhimillisyyden myöntämistä ja nöyryyttä Jumalan kasvojen edessä. Hyvät teot eivät pelasta, mutta pelastettuina teemme myös hyviä tekoja, Nuutila valaisi opetustaan. Kolehti kerättiin paikkakunnan partiolippukunnalle Vaalassa tehtävään perhepartiotoimintaan. Messun päätyttyä Nuutila ja Ängeslevä kiirehtivät Utajärvelle toimittaakseen messun myös siellä. Leppoisa sunnuntain rauha sai kuitenkin osan messuvieraista jäämään pidemmäksi aikaa kirkkoon vaihtamaan kuulumisia.
Tuula Karjalainen
Kappalainen Jaakko Nuutila toimitti messun Säräisniemen kirkossa 13.7. Avustajana toimi diakoni Tuula Karjalainen. Kuva Markku Karjalainen
Paltamon Jyry Kalajoen Hiekkafutiksessa
Perinteiseen tapaan Paltamon Jyry osallistui Kalajoen Hiekoilla Beachfutiksen Finnish Open- turnaukseen 13.–14.6. Alkulohkoa kaavailtiin tasaiseksi edellisvuosina pudotuspeleissä nähtyjen joukkueiden vuoksi.
Perjantain ensimmäisessä ottelussa Jyry sai vastaan FC Ruukku - joukkueen. Vastustajan nuoret kollit loivat kovaa painetta Jyrylle, mutta toisella puoliskolla Jyry iski, Juho Pekkalan loistokaan puolenvaihdon Arhi Juvoselle, joka iski pomminvarmasti maaliin. Valitettavasti muutama minuutti tästä vastustaja iski 1-1 tasoitusmaalin vapaapotkusta, joka pomppasi hiekan kautta maaliin. Tämä jäi ottelun lopputulokseksi. Perjantain toisessa alkulohkopelissä, Jyry sisuuntui ja iski maaleja liukuhihnalta Patinoituneita Runoilijoita vastaan. Lopulta ottelu päättyi 7-1 Jyrylle, jossa maalintekijöinä Juho Pekkala 2, Tuomo Leinonen 2, Arhi Juvonen 1, Pasi Karjalainen
1, ja Olli-Veikko Leinonen 1. Lauantaiaamuna varmistaakseen jatkoon pääsyn Jyry lähti hakemaan vähintään tasapeliä lohkon kärkikamppailussa Onhan meillä lenheetiäjoukkuetta vastaan. Jyry aloitti vahvasti, siirtyen heti johtoon Tuomo Leinosen vasurin yläkulmalaukauksella. Tilanteita riitti molempiin päihin, mutta Oml-joukkue oli vahva viimeistelyssä, ja siirtyi nopealla tahdilla 1-3 johtoon. Jyrylle siunautui runsaasti maalipaikkoja läpiajoista, vapareihin mutta ruuti oli märkää, eikä lisämaaleja enää syntynyt. Lopulta Jyryn 4 pistettä riitti vain 3 sijaan, sillä Ruukku oli voittanut oman pelissä 9-0, ja ansaitsi jatkopaikkansa paremmalla maalierolla.
Näin ollen harvinaisesti Jyry jäi alkulohkoon, mutta toisaalta pääsi keskittymään Petankin heittoon. Jyryn jokavuotisessa turnauksessa tällä kertaa tasoerot olivat suuria, ja Miika Kyllönen hallitsi suvereenisti alusta loppuun. Vain
Petankkiturnauksen voittaja Miika Kyllönen
Ari ”Ööki” Kovalaiselta.
muutama heittäjä pystyi antamaan painetta tämän vuoden mestarille.
Turnauksessa edellä mainittujen lisäksi mukana olivat Ari Kovalainen, Risto Leino-
nen, Niko Shnoro, Olli Oika-
Paltamon Jyry jälleen
finaaliin suofutiksen sekasarjassa
Paltamon Jyry osallistui perinteiseen tapaan Hyrynsalmella 11.7–12.7. suofutikseen puolustaen viimevuotista MM-kultaansa sekasarjassa. Sekasarjassa pelaa miehet ja naiset, ja naisia täytyy olla kentällä vähintään kaksi kappaletta koko ajan. Perjantaina Jyrylla alkulohkossa vastaan asettui ensin FC Panitkosnaitkos, upottavasta suosta huolimatta Jyry kampesi 1-0 voiton Tuomo Leinosen maalilla.
