Tuoretta farssia teatterin tekemisestä tarjoillaan Paltamossa kesällä 2026. Samalla Sami Sainio palaa ohjaajaksi ja Paltamon kesäteatteri juhlii 50-vuotista historiaansa.
Sainio luotsasi jo keväällä 2025 ensimmäisen näyttelijöiden hakutilaisuuden, jolla tavoiteltiin vähintään yhdeksää sitoutunutta näyttelijää kantaviin rooleihin. Aivan tarpeeksi näyttelijäkaartia ei silloin saatu, joten esitys päätettiin toteuttaa ajan kanssa kesällä 2026.
- Ensi-iltamme on kesä-heinäkuun vaihteessa, lähellä Eino Leinon päivää. Teatterimme vaalii Leinon muistoa ja hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 100 vuotta, kertoo Paltamon kesäteatterista yhdistyksen varapuheenjohtaja Päivi Soldatkin.
Noin kolme vuosikymmentä teatterimaailmassa elänyt Sainio sai aloittaa näyttelijän uransa jo ennen kouluikää. Nyt alkavalla kaudella hän toimii neljännen kerran ohjaajana.
- Täällä on hyvä talkoohenki. Toiminnan pitkät perinteet näkyvät siinä, että ohjaajan ei tarvitse huolehtia kaikesta ja voi keskittyä taiteelliseen työhön. Varmaan tusinan verran olen ehtinyt olemaan Paltamossa mukana ensin harrastaen näyttelyä, sitten ohjaajan kolme kertaa. Sain suosi-
tuksen tulevasta hauskasta näytelmästä, mikä antoi rohkeutta hakea tehtävään, hän luonnehtii.
Näyttelijä Valtteri Roihan kirjoittama näytelmä sijoittuu Laajoen kesäteatterin maailmaan, jossa se sai kantaesityksensä toissa kesänä. Paltamossa nimeksi valikoitui Levveäjoki – teatterin tekemisen sietämätön viehätys.
- Teatterin nimi Tapaus Wideriver juontaa paikan nimestä Laajoki. Myyntinimi taisi olla Teatterin tekemisen sietämätön keveys, mutta me kainuulaistamme nimen tekijän luvalla. Voimme kunnioittaa Paltamon kesäteatterin 50-vuotisjuhlaa tekemällä ilottelun teatterin tekemisestä. Meillä on mahdollisuutta teatterin kautta muistaa kokeneita näyttelijöitä, kuvailee Sainio.
Kesäteatterin 50-vuotisjuhla järjestetään mahdollisesti jo tulevana talvena, mutta tässä vaiheessa kymmenen näyttelijän tiimi taustavoimineen keskittyy teatteriesityksen harjoittelemiseen.
- Käsikirjoituksessa näyttelijöitä on yhdeksän, mutta toisessa versiossa kymmenen. Lisäksi voimme dramatisoida itse teatteria. Uskon, että täällä on sitoutumiskykyistä ja tietävää porukkaa, summaa Sainio. Lasse Hinkula
KOTIPITÄJÄ
Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos www.kotipitaja.fi
Yhteystiedot: Mediamyynti/toimitus: Raimo Klasila, p. 044 242 8040, raimo.klasila@kotipitaja.fi
Kansanedustaja Janne Heikkinen vieraili Paltamossa
Kansanedustaja Janne Heikkinen vieraili Paltamossa 23.10. Vierailun aikana Heikkinen keskusteli Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Anita Karjalaisen (kesk.) kanssa Paltamon ajankohtaisesta tilanteesta.
- On todella arvokas asia, että voimme kertoa Paltamon ja Kainuun tilannekuvaa alueen kansanedustajille. Kansanedustaja Heikkinen pitää aktiivisesti yhteyttä ja vierailun aikana meillä oli tilaisuus syventyä moniin kuntien elinvoimaan ja hyvinvointiin liittyviin asioihin, kertoo kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi.
- Kainuun kehitys on alkanut täältä maakunnan vanhasta emäpitäjästä. Nykytilan perusteella se ei ole missään vaiheessa loppunut. Paltamo tekee muiden Kainuun kuntien lailla kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Tämä vahvistaa koko maakunnan palvelurakennetta ja parantaa tehokkuutta. Kunnan päätös maksuttoman varhaiskasvatuksen tarjoamisesta on sekin ainutlaatuista, Heikkinen kertoo.
Paltamon kunnan tavoitteena on lisätä teollisia työpaikkoja. Tätä tukee suuri lainvoimainen teollisuusalue, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta myös Paltamon ulkopuolella. Lisäksi alueella on runsaasti mahdollisuuksia tuuli- ja aurinkovoimalle, joihin liittyviä hankkeita on vireillä useampia.
- Paltamossa on selvästi tahtoa rakentaa tulevaisuutta ja houkutella uusia yrityksiä alueelle. Paltamon yhteistyö kuntarajojen yli ja pk-yritys-
ten kanssa osoittaa minulle, että täällä ajatellaan uudella tavalla. Käskemisen sijaan kunta on täällä ihmisiä varten. Se on hyvän hallinnon merkki, painottaa Heikkinen. Katsauksessa sivuttiin Kontiomäen kevyen liikenteen väylän nykytilaa. Valtiovarainvaliokunta myönsi Kontiomäen Nesteen ja Kontiomäen väliselle tieosuudelle 100 000 euron suunnittelurahan kevyen liikenteen väylän suunnittelua varten. Kokonaisuudessaan tie- ja rakennussuunnitelmien odotetaan valmistuvan kesään 2026 mennessä.
- Kontiomäen tieosuus on vilkkaasti liikennöity. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden parantamiselle olisi siksi tarvetta, Heikkinen muistuttaa.
Ajankohtaiskatsauksen jälkeen vierailu jatkui kansallisrunoilija Eino Leinon synnyinseudulla Paltaniemellä.
- Eino Leinon synnyinkoti muistuttaa siitä, miten
Heikkinen ja Ahoniemi kävivät myös tervehtimässä
synnyinseudulla.
vahvasti Kainuun luonto ja kulttuuri ovat vaikuttaneet suomalaiseen kirjallisuuteen ja identiteettiin. Olen sitoutunut tekemään kaikkeni, jotta Eino Leinon lapsuudenkodin toimintaedellytykset turvataan tulevaisuudessa, kertoo Heikkinen.
Kuluneen vaalikauden aikana Heikkinen on vieraillut
yli 250 yrityksessä vaalipiirin alueella. Paltamon vierailu oli osa Heikkisen Kainuun kierrosta, jonka aikana hän vieraili myös Kuhmossa. Vaalikaudella Heikkinen on vieraillut myös Otanmäellä ja Kajaanissa.
Topi-Veli Arpiainen
Linnan juhlissa paltamolaista käsityötä
Paltamossa opettajana toimiva Sari Vajavaara pääsi toteuttamaan unelmaansa kädentaitojensa saralla, kun hänen ystävänsä pyysi häntä tekemään juhlapuvun itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin presidentin seurassa.
- Kajaanilainen Niina Piirainen tilasi puvun Linnan juhliin. Tapasimme sattumalta hänen kanssaan samana päivänä, kun kutsu tuli. Pohdimme molemmat, että pitäisikö puku tehdä ja idea lähti yhteissuunnitteluna. Niina katseli kuvia tekemistäni juhlapuvuista ja innostui erääseen housupukumalliin, josta olen yhden version tehnyt ystävälleni hääpuvuksi, kuvailee Vajavaara projektin käynnistymistä.
Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281, vkkmedia@vkkmedia.fi
Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi
Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Katariina Rieskaniemi, aineisto@kotipitaja.fi
Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu
Tiiviillä aikataululla ja suurella innolla toteutettu työskentely alkoi haastavasti molempien ollessa matkoilla.
- Olin juuri viikon Brysselissä, kun suunnittelu eteni etänä. Niina oli samalla viikolla Helsingissä, joten vinkkasin erään kangasliikkeen hänelle. Tullessani Brysselistä, minulla oli muutama tunti käydä kaupassa katsomassa vaihtoehtoja, joista yhden valitsimme materiaaliksi, hän jatkaa.
Juhlallinen asu huokuu ammattitaitoa, mutta Vajavaara keskittyy opetusalalle pitäen käsityöt mielekkään harrastuksena.
