Toivoisitko
Paltamoon uutis- ja tiedotuslehteä? s. 4
Puurakentamisesta
s. 6
Omtek Oy luottaa käsityöhön ja joustavuuteen s. 10
Toivoisitko
Paltamoon uutis- ja tiedotuslehteä? s. 4
Puurakentamisesta
s. 6
Omtek Oy luottaa käsityöhön ja joustavuuteen s. 10
•
Hyvinvoiva henkilöstöparemmat palvelut
Turvataan koulurauha eskarista toiselle asteelle
Lisää kohtuuhintaisia asuntoja
VM-TEAM OY
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
varaosat, huollot, Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Moottorikelkkojen
• Moottorikelkkojen korjaukset
• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset
• Moottorikelkkojen
• Moottorikelkkojen korjaukset
• Moottorikelkkojen korjaukset
Ostamme purkuun moottorikelkkoja
• Moottorikelkkojen korjaukset
• Moottorikelkkojen korjaukset
• Moottorikelkkojen korjaukset
• Ostamme purkuun moottorikelkkoja
moottorikelkkoja
• Ostamme purkuun moottorikelkkoja
• Ostamme purkuun moottorikelkkoja
• Ostamme purkuun moottorikelkkoja
• Ostamme purkuun moottorikelkkoja
VM-Team Oy
• Ostamme purkuun moottorikelkkoja
Hallitie 1, 90940 Jääli
VM-Team Oy
VM-Team Oy
VM-Team Oy
VM-Team Oy
Hallitie 1, 90940 Jääli
VM-Team Oy
VM-Team Oy
Puh. (08) 816 7371 0400 587 801
Hallitie 1, 90940 Jääli
Hallitie 1, 90940 Jääli 0400 587 801
VM-Team Oy
Hallitie 1, 90940 Jääli
Hallitie 1, 90940 Jääli
Puh. (08) 816 7371 0400 587 801
Hallitie 1, 90940 Jääli
Puh. (08) 816 7371 0400 587 801
Puh. (08) 816 7371 0400 587 801
Puh. (08) 816 7371 0400 587 801
Puh. (08) 816 7371 0400 587 801
Hallitie 1, 90940 Jääli
Puh. (08) 816 7371 0400 587 801
2460
Työllisyyden hoito yhdessä talouden tasapainottamisen kanssa antavat hyvinvoinnille mahdollisuuksia.
Moottoriajoneuvot Palm OSTAMME AUTOJA!
Kaiken merkkiset & kuntoiset kelpaa - myös asuntovaunut.
Tarjoa rohkeasti soittamalla tai laittamalla WhatsApp viestiä numeroon 045 801 2290
Lähipalveluiden puolustajia tarvitaan Pohteen aluevaltuustossa.
Muhoslainen kirjailija Asko
Lampinen on julkaissut uuden romaaninsa ”Työttömän ajojahti – Laukaus Suomen pääministeriin”, joka poikkeaa selvästi hänen aiemmasta tuotannostaan. Runojen, pakinoiden ja novellien jälkeen Lampinen tarttuu nyt jännitysromaanin muotoon ja ottaa samalla kantaa suomalaiseen yhteiskuntaan suorasukaisesti. Vuonna 2024 tapahtuva pääministeriin kohdistuva väkivallanteko ravistelee kansakuntaa. Kukaan ei ymmärrä, miksi maailman onnellisimman kansan edustaja tekisi moisen teon. Alkaa takaa-ajo halki Suomen, ja tarina vie lukijan niin poliittisen väkivallan kuin ihmismielen syövereihin.
- Halusin kehittyä kirjailijana ja kokeilla jännitysromaania. Suurin syy romaanin kirjoittamiseen oli kuitenkin tavallisten ihmisten taloudelliset ongelmat, joita eivät edelliset ja nykyiset hallitukset ole pystyneet ratkaisemaan,
Kirja-arvostelu
Anu Kuistiala ja Arja Paananen: Kiehtova katala Venäjä, Docendo Venäjän tuntijan puheenvuoro
2 2 1 0
Anne Huotari
s o s i a a l i n e u v o s
Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos www.kotipitaja.fi
Jakelualue:
Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Iinatti, Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala
Yhteystiedot: Mediamyynti/toimitus: Raimo Klasila, p. 044 242 8040, raimo.klasila@kotipitaja.fi
Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281, vkkmedia@vkkmedia.fi
Julkaisija: VKK-Media Oy Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi
Painopaikka: Kaleva365 Oy, Oulu
Lampinen kertoo. Romaanissa liikutaan sekä konkreettisesti että symbolisesti rajoja ylittäen: Ukrainan sota, turvapaikkapolitiikka ja Suomen ja Venäjän suhteet kietoutuvat juoneen, jossa Heino Karjalainen, pääministerin murhayrityksestä epäilty mies, katoaa hetkeksi Venäjän puolelle. Rajan tuntumassa käydyt keskustelut venäläisen Dimitrin kanssa ovat Lampisen mukaan vailla sensuuria — sellaisia, joita ei länsimaisessa eikä venäläisessä mediassa kuule.
Vaikka tarina on valtakunnallinen, paikallisuus ei ole unohtunut. Tapahtumat kulkevat Muhoksen, Utajärven, Ylikiimingin ja Pudasjärven maisemissa, mutta myös Ranua ja Pohjois-Lappi tulevat tutuiksi pakoreitin varrella. Metsästys, jokikalastus, halonhakkuut ja erämaat luovat tarinalle uskottavan ja elävän taustan.
- En halunnut kirjoittaa pelkkää kotiseutukirjaa. Mu-
kana on kuitenkin paljon tuttua paikallista elämänmenoa ja kulttuuria, kuten vanhojen maatilojen arvonmenetys ja naapurien keskinäinen ystävyys, Lampinen sanoo. Kirja on Lampisen mukaan suunnattu kaikille lukijoille, mutta hän suosittelee sitä erityisesti päättäjille, tutkijoille ja virkamiehille. Teos nostaa esiin pitkään jatkuneita epäkohtia, kuten ikärasismia, nuorten työnsaantivaikeuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia.
Ranualla syntynyt Lampinen on varttunut Utajärvellä ja viettänyt suuren osan elämästään Muhoksella. Hänen kirjallinen uransa alkoi varttuneella iällä, ja taustalta löytyy niin maatalous- ja metsätöitä kuin kunta- ja yrittäjäkokemustakin. Monipuolinen elämänkokemus näkyy hänen teksteissään maanläheisyytenä ja aitoutena.
- Olen aina ollut tarkkailija. Ehkä juuri siksi kirjoittaminen tuntuu luontevalta, Lampinen pohtii.
Lampisella on jo uusi käsikirjoitus työn alla – tällä kertaa kyseessä on runokokoelma, joka jatkaa yhteiskunnallista ja poliittista linjaa. Aiemmin Lampinen on tehnyt kirjoituksia paikallislehtiin, novellikirjat ’Panetellaan pakinalla’ ja ’Rikollinen metsästäjä’ sekä kaksi runokirjaa. Jenny Kärki
Paanasen mukaan Venäjästä on tullut entistä enemmän yhden johtajan, Putinin hallitsema maa. Hän määrää lait, jotka parlamentti, duuma, pikaisesti vahvistaa.
Arja Paananen opetteli nuorena venäjän kielen. Näin hän pääsi virallisten johtajien tapaamisten liturgian ohi tutustumaan aluksi Neuvostoliittoon ja sen romahduksen jälkeen Venäjään. Tutustuminen on tapahtunut suurten kaupunkien lisäksi Venäjän syrjäseuduilla, mitkä on unohdettu. Ne ovat kurjia ja köyhiä alueita, joilla ihmiset sinnittelevät päivästä toiseen. Alueilla asuu vähemmistökansoja. Ne ovat nousseet arvossa, kun sieltä on otettu väkeä sotimaan Ukrainan rintamalle. Rahaakin alueille on tullut, kun Venäjä on maksanut omaisille kaatuneista sotilaista.
Yksilöllä ei ole oikeuksia eikä arvoa Putinin Venäjällä. Vastustajat murskataan härskisti.
Kriittinen toimittaja Annan Politkovskaja murhattiin. Samoin oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi. Hän oli Putinille erityisen vaarallinen karismaattinen ja todellinen haastaja.
Venäjällä ei ole koskaan järjestetty rehellisiä vaaleja. Venäjällä ei ole oikeutta. Tuomioistuimet päättävät hallinnon määräämällä tavalla. Kuka tahansa voidaan tuomita vankeuteen mistä tahansa keksitystä asiasta.
Suomen hallitukset ovat olleet hyväuskoisia. Kun puolustusministeri Jyri Häkämies julisti Suomen turvallisuusongelmat v 2007 Venäjä, Venäjä, Venäjä puheellaan muu eliitti kiusaantui, vähätteli ja vaikeni. Alexander Stubbin 080808 puhe sai samanlaisen kiusaantuneen vastaanoton.
Kun Venäjän pääministeri Medvedev lateli omia valheitaan vierailullaan Suomessa v 2018, pääministeri Juha Sipilä totesi, että ”helppo yhtyä näihin kolleegan kommentteihin”. Alamaista käytöstä.
Kirjassa on usean Venäjän tuntijan lyhyitä kirjoituksia omista havainnoista. Kirja on mainio kuvaus Venäjän kehityksestä huonoon suuntaan tällä vuosituhannella.
Kirja antaa hyvin myönteisen kuvan venäläisitä ihmisistä ystävällisinä ja vieraanvaraisina kansalaisina.
Paananen katsoo suomettumisen vaivanneen Suomen johtoa aina toukokuuhun 2022 asti, jolloin haettiin Naton jäsenyyttä.
Haluatko ostaa, myydä, vuokrata? ILMOITA ILMAISEKSI
Haluatko ostaa, myydä, ILMOITA ILMAISEKSI
Tämä kirja on tarpeellinen jokaiselle suomalaiselle. On hyvä tuntea naapuri. Toivo J. Kanninen
Kotipitäjän Kirppiksellä!