Toisessa pelissä vastaan asettui Bembölen Puujalat, samalla upottavalla suolla. Jyry loi maalipaikkoja tiuhaan, mutta viimeistelyssä oli parantamisen varaa, ottelu päättyi 0-0. Perjantain viimeisessä ottelussa vastaan tuli FC Kuka Ajaa???, josta odotettiin kiivasta taistelua, sillä vastustajalla pelasi entisiä Jyryläisiä. Kaikkien hämmästykseksi Jyry painosti koko pelin, ja voitti vakuuttavasti 3-0, maalintekijöinä Olli Oikarinen, Kristian Leinonen ja Mirka Hakkarainen.
Lauantaiaamun peleihin Jyry lähti varmistelemaan lohkovoittoa ja hyviä jatkope-
lipaikkoja. Ensin vastassa oli AC Geosyntiset. Jyry aloitti väkevästi, vastustaja onnistui tekemään yhden lohtumaalin, Jyryn viedessä pelin 3-1, maalintekijöinä Esa Leinonen, Henna Kemppainen ja Kristian Leinonen. Viimeisessä lohkopelissä vastassa oli Kicking Chicks, kovalla kentällä vastustaja jäi Jyryn jalkoihin, ja lopputulos 2-0 maalintekijöinä Kristian Leinonen ja Tuomo Leinonen.
Jyry varmisti lohkovoitolla pääsyn 16 parhaanjoukkoon, ja edessä oli 3 tunnin valmistautuminen helteisessä säässä, mutta Jyry selvisi siitä yllättävän hyvin. Pudotuspeleissä ensin vastaan asettui FC Sulttaanit, jälleen Jyry vei peliä, ja otti helpohkon voiton 3-0, maalientekijöinä Tuomo Leinonen kahdesti ja Henna Kemppainen. Seuraava ottelu puolivälierässä oli Pitskun Sportti Nelinkontin joukkuetta vastaan, peli oli erittäin tasaista vääntöä, molemmat saivat tukunmaalipaikkoja, mutta ottelu päättyi 0-0. Tästä seurasi rangaistuspotkut kolmella vetäjällä. Kun Jyryläisistä Olli
Oikarinen ja Tuomo Leinonen onnistuivat, ja Risto Leinonen Jyryn maalissa torjui kaksi pilkkua, Jyry selvitti tiensä mitalipeleihin pilkuin 2-1. Välierässä vastaan tuli viimevuodelta tuttu välierävastus, KÄPS Ylikiimingistä. Odotettavissa oli tiukka ja tulikuuma vääntö kuten edellisenä vuonna. Sama kaava jatkui, ja Tuomo Leinonen iski Jyryn 1-0 johtoon pitkän ja liejuisen kuljetuksen päätteeksi. Jyry keskittyi tästä lähtien varmistamaan johtonsa, pitämällä palloa ja uuvuttamalla vastustaja pelaajia liejussa kaksinkamppailuun. Taktiikka toimi, ja Jyry selvitti tiensä 3. vuonna putkeen MM-finaaliin, tällä kertaa hallitsevana maailmanmestarina. Finaalissa 1 kentällä vastaan tuli hurjassa vireessä ollut Polyteknikkojen Raittiusseura. Jyry sai heti alkuun maalipaikan, mutta viimeistely ontui. Tämän jälkeen ote siirtyi PoRa:lle, jonka vahvat pelaajat pääsivät laukomaan kertatoisensa jälkeen, Jyryn maalivahdin ollessa lähes jumissa mudassa. Risto esit-
tikin muutaman yleisöä mykistäneen torjunnan, kunnes yksi laukauksista meni tolpan juuresta sisään. Jyry lähti tappiolla toiselle puoliskolle, mutta ei onnistunut saamaan kuin muutamia kelpo laukauksia mutapäässä seisoneelle maalivahdille. PoRa viimeisteli vastahyökkäyksestä 2-0 loppulukemat, ja Jyryllä oli tällä kertaa tyytyminen MM-hopeaan. Miesten harrastesarjassa Paltamolainen VaPa selviytyi myös finaaliin ensimmäistä kertaa. Tulos oli valitettavasti sama kuin Jyryllä, MM-hopea. Edellä mainittujen Jyryläisten lisäksi joukkueessa pelasivat Ari Kovalainen, Kari Kovalainen, Juho Pekkala, Lauri Koivuaho, Janne Salonen, Miikka Lönnqvist, Antti Huusko ja Jesperi Hakkarainen, Juho Leinonen, Noora Leinonen, Mari Leinonen, Enja Mikkonen, Anniina Horto-Lönnqvist ja Sanni Tiisijärvi. Pelaajien lisäksi kunniamaininta Jyryn mukana kulkevalle suurelle kannattajaja huoltojoukoille!
