Yhteystiedot: Mediamyynti/toimitus: Raimo Klasila, p. 044 242 8040, raimo.klasila@kotipitaja.fi
Syksyinen perhekirkko ja Lähimmäisen lounas
Aluekappalainen Jaakko Nuutila esitteli tuttua Suojelusenkeli-taulua ja kertoi muutenkin enkeleistä.
Perhekirkko ja Lähimmäisen
lounas järjestettiin Mikkelinpäivänä 5.10. Vaalan kirkossa. Syksyisenä sunnuntaina paikalle kokoontui runsaasti sanankuulijoita. Alueseurakunnan kappalainen Jaakko Nuutila toimitti perhekirkon. Nuutilaa avustivat kanttori Taru Ängeslevä, diakoni Marianne Kurtti ja suntiona ovella kolehdin kerännyt Hanna Flander. Susanna Konttisen johdolla esiintyi upeasti Vaalan lapsija nuorisokuoron lauluryhmä. Erityisen koskettavasti he esittivät juuri ennen saarnaa Tapani Nuutisen säveltämän Mirjami Lähteenkorvan Kirkossa-runon. Puheensa alussa laulajia kiitellessään Nuutila sanoi hymyillen, että toivottavasti kuorolaiset eivät lähtisi kesken saarnan, niin kuin laulun isä ja lapsi lähtevät.
Perhekirkon jälkeen nautittiin maukas kinkkukiusaus seurakuntasalissa.
Nuutila esitteli tuttua Suojelusenkeli-taulua.
- Nappasin sen diakonin toimistosta, ja luulenpa näitä löytyvän lähes jokaisesta kodista, tuumaili Nuutila. Hän opetti, että Raamatussa on 160 mainintaa enkeleistä eri tehtävissä.
- Meille tutuimmat ovat suojelusenkelit, ja heille Jumala jo syntymän kohdalla osoittaa oman ihmisen, jota tulee suojella tämän koko elämän ajan.
Nuutila kertoi enkelien olleen vahvasti mukana myös Jeesuksen elämän vaiheissa.
- Maailman tunnetuin enkelitarina on jouluevankeliumissa, ja Jeesus itsekin on luvannut kulkea meidän kanssamme suojelusenkelien kautta.
Perhekirkko päättyi Immi Hellenin rakkaaseen Suojelusenkeli-lauluun (virsi 971).
Sen sanoissa toivotaan, että maan korvessa kulkeva lapsonen pitäisi aina kätensä kiinni
Raimo Jauhiainen vakuutti, että Senja on hänen oma enkelinsä, joka kotona auttaa arkipäivän asioissa.
enkelin kädessä! Seurakuntaemäntä Hanna Flander oli apujoukkonsa kanssa valmistanut Lähimmäisen lounaaksi maukkaan Kinkkukiusauksen. Hän tarjosi jälkiruoaksi kahvin kera juustoleipää ja pullasiivun.
Talvirenkaat alle sääennusteiden – ei kalenterin – mukaan
Hyvä nyrkkisääntö talvirenkaiden vaihtoon: mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Tässä artikkelissa käsitellään talvirenkaiden käyttöä luokittelumassaltaan enintään 3500 kg:n henkilö- ja pakettiautoissa. Muille ajoneuvoille ovat omat säädöksensä.
Talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, mikäli sää- tai keliolosuhteet sitä edellyttävät. Käytännössä ne edellyttävät, jos alueen tieverkostolla –myös pienemmät tiet huomioiden – on liukasta. Liukkauden määrittelee valvontatilanteessa kulloinkin oleva poliisi.
Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281, vkkmedia@vkkmedia.fi
Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi
Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Katariina Rieskaniemi, aineisto@kotipitaja.fi
Painopaikka: Kaleva365 Oy, Oulu
Nastattomien talvirenkaiden käyttöaikaa ole rajoitettu ollenkaan eli niillä voi lain puolesta ajaa vaikka ympäri vuoden. Tosin järkevää se ei ole, koska ne ovat ominaisuuksiltaan tarkoitettu talvikäyttöön. Kesän lämpötiloissa ja olosuhteissa talvikäyttöön suunniteltu rengas saattaa käyttäytyä hyvinkin arvaamattomasti.
Nastarenkaita puolestaan saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Niiden käyttäminen on kuitenkin luvallista muulloinkin, jos sää tai keliolosuhde sitä edellyttää. Etelä-Suomessakin on varsin usein ollut perusteltua vaihtaa nastarenkaat alle jo
lokakuun puolivälin jälkeen.
Ennakointitaitoa ja osaamista tarvitaan Mikäli talvirenkaat on tarkoitus vaihdattaa alle rengasliikkeessä, kannattaa talven tuloa ennakoida myös siksi, että ensilumen sadettua alkaa alan liikkeissä tyypillisesti melkoinen kaaos kaikkien halutessa vaihdattaa renkaansa samaan aikaan. Vapaata renkaanvaihtoaikaa voi tällöin joutua odottelemaan päiviä, minkä ajan fiksu ja ennakoinut autoilija ajelee jo turvallisesti talvirenkailla.
Vaihdattamalla talvirenkaat ajoissa, välttyy varmimmin rengassesongin ruuhkilta. Mikäli renkaat päätyy vaihtamaan itse, pitää vaihtopaikan, välineiden ja osaamisen olla kunnossa. Se, että luulee osaavansa, ei riitä.
Ihan ensimmäiseksi ennen renkaanvaihtoon ryhtymistä on syytä tarkastaa auton käyttöohjeesta autokohtaiset ohjeet. Jos autossa on esimerkiksi ilmajousitus, on asetettava päälle tunkkausmoodi, jousituksen vaurioitumisen ehkäisemiseksi.
Vaihtopaikaksi kannattaa valita kova alusta, esimerkiksi autotallin betonilattia. Auton paikallaan pysyminen on syytä
Ihmiset viihtyivät hyvän ruoan äärellä ja jutustelivat toistensa kanssa pitkään ennen kuin malttoivat poistua tahoilleen.
Teksti ja kuvat Tuula Karjalainen
Autoliiton ohjeessa kerrotaan, että talvirenkaissa kannattaa käyttää
baria autonvalmistajan suositusta korkeampia
varmistaa kytkemällä seisontajarru ja P-vaihde (manuaalivaihteisessa autossa 1-vaihde) ellei auton käyttöohjeessa toisin ohjeisteta. Lisäksi pitää käyttää pyöräkiiloja niin, että vaihdettaessa vasenta eturengasta pyöräkiilat ovat oikean takarenkaan ympärillä jne.
Perusasioita renkaiden vaihdossa
Auto on nostettava vain käyttöohjeessa mainitusta kohdasta, ja tunkin ja auton väliin on hyvä laittaa nostotyyny vaurioiden estämiseksi. Pyöränpultit kannattaa löysätä hieman ennen nostamista. Kun rengas on irti maasta, tunkki varmistetaan esimerkiksi auton alle asetetulla renkaalla. Pyörää irrotettaessa
Wheel-Fix-ohjuritapit helpottavat raskaiden pyörien käsittelyä. Ennen uuden renkaan asennusta tarkista, ettei napaan ole jäänyt soviterengasta ja että rengas kuuluu oikealle paikalle. Kiristä pultit ristiin ja tee lopullinen kiristys momenttiavaimella auton ohjekirjan mukaisella momentilla auton ollessa maassa. Vaihdon jälkeen säädä rengaspaineet (talvirenkaissa noin 0,2 bar yli suosituksen) ja muista jälkikiristää pultit 150–200 km ajon jälkeen. Tämä yksinkertainen toimenpide ehkäisee pyörien irtoamisia ja varmistaa turvallisen ajon. Täydelliset ohjeet turvalliseen renkaiden vaihtoon löytyy muun muassa Autoliiton nettisivulta.
Autoliitto
0,2
paineita. Kuva Autoliitto
VirtaGym panostaa laatuun ja palveluun
Muhoksella Tehtaantiellä kuluvan vuoden syyskuussa toimintansa aloittanut VirtaGym Oy:n kuntosali palvelee asiakkaitaan korkealaatuisilla, monipuolisilla kuntolaitteilla varustetulla salilla, joka on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemänä päivänä viikossa.
Kuntosalin tilat ja laitteet on suunniteltu viihtyisiksi, ja tavoitteena on tehdä kuntoilusta myös sosiaalinen tapahtuma. Käyttäjille varatut oleskelutilat, pukuhuoneet ja saniteettitilat ovat siistit ja viihtyisät, ja hikisen treenin jälkeen on mahdollisuus käydä suihkussa.