Kotipitäjän Kirppiksellä!
Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos
Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi
Kotipitäjä, Valtatie 30,
Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?
ILMOITA
ILMAISEKSI Kotipitäjän Kirppiksellä!
Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi
Aluekappalainen Jaakko Nuutila piti Gospel & Flight -lauluillan loppurukouksen.
Vaalan seurakuntasaliin kokoontui runsaasti laulajia torstaina 20.3. Mukana olivat niin kirkkokuorolaiset kuin rippikoululaisetkin. Koko osallistujajoukon yhteislaulu tuntui nousevan sydämestä saakka. Valtakunnallisesti seurakunnissa järjestettävät Gospel & Flight -lauluillat ovat matalan kynnyksen lauluiltoja, joiden suojelijana toimii muusikko Pekka Simojoki. Niihin tohtii tulla laulamaan, vaikkei kuorolaiseksi rohkenisi ryhtyä. Laulujen taivaaseen ja lentämiseen liittyvät sanat ja sävelet löytyvät Gospel & Flight -lauluvihkosesta, jonka jokainen sai myös kotiin vietäväksi.
Vaalassa kanttori Taru Ängeslevä ja lähetyssihteeri Merja Kantola järjestivät tapahtuman. Kantola juonsi tilaisuuden ja säestäjänä toimi Risto Vähäsarja.
Taivalkoski/Pohde KUNTA- JA ALUEVAALIEHDOKAS
Paavo
kuntavaali aluevaalit
Tutustu ehdokkaaseen tarkemmin osoitteessa: vaalit.perussuomalaiset.fi
ehdokas itse eläkeläinen, KTM
Laulamisen välissä kuulimme koskettavia tilanteita lähetyslentäjien rohkeasta ja uhrautuvasta toiminnasta, jonka avulla on pelastettu myös ihmishenkiä. Näimme videon lähetyslentäjä Iisakki Saaren työstä Etelä-Sudanissa ja kuulimme eläkkeellä olevan lähetystyöntekijä Johannes Heinolan kertomia omakohtaisia kokemuksia työvuosiensa ajalta Afrikasta.
- Välillä lennettiin myrskyssä, välillä helteessä ja joskus yön pimeydessä valottomien kenttien löytäminen oli haasteellista. Päivän valossa kone lähestyy kenttää, tekee sen ympärillä kierroksen tarkistaen, ettei lehmiä, antilooppeja tai isompia kiviä ole alueella, ja laskeutuu vasta sitten, Heinola kertoi.
- Evankeliumi tarvitsee joskus siivet päästäkseen kohtaamaan ihmisiä ja monenlainen avustamistoiminta tarvitsee työntekijöiden ja tarvikkeiden kuljettamista. Samoin syrjäisiltä seuduilta, kaukaa tiettömien taipaleiden takaa on sairaustilanteissa kuljetettu potilaita ja heidän läheisiään nopeasti hoidon piiriin. Olemattomien teiden vuoksi hoidon saanti on usein mahdotonta ilman lentokonetta ja samoin vaikkapa kaivojen rakentaminen viivästyy kovasti.
Tilaisuuksissa kolehdit kerätään MAF:n (Mission Aviation Fellowship) työn hyväksi sillä ajatuksella, että lähetyslentokoneet pysyvät ilmassa, ts. niiden toiminta tarvitsee taloudellista tukea. Kristillinen MAF-järjestö perustettiin vuonna 1945 ja se operoi 120 lentokonetta maailman syrjäisimmillä alueilla, jotka samalla ovat myös turvattomia ja vaikeakulkuisia alueita, ja joilla maailman köyhimmät ihmiset asuvat.
Illan päätteeksi aluekappalainen Jaakko Nuutila piti
Gospel & Flight -lauluvihkosesta löytyvät tilaisuuksien laulut ja nuotit. Kansikuvassa lauluiltojen suojelija Pekka Simojoki.
hartauden yhteenvedonomaisesti johtaen rukousta kaiken kuullun, lähetystyön ja MAF:n toiminnan puolesta.
Teksti ja kuvat: Tuula Karjalainen
Gospel & Fligt -lauluilta kokosi Vaalassa seurakuntasalin lähes täyteen innokkaita laulajia.
HYVÄRINEN MUHOKSEN
Ehjä koulupolku jokaiselle!
Nuorisopalvelut keskiöön!
ja järjestöjen osaaminen käyttöön
Aluevaaliehdokkaana haluan mahdollistaa palvelujen saatavuutta hyvinvointialueen sekä yrittäjien ja järjestöjen yhteistyöllä. Hyviä käytäntöjä ja toimijoiden osaamista tulee hyödyntää alueella. Hyvinvointialue ei pysty yksin palvelemaan asukkaitaan, vaan on tehtävä yhteistyötä. Palvelusetelit ja hankinnat tulee mahdollistaa nykyistä laajemmin. Asiakkaan/potilaan tulee olla keskiössä, ei ideologia pelkästään julkisen puolen palveluista. Yksityiset toimijat, esimerkiksi fysioterapeutit ovat kouluttautuneet erikoisosaajiksi. He ovat tehneet hyvää työtä yhteistyössä julkisen toimijan
kanssa ja asiakkaat ovat saaneet asianmukaisen palvelun kohtuuajassa. Hyvinvointialueen päätökset aiheuttavat vähentymistä maksusitoumuksissa ja saadut terapiajaksot ovat riittämättömiä kuntoutumisen mahdollistumiseksi. Järjestöjen erikoistuminen omiin potilasryhmiinsä on näivettymässä yhteistyön vähentyessä. Ammattilaiset siirtyvät toisiin tehtäviin ja osaamista menetetään.
Hyvinvointialueellamme on esimerkkejä kunnista pitkine etäisyyksineen, väestön ikääntymisestä sekä korkeasta sairastavuudesta. Toimiva terveyskeskus tulee säilyttää monipuolisena ja henkilökun-
nan hyvinvointiin tulee satsata, jotta osaavat ammattilaiset pysyvät työyhteisössä. Hoitajakato tulee pysäyttää. Dialyysihoitojen keskittämisestä Pudasjärvelle on hyviä kokemuksia., joka kunnassa ei tarvitse olla kaikkia palveluja. Pitää varmistaa, että laboratorio- ja röntgenhoidot säilyvät kohtuullisella etäisyydellä kuntalaisille. Hyvinvointialuerajojen yli tehtävän yhteistyön ollessa aktiivista, palvelut säilyvät myös naapurikuntiin. Chat-palvelut ja hoitajan tavoitettavuus lisäävät peruspalveluja ja säästävät lääkärissä käyntejä. Joka asiaan ei tarvita lääkäriä eikä antibioottikuuria, vaan elimistöä säästävillä kei-
noilla sekä panostamalla ennaltaehkäisevään ohjaukseen ja ryhmäterapioihin saadaan kustannustehokkaita palveluja. Liikuntaneuvontaketjua lääkäri/terveydenhoitaja-fysioterapeutti-liikunnanohjaaja tulee tehostaa ja huolehtia tarpeeksi pitkästä hoitojaksosta. Rahat riittävät siirrettäessä painopistettä vastuulliseen itsestä huolehtimiseen ja terveyden vaalimiseen.
Katri Virtanen Fil.tri, TtM, yrittäjä Aluevaaliehdokas Kokoomus, Pudasjärvi
Viihtyisää vuokraasumisista Muhokselle!
....Nouse salkoon lippu valkoinen
Piirrä pilviin risti sininen
Se on kallein aarre isänmaamme merkki Kuninkaamme liitto ikuinen
Nouse salkoon toivo sydänten nouse salkoon risti Jeesuksen....
Arvopohjamme nojaa sangen vahvasti Vanhoihin Suomalaisiin kristillisiin ja konservatiivisiin Arvoihin
- Kristitty arvopohja niin päätöksenteossa kuin arkielämässäkin.
- Vanhat normaalit perhearvot takaisin osaksi Suomalaisten arkea.
- 100% Sanan- ja Mielipiteenvapaus, myös vaikeista ja epämiellyttävistä asioista pitää pystyä puhumaan ääneen.
- Ei puoluekurille. Meitä ei ohjailla päätöksenteossa puoluejohdon suunnalta vaan olemme päätöksenteossa 100% itsenäisiä.
- Suomalaisen maatalouden ja energiantuotannon ylösajo suoritettava pikaisella aikataululla. Suomen Maataloudelle takaisin se arvostus ja kunnioitus mikä heille kuuluu. He ovat se porukka joka pitää meidät leivässä ja maidossa!
- Maaseutujen elinvoimaisuuden ylläpito.
- Vanhusten, lapsiperheiden sekä heikompiosaisten asioiden edunvalvoja ja äänitorvi.
- Ei yhtään tyhjää vaalilupausta, annetaan Ainoastaan tekojemme puhua puolestamme, historiamme kertoo meistä kaiken oleellisen.
- Ehdokkaamme kuntavaaleissa on Marko Hiltunen
Yhteistyöllä ja hyvällä tahdolla se onnistuu!
Paltamon oma Väylä -paikallislehti ja Kainuulainen -kerran kuussa ilmestyvä ilmaisjakelulehti loppuivat noin vuosi sitten. Muutaman kerran vuodessa ilmestyvä Paltamon kuntatiedote paikkasi osaltaan tätä vajetta, koska se jaettiin kaikkiin paltamolaisiin koteihin ja jopa mökkilaisille.
Nyt vuodenvaihteessa Posti ja monet muut jakeluyhtiöt lakkauttivat sivukyliltä jakelupalvelut kannattamattomina ja keskittivät jakelupalvelut taajama-asutuksiin.
Käytännössä syrjäkylillä asuvat ja ilman sähköisiä tiedotusvälineitä elävät jäävät nyt helposti uutisoinnin ja kaikkien tapahtumatietojen ulkopuolelle.