vastaanottaa palkinnon
rinen, Juho-Pekka Leinonen, Juho Leinonen, Vili-Heikki Leinonen, ja sekä Managerilegenda Kari Leinonen. Tuomo Leinonen
Paltamon Jyryn joukkue sai nauttia pelin hurmasta ja lataus riitti tänä vuonna MM-hopeaan. Kuvaaja Hannu Mustonen
Vuoden 2025 Eino Leinoksi valittiin kirjailija Anni Niskanen
Tämän vuoden Eino Leinoksi valittiin paltamolaissyntyinen kirjailija Anni Niskanen. Valinta julkistettiin Eino Leinon päivän yhteislaulutilaisuudessa 6.7. Paltamon kesäteatterilla. Perusteiksi valinnalle mainittiin Niskasen toimiminen esimerkkinä nuorten kirjoitusharrastukseen rohkaisemisessa, sekä ammattimainen ote kirjoittamisessa, mikä johti heti uran alussa kirjasarjan kirjoittamiseen.
- Olen onnistunut kustannussopimuksen saamisessa ja kirjojen julkaisemisessa nuorena, mikä voi olla nuorille hyvä kannustava esimerkki, toteaa Niskanen.
Ammattimainen kirjailijan ote näkyy erityisesti työn päätoimisuudessa ja tuotteliaisuudessa.
- Teen kirjailijan työtä päätyönäni. Julkaisutahti on kova ja aikataulu tiukka. Kirjoitan aika valmista tekstiä, joten editointikierroksia kustannustoimittajan kanssa on vähemmän, hän taustoittaa.
Eino Leino -valinnan perusteena, hänen katsotaan tuovan myönteisesti esille paltamolaisia juuriaan muualla asuvana kirjoittajana.
- Paltamo ja Kainuu ovat minulle hyvin tärkeitä. Identifioidun vahvasti kainuulaiseksi. Kainuussa on perhe, sukua ja kavereita, joten käyn siellä usein. Minulla on edel-
leen kainuulaista murretta, mikä herättää huomiota. Jaan sosiaalisessa mediassa kuvia Paltamosta ja kirjailijaprofiilissani pitää olla Paltamosta maininta. Kun joku ottaa kirjani käteen tai tutustuu verkkosivuihini, minulle on tärkeää, että paltamolaisuus on niissä mainittu, tiivistää Niskanen. Niskanen opiskeli Kajaanissa ja Mikkelissä, jossa hän asui avopuolisonsa kanssa. He muuttivat Virolahdelle vuonna 2019 ja se oli samalla käännekohta kirjailijan uran alkuun. Tuolloin myös Lehmuslahti-kirjasarjan elämä sai syntynsä. - Elän koko ajan toinen jalka Lehmuslahdella. Vironlahti toimii minulle Lehmuslahden esikuvana. Tiet, kaupat, maisemat ja melkein kaikki ovat mukana Lehmuslahdella. Kun kävelen Virolahdella, liikun Lehmuslahdella. Se on aika jännittävää, kun ideoita tulee vastaan. Mietin voisiko täällä olla joku hahmo ja mitä se tekisi, paljastaa Niskanen. Niskasen esikoisromaani Hunajaa ja houkutuksia julkaistiin keväällä 2024 ja se aloitti Tammen kustantaman Lehmuslahti-sarjan. Syksyllä 2024 ilmestyi myös teos Vipinää ja villasukkia. Sarjan kolmas osa Kuohuja ja kissankelloja ilmestyi heinäkuun 2025 alussa. Kaikista teoksista voi tunnistaa viitteitä Virolahdelle ja osin teosten hahmoihin.
Vuonna 1996 syntynyt Anni Niskanen innostaa nuoria kirjallisuuden pariin omalla aktiivisella tuotannollaan ja toiminnallaan. Kuva Anni Niskasen arkistosta.
- En käy vuoropuheluja hahmojen kanssa. Minä päätän, miten tehdään. Mutta jos hahmot toisin päättävät, voin todeta, että tämä tarina meni tähän suuntaan. On mielenkiintoista selittää miten hahmot vievät. Kirjailijat tunnistavat, että hahmot vievät ja hahmot päättävät, hän jatkaa. Näinä päivinä työnkuvaan kuuluu haastatteluja, tapaamisia sekä some-sisältöjen tuottamista, mutta pääosan kirjailijan arjesta vie ydintehtävä.
- Työni koostuu pienistä asioista, mutta pääasia on kirjoittaminen. Arkeni pitää
Kirja-arvostelu
Kiina on toista maata
sisällään paljon kirjoittamista. Illat ovat luovinta aikaa ja välillä menee yötä myöten, jos iskee kunnon flow päälle, Niskanen avaa.
Tammikuussa 2026 ilmestyy uudella päähenkilöllä Lehmuslahteen sijoittuva neljäs kirja.