Saliin mahtuu laitteiden puolesta noin 40 kävijää ker-
ralla, ja tarvittaessa 365 neliömetrin kokonaispinta-alaa voidaan laajentaa merkittävästi. Salin ilmastointi edustaa viimeisintä tekniikkaa ja takaa raikkaan ilman ympäri vuoden.
VirtaGym on osakeyhtiö, jossa on seitsemän osakasta.
Toimitusjohtajana toimii Jouni Alajoki, ja omistajat huolehtivat yhdessä asiakkaiden palvelusta ja neuvonnasta. Ympärivuorokautisen salin turvallisuutta valvotaan sekä paikan päällä että etänä. Saliin pääsee sisään puhelimeen asennetun mobiilisovelluksen avulla.
Kuntosalin keskeisen osan muodostavat korkealaatuiset kuntoilulaitteet, jotka on
hankittu maailman johtavilta valmistajilta. Englantilaisen WATSONin laitteet valmistetaan käsityönä asiakkaan toiveiden mukaan. Laitteiden kuntoa seurataan jatkuvasti, ja ne huolletaan säännöllisesti.
VirtaGymin laitteet on suunnattu itsenäisille kuntoilijoille, ja niiden käyttöön saa tarvittaessa opastusta henkilökunnalta. Salilla on tarjolla useita erilaisia jäsenyyksiä täysjäsenyydestä päiväpassiin. Päiväkäyttöinen kortti, joka on voimassa aamusta iltapäivään, on suunnattu erityisesti eläkeläisille. Salilla voi myös tutustua toimintaan maksuttomalla kertakäynnillä.
VirtaGym ei kilpaile hinnalla, vaan panostaa korkealaatuiseen tarjontaan ja henkilökohtaiseen palveluun. Salin ilmapiiri on lämmin ja yhteisöllinen, ja kuntoilusta on pyritty tekemään sosiaalinen ja innostava osa arkea. Lapsiperheille on tarjolla 4H-yhdistyksen järjestämä lapsiparkki pari kertaa viikossa.
Henkilökunnan ja asiakkaiden läheinen suhde on tärkeä osa salin yhteisöllisyyttä. Käyttäjäkunta on ollut pääosin nuorta, mikä on erinomainen
Muhoksella Tehtaantiellä kuluvan vuoden syyskuussa aloittanut kuntosali palvelee asiakkaitaan korkealaatuisilla, monipuolisilla kuntolaitteilla ja 24/7 avoinna olevalla kuntosalilla.
lähtökohta tulevaisuudelle. Mukaan on kuitenkin tullut myös yhä enemmän varttuneempia asiakkaita, ja salin värimaailma sekä laitteiden ulkoasu on suunniteltu viihtyisiksi ja houkutteleviksi.
VirtaGym on rakennet -
Petollinen musta jää väijyy silloilla ja rampeilla
Renkaidenvaihdon ajankohtaa suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon sekä sääennusteet että omat liikkumistarpeet lähiviikkoina. Suomi on pitkä maa ja keliolosuhteet ovat täysin erilaiset sen eri puolilla.
Tien pintoihin saattaa helposti muodostua petollista ja vaikeasti havaittavaa mustaa jäätä yöpakkasilla. Tässä artikkelissa on mainittu paikkoja, joissa tarvitaan erityistä varovaisuutta.
Silloilla esiintyy mustaa jäätä muuta tieosuutta herkemmin. Niiden rakenteet ovat usein betonia, jonka lämpökapasiteetti ja läm -
mönjohtavuus on erilainen kuin asfaltilla. Talvikaudella maaperä on huomattavasti lämpimämpää kuin ulkoilma. Maasta irrallaan oleva siltarakenne jäähtyy myös altapäin, koska sillan kannen alapuolellakin on kylmää ilmaa. Jäätymistä edesauttaa entisestään, jos sillan alla kulkee vesistö, josta nousee vesihöyryä tien pintaan. Tämä on syytä pitää mielessä myös rantateillä ajettaessa. Vastaavasti teiden liittymäkohdissa olevat rampit ovat siltojen tavoin betonisia, maasta irti olevia, rakenteita. Näin ollen ne jäätyvät maanpinnassa olevaa tietä
herkemmin. Lisäksi rampeilla on yleensä pienemmät liikennemäärät kuin itse tiellä. Liikenteen lämmittävä vaikutus saa helposti aikaan sen, että varsinainen tieosuus on sula ja kuiva – vähemmän liikennöity ramppi sen sijaan petollisen liukas. Kesäkelillä sorateillä on pääasiassa huomattavasti asfaltoituja teitä huonompi pito muun muassa niiden pinnalla pyörivän irtosoran vuoksi. Kun ilman lämpötila laskee lähelle nollaa tai pakkasen puolelle, saattaa tilanne muuttua päinvastaiseksi. Moni kuljettaja onkin vuosien varrella yllättynyt
ajaessaan syysaamuna soratieltä mustan jään verhoamalle asfaltille.
Koska kylmä ilma on lämmintä raskaampaa, laskeutuu se notkopaikkoihin ja laaksoihin tehden tien pinnasta niillä kohdin petollisesti muuta ympäristöä liukkaamman. Usein törmää myös tilanteeseen, jossa aurinko on kuivannut tai sulattanut tien pinnan peltoaukeiden kohdalta. Kun siirrytään aurinkoiselta peltoaukealta metsän varjoon, saattaa tilanne ollakin aivan toinen.
Autoliitto
tu siten, että sen konsepti on helposti monistettavissa muuallekin, jos toiminnan laajentaminen katsotaan ajankohtaiseksi. Yritys luottaa tulevaisuuteen ja ei näe Muhoksella toimivaa toista kuntosalia kilpailijana. Päinvastoin kunnan
teollinen kehitys ja myönteinen väestökehitys luovat uskoa siihen, että myös kuntosalien käyttäjämäärät tulevat kasvamaan.
Ville Leinonen, Ulla Pitkänen ja Tero Pitkänen.
Toimitusjohtaja Jouni Alajoki.
Eero Aitta
Jokaisella lapsella ja nuorella oikeus liikkua omalla tavallaan
Syyskuussa 2025 käynnistyi
Soveltavaa liikuntaa yli kuntarajojen -hanke, jonka tavoitteena on lisätä pienten kuntien peruskouluikäisten lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua.
Hanketta rahoitetaan Suomi liikkeelle -ohjelmasta, joka tukee hallitusohjelman tavoitetta lisätä liikkumista kaikissa ikäryhmissä. Toteutuksesta vastaa ODL Säätiön Liikuntaklinikka, ja hanke jatkuu 31.12.2026 saakka. Yhteistyökumppaneina ovat Pohjois-Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue.
Soveltava liikunta tarkoittaa liikuntaa, joka on suunnattu henkilöille, joille osallistuminen tavalliseen liikuntaan on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi vaikeaa. Lainsäädäntö määrittääkin liikunnan jokaisen perusoikeudeksi:
- Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus liikkua ja
löytää oma tapansa nauttia liikunnasta. Tämä hanke madaltaa kynnystä osallistua ja tarjoaa konkreettisia ratkaisuja pienille kunnille, korostaa hankkeen projektipäällikkö Saija Tiiro-Tulppo. Soveltava liikunta ei ole vain fyysistä aktiivisuutta – se tukee myös psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, vahvistaa itsetuntoa ja lisää osallisuuden kokemusta. Erityisesti lapsille ja nuorille soveltava liikunta tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa voi kokeilla, onnistua ja kasvaa.
Toimintaa lasten ja nuorten ehdoilla
Hankkeessa ovat mukana Pohjois-Pohjanmaalta Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä ja Utajärvi. Kempele ja Liminka toimivat mentorikuntina, sillä niissä soveltavan liikunnan toimintaa on kehitetty jo menestyksekkäästi. Tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä,
vahvistaa kuntien, seurojen ja yhdistysten osaamista sekä luoda yhteinen verkosto soveltavan liikunnan järjestämiseksi kuntarajat ylittäen.
Kempeleen erityisliikunnan koordinaattori Juha Vuoti kertoo, että soveltava liikunta on heille sydämen asia, johon on haluttu panostaa määrätietoisesti. Lasten ja nuorten liikuntaan on voitu satsata, koska organisaatiotasolta asti saatu tuki ja luottamus ovat mahdollistaneet pitkäjänteisen työn ja rohkean kehittämisen. Hankkeessa kohderyhmänä ovat peruskouluikäiset lapset ja nuoret, joiden osallistumista tavalliseen liikuntaan vaikeuttavat esimerkiksi tarkkaavaisuuden haasteet, motoriset vaikeudet tai pitkäaikaissairaudet.
