Työskentelymalli yläkoululaisille radikalisoitumisilmiön käsittelyyn
Ookkotolokkunää
Antti Nieminen Projektikoordinaattori / Yhteisötyöntekijä
Esa Holappa Kokemusasiantuntija
Johdanto
Joonas Koskela Poikien Talon ohjaaja Hanketyöntekijät
Ookko nää tolokku on Vuolle Setlementti ry:n oikeusministeriön rahoittama hanke, joka on toteutettu 1.5.2021–31.7.2022 Oulussa. Hankkeen tavoite on ollut lisätä nuorten tietoa radikalisoitumisesta, väkivallasta, päihteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä sekä mahdollis taa nuorten kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on ollut herätellä nuoria miettimään ja tiedostamaan omien valintojensa merkitys ja toimintansa seuraukset.
Ystävyyskeskus
Tämä materiaali on tuotettu Ookko nää tolokku -hankkeen aikana, ja se toimii opettajien työkaluna radikalisoitumisilmiön käsittelyssä. Materiaali on suunnattu yläkoulun opettajille ja opetushenkilöstölle. Se on laadittu siten, että se sisältää sekä aiheeseen johdattelevia ennakkotehtäviä (luku 2) että yhteiseen luokkatyöskentelyyn laadit tuja tehtäviä ja materiaalia (luku 3).
Ennakkokysely ja sen laatiminen
Kysely tehdään etukäteen, jotta opettajalla on mahdollisuus perehtyä nuorten antamiin vastauksiin ennen varsinaista radikalisoitumista käsittelevää tuntia.
• Mikä kaikki on mielestäsi väkivaltaa?
• Mitkä ovat Esan osaamisalueita ja missä hän on hyvä?
Esa Holapan haastattelu
Kysymyksiä liittyen Esa Holapan haastatteluun
• Onko sinulle sana radikalisoituminen tuttu?
Hankkeen aikana huomasimme, että radikalisoituminen on nuorille melko tuntematon ilmiö ja aiheen käsittelyä vaikeuttaa aiheeseen liittyvä terminologia. Radikalisoitumisilmiön käsittelyyn kannattaakin virittäytyä tekemällä ennakkokysely ja lukemalla kokemusasiantuntija Esa Holapan haastattelu.
Alla on lueteltu käyttämämme seitsemän kysymyksen patteristo, joka muotoutui hankkeen aikaisessa työskentelyssä. Kyselystä saa tietoa, miten nuoret mieltävät väkivallan ja sen eri muodot, millainen radikalisoituminen on heidän mielestään ilmiönä ja millaisia ajatuksia nuorilla on hyvinvoinnista.
Ennen varsinaista radikalisoitumista käsittelevää oppituntia oppilaat saavat kotitehtäväksi lukea Yle MOT:n jutun, jossa hankkeessa koke musasiantuntijana toiminut Esa Holappa kertoo oman tarinansa radikalisoitumisesta. Haastattelu johdattelee teemaan ja tekee aiheesta nuorille helpommin lähestyttävän.
• Mistä saat hyvää oloa?
Yle MOT:n haastattelu
• Mistä Esa oli kiinnostunut lapsena?
Radikalisoitumisteemaan virittäytyminen tapahtuu ennakkokyselyn avulla. Opettaja luo tunnukset ja tekee kyselyn webropol.fi-alustalle, minkä jälkeen nuorilta kerätään tietoa joko nettilinkin tai QR-koodin avulla. Tulokset näkyvät opettajalle kootusti sivustolla. Hankkeen aikana totesimme, että Webropol on varsin toimiva ja helppo tapa kerätä tietoa ja ajatuksia nuorilta.
• Poimi tekstistä termejä, jotka liittyvät radikalisoitumisilmiöön.
• Miksi Esa halusi erota vastarintaliikkeen toiminnasta?
• Mitkä asiat aiheuttavat väkivaltaista käytöstä?