- Ideoita ja suunnitelmia on, mutta tällä hetkellä keskitytään Lehmuslahteen, jonka aikataulu on tiukka. Lehmuslahti menee aina edelle, aikataulu on tiukka, eikä joustonvaraa ole hirveästi, hän kertoo.
Niskanen välittää kannustukset nuorille kirjoittajille
omiin kokemuksiin pohjautuen. Hän luonnehtii itseään kirjailijaksi, jolle työn aloitus on haasteellista, mutta aloituksen jälkeen kirjoittaminen sujuu.
Mika Hentunen ja Kristiina
Helenius: Kiinan maailma, WSOY
Pitkän uran ulkomailla tehnyt pariskunta on tehnyt upean tietokirjan Kiinasta, sen tavoitteista, kilpailijoista ja omista ongelmista.
Amerikkalaiset sanovat, että Kiina kopioi kaiken vastoin tekemiään sopimuksia. Miten ”kaikki” alkoi?
Maon johtamien kommunistien voitettua Kiinan sisällissodan v 1949, USA ei hyväksynyt tulosta. Amerikka liittolaisineen piti Kiinan edustajana mm YKn turvallisuusneuvostossa Taiwanin hallitusta. Vasta Nixon tunnusti tosiasiat 1970-luvulla ja kommunistinen Kiina edusti kiinalaisia kansainvälisissä järjestöissä. Lähes kaikki maailman valtiot ovat nyt samaa mieltä. Silti Taiwan on suuri tekijä mm kehittyneimpien sirujen valmistajana. USAn Amerikka-keskuksessa Taipeissä työskentelee 600 amerikkalaista. Sen työt vastannevat diplomaattien töitä.
Kun USAn ja Kiinan diplomaattiset suhteet oli saatu
kuntoon, Kiinan vahva mies Deng Xiaping halusi myös taloudellista yhteistyötä lännen kanssa.
Kiinasta tuli lännen tehdas. Siellä oli runsaasti oppimiskykyistä työvoimaa halvalla. Amerikasta ja Euroopasta siirtyi teollisuutta halvan Kiinan hoidettavaksi. Samalla kiinalaiset oppivat ja loivat oman kasvavan teollisuuden. Nyt erityisesti Trumpin hallinto on kipuillut Kiinan menestyksestä.
USA tekee parhaansa, että Kiina ei saavuttaisi teknologisesti länsimaita. Estetään kehittyneimmän teknologian saamista Kiinalta. Kiinalaisilla on myös omaa tutkimusta ja tuotekehittelyä. Kiinalla on myös omia vahvuuksia. Harvinaisia maametalleja, lääketieteellisiä tarvikkeita, tietokonesiruja ja Etelä-Kiinan meren kulkureittien hallinta.
Trumpin aikana maiden välinen nokittelu on kasvanut. Lienee selvää, että kumpikaan ei selviä ilman toista. Kiinan suurempi huoli voi olla miten se selviää valtavan väestönsä kanssa. Merkittävä
osa keskiluokkaa on vaurastunut, joistakin on tullut superrikkaita. On syntynyt ns”mätänevä sukupolvi”, jotka ovat jo tukevassa keski-iässä. He eivät ole yltäneet vihreälle oksalle, työttömyys ja näköalattomuus vaivaavat.
Ehkä vielä suurempi ongelma on nuorison työttömyys. Viimeinen julkaistu työttömyysluku nuorison keskuudessa on parin vuoden takaa, 21,3%. Se korkea ja sen jäleen tilaston julkaisu on lopetettu. Suuri nuorten työttömien määrä on iso ongelma mille tahansa hallinnolle. Kiina on monin tavoin varautunut suuren kansan hallintaan. Puhelut kuunnellaan, tietokoneet luetaan, suuren armeijan tehtävänä on myös kansanjoukkojen hallinta. Jos tyytymättömyys kasvaa riittävästi, ei mikään armeija sitä hallitse. Kiina ja USAn kilpa maailman herruudesta on tosi. Samanlaista kisaa käytiin USAn ja Neuvostoliiyon välillä. Se ratkesi, kun Neuvostoliitolta loppuivat voimavarat. Voi nytkin köydä niin, että toiselta loppuu puhti. Kiinan kasvu on viime vuosikymmeninä ollut
huikea. Jatkuuko vauhti vai tuleeko alamäki?
Kumpikin maa varustautuu järjettömästi sotilaallisesti. Toivottavasti kilpa ratkeaa rauhanomaisesti.
Kiina pelaa pitkää peliä, Trumpin mielipide voi vaihtua päivittäin. Kiina ei pelkää ja se jaksaa odottaa. Toivottavasti Amerikassakin on viisaita päättäjiä.
