Kotipitäjä 1

Page 1

Tule teatteriin!

Ruisräikkä- Runoilija Eino Leinon kuulumiset tuonpuoleisesta. Nukketeatteria aikuisille, ensi-ilta 21.1.

Lea - Hulvaton farssikomedia siitä, kun ensimmäistä suomen kielistä näytelmää tekemään ruvettiin.

Muista myös Kuljetustuki kauempaa tuleville väh.15 katsojan ryhmille.Soita 044 7100 454 ja kysy lisää!

Erikoishammasteknikko PETRI HEIKKINEN

Erikoishammasteknikko PETRI HEIKKINEN

Proteesit

Proteesit

Proteesit

Pohjaukset

Pohjaukset

Korjaukset

Pohjaukset

Korjaukset

Implanttiprotetiikka

Korjaukset

Hammassuojat

Veteraanien KELA-korvaus

Implanttiprotetiikka

Veteraanien KELA-korvaus

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi

Veteraanien KELA-korvaus Rautatienkatu 10, 90100 Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi • Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

Mopojen ja pienkoneiden korjaus

Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja VM-Team Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

1 11.1.2023 • Nro 1 MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA 11.1.2023 • Nro 1 NYT SAAT AURINKOLASIT KAUPAN PÄÄLLE (ostaessasi silmälasit) Korotonta ja kulutonta maksuaikaa jopa 10kk KAAKKURI 040 687 3149 KEMPELE 040 757 4866 LIMINKA 040 687 3223 MUHOS 040 687 1405 NÄKÖSOPPI Kahvipöydän perinteinen herkku maistuu myös modernin arjen kokkailuissa. Vaalan Juustolalla valmistamme juustoleipää yli 30 vuoden kokemuksella. vaalanjuustola.fi SIINÄ MAISTUU LÄHITILAN MAITO Hyvää energiaa luonnosta. Löydä omasi lähimmästä marketistasi! E R Ä T U L I Liput: Lipunmyynti ovelta tuntia ennen esitystä. Ryhmämyynti arkisin klo 9-15 044 710 0454. Lippuja verkosta www.lippu.fi Katso kaikki esitystiedot kajaaninteatteri.fi Voi leipä! - Balladi leivän syrjästä. Uutta iloista ja hersyvää musiikkiteatteria! Kirsikkapuisto - Kaihoisa komedia menneestä ja tulevasta. Klassikon uustulkinta! Making of
VM-TEAM OY
4-5 Esteetöntä Vaalaa kehitetään hyvällä yhteistyöllä s. 7 Ensiapukoulutus antaa valmiuksia auttaa hätätilanteessa s. 8 KOTIPITÄJÄ Hyvää elämänlaatua vuodelle 2023 650€
13 A,
Kemi
0400 212 883 Avoinna: ma-to 9-16 ja pe 9-15 www.toivonkuulo.fi Tarjouskojeita alkaen Tammikuun ajan Ilmainen kuulontutkimus kojesovituksen yhteydessä 20 ensimmäiselle Toivon Kuulon oma puhdistusspray kuulokojeille ja korvakappaleille (uudelleen täytettävä) Muistathan pitää huolta kuulokojeista, silloin kuulokojeesi kestävät pitkään ja äänenlaatu pysyy hyvänä 5 490,TUIRA Valtatie 49 ma–pe 9–18 la 9–14 OULUNLAHTI Jukolankuja 1–3 ma–pe 9–17 la 9–14 jussinpyora.fi NYT NIITÄ SAA, NIMITTÄIN LUMILINKOJA! LÖYDÄ OMASI HELPOTTAMAAN LUMITÖITÄ! HONDA HSS 970 A ETD Järeä telamalli, hankaliin olosuhteisiin. SVH. HONDA HSS 760 A EWD Tehokas moottori ja sähkökäynnistys. 4 180,SVH. HONDA HSS 970 A EW Todella hankaliin olosuhteisiin, työleveys 710 mm. 4 190,SVH. HONDA HSS 760 A EW Tehokas moottori ja hydrostaattinen voimansiirto. 3 680,SVH. 4 490,HONDA HSS 970 A ET Järeä telamalli, säädettävällä linkopesällä. SVH. HONDA HSS 970 A EWD Työleveys 710 mm, sähköinen lumenohjauksen säätö. 4 890,SVH.
Kunnanjohtajien vuosikatsaukset s.
Kauppakatu
94100
puh. 0400 212 689 Pakkahuoneenkatu 32, 90100 Oulu puh.

Jussilantie 2 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779 Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866

Elinkeinopäälliköt kunnille Humanpolis Oy:ltä

Vuoden alussa tapahtui Oulujokilaakson kunnissa organisoitumismuutosta, kun elinkeinopäälliköt siirtyivät kuntiin.

Muhoksen elinkeinopäällikön tehtävää hoitaa jatkossakin

Asseri Pitkälä, 1.1.2023 alkaen Muhoksen kunnan palveluksessa.

Vaalan kunnan elinkeinopäällikön tehtävää hoitaa Jussi Tuovinen, joka siirtyi Vaalan

kunnan palvelukseen.

Utajärvellä tehtävää hoitaa Utajärven yrityspuisto Oy, toimitusjohtajana Vuokko Paso ja yrityskehittäjänä Tiia Juntunen.

Humanpoliksen toiminta jatkuu muilta osin entisenä, tarkoituksena on mm. ylläpitää ja kehittää Rokua UNESCO Global Geopark -matkailualueen laadukasta toimintaa ja kehittää alueen verkostoja.

Kirja-arvostelu

Heikki Haavisto: Talonpojan muistelmat, Otava Suomen maatalouden suuri vaikuttaja viime vuosisadan loppuvuosikymmeninä oli Heikki Haavisto.

Hän aloitti julkisen uransa MTK:n johtokunnan sihteerinä, jatkoi toiminnanjihtajana ja puheenjohtajana kunnes Esko Aho kutsui hänet ulkoministeriksi Paavo Väyrysen erottua valtioneuvoston jäsenyydestä.

Haavisto oli itse kirjoitellut muistelmiaan. Tekstiä oli tullut ainakin viiteen kirjaan. Niin laajoilla muisteloilla olisi ollut vähänlaisesti lukijoita. Laajasta aineistosta toimittaja Terho Puustinen on tiivistänyt yhden luettavan ja mielenkiintoisen kirjan.

Haavisto katsoo, että asutustoimintaa jatkettiin liian pitkään. Elinkelvottomille tiloille sijoitettiin ihmisiä kärsimään vailla toivoa paremmasta. Maatiloja oli 1960-luvun alussa noin 300 000. Peltoja pantiin pakettiin vuosikymmenen lopulla, jolloin Haavistosta tuli valtakunnan vaikuttaja. Nykyään tiloja on noin 45 000 ja hyvin tullaan toimeen.

Haavisto kirjoittaa tapaamistaan ihmisistä yleensä kauniisti ja arvostavasti.

Kasteen juhla

Edellinen pyhä oli kasteen sunnuntai. Eri vuosikertojen evankeliumitekstit puhuvat Jeesuksen kasteesta, kuinka hän tuli Jordan virralle, jossa Johannes Kastaja suuresti ihmetellen kastoi Jeesuksen. Jeesuksen kasteen hetkellä taivaasta kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani.” Evankeliumeissa kerrotaan vielä, kuinka Pyhä Henki laskeutui näkyvässä muodossa, kyyhkysen tavoin, ja pysähtyi Jeesuksen päälle.

Kyyhkynen on Raamatussa Pyhän Hengen symboli. Valkoinen kyyhkynen on yksi varhaisimpia kristittyjen käyttämiä symboleita. Kyyhkysen valkea väri tarkoittaa viattomuutta ja puhtautta. Se tuo maailmaan viestiä anteeksiantamuksesta, rauhasta Jumalan ja ihmisen välillä. Kyyhkysestä on tullut myös yleisesti rauhan symboli. Rauhaa tämä maailma kaipaakin.

Jeesuksen kasteesta kertovat Raamatun tekstit laajenevat myös meidän kristilliseen kasteeseemme. Kasteessa meidät liitetään näkyvällä tavalla Jumalan armoliittoon. Tämä armoliitto on rauhanliitto Jumalan kanssa. Kastettuna ihminen saa luottaa Jumalan johdatukseen elämässä. Kasteen yhteydessä meidät on siunattu ja siunataan ristinmerkillä elämän matkalle. Samaa ristinmerkkiä käytämme eri tilanteissa. Aloitamme ja päätämme jumalanpalvelukset ristinmerkillä, siunaamme näin itsemme ja toisemme. Ehtoollisella käydessä voi tehdä ristinmerkin jne. Luther suositteli päivän aloittamista ristinmerkillä: ”Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen.” (Vähä Katekismus) Samat sanat tuli lausua illalla nukkumaan mentäessä. Kaste on luterilaisen kirkkomme toinen sakramentti eli pyhä toimitus. Sakramentit ovat Jumalan armon ja rakkauden näkyviä merkkejä. Toinen sakramenttimme on ehtoollinen. Molempia yhdistävät sakramentin tunnusmerkit. Ne ovat Jeesuksen asettamia, Kristus itse on niissä läsnä ja jakaa armoaan näkyvien aineiden välityksellä. Ihmisjärjellä niitäkin on vaikea ymmärtää, mutta niitä voidaan kutsua mysteereiksi eli uskon salaisuuksiksi. Ja ne, mitkä ovat uskon salaisuuksia, jäävät uskon varaan. Kastepuvussa meidät peitetään Kristuksen pelastus-

työn mahdollistamaan puhtauteen, iloon ja kiitollisuuteen. Kastepuvulla on usein myös tunnearvoa. Samassa puvussa on saatettu kastaa suvun jäseniä jo vuosikymmenien ajan. Rippialba ja papin alba ovat symboliltaan samaa asiaa tarkoittavia kuin kastepukukin.

Kastejuhlassa sytytetään kastekynttilä. Kynttilän liekillä on monta vertauskuvaa. Kastejuhlassa korostuu, kuinka Jeesus on elämän valo. Häntä seuraamalla emme kulje pimeässä.

Kastettavalle kutsutaan vähintään kaksi kummia. Kummin tehtävä ei ole toimia lahja-automaattina, vaan hänen ensisijainen tehtävä on rukoilla kummilapsen puolesta ja tukea häntä hänen kristillisessä kasvatuksessaan.

Nimelläkin on väliä. Usein kasteen yhteydessä kerrotaan lapsen nimi. Kristillinen kaste ei ole nimenantotilaisuus, vaikka nimi liittyy oleellisena osana toimitukseen. Jumala kutsuu meidät kaikki omalla nimellämme yhteyteensä. Profeetta Jesaja kirjoitti jo ennen Jeesuksen syntymää muistiin Herran sanat ”Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun.” Mikä on sinun nimesi tarina?

Vesa-Tapio Palokangas Muhoksen kirkkoherra

Talonpoikien talonpoika

ajamiseen.

Haavisto esiintyi aina julkisuudessa totisena. Muistelmista syykin selviää. Ensimmäisen kerran televisiossa esiintyessään, hän oli hymyillyt. Huumorintajuttomat MTK:n jäsenet olivat ottaneet yhteyttä ja todenneet, että maatalouden asiat ovat niin vakavia, ettei niistä puhuttaessa tule hymyillä saatika nauraa.

Vaikeita asioita Haavistolle vuosikymmenten aikana olivat kaupunkilaiset, ammattiyhdistysliike, vasemmisto, luonnonsuojelijat ja ympäristöstä huolta kantaneet.