- Haluan pitää käsityöt harrastuksena. Toisaalta tuntui kivalta pitkästä aikaa ommella jollekin toiselle. Kenties joskus innostun muille tekemisestä enemmänkin. Minua kiinnostaisi ekologinen näkökulma tehdä vaatteita kierrätysmateriaalista, pohtii Vajavaara.
Vajavaara innostui kädentaidoista ja ompelusta jo lapsuudessaan.
- Pienestä pitäen olen tehnyt kaikkea käsillä. Tein lapsena vaatteita Barbeille. Meillä oli kotona ompelukone, jota sai käyttää. Yläkoululaisena innoitti tehdä vaatteita itselle, jotta sai persoonallisia vaatteita. Lukiossa pystyin tekemään kurssilla itselleni vanhojen tanssipuvun. Lukion viimeisellä vuodella tajusin, että voisin olla myös kässän ope, hän muistelee.
Töiden ja käsitöiden ohella mielenkiinnon kohteena Vajavaaralla on lähiluonnossa retkeily Kainuussa. Hän on muun muassa kävellyt Oulujärven ympäri yöpyen osin luonnossa, uinut retkiä Oulujärven saarille vetäen tarvikevenettä perässään sekä luennoinut Helsingissä kainuulaisen luontoretkeilyn kohokohdista.
- Olen viihtynyt Paltamossa todella hyvin. Toki siihen
Sari Vajavaaran suunnittelema ja tekemä juhlapuku on ainutlaatuinen taideteos.
vaikuttaa asumiseni luonnonkauniilla Oulujärven rannalla.
Kun muutin Kainuuseen, tunsin muutamassa kuukaudessa,
että tämä on minun paikkani, hän tiivistää.
Lasse Hinkula
Eino Leinoa tämän
Kansanedustaja Janne Heikkinen tapasi vierailullaan Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Anita Karjalaisen.
Ohjaaja Sami Sainio.
Kuusi vuotta kypsytetty hedelmä
- Joulukuussa siitä tulee kuusi vuotta, kun äänitimme rumpuraidat, aloittaa Obscure Faten rumpali Jari Keränen.
Harrastepohjaisella paltamolaisella metallibändillä on ollut aikaa ja kärsivällisyyttä hioa nyt julkaistavaa debyyttilevyään rauhassa, mutta matkalle on myös kerääntynyt sattumuksia toisensa jälkeen.
- Levyn teko on edennyt hitaasti. Idea levylle lähti kitaristi Kaleva Kovalaiselta Mieslahdesta. Tapio Möttönen on puolestaan tehnyt sanat. Ensimmäiset pari vuotta meni, kun kitaristit äänittivät kitararaitoja. Kovalainen äänitti bassot, laulut ja rummut Suomelassa. Meillä oli kyllä huonoimmat rumpumikit, mitä rahalla saa, napauttaa Keränen.
Äänitetyt raidat lähetettiin studiolle, jossa tuotanto sai kypsyä rauhassa Finnvox Studioiden uumenissa.
- Studiolla tuotettiin myös Nightwishin, Tuomas Holopaisen ja Johanna Kurkelan levyt. Ne kaikki ajoivat meidän ohitsemme neljän vuoden ajan. Epäilemättä Nightwish maksoi studiolle huomattavasti enemmän kuin me, joten olimme siinä asiassa pannun pohjimmaisina, Keränen naurahtaa.
Bändin tavoite tuotannon osalta on ollut panostaa laatuun, joten ajan kuluminen ei ollut huolestuttavaa.
- Tämä on toisaalta meille harrastus, joten mennään mui-
den aikataulujen mukaan. Alkuun kyllästytti odottaminen. Siinä neljän vuoden kohdalla ei enää jaksanut odottaa. Def Leppardkin teki Hysteria-levyään neljä vuotta, mutta toki niiden rumpalilta lähti käsi ja hän opetteli siinä ajassa uudestaan soittelemaan, valistaa Keränen.
Obscure Faten historian alkumetrit sijoittuvat noin kahden vuosikymmenen päähän Oulujärven rantamaisemiin ja Paltamon golfkentälle.
- Olimme Kaleva Kovalaisen kanssa golfkentällä töissä. Hän leikkasi nurmikkoa ja minä tein ruokaa. Silloinen toimitusjohtajamme oli kuullut, että Kaleva soittaa kitaraa ja minä rumpuja, joten hän kysyi kerran, että miksette soita yhdessä. Kun Kaleva tuli seuraavana päivän lounaalle, kysyin, että oletko sinä se Kaleva ja ruvetaanko me soittelemaan. Vuosi oli 2006 ja siitä se sitten lähti, Keränen muistelee.
Metallimusiikin taiturit soittelivat aluksi kahdestaan, kunnes aika oli kypsä laajentaa bändiä. Petri Möttönen saatiin bassoon pankkiautomaatilla kohtaamisen ansiosta. Keränen tiesi myös naapurin Joni Moisasesta, jolla on sähkökitara.
Moisanen ja laulaja Tapio Möttönen liittyivät bändiin samoihin aikoihin vuonna 2008. Ensimmäisenä Obscure Faten treenikämppänä laajentuneelle kokoonpanolle toimi Paukku-
la.
- Kaikilla on omat hommansa, kaksi yrittäjää ja kolme käy vierailla töissä. Kun olemme tehneet Paltamo Rockia, bändin nimi on ollut esillä ja sitä kautta saatu keikkoja. Melkein kaikille kysytyille keikoille olemme päässeet. Olemme aika huonoja myymään keikkoja itse, Keränen miettii.
Bändin kokoonpanoksi on vakiintunut Kaleva Kovalainen kitarassa, Joni Moisanen kitarassa, Antti Möttönen bassossa, Tapio Möttönen laulus-
Vaalan seurakunta 70 vuotta
sa ja Jari Keränen rummuissa. Tulevan vuoden keikkailukalenteri on vasta muodostumassa, mutta levyn julkaisuaikataulu alkaa olla selvä. Kolme sinkkua julkaistaan vuoden 2025 puolella kuukauden välein. Sitten julkaistaan levy. - Inverse Recordsin aikataulujen mukaan edetään. Julkaisemme eri verkkoalustoilla ja cd-levyinä. Aleksi Möttönen ja Marko Moilanen ovat tehneet pitkään ensimmäistä videota kappaleesta Poison Throne. Sitä kuvattiin neljä päivää täällä Paltalinnassa ja muuten ovat tehneet esimerkiksi Torvenkoskella, kertoo Keränen. Levyn tuotantoon liittyvät ammattilaiset löytyivät Keräsen verkostoitumisen kautta. - Aikoinaan ryypättiin Nightwishin Emppu Vuorisen kanssa Helsingissä. Hänen kitarateknikkonsa Kimi Tuunasen piti alun perin miksata, mutta hän suositteli kaveriaan, Tero T.C. Kinnusta. Juopoteltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tero suositteli lisäksi masterointia 6000–7000 levyä masteroineelle Mika Jussilal-
le, Keränen taustoittaa. Huolella hiottua tuotantoa on mahdollista jo kuunnella sinkkujen muodossa verkkopalveluissa varsinaisen levyn julkaisua odotellessa. Ensimmäinen julkaistu kappale on Age of Delusion.
- Ehkä nuoriso ei niin raskasta musiikkia kuuntele, mutta levy soveltuu ainakin aika lailla omantyyppisille keski-ikäisille kaljamahaisille, vinkkaa Keränen.
Lasse Hinkula
Sunnuntaina 2.11. vietettiin Vaalan kirkossa juhlamessu seurakunnan 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirkko oli lähes ääriään myöten täynnä sanankuuloon saapunutta juhlaväkeä.
Vaalan seurakunta perustettiin 1.1.1955. Säräisniemen kuntaan oli edellisvuonna liitetty osia Utajärven kunnasta, kuntakeskus oli siirretty Säräisniemeltä Vaalaan ja kunnan nimeksi muutettu Vaala. Kuopion hiippakuntaan kuuluneen Säräisniemen seurakunnan nimi muutettiin 70 vuotta sitten kunnan nimen mukaisesti Vaalan seurakunnaksi. Seuraava muutos tapahtui 1.1.2020 valtakunnallisesti toteutetun hiippakuntarajojen tarkistamisen yhteydessä. Vaalan kunta oli siirtynyt jo
kymmenkunta vuotta aiemmin Kainuusta Pohjois-Pohjanmaahan ja viimein oli aika siirtää myös kirkollinen johto maakuntarajan mukaisesti Kuopiosta Oulun hiippakuntaan.