Kiina vaikuttaa jo kaikkialla. Erityisen vahva se on globaalissa etelässä.
Toivo J. Kanninen
- Kannattaa lukea paljon. Ei ole väliä mitä lukee, kunhan lukee. Se kehittää sanavarastoa ja omaa ilmaisua. Aloittaminen on vaikeinta, mutta kun siinä pääsee liikkeelle, tarina vie mukanaan. Kannattaa uskoa omaan juttuun ja omaan tarinaan, rohkaisee Niskanen.
Lasse Hinkula
Toimittajan tuolilta
Tämän lehden ilmestyessä kouluvuosi on pyörähtänyt käyntiin. Läksyt ja lukeminen on taas ajankohtaista. Tässä lehdessä on kaksi juttuani kirjailijoista, jotka ovat tuoneet Paltamoa kuuluisammaksi omilla teoksillaan. Eläkepäivät ovat tarjonneet uuden uran Pekka Kämäräisellä kirjailijana Paltamon Mieslahden kotimaisemissa. Anni Niskasen valmistuttua restonomiksi, ura kääntyikin ammattilaiskirjailijaksi niittäen mainetta Lehmuslahteen sijoittuvissa seikkailuissa. Samalta kylältä olen minäkin oppia lukemiseen ja kirjoittamiseen saanut. Tätini toimi Pohjois-Karjalassa rehtorina ja opetuksesta innostuneena hän tahtoi lomareissuillaan Paltamossa opettaa myös minut lukemaan jo viisivuotiaana. Lukutaidon harjaantuessa Paltamon kirjastosta lainatut Pupu Tupunan seikkailut ja Rasmus Nallen kommellukset olivat suosikkejani. Iän ja ymmärryksen karttuessa oli kunnia saada oma ensimmäinen pahvinen kirjastokortti, jolla sai lainata ahkerasti kotiin Tintin tai Lucky Luken sarjakuvia. Yläkoulun ja lukion aikoihin koululäksyjen lisäksi lukemisen intoa siivittivät muun muassa Alistair MacLeanin jännärit. Yliopistomaailmassa artikkelit ja opintomateriaalit rohmusivat suurimman osan lukuajasta, joten muu luke-
minen jäi vähälle. Perinnöksi näistä kokemuksista jäi kuitenkin into lukea alojen ammattikirjallisuutta ja artikkeleita – onneksi jo monta vuotta sähköisesti niiden saatavuutta helpottamaan. Silti minussa elää pieni kirjahyllykeräilijä: poikkean välillä kierrätyskeskukseen etsimään kymmeniä vuosi vanhoja oikealta kirjalta tuoksahtavia painettuja teoksia: Agatha Christie ja Alistair MacLean viihdyttävät vieläkin.
Toivottavasti jokainen aloitteleva koululainen pääsee omalla tasollaan kiinni lukemisesta ja pääsee tutustumaan oman tiedonhankinnan taitojen kehittämiseen. Onneksi kirjallisuutta on saatavilla helposti vaikkapa podcasteina. On tärkeää oppia hakemaan tietoa kriittisesti ja siinä ensimmäinen askel on opetella lukeminen. Sen jälkeen on helppo yhtyä kirjailija Niskanen vinkkiin: ”Kannattaa lukea paljon. Ei ole väliä mitä lukee, kunhan lukee. Se kehittää sanavarastoa ja omaa ilmaisua.” Minkä kirjan sinä olet muuten viimeksi lukenut? Menestystä sekä koulutielle että lukuharrastuksen pariin! Ja kannattaa poiketa vaikkapa oman kylän kirjastossa: sieltä voi saada henkilökunnalta maistuvia kirjavinkkejä syyskauden ratoksi!
Lasse Hinkula Freelance toimittaja
Vuoden 2025 Eino Leinoksi valittiin kirjailija Anni Niskanen, joka poseeraa Eino Leino-asussa teemaan sopien.
Asianajotoimisto Heikki Aspegren
Asianajotoimisto Heikki Aspegren
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat
* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
HAUTAUSPALVELUT
ASIANAJOTOIMISTOT
Apunasi surun hetkellä
Asianajotoimisto Heikki Aspegren
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113 354
P itäjän P arhaat
MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET
TUULILASIKORJAAMOT
UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY
• Tarkka ja täysin automaattinen.
Lämpötie 6, UTAJÄRVI
ASIANAJOTOIMISTOT
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
Simo Paavola 044 562 2701
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat
* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
Asianajotoimisto Heikki Aspegren
Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
-Perunkirjoituspalvelu
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat
* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 www.dapu.fi Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h ) 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466
Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. Rahan ja ajan säästö.
• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.
• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.
HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA
• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.
Ostetaan henkilöautolle edullinen pressutalli tai peltitalli. P. 040 5142 350.
• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.
• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.
• Tarkka ja täysin automaattinen.
• Piezo-testit.
Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ UTACON OY
Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali
Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi
Ostetaan henkilöauto v.2005-2015. Ilmastointi ja vähän ajettu. Mielellään 1.omistajalta. P. 040 5142 350.
Myydään tai Vuokrataan siisti Rivitalao-osake Vaalan keskustassa. 2h+k+sa 64m2 Heti vapaa. P. 0400 298 275. Ford 4d Siera vm. 1977 bensa h. 1000 €, tosi ostajalle kunostettavaksi. Lumilinko h. 200 €. P. 044 989 433.
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Mies etsii naista 40-65 v. P. 046 953 7152.
Kotipitäjän Kirppis
Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi
ROMULIIKKEET
Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ
Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)
• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut
• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!
Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali
Ostetaan Myydään Asunnot Työsuorituksia Annetaan Sekalaiset Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)
Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi
Seuraava lehti ilmestyy 24.9.2025. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 18.9.2025 mennessä: Kotipitäjä, Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis
OSTETAAN MYYDÄÄN
SEKALAISTA
Biohiilestä on moneksi - vaalalaisasiantuntija vie tietoutta kuntiin
Maaseudun Sivistysliitto on mukana osatoteuttajana ’Hiilestä on moneksi – lähituotantoa vihreässä siirtymässä’ eli Biohiilen aika -hankkeessa. Sen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa esimerkiksi biohiilen arvoketjun eri osa-alueista, liiketoimintamahdollisuuksista ja uusista tuotteista alueen vetovoimaisuutta tukien. Vaalalainen hankekoordinaattori Mari Korhonen on alansa asiantuntija.
- Työskentelen hankkeessa työparini Mikko Hyvärisen kanssa koko Pohjois-Pohjanmaalla, ja tarkoituksenamme on järjestää biohiiletystyöpaja joka kunnassa. Mutta olemme tyytyväisiä, jos saamme 25 työpajaa toteutumaan, kuvailee Korhonen.
Maaseudun Sivistysliitto tekee biohiiltä sekä sen valmistusta ja käyttöä tutuksi käytännön ruohonjuuritasolla hankkeen voimin. Tavoitteena on toteuttaa koko hankkeen aikana Pohjois-Pohjanmaan alueella noin 75–90 biohiiletystyöpajaa.
Hiiletystyöpajoissa tehdään tutuksi biohiilen valmistaminen esimerkiksi avohiilettimellä sekä liikuteltavalla pyrolyysiretortilla. Biohiilen valmistustyöpaja tai -työnäytös kestää kahdesta neljään tuntia. Hiiletyksen tuote, biohiili, on erilaisista kasvipohjaisista materiaaleista vähässä hapessa kuumentamalla valmistettua hiiltä.
Kartiohiiletin on metallinen astia, jonka pohja on umpinainen ja muoto kartiomainen. Palamisen alussa kaasuuntuvat aineet palavat pinnan liekissä ja hapensaanti alempiin kerroksiin estyy, eikä materiaali pala tuhkaksi. Näissä olosuhteissa, jatkuvasti materiaalia pikkuhiljaa lisäämällä, astiaan kertyy hiiltä.
Vaalalainen hankekoordinaattori Mari Korhonen on biohiilen asiantuntija. Kuva: Mari Korhosen arkisto.
Prosessi pysäytetään sammuttamalla se vedellä. - Olemme tähän mennessä järjestäneet näytöksiä sekä 70-litraisella että 120-litraisella kartiohiilettimellä. Suuremmalla 120-litraisella näytös kestää kolmesta neljään tuntiin, kertoo Korhonen. Maakuoppahiiletys toimii samoin kuin kartiohiilettimellä hiilettäminen. Maakuoppa tai pitempi kaivanto sopii esimerkiksi maisemanhoitotöissä raivatun risumateriaalin käsittelyyn hieman isommassa mittakaavassa.
- Maakuoppahiiletyksiä emme vielä omalla toiminta-alueellamme tehneet. Jos ei ole valmista hiiletinastiaa, mahdollisuus on kaivaa kartion mallinen kuoppa tai pidemmälle rangalle ojamallinen kuoppa, hän jatkaa. Retortti on hiiletinmalli, jossa on kaksi sisäkkäistä säiliötä. Sisempi tynnyri täytetään hiiletettävällä materiaalilla ja laitetaan alassuin isomman sisään. Tynnyrien välitilassa poltetaan tulta, joka kuumentaa ja hiilettää
sisemmän tynnyrin materiaalin pyrolyysissä.