Kirjan lopulla Haavisto näyttää pehmenneen todetessaan, että ”suomalaisten viljelijöiden parhaimmiston pitäisi tehdä enemmän työtä ilmaston ja Itämeren hyväksi”. Hän osoitti eläkepäivillään vielä kehittyneensä.

Kun liittymisasiaa käsiteltiin MTK:n valtuuskunnan kokouksessa Haavisto piti esitelmän ja tuli johtopäätökseen, että liittyä pitää ja ehdot voidaan niukin naukin hyväksyä. MTK:n tuore pujeenjohtaja Esa Härmälä piti palopuheen, jossa vastusti EU:hun menemistä.

Herrat olivat vaihtaneet tehtäviä ja puolta. Takinkääntö kävi sutjakasti.

Ulkoministerinä Haavisto tapasi presidentti Koiviston viikottain. Koivisto johti ulkopolitiikkaa suvereenisti. Hän opasti, ettei Venäjälle tule rakentaa lisää rajanylityspaikkoja eikä hyviä maanteitä itärajalta sisä-Suomeen.

Koiviston mukaan Suomi ei saa jäädä yksin. Eu:hun pitää mennä.

johtajat eivät kiitosta saa. Lihataloja Atriaa ja Hk-scania hallitsevat äänivaltaisilla osakkeilla tuottajien osuuskunnat. Lihantuottajat myyvät teuraansa itse hallitsemilleen yhtiöille, mutta hinta ei myyjiä tyydytä.

Haavisto antaa tunnustusta Valiolle.

Metsäasioissa puunmyyjien, teollisuuden ja yritysten keskinäisestä kisailusta Haavisto kertoo kokemuksistaan.

Haavisto on myynyt kotitilansa pojalleen Erkille, joka kylvää vehnää kuusi metriä leveällä kylvökoneella. Hyvänä vuonna satoa tulee 6000 kg hehtaarilta. Heikin aikaan kylvökone oli pari metriä leveä ja jyviä tuli 3000kg.

Paavo Väyrynen arvaamattomana toimijana ei saa arvostusta. Johannes Virolainen ei pitänyt MTK:sta. Kalevi Sorsan kanssa oli vaikeuksia 1970-luvulla, mutta miehet jopa ystävyistyivät 1980-luvulla. Haavisto kirjoittaa

60-vuotispäivistään, että vieraskirjaan kirjoitti ensimmäisenä nimensä Kalevi Sorsa.

Kirjassa on paljon arvioita kepusta ja kepun poliitikoista. MTK olisi odottanut enemmän tukea kepulta asioidensa

Ulkoministerinä Haavisto oli keskeinen neuvottelija Suomen hakeutuessa EU:n jäseneksi. Maatalous oli merkittävä ja vaikea asia. Ministerinä hän erosi MTK:n: puheenjohtajan paikalta. Seuraajaksi tuli Esa Härmälä, joka oli Ahon avustajana ollut keskeisiä neuvottelojoita EU-liittymishankkeessa ja innokas EU:hun menijä.

Haavisto käsittelee laajasti maatalouden järjestöjä ja yrityksiä, joissa hänellä oli uskomattoman paljon luottamustehtäviä. Ahkera ja aikaansaava mies.

Haavisto on osuustoimintamies. Hän halusi, että jäsenet päättävät osuuskuntien asioista. Pyyhkeitä saavat osuuspankkien johtajat, jotka pyrkivät päättämään asioista johtajaporukalla jäsenet sivuuttaen.

Hankkijan tuhoon ajaneet

Erkki Haaviston tilan tulosta kolmannes tulee viljan myynnistä, toinen kolmannes EU:n ja Suomen maksamista tuista ja viimeinen kolmannes entiseen navettaan tehdyistä juhla- ja toimistotiloista.

Haavisto muistaa itsenäistä vaimoaan kauniisti espanjalaisella sananlaskulla: ” mikään onnettomuus ei ole liian raskas kannettavaksi hänelle, jolla on hyvä vaimo”.

Nro 1 • 11.1.2023 2
www.tuomenkukka.fi eKukka logo
CMYK (paino) harmaasävy CMYK RGM (www) e K u k k a . f i K k k e k t i e K u k k a . f i K k k i e k K u k k e n k o t i e K u k k a f i K u k k e n k o t i K u k k i e n k o e K u k k a f i K u k k i e n k o e K u k k a . f i K k k e k K u k k e n k o e K u k k a f i K u k k e n k o
- originaalit vaaka
Haluatko ostaa, myydä, vuokrata? ILMOITA ILMAISEKSI Kotipitäjän Kirppiksellä! Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

Seurakuntien uudet kirkkovaltuustot aloittavat neljä vuotta kestävän toimikautensa. Marraskuussa järjestetyissä vaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla ollut ja Muhoksen seurakunnan ääniharavaksi 63 äänellään noussut Eveliina Kyllönen kertoo lähtevänsä valtuustokauteen avoimin mielin.

– Mielenkiinnolla odotan, mitä se tulee olemaan, ja pääsee tietämään, mitä seurakunnan luottamustyö on, sillä tavalla positiiviset odotukset. Sen verran olen päässyt sisälle, että Muhoksella on ihan hyvä taloustilanne, että ei ilmeisesti ole mitään painetta isoille muutoksille.

Seurakunnalla ei ole lainoja, ja edellisen kirkkovaltuuston marraskuussa hyväksymä vuoden 2023 talousarvio on ylijäämäinen. Kirkkovaltuuston hyväksymä strategia Rohkeasti vuoteen 2026 ohjaa seurakunnan pitkän aikavälin toimintaa.

Lähimmäisen auttaminen kutsumuksena

Eveliina Kyllösellä on aiempaa kokemusta luottamustehtävistä 4H:n hallituksesta

ja vanhempainyhdistyksistä.

Kun häntä pyydettiin seurakuntavaaleihin ehdokkaaksi, hän halusi kantaa vuorollaan vastuunsa, koska aina joidenkin ihmisten pitää olla tekemässä yhdessä päätöksiä.

Suuri äänimäärä tuli hänelle täytenä yllätyksenä.

– Ajattelin, että jos muutaman äänen saan ja ei haittaa, jos en pääse, mutta ihan kiva jos pääsen. Olin yllättynyt. Jotkut ovat nähneet, että mi-

nulla olisi jotakin annettavaa, niin koetan olla kuuliainen sille.

Rauhanyhdistyksessä aktiivisesti toimiva Kyllönen pitää tärkeänä yhteistyön kehittämistä seurakunnan kanssa. Utajärvellä varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevä kirkkovaltuutettu sanoo lähimmäisten auttamista kutsumuksekseen, ja sekä äitinä että oman työn kautta lasten ja nuorten asiat ovat lähellä hänen sydäntään.

Kaikki tuki on kallisarvoista, sillä monet lapset ja nuoret voivat pahoin. Muhoksen seurakunnan strategiassa sanotaan, että perheiden tukena ollaan rohkeasti ja pysytään rinnalla vaikeinakin aikoina. Kyllönen uskoo, että seurakunta voi luoda luottamusta tulevaan, vaikka ajassa on monenlaisia haasteita ja uhkakuvia.

– Varmaan kun hätä ja huoli tulee vastaan, siinä korostuu henkinen ja hengellinen turva, mitä ei välttämättä maallisemmalla instituutiolla ole antaa. Voidaan rohkeasti puhua siitä, että nämä ovat Jumalan käsissä.

Rohkeus on keskeinen osa Muhoksen seurakunnan strategiaa, ja Kyllönen puhuu asioista siten. Hän kertoo havainneensa työssään, että jos perheessä on haasteita, seurakunnasta voi olla helppo pyytää apua.

Kirkkovaltuusto päättää esimerkiksi kirkollisveron suuruudesta ja siitä, miten rahat käytetään. Tämän vuoden loppupuolella uusi kirkkovaltuusto hyväksyy Muhoksen seurakunnan talousarvion 2024. Taloudellisten asioiden ohella pian ensimmäisen valtuustokautensa aloittava Eveliina Kyllönen pitää tärkeänä olla kansan äänenä päätöksenteossa, jotta seurakunnan tilaisuudet olisivat helposti lähestyttäviä kaikille. Muhoksen seurakunta käy strategiansa mukaisesti rohkeasti vuoteen 2026.

3 11.1.2023 • Nro 1
Keskellä Muhosta Valtatien varressa! LaiffiGym sijaitsee osoitteessa Valtatie 21, Muhos Henkilökuntamme palvelee ma ja ke klo 16-19. www.laiffigym.fi p. 044 053 3243 ALKUUN OHJATUSTI! 50 € SINUN KUNTOSALI Varaa aika personal trainerin ilmaiseen konsultaatioon! PT/Liikunnanohjaaja AMK Katja Mäkelä Yhteistreenit alk. Kun toimintavarmuus ja ammattitaito ratkaisevat Putkinotkontie 1, Kajaani | Kainuuntie 6, Sotkamo Puhelin (vaihde) 010 837 3100 | hanakat.fi | lviaitta.fi Palvelunum. soittaminen maksaa 8,21 snt/min. + 6,9 snt/min. lankav. tai 8,21 snt/min. + 16,9 snt.min. Ilmalämpöpumppu TIESITKÖ ILMALÄMPÖPUMPUN HYÖDYT? Esim. Suomen olosuhteissa ilmalämpöpumpulla voidaan säästää noin 30-40% lämmityskustannuksissa Pumppuja nyt varastossa! PYYDÄ TARJOUS ASENNETTUNA! Haori Design UUTUUS Hanakat myös rahoittaa Muhoksen kirkkovaltuutettu Eveliina Kyllönen: Vastuu yhteisestä päätöksenteosta sai lähtemään mukaan Kirkkokatu 4, Oulu • ma–pe klo 10–18 • la klo 10–17 • su klo 12–16 www.kirpparilla.fi/oulu • oulu@kirpparilla.fi • p. 040 712 2101 Löydät meidät Jyväskylästä, Kuopiosta ja nyt myös Oulusta!
Pöydät on täynnä tavaraa! Valoisa, avara ja siisti itsepalvelukirppari on avattu Kirkkokadulle. Tule sinäkin penkomaan! Näköislehti luettavissa: www.kotipitaja.fi Muhoksen seurakunnan kirkkovaltuutettu Eveliina Kyllönen lähtee ensimmäiseen valtuustokauteensa avoimin mielin: "Mielenkiinnolla odotan, mitä se tulee olemaan, ja pääsee tietämään, mitä seurakunnan luottamustyö on, sillä tavalla positiiviset odotukset." (Kuva: Eveliina Kyllönen)
Mika Hamari
Kiitos Oulu!

Muhoksen kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2023

Vuoden 2023 talousarvio on ensimmäinen askel kohti uutta kuntaa. Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen tehtävien siirto hyvinvointialueille tapahtuu vuoden alussa. Lisäksi Muhoksen kunta aloittaa vuoden 2023 alussa myös Pohjois-Suomen lomituspalveluiden vastuukuntana. Muhoksen kunta on ennakoinut ja valmistautunut toimintaympäristön ja tehtävien muutoksiin kuntastrategiassa 2022–2025.

Uuden kunnan tehtävät, vastuut ja talous on järjestetty uudistetun luottamushenkilö- ja palvelutuotanto-organisaation mukaisesti. Kunnan talouden pitkän aikavälin suunnittelun tueksi on valmisteltu myös ulkopuolisen asiantuntijan (Inspira Oy) tuottamat skenaariot vuoteen 2031.