• Mitkä kaikki ovat mielestäsi päihteitä?
• Kenen kanssa voit puhua tunteista?
Webropol-kyselyn seitsemän kysymyksen patteristo:
aiheeseenVirittäytyminen
• Mitä mieltä olet päihteistä?
• Mitä on radikalisoituminen?
luokkatyöskentelyynjaTehtäviämateriaalia
Leimaavaa, panettelevaa ja syyttävää puhetta, joka yleensä kohdistetaan vähemmistöryhmiin.
radikaali tarkoittaa perinpohjaisia muutoksia vaativaa, äärimmäisyyshenkistä, jyrkkää ja kumouk sellista. Voidaan ajatella, että Suomen itsenäistyminen ja naisten äänioikeuden saaminen ovat aikoinaan olleet radikaaleja ajatuksia, vaikka tätä voi olla nykypäivänä vaikea ymmärtää. Jollekulle ihmiselle esimerkiksi paikka kunnan muutos voi tuntua radikaalilta, mutta ajan kulussa radikaalius häviää ja muutos voi olla hyvä tulevaisuu den kannalta.
disinformaatio
Tässä materiaalissa on lisäksi kolme case-esimerkkiä siitä, miten henkilöt radikalisoituvat.
Henkilö omaksuu ekstremistisen maailmankuvan, joka voi johtaa väkivaltaiseen ekstremismiin.
vihapuhe
ääriajattelu
radikalisoituminen
kokemusasiantuntija
Henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta joltain elämän osa-alueelta.
skinhead
1960-luvulla Isossa-Britanniassa syntynyt nuoriso alakult tuuri, johon kuuluu punkmusiikki, ajeltu pää ja pukeutumi nen pilottitakkiin, maihinnousukenkiin ja maastohousuihin. 1980-luvun alussa skinheadit liitettiin uusnatseihin rasistis ten hyökkäysten jälkeen.
väkivaltainen ekstremismi
Natsismin perustajana pidetään itävaltalaissyntyistä Adolf Hitleriä, joka aloitti toisen maailmansodan (1939–1945) ja toteutti kuuden miljoonan juutalaisen kansanmurhan. Toisen maailmansodan jälkeen natsiaatteen kannattajat tunnetaan uusnatseina.
antisemitismi
Henkilö irtaantuu ääriajattelusta, väkivaltaisesta käyttäytymi sestä ja ääriliikkeestä.
• Miten voi tunnistaa radikalisoitumisen?
deradikalisoituminen
Oikeiston äärimmäinen laita. Äärioikeistoon liitetään usein maahanmuuttovastaisuus, rasismi ja nationalismi. Tun nettuja äärioikeistolaisia puolueita Euroopassa ovat muun muassa Ruotsidemokraatit, Ranskan Kansallinen liittouma ja Vaihtoehto Saksalle.
Juutalaisviha. Antisemitismi oli yleistä Euroopassa viime vuosisadalla ja juutalaisia vainottiin esimerkiksi Venäjällä ja sittemmin Saksassa, jossa natsit murhasivat ampumalla ja kaasukammioissa kuusi miljoonaa juutalaista (1939–1945).
Vasemmiston äärimmäinen laita, jolla voidaan tarkoittaa vasemmistoon liitettyjä eri poliittisia suuntauksia, kuten sosialismi, kommunismi ja anarkismi. Toisen maailmanso dan jälkeen Euroopassa toimi useita äärivasemmistolaisia terroristiryhmiä, kuten Italian Punaiset prikaatit ja Saksan Punainen armeijakunta.
Hankkeessa luotiin Radikaali sananselityspeli ja kolme opetusvideota, joiden aiheet ovat:
1920-luvulla Saksassa kehittynyt aate, johon liittyy natio nalismi, rasismi ja rotuoppi. Aatteen kannattajista puhutaan yleisesti natseina, johtuen sen saksankielisestä ääntämyk sestä ”Nationalsozialismus” (äännetään ”natsionaal…”).