Uusin muutos Vaalassa koettiin kuluvan vuoden alussa 1.1.2025, kun Vaala ja Utajärvi liitettiin alueseurakuntina Muhoksen laajentuneeseen seurakuntaan. Näin Vaalassa koettiin 70-vuotisjuhlassa myös haikeutta itsenäisen seurakunnan lakkautumisesta.
Juhlamessussa saarnasi Muhoksen seurakunnan kirkkoherra Vesa-Tapio Palokangas alueseurakunnan kappalaisen Jaakko Nuutilan toimiessa liturgina. Kanttori Taru Ängeslevä säesti ja hänen johdollaan kirkkokuoro
esitti upeasti useita lauluja, Johannes Heinola luki tekstit ja suntiona toimi Pentti Hannukainen.
Kirkkopyhän aiheena oli Jeesuksen lähettiläät, mikä sopikin hyvin seurakunnan syntymäpäiväjuhlaan. – Alun perin Jeesuksen lähettiläinä olivat opetuslapset, mutta lähetyskäskyn myötä me kaikki kristityt olemme velvoitettuja viemään Kristuksen ilosanomaa kaikkialle maailmaan, opetti Nuutila messun alkutervehdyksessään.
Saarnassaan Palokangas kertasi Vaalan seurakunnan vaiheita, väkiluvun ja työntekijöiden määriä sekä kertoi Vaalan kirkon rakentamisesta ja muista muutoksista.
- Kuitenkin kaikkina aikoina Vaalan kirkoissa on kuulu-
tettu sanomaa kärsineestä ja kuolleesta, mutta kaikkien vaalalaistenkin puolesta ylösnousseesta Vapahtajasta, Palokangas sanoi, ja vakuutti, että kutsu Karitsan hääjuhlaan kuuluu kaikille ihmisille edelleenkin.
Messun jälkeen seurakuntasalissa tarjottiin kirkkokahvit täytekakun kera ja sen jälkeen kirkossa kuultiin juhlan kunniaksi upea konsertti. Oopperalaulajat Riku ja Riikka Pelo esittivät otteita Säräisniemen seurakunnan kappalaisen, Henrik Schwartzbergin, elämää käsittelevästä Henrik ja Laura -kirkko-oopperasta. Kuva ja teksti: Tuula Karjalainen
Jari Keräsellä on noin kaksi vuosikymmentä yhteistä matkaa bändinsä kanssa. Obscure Fate. (Kuva: Jari Keränen.)
Muhoksen seurakunnan kirkkoherra Vesa-Tapio Palokangas saarnasi juhlamessussa.
Aluekappalainen Jaakko Nuutila esitti tervetuliaissanat ja toimi liturgina.
Vaalan alueseurakunnan kirkkokuoro lauloi upeasti kanttori Taru Ängeslevän johdolla.
Hiltusten perhe HALUAA KIITTÄÄ IHAN KAIKKIA kulunees ta vuodes ta ja toivottaa kaikille siunattua joulun aikaa!
Hyvää Joulua ja UuttaMenestyksellistä Vuotta 2026!
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
VM-TEAM OY
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
VM-TEAM OY
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
VM-TEAM OY
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
SOTKAMON KANSALAISOPISTO TIEDOTTAA
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja korjaukset
Kevään uudet kurssit Paltamossa, Kontiomäellä ja Ristijärvellä. Etäluento: Suomen parhaat vaellusreitit, Jouni Laaksonen 18.2.2026 klo 18–19.30.
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
Kuvailta: Reijo Haukian ryhmän valokuvia 28.4.2026 klo 1819.30, Kunnantalo.
Kahvipaketit uudelleen käyttöön, Ristijärvi 7.2.-1.3.2026, Pyrylä.
Ilmoittaudu kursseille ja luennolle verkkosivuilla https://uusi. opistopalvelut.fi/sotkamo/fi/ tai soittamalla toimistoon p. 044 750 2078.
Voit ilmoittautua kevätlukukaudeksi jo syksyllä kokoontuneille kursseille, jos niillä on tilaa. Kurssimaksu on tällöin puolet koko vuoden kurssimaksusta. Ole yhteydessä kurssimaksun puolittamisesta toimistoon. Tervetuloa kursseille!
Marko Hiltunen, Vaala
Hoosianna-hymni kajahti komeasti Vaalan kirkossa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 30.11.
Hoosianna-hymni kajahti Vaalan kirkossa
Vaalan alueseurakunnan kappalainen Jaakko Nuutila toimitti messun, jossa Raamatun tekstit luki Markku
Nuutila kiitti seurakunnan puolesta sanoin ja kukkasin viimeistä työpäiväänsä tekevää lähetyssihteeri Kantolaa.
Karjalainen, esirukoukseen johdatti Päivi Varkki, suntiona toimi Raimo Karppinen ja Ehtoollisella avustivat Teuvo Kämäräinen ja Tuula Karjalainen.
Kanttori Taru Ängeslevä säesti messun ja kirkkokuoro esiintyi hänen johdollaan. Kaikki virret kajahtivat upeasti, kun myös runsaslukuinen kirkkokansa yhtyi virsiin.
Saarnassaan Nuutila opetti Hoosianna-sanan olevan alun perin kuninkaalle esitetty alamaisuuden osoitus.
- Sana merkitsee avunpyyntöä ja näin adventtina me osoitamme sen Jeesukselle, jonka syntymäjuhlaan valmistaudumme.
Messun jälkeen seurakuntasalissa vietettiin perinteistä Adventtitapahtumaa. Eläkeliiton Vaalan yhdistys tarjosi lämpöiset joulutorttukahvit puheenjohtajansa Aune Sallilan johdolla.
Adventtina oli myös lähetyssihteeri Merja Kantolan viimeinen työpäivä tehtävässään. Nuutila ojensi hänelle valkoisen orkidean ja kiitti pitkäaikaisesta, ahkerasta työskentelystä lähetystyön hyväksi. Kantola puolestaan kiitti seurakuntalaisia heidän toiminnastaan.
- Se on elävä seurakunta, jossa on lähetystyötä, hän sanoi.
Myyjäispöydillä oli runsaasti leivonnaisia, kirjoja, käsitöitä ja arpoja.
- Olemme saaneet lähetykselle ihan ennätyssumman, kommentoi Kantola kiitollisena ja jatkoi, että Taivaan Isä vielä moninkertaistaa sen, koska niin paljon rakastaa jokaista ihmistä myös lähetysmailla.
Teksti ja kuvat Tuula Karjalainen
notkuivat ja kirkkokansan käsi oli karttuisa lähetystyötä tukemaan.
lauloi komeasti kanttori Taru Ängeslevän (edessä oikealla) johdolla.
Mobilistit jatkavat paltamolaisen Tegelbergin johdolla
Kainuun Mobilistit ry valitsi syyskokouksessaan paltamolaisen Aki Tegelbergin jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksen keskeisenä tarkoituksena on toimia moottoriajoneuvoperinnettä vaalivien ja moottoriajoneuvoja harrastavien henkilöiden yhdistyksenä, Sillä on alkamassa 46. toimintavuosi, jolle puheenjohtaja linjaa toimintaa.
- Kainuun Mobilistit ry täyttää viiden vuoden päästä 50 vuotta ja juhlatapahtuman valmistelu on aloitettava jo tulevalla kaudella. Talkoolaisia tarvitaan lisää tapahtumien järjestämiseksi, listaa Tegelberg. Mobilisten perinteiseen toimintavuoteen ovat kuuluneet peräkonttikirppikset, vapun aikaan järjestettävä cruising, yhteinen retki autotapahtumaan Lahteen ja harrastetilaan liittyvää toimintaa. Tavoitteena on muun muassa toimia yhdessä liikenne- ja museoviranomaisten sekä muiden vastaavien järjestöjen kanssa, edistää ja tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja vanhojen
ajoneuvojen, esineiden sekä työkoneiden konservointia, säilyttämistä, kunnostamista ja entistämistä. Tegelberg on myös itse pitkän linjan autoharrastaja, jonka harrastetallista löytyy tällä hetkellä muun muassa 1965 Neckar Jagst 770, 1970 Fargo paloauto, 1966 Sisu K-148, 1979 Karhu-Sisu, 1985 Wiima S82 linja-auto, Saabeja ja pienempiä moottoriajoneuvoja. Hänen autoharrastuksensa sai alkunsa jo 10-vuotiaana.