Muhoksen kunnan talousarvion keskeiset tunnusluvut näyttävät hyviltä vuonna 2023. Talousarvio 2023 on lähes 1,4 M€ ylijäämäinen ja vuosikate 5,4 M€. Verotulot ja val-

tionosuudet ovat n. 32,8 M€. Suunnitelman talouden tulos on ylijäämäinen, mikä kattaa normaalipoistot.

Vuonna 2023 Muhoksen kunnan tuloveroprosentti on 9,36 ja kiinteistöverot säilyvät ennallaan. Vuoden 2023 hyvä taloudellinen tilanne selittyy osaltaan kunnan tehtävien muutoksista johtuvista ns. verohännistä.

Kunnan investointeja on talousarviovuonna 2023 ja suunnitelmavuosina tarkasteltu kriittisesti ottaen huomioon talouden tasapainotus ja investointien kustannustaso. Vuoden 2022 investointien kustannuksia on siirretty vuodelle 2023 ja kohteita on supistettu. Vuonna 2023 bruttoinvestoinnit ovat 5,3 M€. Suurimmat määrärahat on varattu Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen peruskorjaukseen ja muutostöihin sekä Kirkonkylän Yrityskylän kunnallistekniikan laajennukseen. Suunnitelmavuosien 2023–2026 kustannusarviot ovat vaikeasti ennakoitavissa, koska rakentamisen kustan-

nukset ovat muuttuneet merkittävästi toimintaympäristön muutosten vuoksi. Investoinneilla vastataan kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakenteen, yritysten ja asumisen tarpeisiin sekä kehitetään erityisesti kunnan varhaiskasvatus- ja vapaa-ajan palveluita. Suunnitellut investoinnit (netto) vuosina 2023–2026 ovat n. 14,8 M€.

Kunnan talouden suunnittelu on tällä hetkellä poikkeuksellisen haastavaa, sillä kustannuksiin vaikuttavat Venäjän hyökkäyssodasta johtuen sähköenergian, polttoaineiden ja elintarvikkeiden kohonneet hinnat, vaikeasti ennakoitavat (välittömät ja välilliset) koronasta aiheutuvat kustannukset, rahoitusmarkkinoilla lainojen korkojen nousu ja inflaatio sekä kunta-alan palkkaratkaisu.

Talouden epävarmuus heijastuu myös yritysten toimintaan ja investointeihin sekä asuntojen rakentamiseen. Kunnille on siirretty viime vuosina lainsäädännöllä ja asetuksilla runsaasti uusia

velvoitteita. Merkittävimmät muutokset koskevat varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta (lukio). Koronan vaikutukset heijastuvat kunnan toimintaan henkilöstön työssäjaksamisessa ja mahdollisesti kuntalaisille tarjottavissa palveluissa. Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittavan maan hallituksen hallitusohjelma voi mahdollisesti aiheuttaa vaikutuksia myös kunnille.

Talousarvion vuoden 2023 tuloksen ja vuosikatteen toteutuminen edellyttää talousarviossa esitettyjen talouden tasapainottamisen toimenpiteiden toteuttamista toimialoilla. Lisäksi tarvitaan tarkkaa toiminnan, henkilöstön ja talouden seurantaa sekä ennakoinnin kehittämistä toimialoilla ja sitovuustasoilla (tulosalueilla).

Kaikkinensa voimme edelleen jatkaa kuntastrategian vision mukaisesti vahvistamalla kasvua ja hyvinvointia kaupungin kupeessa – Luonnollisesti Muhoksella

Utajärven kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2023

Kulunut vuosi on ollut globaalisesti merkittävä koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Venäjän hyökkäys jatkuu yhä, energiakriisi ja geopoliittiset jännitteet suurvaltojen välillä varjostavat maailman talouden näkymiä. Inflaation kiihtyminen hidastaa talouden kasvua, korot ovat nousussa ja kuluttajien luottamus on alamaissa. Euroopan energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen takia maailmantalouden kasvu hidastuu 2,5 prosenttiin vuonna 2023. (Valtiovarainministeriö 9/2022)

Suomen talouskasvun ennustetaan hidastuvan ja bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 0,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennuste ei povaa Suomeen kriisiä eikä romahdusta. Silti talouden kasvu uhkaa hidastua merkittävästi ensi vuotta kohti kuljettaessa ja julkisen talouden epätasapaino syvetä. Yllätyksiä voi tulla yksittäin tai useita samaan aikaan. Niihin pitää varautua.

Suomen julkisen talouden taloudellinen aktiivisuus on hidastunut viime vuosien varautumis- ja tukitoimien johdosta. Julkinen talous on rakenteellisesti epätasapainossa ja velkasuhde on jäämässä korkeammalle tasolle kuin ennen koronavirusepidemiaa. Julkista taloutta on heikentänyt koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan ohella myös Sanna Marinin hallitusohjelmassa esitetyt julkisen sektorin velvoitteita laajentavat päätökset mm. oppivelvollisuuden pidennys, hoivamitoituksen nosto 0,7:ään ja hoitotakuun säätäminen.

Kuntataloudessa on takana kaksi vahvaa vuotta. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuonna 2023 kuntatalouden menot likimain puolittuvat, mutta verotuloja kertyy osin edelleen uudistusta edeltäneiden korkeampien kunnallisveroprosenttien ja jako-osuuksien mukaisesti. Tulot ovat kuitenkin menoihin nähden poikkeuksellisen korkealla tasolla vain väliaikaisesti vuonna 2023. Ennustetaan, että vuonna 2024 kuntatalous heikkenee jälleen merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen, peruspalveluiden valtionosuuden uudelleenkohdennuksien ja määräaikaisten valtioavustusten päättymisen myötä. 70 prosenttia peruspalvelujen valtionosuudesta ja verotulomenetysten korvauksista siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Heikkenemisnäkymään vaikuttaa myös yleinen talouskehityksen epävarmuus ja hintojen ja henkilöstökulujen nousupaineet sekä korkojen nousu, joka kiristää jo entisestään velkaantunutta kuntataloutta.

Kokonaisuudessaan vuonna 2023 valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on lähellä neutraalia vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Uusiin ja laajeneviin tehtäviin osoitetaan vuonna 2023 täysi valtion rahoitus.

Kuntien tehtävät vuonna 2023 hyvinvointialueuudistuksen myötä painottuvat entistä vahvemmin elinkeinoelämän kehittämiseen ja nuorten ikäluokkien palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, joiden palvelutarve on laskeva. Tehtäväkentän

kaventuessa kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan menoja sopeuttamalla vähenevät. Sopeutumispaine kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä ja perusveropohjan rapautuminen voi olla uhkana varsinkin pienemmissä kunnissa erityisesti siinä tilanteessa, jos muuttotappiokehitystä ei saada pysähtymään ja lisätulopohjaa ei saada vahvistettua. Kuntien on täten kiinnitettävä erityistä huomiota pitkäaikaisiin tulopohjan vahvistamistoimenpiteisiin monella tasolla.

Utajärven kunnan ensi vuoden talousarvioon sisältyy suuria muutoksia ja siihen liittyviä haasteita. Kunnan talous on ollut useita vuosia ylijäämäinen, jonka turvin kunta voi rauhassa maltillisen käyttötalouden tukemana arvioida ja seurata toimintojen toteutumista vuonna 2023 muuttuneessa toimintaympäristössä. Tuulivoimarakentamisen myönteiset lupapäätökset ja vuonna 2023 käynnistyvät lähienergiaan liittyvät miljoonien eurojen yritys- ja kehittämishankeinvestoinnit lisäävät luottamusta tulevaan. Myös hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tukevat kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen rajapintojen kehittämismahdollisuuksia kuntalaisten hyvän elämän tueksi.

Ensi vuonna etenemme vahvasti strategian toimenpideohjelmien mukaisesti. Investoimme vuokra-asuntotuotantoon, teollisuusalueen infraan ja sen suunnitteluun sekä nuoriso- ja liikuntatalon toimintakuntoiseksi saattaminen palovahingon jäljiltä.

Strategiamme mukaisesti vahvistamme edelleen Utajärven Yrityspuisto Oy:n toimintaa ja kehitämme elinkeinoelämää erityisesti Hietaselän ja Mustikkakankaan lähienergia- ja kiertotalouslähtöisillä teollisuusalueilla ja kehitämme matkailun edistymistä Humanpolis Oy:n tukemana. Lisäksi teemme laaja-alaista kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyötä kunta- ja hyvinvointialueen rajapinnoilla ja pidämme huolta laajasta palvelutarjottimesta erityisesti lapsiperhepaketin ja laajan opetussuunnitelman ja opintoetujen tukemana. Kehitämme edelleen kunnan tuottamia ennaltaehkäiseviä palveluita niin lasten ja nuorten, perheiden, työikäisten sekä ikäihmisten osalta. Otamme käyttöön osallistavan budjetoinnin, jolla kannustamme ja tuemme kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia kunnan toiminnan kehittämiseen.

Kunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat monet ulkopuoliset ja myös omat sisäiset asiat. Kunta voi itse vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan oman strategiansa ja verkostoyhteistyön kautta. Utajärvellä näyttää nyt olevan myönteistä kehitystä erityisesti yritysinnovaatioiden ja sitä tukevan maakäytön osa-alueella. Myös asuntokysynnän ja päivähoidon kysynnän kasvu sekä syntyvyyden kasvu osoittaa, että kunnassa on myönteisiä avauksia menossa.

Kunnassa tehdyt strategiset linjaukset ovat oikeita ja näiden linjausten äärellä meidän kannattaa edelleen jatkaa yhdessä 3. ja 4. sektorin toi-

mijoiden ja yrittäjien kanssa. Voimme yhdessä rakentaa tulevaisuutta pitkäjänteisesti. Olemme saaneet verkostoyhteistyön kautta paljon vahvoja kumppaneita rinnallemme. Luottaen toisiimme, kumppaneihimme ja strategiseen suuntaamme jalat rohkeasti maassa, meillä on hyvät näkymät edetä kunnassa vahvana kuntatoimijana ja luoda kuntalaislähtöisiä hyvinvoinnin edistämisen toimintoja. Olemme kärkikehittäjäkuntien joukossa nyt ja tulevaisuudessa.

”Utajärvellä saa yrittää, kasvaa, menestyä, epäonnistua, yrittää uudelleen ja

luoda mahdollisuuksia onnellisuudelle ja tehdään tätä yhdessä pikkuisen paremmin kuin muut”.

Kiitän lämpimästi talousarviovalmisteluun osallistunutta henkilökuntaa erinomaisesta työstä ja luottamushenkilöitä ohjauksesta sekä selkeistä linjauksista. Lisäksi kiitän koko henkilöstöä sekä teitä kuntalaisia, yhdistyksiä, yrityksiä ja verkostoyhteistyökumppaneita monitasoisesta yhteistyöstä, palautteestanne ja panoksestanne, jota teette kuntamme hyväksi.

Nro 1 • 11.1.2023 4

Vaalan kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2023

Tuleva vuosi on ensimmäinen kokonainen vuosi, kun toteutamme syksyllä hyväksyttyä uutta kuntastrategiaa – visiomme olla villisti vaalaistunut hyvän tuulen kunta näkyy talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa ensimmäistä kertaa. Kunnianhimoisia strategisia tavoitteitamme alueen elinvoiman ja houkuttelevuuden kasvattamiseksi ja asukkaidemme hyvinvoinnin parantamiseksi lähdetään viemään suunnitelmallisesti eteenpäin. Samaan aikaan kuntatalouden ennustettavuus on vielä hyvinvointialueuudistuksen myötä muuttuvan kuntien rahoituksen erittäin epävarmaa, ja talousarviota on tämän johdosta laadittu varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Panostuksia sekä palveluihin että rakentamiseen on kuitenkin luvassa.