Limingan soveltavan liikunnan koordinaattori Hanna Koskinen kertoo, että moni perhe tai lapsi ei aina osaa nähdä itseään harrastuksen parissa tai ei tunnista itseään
liikkujana.
– Kun kohdataan lapsia ja perheitä ja kerrotaan, mitä kaikkea on mahdollista tehdä, huomataan usein, että ennakkoon ajatellut esteet eivät pidäkään paikkaansa. Lapsi tai nuori löytää porukan, ystäviä ja tekemistä, joka tuo hyvää fiilistä ja vahvistaa osallisuuden tunnetta, Koskinen kuvaa. Vuoti näkee, että soveltavan liikunnan kehittäminen myös urheiluseuroissa olisi erittäin tärkeää.
– Monissa seuroissa ei juurikaan soveltavaa liikuntaa vielä ole, mutta toivottavasti hankkeen myötä seurat lähtevät rohkeasti kehittämään ja kokeilemaan soveltavan liikunnan tarjontaa. Hankkeessa kartoitetaan lasten ja nuorten tarpeita ja toiveita kyselyllä. Osaamista vahvistavia soveltavan liikunnan työpajoja järjestetään kuntien, seurojen ja yhdistysten henkilöstölle sekä kaikille avoimia tapahtumia toteute-
taan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda pienvälinepankki soveltavan liikunnan tueksi ja samalla tuetaan toimijoita hyödyntämään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Reittis –Kohti hyvinvointia -sivuston materiaaleja. Hankkeen lopputuloksena syntyy yhteinen toimintamalli, jota levitetään myöhemmin myös alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Sebastian Hanhisuanto huoltaa tietokoneet ja kännykät
Muhoksella Ritolankujalla asuva Sebastian Hanhisuanto huoltaa ja päivittää tietokoneita sekä kännyköitä nuoresta iästään huolimatta. Hän opiskelee Kaukovainiolla OSAOssa ITalan tutkintoa, ja meneillään on viimeinen vuosikurssi.
Koko ikänsä tietokoneista kiinnostunut Sebastian on opiskelun aikana toiminut muille oppilaille IT-tukihenkilönä. Kolme vuotta sitten hän päätti aloittaa tietokoneiden ja kännyköiden huollon ja korjaamisen myös vapaa-ajallaan.
Tietokoneiden ja kännyköiden korjaaminen ei ole aivan tavanomaista työtä. Vain mekaanisten vikojen korjaaminen muistuttaa perinteistä elektroniikkalaitteiden huoltoa. Mikäli häiriö tai vika joh-
tuu laitteen ohjelmistosta tai käyttöjärjestelmästä, on tärkeää pystyä selvittämään sen tarkka laatu.
Vikamäärityksen jälkeen tiedot syötetään usein tekoälylle tai vastausta etsitään verkosta. Näin saatuja vikaehdokkaita voidaan alkaa testata ja ratkaista.
Tavanomaiset viat – esimerkiksi rikkoutunut näyttö tietokoneessa tai puhelimessa – Sebastian korjaa myös. Korjausten kustannukset ovat usein huomattavasti edullisemmat kuin uuden laitteen hankinta. Tällaiset työt sisältävät rikkoutuneen osan hankinnan ja asennuksen.
Korjattaviin laitteisiin kuuluvat tietokoneiden ja puhelimien lisäksi myös tulostimet
sekä reitittimet, jotka ovat välttämättömiä kodin ja yritysten verkkoyhteyksissä.
Kuluvan syksyn aikana vanhempien tietokoneiden käyttöjärjestelmänä oleva Windows 10 jää ilman suojauspäivityksiä, ja sen tilalle tulee Windows 11. Tämä uusi käyttöjärjestelmä on usein päivitettävissä myös vanhempiin tietokoneisiin tietyin edellytyksin. Näin käyttäjä voi välttyä useiden satojen eurojen arvoisen uuden tietokoneen ostamiselta.
Onkin todennäköistä, että Sebastian saa lähiaikoina paljon päivitettäviä koneita työn alle.
Nuori ja ennakkoluuloton mies on hyvä esimerkki henkilöstä, joka ryhtyy nopeasti yritystoimintaan valmistut -
tuaan ammattiin. Tällä hetkellä hän mainostaa toimintaansa Muhoslaisten nettisivulla, josta löytyvät myös yhteystiedot.
Kirja-arvostelu
Nallen muistelmat, Nurkkahuone, Otava
Pankkiiri ja aktiivinen keskustelija Björn ”Nalle” Wahlroos on julkaissut muistelmiensa kolmannen osan. Hän käsittelee siinä toimiaan vv 20012022. Paljon yritysjärjestelyja ja kauppoja tehneenä hän kirjan loppupuolella toteaa, että usein paras yrityskauppa on tekemättä jäänyt kauppa.
Tällä hän viittaa Nordean ja Deutsche Bankin ostoa, fuusiota tai muuta järjestelyä ja sen epäonnistumista, missä pankit olisivat yhdistyneet. Riskit olisivat olleet liian suuret. Yrityskulttuurit olivat kovin erilaiset. Nordea oli pörssiarvoltaan jossain vaiheessa arvokkaampi kuin Deutsche. Se oli tietenkin saksalaisille vaikea asia. Asian
Töitä Sebastianilla riittää varmasti, sillä meissä tietotekniikan käyttäjissä on yhä paljon niitä, joille laitteiden huolto ja
Björn ”Nalle” Wahlroossin nurkkahuone
kuvaamisessa tulee esille myös raakojen talouslukujen lisäksi johtajien turhamaisuus. Isokin kauppa voi ratketa, kun jollekin johtajalle annetaan ”arvokas” asema. Siinä voi osakkeen omistajien etu hetkeksi unohtua.
Toinen toteutumatta jäänyt pankkijärjestelyyritys oli hollantilaisen ABN-AMROn ja Nordean haaveiltu yhdistyminen tavalla tai toisella. Siinäkin riskien suuruus esti hankkeen toteutumisen. Vaikka Nalle on tehnyt suuria ratkaisuja, ei hän ole ollut yltiöpäinen.
Firtumin toimitusjohtaja Tapio Kuula tuli Nallen puheille ja esitti Fortumin ja UPMn yhdistämistä. Nalle haukkuu ministeri Mauri Pekkarisen ja katsoi ,että ”Fortum oli varmasti pääomistajansa (valtio) ammattitaidottomuu-
desta Suomessa eniten kärsinyt pörssiyhtiö”. Nalle kertailee aiemmissa kirjoissaan jo kertomia hyviä juttuja. Tällainen on entisten johtajien ylläpitämät 13 edustusautoa kuljettajineen, seitsemän Lapin majaa ja nippu huviloita. Vuoden kuluttua Nallen Sammon johtoon tulon jälkeen kutakin etuutta oli enää yksi. Taloon oli tullut isäntä, joka omisti henkilökohtaisesti Sammosta noin kaksi prosenttia.
Nalle toteaa, että kun hän ei pelaa golfia, hänellä jää aikaa lukemiseen ja nukkumiseen. Hyviä valintoja.
Toteutuneista kaupoista parasta oli pankkitoiminnan myynti Danske Bankille. Hinta yli neljä miljardia euroa oli huikea. Sillä ostettiin Nordean osakkeita, joiden avulla Sampo määräsi tahdin Nordeassa.
Virheenä Nalle pitää liian pitkään jatkunutta omistusta. Olisi pitänyt malttaa myydä aiemmin.
Myös Pohjoismaiden suurimman vakuutusyhtiön Ifin muodostaminen ja lopuksi Sammon omistukseen saaminen on oiva suoritus.
Työmarkkinoilla Nalle on halunnut saada ”isännän äänen” kuulumaan. Työnantajien pyrkimys saada työehdoista sopiminen paikalliseksi ja sivuuttaa ay-liikkee on edennyt sekä lainsäädännössä että käytännön työmarkkinapolitiikassa.