Paltamon Vasemmistoliiton kunnallisjärjestönä haluamme perustuslain mukaiset yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta ja siksi lähdimme etsimään kumppania tämän puutteen korjaamiseksi.
Ongelman vatvomiseen kyllästyneenä tartuin asiaan ja päätin selvittää mahdollisuutta saada Kotipitäjä -lehti ulottumaan kaikkiin Paltamon kotitalouksiin. Soitin työssäoloajaltani monivuotiselle markkinoinnin yhteistyökumppanilleni Raimo Klasilalle ja esitin haaveeni kerran kuukaudessa jaettavasta ilmaisesta lehdestä kaikkiin
Tehokas 145 bar paineella varustettu painepesuri kaikkiin kodin puhdistustarpeisiin. Ergonominen pesukahva 60 cm suutinputkella ja joustava 12 metrinen paineletku kelalla. Reilut pidikkeet pitävät kaikki varusteet järjestyksessä. Pesurissa on isot pyörät ja vetoai-
sa helpottamaan siirtelyä. Kolmisylinterinen itseimevä metallinen korkeapainepumppu, kovateräsmännillä.
299
Paltamon kotitalouksiin.
Yllätyksekseni sain Raimolta odotettua paremmankin vastauksen:
- Voidaan jakaa vaikka kaksi kertaa kuukaudessa, jos saamme Paltamosta juttuja ja mainostajia sekä yhteistyökumppaneita sivukylien jakelua hoitamaan.
Toivoisin, että julkiset tahot ja paltamolaiset yrittäjät lähtisivät mukaan ilmoituksin tukemaan tiedon jakamista. Jokainen paltamolainen voi osallistua lähettämällä uutisvinkkejä, tarinoita kyliltä, valmiita juttuja ja kuvia tapahtumista, yrityksistä sekä sattumuksista. Näillä houkutellaan asioille Oulusta asti Paltamon suuntaan.
Haemme PostiKalleja ja yhteistyökumppaneita jakeluun
Lisäksi haemme “Posti-Kalleja” eli henkilöitä ja toimijoita, esimerkiksi kyläyhdistyksiä, sillä he tietävät ja tuntevat kylänsä sivuteiden talot ja asukkaat, hoitamaan jakelua kotikylillään. Valmiiksi kylittäin niputetut lehdet olisivat noudettavissa omien asiointien yhteydessä sovitusta paikasta ja Kotipitäjä -lehti lupasi maksaa myös pientä korvausta jakeli-
CLEN GARDEN EC 550 INOX
AVOKAIVOPUMPPU
Tehokas, hyvän paineen tuottava pumppu veden pumppaamiseen kaivosta, säiliöstä tai järvestä. Huoltovapaa vesijäähdytetty moottori lämpösuojalla. Laitteen takuuaika on 2 vuotta kotikäytössä.
• Jännite 230 V
• Liitäntäteho 550 W
• Nostokorkeus 23 m
• Paine max. 2,3 bar
• Tuotto max. 77 l/min
• Upotussyvyys max. 13 m
• Sähköjohto 15 m
• Kannatinnaru 15 m
169€
joille.
Tämän käsissäsi olevan Kotipitäjä -lehden lisäkappaleet tarjoaa Kotipitäjä -lehti ja osaltaan Paltamon Vasemmiston kunnallisjärjestö ja muut paltamolaiset ilmoittajat. Perinteisen jakelualueen ulkopuolisille jakelun kotitalouksille toteutti Paltamon Vasemmiston kunnallisjärjestön alue- ja kuntavaaliehdokkaat. Koska kyseessä on ilmaisjakelulehti, kunnioitamme päätöstäsi ja emme jaa ”Ei mainoksia” -merkittyihin laatikoihin, mutta mikäli jatkossa haluat Kotipitäjä –lehden, voit poistaa kiellon ja saat lehden. Kokeilemme tätä nyt parin lehden verran kerran kuussa ja mikäli ilmoittajia jakelijoita kylille löytyy huhtikuun 2025 aikana, niin lehti voisi ilmestyä jatkossa parinviikon välein. Mitä useampi lähtee mukaan, sitä kevyemmin ja varmemmin tämä onnistuu.
Jakeluun mukaan haluavat yhteydenotot: Päivi Soldatkin puh. 040 824 2893 paivi.soldatkin@gmail.com
Kotipitäjä -lehti jutut, mainokset ja asiointi: Raimo Klasila puh. 044 242 8040 raimo.klasila@kotipitaja.fi
CLEN VAAHTOPESUAINE
Huipputehokas ja vaahtoava pesutiiviste!
29,95€ -käytetään ympärivuotiseen ajoneuvokaluston pesuun. Soveltuu vaahdotettavaksi yleisimmillä vaahdottimilla. Muodostuva vaahto on runsas ja pysyvä, pesutulos erinomainen. Tuote on biologisesti hajoava.
PUUTARHAN
MUSTA MULTA 45 L
20€ 6SÄKKIÄ
(yksittäin 3,95€/sk)
Suomessa valmistettu ATPLAST RULLARUOHOMATTO
• Leveys 90 cm.
• Useita värivaihtoehtoja!
19€ /m
BOKASHI
Tyylikäs keittiökompostori, joka sopii jokaiseen keittiöön ja tekee keittiösi biojätteiden käsittelystä helppoa ja ekologista!
49,95€
TULE TUTUSTUMAAN LAAJAAN ROBOTA -VALIKOIMAAMME!
Tarjoukset voimassa huhtikuun loppuun tai niin kauan kuin tarjouserät riittävät. Myös kuljetuspalvelu!
08 871 649
Kevät on tiekunnille kiireistä aikaa kokousten ja tienpidon parissa. Ajankohtaiseen tarpeeseen vastannut Alueelliset yksityistiepäivät -kiertue pysähtyi kevään aikana 13 paikkakunnalla, joista yksi oli Muhos. Tilaisuus järjestettiin 18.3. Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksessa, ja se keräsi noin 70 osallistujaa. Paikalla oli tiekuntien vastuuhenkilöitä, tieisännöitsijöitä sekä kuntien ja yritysten edustajia. Tapahtumassa käsiteltiin erityisesti yksityisteiden turvallisuutta. Pelastuslaitos korosti muun muassa talvikunnossapidon, osoitemerkintöjen ja puomien merkitystä pelastustehtävissä. Hyvin aurattu tie ja selkeä tien nimikyltti voivat nopeuttaa pelastusyksiköiden toimintaa. Esimerkiksi kaksoislukko voi olla hyvä ratkaisu puomien kohdalla. Suomen metsäkeskus esitteli TIESIT-hankkeen tuloksia, joissa kartoitettiin teiden ja siltojen kuntoa sekä energiapuuterminaalien tilannetta. Yksityistieverkon korjausvelka on jo noin 1,3 miljardia euroa, ja etenkin siltojen kunto on huolestuttava – 1200 niistä on huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Metsäkeskus korosti, että yksityistiesillat tarvitsevat valtion tukea, eivätkä pelkät tiekuntien resurssit riitä. Tiekuntien pitkäjänteinen
Osallistujia kokoontui Koivu ja Tähti -kulttuurikeskukseen keskustelemaan yksityisteiden ajankohtaisista kysymyksistä ja tutustumaan alan palveluntarjoajiin.
suunnittelu nousi vahvasti esiin. Suomen Tieyhdistyksen asiantuntija Teuvo Taura suositteli viiden vuoden kunnossapito- ja hoitosuunnitelmaa, johon kuuluvat esimerkiksi rumpujen uusiminen, puuston raivaus ja kantavuuden parantaminen. Toimitusjohtaja Simo Takalammi puolestaan muistutti asiakirjojen säilyttämisen ja hallinnon jatkuvuuden turvaamisen tärkeydestä
– esimerkiksi tilanteessa, jossa tieisännöitsijä poistuu tehtävästään yllättäen. Tapahtumassa oli mukana myös alan yrityksiä, joiden messuosastoilla käytiin vilkasta keskustelua ja tehtiin hankintoja. Perinteisellä kyselytunnilla esiin nousivat muun muassa ojien perkaus, hevosliikenne ja maksamattomat hoitomaksut. Muhoksella järjestetty
Yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööri, yrittäjä
ALUEVALTUUSTOON
Peruspalveluita ja palveluiden sujuvuutta on vahvistettava lähellä - jopa kotona
yksityistiepäivä sai kiitos ta osallistujilta, ja Suomen Tieyhdistys kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita. Seu raava kiertue järjestetään vuonna 2027.
Akseli Kotila, Suomen Tieyhdistys Kotipitäjä-lehti
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi.
- Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan.
Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja.
− Me lupaamme kuntastrategiassamme, että päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys, mikä näkyy käytännössä rakennusten ja rakennetun ympäristön kunnossapidossa, uudisrakentamisessa,
rakennusten uusiokäytössä ja energiatehokkuudessa. Kun olimme taistelleet vanhan kunnantalon sisäilmaongelmien kanssa pitkään, päädyttiin hengittävään puiseen uudisrakennukseen.
Paltamon kuntastrategiassa näkyy Ahoniemen mukaan vahva yhteys Paltamon pitkään puunjalostuksen historiaan.
- Kun meillä on ollut sahalaitoksia ja puutuoteteollisuutta, oli luonnollista päätyä vanhan uittojoen rantaan suomalaisesta sitkeästä puusta rakennettavaan kunnantaloon.
Paltamoon vireillä uusia metsäteollisuushankkeita
Ahoniemen mukaan metsän kestävä käyttö ja luonnonsuojelu ovat Paltamossa tasapainoisessa suhteessa. Suojelualueita on perustettu harvinaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttämiseksi, ja yhteistyö ympäristöjärjestöjen kanssa toimii.