- Ensimmäinen autoni oli Neckar Jagst 770 1965, joka on tallissa vieläkin. Liityin Oulun seudun mobilisteihin 90-luvun lopulla ja myöhemmin Kainuun mobilisteihin. Kotimaiset kulkuneuvot ja raskas kalusto ovat sydäntäni lähellä. Varmaankin mieleenpainuvin hetki oli, kun ukkini uutena ostama Saab 99 hyväksyttiin museoajoneuvoksi, hän muistelee.
Mobilistien omaa jäsenlehteä toimittava ja museoajoneuvotarkastajana toimiva Petri Huovinen on pitkäaikainen yhdistystoimija. Hän on koonnut painoksiin jäsenistöl-
Mobilistit juhlivat 40-vuotista taivaltaan Paltamossa koronapandemian tuomien rajoitusten vuoksi vasta kesällä 2021.
tä kiitosta saaneita teknisiä ja historiallisia artikkeleita. Huovisen toimittamat julkaisut tuottavat arvokasta tietoa historiasta – kuuluuhan yhdistyksen toiminnan tavoitteisiin myös vaalia liikenneperinnettä ja tukien kainuulaisen tieliikennehistorian tallentamista sekä museotoimintaa, luetteloida Kainuussa olevia vanhoja ajoneuvoja ja työko-
neita sekä hankkia, säilyttää ja jakaa niitä koskevaa kirjallista ja muuta tietoutta. - Olen aina ollut kiinnostunut historiasta, olin varmaan poikkeusyksilö jo koululaisena koska koin historian oppitunnit suorastaan mukavina. Museokäynnit, ei pelkästään koneita ja laitteita esittelevät, ovat henkilökohtaisesti tärkeitä. Paikallisia asioita ja
ilmiöitä täytyy tallettaa jossain muodossa, koska niillä on taipumus kadota ja unohtua sekä sisältö elää tarinan siirtyessä suusta suuhun. Onneksi lähipiiristäni löytyy ystäviä, jotka myös toimittavat materiaalia työstettäväksi, Huovinen kertoo ja jatkaa: - Minulle myös huoltoasemakulttuuri on sikäli tärkeä, että isäni työskenteli
työhistoriansa loppupuolella Kesoil-aseman esimiehenä. Itse keskikoululaisena ja lukiolaisena olin nuorempi bensiinimyyjä Essolla iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin. Tässä voisi olla mielenkiintoinen tutkimusaihe kadonneista huoltoasemista Kainuussa. Lasse Hinkula
Vaalan kirkon seimi rakentuu joulun lähestyessä. Maria ja Joosef ovat vielä matkalla, ja seimi vasta odottaa jouluyönä syntyvää Jeesus-vauvaa.
Myyntipöydät
Kirkkokuoro
Paltamolainen Aki Tegelberg valittiin mobilistien syyskokouksessa jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana seuraavallekin kaudelle.
RASKAAN KALUSTON PESUPALVELU
AUTOPESU JUUTINEN
Pikkukiventie 5, OULU • P. 0400 580 046
Erikoishammasteknikko
Erikoishammasteknikko
Lämpöistä joulua ja hyvää Uutta vuotta!
PETRI HEIKKINEN
PETRI HEIKKINEN
• Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset
• Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset
KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat
* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
Muhoksen Vasemmisto toivottaa hyvää joulua ja alkavaa vuotta 2023! 2026!
Vasemmistoliiton Paltamon Kunnallisjärjestö ry
Kiittää kuluneesta vuodesta 2025
Toivomme kaikille
maailman kansoille
Joulun rauhaa ja valoa sydämiin
uuteen vuoteen 2026
Rauhallista
Joulunaikaa ja Siunattua Uutta Vuotta 2026.
Muhoksen seurakunta
Utajärven ja Vaalan alueseurakunnat
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026
VAALAN
KELATAKSIT
Taksi Seppo Ipatti auto 776 p. 0400 383 756
Taksi Jesperi Mehtälä auto 772 p. 045 101 5057
Taksi Rauni Pekkala auto 771 p. 0400 282 109
KV Kyyti Oy:
Mikko Vuorenpää auto 775 p. 040 545 1053
Karri Lämpsä auto 774 p. 040 562 1539
Kai Kemppainen auto 773 p. 040 752 7014
Pohjois-Suomen Taksi Oy tarjoaa kela-kyydit välitysalueella.
KELA-KYYDIT p. 0800 93377
Mikäli haluat Toivetaksin, soita ensin autolle ja sovi aika. Näin varmistat auton saatavuuden. Tilauspuhelu on maksuton ja palvelee vuorokauden ympäri. Olemme paikallinen ja palveleva!
040
040 829 1770
Sydämelliset kiitokset kaikille äänestäjilleni luottamuksesta.
Jatkan työtä Invalidiliiton liittovaltuustossa, jotta kaikilla olisi yhdenvertainen ja esteetön Suomi!
LC Utajärvi ja LC Vaala juhlivat yhdessä 60-vuotisia historioitaan Rokuan Health & Spa Hotellissa lauantaina 15. marraskuuta. Mukana oli kuutisenkymmentä lionia puolisoineen. Lions-liiton toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen kertoi vuoden 1965 olleen yksi vilkkaimmista Lions-liiton historian toimintavuosista. Utajärven ja Vaalan klubien lisäksi perustettiin Suomeen 57 muuta klubia.
-Minään muuna vuonna ei ole tällaista klubien ja jäsenmäärän lisäystä tapahtunut. Vuoden lopussa jäsenmäärä oli noussut lähes 10 000, totesi Kaukiainen.
-Olemme mukana kansainvälisessä Lionsjärjestössä, joka vie maailmaa parempaan suuntaan. Vaalan ja Utajärven klubien aktiivinen toiminta on esimerkillistä. Täällä on tekemisen meininkiä ja klubit ovat myös näkyvillä. -60 vuoden ihmisten iässä aletaan valmistella eläkkeelle siirtymistä. Klubien toiminnassa tällaista ei ole näkyvillä.
Kaukiainen iloitsi naisleijonien määrän lisääntymisessä, joka määrä on tällä hetkellä 38 prosenttia. Tavoitellaan kuitenkin lähiaikana 40 prosentin saavuttamista. Tosin palvelutoiminta ei kysy sukupuolta, ikää tai muuta ihmisien lähtökohtia. Lions-toiminnassa on menossa ”kutsu lioniksi -kampanja, johon Kaukiainen innosti osallistumaan. Hän myös kertoi, että ensi vuonna järjestetään jälleen Punainen Sulka -kampanja.
Vapaaehtoistyöstä tekemisen iloa
Piirikuvernööri Pauliina Paavola muistutti puheessaan,
että vapaaehtoistyö antaa paljon tekijälleen ja yhdessä tekeminen tuottaa iloa. Kaikki klubien aktiviteetit vaativat palvelutyötunteja. Avun tarve näyttää lisääntyneen, joten toimintasarkaa riittää. Muistetaan pitää itsestäkin huolta, kannustetaan toisiamme ja muistetaan kiittää.
Suomen Arne Ritari -säätiön hallituksen puheenjohtaja Viljo Hokkanen löi Lions-ritareiksi Utajärven klubista Kalevi Holapan ja Esko Laulajaisen. Ennestään ritareita on Vaalan klubissa kahdeksan ja neljä Utajärven klubissa. Melvin Jones jäsenyydellä huomioitiin Vaalan klubista Ilkka Mehtälä ja Jussi Kuukasjärvi. AR-säätiön kahden ruusun mitali luovutettiin past Lions-liiton puheenjohtaja Asko Merilälle ja yhden ruusun mitali LC Utajärven presidentille Kalevi Holapalle ja LC Vaalan presidentille Pekka Väliselle.
Arne Ritari -säätiön I-piirin puheenjohtaja Jukka Isotalo arvuutteli tervehdyksensä aluksi, mitä yhteistä on AR-Säätiöllä ja Oulun Kärpillä. Oulussakin vierailleen jääkiekon NHL Kanadan maljan on aikanaan lahjoittanut AR-säätiön perustaja Melvin Jones, hän vastasi kysymykseensä. Hän kertoi, että Suomen AR-säätiön 40 vuoden toiminta-aikana on jaettu avustuksia yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Uutena on, että uusille klubeille tarjotaan 800 euron avustusta ensimmäisiin palveluaktiviteetteihin.