UPM pani kovan kovaa vastaan, kun se vaati Paperiliiton kanssa sovitusta työehtosopimuksesta luopumista. UPM ei suostunut tekemään työehtosopimusta vanhalta pohjalta vaan vaati jokaiselle viidelle toimialalleen erillis-
tä sopimusta. UPM sai sadan päivän lakon jälkeen tahtonsa läpi. Lehdistö ja ay-liike kauhisteli yhtiölle aiheutuneita taloudellisia menetyksiä. Nalle selittää kirjassaan ” tappiot voitoksi”. Mielenkiintoista. Nalle on unohtanut miten Pohjoismainen hyvinvointi on rakennettu, Työn ja pääoman yhteistyö on tuonut hedelmiä kansakunnille mitä ei missään muualla maaimassa ole nähty. Nallen elämä on kiivastahtista. Hän sanoo istuneensa joka toinen päivä lentokoneessa. Kanalintujen metsästys vie n 60 päivää vuodessa. Sitä varten lennetään johonkin, loppumatka helikopterilla jahtialueelle. Siellä odottavat koirat ohjaajineen, että herrat pääsevät ampumaat villejä lintuja tai lentokyvyttömiä fasaaneja. Joitakin henkilöitä kuten
päivitykset ovat vieraita. Eero Aitta
Vesa Vainiota ja Martti Hetemäkeä Nalle käsittelee kovakouraisesti. Kun SYPn pääjohtaja Ahti Hirvonen pantiin eläkkeelle, hänen seuraajaksi valittiin Vesa Vainio, vaikka Nalle oli SYPn varatoimitusjohtaja. Kirjoittelussa on koston makua. Mielenkiintoinen kirja. Kirjoittaja ottaa reippaasti kantaa. Lukijan tehtävä on punnita mikä on totta tai tarua ja kestävätkö perustelut kriittisen lukijan tarkastelun. Toivo J. Kanninen
ODL Säätiön projektipäällikkö Saija Tiiro-Tulppo ja projektityöntekijä Silva Puurunen.
Sebastian Hanhisuanto.
Myymäläauto tuo tuoreet lihajalosteet Oulujokivarteen
Kivikylän Kotipalvaamo Oy on valtakunnallisesti tunnettu, lihajalosteita valmistava ja myyvä perheyritys. Yrityksen omistaa Jari Laihonen isänsä jälkeen, ja toisena pääomistajana toimii HKScan. Yhtiöllä on palvituotteiden valmistusta Rauman lähellä Lapissa ja makkaratuotantoa Huittisissa. Yrityksen palveluksessa on satoja työntekijöitä, ja sen liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Kivikylän tuotevalikoimaan kuuluvat palvit, makkarat ja valmisruoat. Useina vuosina Kivikylän lihapullat on äänestetty Suomen parhaaksi lihajalosteeksi. Kaikki tuotteet valmistetaan kotimaisista raaka-aineista, pääosin Länsi-Suomesta peräisin olevasta lihasta. Valikoimassa on myös kana- ja kalkkunatuotteita.
Tuotteita myydään vähittäiskaupoissa sekä yrityksen liikkuvista myymäläautoista, jotka kiertävät eri puolilla Suomea ja Oulujokivarren kunnissakin ne ovat tuttu näky. Pohjois-Suomen alueen liikkuvan myynnin keskus sijaitsee Kontinjoella, noin kymmenen kilometrin päässä Kajaanista. Myyntiautoja on Jyväskylän pohjoispuolella kymmenen ja niistä pohjoisempana kahdeksan. Pohjoisin myyntipaikka on Kittilän Hetassa.
Noin sadan kilometrin säteellä Kajaanista auto käy kerran viikossa ja kauempana olevilla paikkakunnilla kahden viikon välein. Jokaisena arkipäivänä myyntiautot liikkuvat jossakin päin maata. Liikkuvan myynnin ohella Kivikylä on mukana myös yleisötapahtumissa, kuten esimerkiksi Tyrnävän Pottumarkkinoilla.
Jukka Niiranen on myynyt
riittää.
Kivikylän Kotipalvaamo.
Kivikylän tuotteita Oulujokivarren alueella jo useiden vuosien ajan. Hänellä on runsaasti vakioasiakkaita, ja hän kertoo pitävänsä työstään sen vaihtelevuuden ja hyvien asiakassuhteiden vuoksi. Niiranen käy Vaalassa ja Utajärvellä joka toinen perjantai ja Muhoksella joka toinen torstai parittomina viikkoina. Kysyttäessä, mikä tuote on suosituin, Jukka mainitsee aladoopin, vaikka suosikit
vaihtelevatkin paikkakunnittain. Aladoopin ystäviä löytyy kuitenkin jokaiselta pysähdyspaikalta. Kivikylän monipuolisesta valikoimasta jokainen lihajalosteiden ystävä löytää varmasti mieleisensä tuotteet.
Vaikka liikkuvalla lihajalostemyynnillä ei ole Suomessa kovin paljon kilpailua, Kivikylän tuotteiden hinnat ovat pysyneet kohtuullisina ja hinta–laatusuhde kohdallaan.
Suoramyynti takaa tuotteiden tuoreuden ja kilpailukykyisen hinnan. Muhoksella myynti alkaa aamulla klo 9, samoin Utajärvellä. Vaalassa myynti jatkuu iltapäivällä Utajärveltä saapumisen jälkeen.
Eero Aitta
Lähetyksen vastuuryhmän puheenjohtaja Markku Karjalainen kiitteli seurakuntalaisten aktiivisuutta lähetystyössä.
Kansanlähetyksen
Syksyisenä sunnuntaina 12.10. Vaalassa vietettiin Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kirkkopyhää. Vaalassa aikoinaan pappina toiminut Matti Malinen saapui toimittamaan messun ja puhumaan päiväkahvitilaisuudessa.
Messussa avustivat kanttori Taru Ängeslevä, diakoni Tuula Karjalainen, suntio Pentti Hannukainen sekä tekstinlukijana Jussi Keränen ja kolehdinkantajana Paula Huovinen. Kirkkopyhän aihe oli Kristityn vapaus. Malinen muistutti saarnassaan siitä, että Jumala ensi rakasti ihmistä ja sitten ihminen kykenee rakastamaan ja palvelemaan lähimmäistään.
- Tärkeintä siis on rakkaudessa vaikuttava usko, Malinen tähdensi uskon olemusta.
Yrittäjyyskoulutus tukee alueen yrittäjiä
Kasva, kehity ja menesty
Oulujokilaakson ja Kainuun kuntien yrittäjille avautuu nyt tilaisuus vahvistaa omaa osaamistaan ja kehittää liiketoimintaansa käytännönläheisessä yrittäjyyskoulutuksessa. Koulutus toteutetaan lähiopetuksena Vaalassa ja Utajärvellä vuorokerroin kerran kuukaudessa 15.1.2026 alkaen. Tämä koulutus ei ole vain oppimista – se on matka kohti selkeämpää suuntaa, vahvempaa liiketoimintaa ja motivoituneempaa arkea. Pääset yhdessä muiden yrittäjien kanssa kehittämään yrittäjyysosaamistasi sekä
verkostoitumaan. Jaat kokemuksia, vaihdat ajatuksia ja opit toisilta. Koulutus auttaa tunnistamaan vahvuudet yrittäjänä, kehittymään ja johtamaan työtä arjessa entistä tehokkaammin. Koulutus sisältää 8–10 koulutuspäivää vuoden aikana, ja se on suunniteltu joustavaksi – aikataulu on helppo mukauttaa työn oheen. Valinnaiset osiot voi räätälöidä oman yrityksen tarpeisiin.
Koulutuksessa pääsee syventymään omaan yrittäjyyteensä ja saa työkaluja muun muassa liiketoiminnan kehit-
tämiseen, talouden hallintaan, myynnin ja markkinoinnin tehostamiseen sekä asiakastarpeisiin vastaamiseen ja palvelujen kehittämiseen. Vastuukouluttajana toimii kokenut ja innostava Sari Juntunen, joka tuo mukanaan vahvan osaamisen ja käytännönläheisen otteen yrittäjyyden kehittämiseen. Sarilla on kokemusta yrittäjyydestä ja hänen vuorovaikutteisuutensa ja käytännön esimerkit luovat koulutuksesta mielellään ja kiinnostavan kokonaisuuden. Koulutus on suunnattu kaikille, jotka haluavat kehittää itseään ja yritystään
– nykyisille yrittäjille sekä yrittäjyyttä suunnitteleville. - Tämä on tilaisuutesi saada uutta virtaa arkeen, selkeyttää suuntaasi ja rakentaa vahvempaa tulevaisuutta olitpa vasta aloittamassa yritystoimintaasi tai jo kokenut yrittäjä. Nyt on oikea hetki investoida itseesi ja yritykseesi, tiedotteessa kerrotaan. Kasvu alkaa päätöksestä – lisätietoja ja ilmoittautumiset asiakasratkaisupäällikkö Kaisa Vuopalalle osoitteeseen kaisa.vuopala@rastorinst. fi tai numeroon p. 040 196 4811.