Ennakkokysely ja sen laatiminen
Väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen yllytetään ja kan nustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen.
Yleiskielessätermit.
Pyhä sota, jolla voi olla useita eri merkityksiä islaminuskossa. Liitetään yleensä ääri-islamistisiin liikkeisiin ja terroristijärjes töihin, kuten Al-Qaida ja Isis.
Luokkatyöskentely aloitetaan pelaamalla Radikaalia sananselityspeliä. Pelin tarkoituksena on avata terminolo giaa, joka liittyy radikalisoitumisilmiöön. Pelissä luokka jaetaan noin 3–4 hengen pienryhmiin, joissa oppilaat pyrkivät löytämään termeille oikeat selitykset. Pelaamisen jälkeen käydään yhdessä oppilaiden kanssa läpi keskeiset
1920-luvulla Italiassa kehittynyt aate, jossa yhdistyvät kiihkoisänmaallisuus ja kommunisminvastaisuus. Italian fasistipuolueen perustaja Benito Mussolini liittoutui myö hemmin Adolf Hitlerin kanssa ja omaksui fasismiin ajatuksia rotuopista ja antisemitismistä. Tänä päivänä fasistiaatteen kannattajia kutsutaan uusfasisteiksi.
äärivasemmisto
fasismi
jihadismi
natsismi/kansallissosialismi
• Mistä saa apua?
äärioikeisto
Äärimmäistä ja vaihtoehdotonta ajattelua, jossa usein kielle tään tai vastustetaan muun muassa yhdenvertaisia ihmisoi keuksia tai valtiojärjestyksen demokraattista olemassaoloa.
Tahallisesti levitettyä valheellista tietoa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa sekaannusta kansalaisten parissa tai vaikuttaa valtion toimintaan ja saada se toimimaan halutulla tavalla.
Esa Holappa kiinnostui sotahistoriasta jo nuorena poikana, kun hän kuunteli isoisänsä tarinoita tämän sotakokemuksista talvi- ja jatkosodassa ja Lapin sodassa. Hän alkoi lukea sotakirjoja ja katsella Suomen toiseen maailmansotaan (1939–1945) liittyviä elokuvia ja dokumentteja. Vähi tellen hänestä kehittyi militaristihenkinen nuori, joka suunnitteli sotilasuraa Suomen puolustus voimissa. Yläasteikään tullessa Holappaa alkoi kuitenkin kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat ja politiikka. Luettuaan Saksan natsijohtajan Adolf Hitlerin rasistisen teoksen ”Mein Kampf” (Taiste luni) hän alkoi kiinnostua natsismista. Natsismin militaristinen puoli vetosi Holappaan merkittä västi, ja tämä vaikutti siten, että hän alkoi hiljalleen vetäytyä luokkayhteisöstään, harrastuksistaan ja Harrastuksetkavereistaan.ja kaverit hylättyään Holappa löysi samanhenkistä seuraa oululaisista skinheadeista, jotka ottivat hänet suojiinsa Holapan riideltyä perheensä kanssa natsihenkisyydestään. Seuraavat kuukaudet 15-vuotias Holappa oli aktiivinen toimija ulkomaalaisvihamielisessä ja rasistisessa skinijengissä, jonka jäseniä tuomittiin vankeuteen muun muassa väkivaltarikoksista. Skinheadien joutuessa vankilaan Holapan radikalisoituminen syveni ja hän alkoi etsiä yhteyksiä ulkomaisiin väkivaltaisiin ja terroristisiin äärioikeistolaisiin järjestöihin, joiden parissa hän vietti elämästään seuraavat 15 vuotta, irtaantumiseensa saakka.
Oulussa toimivat nuorten vaikuttajaryhmät
Katsotaan Mitä on radikalisoituminen? -video ja keskustellaan nuorten kanssa oman elämän valinnoista ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin. Käydään läpi myös demokraattisen vaikut tamisen mahdollisuuksia.