Edistämme rauhaa ja yhteisöllisyyttä
Juhlan avannut LC Vaalan presidentti Pekka Välinen totesi
Lions-järjestön toiminta-ajatuksena olevan tarjota mahdollisuuden vapaaehtoistyön kautta parantaa yhteiskunnan hyvinvointia ja terveyttä. Tuemme apua tarvitsevia palvelulla ja maailman laajuistesti vaikuttavilla avustuksilla sekä edistämme rauhaa ja yhteisöllisyyttä. ”Jokainen pienempikin teko rakentaa suurempaa kokonaisuutta ja tekee paikkakunnistamme paremman paikan elää”. Välinen kiitti yhteistyökumppanuudesta Utajärven ja Vaalan kuntia, eri yhdistyksiä sekä erityisesti klubien omistamaa Tervareitti -lehteä.
Päätössanoissaan LC Utajärven presidentti Kalevi Holappa kertoi esimerkkejä klubien ja muiden yhdistysten yhteistoiminnasta. Klubien
omassa toiminnassa ajankohtaista on jouluavustusten jakaminen vähävaraisille. Jokainen syntyvä lapsi on saanut rahaa sisältävän AR-adressin yli 20 vuoden ajan. Vanhuksia avustetaan eri tavoin, Ylioppilaille ja koululaisille jaetaan stipendejä ja tukia, sankarihaudoille lasketaan seppeleet itsenäisyyspäivänä sekä järjestetään kunniavartiot. Tarvittaessa toimitaan arkun kantajina siunaustilaisuuksissa. Utajärven klubin erikoisuutena on ollut Mölkkyturnauksen järjestämi-
nen jo 10 vuoden ajan. Holappa iloitsi myös klubin nimeämisestä tänä vuonna Utajärven Vuoden Vapaaehtoiseksi.
Auttaminen
mukavaa hommaa
Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen sanoi olevansa myönteisesti vaikuttunut lions-toimintaan tutustumisesta. Hän kiitti klubien hyvän tekemisestä hyvässä hengessä. Musiikkia esitti musiikinopettaja Pekka Virtanen.
Juhlan juontaja Jussi Kuukasjärvi totesi toisten auttaminen olevan mukavaa hommaa ja kiitti samalla klubien yhteistä juhlatoimikuntaa onnistuneen juhlan järjestelyistä.
Juhlan nautittiin Rokuan kylpylähotellin kattama juhlaruokailu, jonka esitteli kokkina toimiva LC Vaalan lion Esko Holopainen. Iltaa jatkettiin kaiken kansan pikkujoulun merkeissä, jossa esiintyjänä oli suosittu iskelmälaulaja Janne Tulkki.
Heimo Turunen
Piirikuvernööri Pauliina Paavola jakoi AR-Säätiön juhlamitalit Asko Merilälle, Kalevi Holapalle ja Pekka Väliselle.
Juhlapuheen pitänyt, Suomen Lions-liiton toiminnanjohtaja luovutti Melvin Jones jäsenyydestä kertovat kunniataulut Jussi Kuukasjärvelle ja Jukka Mehtälälle.
Suomen AR-säätiön puheenjohtaja Viljo Hokkanen löi ritariksi Kalevi Holapan ja Esko Laulajaisen.
Juhlaan osallistui kuutisenkymmentä lionia Vaalasta ja Utajärveltä sekä kutsuvieraita ja klubien edustajia koko piirin alueelta.
Juhlaruokailusta vastannut kokki Esko Holopainen esitteli illan erittäin monipuolisen joulumenuun. Hän on myös lion Vaalan klubista.
Juhlassa esitti musiikkia musiikinopettaja Pekka Virtanen ja Jussi Kuukasjärvi juonsi juhlaohjelman.
• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut
• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!
Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali
UTACON OY
Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi
Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi
Toimittajan Tuolilta Uutta sääpäiväkirjaa
odotellessa
ILMOITA ILMAISEKSI
Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?
ILMOITA ILMAISEKSI
ILMOITA ILMAISEKSI
Kotipitäjän Kirppiksellä!
Kotipitäjän Kirppiksellä!
Olen pitänyt sääpäiväkirjaa parin vuosikymmenen ajan kotiosoitteissani. Sen on yleensä oletettavasti joulupukki käärinyt pakettiin ja käynyt tiputtamassa kotiin kuusen alle sopivasti jouluksi, että ehtii aloittaman uuden vuoden kirjaamisen.
Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?
Kotipitäjän Kirppiksellä!
Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos
Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi
Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos
Kun asiaa ottaa esimerkiksi nuorten kanssa puheeksi, usein kommentteina on, että heidänkin ukkinsa tai mummonsa pitävät sääpäiväkirjaa. Mielenkiintoista on edustaa
sitä porukkaamme, jotka kirjoittelevat käsin lämpötiloja, säähavaintoja ja vaikka lintujen muuttoja. Toki selaan eri verkkopalveluista säätä ja kerään sovellukseen lintuhavaintoja, joten havaintohistoriaa ja tilastoja saa kätevästi myös sähköisesti, jotka sujuvoittavat monin tavoin ammattilaisten ja harrastelijoiden arkea. Kynällä raapustaminen on vahvasti makuasia ja yksi hyvä syy olla pois älylaitteiden ääreltä.
Vanhoja sääpäiväkirjoja selaillessa on mukava joskus piipahtaa myös muistoissa, mitä kaikkea sääilmiöihin liittyi. Esimerkiksi joulukuussa 2001 pelasimme viimeiset petanquet nurmella joululoman alkumetreillä, joulukuussa 2010 alkoi kolmen kuukauden pakkasputki, jolloin useampi välitunti silloisten oppilaitteni kanssa meni pilkkihaalarit päällä ja nyt tätä kirjoittaessa joulukuun alussa 2025 vesisade
ja lämmin sää on tiputtanut katoiltani viimeisetkin lumet. Tavalla tai toisella, elämän arkisten asioiden muistiin kirjoittaminen voi antaa itselle mukavia muistoja, mutta myös nuoremmille mielenkiintoista tietoa perhepiirin lähihistoriasta.
Rauhallista joulunaikaa!
Lasse Hinkula Freelance toimittaja
Uudet Välkyt Kirkkotien suojatielle Utajärvellä
Utajärvelle asennettiin tiistaina 18.11. Lähi-Tapiolan lahjoittamat Välkky-suojatievaroittimet, Kirkkotien suojatien kohdalle. Hanke on osa suurempaa liikenneturvallisuustekokokonaisuutta, jonka tavoitteena on Välkkyjen avulla parantaa liikenneturvallisuutta ja ennaltaehkäistä suojatievahinkoja ympäri Suomen. Suojatieturvallisuuden edistämiseksi LähiTapiola Pohjoinen lahjoittaa yhteensä kuusi Välkky-suojatievaroitinta vilkkumaan autoilijalle, kun jalankulkija on astumassa suojatielle. Välkyt sijoittuvat Utajärvelle, Liminkaan, Sieviin ja Kaustiselle.
LähiTapiolan toteuttaman kyselyn mukaan alle puolet vastaajista luottaa jalankulkijana siihen, että autoilija väistää suojatietä lähestyvää jalankulkijaa. Yli 80 prosenttia on huolissaan lasten suojatieturvallisuudesta koulujen lähistöllä. - Olemme onnistuneet työs-
sämme, kun vahingot pystytään ehkäisemään ennalta. Alueen liikenneturvallisuuden edistäminen ja suojatieturvallisuuden parantaminen vaatii niin kävelijöiltä, pyöräilijöiltä kuin autoilijoiltakin joustavaa ja turvallisuutta korostavaa asennetta sekä liikennesääntöjen kertaamista. Näiden rinnalla Välkyt ovat hyvä tuki ja muistutus suojateiden huomiointiin, kertoo LähiTapiola Pohjoisen toimitusjohtaja Veli Rajakangas. Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa on LähiTapiolan toteuttaman kyselyn perusteella valtakunnan keskiarvoa vaarallisempi pyöräilijälle suojatiellä. Neljännes pohjois- ja keskipohjalaisista kertoo joutuneensa vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen suojatiellä pyöräilijänä, kun koko Suomen vastaajista näin kertoo 18 prosenttia.