Messun jälkeen lähetyssihteeri Merja Kantola tarjosi kahvin kera karjalanpiirakoita. Vapaaehtoinen maksu meni nimikkolähetti Mirjami Uusitalon työlle ja Marja-Liisa Karppinen myi arpoja Kainuun kansanlähetyksen toiminnan hyväksi. Päiväkahvitilaisuuden alussa puhunut Lähetyksen vastuuryhmän puheenjohtaja Markku Karjalainen kiitteli lähetyssihteeri Kantolan ja seurakuntalaisten aktiivisuutta lähetystyön hyväksi. Hän toi esille myös huolen toiminnan jatkumisesta laajentuneessa Muhoksen seurakunnassa.
Tuula Karjalainen vakuutti, että tulemme taivaskelpoisiksi Jumalan armosta, emmekä hyvien tekojemme tähden. Jeesuksen ristinkuo-
lemassa syntyi myös oikeus kääntyä Jeesuksen nimissä pyyntöinemme Jumalan puoleen.
Päätöspuheessaan Malinen korosti, että Jeesuksella on kaikki valta.
- Ensin Hän antaa synnit anteeksi, vahvistaa, rohkaisee, varustaa ja on jokaisessa päivässä kanssamme ja vasta sitten Hän lähettää työhönsä, Malinen vakuutti. Hän muisteli myös Norjan lähetysystäviä, jotka käyttivät tunnuslausetta: Lähetystyö on kiitokseni Golgatasta! Kiitollisina siitä, mitä Jeesus on tehnyt, me jatkamme Hänen nimissään ilosanoman kertomista maailman ääriin saakka!
Tuula Karjalainen
Jukka Niiranen.
Asiakkaita
Matti Malinen kertoi tuntevansa itsensä tervetulleeksi Vaalaan ja iloitsi suuresta lähetysystävien joukosta.
Vanhusten viikon kylätapahtuma Lumotussa
Vaalan kunnan hyvinvointiosastolta heitettiin haaste kaikille kunnanvaltuutetuille, että he järjestäisivät vanhusten viikolla tapahtumia omilla kylillään. Pelsolla valtuutetut Juho Mehtälä (kesk) ja Tuula Karjalainen (kd) tarttuivat innolla haasteeseen ja järjestivät kylätapahtuman neljännesvuosisata sitten perustetussa Lumotussa hallan maassa 11. lokakuuta.
Sateisen yön ja aamun jälkeen ilma kirkastui kuin Luojan lahjana, ja yli kolmekymmentä kyläläistä saapui vaihtamaan kuulumisia. Naa-
purikylästä valtuutettu Antti Välinen (kesk) tuli tutustumaan tilaisuuteen ja rohkeasti tarttui hänelle osoitettuihin tehtäviin.
Tapahtumaan osallistui kaikenikäisiä - muutaman viikon ikäisestä vauvasta vaari-ikäisiin saakka - sekä niin kylällä vuosikymmeniä asuneita kuin myös muutamia vuosia sitten kylälle muuttaneita. Lapset kirmailivat metsäisessä maastossa ja ihastellen tervehtivät betonista muovattuja eläimiä. Pelsolaisilla ei ole yhteistä kokoontumistilaa ja päivän parasta antia olivatkin hyväntuu-
liset keskustelut ja kuulumisten vaihtaminen kyläläisten kesken. Luonnollisesti keskusteluissa muistettiin myös kotikuntaa, jolle heitettiin haasteita kotikylän luonnon ja palveluiden turvaamisesta sekä niiden kehittämisestä.
Mehtälä paistoi kodan nuotiossa makkaroita ja Karjalainen tarjosi kodan vierellä kuumaa kahvia, mehua ja tuoreita munkkeja. Lisäksi jokainen sai kunnan lahjoittaman Vaala-heijastimen.
Tuula Karjalainen
hallan maassa
Tilapäisen asumisen
4 vuorokautta 3 vuorokauden hinnalla
Tarjous on voimassa yksityisasiakkaille 31.12.2025 asti Muhoksen Esperi Hoivakoti Leinikissä ja Esperi Hoivakoti Orvokissa. Hintaan sisältyvät hoiva, ateriat ja asuminen.
Tarjoamme turvallisen ja kodikkaan ympäristön lyhytaikaiseen tarpeeseen – olipa kyseessä omaishoitajan loma, sairaalasta kotiutuminen tai muu väliaikainen asuminen.
Valtuutettu Juho Mehtälä (grillipihdit kädessä) paistoi kodan nuotiossa makkaraa.
EAKR-rahoitus Teollistuvan Paltamon kehittämiseen
Tähän Kokontien ja Konttitien risteykseen tulee suunnitelmissa liittymä uudelle teollisuusalueelle. Kuva Lasse Hinkula
Paltamon kunta on saanut
EAKR-rahoituksen Teollistuvan Paltamon toimintaympäristön kehittäminen -hankkeelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Hankkeessa laaditaan uudelle teollisuusalueelle viestintämateriaalia, selvitetään paikallisten yritysten tarpeita muun muassa toimitilojen osalta sekä luodaan toimintamalli yritysten alueelle sijoittumiselle.
- Hanke on käynnistynyt lokakuun alussa ja hankkeessa ensitöikseen kontaktoidaan paltamolaisia yrityksiä sekä Paltamoon investointeja suunnittelevia toimijoita ja keskustellaan muun muassa yritysten toimitilatarpeista nyt ja tulevaisuudessa, taustoittaa Paltamon kunnan kehitysjohtaja Salla Korhonen.
Hankkeessa selvitetään
myös mahdollisen elinkeino- tai kiinteistöyhtiön perustamista, jolla vastattaisiin jatkossa kunnan teollisuusalueiden sekä kiinteistöjen hallinnoinnista ja yritysten toimitilatarpeisiin liittyvien asioiden kehittämisestä. Siinä edistetään lisäksi paikallisten yritysten verkostoitumista muun muassa järjestämälle tilaisuuksia yrityksille verkostoitumiseen ja autetaan alueelle sijoittuvia yrityksiä löytämään kumppaneita.
Paltamoon on suunnitteilla merkittäviä teollisia investointeja, kuten tuulipuistoja, biotuotetehdas, biometanolilaitos ja teollisen mittakaavan aurinkopuisto. Nämä investoinnit muokkaavat Paltamoa teollistuneeksi kunnaksi ja luovat tarpeen monenlaisille palveluille sekä uuden teollisen- ja
palveluekosysteemin.
- Investoinnit etenevät omassa aikataulussaan. Hanketoimijat vastaavat itse yksittäisten hankkeiden osalta niiden aikatauluihin liittyviin kysymyksiin. Solarigon aurin-
Kontiomäen koulu 70 vuotta
Paltamon kunnan Kontiomäen koulurakennuksen 70-vuotista historiaa juhlistettiin koululla perjantaina 19.9. avoimin ovin, ohjelmallisella osuudella ja kahvitarjoilulla.
- Juhla meni loistavasti. Saimme tosi positiivista palautetta ja suuri osallistujamäärä hämmästytti. Erityisesti koulun entisiä oppilaita saapui sankoin joukoin ympäri Suomea, iloitsee koulunjohtaja Kati Tyni.
Koululaitos on toiminut Kontiomäessä jo 100 vuotta. Nykyinen juhlittu kivinen koulurakennus valmistui vuonna 1955. Juhlaan pääsi osallistumaan osa koulun perustamisvuonna ensimmäisellä luokalla koulutiensä aloittaneita oppilaita.
- Oli monenlaisia muistoja, joita ei kaikkia ehtinyt kuulemaankaan. Osa muisteli entisiä opettajiaan ja osa tehtyjä kolttosia, koulun varajohtaja ja luokanopettaja Iiris Tikkanen jatkaa.
Entiset oppilaat ihastelivat koulun uutta tekniikkaa opetuksen tukena. Henkilökunta sai perehdytystä vanhemman koulun tekniikan historiasta, kun entiset oppilaat paljastivat kunniapaikalla olleen vanhan television tarinan.
- Oppilaat olivat keränneet sanomalehtipaperia, joista saaduilla rahoilla ostettiin koulun ensimmäinen av-laite, mustavalkoinen televisio, Tyni paljastaa.
Kontiomäen koulussa henkilökunnan vaihtuvuus
Koulunjohtaja Kati Tyni esittelee 70-vuotisjuhlan kunniaksi istutettua kuusta. Taustalla suuri kuusi ja kyläläisten tuntema Sammakkokivi ovat seuranneet koulun taivalta jo vuodesta 1955 saakka.
on pientä, joten työyhteisössä yhteisöllisyys koetaan vahvana. Tynillä alkoi jo neljäs työvuosi koululla. Hän aloitti koulunjohtajan tehtävässä vuosi sitten, kun pitkäaikainen konkari Arto Heikkinen siirtyi eläkkeelle 37-vuotisen työuransa päätteeksi.