- Retortissa kuumuus vaikuttaa sisemmän tynnyrin materiaaliin, opastaa Korhonen. Biohiilen huokoinen rakenne varastoi itseensä vettä, ravinteita sekä majoittaa pieneliöitä, jonka vuoksi sitä voi käyttää maanparannuksessa. Biohiilessä kasvin sisältämä hiili on vakaassa muodossa ja säilyy maaperässä sellaisenaan satoja tai jopa tuhansia vuosia.
- Hiiletykseen sopii kaikki kuiva biomassa. Puu, oksat ja rangat ovat yleisimpiä. Voi käyttää myös järviruokoa, hän vinkkaa.
Biohiilen hyödylliset ominaisuudet ravinteiden ja veden pidättäjänä saadaan käyttöön, kun hiili valmistuksen jälkeen ladataan. Silloin hiilen huokoset täyttyvät esimerkiksi vedellä, ravinteilla ja pieneliöillä.
- Hiilet voi laittaa vedenpitävään astiaan, jonne sopii vaikka kanankakasta ohjeen mukaan tehty lannoitusliuos. Myös nokkoskäytteessä liottaminen pari päivää on yksinkertaista. Biohiiltä voi lisätä suoraan kompostoriin kerrok-
sittain, listaa Korhonen neuvoja hiilen käyttöön.
Korhosella on vuosien kokemus ympäristötyöstä. Hän aloitti Maaseudun Sivistysliitolla työskentelynsä jo vuonna 2016.
- Olen ollut aina kiinnostunut maapallon tulevaisuudesta. Ympäristötekniikan opiskelun Tampereella ja omin harrastusten, ekosysteemisen ympäristösuunnittelun ja permakulttuurin, kautta ympäristö on tullut tutuksi, hän kertoo.
Vaalalaislähtöisellä Korhosella on kokemusta ympäristöasioista myös ulkomailta Portugalista ja Australiasta. Tie johti takaisin Vaalaan perhesyistä ja kiinnostavan työ löytyminen mahdollisti toimeentulon.
Kotipihalla Korhosella on vihannesviljelyä ja marjapensaita, joille aikaa riittää sopivasti lapsiperhearjessa. - Teen nyt kahta hanketta. Toinen on Resurssiviisas yhteisöviljely -hanke, joka kestää myös vuoden 2026 loppuun. Aika näyttää jatkon ja seuraan aktiivisesti alan kehitystä. Mielelläni jatkan näitä projektitöitä, hän vakuuttaa. Lasse Hinkula
Kansanlaulukirkko Kylmälänkylän kappelissa
Sunnuntaina 6.7. kirkkoherra Vesa-Tapio Palokangas toimitti Kansanlaulukirkon Kylmälänkylän kappelissa. Seurakunnan kesäkanttori Ella Säkkinen säesti laulut, jotka löytyivät jokaiselle jaetusta vihkosesta, ja jotka Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut kansanlaulujen sävelmiin. Palokangas oli valinnut luomakunnan sunnuntain kirkolliset tekstit ja luki Raamatun alkukertomuksen (1. Moos. 1) maailman ja kaiken elävän luomisesta. Saarnassaan hän opetti, että alkukielen mukaan yksi päivä voi tarkoittaa myös pidempää ajanjaksoa ja että luomiskertomuksen ydin onkin siinä, että Jumala loi kaiken tyhjästä ja vain Sana, Jeesus, oli Hänen tykönään.
- Jumala teki myös ihmisen, ja teki hänet omaksi kuvakseen ja antoi tehtäväksi viljellä ja varjella luomakuntaa. Luomiskertomuksen jälkeen ihminen lankesi syntiin ja hänet sokaisi vallanhalu, jolloin asiat alkoivat mennä mönkään.
Muhoksen seurakunnan kirkkoherra Vesa-Tapio Palokangas toimitti Kansanlaulukirkon Kylmälänkylän kappelissa.
Elämme nyt epätäydellisessä maailmassa, mutta toivoa on niin kauan kuin on elämää ja meilläkin on paljon kiitoksen aihetta kaikista elämämme tarpeista, Palokangas muistutti. Kansanlaulukirkon laulunsanoin kiitimme: ”On ylistetty Herramme! Hän kantoi syntini. Hän kerran antoi henkensä, sain kaiken anteeksi. Sanajumalanpalveluksen
päätteeksi tarjolla oli lämminhenkinen keskustelutuokio nisukahvien kera. Tuula Karjalainen
Kämäräinen sukeltaa Paltamon historiaan uudessa teoksessaan
Pekka Kämäräinen on tullut Paltamossa tutuksi pitkäaikaisena luokanopettajana vuosina 1972–1998 ja eläkevuosinaan aktiivisena kirjailijana.