Jalankulkijana vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen suojatiellä on joutunut niin
Utajärvellä Välkky-suojatievaroittimia oli asentamassa Harri Ikola Inno Trafik Oy:sta, mukanaan Pia Kankaala LähiTapiola Pohjoinen sekä Utajärven kunnan Päivi Väänänen ja Anne Sormunen.
valtakunnallisesti kuin Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla noin 30 prosenttia vastaajista. Autoilijoiden osuus Pohjoisja Keski-Pohjanmaalla on 27 prosenttia, joka on hieman
koko Suomen keskiarvoa (22 prosenttia) suurempi. LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen keväällä 2024 osallistui kaikkiaan 6 030 suomalaista.
Paltamon lukiolaiset tutustumassa Brysselissä
Paltamon lukion oppilaat Aino ja Kalle Väisänen pääsivät marraskuussa Erasmus+-matkalle Belgian pääkaupunkiin Brysseliin. Heille vierailu oli vaikuttava kokemus ja Euroopan Parlamenttiin tutustuminen matkansa kohokohta.
- Jo ensimmäisistä päivistä lähtien kaupunki teki selväksi, miksi sitä kutsutaan Euroopan poliittiseksi pääkaupungiksi. Historia, nykyhetki ja tulevaisuus elävät Brysselissä rinnakkain ainutlaatuisella tavalla. Sen huomasi kaikesta ympärillämme; rakennukset, ihmiset ja taide olivat erilaista, mitä ei olla nähty missään muualla.
- Kuulimme, miten 27 jäsenmaan yli 400 miljoonan kansalaisen ääni välittyy päätöksentekoon valittujen meppien kautta. Pääsimme tutustumaan Itävallan sosiaalidemokraattien puolueen ja EU:n parlamentin jäseneen, Hannes Heideen. Hän kertoi ensin itsestään ja sen jälkeen Euroopan Parlamentin tehtävistä ja EU:n tavoitteista. Hän myös vastasi kysymyksiimme, joita esi-
timme puheen loppupuolella. Kävimme vierailemassa tunnetussa Euroopan Parlamentin puoliympyrämäisen salin sisällä seuraamassa väittelyä.
- EU:n historia avautui meille sekä museoissa että parlamentin vierailukeskuksessa. Toisen maailmansodan raunioista syntynyt ajatus eurooppalaisesta yhteisöstä tuntui yllättävän koskettavalta, varsinkin kun näimme alkuperäisiä dokumentteja, valokuvia ja tarinoita.
- Belgia itsessään osoittautui yllättävän vivahteikkaaksi. Pieni maa pitää sisällään useita kieliä, kulttuureja ja identiteet-
Hyvää joulua
tejä, jotka elävät rinnakkain. Belgian taide- ja arkkitehtuuritarjonta oli lähes hengästyttävä. Goottilaiset ja art deco -tyyliset kirkot ja niiden yksityiskohdat kertoivat keskiajan uskonnollisesta vaikutuksesta. Moderni EU-arkkitehtuuri puolestaan muistutti ajasta, jossa yhteistyö ja tulevaisuus ovat kaiken keskiössä.
- Matkan aikana pohdimme paljon eurooppalaisuuden merkitystä. Ymmärsimme, että eurooppalaisuus ei ole yhden kulttuurin tai yhden totuuden idea. Eurooppalaisuus on vuoropuhelua eri maiden välillä. Se on kykyä olla erilainen,
mutta silti yhdessä. Se näkyy vapautena matkustaa, opiskella, työskennellä ja asua missä tahansa EU:n alueella ja mahdollisuuksina, joita aiemmat sukupolvet eivät voineet pitää itsestäänselvyytenä. Eurooppalaisuus on ennen kaikkea arvojen jakamista: demokratia, tasa-arvo, rauha, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä yhteistyö yli rajojen, kertovat Aino ja Kalle Väisänen kokemuksisaan.
Lukiolaisten Erasmus+-matkaa Belgiassa ohjasivat Paltamosta opettajat Sisko Haataja ja Sari Vajavaara. Lasse Hinkula
Sepän Viisari tuo joulutunnelmaa Vaalan keskustaan
Kun astut sisään Vaalan keskustassa sijaitsevaan Sepän Viisari Oy:n liikkeeseen, sinua tervehtii tanssiva ja laulavajoulupukki. Äskettäin avatun kello- ja koruliikkeen yrittäjä Juha Seppä kertoo, että vetonaula on omiaan lisäämään liikkeen viihtyisyyttä ja joulun tunnelmaa. Tiloissa toimii myös kahvio. Juha on alun perin kotoisin Oulujokiseudulta, Muhokselta, ja vuosien Helsingissä olon jälkeen hän on paluumuuttamassa takaisin kotiseuduilleen. Juhan työuralle on aiemmin kuulunut korumyyntiä Muhoksella, panttilainaamon sekä koruliikkeen myyjänä ja ostajana Oulussa. Kehittääkseen omaa toimintaansa Juha perusti Sepän Viisarin vuonna 2007 Helsinkiin. Yhtiöllä on tällä hetkellä siellä kaksi liikettä. Yhtiön monipuolisen valikoiman perustana ovat olleet kellot ja korut sekä laukut. Tuotevalikoima on laajentunut käsittämään myös asusteet sekä design-tuotteet. Liiketoiminta on nk. second hand -myyntiä, jossa kaupataan sekä uusia että käytettyjä tuotteita.
Kelloliike palvelee myös asiakkaita huoltamalla kelloja ja korjaamalla koruja. Oston ja myynnin tuloksena ajan mittaan valikoimaan on kertynyt myös keräilijöitä
kiinnostavia harvinaisuuksia.
Aivan Vaalan keskustassa sijaitseva liike on saatu viihtyisäksi kahvi- ja virvoketarjoiluineen. Siitä on peräisin yrityksen toinen toiminimi Design Cafe Seppä. Kellojen lisäksi tarjolla on astiastoja, muumimukeja, tauluja ja asusteita.
Kauppaa käydään tietenkin suoramyyntinä ja nykyisin voimakkaasti lisääntyneenä verkkokauppana, joka on laajentanut asiakaskunnan maailmanlaajuiseksi. Tämä kaupankäyntitapa mahdollistaa liiketilojen sijoittamisen omistajalleen mieluisaan paikkaan, pienellekin paikkakunnalleja sellainen löytyi Vaalasta. Muuttamista paikkakunnalle edisti vastapäätä liikettä sijaitseva osto- ja myyntiliike Pänikkä ja Piironki, jonka kanssa harrastetaan sekä henkistä että aineellista yhteistyötä. Liikeideat ovat paljolti yhteneväistä ja se on omiaan kannustamaan toinen toistaan. Juha Seppä on tiennyt ryhtyvänsä yrittäjäksi jo hyvin nuorella iällä. Hän on hyvin eloisa, sosiaalinen henkilö, joka on saanut monia ystäviä kulttuurin, taiteen ja musiikin piiristä. Ystävyydet ovat vahvoja ja kanssakäynti on tiivistä.
Eero Aitta
Juha Seppä tanssivan ja laulavan joulupukin kanssa.
Sepän Viisari.
LUMILAPIO
alumiini kuupa, puuvarsi
29,95€
PILKKITELTTA
VÄINÖ BUNKER3
pop-up mallinen pilkkitelttaon nopea pystyttää ja purkaa!
Pohja-ala 180x180cm, korkeus 200cm.
169€
LUMIKOLA FISKARS SNOWXPERT
55,95€
VÄINÖ KOMPOSIITTI
KAIRAPAKETTI
Tässä täydellinen kaira paketti talvikalastajalle. Olemme koonneet setin joka sisältää laadukkaan Väinö 200mm kompo-
siitti jääkairan siihen sopivalla Robotan tehokkaalla akkuporakoneella, paketissa myös akku ja laturi, joten niitäkään ei tarvitse hankkia erikseen!
299€
LAHJASETTI
METSÄSTÄJÄN
PUUKKO + SAAPASSUKAT
35€
ULKOTULI 3 KPL
Kullanvärinen
reikäpurkki. Purkin sisällä 3 kpl 4h ulkotulia kannella.
3,95€
Toivotamme asiakkaille jayhteistyökumppaneille rauhallista Joulua ja hyvää uutta vuotta 2026!
Tarjoushinnat voimassa 24.12. saakka, tai niin kauan kuin tarjouserät riittävät. Myös kuljetuspalvelu!
JOULUNVIETTOON K-RAUDASTA
JOULUNAJAN AUKIOLOT: 22.-23.12. KLO 8-17, JOULUAATTONA SULJETTU, AVAAMME JÄLLEEN 27.12. KLO 9 ILOTULITEMYYNNIN MERKEISSÄ.