Kuntien tehtäväkenttä muuttuu vuodenvaihteessa merkittävästi sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Suurta muutosta on valmisteltu täyttä höyryä, ja valmista ei varmasti kaikilta osin ole vielä vuoden vaihtuessakaan. Talousarvion käsittelyvaiheessa esimerkiksi sote-kiinteistöjen vuokrasopimuksiin liittyvät neuvottelut ovat vielä kesken, Oulunkaaren kuntayhtymän purkamiseen liittyvää isäntäkuntamallia vasta valmistellaan ja talous- ja henkilöstöhallinto- sekä ict-palveluiden in-house-yhtiöihin siirtäminen on työn alla. Julkinen sektori järjestäytyy ennen näkemättömällä tavalla uudelleen, ja meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että muutoksen keskiössä on edelleenkin ihminen. Palveluketjut ja yhdyspinnat tulee saada toimiviksi ja saumattomiksi. Edunvalvontaakin riittää loppuvuodesta hyväksytyn järjestämissuunnitelman alueellisten toimeenpano-ohjelmien ol -

lessa nyt valmistelussa. Lähipalveluiden määritteleminen ja turvaaminen on ensisijaisen tärkeää hoitoon pääsyn turvaamista unohtamatta.

Olemme laatineet talousarviota siis ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa sote-palveluiden budjettia ei ole valmisteltu Vaalassa. Kyseisten palveluiden rahoituksen siirtyessä hyvinvointialueelle on myös talousarviomme kokonaissuuruus pienentymässä merkittävästi. Veroprosenttimme on vuodenvaihteesta lähtien 8,36 aiemman 21 sijaan, mikä tarkoittaa noin 3,9 miljoonan euron vähennystä. Vastaavasti Vaalalle maksettavat valtionosuudet vähenevät tämän hetken arvion mukaan noin 10 miljoonaa euroa ollen noin 5,2 miljoonaa. Kiinteistöveropohjamme on kuitenkin vahvistumassa vuonna 2022 kokonaisuudessaan valmistu-

neen Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston myötä. Myös muut tuulivoimahankkeemme antavat lupauksia tulevasta verotulojen kasvusta, mutta näitä emme ole vielä ottaneet huomioon talousarviossa tai -suunnitelmassa.

Talousarvio on laadittu noin 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi vuosikatteen ollessa noin 2,5 miljoonaa euroa. Toimintakuluja on yhteensä noin 13,6 miljoonaa euroa, kun vuonna 2022 ennen hyvinvointialueuudistusta niitä budjetoitiin 27,8 miljoonaa euroa. Toimintakatteemme on vuonna 2023 noin 10,2 miljoonaa euroa, kun vuoden 2022 talousarviossa se oli 24,7 miljoonaa. Poistoja ja arvonalentumisia on huomioitu 843 000 euroa. Kaikkiaan talouden tunnuslukujen valossa Vaalan kunnan taloustilanne parantuu, mutta siihen liittyy aiempaa

enemmän riskejä ja epävarmuuksia.

Tulopohjamme on siis merkittävästi pienentymässä, mikä pitää ottaa huomioon erityisesti tulevia investointeja suunnitellessa. Lainakantamme on kohtuullisen vähäinen, mutta vastaavasti korjausvelkaa on vielä kiinteistöissämme paljon. Pienemmällä tulopohjalla ja korkojen noustessa lainojen hoitoon ja investointien priorisointiin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Korkomenoihin olemme vuodelle 2023 varanneet noin 200 000 euroa edellistä vuotta enemmän varoja, ja korkotason nousuun edelleen tästäkin tasosta tulee toiminnassa varautua. Suunnitelmavuosina ja niiden jälkeenkin tulee huolehtia vuosikatteen pysymisestä hyvällä, vähintään kahden miljoonan euron tasolla, jotta velkaantuminen pysyy kestävällä tasolla.

Investointimäärämme on vuonna 2023 useiden matalamman tason vuosien jälkeen nousemassa erityisesti sote-aseman rakentamisen johdosta, ja joudumme ottamaan lisää pitkäaikaista lainaa rakennushankkeiden rahoittamiseen. Myös kaavateiden perusparannuksiin satsataan tulevana vuotena tavanomaista enemmän, noin puoli miljoonaa euroa. Jääkaukalon hankinta ja sen kattaminen on myös suurempi yksittäinen rakennushanke. Kunnanviraston mahdollisesti käynnistyvään uusinvestoinnin suunnitteluun tehdään määrärahavaraus. Retkeilyreittien, satamien, leikkipaikkojen parantamista jatketaan, tienvarsikyltitykseen ja -opasteisiin varataan reilu määräraha. Kiinteistöstrategian toimeenpanoa jatketaan tekemällä kunnan kiinteistöihin tarvittavia korjaus- ja energiatehokkuusinvestointeja.

Kuntakonsernin yhtiöiden osalta Vaalan Vesi ja Lämpö

Oy:n vuoden keskeinen haaste liittyy edelleen kaukolämmön hiilineutraalien tuotantotapojen etsintään. Kiinteistö Oy Vaalan Niskalla käynnistyy uudisrakennushanke, ja toimintaympäristön muihin muutoksiin varaudutaan asiakkaiden asuntotarpeet huomioiden.

Hyvinvointityössä panostamme uuden valtuustokauden suunnitelmamme mukaisesti ikäihmisten kotona pärjäämisen tukeen, ennaltaehkäisevä päihdetyöhön, yksinäisyyden lievittämiseen, taloudelliseen hyvinvointiin sekä koulukiusaamisen ehkäisemiseen. Vaalalle uutena toimintana myös kotouttamistoiminta ja erityisesti Ukrainasta paenneiden auttaminen jatkuu. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toimintaa sopeutetaan lapsimäärien kasvuun ja vähenemiseen ikäryhmien koot huomioiden. Erityisen tuen tarpeisiin ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseen panostetaan. Peruskoulussa toteutetaan aamupalakokeilu. Lukiossa aloitetaan Finest Future –lukio-ohjelman myötä kansainvälinen opiskelijahankinta.

Yrityspalveluissa panostetaan laajan Yritysharava-kyselyn myötä ilmi tulleisiin yrittäjien palveluntarpeisiin vastaamiseen. Uuden Vaalan Kolmion yritysalueen kaavoitus käynnistyy, ja yritysten sijoittumispalveluihin kohdennetaan resurssia. Rokua Geoparkin toimintaa kehitetään ja matkailun kehittymistä edistetään kunnan omien matkailualueiden toimija- ja investointikartoituksella. Viestinnässä ja markkinoinnissa lanseerataan uusi vaalaistunut.fi -markkinointisivusto, tehdään kuntamarkkinointivideoita ja hankitaan infotauluja kunnan alueelle viestintää varten.

Vaalan kunnan henkilökunnasta ateria- ja puhtauspalveluiden sekä kuntouttavan työ-

toiminnan henkilöstöä siirtyy lakimuutosten myötä vuodenvaihteessa uusien työnantajien palvelukseen. Haluan tässä kohdassa sanoa teille lähteville erityiset kiitokset työstänne Vaalan kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Olen samaan aikaan haikea lähdöstänne, mutta myös ylpeä siitä, että meiltä uudet työnantajat saavat palvelukseensa kaltaisianne ammattilaisia.

Talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelu on muuttuvassa tilanteessa ollut tavallistakin työläämpi ponnistus. Vertailutietoa aiempiin vuosiin on uudessa tilanteessa vaikea tuottaa, ja uusi tilanne haastaa siten myös tiedolla johtamiseen sitoutuneita päättäjiämme. On hyvä muistaa, että talousarvio on tämänhetkinen arviomme tulevasta talouden ja toiminnan kehityksestä, ja se voi matkan varrella muuttua. Viime vuodet jos jotkin ovat opettaneet, että äkillisiinkin muutoksiin on sopeuduttava ja toimintaa nopeastikin uudistettava tilanteen niin vaatiessa.

Epävarmuudesta ja uudesta tilanteesta huolimatta talousarvion laadintaprosessi on jälleen ollut antoisa, ja haluankin kiittää kaikkia siihen osallistuneita – henkilökuntaa, päättäjiä, yhdistyksiä, yrityksiä, kuntalaisia ja vapaa-ajan asukkaita ja muita sidosryhmiä. Yhteistyötapamme ja panostuksemme osallisuuteen ovat jälleen tässäkin asiassa osoittaneet arvonsa: erilaisia näkökulmia ja ideoita yhteensovittamalla saadaan yleensä aikaiseksi paras lopputulos. Rohkealla, erottuvalla, modernilla ja villisti vaalaistuneella tekemisellä kuntamme ja alueemme menestyy, ihmiset voivat hyvin ja ovat onnellisia.

päätettiin monista kunnille yhteisistä asioista

Oulujokilaakson kuntien valtuustot kokoontuivat joulua edeltävinä päivinä päättämään laajoista ja myös koko alueelle yhteisistä asioista. Kuntien talousarvioita ja -suunnitelmia koskevat pääkohdat tulevat esille tässä lehdessä olevissa kunnanjohtajien katsauksissa.

Utajärvellä kokous pidettiin 15. joulukuuta koulun auditoriossa, Vaalassa samana päivänä kunnanviraston valtuustosalissa ja Muhoksella 19. joulukuuta Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen auditoriossa. Vaalassa ja Muhoksella kokoukset kestivät lähes viisi tuntia.

Organisaatioita päivitetään soteuudistuksessa

Julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden siirtyminen tämän vuoden alusta alkaen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen vastuulle vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäviin, talouteen ja henkilöstöön. Organisaatioita ja johtamisjärjestelmiä muutetaan uutta toimintaympäristöä vastaaviksi.

Utajärvellä ja Vaalassa sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on ollut Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä. Nyt kuntayhtymä puretaan, ja purkamisen aikana yksi jäsenkunnista vastaa tehtävien ja vastuiden hoitamisesta. Sekä Utajärvellä että Vaalassa valtuustot päättivät, että isäntäkuntana toimii esityksen mukaisesti Ii. Molemmat valtuustot hyväksyivät Oulunkaaren yhtymähallituksen nimeämät kuntayhtymän purkamisen selvityshenkilöt, Anu Kososen ja Jouni Pirin

Muhoksella valtuusto hyväksyi kunnan uuden hallinto-

säännön, joka tuli voimaan nyt tämän vuoden alussa. Kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty.

Aiemmin 26. syyskuuta valtuustossa hyväksytyt luottamushenkilö- ja palvelutuotanto-organisaatiot toimivat hallintosäännön uudistamisen pohjana. Palvelutuotannon kolme toimialaa ovat konserni-, sivistys- ja hyvinvointisekä tekniset palvelut.

Muhoksen kunta vastaa tämän vuoden alusta alkaen Pohjois-Suomen lomituspalveluiden järjestämisestä. Siirto koskee noin 250 henkilöä, ja sen vaikutus talousarvioon on tänä vuonna noin 16,5 miljoonaa euroa.