Pohdintatehtävä:
Miten oppilaat voivat vaikuttaa, jos he haluavat, että kouluun hankitaan biljardipöytä? Miten oppilaat voivat koulussaan edistää kyseistä asiaa? (Esimerkiksi oppilaskunta, yhteys rehtoriin tai omaan opettajaan, talkoot)
• Millaista on mielestäsi elää jatkuvan vihan tunteen kanssa?
• Millaisia ajatuksia Esan tarina sinussa herättää?
Mitä on radikalisoituminen -video
Case-työskentely
• Miltä Esan perheestä mahtoi tuntua?
Mitä on radikalisoituminen?
Pohdintatehtävä
• Kuka olisi voinut auttaa Esaa?
Case 1
• Olisiko Esa voinut tehdä jotain toisin?
Seuraavaksi syvennytään radikalisoitumiseen tapausesimerkkien kautta. Jaetaan luokka pienryhmiin, joissa luetaan case-esimerkit. Esimerkkien lukemisen jälkeen keskustellaan pohdintakysymysten avulla. Seuraavat tapausesimerkit ovat tapahtuneet tosielämässä.
Yläkoulu joutui useita kertoja rasistisen vandalisoinnin kohteeksi. Koulun alueelle maalattiin hakaristejä ja levitettiin rasistiseen väkivaltaan yllyttäviä lentolehtisiä. Tutkinnan jälkeen tekijäksi paljastui koulun 14-vuotias oppilas, joka kertoi tekojensa motiiviksi koulukiusaamisen ja tappelut koulun muiden maahanmuuttajataustais ten oppilaiden kanssa. Ikänsä puolesta poika ei ollut teoista rikosoikeudellisessa vastuussa. Poika oli kertonut vihaavansa maahanmuuttajia ja oli ottanut yhteyttä alueella toimivaan uusnatsiryhmään, joka kehotti poikaa jatkamaan toimintaansa koululla ja värväämään muita nuoria mukaan rasistiseen toimintaan.
Pojan vanhemmat, joista äidillä oli maahanmuuttajatausta, olivat huolissaan poikansa väkivaltaistuneista asen teista ja käytöksestä. Pojan kiinnostuksen kohteina olivat muun muassa videoiden tuottaminen YouTubeen, mitä osaamista uusnatsiryhmä hyödynsi omissa toiminnoissaan. Lopulta poika ohjattiin väkivaltaiseen radika lisoitumiseen erikoistuneiden työntekijöiden palveluiden piiriin, jotta poika voisi käsitellä kokemiaan asioita ja ajatuksia ammattilaisten kanssa. Uusnatsiryhmän saadessa tietää pojan tapaamisista työntekijöiden kanssa he kielsivät tätä enää tapaamasta ammattilaisia. Lopulta poika kieltäytyi uusnatsiryhmän painostuksesta tapaamas ta enää työntekijöitä.
Suomessa syntyneen, maahanmuuttajataustaisen muslimitytön opettaja oli kiinnittänyt huomiota tytön yhteis työhaluttomaksi ja eristäytyneeksi muuttuneeseen käytökseen. Aikaisemmin tytön opiskelutoverit ja koulun opettajat olivat ilmaisseet kuraattorille huolensa myös tytön väkivaltaisia ääriliikkeitä ihannoivista puheista. Koulussa tyttö piti islamin opettajaa epäpätevänä eikä hän suostunut keskustelemaan ajatuksistaan koulun henkilökunnan kanssa. Ystävilleen tyttö oli ajoittain ilmaissut haluavansa matkustaa Suomesta Syyriaan.
• Mitä olisi voitu tehdä pojan kiusaamisen lopettamiseksi?
Mistä voi tunnistaa radikalisoitumisen? -video
Pohdintatehtävä
Mistä saa apua? -video
• Millaisia vaikutuksia voi olla pitkittyneellä kiusaamisella?