- Tämä on hyvin joustava ja yhteisöllinen paikka tehdä töitä. Yhdessä tekemisen henki on läsnä koko ajan. Keskeistä kyläkoulussamme on, että voimme hyvin kohdata oppilaita ja perheitä, tiivistää Tyni. Koulussa on opetusta esikoulusta kuudenteen luokkaa asti. Tikkanen on ollut töissä vuodesta 2006 alkaen ja opettaa nyt 0.–2.-luokkalaisia.
- Tämä on ihana lämminhenkinen perinteinen kyläkoulu. Lapset leikkivät yli luokkarajojen. Jonkun verran on perheissä muuttoliikennettä, mutta enemmän täällä on suurta pysyvyyttä. Olen ollut täällä kaksikymmentä vuotta töissä, ja nyt on ensimmäinen kerta, kun saan opettaa entisen oppilaani lasta, Tikkanen sanoo. Yhteisöllisyyttä Kontiomäen kylällä vahvistavat osaltaan koulujen kerhot. Niitä tarjotaan sekä koulujen että muiden toimijoiden taholta.
- Minulla liikuntakerhossa on sataprosenttinen osallistuminen, sillä kaikki 0.–2.-luokan oppilaani haluavat tulla koulupäivän jälkeen kerhoon, hän lisää.
Luokanopettajan viransijainen Pasi Kortelainen on ahertanut koululla eri tehtävissä jo kymmenen vuotta. Hänelle työyhteisö on tärkeä
kopuistosta kuullaan ajankohtaiskatsaus kunnan ja yrittäjien aamukahveilla lokakuussa. Tuulivoimahankkeista Eurowind Energyn Valkeisvaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotus on paraikaa
nähtävillä, hän kertoo. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2025 - 31.3.2027. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 137 010 euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 80 % ja kunnan omarahoitus-
osuus 20 %. Hankkeessa työskentelee kesällä valittu kokoaikainen projektipäällikkö Esa Järvenoja.
Lasse Hinkula
osa elämää.
- Ei tämän parempaa työpaikkaa olekaan. Aivan kuin eilen olisi töihin tullut. Tänne on joka päivä mukava tulla. Tämä tuntuu joskus enemmän isolta perheeltä. Toivottavasti kyläkoulut säilyisivät, sillä nämä ovat yhteisöllisiä paikkoja, joihin voi kokoontua koulun jälkeenkin, Kortelainen pohtii.
Koulurakennuksessa toteutetaan opetuksen lisäksi muun muassa Paltamon kunnan nuorisotyötä, Paltamon 4H-yhdistyksen kerhoja ja kansalaisopiston kursseja. Toiminta houkuttelee osallistujia Paltamoa laajemmalta
alueelta. Yhtenä Kontiomäen koulun vahvuutena on ollut lähiliikuntamahdollisuuksien kehittäminen. Jääkiekkokaukalo ja hiihtoladut ovat henkilökunnan havaintojen mukaan ollut ahkerassa käytössä yli kuntarajojen. Monitoimiareena ja frisbeegolfrata ovat uusimpia satsauksia. Kontiomäen koululla suunnataan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Parilla kuntaan muuttavalla lapsiperheellä voi olla merkittäviä vaikutuksia oppilasmäärään ja kouluopetuksen turvaamiseksi.
- Pientä oppilasmäärän laskua on ilmassa, mutta hurjaa
pudotusta ei lähitulevaisuudessa ole näkyvissä. Jos kylälle muuttaa lapsiperheitä, se tuo oppilaita, muistuttaa Tyni. Paltamon kunta on investoinut koulun toiminnan lisäksi kiinteistöön, jotta 70-vuotias koulurakennus tarjoaa turvallisia ja toimivia puitteita jatkossakin.
- Koululla on nykyaikaistettu ja remontoitu tiloja. Olemme siirtyneet maalämpöön ja pihalla oli kesällä salaojaremontti. On tärkeää, että myös rakennuksista pidetään huolta, Tyni tiivistää.
Lasse Hinkula
Paltamon uuden teollisuusalueen viitesuunnitelma. Kuva: Paltamon kunta.
Koulun ensimmäinen av-laite, mustavalkoinen televisio Asavisio, hankittiin oppilaiden aktiivisella kampanjalla.
Lauluyhtye Aikanaiset valtuustosalissa
Lauluyhtye Aikanaiset, johtajanaan Susanna Konttinen, juhlisti syksyisillä lauluesityksillään HOP-hankkeen (hyvinvointia, osallisuutta ja pärjäämistä) päätösseminaaria Vaalan uuden kunnanviraston valtuustosalissa maanantaina 29.9.2025. Kuva Tuula Karjalainen
Riivattu museo tutustutti historiaan Paltamossa
Riivattu museo -tapahtuma tarjosi musiikkia ja näyttelyn tehostettuna valoin, kuvin ja äänin. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna järjestettyyn tapahtumaan kuului perjantaina mediataiteen lisäksi musiikkiesityksiä. Opettaja Sisko Haatajan johdolla esiintyivät kuudesluokkalaiset, ja Kainuun musiikkiopiston jousikvintetti jatkoi konsertti-iltaa.
- Kävijöitä tapahtumassa oli noin 60. Olemme havainneet, että se on melkein maksimi tässä tilassa. Tämä on kolmessa kerroksessa, joten tänne tulee jo meteliä, arvioi Paltamo-Seura ry:n puheenjohtaja Kaisa Toivonen.
Järjestäjät olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja kokemusten perusteella järjestävät ideoivat, että museon yläkerrassa voisi toteuttaa kesäaikana lisää konsertteja.
- Esiintyjät totesivat, että museossa on erittäin hyvä akustiikka. Opettaja kehui, että komeasti ja pehmeästi soi hirsinen rakenne. Tämä on minun aikanani ensimmäinen kerta, kun konsertti tuodaan museoon, hän jatkaa.
Paltamo-Seura ry ja Kylän Koirat ry toteuttivat tapahtuman osana Kainuun Liiton organisoimaa Cherry-hanketta, johon tänä vuonna valittiin
kahdeksan pilottitapahtumaa. Rahoitus tuli Kainuun Liiton kautta Interreg Europe -ohjelmasta.
- Kylän Koirat olivat aktiivisia ja pyysivät meidät kumppanikseen tapahtumaan. Paltamo-Seuran osalta suunnittelun on hoitanut Sari Vajavaara ja kulttuuritoimijana oli Tuukka Pasasen. Kylän Koirat on kulttuuriyhdistys, joka tuottaa mm. musiikkia ja mediataidetta. Tuukka toi museoon mediataiteen, jossa yhdistyy valoa, kuvaa ja ääniä, pohjustaa Toivonen. Mukana suunnittelussa oli myös 5.–6.-luokkalaisia oppilaita. Nuorten ideoinnin pohjalta syntyi tapahtuman nimi, Riivattu museo. Taustatarinana toimii perinteinen paltamolainen kummitusjuttu Hotellinkankaan kummituksesta.
- Kummitus on hyppinyt Hotellinkankaan kohdilla Varisjoen suunnilla matkalaisten kärryille. Viimeisellä kerralla, kun kummitus hyppäsi kärryihin, ne menivät rikki ja niistä tuli kirotut. Kärryt pilkottiin palasiksi ja niistä tehtiin tarvekaluja ja työkalujen osia, joita on kulkeutunut myös museon kokoelmiin. Näin museostakin tuli kirottu, taustoittaa Toivonen.
Tapahtumaa varten jalos -
tettiin toimintaa, jossa kävijät pääsivät osallisiksi mysteerin ratkaisuun, samalla tutustuen museon kokoelmiin.
- Kävijöitä tarvittiin luomaan loitsuja, joiden avulla saadaan kirous purettua ja riivaus lähtee museosta pois, hän jatkaa. Paltamo-Seura ry on Suomen Kotiseutuliitto ry:n paikallisjärjestö, joka pyrkii säilyttämään vanhaa Paltamon kulttuuriperintöä. Seura on nostanut vuoden teemaksi vanhat rakennukset, joita tulee olemaan esillä vuosikalenterissa. Loppuvuosi tulee olemaan aktiiveille työntäyteistä aikaa.