Muhoksen valtuusto päätti myös päivittää rakennusvalvonnan taksoja, koska laa -

ja-alaiset hankkeet vaativat merkittävästi valvonnan resursseja. Lupahinnastoon lisätään yli yhden megawatin aurinkovoimapuistolle seuraavat taksat: megawatti 500 euroa ja toimenpidelupa 153 euroa.

Rokua Geoparkin yhteistyösopimus hyväksyttiin kunnissa

Valtuustojen pöytäkirjoissa todetaan, että Rokua Geopark on ensimmäinen Suomen neljästä UNESCO Global Geopark alueesta, jonka ovat vuonna 2009 yhteisesti perustaneet Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, Metsähallitus sekä Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiö. Perustajatahot ovat sitoutuneet Rokua Geoparkin toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen, ja hallinnoinnista on kahdenkes-

kiset sopimukset Humanpolis Oy:n kanssa. Rokua Geoparkin johtoryhmä tekee perustajatahoille esityksen tarvittavista resursseista neljän vuoden mittaiseksi toimintakaudeksi kerrallaan.

Muhoksen, Utajärven ja Vaalan valtuustoissa oli joulukuussa käsiteltävänä esitys nelivuotiskaudelle 2023–26. Humanpoliksen väliaikainen toimitusjohtaja Mikko Kiuttu esitteli asiaa.

Kaikki kolme valtuustoa hyväksyivät esityksen, jossa Humanpoliksen vuosittainen rahoituskokonaisuus on 273 100 ja siitä Rokua Geoparkin osuus 213 100 euroa. Kunkin kunnan vuosittaisesta 85 500 euron rahoitusosuudesta kohdistuu Humanpoliksen hallintoon ja Oulujokilaakson elinvoiman kehittämiseen 20 000 ja Geoparkin toimintaan 65 500 euroa. Viimeksi mainittua rahoittavat myös Rokua

Säätiö 10 000 ja Metsähallitus 6 600 eurolla vuodessa.

Vaalassa Pauliina Rovio teki omistajaohjauksen tarkentamisesta ponsiesityksen, että Humanpoliksen edustaja käy vuosittain valtuustoseminaarissa esittelemässä kunnanvaltuustolle vastaavia tunnuslukuja kuin valtuuston kokouksessa esiteltiin. Kaikki valtuutetut hyväksyivät ponnen.

Muhoksella Eero Suomela esitti päätökseen liitettäväksi ponnen, että valtuustolle tulee tästä lähtien antaa tietoa siitä, mihin raha on käytetty ja mitä on saatu aikaan matkailun ja muunkin suhteen. Nelivuotisrahoitus katsottaisiin aina vuosi kerrallaan saadun selvityksen jälkeen. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ponsiesitystä ei hyväksytty äänin 20–6.

5 11.1.2023 • Nro 1
Valtuustoissa

Kirkkojärjestyksen mukaan seurakuntatalouden keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista ei edellytetä vuositasolla, vaan tilikauden tulos talousarviossa voi olla yksittäisenä suunnitelmavuotena yli- tai alijäämäinen.

Kirkkohallituksen yleiskirjeessä 25/2022 sanotaan, että kansantalouden tilanne on ollut 2020-luvun alussa monien haasteiden edessä. Kun koronatilanne vaikutti jo helpottavan, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sota ja sen vaikutukset ovat kiihdyttäneet inflaatiota entisestään, mutta koronapandemian vaikutukset kirkon talouteen eivät kuitenkaan ole olleet niin suuria kuin vielä vuoden 2022 talousarviota laadittaessa pelättiin.

Kirkkohallituksen yleiskirjeessä 16/2022 puolestaan todetaan, että nyt tämän vuoden alussa voimaan tullut uudistus siirtää kuntien verotuloja valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Verorakenteen muutokset eivät kuitenkaan saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Kirkollisveroprosenttien alentaminen on jätetty seurakuntien vapaaehtoiseksi tehtäväksi. Kirkkohallitus on kehottanut seurakuntia päättämään veroprosentistaan niin, että uudistus olisi lain tavoitteen mukaisesti neutraali myös kirkkoon kuuluvien näkökulmasta.

Muhoksella korotettiin avustuksia

Epävarmoista ajoista huolimatta Muhoksen seurakunnan taloustilanne näyttää hyvältä. Kirkkovaltuuston käsittelyyn 24. marraskuuta tullut, aiemman päätöksen mukaisesti tuloveroprosentin 1,55 pohjalta laadittu vuoden 2023 talousarvioesitys osoitti ylijäämää 9 505 euroa.

Talousarvion käsittelyn yhteydessä Jussi Tuusa teki ehdotuksen lähetys- ja diakoniatyön avustusten 1 800 euron

Seurakunnat tasapainottavat taloutensa epävarmoina aikoina

korotuksesta. Perusteluissaan Tuusa sanoi tätä profilointikeinoksi kertoa, että lähetystyö on seurakunnalle prioriteetti: ”Kirkon missio on kirkon olemuksessa.” Tuusa totesi, että ehdotettu korotus pienentää tuloslaskelman ylijäämää, mutta jättää sen positiiviseksi.

Suoritetussa äänestyksessä Jussi Tuusan esitys hyväksyttiin äänin 15–3. Avustuksen korotuksesta kohdentuu Lähetystyölle 1 000 euroa, ja Kansainväliselle diakoniatyölle kohdentuva 800 euroa nostaa Ukrainan avustuksen määrän 5 800 euroon.

Kokouksen muissa asioissa Hanna Kallunki antoi kiitokset Vesa-Tapio Palokankaalle aloitteellisesta ja käytännön läheisestä työstä seurakunnan uutena kirkkoherrana. Hän kiitti myös talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertia vahvasta ja hyvästä työstä kuluneena kautena.

Hanna Kallunki myös jätti kirkkoneuvostolle kirjallisen aloitteen siitä, että Muhoksen seurakunta alkaa järjestää maksuttomia ja kaikille avoimia ruokailuja neljä tai viisi kertaa vuodessa hartauden tai jumalanpalveluksen yhteydessä. ”Moni muhoslainen ihminen kamppailee tällä hetkellä yksinäisyyden, taloudellisten vaikeuksien ja turvattomuuden kanssa. Ajattelen, että yhteinen ruokailu hetki olisi monelle tärkeä, rohkaiseva ja voimaannuttava asia”, kirkkovaltuutettu sanoo perusteluissaan. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Raija Kauppila toimittaa aloitteen kirkkoneuvostolle käsiteltäväksi.

Utajärvellä alennettiin kirkollisveroa

Utajärven kirkkovaltuusto hyväksyi 3. marraskuuta seurakunnan uuden taloussäännön ja päätti vuoden 2023 tuloveroprosentista. Valtiovarainministeriön laskelmiin perustuva suositus on ollut, että Utajärven seurakunta alentaa tuloveroprosenttiaan 0,15 prosenttiyksikköä.

Utajärven seurakunnan kirkkoneuvosto teki seurakunnan tuloveroprosentista esityksen kokouksessaan 13. lokakuuta. Veroprosentti on ollut vuodesta 2007 lähtien 1,95, joka on tällä hetkellä selvästi keskimääräistä korkeampi. Kirkkoneuvosto toteaa, että tuloveroprosentin nostamisella 1,75:stä mahdollistettiin kirkon ja seurakuntatalon mittavat korjaukset, ja seurakunnan haastavasta taloudellisesta tilanteesta johtuen sitä ei ole ollut tähän mennessä mahdollista laskea.

Kirkkoneuvosto toteaa, että Utajärvellä kirkollisverotuoton sekä valtionrahoituksen odotetaan laskevan tulevina vuosina väkimäärän vähenemisen vuoksi. Jotta verotulouudistus olisi Utajärven seurakuntaan kuuluville suhteellisen neutraali ja samalla kuitenkin otettaisiin huomioon seurakunnan taloudelliset haasteet ja valmisteilla oleva tapulin korjaus tämän vuoden aikana, kirkkoneuvosto esitti uudeksi tuloveroprosentiksi 1,85. Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen. Käydyn keskustelun yhteydessä Pirjo Leinonen esitti, että vuoden 2023 tuloveroprosentti säilyisi ennallaan. Esitystä ei kannatettu.

Vaalassa keskitytään talouden hyvään suunnitteluun ja toteutukseen

Vaalan seurakunnan talousarviossa nähdään väestön ikääntyminen ja väheneminen haasteina. Samalla todetaan, että seurakunnan perustehtävän toteuttaminen ei aina vaadi suuria taloudellisia varoja.

Va alan seurakunnan veroprosentti on kirkkovaltuuston vahvistama 1,85. Seurakunnan talous perustuu voimakkaasti verotulojen varaan, ja jäsenmäärän väheneminen johtaa myös verotulojen vähenemiseen. Talousarvion mukaan seurakunnan taloustilanne on tiukka ja säästöjä on tarpeen löytää.

Talous- ja henkilöstöhallin-

Kirkkohallituksen mukaan koronapandemian vaikutukset kirkon talouteen eivät ole olleet niin suuria kuin vielä viime vuoden talousarviota laadittaessa pelättiin. Muhoksen seurakunnan kirkkovaltuuston marraskuussa hyväksymä tämän vuoden talousarvio osoittaa ylijäämää.

nossa lakkautetaan seurakuntapastorin ja nuorisotyönohjaajan virka. Työntekijöiden tuettuun ruokailuun ja työkykyä ylläpitävään toimintaan varataan määräraha.

Vaalan kirkon äänentoistokaluston parantamiseen varataan 6000 euroa ja hankitaan striimaamisessa tarvittavaa

uutta kalustoa tarpeen mukaan. Säräisniemen kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen voi tulla säädösten vuoksi tehtäväksi viimeistään vuonna 2025.

Kiinteistöihin liittyvät korjaustarpeet luovat taloudelle lisää painetta, mutta tänä vuonna keskitytään ta-

louden ja toiminnan hyvään suunnitteluun ja tasapainoon sen toteutuksessa. Vaalan seurakunnan tilikauden tulos on talousarvion mukaan tänä vuonna 4 269 euron verran ylijäämäinen.

Seurakunnissa rohkaistaan kaikkia yhteiseen toimintaan

Kirkkovaltuuston hyväksymä strategia ohjaa seurakunnan pitkän aikavälin toimintaa. Alueen seurakunnat ovat hyödyntäneet strategiatyöskentelyssään Suomen evankelisluterilaisen kirkon vuoteen 2026 ulottuvaa strategiaa Ovet auki sekä Oulun hiippakunnan samaan vuoteen asti ulottuvaa strategiaa Uskon, toivon ja rakkauden asialla pohjoisessa Strategioidensa mukaisesti seurakunnat kutsuvat ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä roh-

kaisevat kaikkia välittämään lähimmäisistään ja luomakunnasta. Seurakunnan yhtenä tehtävänä on tuoda elämään kestävä perusta.

Utajärvellä esitetyn vision mukaan seurakunta on keskinäisen luottamuksen yhteisö, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen arjessa ja juhlassa. Utajärveläisille on sen mukaan tärkeää kuulua seurakuntaan ja osallistua sen toimintaan. Seurakunta arvostaa jäseniään ja luotettavana yhteistyökumppanina luo yhdessä kunnan

ja mui den vastuunkantajien kanssa edellytykset onnelliselle elämälle Utajärvellä.

Vaalassa linjataan samoin, että seurakuntalaisten toimintaan osallistaminen on tärkeää ja seurakunnan pitää myös rohkeasti kokeilla uusia toimintatapoja. Seurakunnan talousarviossa todetaan tyytyväisenä, että toiminta on monipuolista ja virkeää.