- Paltamon kunta omistaa taajamametsät mukaan lukien yli 1500 hehtaaria metsää. Kunnan omistamat metsät tarjoavat sekä tulovirtaa että joustovaraa budjettiin. Lisäksi yksityiset metsänomistajat ja valtion metsähakkuut vaikuttavat merkittävästi paikallistalouteen.
Paltamossa on Ahoniemen mukaan vireillä merkittäviä metsäteollisuushankkeita.
- Kaicell Fiberin sellu- ja biotuotetehtaan ja SSE:n bio-
metanolitehtaan tavoitteena on lisäarvon luominen puuraaka-aineelle sekä energiaomavaraisuuden parantaminen. Alueen metsäteollisuuden jalostusasteen nostaminen on kunnalle strateginen tavoite.
- Myös uusiutuvan energian hankkeet, kuten tuulivoima- ja aurinkovoimaprojektit, ovat edenneet kunnassa nopeasti. Tuulivoiman kaavoituksessa on useita hankkeita, joista suurimpina Ilmatar Paltamo Oy:n yhteensä 37 voimalan puistot.
- Paltamon menestystarina osoittaa, kuinka metsätalous voi olla paitsi taloudellisen kasvun moottori, myös ekologisesti kestävä ja paikallista yhteisöä tukeva elinkeino, muistuttaa Ahoniemi.
Puurakentamisesta kuntavaaliteema
Tavoite vähähiilisen puurakentamisen edistämiseksi näkyy yhä useamman kunnan kuntastrategiassa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää puuttumista asumisen ja rakentamisen päästöihin, mihin kuntapäättäjät voivat vaikuttaa. Esimerkiksi Ylen kuntavaalien vaalikoneessa kysytään ehdokkaiden kantaa oman kunnan avohakkuisiin, mutta ei puurakentamisesta, vaikka sen edistäminen kuuluu hakkuumenetelmiä enemmän kuntien toimivaltaan.
- Välillä tuntuu, että valtakunnan tasolla ei ymmärretä mitä maakunnissa tapahtuu. Meillä on Kainuussakin monta kuntaa, jotka ovat aina eläneet metsätaloudesta, hoitaneet metsiänsä kestävästi ja nyt rakentavat päiväkoteja, kouluja ja asuntoja puusta. Täällä tehdään joka päivä arjen ilmastotekoja ilman valtakunnan tason ohjausta.
Ahoniemi toivoo, että muissakin kunnissa puurakentamisen mahdollisuudet kestävän, vähähiilisen rakentamisen vaihtoehtona otetaan uusissa kuntien valtuustoissa vakavasti.
Puurakentaminen edistää kuntien ilmastotavoitteita Kuntastrategia on linjaus,
josta tavoitteet ohjautuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Puurakentaminen voidaan strategiassa nivoa ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suoraan, että kunnan tavoitteena on rakentaa mahdollisimman paljon puusta.
Tavoitteita voidaan arvioida sen ilmastovaikutuksilla, hyvällä sisäilmalla,
kuntalaisten hyvinvoinnilla tai asiakastyytyväisyydellä. Puurakentamisen edistämisen tahtotila voidaan siis ilmaista kuntastrategiassa joko puurakentaminen mainiten tai yleisellä tasolla, jolloin tahtotila konkretisoituu muussa päätöksenteossa, kuten kaavamääräyksissä.
- Kun kunnat uusivat kuntastrategioita, kannattaisi puu-
rakentamisen edistämisen tahtotila kirjoittaa sinne vahvasti ja hankkia puurakentamisen asiantuntija-apua hankkeen varhaisessa vaiheessa. Kilpailuasiakirjojen ja hankeselvityksen laatimiseen kannattaa käyttää asiantuntemusta ja aikaa, suosittelee Ahoniemi. Markku Laukkanen
- HYDRAULIIKKALETKUPALVELU.
- LVI-TARVIKKEET, HANAT, WC-LAITTEET YM.
- ISOT JA PIENET KODINKONEET. - TYÖKALUT. -15%
- SISÄ- JA ULKOMAALIT JA TARVIKKEET. - MOOTTORI- JA RAIVAUSSAHAT. - METSURIN VARUSTEET. - AKKUKONEET. - SIEVIN TURVAJALKINEET JA KUMPPARIT.
PAINEPESURIT, IMURIT, KUUMAVESIPESURIT, UPPOPUMPUT, VESIPUMPUT
Matti Pulkan omistama John Bear Tmi toimii Muhoksella kolmella luontoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvällä alueella. Yritys on toiminut noin 25 vuotta, aluksi keskittyen yritysten kehittämiseen yhteistyössä niiden kanssa. Työ johti usein ulkopuolisiin laatusertifiointeihin.
Muita painopistealueita ovat työ-, terveys- ja turvallisuusasioiden arviointi ja kehittäminen. Yrityksen tehtäviin kuuluu myös ympäristöasioiden tason määrittely ja raportointi, sähköisten toimintajärjestelmien rakentaminen, dokumentointi ja laatumittarien kehittäminen. Pulkalla onkin tältä sektorilta kokemusta 1990-luvulta, jolloin hän työskenteli Imatran Voiman ja Fortumin palveluksessa.
1980-luvulla, toimiessaan Oulun yliopiston eläintieteen laitoksella tuntiopettajana, Pulkka oli mukana käynnistämässä hirvien vaellusten seurantaa kesä- ja talvilaitumien välillä. Tuolloin alettiin etsiä markkinoilta sopivaa seurantapantaa ja virtalähdettä. Alkuvaiheessa pantoja rakennettiin jopa autotallissa. Naarashirvi pannoitettiin Leppiniemessä yhtenä ensimmäisistä koko Suomessa, ja seurantaa tehtiin tiiviisti kolmen vuoden ajan – joskus jopa ympäri vuorokauden.
Seurantalaitteet otettiin pian käyttöön myös metsästyksessä, erityisesti koirien paikantamiseen. Ensimmäinen tutkamalli koostui Ari-Matti Luoman kehittämästä erillisen antennin ja vastaanottimen yhdistelmästä, jolla koira voitiin paikantaa signaalin
voimakkuuden perusteella. Tätä periaatetta käytettiin vuosia, kunnes kännykät ja GPS-paikannus tulivat käyttöön. Aluksi paikannus toimi tekstiviestien avulla, mutta myöhemmin siirryttiin nettiviestintään kustannus- ja nopeusetujen vuoksi. John Bear aloitti Ultrapointin laitteiden myynnin 2000-luvun alussa. Kun Tracker Oy osti Ultracom Oy:n, laitteet siirtyivät yksinomaan heidän valmistukseensa. Alueilla, joilla ei ole verkkoyhteyttä, käytetään usein VHF-taajuuksia koiran ja ohjaajan väliseen yhteydenpitoon. Menetelmä lyhentää paikannusetäisyyttä, mutta toimii silti useiden kilometrien säteellä.
Uusimmissa huippupannoissa on yhdistetty molemmat seurantatekniikat. Tulevaisuudessa myös satelliittipuhelimien hyödyntäminen syrjäisillä alueilla voi olla kehityssuunta.
John Bearin toimialueeseen kuuluu myös luonnon, erityisesti vesiluonnon, ennallistaminen ja suojelu vesistöjen kunnostuksen muodossa. Vaikka veden laatu on Suomessa yleisesti hyvä, monissa pienvesissä esiintyy paikallisia ongelmia.
Sotien jälkeiset soiden ja metsien ojitukset ovat merkittävä syy tähän. Usein tilanne on vielä korjattavissa viihtyisyyden, kalaston ja linnuston hyväksi. Pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa merkittävää kehitystä vesistöjen tilassa. Kunnostus alkaa suunnittelulla, jota seuraavat toimenpiteet esimerkiksi ELY- tai EU-rahoitteisesti, ja lopuksi tulokset varmistetaan seurannoilla. Yhden hank -
Koiraseurannan historiaa.
Nykyaikainen koirapanta.
keen aikajänne on yleensä 3–5 vuotta. Lisätietoa löytyy yrityksen verkkosivuilta www. johnbear.fi.
Perämeri ja Itämeri ansaitsevat kauttaaltaan paremman
Kännykkä ja GPS-panta.
tilan. Järkevä parantaminen alkaa valuma-alueilta – puroista ja lähteistä, käsittäen kaikki järvet ja joet matkalla mereen.
Eero Aitta
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminnan ensimmäinen valtuustokausi on kohta takana. Hyvän pohjan toiminnan käynnistymiselle toi monipuolinen viranhaltijoiden, puolueiden, sidosryhmien ja asukkaiden yhteinen valmistelutyö. Tavoitteeksi asetettiin jo valmisteluvaiheessa se, että lähdemme aidosti rakentamaan täysin uusia toimintamalleja ja uutta organisaatiota. Kyse ei siis ole ollut vain vanhojen organisaatioiden yhteensulauttamisesta.
Näin mittavassa muutoksessa on luonnollisesti vaikeuksia, ennakoinnista ja monista riskianalyyseista huolimatta. Osa hyvinvointialuetta haastavista ongelmista pohjautuu edellisten organisaatioiden toimintaan, osa johtuu palveluissa ja toimintatapoihin tehdyistä muutoksista ja osa valtiontalouden asettamista raameista, osa toimintaan liittyvistä vanhoista asenteista .