- Toistakymmentä vuotta sitten kirjoitin Kiveksen rosvot -laulunäytelmän ja Hakasuon tilanne lähti elämään. Vuosien päästä siitä päätin kirjoittaa aiheesta tämän romaanin Kiveksen ruukki, jossa on paljon samaa kuin laulunäytelmässä, kuvailee Kämäräinen.
Kiuruvedeltä lähtöisin oleva Kämäräinen kotiutui Paltamon Mieslahteen toimittuaan aiemmin opettajana myös Puolangalla vuosina 1966–1972.
- Kirjoitin koulun näytelmiä, kuten joulujuhliin, itsenäisyyspäiväksi ja kevätjuhliin. Opettajavuosinani ei ollut aikaa kirjoittaa, mutta kun kaikki se loppui eläkkeelle siirtymiseen, sitten piti jotain keksiä. Kirjoittaminen oli hyvä keksintö, sillä siinä aika kuluu hyvin, hän naurahtaa.
Kämäräinen valittiin Paltamossa vuoden Eino Leinoksi vuonna 2019, jolla tahdottiin muistaa Kämäräisen panosta paikallisen kirjallisuuden edistämiseksi. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin Paltamon kunnan kulttuuristipendi ja vuonna 2022 Kainuun Kirjailijoiden Kirjallisuuspalkinto. - Hakasuon historia on niin mielenkiintoista, että pakkohan siitä on kirjoittaa. Toivottavasti myös Kiveksen rosvot -laulunäytelmä vielä elää. Yritimme saada tänne Musiikki Kapareeta esittämään kirjan julkaisutilaisuuteen, mutta paljoa laulajia ei enää löytynyt. Siitä on jo 15 vuotta, kun olimme
esittämässä laulunäytelmää Kainuu Helsingissä -tapahtumassa, muistelee Kämäräinen. Tuoreessa teoksessaan Kämäräinen yhdistää historiaa ja mielikuvitusta Hakasuon historiassa Varisjokiseudulla. Teos rakentuu kolmesta osasta. Teoksen aloittaa Hytti, jonka jälkeen kirjassa rakennetaan masuunia ja hotellia. Kolmantena osiona on Kiveksen rosvot. - Taustatyö oli haastavaa. Luin kaiken, mitä oli kirjoitettu, mutta siellä toistui paljon samoja asioita. Arkistoihin en mennyt, joten täytyi panna mielikuvitus liikenteeseen. Toki tosiasioita on niin paljon kuin mahdollista. Muun muassa malmin nostosta, jalostamisesta ja hotellin rakentamisesta. Sen tein ihan kivijalasta lähtien ja siitä tuli kyllä aivan minun näköiseni, hän paljastaa. Kämäräisen aikaisempaa tuotantoa ovat romaanit Agitaattori, Alku, Elias, Kaukopartiomiehestä asekätkijäksi, Kiertotiet, Papin kirjat, Perinnöt, Piinatut ja Valtakirja; satukokoelmat Pantasusi, Pupu Pitkäkoipi seikkailee ja Pupu Pitkäkoiven uudet seikkailut sekä näytelmäkirja Pesäkisa. Useat novellit ja näytelmät sekä laulunäytelmät Kiveksen rosvot, Runoileva lääkäri ja Tervan tie kuuluvat Kämäräisen tuotantoon. - Edelleenkin kirjoitan useita tunteja aamupäivisin. Nyt siirrymme lähelle omaa elämää. Seuraava teokseni on lapsuudestani, jos kustantaja sen hyväksyy. Historiaan aioin myös palata, lupaa Kämäräinen.
Lasse
Hinkula
Pekka Kämäräinen järjesti Kiveksen ruukki -romaanin julkaisun sen keskeisellä tapahtumapaikalla Varisjoen varrella Hakasuolla.
Biohiiletin toiminnassa. Kuva: Mari Korhosen arkisto.
Pohjois-Suomen Taksi Oy tarjoaa kela-kyydit välitysalueella.
KELA-KYYDIT
p. 0800 93377
Mikäli haluat Toivetaksin, soita ensin autolle ja sovi aika. Näin varmistat auton saatavuuden. Tilauspuhelu on maksuton ja palvelee vuorokauden ympäri. Olemme paikallinen ja palveleva!
Lehti luettavissa
KESÄKONEITA JUSSILTA
Poistonurkasta löytyy lisäksi Husqvarnan ja Stihlin koneita puutarhanhoitoon!