Rohkeasti vuoteen 2026

Muhoksen seurakunnan

strategia Rohkeasti vuoteen 2026 tuo uusia toimintoja ja toimintatapoja. Usko, toivo ja rakkaus ohjaavat toimintaa, sillä Jumalan edessä ollaan saamassa, ihmisten keskellä jakamassa ja katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen.

Jumalasta puhutaan rohkeasti. Seurakunta kehittää jumalanpalveluselämää sekä kirkkotilan monipuolisempaa käyttöä, rakentaa koko elämän kestävää hengellistä polkua, on läsnä ihmisten arkisessa elämässä sekä vahvistaa työ-

tään sosiaalisessa mediassa.

Ihmiset kohdataan aidosti ja edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Perheiden tukena ollaan rohkeasti ja pysytään rinnalla vaikeinakin aikoina.

Perhetyön kautta luodaan turvallinen pohja tulevaisuudelle ja tuetaan seurakunnan jäsenyyttä.

Utajärven ja Vaalan tapaan Muhoksen seurakunta rohkaisee ihmisiä yhteiseen toimintaan. Aloitteellisuutta tuetaan ja otetaan seurakun-

talaiset mukaan toiminnan kehittämiseen. Vapaaehtoisten osaaminen ja erityislahjat huomioidaan ja tarjotaan heille mahdollisuuksia vastuun kantamiseen. Huomiota kiinnitetään myös oman työyhteisön kykyyn toimia yhdessä ja työntekijöiden jaksamiseen. Lisäksi muiden toimijoiden, kuten yhdistysten ja kunnan kanssa verkostoidutaan aktiivisesti.

Nro 1 • 11.1.2023 6
(Kuva: Päivi Jaara)

Esteettömyys edistää osallisuuden tunnetta yhteisössä

Estettä ei aina tunnisteta, jos se ei ole este itselle, vaan jollekin toiselle. Vaalassa lokakuun lopulla esteettömyysluennon pitänyt Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Jaana Solasvuo muistuttaa esteettömyyden koskettavan kaikkia, sillä jokainen meistä vanhenee. Kyseessä on monitahoinen, kaikkiin aisteihin liittyvä käsite.

– Se ei ole pelkästään sitä, että on jollakin on pyörätuoli tai rollaattori, vaan saattaa olla erilaisia näkövaivoja. Heikossa näössä on erilaisia variaatiota , samalla tavalla kuin kaikki kuulovammaiset eivät ole kuuroja. On erilaisia vaivoja, jotka eivät näy aina päälle.

Esteettömyysluento järjestettiin Vaalan kunnan vanhusja vammaisneuvoston aloitteesta. Puheenjohtaja Lauri Ratava kiittää luennosta, joka käsitteli monipuolisesti laaja-alaista kysymystä. Hän sanoo lakia jo aika kattavaksi, mutta suunnittelijoilta ja tekijöiltä puuttuu vielä tietoa.

– Kun terve ihminen kulkee, hän ei ajattele ollenkaan, että tässä on jotakin semmoista, mitä ei jokainen ihminen pysty havainnoimaan tai saamaan palveluja.

Ratava kertoo, että uusissa rakennuksissa voidaan helpottaa palveluiden saatavuutta hyvin pienillä asioilla, kuten lattiassa olevilla viivoilla ja opasteilla, joiden teksti on kirjoitettu isolla ja mielellään kohokirjaimilla, joita voi tunnustella.

Esteettömyys

kuuluu kaikille

Kuvitellaan, että et pääse

esimerkiksi terveyskeskukseen tai äänestyspaikalle, tai kynnys on todella korkea. Monella on omakohtaista kokemusta siitä, miten esteet vaikeuttavat omien asioiden hoitamista ja yhteisiin asioihin vaikuttamista sekä heikentävät osallisuuden tunnetta yhteisössä.

YK:n vammaissopimuksessa taataan esteettömyys jokaisen ihmisen oikeutena käyttää ympäristöä. Esteettömyysasiantuntija Jaana Solasvuo kertoo, että Suomessa on monta esteettömyydestä säätävää lakia, kuten hankinta-, vammaispalvelu-, vanhuspalvelu- sekä maankäyttö- ja

rakennuslaki.

– Ongelmana on se, että nykyiset virkamiehet ja suunnittelijat eivät oikeastaan tunne tuota lainsäädäntöä riittävän hyvin. Tieto on suurin kynnys, ja toisaalta sitten myös asenne. Nämä ovat kaksi suurinta seikkaa, miksi ei tule sellaista esteetöntä kuin pitäisi.

Solasvuo kertoo, että esteettömyys koetaan helposti kummalliseksi asiaksi, jota ei mielletä esimerkiksi kunnassa jokaiseen työtehtävään kuuluvaksi. Hän korostaa sen kuuluvan kaikille, laitossiivoojasta päiväkodin työntekijään.

– Koko henkilökunta pitää kouluttaa. Usein esteettömyys

Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Jaana Solasvuo kertoo, että esteettömyys on monitahoinen, kaikkiin aisteihin liittyvä käsite. Vaalassa pidetyn esteettömyysluennon järjestelyihin osallistuneen Kunta olemme me -hankkeen esteettömyystyöpajoissa on nukkejen avulla hahmotettu ympäristön esteellisyyttä. (Kuva: Heidi Simppala)

on hirveän positiivinen asia. Silloin kun ihmiset tietävät, he osaavat toimia oikein ja pikkuhiljaa asioita pystytään muuttamaan.

Esteettömässä rakennuksessa kalusteet toimivat kaikille, seinät erottuvat hyvin lattioista ja opasteet ovat paikoillaan. Jaana Solasvuo sanoo esteettömyyttä eettisesti oikeaksi tavaksi toimia, koska silloin kaikki huomioidaan.

– Kunta kyllä säästää, kun se huomioi esteettömyyden. Silloin rakennetaan tai tuotetaan palveluita, joita kaikki ihmiset voivat käyttää.

Esteetöntä Vaalaa kehitetään hyvällä yhteistyöllä

Vaalan ja Hailuodon kunnissa toimivan Kunta olemme me -hankkeen yhteisökehittäjä Heidi Simppala kertoi marraskuussa järjestetyn esteettömyysluennon jälkeen, että kuntalaisia pitäisi lakisääteisesti kuulla, mutta monella kunnalla ei ole siihen oikein menetelmiä eikä resursseja.

– Maaseudun Sivistysliiton osallisuustiimin työssä on hyvin keskeinen asia, että keskitymme toimenpiteisiin, joilla kuntia kannustetaan kuntalaisten kuulemiseen ja osoitamme siihen erilaisia malleja.

Vaalassa pidetty esteettömyysluento on yksi esimerkki kuntalaisten kuulemisesta. Se, että asiantuntijalta halutaan tietoa, kertoo positiivisesta kehittämisasenteesta kunnassa.

– Heistä näki, että kun he kutsuvat asiantuntijan paikalle, he tulivat itse ja keskustelivat aktiivisesti. Oli helppo luennoida ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita asiasta. Kyllä

kunta on etulyöntiasemassa siinä, jos suhtaudutaan näin, luennon pitänyt esteettömyysasiantuntija Jaana Solasvuo kehuu.

Puheenjohtaja Lauri Ratava vahvistaa, että vanhus- ja vammaisneuvostoa kuunnellaan Vaalan kunnan päätöksenteossa.

– Meitä on yhdeksän järjestöä tällä hetkellä mukana, olemme antaneet erilaisia lausuntoja ja toiveita niin tekniikalle kuin muuallekin. Kyllä meitä kuunnellaan hyvin herkällä korvalla, on mukava tehdä sitä työtä sillä lailla, että on vastetta, kun jotakin esittää.

Esimerkiksi aloite esteettömästä laiturista on tuottanut tulosta ja aloite pyörätuolihissin saamisesta vanhan alakoulun rappukäytävään on saanut positiivista vahvistusta. Myös esteettömyyskävelystä saatuja tuloksia on käytetty apuna kunnan kiinteistöjen esteettömyyden parantamisessa.

Minkään kunnan rakennettua ympäristöä ei muuteta hetkessä esteettömäksi. Vaalan kunnan hyvinvointijohtaja Pirjo Nikula uskoo, että esimerkiksi nykyiseen sisäilmaongelmaiseen kunnanvirastoon ei enää tehdä suuria rakenteellisia muutoksia, vaan esteettömyys tullaan huomioimaan tulevaisuudessa päätettävien rakennusurakoiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Meillä on kiinteistöissä vanhoja rakennuksia, silloin ei ollut tällaiset asiat tiedossa eikä ole osattukaan ajatella. Nyt on tulossa kiinteistöihin liittyvät esteettömyysasiat pohdittavaksi, samoin erilaisissa ympäristökohteissa, vaikkapa luontoreitistöillä.

Nikula kertoo, että puheenjohtaja Lauri Ratavan aktii -

visuuden ansiosta vanhus- ja vammaisneuvosto kommentoi seuraavassa kokouksessaan sote-aseman suunnitelmia esteettömyyden näkökulmasta.

– Olen niin otettu, miten aktiivisesti he haluavat osallistua ja nostavat epäkohtia esille. Aivan mahtavaa työtä meillä tekee vanhus- ja vammaisneuvosto, mikäpä olisi sen parempi asiantuntijaorganisaatio kuin he, hyvinvointijohtaja kiittää.

Kokonaisuuksien hahmottamisen taito korostuu, sillä esimerkiksi kaavoittaminen ja rakentaminen ovat merkittävä osa kunnan hyvinvointityötä. Pirjo Nikula kehuu sitä, miten hyvin Vaalan kunnan eri osastot kommunikoivat keskenään.

– Kun olen kuunnellut muita kuntia ja niiden hyvinvoinnin edustajia, niin meidän tekninen osastomme on oikeasti mukana. Hehän osallistuvat meidän hyvin -

vointisuunnitelmiemmekin tekemiseen. En minä voi kuin kehua, miten kehittämismyönteistä yhteistyötä kuntalaisten

hyvinvoinnin eteen tehdään poikkihallinnollisesti.

Vaalan kunta tiedotti 15. joulukuuta nettisivuillaan Esteetön Sahanranta -projektin etenemisestä. Kunta on teettänyt Oulujärvi Leader ry:n rahoittaman esteettömyysselvityksen vene- ja uimarannan kehittämismahdollisuuksista.

Esteettömyysselvitystä esiteltiin kuntalaisille joulukuussa järjestetyssä tilaisuudessa. Kuntalaiset painottivat sen tärkeyttä, että kaikki palvelut tuodaan ymmärrettävästi esiin kylttien ja opasteiden avulla. Samoin valaistus vaatii tarkastelua, ja myös hyvät kävely- ja pyöräilyreitit sekä niiden varteen sijoitettavat penkit liittyvät alueelle saapumiseen. Tärkeänä pidettiin erityisesti kalusteiden toiminnallisuutta apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta: riittävää korkeutta, värityksen kontrastien huomiointia, väljyyttä ja kunnossapitoa.

Invalidiliitto on arvioinut suunnitelman, ja myös kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto arvioi sen tulevassa kokouksessaan. Valtuustoaloitteesta lähteneelle kehittämishankkeelle on varattu tälle vuodelle kunnan teknisen osaston investointimäärärahoihin 282 000 euroa. Hankesuunnitelmaa tarkennetaan saadun palautteen avulla, ja hanke etenee päätöksentekoon rahoituksen toteutuessa suunnitellusti.