Asiakkaiden palveluun- ja hoitoonpääsyssä on ollut ongelmia, sitä selittää palveluja hoitovelka, jota on kertynyt mm. koronapandemiasta johtuen - jo ennen Pohteen
toiminnan alkamista. Haasteena on valtionrahoituksen riittämättömyys, joka toisaalta myös pakottaa ajattelemaan palvelujen tarjontaa uudelta pohjalta. Orpo-Purran hallitus saksii vahvalla kädellä myös Pohteen rahoitusta. Edeltävän hallituksen ratkaisuja perutaan ja samalla viedään Pohteelta rahat. Näin kävi, kun hoitoonpääsyä pidennettiin 3 kuukauteen aiemman 14 vuorokauden sijaan. Ratkaisuksi rahapulaan on esitetty, että hyvinvointialueille tulisi oma verotusoikeus. En lämpene tälle ajatukselle, sillä eri hyvinvointialueilla veronmaksukyky on hyvin poikkeava. Osalla on veronmaksukykyisiä asukkaita, osalla taas ei. Tätä veroa kannattavat vetoavat siihen, että ihmisten kokonaisveroaste ei saisi nousta. Silloinhan uusi vero olisi pois muista veroista, esim. kunnilta. Jos rahoitus hyvinvointialueilla ei verotusoikeudesta huolimatta riittäisi, valtion tulisi vaje kuitenkin kompensoida. Asiakokonaisuus, joka edellyttää jatkossa korjausliikkeen, on eri toimijoiden
kanssa tehtävän yhteistyön saumattomuus. Asiakkaiden palvelujen saaminen edellyttää työnjaosta sopimista ja yhteistä työtä kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa sekä tietenkin saumattomasti yhteen sopivia tietojärjestelmiä . Työt ovat näiltä osin vielä kesken.
Työntekijöiden taholta kuulee huolta siitä, ettei kentällä ole riittävän tarkkoja toimintaohjeita ja yhteinen työ uhkaa jäädä toteutumatta organisaatioiden luomien, yhteistyötä estävien muurien takia.
Tätä kuulee erityisesti opiskelijahuollosta. Opiskelijahuolto määritellään laissa niin, että koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
Ohjeet toiminnasta koulukuraattoreille, psykologeille, terveydenhoitajille ja ns. psyykkareille, psykiatrisille sairaanhoitajille, tulee olla sellaiset, ettei byrokratialla estetä hyviksi havaittujen toimintamallien toteuttamista.
Isona kysymyksenä on henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat. Tämä
Edellisessä Kotipitäjä-lehdessä oli luettelot kunta- ja aluevaaliehdokkaista, ja Muhoksen Kokoomuksen listalle oli eksynyt näppäily-
Lapsiperheiden asiat, varhaiskasvatus ja kouluverkosto ovat lähellä sydäntäni.
Yhteistyöllä kunnan vetovoimaisuus kuntoon!
virhe: Vuoti Irene Marjutin nimestä oli tipahtanut muutama kirjain pois. Pahoittelemme virhettä. Toimitus
•Pihapuiden kaato
•Oksien poisvienti
•Tontinpohjan aukaisut
•Kantojen jyrsintä
•Pihanurmikoiden jyrsintä
•Mullan levitys
•Kaivuutyöt
•Salaojatyöt
TMI ESA HARTIKKA esa.hartikka@hotmail.com
koskee niin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, lääkäreitä ja hoitohenkilöstöä sekä pelastustoimea. Osaavan työvoiman saatavuus on mittava haaste niin meillä kuin myös muualla Suomessa.
Ostopalvelut ovat Pohteella kasvaneet rajusti, niistä pitää tehdä erillinen perkkaus, jotta löytyisi keinoja niiden hallitumpaan käyttöön. Ostopalvelujen hinnat ovat myös karanneet käsistä.
Pidän itse ensiarvoisena sitä, että ratkaisuja eteen tuleviin haasteisiin etsitään kuntalaisten näkökulmasta, siis niin, että ihmiset saavat palveluja niitä tarvitessaan. Tarvitaan laajaa, tutkittuun tietoon pohjautuvaa analyysiä eri vaihtoehdoista ja niiden vaikuttavuudesta.
Kiitän tässä kaikkien puolueiden päättäjiä hyvästä yhteistyöstä. Sote ja Pela- palveluissa meillä ei ole kovin suuria näkemyseroja ollut. Kaikilla on ollut tahto tehdä parhaansa asukkaiden hyväksi. Tästä se Pohde jatkossakin ponnistaa!
Pirjo Sirviö Aluevaaliehdokas SDP
Äänestetään nyt porukalla ensimmäinen aluevaltuutettu läpi Utajärveltä
Asko Merilä
hallintotieteiden tohtori, yrittäjä
Maire Ahopelto terveystieteiden maisteri Oulu
Hemmo
Heiskanen eläkeläinen, ammatinharjoittaja Kuusamo
Mauri Järnström opinto-ohjaaja, pääluottamusmies Oulu
Liisa Kylmänen lääkäri Liminka
Riitta Markus-Wikstedt sairaanhoitaja (AMK), diakonissa Oulu
Lauri Nikula nettipoliisi, vanhempi rikoskonstaapeli Oulu
Pekka Poukkula sosionomi (AMK), toimitusjohtaja Raahe
Leevi Sippola opiskelija Haapajärvi
Ira
Anne Andersson palvelujohtaja, psykoterapeutti Kärsämäki
Vuokko Hiltunen TtM,vastuuyksikköpäällikkö Oulainen
Mirja Kaartinen toiminnanjohtaja, sosionomi (YAMK) Oulu
Sirpa Körkkö lähihoitaja, fysioterapeutti Oulu
Jukka Matela palveluvastaava Kuusamo
Kirsti Nivala maataloustyöntekijä Merijärvi
Nina Pulkkanen KM, lehtori Raahe
Marko Soini opiskelija, yrittäjä Oulu
Minna Arvola TtK, sairaanhoitaja (AMK) Oulu
Sari Huuskonen varhaiskasvatuksen opettaja, varajohtaja Reisjärvi
Vuokko Kangas eläkeläinen, opettaja Oulu
Jari Latvala lääkäri Oulu
Juho Mattila FM, teknologiajohtaja Kempele
Eero Nurkkala ohjelmistosuunnittelija Oulu
Tiina Puranen sosionomidiakoni (AMK) Oulu
Matti Soronen kunnanjohtaja, HTM Pyhäjoki
Antero Aulakoski kunnallisneuvos, ylikomisario, Raahe
Elina Hyttinen sairaanhoitaja (YAMK), yrittäjä Nivala
Sirpa Kartimo-Pramila koulunkäynninohjaaja Hailuoto
Outi Lehtimäki ensihoitaja Pudasjärvi
Ari Mehtälä panostaja, maansiirtokoneen kuljettaja Ylivieska
Anneli Näppä sairaanhoitaja Oulu
Pirjo Pyörälä KTM, yrittäjä Oulu
Mauno Soronen kirkkoherra Haapavesi
Tapani Ervasti ensihoitaja Muhos
Katri Hyvärinen palveluvastaava, sosionomi (YAMK) Muhos
Kaisa Kauppinen sairaanhoitaja, TtM Kempele
Esa Lehto agronomi, maatalousyrittäjä Siikajoki
Asko Merilä hallintotieteiden tohtori, yrittäjä Utajärvi
Antti Ollikainen toimitusjohtaja Kempele
Risto Päkkilä insinööri (YAMK), opettaja Oulu
Pyry Suonsivu lääkäri Raahe
Annu Haho TtT, opettaja Oulu
Markus Jaatinen lääkäri, palomies Ylivieska
Mikko Kauppinen kehitysasiantuntija, biotuottaja Oulu
Marjut Leiviskä opiskelija Pyhäntä
Sirkka-Liisa Mikkonen eläkeläinen, KTM Oulu
Eija Pahkala eläkeläinen Kalajoki
Rami Rauhala agronomi, maitotilayrittäjä Sievi
Marjut Suviaro erityisluokanopettaja, KM Oulainen
Paula Halonen eläkeläinen Oulu
Pasi Jarva tilapäällikkö Kempele
Markku Kemell myyntiedustaja Liminka
Anna-Kaisa Lepistö kotiäiti, hierojaopiskelija Oulu
Pekka Mustakallio erityisavustaja, pastori Oulu
Marko Partanen työnjohtaja Tyrnävä
Satu Rimpeläinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja Pyhäntä
Jaana Säkkinen koulukuraattori, sosionomi (AMK) Kuusamo
Toni Hangasvaara työnjohtaja Lumijoki
Jari-Jukka Jokela rehtori, luokanopettaja Ii
Niilo Keränen lääkintöneuvos, kirjailija Taivalkoski
Kaisa Louet hyvinvointiasiantuntija, sairaanhoitaja (YAMK) Siikalatva
Arvi Mäläskä lehtori, maanviljelijä Oulu
Sinikka Parttimaa sairaanhoitaja (YAMK) Haapajärvi
Jesse Rousu opiskelija Oulu
Jere Tapio Keskustanuorten puheenjohtaja hallintotieteen yo,Oulu
Mira Haukipuro tietotekniikan insinööri, yrittäjä Haapavesi
Jaakko Jurvelin opiskelija Tyrnävä
Minna Keskitalo terveyden edistämisen suunnittelija Oulu
Liisa Lumijärvi sosionomi (AMK), projektityöntekijä Kempele
Simo Niemelä ajoneuvonosturin kuljettaja Oulu
Tuija Patana arkkitehti, yrittäjä Oulu
Virpi Räisänen Master of Music, ooppera- ja konserttisolisti, Oulu
Joel Taskila yrittäjä Oulu
Miika Heikkilä apulaisrehtori Kalajoki
Pertti Juutinen eläkeläinen Kuusamo
Olli Heikkilä erikoislääkäri, musiikin maisteri Oulu
Jere Jämsä (sit.) opiskelija Nivala
Anna Koskela bloggaaja Oulu
Jyrki Korpua dosentti, tutkija Oulu Kalevi Lämsä osastonhoitaja, eläkeläinen Oulu
Liisa Lumijärvi eduskunta-avustaja, maatalousyrittäjä Raahe
Eija-Riitta Niinikoski TM, kehityspäällikkö Nivala
Kari Pentti kunnanjohtaja, VTM Alavieska
Salme Sahi kasvatustieteen tohtori Kuusamo
Ulla Tervaskanto eläkeläinen, lähihoitaja Oulu
Antti Nikula FM, lehtori Kalajoki
Tuomo
Pienimäki dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Oulu
Pertti Similä eläkeläinen Oulu
Jukka Tikanmäki hammaslääkäri Pyhäjärvi
Vuonna 1932 toimintansa aloittanut Tillman Oy on Muhoksen vanhin yksityinen yritys. Sitä johtaa nykyisin jo kolmannessa polvessa Timo Tillman.