TOIVOTAMME ASIAKKAILLEMME Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2026.
Kysy myös kuljetuspalveluamme!
ILOTULITTEET MEILTÄ! NOUDA MAINOS KAUPPAKÄYNNILLÄ JA TEE OSTOLISTA VALMIIKSI.
5 kpl paketti AURINGONKUKANSIEMEN 15 KG
ÖLJYKYNTTILÄT HAUDOILLE JA LYHTYIHIN 100 TUNNIN KYNTTILÄ 105 TUNNIN YKSITTÄISET HAUTAKYNTTILÄ 50H
795 / pkt 150 / kpl 150 / kpl POISTOERÄ!
Vaalantie 4, 91700 Vaala. P. 010 422 2420. Avoinna: ma-pe 8-17, la 9-13
LAMPAANTALJAT ERI VÄREISSÄ
4995 värit valkoinen, harmaa ja roosa
50. (yksittäin 29,90) 2SÄKKIÄ LOPUT KAUSIVALOT JOPA -50%
Vaalantie 4, 91700 Vaala
Oulujoki Rotary
Talouden ja vastuullisuuden ammattilainen yrityksesi hallitukseen
Ryhtiä talous- ja vastuullisuustyöhön – ei enää loputtomia keskusteluita, vaan selkeitä, mitattavia päätöksiä, jotka vievät yritystä eteenpäin.
Tervetuloa mukaan toimintaan: https://rotary.fi/oulujokirotaryklubi/
Oulujoessa on voimaa
Oulujoen rotaryklubin keskeisin toiminta-ajatus on edistää Oulujoki -alueen kulttuuria ja luonnonoloja. Tänä vuonna toiminta-alueemme laajeni jokivartta ylävirtaan, kun Muhoksen klubi liittyi satelliittiklubiksemme. Kyseessä on hallinnon yhdistymisestä ja Muhoksella jatketaan rotary-toimintaa paljolti entiseen malliin. Toki myös yhteistä toimintaa suunnitellaan. Tämä joululehti on yksi esimerkki siitä. Keväällä järjestettävän Oulujoki-teemaisen piirustuskilpailun osanottajajoukko laajenee, kun saadaan Muhoksen koulut mukaan.
Oulujokivarressa on tällä hetkellä paljon ”pöhinää”, joka liittyy vihreään siirtymään ja uusiin energiamuotoihin. Utajärvelle on rakennettu aurinkopuistoja ja Vaalaan tavoitellaan vetylaitosta, joka tarvitsee paljon päästötöntä energiaa. Muhokselle on luultavasti tulossa ison toimijan datakeskus, joka on myös suuri energian käyttäjä. Vetyhankkeita on vireillä myös Oulussa, kun Oulujoen suistossa sijaitsevaan Vihreäsaareen ollaan kaavoittamassa vihreän siirtymän teollisuusalueetta ja sinne on tulossa alan yrityk-
siä. Hankkeet tuovat elinvoimaa ja työpaikkoja alueelle, mutta kaikella toiminnalla on oma vaikutuksena myös ympäristöön. Toivottavasti ne hoidetaan kuntoon heti alusta pitäen.
Kuten kaikki tiedämme, Oulujoella on uusiutuvan energian tuotantoa jo pitkään. Joen pääuoma on lähes kokonaan porrastettu vesivoimalaitoksille. Jokivarren asukkaat tuntevat patoamisen ja säännöstelyn vaikutukset. Niitä kompensoidaan kalaistutuksilla, koska virta-alueista on jäljellä vain rippeet. Viranomaiset harkitsevat parhaillaan tarvetta ottaa voimayhtiöiden velvoitteet uuteen tarkasteluun.
Merikoskessa on kalatie, josta on reilun kahdenkymmenen vuoden aikana noussut yli 20 000 lohikalaa, se antaa toivoa. Toiseksi alimmassa laitoksessa Montassa on kalojen kiinniottolaite, johon uineita kaloja voidaan tällä hetkellä käyttää istukasmateriaalin uudistamiseen tai siirtää sivujokiin. Oulussa järjestettiin lokakuussa Merikoski-ilta kulttuuritalo Valveella. Tilaisuudessa keskusteltiin mahdollisuudesta palauttaa
entisen lohijoen alin koski entiseen loistoonsa. Paikalla oli joukko kaupungin päättäjiä ja asiasta kiinnostuneita kaupunkilaisia. Kaupunki on jo teettänyt selvityksen, jossa tutkitaan mahdollisuuksia parantaa kalatien toimintaa entisestään ja myös mahdollisuuksia vesittää pysyvästi osa Merikoskesta. Tilaisuudessa mukana olleet asiantuntijat pitivät Merikosken vesittämisestä selväsi lupaavimpana keinona saada vaelluskala kunnolla lisääntymään Oulujoessa. Merikosken palauttamisen osalta kaikki on kaupungin omasta päätöksenteosta kiinni. Alvar Aallon vesipeilitkin on aikanaan tarkoitettu korvaaman koskimaisemaa. Toivottavas-
ti Merikosken palauttamisesta tehdään päätös jo ensi vuonna!
Koko Oulujoen alueen kattavan vesistövision toimenpiteiden toteuttaminen on jo käynnissä. Työssä on mukana laaja joukko toimijoita. Visiotyö on yksi tapa sovittaa yhteen elinkeinojen ja jokiluonnon edut.
Hyvää joulua ja tapatumarikasta uutta vuotta jokivarren asukkaille!
Oulujoen rotaryklubin presidentti Timo Yrjänä
R Rakenna akenna MUHOKSELLE
Eloisaa kulttuuria, vahvoja perinteitä – ja tietysti mahtavat maisemat! Muhoksella saat pikkukaupungin, maaseudun ja luonnonpuiston parhaat puolet yhdessä paketissa.
Muhoksen kunta on vireä noin 9000 asukkaan paikkakunta vain puolen tunnin ajomatkan päässä Oulusta. Kattavat palvelut, monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä upea luonto saavat sinut viihtymään.
TONTIT
Haluatko rakentaa kaava-alueelle vai hajaasutusalueelle? Meiltä löytyy tontti joka lähtöön!
Voit valita tonttisi vaikkapa Oulujoen läheisyydestä Kirkkosaaresta, kylän palveluiden vierestä Lukkarinkankaalta tai lapsiperheiden suosimalta Päivärinteeltä.
PJ-Tiimi Oy
Usvainen Oulujoki.
Oulujoki Rotaryklubi ry:n kirjoitus ja piirustuskilpailut
Oulujoki Rotaryklubi ry. on järjestänyt Oulujoen varren koulujen oppilaille piirustus- ja maalaus- sekä runokirjoitus kilpailuja jo 13 vuoden aikana.
Alkuvuosina kilpailut järjestettiin yhdessä Saarelan Asukasyhdistys ry:n kanssa. Koulut, joiden oppilaat ovat osallistuneet ovat olleet Oulujoen, Madekosken, Pikkaralan, Sanginjoen, ja Heikkilän kankaan koulut.
Alkujaan kilpailuja on järjestetty sekä syys- että kevätlukukausien aikana, viime vuosina tosin vain kevätlukukauden aikana. Kilpailijoita on palkittu kouluittain kolmessa sarjassa, 1–2 kuokat, 3-4 luokat ja 5-6 luokat. Jokaisen sarjan paras oppilas on palkittu Oulujoki Rotaryklubin 50 euron stipendillä.
Stipendit myönnetään kirjoitus- ja kuvataideharrastuksen tukemiseksi ja piirustus ja kirjallisuuden aseman vahvistamiseksi koululaisten maailmassa. Stipendillä halutaan innostaa oppilasta edelleen kehittämään lahjojaan.
Palkittavat oppilaat on valinnut klubin jäsenistö. Klubi on käyttänyt valinnassaan myös ammattitaiteilijaa. Kahtena viime vuonna valinnan ovat suorittaneet koulujen opettajat.
Aihe kilpailuihin on liittynyt aina jollain tavalla Ou-
Venla Myllynen 5-6 lk Pikkaralan koulu.
lujokeen. Aiheina ovat olleet mm. ”Lintujen tarina kautta aikain Oulujoella” ”Oulujoen tervaa maailman merille” ja monia muita vastaavia Oulujokeen ja sen luontoon liittyviä aiheita.