7 11.1.2023 • Nro 1
Poikkihallinnollinen yhteistyö edistää hyvinvointia

Ensiapukoulutukset ovat päässeet koronapandemiaan liittyvien rajoitusten jälkeen käyntiin. Oulujoki-Opisto järjestää Utajärven Hyvinvointitalolla 28. tammikuuta ja 3. helmikuuta välillä 16 tunnin mittaisen kurssin, joka vastaa sisällöltään SPR:n EA1:tä. Opettajana toimiva Kai Mäntykenttä sanoo ensiaputaitojen hallitsemista kansalaistaidoksi.

– Aina auttamistilanteet tulevat hyvinkin yllättäen niin tien päällä, kotona kuin työpaikalla. Koskaan ei tiedä, milloin joutuu toista ihmistä auttamaan.

Kurssilla käsitellään esimerkiksi toimintaa onnettomuus- ja sairaskohtaustilanteissa, hengitystien esteitä, tajuttoman ensiapua ja elvytystä, verenvuodon tyrehdyttämistä, haavoja, nivelvammoja, murtumia ja myrkytyksiä. Seitsemän vuoden ajan kouluttajana toiminut Mäntykenttä sanoo tietoa tulevan niin paljon, että sitä on vaikea omaksua, mutta kurssista ei pidetä kokeita, vaan päätavoitteena on tukea henkilön kykyä toimia hätätilanteessa.

– Osa asioista jää mieleen

Ensiapukoulutus antaa valmiuksia auttaa hätätilanteessa

ja osa häviää, mutta nimenomaan lasketaan kynnystä mennä tilanteisiin auttamaan. Hätäkeskushan se viime kädessä sitten ohjeistaa auttamiseen. Sillä on aika suuri merkitys näissä maallikkotilanteissa, että ihmiset menisivät auttamaan ja osaisivat soittaa hätäkeskukseen, mistä saa viime käden ohjeet, miten toimia.

Kurssilta saa todistuksen, joka on voimassa kolme vuotta. Mäntykentällä on tapana sanoa, että kortilla ei elvytetä eikä auteta, vaan ihmisen omassa osaamisessa on se, miten toimitaan. Kortti toimii muistutuksena siitä, että olisi hyvä käydä päivittämässä tietoja.

Ensiavulla on ratkaisevan tärkeä merkitys

Mitä nopeammin apua saadaan, sitä parempi. Ensiapu on myös tutkimusten mukaan erittäin tärkeää. Pamela Hiltunen sanoo väitöskirjassaan Sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys Suomessa, että sydänpysähdyksen sattuessa on vain muutama minuutti aikaa tehokkaille elvytystoimille. Lyhyt viive paineluelvytyksen aloittamiseen on yhteydessä potilaan selviytymiseen elossa sairaalasta sekä yhden vuoden kohdalla. Auttajana voi toimia kuka tahansa meistä, ja tällä avulla voi olla ratkaiseva merkitys.

myös näitä asioita. Kaikki tähtää siihen, että auttamisen kynnys laskee.

– On hyvä ajatella sitä, että näissä tilanteissa ei tarvitse pelätä. Miettii omaa roolia siinä sillä tavalla, että jos minä en mene auttamaan, niin sinne ei kukaan muukaan välttämättä mene ja ihminen voi pahimmassa tilanteessa vaikka menehtyä. Tekee sen, mitä osaa ja soittaa hätäkeskukseen, niin sillä jo pärjää pitkälle, Mäntykenttä kannustaa.

Ensiapukoulutus tähtää siihen, että auttamisen kynnys laskee hätätilanteessa. Utajärven Hyvinvointitalolla tammi- ja helmikuun vaihteessa pidettävän Oulujoki-Opiston kurssin opettaja Kai Mäntykenttä sanoo ensiaputaitojen hallitsemista kansalaistaidoksi. (Kuva: Kai Mäntykenttä)

– Kaikissa tilanteissa maallikon antamalla ensiavulla voi olla hyvinkin suuri merkitys tajuttoman auttamisessa, elvytyksessä, verenvuodoissa ja sairaskohtauksissa, se on aika merkittävä hoidon jatkumisen kannalta. Sitten saadaan ammattiapua paikalle ja potilas pääsee sairaalaan, Kai Mäntykenttä sanoo.

Jokainen reagoi hätätilanteessa yksilöllisellä tavalla. Ensiapukurssilla käsitellään

Kouluttaja kertoo, että ensiaputaitojen kohdalla ei oikeastaan ole rajoittavia tekijöitä, vaan jokainen toimii omien voimavarojensa mukaisesti. Opettaminen voidaan aloittaa jo päiväkodissa leikin varjolla. Esimerkiksi 112-päivät tähtäävät siihen, että lapset tietävät, mihin numeroon soittamalla saa apua.

Oulujoki-Opiston Utajärvellä järjestämään ensiapukoulutukseen ilmoittautuminen päättyy 24. tammikuuta. Osallistujamaksimi on 17, ja kurssilla on vielä tilaa. SPR Utajärvi tarjoaa kurssilaisille kahvit.

Eläkeliiton Vaalan yhdistys on toiminut Vaalassa 50 vuotta. Tällä hetkellä jäseniä on reilut 200.

Senioritupa sijaitsee vanhalla alakoululla, missä kerho on joka maanantai, kesäkuukausina harvemmin.

Kerhossa on jumppaa, bingo, vieraana eri alan asiantuntijoita, yhteislaulua, porinakerho, arvontaa ym. Tärkeintä on kokoontua yhteen ja vaihtaa kuulumisia, se on merkittävää sosiaalista kanssakäymistä. Lisäksi kokoontuu karaokekerho, jonka jäseniä on osallistunut kymmenkunta laulajaa vuosittain Kainuun piirin karaokemestaruuskilpailuihin.

Keväällä ja syksyllä järjestetään liikuntapäivä jossakin luonnon äärellä, jossa kahvi-

tellaan ja paistetaan makkaraa. Kesällä harrastetaan pelipäiviä kerhossa ulkona ja sisällä.

Vuosittain järjestetään kesäretki lähiseudulle, kesäteatterimatka jonnekin, muutaman päivän lomareissu kylpylään ja tälle vuodelle on myös suunnitteilla matka konserttiin. Jäsenet voivat ehdottaa toivomuksia, joita mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. Myös eri juhliin osallistutaan Kainuun piirin eri yhdistyksissä, mm. kesäpäiviin, kirkkopyhään ja kekrijuhlaan.

Tänä vuonna on Kekrijuhlan järjestämisvuoro Vaalan yhdistyksellä.

Yhdistys osallistuu eri tapahtumiin Vaalassa, usein kahvituksen ja muun muonituksen sekä järjestysvalvon-

nan merkeissä. Näillä toiminnoilla saadut varat käytetään jäsenille järjestettäviin retkiin ja lomiin. Talkoolaisia otetaan mielellään lisää, jokaisen työpanos on yhtä tärkeä.

Myös koulutuksia on saatavissa, tälle vuodelle pyrimme saamaan kurssin nykyaikaisten älylaitteiden käyttöön ja samalla kertaamme jo opittuja taitoja. Mahdollisuus on lähteä myös Eläkeliiton omistamaan Lehmirantaan eri koulutuksiin ja lomalle. Tuettu loma on elokuussa Rokua Health Spassa, hakukaavakkeita ja ohjeita niiden täyttämisessä saa esimerkiksi kerhossa.

Tervetuloa mukaan!

Nro 1 • 11.1.2023 8
Toinen toistaan tukien - ilolla yhdessä eteenpäin Jumppatuokio kerhossa. Huollot ja varaosat Mersullesi Nopea palvelu • Edulliset hinnat • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla Varaosat: ma–pe 8.30–17.00 p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi Korjaamo: ma–pe 7.30–17.00 p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi Kallisenhaara 4 90400 Oulu OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi Nyt Oulun lisäksi myös Ylivieskassa ja Keminmaassa!
Aune Sallila, puheenjohtaja

Muhoksen kunnassa on vuoden 2022 aikana käsitelty kunnanviraston tilamuutostarpeita. Muutostarpeet ovat liittyneet kunnan työllisyyspalveluiden henkilöstön sijoittumiseen, hyvinvointialueelle siirtyvien henkilöiden tilaratkaisuihin sekä varhaiskasvatuksen, vapaa-aikapalveluiden ja uuden lomituspalvelun hal-

linnon henkilöstön tilatarpeisiin. Muutoksella halutaan tarkoituksenmukaistaa kunnan tilojen käyttöä.

Muutostarpeiden kartoittamiseksi perustettiin keväällä 2022 työryhmä, jonka johdolla tilamuutoksia valmisteltiin. Tilamuutosten luonnoksia käytiin läpi tilamuutosten piirissä olevan henkilöstön

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Tarkka ja täysin automaattinen.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Piezo-testit.

• Laaja kattavuus.

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

testausjärjestelmä käytettävissä

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN DIESELHUOLTO OY

OULUN DIESELHUOLTO OY

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

kanssa, ja saadun palautteen pohjalta valmisteltiin suunnitelmaehdotus työntekijöiden uusille sijoituksille. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen 12.12.2022 kokouksessaan.

Tilamuutosten yhteydessä uuden hyvinvointialueen henkilöstö keskitetään omiin tiloihinsa kunnanviraston Asematien puoleiseen osaan ja

sivistys- ja hyvinvointipalveluiden sekä lomituspalveluiden hallinnot siirretään kunnanvirastolle. Muutoksen yhteydessä vapaa-aikapalvelujohtajan sekä liikunnanohjaajan toimistot siirtyvät yläkoululle, ja Oulujoki-Opiston toimisto siirtyy yläkoulun sisällä 1. kerroksesta 2. kerrokseen sivistys- ja hyvinvointipalveluiden hallinnolta

vapautuviin huoneisiin.

Tilamuutokset käynnistyivät joulukuun 2022 lopussa kunnanviraston sisäisillä työhuonejärjestelyillä. Vuodenvaihteessa entisestä valtuustosalista purettiin siirrettävät toimistomoduulit. Saliin rakennetaan uudet nykyaikaiset toimistotilat.

Hankkeen alustava kus -

Muhoksen kunnanvirastossa tilamuutoksia KOTIPITÄJÄ

OSOITE:

tannusarvio on noin 160.000 euroa ja mahdolliset kalustehankinnat arviolta 20.000 euroa. Hanke rahoitetaan vuoden 2023 talousarviossa rakennusten pieniin peruskorjauksiin varatusta rahasta. Tilamuutokset valmistuvat huhtikuun 2023 alkuun mennessä ja ne eivät aiheuta katkoksia kunnan palvelutuotannossa.