Toiminta alkoi mylly- ja sahapalveluilla, joissa jauhettiin lähiseudun viljelijöiden viljat jauhoiksi. Myllytoimintaa jatkettiin vuoteen 2000 saakka, jolloin viimeinen käyttäjä jäi eläkkeelle. Sodan jälkeen jälleenrakentaminen vilkastui, ja yritys aloitti sahatun puutavaran höyläyksen – toiminnan, josta kehittyi nykyinen rakennuslistojen valmistus.
Tällä hetkellä Tillman Oy:n tuotevalikoimaan kuuluu noin 1 500 erilaista rakennuslistaa. Uusia malleja kehitetään asiakkaiden toiveiden mukaan.
Raaka-aineina käytetään eri jalopuita, joita tuodaan muun muassa Amerikasta, sekä suomalaisia puulajeja. Listojen valmistuksessa tarvittavan puun tulee olla halkeilematonta, joten se tehdään puun pintaosasta – sydänpuu halkeilee helpommin. Vain noin viisi prosenttia tukkipuusta soveltuu tähän tarkoitukseen.
Yrityksen tuotteita toimitetaan koko Suomeen, ja osa menee myös vientiin. Pienen yhtiön kilpailuvalttina on joustavuus ja kyky mukautua asiakkaiden tarpeisiin.
Rakennuslistat ovat puunjalostuksen pitkälle kehitettyjä lopputuotteita, ja ne toimivat myös pitkäaikaisina hiilivarastoina. Valmistus vaatii erikoisosaamista ja erityisiä tuotantolaitteita. Yritys työl listää Timon lisäksi kolme
sen johdossa on nykyään jo kolmennessa polvessa.
vakituista työntekijää.
Maailmankaupan nykytilanne ei vaikuta suoraan Tillman Oy:n toimintaan, sillä markkinat ovat kotimaiset. Rakentamisen määrä kuitenkin vaikuttaa tuotannon laajuuteen.
Timo Tillman edustaa perheyrityksen kolmatta sukupolvea, mutta ei vielä tiedä, onko jatkajaa seuraavassa polvessa. Työn vastapainoksi hän on löytänyt harrastuksen laskuvarjohyppäämisestä ja varjojen huollosta. Harrastus tarjoaa tehokkaan tavan irtautua arjesta täysin eriluonteises-
sa ympäristössä. Lähin laskuvarjokerho sijaitsee Oulussa. Moderni laskuvarjo on monin tavoin varmistettu ja turvallinen. Varustukseen kuuluu päävarjo, varavarjo sekä automaattilaukaisin, joka toimii korkeusmittarin ohjaamana. Varjojen materiaalina käytetään nailonia. Hyppykorkeudet vaihtelevat 1 000 metristä 4 000 metriin. Tällä alueella on noin 200 hyppyharrastajaa, joista muhoslaisia on hieman alle kymmenen.
Eero Aitta
Vuonna 1981 perustettu Omtek Oy on puusepänliike, jota nykyisin, yli 40 vuotta perustamisensa jälkeen, johtaa Sami Kylmänen. Hän otti vetovastuun isältään Olavi Kylmäseltä vuonna 2012. Toimistosta vastaa Heidi Kylmänen. Yritys valmistaa keittiö- ja muita kiintokalusteita kotitalouksien ja yritysten käyttöön. Asiakaskunta sijaitsee lähialueilla ja -kunnissa. Korkealaatuinen tuote myy itseään ilman erillistä markkinointiosastoa. Yrityksen arvoihin kuuluvat asiakastyytyväisyys, luotettavuus, laatu ja toimintavarmuus.
Levyt, mikrolaminaatit, ovet ja helat hankitaan kotimaisilta alihankkijoilta. Asiakkaalle tarjotaan ilmainen suunnittelu, jotta lopputulos vastaa mahdollisimman hyvin hänen toiveitaan. Tuotanto ja toimisto sijaitsevat Muhoksella, Kummuntiellä. Tilauksen jälkeen toimitusaika on 4–6 viikkoa tuotantotilanteesta riippuen. Asiakkaan halutessa kalusteet toimitetaan ja asennetaan paikan päälle. Omtekin keittiöt ovat tunnettuja laadustaan ja toimitusten joustavuudesta. Tyytyväiset asiakkaat suosittelevat tuotteita eteenpäin, mikä edistää
myyntiä. Pienen yrityksen joustava tuotanto tuo kilpailuetua suurempiin toimijoihin verrattuna; asiakastoiveisiin pystytään reagoimaan nopeammin ja joustavammin.
Puukalusteet toimivat tehokkaana hiilinieluna, sillä puun sisältämä hiili sitoutuu pitkäksi ajaksi. Kalusteiden valmistus on pitkälti käsityötä ja työllistää yrityksen johdon lisäksi kaksi vakituista työntekijää. Puisissa kalusteissa puun jalostusarvo on korkeimmillaan. Vaikka koronapandemia vaikutti moniin yrityksiin negatiivisesti, kalustevalmistaja hyötyi tilanteesta: kotona vietetty aika lisäsi kiinnostusta kodin remontointiin.
Perheyrityksen vahvuuksiin kuuluu vanhemman polven kokemuksen läsnäolo. Tuotantotilanteiden muutoksiin saadaan näkemystä pitkän kokemuksen pohjalta. Olavi Kylmänen kertoo työskentelevänsä nykyään yrityksessä harrastusmielessä ja ajankulukseen. Pitkä kokemus antaa kuitenkin varmuutta nuorem-
malle polvelle yrittämisessä. Hänen mukaansa aiemmin yrittäjät pitivät tiiviimmin yhteyttä toisiinsa, kun taas nykyään yhteydenpito on vähäisempää. Muhoksen kunnan osallistuminen paikalliseen yrittäjyyteen oli kunnanjohtaja Ollikaisen aikana tiivistä, ja yrittäjät pysyivät ajan tasalla kunnan tapahtumista. Kunnan toimintojen laajennuttua tällaiset mahdollisuudet ovat ymmärrettävästi vähentyneet. Kokeneita yrittäjiä voitaisiin hyödyntää uusien yrittäjien tukemisessa. Yrittäjän ei pidä
laskea työtuntejaan – työ vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Jari Aitta maanviljelijä
Kimmo Holappa laatupäällikkö
Jari Leinonen agrologi, sekatyömies
Pirkko Hongisto koulunkäynninohjaaja
Niilo Isokangas maatalousyrittäjä
Isoniemi palvelusihteeri, eläkeläinen Mari Kemppainen maatilan emäntä
alue- ja kuntavaaliehdokkaat Utajärvellä
Koistinen autonkuljettaja
Jaakko Korhonen puutarhuri
Erja Kotila myyntipäällikkö
Milla Kyngäs ICT kiertotalousinsinööri
16 17 18 19 2339 Anja Pinoniemi lääkäri
Jukka-Pekka Savolainen insinööri
Seija Leskelä valokuvaaja, eläkeläinen
Asko Merilä hallintotieteiden tohtori, yrittäjä
Maija Paavola uinninvalvoja, merkonomi
Pirttikoski piiripäällikkö, eläkeläinen
Polvi koulunkäynninohjaaja (sit.)
Jaakko Rikkola maanviljelijä Hanna, Saaranen restaurointimestari, muurari
Jussi
Sallinen maatalousyrittäjä, eläkeläinen
Terveyskeskusten lääkärin ja hoitajien vastaanottojen toiminta on usean vuosikymmenen ajan etenkin päättäjien ja median keskusteluissa korostetusti esillä. Ongelmia on ollut potilaiden yhteyden saamisessa vastaanotolle ja vastaanottoaikojen riittämättömyydessä. Vastaanotot Kainuussa laboratorio- ja röntgentutkimuksineen, vuokra- ym. kuluineen maksavat noin viisi prosenttia kaikista hyvinvointialueen menoista, joten menot eivät ole kovin suuret muuhun toimintaan verrattuna.
Vuonna 2022 julkaistiin STM:n selvitys Hoidon jatkuvuus -mallista, jonka mukaan potilaalle nimettäisiin omalääkäri. Muissa maissa omalääkärit tai perhelääkärit toimivat hyvin yleisesti perusterveydenhuollossa antaen lähipalveluita. Mallin etuna on työn helpottuminen ja selkeytyminen, kun vastaanotolla tutun potilaan aiempiin tietoihin ei tarvitse perehtyä niin perusteellisesti kuin aina uuden potilaan kohdalla. Potilas kokee tutun lääkärin kohtaamisen myönteisesti, kun asioita ei tarvitse kertoa aina uudestaan. Tieteellisesti on todettu omalääkärimallin lisäävän hoidon jatkuvuutta ja vähentävän päällekkäistä
toimintaa, päivystyskäyntejä, sairaalahoitoja ja kuolleisuutta. Siitä on hyötyä taloudellisesti potilaille sekä yhteiskunnalle pienempinä kuluina. Mallia on kokeiltu parisen vuotta Oulussa ja sitä on otettu käyttöön eri muodoissaan muuallakin Suomessa. Kainuussa mallin kehittäminen on aloitettu viime vuonna ja ensi alkuun sitä aletaan ottaa käyttöön kiireettömän hoidon osalta Kajaanissa. Muualle Kainuuseen se laajenee vähitellen tänä vuonna. Terveysasemien lääkäritilanne on paranemaan päin. Tavoitteena on, että jatkossa tiimien lääkäreistä olisi suurin osa yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja potilasmäärä noin 1200–1500 kokoaikaista lääkäriä kohti. Käytännössä lääkäri voisi olla joko virkalääkäri tai ammatinharjoittaja. Ehkäpä voitaisiin palata vuosina 1882–1972 toimineeseen kunnanlääkärimalliinkin.