- Rakennamme nyt vuosikalenteria, jossa tuomme perinteitä tutummaksi jonkun teeman kautta. Loppuvuoden aikana työtä tuo museoviraston avustama hanke, jossa tämän museon ja Paltamo-Seuran hallussa olevia kuvia ja esineistöä luetteloidaan selainpohjaiseen kokoelmanhallintajärjestelmään. Se on suuri työ, koska meillä on kymmeniä tuhansia kuvia, tiivistää Toivonen.
Lasse Hinkula
Museon kolmannen kerroksen muusikoita miellyttävä akustiikka saattaa poikia lisää konsertteja tulevana kesänä.
Paltamo-Seura ry:n puheenjohtaja Kaisa Toivonen perinteisessä ajurin asussaan otti vieraita vastaan Riivattuun museoon.
Jouluun on aikaa, mutta kuhina omille joulunajan musiikkiprojekteille pitää virkeänä. Keräilen kahdelle paikkakunnalle kolmea soittoporukkaa eri talkoopohjaisiin tapahtumiin rakentamaan tunnelmaa enemmän tai vähemmän jouluiseksi. Pientä aikataulupainetta toi havainto, että joulukalenterit ja -suklaat olivat kauppojen hyllyillä jo syyskuun lopulla. Joulu tulee,
olinpa bändien kanssa valmis tai en.
Pikkujoulubändin osalta kokeilin onneani työtehtäviini liittyvästä verkostosta. Tuloksena löytyi viulisteja, saksofonisti, rytmisoittajia, laulajia ja punkbändin basisti. Seurakuntien musisointiin löytyi myös monen instrumentin taitajia. Innokkaiden muusikkojen määrä oli iloinen yllätys, joten seuraava
Toimittajan tuolilta Joko saa kirjoittaa joulusta?
positiivinen haaste on, että mitäs sitä sitten laulellaan. Pidän joulusta erityisesti jouluisten herkkujen osalta, mutta uudet bändit ne vasta herkkua ovatkin. Mieltä lämmittävä valmistelu ja yhdessä tekeminen voi alkaa.
Aiheeseen liittyen silmiini osui Helsingin Sanomien Lasten uutiset -palstan juttu ”Tuhon enkelit soittaa kovaa” (HS 4.10.2025). Se kertoo
12–13-vuotiaiden punkbändistä Helsingissä. 13-vuotias Samuel Mononen tekee biisejä ja kuvailee, että tykkää kirjoittaa biisejä kiusaamisesta ja nuorten mielenterveysongelmista. Nuoret ovat valinneet todella ajankohtaisen ja merkittävän aihealueen, josta vanhemmatkin voivat ottaa vinkkiä.
Jokainen esiintyminen on mahdollisuus vaikuttaa,
vaikka kaikki eivät musiikista perusta. Biisien syvällisemmän sisällön lisäksi niiden tunnelma ja jaetut ikäkausikokemukset tuovat mielenkiitoa esityksiin. Tällaisesta tunnelman taitajasta, kitaristi Tomi Paldaniuksesta, löytyy juttu tämän lehden sivuilta. Hänelle ammattilaisena on tärkeä tulkinta ja tunteen välittäminen yksin soittamalla sekä yleisön toiveita kunni-
oittaen. Meidän harrastepohjaisissa musiikkiprojekteissa on puolestaan tärkeää yhdessä tekeminen ja sen ilon jakaminen osallistujille. Tavalla tai toisella tulkittuna, musiikilla on oiva mahdollisuus yhdistää meitä.
Mikäli haluat Toivetaksin, soita ensin autolle ja sovi aika. Näin varmistat auton saatavuuden. Tilauspuhelu on maksuton ja palvelee vuorokauden ympäri. Olemme paikallinen ja palveleva!
P itäjän P arhaat
Asianajotoimisto
Asianajotoimisto
Heikki Aspegren
Heikki Aspegren
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
Asianajotoimisto Heikki Aspegren
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat
* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi * Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
apteekki ma-pe 9 - 17 la 9 - 14
MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 www.oulundieselhuolto.fi
• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.
• Rahan ja ajan säästö.
• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.
• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä
• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.
KOTIPITÄJÄN KIRPPIS
MYYDÄÄN
OULUN DIESELHUOLTO OY
OULUN DIESELHUOLTO OY
virallinen metallikierrätysterminaali • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!
Ostetaan Mersun w115 vasen LOKASUOJA. Vm.68-73. Uusi tai hyvä käytetty. P. 040 514 2350.
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)
Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)
Seuraava lehti ilmestyy 19.11.2025. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 13.11.2025 mennessä: Kotipitäjä, Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis
JOULUPUOTI Neittävällä Nuojuankoskentie 1014. (pieni punainen hirsimökki) Myynnissä monenlaisia käsitöitä, leivonnaisia, koruja, havukransseja, joululahjaideoita ym. Avoinna 8.-9.11. klo 12-16 sekä jatkossa marras-joulukuussa aina LA-SU klo 12-16. TERVETULOA!
Myydään Valmet siiva-/hihnapyörä ja kiristyspanta, sopii malleihin 33,359,361 ja 565. Hinta 60 euroa. P. 044 987 8740. ILMOITA ILMAISEKSI Kotipitäjän Kirppiksellä!
Ostetaan 70 luv.jäykkäperä HONDA MONKEY halpa mopon raato tai osakasa. Tarjoa viestillä tai soita. P. 040 514 2350.
Ostetaan Mercedes 300d w124 v. 85-95 manuaalivaihteiston KARDAANIAKSELI. Myös halpa 300d varaosa-auto kiinnostaa. Laita viestiä tai soita. P. 040 514 2350.
Ostetaan Volvo 940 hyväkuntoiset etulokasuojat tai varaosa-auto edullisesti. P. 040 416 2440.
Ostetaan Mercedes benz w123 farmari. Kaikenkuntoiset huomioidaan! P. 040 416 2440.
Askanmäen kesäteatterin voimahahmo ja ohjaaja, puolankalainen Hilkka Oikarinen myhäilee elokuussa tyytyväisenä jälleen kerran erinomaisesti onnistuneen teatterikesän jälkeen. Aivojen lepoa kestää vain hetken – taas luovuus iskee! Mieltä alkaa kaivertaa ajatus pienimuotoisista uusista kulttuuritapahtumista, jotka tuotaisiin kylille, lähelle tavallisia ihmisiä. Lähikuntienkin kylätalot ja muut vastaavat kokoontumispaikat kaipaavat elämänläheisiä, helposti saavutettavia ohjelmistoja. Kysyntään on siis vastattava! Tuttavapiiristä löytyy taidokkaita kynänkäyttäjiä ja musiikin esittäminenkin kiinnostaa. Ystävä, kirjailija Anja Hyttinen innostui ajatuksesta yhdistää runoja ja varttuneelle väelle mieluista musiikkia. Olihan toinen painettu oma runoteoskin nähnyt juuri päivänvalon.
Hilkka pirautti Kaarina Daavittilalle kysyen kiinnostusta lauleskella, säestäjäksi innostui tuttu mies Paltamosta, Pasi Moilanen. Kokoonpanon nimeksi päätettiin Ranstakat, koska kukin ryhmän jäsen
oli tahollaan hämmennellyt monenlaisia elämän hiilloksia. Myös puolankalaistunut Eeva-Liisa Polso osallistui runoillaan alkuvuonna 2025 ryhmän ensimmäiseen julkiseen esiintymiseen. Ryhmä on syksyn alkaessa uudistanut ohjelmistonsa. Menonkelekassa- ohjelmakokonaisuudessa Anja Hyttisen ja toisen taitavan sanasepon, Risto Kormilaisen runot on puettu näytelmälliseen muotoon. Musiikki täydentää valittujen runojen tunnelmaa. Ranstakat lähtevät kiertueelle Askanmäen isosta pirtista sunnuntaina 12.10. kello 15. Kansallisen vanhustenviikon merkeissä Askan Ahertajat tarjoavat tapahtumassa kahvit ja arpajaiset 5 euron lipunhintaan sisältyen.
Ranstakat – ryhmä toivottaa kaikki tervetulleiksi nauttimaan helposti saavutettavista, elämältä maistuvista runoista ja musiikista!
Kaarina Daavittila
Ranstakat kenraaliharjoituksessa Askanmäen pirtissä. Pitkänlinjan haitaristi Pasi Moilanen (Paltamo), laulaja Kaarina Daavittila (Utajärvi), runoilija Anja Hyttinen ja ohjaaja Hilkka Oikarinen (molemmat Puolangalta).
Fingerstyle-kitaristi Tomi Paldanius konsertoi kiertueellaan myös Kainuussa. Lauantaina 11.10. hän esiintyi Paltamon Paltalinnassa.