Piirustuskilpailut ovat saavuttaneet suuren suosi-
Tomas Alaluusua 1-2 lk Pikkaralan koulu.
on niin vanhempien, opettajien kuin myös oppilaiden keskuudessa. Niinpä suunnittelemme kilpailun laajentamista myös muille Oulujoen varren kouluille, aluksi erityisesti Muhoksen ala-asteille.
Oulujoki Rotaryklubi ry. Taitto: Katariina Rieskaniemi/ VKK-Media Oy
Paino: Botnia Print Oy Ab, Oulu
Tervetuloa mukaan toimintaan: https://rotary.fi/oulujokirotaryklubi/
Toteutamme näyttävät digimainokset kaikkiin kanaviin
Jenna Heikkilä 4A Madeosken koulu.
Veera Myllynen 3-4 lk Pikkaralan koulu.
Eeva Inkeroinen 6A Madekosken koulu.
Joulu on rauhoittumisen aikaa. Pysähdymme usein miettimään elämäämme, läheisiämme, yhteisöllisyyttä ja kenties myös sitä miten voisimme tehdä maailmasta hieman paremman paikan.
Juuri tätä Rotary on tehnyt jo yli sadan vuoden ajan –paikallisesti ja maailmanlaajuisesti, teoilla, jotka rakentavat rauhaa ja toivoa.
Tunnemme mottomme palvelu itsekkyyden edelle, mutta kuinka usein muistamme pysähtyä asian äärelle. Rotary-toiminnan ytimessä on lupaus: palvella toisia ja asettaa yhteisön etu oman edun edelle. Tämä lupaus näkyy konkreettisesti monin tavoin – nuorten tukemisesta ja oppimisen edistämisestä aina maailmanlaajuisiin terveysohjelmiin asti.
Jokainen rotari ja rotaryklubi on osa tätä samaa ketjua, joka ulottuu omasta kotikunnastamme aina maapallon syrjäisimpiin kolkkiin.
Yksi suurimmista yhteisistä ponnistuksistamme on ollut taistelu poliota vastaan. Rotaryn käynnistämä End
Polio Now -ohjelma on yksi Rotaryn tunnetuimmista hankkeista. Sen myötä polio on saatu lähes kokonaan hävitettyä maailmasta – tauti, joka vielä muutama vuosikymmen sitten rampautti satojatuhansia lapsia vuosittain, on nyt jäljellä enää kahdessa maassa. Rotaryn lupaus maailman lapsille on yhä voimassa: emme lopeta ennen kuin polio on historiaa lopullisesti. Olkoon tämä pitkäaikainen joululahjamme maailman lapsille. Viime vuosina olemme kohdanneet maailmassa monia kriisejä, joista osa on ollut luonnonkatastrofeja ja toiset ihmisten itsensä aiheuttamia. Rauhantyö ja konfliktien ehkäisy ovat tänään entistäkin ajankohtaisempia. Rotarit tukevat rauhantutkimusta, järjestävät koulutusohjelmia ja rakentavat yhteisöjä, joissa ymmärrys voittaa epäluulon. Samalla Rotary on sitoutunut sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, puhtaan veden ja hygienian turvaamiseen, äitien ja lasten
terveyden vahvistamiseen, ympäristönsuojeluun, taloudellisen kehityksen edistämiseen sekä peruskoulutuksen ja lukutaidon tukemiseen. Nämä seitsemän painopistealuetta muodostavat Rotaryn työn perustan – käytännön hyvän, joka näkyy arjessa niin koulun vesipisteessä Afrikassa kuin paikallisessa nuorisoprojektissa täällä kotiseudulla.
Paikallisesti klubimme jäsenet tukevat nuoria, vanhuksia, perheitä ja yhteisöjä. He istuttavat puita, järjestävät stipendejä, rakentavat kotikulmilleen liikuntapaikkoja, luontopolkuja, laavuja ja tekevät työtä, jota harvoin näkee otsikoissa. Jokaisen pienenkin projektimme kantava ajatus on tehdä maailmasta hieman parempi paikka elää.
Yksikin ihminen voi saada paljon aikaan, kun hän toimii yhdessä muiden kanssa. Me saamme tehtyä enemmän hyvää kuin yksin koskaan saisimme aikaiseksi.
Joulun sanoma kutsuu
Luotettava tilintarkastaja ja kumppanisi vastuullisuusasioissa
Tarjoamme tilintarkastuspalveluita ja vastuullisuusraportoinnin asiantuntemusta pk- yrityksille, säätiöille, yhdistyksille ja asunto-osakeyhtiöille. Ota yhteyttä!
Luotettava tilintarkastaja lähelläsi:
Päivi Nummi, Oulun HT-tilintarkastus p. 040 5345 694, paivi.nummi@ht-tilintarkastus.fi
Rotaryn käynnistämä End Polio Now -ohjelma on yksi Rotaryn tunnetuimmista hankkeista.
meitä kaikkia mukaan tähän työhön – rakentamaan rauhaa, suojelemaan elämää ja antamaan toivoa.
Tarmo Kokkola, piirikuvernööri Rotarypiiri 1385 2025-2026
Hyvää ja rauhallista joulua, sekä valoisaa uutta vuotta kaikille rotareille ja rotarien ystäville!
Oulujoki - tervan väylä maailmalle
Tervan historia ulottuu kauas menneisyyteen. Jo muinaisessa Egyptissä osattiin valmistaa tervaa tuhansia vuosia sitten. Viikinkiajalla tervaa poltettiin soppilomaisissa haudoissa, joissa terva valui haudan pohjalle. Myös kivikauden Suomessa osattiin valmistaa tervaa ainakin koivuntuohesta.
Historiallisena aikana tervanpolttoa harjoitettiin eri puolilla Suomea – aluksi rannikkoseuduilla, myöhemmin yhä kauempana sisämaassa. Oulujoen varrelta on löydetty runsaasti vanhojen tervahautojen jäänteitä, monet niistä hyvinkin iäkkäitä.
1800-luvun jälkipuoliskolla tervan kysyntä nousi valtaviin mittoihin. Maailma oli siirtymässä kohti globaalia taloutta, ja laivoja rakennettiin yhä puusta –ja paljon. Tuolloin maailman tärkeimmäksi tervantuotantoalueeksi muodostuivat Kainuun metsät, ja merkittävin vientiväylä ulkomaille oli Oulujoki. Vuosi 1865 oli tervakaupan huippuvuosi, eikä seuraavatkaan vuodet jääneet paljon jälkeen. Tuona vuonna Oulusta vietiin maailmalle lähes 84 000 tynnyriä tervaa. Suurin osa tästä kuljetettiin Oulujokea pitkin Tervahoviin. Jos arvioidaan
olivat nuoria mäntyjä, ja yhteen hautaan tarvittiin 700–800 runkoa.
Huippuvuosina puun tarve oli siis reilusti yli miljoona mäntyrunkoa – siinä riitti parkkuuraudalle töitä! Pienessä määrin käytettiin myös mäntyjen pihkaisia kantoja.
Mikko Tapion vuonna 2022 toteuttama tervansoutajien muistomerkki on Toppilansalmen rannalla. Alueella sijaitsi aikanaan Oulun Tervahovi, josta jokea pitkin kuljetettu terva lähti maailmalle. varovaisesti, että Oulusta laivattiin maailmalle noin 60 000 tynnyriä, ja yhden tynnyrin tilavuus oli 125 litraa, se vastaa yhteensä 7,5 miljoonaa litraa tervaa. Yhteen tervaveneeseen mahtui 30–35 tynnyriä. Tietojen mukaan tuona vuonna Oulujokea pitkin laski yli 2000 venettä – luvut siis täsmäävät hyvin. Moni vene teki monta reissua.
Taitava tynnyrintekijä pystyi valmistamaan yhdestä kahteen tynnyriä päivässä, tynnyrithän lähtivät maailmalle tervan mukana. Yhdestä tervahaudasta saatiin tervaa suunnilleen yhden veneellisen verran, ja hautaan tarvittiin 80–100 kuutiometriä puuta. Kolotut tervaspuut
Voidaan sanoa, että kaikki Oulujoen ja erityisesti Kainuun alueella olivat jollakin tavalla tekemisissä tervan kanssa – joko metsissä, tervahaudoilla, kuljetuksessa tai kaupassa.
Katso videot YouTubessa: hae sanalla “Tervan matka” ja ”Tervan poltto”