Jatkossa nykyisten sote-asemien omalääkäri-omahoitaja-tiimien toimintaa tulisi yhteensovittaa paikallisesti muiden lähipalveluiden kanssa. Useita eri palveluita tarvitsevat potilaat ja asiakkaat hyötyisivät tästä merkittävästi. Aiempiin kokemuksiin viitaten yhteistyö ikäihmisten palveluiden,
kuntoutuksen, sosiaalityön ja mielenterveystyön sekä riippuvuuksien hoidon kanssa parantaa hoidon jatkuvuutta sekä vaikuttavuutta.
Hoidon jatkuvuutta pyritään myös parantamaan ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen. Jatkossa asukkaan ottaessa yhteyttä digipalvelukanava Omasoten tai puhelimen kautta yhteydenotto ohjautuu automaattisesti omalle hoitajalle. Vastaanotto voidaan järjestää tarpeen ja toiveiden mukaan läsnä- tai etävastaanottona.
Omalääkärien riittävän määrän toteuttamiseksi tarvitaan yleislääketieteen erikoislääkärien koulutuksen lisäämistä KAKS:ssa yleislääketieteen pkl:lla ja kuntien soteasemien tiimeissä ja sujuvaa yhteistyötä muiden erikoisalojen kanssa. Osaavan henkilöstön veto- ja pitovoiman ylläpitämisessä on myös tarpeellista kehittää työn toimivuutta kohentavia tukipalveluita. Aaro Tolonen
Yleislääket. erik. lääkäri, hallinnon pätevyys Kainuun hyvinvointialue, aluevaltuutettu (kesk.)
Kainuun hyvinvointialue, aluevaaliehdokas 2025 (kesk.)
Varastomerkit:
Ketolankuja 10, 91500 Muhos rengasjukra@gmail.com
Puh. 040 539 5725
FL, eläkeläinen
Olen lupautunut ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin Perussuomalaisten ryhmään Muhoksella.
Mikäli tulen valituksi tuon pitkän teollisuus kokemuksen kuntamme päättäjien käyttöön tulevia suuria hankkeita edistämään. Toiminta paikallislehden Kotipitäjä freelance toimittajana on lisännyt tietämystäni alueen yrityksistä, yrittäjistä ja ihmisistä. Viedään kuntaamme eteenpäin kohti parempaa huomista näinä epävarmoina aikoina.
OULU 2397
Louhimontie 10, 90620 Oulu, puh. 010 338 8940 Avoinna: ma-pe klo 7.30-16.30 www.oah.fi, info@oah.fi
Aatu-Artturi
Yhä useammin tulee ammatin puolesta vastan nuoria, joilla on haasteita jaksamisessa. Tämä näkyy mm. vuosi vuodelta kasvavana erityisten opetusjärjestelyiden ja vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen tarpeen kasvuna perusopetuksessa. Voisi kuvitella, että poikkeusjärjestelyiden tarpeessa olevat oppilaat ovat niitä luokkiensa pahnanpohjimmaisia. Näin ei kuitenkaan ole asian laita, vaan aiemmin mainittujen tukitoimien tarpeessa on yhä enenevässä määrin oppilaita, joilla koulunkäynti etenee tosi hyvin -jopa kiitettävästi. Stoppi nuorelle tulee kuitenkin jaksamisen kautta ja tuo pysähdys kohtaa aikaisempaa nuorempia oppilaita. Ennen näiden haasteiden kanssa kamppailtiin lukiossa, mutta nyt ne ovat siirtyneet
perusopetuksen yläluokille ja pian mahdollisesti myös alaluokille. Syytä kehitykseen voidaan varmasti etsiä yhteiskunnan muutoksesta ja lyhytjännitteisyyden kasvusta sekä suorituspaineiden lisääntymisestä. Elämä on muuttunut jatkuvaksi kilpailuksi television visailuohjelmien tyyliin. Jotain tarttis tehdä. Kouluilla on omat keinonsa, mutta joissain tilanteissa apua nuorelle pitäisi saada Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimijoilta. Koulupsykologipalvelut ovat mennet hyvän matkaa alapäin Pohteen toiminnan aloittamisen jälkeen. Ne kunnat, joissa koulupsykologipalvelut olivat toiminnassa ennen Pohdetta purskuttavat pääosin eteenpäin kohtalaisella resurssilla -palveluita on edelleen
käytössä. Ne kunnat, joissa psykologipalvelut järjestettiin aiemmin osana kunnan yleisiä psykologipalveluita, ovat hätää kärsimässä. Olisiko aika tasata resurssia hyvinvointialueen sisällä? Oppilashuolto kriisiytyy, kun nuoren tarvitsemia tukitoimia ei tehdä ajoissa. Em. näkyy koulujen arjessa toisaalta kriisiytyvien oppilaiden kasvaneena häiriökäyttäytymisenä ja toisaalta koulupoissaolojen lisääntymisenä.
Psykologipalveluiden saatavuutta tulee parantaa lisäämällä koulupsykologin virkoja ja tekemällä ko. tehtävästä aiempaa houkuttelevamman. Usein on kyse tehtävästä, jossa olet yksin vastuussa laajasta moniongelmaisesta asiakaskunnasta. Voitaisiinko lisätä koulupsykologien liikkuvuutta hyvinvointialueen
Muhos kaipaa kipeästi uusia asukkaita, työntekijöitä ja perheitä. Muhoksella on paljon erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja, joihin työntekijöiden rekrytointi on haastavaa. Rekrytointihaastetta lisää se, ettei Muhoksella ole tarjolla vuokra-asuntoja muualta tuleville työntekijöille. Vuorotyöhön ei Muhoksel-
varhaiskasvatuksen opettaja
le pysty kulkemaan julkisilla. Muhoksella vuokra-asuntoja on tarjolla vähän, ja vuokrat lähentelevät Oulun hintatasoa. Kunnalla on mahdollisuuksia ja resursseja vaikuttaa asuntomarkkinoihin ja sen myötä kunnan elinvoimaisuuteen. Muhokselle täytyy voida asettua muuttuvissa elämäntilanteissa. Vuok-
Jaukka eläkeläinen kiinteistönhoitaja
pääluottamusmies rakennustyöntekijä Kivelä sit. Siivooja
ra-asuminen tarjoaa joustavuutta nuorille, ikäihmisille ja työn perässä muuttaville. On lisättävä kohtuuhintaisia ja viihtyisiä vuokra-asuntoja, jotta jokaisella olisi mahdollisuus asua ja työskennellä Muhoksella.
Kunnan täytyy pikaisesti vauhdittaa esimerkiksi rivi- ja luhtitalotuotantoa eri puolille
Kukkohovi sit. metsäkoneenkuljettaja
sisällä ja ottaa käyttöön enemmän tiimityötä? Lisäresurssi oikea-aikaisiin koulupsykologipalveluihin maksaa itsensä takasin pienenevinä mielenterveyspalveluiden tarpeena nuoren myöhempinä elinvuosina. On hyvä muistaa, että nuoren tukeminen tukee myös hänen perheensä jaksamista. Perheiden hyvinvointi tukee puolestaan kuntien ja koko hyvinvointialueen hyvinvointia.
En halua uskoa, että kyse on hyvinvointialueen päättäjien tahdon puutteesta. Onko kyse tiedon puutteesta, ja tarvittaisiinko päätöksentekoon mukaan koulutuspalveluiden asiantuntijoita?
Juha Piirala, rehtori ja Kokoomuksen aluevaaliehdokas
Inhimillinen hoiva kuuluu kaikille
Hoivantarve ja jonojen purku edellä
Ikäihmisten hoivapaikkoja lisää
Mielenterveyspalvelut turvattava
Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia
Ii- ja Oulujoet eläväksi vaelluskaloilla
Valitse rohkea puolustaja
Muhosta. On kehitettävä koko kuntaa ja vältettävä alueiden eriytymistä. Lisäämällä viihtyisiä vuokra-asuntoja varmistamme Muhoksen kasvun. Muhos tarvitsee koteja!
Iida Hyvärinen kuntavaaliehdokas (kesk.) Muhos
sähköasentaja
asiamieheksesi aluevaltuustoon numerolla
työpaikan pääluottamusmies, Hydnum Oy kunnanhallituksen jäsen
Muhos
Olen vuosien varrella eri luottamustehtävissä aina pyrkinyt toimimaan reilusti.
Reiluun peliin olen tähdännyt myös pelatessani pesäpalloa ja jääkiekkoa, vaikka vastus on joskus ollut kovakin.
Meidän on Muhoksella pidettävä jatkossakin heikomman puolta ja muistettava, että kaiken voi tehdä reilummin!
Vasemmistoliitto rp
= Muhoksen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja
= Tarkastuslautakunta, Vanhus- ja vammaisneuvosto, Testamenttityöryhmä, Pohteen vanhusneuvosto
= Pelastetaan vaelluskalat ry:n perustajajäsen ja johtokunnan jäsen
= Puolustan ja edistän investointeja hyvinvointiin ja terveyteen kaikille muhoslaisille.
= Puolustan ja edistän ikäystävällistä asuinympäristöä kaikille muhoslaisille.
= Senioritalo, keskiviikkotorit, esteettömät kulkuväylät kaikkina vuodenaikoina. Ekologinen Oulujoki.
= Katso tarkemmin Tervareitin vaalikone.
filosofian lisensiaatti, eläkeläinen
Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113 354
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!
• Tarkka ja täysin automaattinen.
• Piezo-testit.
Asianajotoimisto Heikki Aspegren
Asianajotoimisto Heikki Aspegren
• Laaja kattavuus.