Valtatie 30, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

OSTETAAN

YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi

Myyntineuvottelijat: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@kotipitaja.fi

Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@kotipitaja.fi

Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari@kotipitaja.fi

Julkaisija: VKK-Media Oy

Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi www.maaseutulehdet.fi

Nro 1 • 11.1.2023 10
tuulilaseja, etenki vanhempiin kelkkoi-
Suksiboxi Thule Sweden, aukeaa molemminpuolin, pit.1800 mm ja lev. 800 mm. p. 0500 289 256. Mercedes 300d w124 v. 85-95. manuaalivaihteiston KARDAA-
Myös halpa 300d varaosa-auto kiinnostaa. P. 040 514 2350. Lasten pinnasänky, hieman korjattavaa. Tiedustelut puh. 044 243 2525. ANNETAAN 1 Asianajotoimisto Heikki Aspegren Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi * Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit ASIANAJOTOIMISTOT Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET HAUTAUSPALVELUT Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat! ROMULIIKKEET
13 B,
681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien
Moottorikelkkojen
hin. hinta 59-69 e. P. 045-673 0727/jaakko.junttila@gmail.com.
NIAKSELI.
Hautakorventie
OULU. P. 0400
P itäjän P arhaat Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486 info@dapu.fi Da-Pu Hautaustoimisto Muhos -Hautauspalvelu -Kuljetuspalvelu -Pitopalvelu -Kukkapalvelu -Kivipalvelu -Perunkirjoituspalvelu Avoinna: Ma-To 10.00-14.00 Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h ) 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701 UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY LVI-TYÖT TILITOIMISTOT PEMAN OY Kummuntie 2, Muhos Puh. 020 7350 150 Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-14 myynti@peman.fi Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)  Ostetaan  Myydään  Asunnot  Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero) Seuraava lehti ilmestyy 25.1.2023. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 20.1.2023 mennessä: Kotipitäjä,
MYYDÄÄN YRITTÄJÄ, NÄKYVYYTTÄ PITÄJÄN PARHAISSA!
KOTIPITÄJÄN KIRPPIS
Valtatie 30, 91500 Muhos JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala

Metsähallitus on ottanut käyttöön uudet ammattinimikkeet. Nimikkeiden uudistuksessa alleviivattiin sukupuolineutraaliutta sekä nimikkeiden toimivuutta eri alojen asiantuntijoille. Nimikeuudistusprojekti on ollut käynnissä vuoden 2022 aikana ja uudet nimikkeet on otettu käyttöön 1.1.2023. Ammattinimikkeiden uudistusprojektin tavoitteena on ollut selvittää, miten hyvin nykyiset nimikkeet kuvaavat Metsähallituksessa työskentelevien asiantuntijoiden tekemää työtä ja löytää päivittämisen tarpeessa oleville nimikkeille sopivammat versiot. Uudistustyö on ollut monivaiheinen, ja sen aikana on käyty paljon kiinnostavia keskusteluja projektiryhmässä, vastuualueilla sekä henkilöstökyselyn kautta. Nimike on tärkeä osa työn merkityksellisyyttä ja ammattiylpeyttä, myös siksi uudistus on iso ja odotettu.

Nimikeuudistuksen myötä Metsähallituksen kaikki ammattinimikkeet käännetään ensimmäistä kertaa saamen kielille. Nimet palvelevat myös yhä paremmin sidosryh-

miä ja asiakkaita sekä tukevat siten strategiaa asiakaslähtöisemmästä Metsähallituksesta.

Sukupuolineutraalit nimikkeet käyttöön, mies-loppuiset nimikkeet historiaa

Kaikki vanhat ammattinimikkeet muutettiin neutraaleihin muotoihin, minkä ansiosta mies-loppuisista nimikkeistä pystyttiin luopumaan. Esimerkiksi lakimies-nimike muutettiin juristiksi ja korjuuesimies puunkorjuun operaatioasiantuntijaksi.

- Halusimme, että uudistuksessa luovutaan mies-päätteisistä nimikkeistä ja pyrimme madaltamaan eri nimikkeiden välisiä raja-aitoja. Arvostamme monimuotoisuutta, edistämme yhdenvertaisuutta työyhteisössämme ja kannustamme monenlaisista taustoista tulevia hakemaan meille töihin. Sukupuolineutraalit nimikkeet ovat myös osa Metsähallituksen vastuullisuusohjelmassa tänä vuonna julkaistavaa monimuotoisuus-, tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa vuosille 2023–

2026, työsuhdepäällikkö Riikka Tella toteaa.

Ammattinimike vaihtuu suurimmalla osalla henkilöstöstä

Nimikeuudistuksen myötä nimikkeitä on yhteensä 189 kappaletta ja nimikkeet vaihtuvat valtaosalla henkilöstöstä. Nimikkeiden muuttuminen vaihteli yksiköittäin ja tehtävittäin ja tavoitteena on ollut selventää työntekijän substanssiosaamista. Uusiin nimikkeisiin on tehty tarkentavia määreitä, niitä on verrattu muihin alan toimijoihin ja niiden tarkoituksena on myös helpottaa työtehtävien ymmärrettävyyttä rekrytointia ajatellen.

Roland Vösa työskentelee Metsähallituksen luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelun yksikössä, erityisosaamisenaan linnuston suojelu.

- Uusi nimikkeeni vaihtui erikoissuunnittelijasta luonnonsuojelun erityisasiantuntijaksi. Koen, että nimikkeeni kuvaa monipuolisemmin tekemääni työtä lajiston ja luonnonsuojelun hyväksi, Vösa kertoo.

11 11.1.2023 • Nro 1 oulun energia areenalla VS Lauantaina 14.01. klo 17.00 Liput ilman jonoja: ww w.ticke tmas ter.fi A itio t, V IP - p ake tit ja r yhmävar auk se t (08) 81 55700 (ark isin ma - pe 10 -17 ) my ynti@karp at.fi ja markk inointi@karp at.fi OUL UN K Ä RPÄT ÄSSÄT, PORI LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTIPISTEET: Ticketmaster (verkkomyynti), Neste Oulun Baari Maikkula (avoinna 24h), Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma. Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset käsittelykulut. Lippujen puhelinmyynti ainoastaan Ticketmasterista 0600 10 800 (1,98 euroa/min+pvm).
Metsähallitus uudisti ammattinimikkeensä: sukupuolineutraalit nimikkeet käyttöön KORKEIN LAATULUOKITUS AKL VAHINKOTARKASTUKSET VAURIOKORJAUKSET JA TUULILASIT KAIKKI VAKUUTUSYHTIÖT Moreenikuja 1 OULU Valimotie 5 LIMINKA

Sabre CRi Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

Muodostaa itse koodit!

Sabre CRi Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

Muodostaa itse koodit!

AVAINOMINAISUUDET

• Jopa 2700 barin paine

AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET

• Jopa 2700 barin paine

• Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah Touch-ohjelmisto

• Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta

• Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta

• Edistynyt lämpötilan valvonta

Testien suunnitelmat tietokannasta

Testaus asiantuntijatasolla

• Edistynyt lämpötilan valvonta • Testien suunnitelmat tietokannasta • Testaus asiantuntijatasolla

Sabre CRi Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä. Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Nro 1 • 11.1.2023 12 AHO, VAALA, 0400 772 777 matti.pirila@gmail.com KODINKONEMYYNTI JOKIVARRESTA KODINKONEET! - Pesukoneet - Kylmälaitteet - Televisiot - Liedet jne. Konetien Katsastus Oy www.avainasemat.fi Vaala (Puusepäntie 1) Puh. (08) 3117 161 Utajärvi (Hiltulantie 2) Puh. (08) 3117 171 Muhos (Koivikontie 5) Puh. (08) 3117 171 Vaalan Katsastus Avoinna torstaisin 9-16 Utajärven Katsastus Avoinna keskiviikkoisin 9-16 Muhoksen Autokatsastus Avoinna ma-pe 9-17 TERVETULOA! PALVELEMME AUKIOLOAIKOJEN PUITTEISSA NORMAALISTI OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi AVAINOMINAISUUDET • Jopa 2700 barin paine • Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta • Edistynyt lämpötilan valvonta • Testien suunnitelmat tietokannasta • Testaus asiantuntijatasolla Muodostaa itse koodit!
2700 barin paine • Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta • Edistynyt lämpötilan valvonta • Testien suunnitelmat tietokannasta • Testaus asiantuntijatasolla PIETSO-SUUTTIMIEN KOEAJO- JA TESTAUSLAITE • renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut • iskarit • ohjauskulmat MEILLÄ VAIHDETAAN – pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet – jarruosat – jakohihnat – nesteet – kytkimet – laakerit – kannentiivisteet – nivelet – suojakumit Kajaanin Asennusosa Oy l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042 l www.asennusosa.fi TALVIVANTEET EUROOPPALAISET LAATUMERKIT 2022 KATSASTUKSEEN ASENNUSOSAN KAUTTA! PAKOKAASUTESTIT Bensa-autot 10 e Diesel-autot 20 e OBD-testit 15 e Katsastustarkastus (sis. pakokaasutestin)30 e WRC-rallista inspiraationsa saanut nasta tarjoaa pitoa ja kestävää suorituskykyä. YKKÖNEN JÄÄLLÄ 250 NASTAA! Uusi nastarengas pohjoisen talvisiin olosuhteisiin Huomattavasti parempi kiihdytys- & jarrutusteho jäällä – 40 % parempi pito jäällä jarrutettaessa ja kiihdytettäessä Täysin uusi suomalainen nasta – 8 % parempi jarrutusteho märällä Tasapainoinen suoritus märällä – 6 % parempi kiihdytysteho lumella Alhainen rengasmelu ja hyvä ajomukavuus asfaltilla Wi32 on saatavilla HA- ja SUV-autoihin. 195/65/R15 340€/ 205/55/R16 360€/ Stud 2 Laadukas eurooppalainen nastarengas suomalaisiin olosuhteisiin. sarja asennettuna sarja asennettuna Dezent RE black polished MATT BLACK POLISH Dezent TX graphite ja TX silver 440e /sarja asennettuna 7,0x16” 360e /sarja asennettuna 7,0x16” HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Palvelemme: ma–pe 8–17 KUMHO Wi32 69 e Termiini II 1400W Talven haasteisiin ASENNUSOSAN kautta! K-Market Meirami Vanhatie 52, 91600 Utajärvi, puh. 0400 162 005, mika.kemila@k-market.com Eriste Ekovilla IA 13 kg 2-3 säkkiä/m³ Puukuidusta valmistettava Ekovilla IA on hengittävä, hiilineutraali ja kotimainen eriste. Suomalaisten suosikkieriste omakotitaloissa jo yli 40 vuotta, ja laajalti käytetty myös ammattirakentamisessa. Puupelletti Hotti 500 kg Versowoodin kotimainen Hotti-pelletti sopii erityisesti maatilojen ja omakotitalojen lämmitykseen. Pellettilämmitys on ympäristöystävällinen ja ekologisesti kestävä vaihtoehto. 1190 Suvi Pihamulta 40 l 79 € Sievi light boot kumisaappaat ERÄ ULKOMAALEJA - 15 K-Market Meirami Vanhatie 52, 91600 Utajärvi, puh. 0400 162 005, mika.kemila@k-market.com McCulloch CSW 2040 sähkösaha 149,Clean Boost 110/48 vesiautomaatto 259,/säkki 299,Jahti ja Vahti Uudistunut Jahti ja Vahti -koiranruoka on kotimainen ja vehnätön suomalaisista raaka-aineista. Jahti & Vahti sisältää patentoitua Progut-suolistoparannetta, joka tukee ruoansulatuksen normaalia toimintaa sekä vastustuskykyä. 36,95 12 kg Kysy tarjous! Seuraava lehti ilmestyy 25.1. Sähkötyöt ja öljypoltinhuollot p. 050 373 6705 SILMÄLÄÄKÄRI ti 17.1. ja to 9.2. Varaa aika (08) 554 1369 VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369 Palvelemme ti-to 10-15, pe 10-17, la-ma suljettu KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMÄLASIT LELUT KAIKKI SISUSTUSJA LAHJATAVARAT - 20 % HOX! LIIKE SULJETTU 19.1.-6.2.
Jopa