- Keikka meni hyvin ja ihmiset tuntuivat pitävän. Olen tehnyt tätä kahdeksan vuotta ja kiertue on sujunut aika perinteisesti. Viime vuonna kävin Kainuussa ensimmäistä kertaa. Pienillä paikkakunnilla on kiva ajella korpiteitä ja katsella ympäriinsä, toteaa Paldanius.
Taitavana kitaristina Suomessa ja maailmalla tunnettu Tomi Paldanius soittaa kiertueellaan klassikkoja menneiltä vuosikymmeniltä. Hän voi soittaa tunnetuiden kappaleiden melodiat, soinnut, bassolinjat ja jopa kitarasoolot samanaikaisesti.
- Yksittäistä suosikkia settilistasta olisi mahdotonta valita. Tärkeitä lauluja ovat esimerkiksi Ihana Aamu, Bohemian Rhapsody, Tears in Heaven, sekä Finlandia ja Myrskyluodon Maija, hän listaa.
Paldaniuksen sovittamia hittejä on sosiaalisessa mediassa katsottu kymmeniä miljoonia kertoja eri kitaristien soittamina. Vuonna 2005 YouTubeen ladattu Bon Jovin Livin´ On A Prayer -sovitus oli yksi hänen ensimmäisiä suosittuja kitarakappaleitansa kyseisessä palvelussa. Se valittiin Best of YouTube -artikkeliin Total Guitar lehdessä.
- Vuonna 2017 ajattelin, että kun sovituksiani ovat ulkomaiset kitaristit soittaneet, kokeilen soittaa myös itse, hän muistelee.
Uransa aikana soittimet tai tekniikka eivät ole kuuluneet
Tomi Paldanius. Kuva: Tomi Paldaniuksen arkisto. mielekkäisiin keskusteluaiheisiin.
- Voin keskustella musiikista, fiiliksistä ja tunnelmista. Kitara sattuu olemaan minulla instrumenttina. Se on puulaatikko, missä on kuusi kieltä. Voi kuulostaa vähän karulta sellaiselle, joka keräilee kitaroita, ihailee ja nukkuu niiden kanssa. Minulle se on kuin Makita timpurille – tuskin hänkään sitä katselee pöydällä raskaan työpäivän jälkeen, luonnehtii Paldanius. Muusikon uraansa yrittäjä Paldanius suhtautuu täysin ammattimaisesti.
- Kitaristin elämää vähän romantisoidaan. Samanlaista on tehdä työtä kuin timpurilla. En minä kitaraan koske
vapaa-ajalla. Musiikista tykkään muuten ja soittohetki on mukava, hän avaa. Paldanius on kotoisin Uudestakaupungista ja valmistunut musiikkipedagogiksi Turusta 2003, missä hän myös opetti musiikkiopistossa. Hän on asunut vuodesta 2009 vakituisesti ulkomailla, mutta on tehnyt konserttikiertueita ympäri Suomea.
- Musiikin arvon määrittäminen vaikeuden mukaan on hassua. Ei se kiinnosta tavallisia ihmisiä, jos ei ole huumoria, eikä pysty olemaan viihdyttäjänä. On ajateltava yleisöä. Olisi kauhea olla vain taiteilija. Soitan lauluja, koska yleisö niitä haluaa. Vartuin Beatlesin, Pink Floydin
”Yhdet vielä ja sitten lasku”!
Näinhän se Irwin lauloi, mutta on niitä muitakin laulajia. Esimerkiksi Iso-Syötteen Kide-hotellin ravintolassa sen voi kuulla – ja sen ”yhden” jälkeen: ei kun rinteeseen! Kaatumisen jälkeen voi sitten alaravintolassa yhtyä Simo Silmun näkemykseen ”Sitä saa mitä tilaa”! Sillä ylämäkeen mentäessähän on nousuhumala ja rinnettä pujotellessa onkin jo laskuhumala. Ja näin notkeaa aasinsiltaa pitkin päästäänkin itse asiaan eli jonkin alaravintolan pöytään: Asiakas I: – Minun sienikeitossani on kärpänen. Miten se on mahdollista? Tarjoilija: – Mutta hyvä herra, sehän onkin kärpässienikeittoa! Asiakas II: – Tarjoilija, tämä hirvipaisti maistuu hieman oudolta? Tarjoilija: – Antakaas kun maistan. Juu, nyt taisi käydä niin, että hirvi on palanut poroksi! Asiakas III: – Tarjoilija, miksi teidän peukalonne on siinä tarjottimella minun pihvini päällä? Tarjoilija: – Haluatteko siis todella, että pudotan tämän pihvin toistamiseen lattialle? Asiakas IV: – Laskussani lukee ” 1 kotleti: 20 euroa”. Siitä puuttuu yksi tee. Tarjoilija tuo uuden laskun. Siinä lukee: ” 1 kotleti, yksi tee: 25 euroa”
Mikään ei liene naisasiakkaille rasittavampaa kuin pirteä, nousukiidossa oleva ”vonkamies”. Siis näin: Jalmari Jenkanmahti näki kauniin naisen istuvan baarissa, ja muisti samassa Vanhojen äijien surkeimmat iskurepliikit -kirjasen hyvän aloituksen: – Onko neiti käynyt Nepalissa? Neiti: –En ole! Jalmari: – No sittenhän meillä on paljon yhteistä!
Pubissa. Kari: – Elli ajoi minut juomaan. Ari: – Kyllä sinun kelpaa, minun piti tulla jalan. Mutta, näytät oikeastaan tosi masentuneelta. Mikäpä miehen mieltä tänään painaa? Kari: – Elli sanoi eilen vuoteessa, ettei hän enää halua nähdä minua. Ari: – No mitäs teit? Kari: – Mitäs siinä muuta olisi voinut tehdä kuin sammuttaa valot.
Tämä ja sadat muut vitsit löytyvät Juhani Vänskän toimittamasta Vitsi-olumppialaiset-kirjasta. Eli: Jos venesataman laiturilla on kyltti ”Uiminen kielletty”, ja putoaa veneestä veteen, mitä tehdä? Kysymys: Miksi bestmaniksi valitaan yleensä paras ystävä? Vastaus: Hädässä ystävä tunnetaan! Ykkösuutiset: Keskussairaaloissa työtahti kiihtyy – edessä suuria leikkauksia. Kakkosuutiset: Suomessa valmistetaan kuumuutta kestävää jäätelöä. Nimeksi tulee Hornantuutti.
Maikki osoitti jo alaluokilla rikollisia taipumuksia, sillä hän oli kiinnostunut vain murtoluvuista. Todelliset ongelmat alkoivat, kun hän alkoi ajaa kilpaa. Silloin vaivana olivat vaikeat vaihdevuodet.
Kuukauden eläinvitsi. Isäkissa tassutteli hieman hiprakassa illalla kotiin ja äitikissa oli vastassa jo ulko-ovella kaulimen kanssa. Isäkissa otti hieman tukea ovenpielestä, katsoi silmät kierossa rakasta vaimoaan ja sopersi katuvaisena: – Olet sä nyt suutuskissa?
* *
ja Led Zeppelinin musiikin parissa. Onneksi olen saanut soittaa lauluja, mistä tykkään ja onneksi yleisökin on niistä tykännyt, hän linjaa.
Hän jättää oven raolleen levytyksille, mutta mitään varmaa hän ei tulevalle lupaa. Tähän mennessä hän on tehnyt yhdeksän levyä vuodesta 2017 alkaen. Hän kertoo, että ilman kiertueita levyt eivät menisi kaupaksi.
- Levyt ovat harvinaisuuksia ja myyntivalttini on, että levyt ovat vaikeasti saatavissa. Just tämä riittää, miksi pitäisi kasvaa, jos on maitoa ja maksalaatikkoa pöydässä, tiivistää Paldanius.
Lasse Hinkula
Iltateellä Bertan luona. Aili: – Kuuloni alkoi rapistua, mutta se parani, kun hankin kuulolaitteen. Oili: – Näköni alkoi sumentua, mutta se koheni, kun kävin kaihileikkauksessa ja sain uudet lasit. Olli: – Niskani jäykistyi, mutta kun ostin kiikkutuolin, niin nyt onnistuu jo iltakonjakin ottokin! Bertta: – Vaan minullapa se on muisti säilynyt niin hyvänä, että ihan pitää koputtaa puuta. Koputtaa pöytää, kuuntelee hetken ja hihkaisee sitten: – SISÄÄN!
Martti Kähkönen lukijoiden palaute ja jutut: vkkmedia.fi