Katsotaan Mistä saa apua? -video. Videon katsomisen jälkeen rohkaistaan nuoria, että he uskaltaisivat tarvittaessa ottaa kontaktia henkilöön, josta heillä on herännyt huoli. Pienikin ele monesti riittää. Voi esimerkiksi kysyä: ”Miten sinulla menee?” tai ”Onko kaikki ok?”
• Millaisia jaksamisen keinoja tytöllä voisi itsellään olla?
• Miksi positiiviset yhteisöt tai porukat ovat nuorelle tärkeitä?
Case
Pohdintatehtävä
• Miten tyttöä olisi voinut auttaa?
Tyttö harjoitti uskontoaan aktiivisesti, mutta ei pitänyt muita perheenjäseniä uskontoa kunnollisesti harjoit tavina. Tytön isoveli oli lähtenyt taistelemaan Syyriaan ja myöhemmin menehtynyt siellä. Lisäksi tytön muut isoveljet olivat suunnitelleet lähtevänsä Syyriaan osallistuakseen taisteluihin. Tytön isä oli huolissaan tyttärensä tilanteesta, kun taas perheen äidin mielestä tilanteessa ei ollut huolenaihetta. Äiti kärsi voimakkaasta masen nuksesta poikansa kuoleman jälkeen, mutta ei halunnut ottaa vastaan apua perheelleen. Tyttö toisaalta pelkäsi aiheuttavansa harmia perheelleen, eikä halunnut perheen joutuvan toimiensa vuoksi viranomaistoimenpiteiden kohteeksi. 3
Katsotaan Mistä voi tunnistaa radikalisoitumisen? -video. Videon jälkeen aktivoidaan nuoria keskustelemaan. Tässä kohtaa nostetaan esille käsitteet yhteisöllisyys ja yksinäisyys.
Nuorille on hyvä painottaa, että jos ei itse koe osaavansa auttaa, aina voi kertoa omasta huolestaan luotettavalle aikuiselle. Aikuisten tehtävä on viedä asiaa eteenpäin.
• Millaisia porukoita ja yhteisöjä sinulla on omassa elämässäsi?
• Millainen merkitys eri porukoilla ja yhteisöillä on nuorelle?
Pohdintatehtäviä
• Millaisia vaikutuksia ryhmäpaineella voi olla nuoren elämään?
• Mitä ajattelet lauseesta ”Yhteisöt kantavat ihmistä läpi haastavienkin aikojen”? Katso video Katso video
• Mikä tytön tilanteessa herättää huolta ja on haasteellista?
Case 2
• Millaisia seurauksia voi olla ulkopuoliseksi jättämisellä?
•
Elokuvia sekä dokumentteja
Radikalisoitumista käsitteleviä teoksia
• Benjamin Saija &Vallinkoski Katja: Huolena nuoren radikalisoituminen (Dialogikasvatus 2021) Holappa Henrik: Minä perustin uusnatsijärjestön (INTO 2016) Hänninen Jera & Hänninen Jyri: Tuhansien aatteiden maa – Ääriajattelu nyky-Suomessa (WSOY 2010) Koivulaako Dan, Anderson Li, Brunila Mikael: Äärioikeisto Suomessa (INTO 2012) Koivunen Kristiina: Suomen nuoret jihadistit (INTO 2016) Kullberg Anssi: Suomi - terrorismi - Supo. (WSOY 2011) Lindahl Kent: EXIT – Irti natsismin kahleista (LIKE 2002)
• Leijonasydän (2013) Pakotie (Karen Winther, 2018) Surrounded by Enemies – dokumenttisarja Pohjoismaiden äärioikeistosta ja uusnatseista (2021) This is England (2006) Valkoinen raivo (Yle 2015) Katso video
•
•
•
•
•
Ystävyyskeskus
•
Kirjallisuus
•
•
•