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
Da-Pu Hautaustoimisto Muhos
Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486 info@dapu.fi
Avoinna: ma-pe 10-14
Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan
Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701
käytettävissänne!
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!
JA KORJAUKSET
• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.
• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.
• Rahan ja ajan säästö.
• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä
• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä
• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot
-Hautauspalvelu
-Kukkapalvelu
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat
* Asunto- ja kiinteistökauppariidat
-Kuljetuspalvelu
-Kivipalvelu
-Pitopalvelu
* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
AUTOKORJAAMOT
KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET
Apunasi surun hetkellä
Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113 354
Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701
-Perunkirjoituspalvelu
Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 (24h) www.dapu.fi
Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h ) 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466
MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET
KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA
Jussilantie 2 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779
Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866
Hautakorventie 13
Hautakorventie 13 B,
Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi |
eKukka logo - originaalit vaaka
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!
www.tuomenkukka.fi
• Tarkka ja täysin automaattinen.
• Piezo-testit.
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!
AUTOHUOLTO OY
Lämpötie 6, UTAJÄRVI
• Laaja kattavuus.
• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.
• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.
• Rahan ja ajan säästö.
• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.
• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.
Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486
• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.
-Perunkirjoituspalvelu Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 www.dapu.fi Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h ) 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut
• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!
Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)
Ostetaan Myydään Asunnot Työsuorituksia Annetaan Sekalaiset
Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)
Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Seuraava lehti ilmestyy 30.4.2025. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 24.4.2025 mennessä: Kotipitäjä, Ojapellontie 22 B 6, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@ kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis OSTETAAN MYYDÄÄN
Ostetaan Mercedes 190 (W201) edullinen varaosa-auto. P. 040 5142 350.
Ostetaan Honda Monkey Z50 mopo. Halpa epäkuntoinen. P. 040 5142 350.
SEKALAISTA
Etsin naiskaveria 45-65 v P. 046 953 7152.
Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi
Suoritamme
• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut
• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!
Myydään tontti muhoksen keskustassa osoitteessa ponkilantie 11. Tontilla 2 purettavaa rakennusta, asuintalo+ talli/sauna. Tontin koko 1446 neliöä, sähkö, viemäri ja vesiliittymät on. Kaikki palvelut alle 1km säteellä. Jäähalli+muut urheilualueet n. 300 metrin päässä. Hyvä sijoituspaikka vaikkapa paritalolle. P. 040 532 3067. Mielellään tekstiviestillä koska aina en ole soitolla tavoitettavissa. Vastaan kyllä mahdollisemman pian.
Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali
9,
PAINOTUOTTEITA
Jaakko Iloniemi ja Henri Vanhanen: Vuosisadan kilpajuoksu, Docendo
Suomen kokeneimpiin ulkopolitiikan seuraajiin ja toteuttajiin kuuluva Jaakko Iloniemi (s.1932) ja nuoren polven tutkija Henri Vanhanen (s. 1993) ovat tehneet yhdessä kirjan ulkopolitiikasta ja sen lainalaisuuksista. Kirja sopii jokaiselle suomalaiselle. Se on ymmärrettävästi kirjoitettu, vältetty ammattimongerrusta. Kun uutiset ovat sirpaleita, usein vailla taustoja, tämä
kirja taustoittaa asioita. Miksi tilanteeseen on tultu? Mitkä kaukaisetkin asiat vaikuttavat nykytilanteeseen?
Ydinaseilla pelottelusta kirjoittajat toteavat, ettei se vaikuta valtioiden johtajiin. Monet kansalaiset kuitenkin voivat olla peloissaan. Pelottelu toimii vain niin kauan kuin ydinaseita ei käytetä. Venäjä on koko Ukrainan soda ajan uhkaillut ydinaseella. Se ei kuitenkaan ole riittävän vahva, että se voisi uhata USAta ja sen liittolaisia. Suursotaan kirjoittajat eivät usko. Suomen liittyminen Naton
jäseneksi tuo uutta turvaa, mutta myös tarpeen ottaa kantaa kaukaisiinkin konflikteihin.
Maahanmuuttopolitiikka repii useita maita. Maahanmuuttajia vastaan ottaneet maat ovat menestyneet paremmin kuin ne maat joista on lähdetty. USAn ja Saksan väestöstä noin viidesosa on syntynyt muualla kuin nykyisessä asuinmaassaan.
Suurvalloilla on intressejä, ei ystäviä. USA ilman suurempia vammoja ”petti” lupauksensa puolustaa Etelä-Vietnamia ja Afganistania.
Kirjassa käsitellään Kiinan ja Venäjän suhdetta. Kiina on
kymmenen kertaa vauraampi kuin Venäjä. Kiinalla on pitkä muisti. Venäjä valloitti 1860-luvulla Kiinalta miljoona neliökilometriä maata. Näillä alueilla ammuttiin kovilla rajan molemmin puolin 1970-luvulla. Venäjä tarvitsee Kiinaa enemmän kuin Kiina Venäjää.
Venäjä on maa ilman luonnollisia rajoja. Se on pyrkinyt laajenemaan. Kirjoittajat käyvät läpi Venäjän voitot ja monet rökäletappiot.
Kiinan huikea nousu on ollut nopea. Vaikutusvalta on kasvanut. Kirjoittajat näkevät kolme vaihtoehtoa tulevaisuudessa.
Nousun jatkuminen, tosin aiempaa hitaampana. Toisena vaihtoehtona pysähtyneisyys ja kolmantena pudotus.
Kiinan johtaja puristaa kaikki kiinalaiset yhteen muottiin. Vähemmistökansallisuuksia on runsaasti ja niillä on vahva itsetunto. Pakottaminen ei välttämättä onnistu.
Kasvavan globaalin etelän nousu on väistämätön. Lännen vaikutusvalta haastetaan.
Kirjoittajilla on sympatioita USAn vaaleissa Kamala Harrisin puolesta. Jaakko Iloniemi toteaa valtioviisaasti, että jos Trump voittaa ”voi tulla iloi-
siakin yllätyksiä”. Niitä odotellessa voi paneutua ulkopolitiikan saloihin tämän kirjan kanssa. Toivo J. Kanninen
Perussuomalaiset - Muhoslaiselle se sopivin!
2
Eero Aitta (sit ) vanhempi tutkija fil lis eläkeläinen
Jani Leppänen keittiötyöntekijä
Anu Plaketti sairaanhoitaja (AMK)
Eero Suomela (sit ) hieroja
Matti Hyvärinen autokorimekaanikko eläkeläinen
Tapani Menschakoff (sit.) eläkeläinen
Heidi Pöykiö järjestösihteeri
Janne Karjalainen tekninen asiantuntija
Ahti Nieminen raudoittaja
Irja Kuismin (sit ) lähihoitaja perhehoitaja
Harri Pirnes tiemerkitsijä
Ville Rauhio tradenomi
Mika Väisänen insinööri (YAMK) Markku Yrjänäinen autonkuljettaja
Muhoksen Perussuomalaiset vaalit perussuomalaiset fi
Meidät löydät m Facebookista ja Instagrammista:
Kai Salminen (sit ) kalevalainen jäsenkorjaaja perhehoitaja
Kun valitset kesärenkaiksi Michelinit:
- renkaiden kuluminen vähenee 25%
- säästät polttoainekuluissa 4%
- säästät ympäristöä, co-päästöt pienenevät
CROSSCLIMATE2
• Suunniteltu turvalliseen ajoon vaihtelevilla keleillä
• Turvallisuutta aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn
• Pitkä käyttöikä
PRIMACY4+
• Kestävämpää turvallisuutta
• Erinomainen jarrutuskyky märillä teillä myös kuluneilla renkailla
• Paras suoja vesiliirtoa vastaan
• Huoletonta ajoa kestävillä renkailla
Advantage Go
• Luotettavaa hallintaa
• Hyvä ajotarkkuus märällä tiellä
• Säästä rahaa
Kajaanin Asennusosa Oy l
KATSASTUKSEEN
ASENNUSOSAN KAUTTA!
PAKOKAASUTESTIT
Bensa-autot 10 e
Diesel-autot 20 e
OBD-testit 15 e
Katsastustarkastus
30 e (sis. pakokaasutestin)
205/55/R16 Road Performance Laadukas eurooppalainen rengas.
Markkanen
työpaikan pääluottamusmies, Hydnum Oy kunnanhallituksen jäsen
Muhos
Markkanen
Olen vuosien varrella eri luottamustehtävissä aina pyrkinyt toimimaan reilusti.
työpaikan pääluottamusmies, Hydnum Oy kunnanhallituksen jäsen
Muhos
Reiluun peliin olen tähdännyt myös pelatessani pesäpalloa ja jääkiekkoa, vaikka vastus on joskus ollut kovakin.
Olen vuosien varrella eri luottamustehtävissä aina pyrkinyt toimimaan reilusti.
Meidän on Muhoksella pidettävä jatkossakin heikomman puolta ja muistettava, että kaiken voi tehdä reilummin!
Reiluun peliin olen tähdännyt myös pelatessani pesäpalloa ja jääkiekkoa, vaikka vastus on joskus ollut kovakin.
Meidän on Muhoksella pidettävä jatkossakin heikomman puolta ja muistettava, että kaiken voi tehdä reilummin!
Sirviö
Terveydenhuoltoneuvos
Oulun kaupunginvaltuutettu, SDP Kulutuskuntayhtymä OSAO:n hallituksen pj Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen
Nyt tarvitaan päätöksentekoon kokemusta ja vahvaa osaamista. Tässä sinulle vaihtoehto.
195/65/R15
320e
360e
DEZENT TZ Dark polished
HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi
DEZENT TY Silver
Pohjois-Pohjanmaa
KUNTAVAALIT “Rakentamalla hyvinvointia ”
ALUEVAALIT
“Pohteen toteutettava lakisääteiset tehtävät.”
rehtori
Kunta: Oulu