Ikäihmisten psykososiaalinen turvallisuus - Selvitysraportti

Seniorikeskus

Marita Terho 31.1.2024

IKÄIHMISTEN PSYKOSOSIAALINEN TURVALLISUUS Raportti selvityshankkeesta 2022-2023

Sisällys

1.

JOHDANTO ........................................................................................................................................................................................2

2.

SELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET ....................................................................................................................................2

3.

SELVITYSHANKKEEN TOIMINTA-ALUE, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT ...............................................................3 Toiminta-alue........................................................................................................................................................................................3 Tavoitetut kohderyhmät .................................................................................................................................................................4 Yhteistyö sidosryhmien kanssa ...................................................................................................................................................4

4.

TOTEUTUNEEN TOIMINNAN KUVAUS ..............................................................................................................................4

5.

KYSELYN JA HAASTATTELUJEN TULOKSET ...................................................................................................................5

6.

PORINAPAKKI TYÖSKENTELYMALLINA ..........................................................................................................................8

7 YHTEENVETO ..................................................................................................................................................................................... 10 LIITTEET ................................................................................................................................................................................................... 11

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

1. JOHDANTO Ikääntyvien psykososiaalinen turvallisuus -selvityshanke toteutui kolmen PohjoisPohjanmaan kunnan alueella vuoden 2023 aikana. Selvityshanke kytkeytyi Vuolle Setlementti ry:n Seniorikeskuksen toimintakokonaisuuteen, joka pitää sisällään ikäihmisten vapaaehtoista ystävyystoimintaa, kerhotoimintaa ja mm. kasalaisopiston monipuolista kurssitoimintaa. Seniorikeskuksessa tuetaan monipuolisesti ikäihmisten hyvinvointia, osallisuutta, oppimista ja harrastuksia.

Ikäihmisten arjessa turvallisuus on teemana laaja ja moninainen. Tässä selvityshankkeessa keskityttiin erityisesti avoimeen keskusteluun psykososiaalisesta turvallisuudesta. Erityisesti tavoitteena oli kuulla, miten ihmiset itse sitä arjessa kokevat ja määrittävät. Hanketyön kautta mahdollistui kuulla ja kohdata erityisesti haja-asutusalueilla asuvia ikäihmisiä. Rajasimme selvityksen ulkopuolelle fyysisen arjen turvallisuuden, kuten esim. tapaturmavaaroihin liittyvät teemat.

Tämän selvitystyön kautta saatu kokemus, tulokset ja tuotokset palvelevat monipuolisesti nykyistä työtämme ja pystymme hyöydyntämään hankkeen oppeja monissa matalankynnyksen ryhmissämme ja ystävätoiminnassamme. Hankkeen kokemuksia ja materiaaleja jaamme myös yhteistyöverkostoillemme.

Konkreettisena tuloksena syntyi ikäihmisten yksilö- ja ryhmätoimintoihin suunnattu porinapakka –materiaali, jota voivat käyttää niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuin vapaaehtoiset erilaisissa ohjaustilanteissa. Porinapakka on vapaasti käytettävissä ja siitä kerrotaan tarkemmin kappaleessa 6.

2. SELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli selvittää ja tunnistaa ikääntyneiden psykososiaaliseen turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä kohtaamalla ja kuulemalla ikääntyneiden omia kokemuksia omasta turvallisuudesta, peloista, turvattomuudesta sekä iloa ja turvaa tuottavista asioista.

Työskentelyssä tavoitteena oli myös nostaa esille ikäihmisten omia asenteita ja asenteiden vaikutusta omaan sekä ympärillä olevien ihmisten ja läheisten turvallisuuden tunteeseen.

Toisena tavoitteena oli tuottaa materiaalia, jonka avulla ikääntyvien ihmisten kanssa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset voisivat käsitellä psykososiaaliseen turvallisuuteen liittyviä teemoja riittävän monipuolisella, mutta myös käytännönläheisellä tavalla.

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

3. SELVITYSHANKKEEN TOIMINTA-ALUE, KOHDE- JA SIDOSRYHMÄT Toiminta-alue Selvityshankkeen ensisijainen kohderyhmä olivat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kolmen kunnan harvaan asutulla alueella asuvat yli 65-vuotiaat henkilöt. Valitut kunnat, Utajärvi, Reisjärvi ja Siikajoki sijoittuvat hyvinvointialueen kolmelle eri sote-palvelualueelle; Oulun kaarelle, Oulun eteläiselle ja Rannikkoseudulle. Kunnat edustavat harvaan asuttuja ja ikääntyviä maaseutukuntia, joissa ikäihmisten (yli 65v) määrä tällä hetkellä on noin 25-30% väestöstä.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on merkittävänä erityispiirteenä uskonnollisuus ja erilaiset herätysliikkeet, jotka voivat vaikuttaa ihmisten psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuden tunteeseen ja altistaa yhteisön ulkopuolelle jäämistä. Erityispiirteenä on myös palveluverkostojen harveneminen.

Alueelliset sote-palvelut on muodostettu kuudelle alueelle. Kartalla Oulun eteläinen on merkitty vaaleanpunaisella, Rannikkoseutu turkoosilla, Lakeus siniharmaalla, Oulu tummansinisellä, Oulunkaari fuksianpunaisella ja Koillismaa taivaansinisellä. Kuva: popsote.fi

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

Tavoitetut kohderyhmät Hankkeessa tavoitettiin yhteensä 236 henkilöä, joista hanketyöntekijä kohtasi 212 ja diakonit ja kunnan viriketyöntekijä kohtasivat hankkeen kyselylomakkeen kanssa 24 henkilöä.

Keväällä 2023 tiedonkeruuseen keskittyvissä työpajoissa kohdattiin yhteensä 162 henkilöä.

Keväällä toteutettuun kyselyyn vastasi 148 henkilöä. Syksyllä porinapakan testaukseen keskittyvissä työpajoissa oli 65 henkilöä. Syksyllä pidettiin porinapakan työpaja myös Vuolle Setlementin senioriryhmässä Vuolle Vissiitissä, jossa saatiin niin työntekijän kuin ikääntyneiden palautetta ja kokemuksia korttimateriaalista.

• • • •

Utajärvi 126 henkilöä Siikajoki 59 henkilöä Reisjärvi 51 henkilöä Seniorikerho Vuolle Vissiitti 11 henkilöä

Yhteistyö sidosryhmien kanssa Sevityshankkeen keskeisimpiä yhteistyötahoja olivat toiminta-alueen seurakunnat, Eläkeliiton Siikajoen ja Utajärven paikallisyhdistykset, Utajärven Reumayhdistys ja kuntien yhteyshenkilöt. Yhteistyö oli ensiarvoisen tärkeää ja edesauttoi selvityshankkeen toteuttamista.

Yhtiestyötahojen tuella hanketyöntekijä pääsi vierailemaan ikääntyville suunnattuihin, viikottain kokoontuviin ikäihmisten kerhoihin. Diakonit tekevät työssään myös kotikäyntejä ja he ystävällisesti tekivät haastatteluita myös kotikäynneillään. Kotikäynnit mahdollistivat sellaisten ihmisten äänen kuuluville saamisen, jotka eivät yhteisiin kerhoihin enää ikänsä tai terveytensä vuoksi päässeet osallistumaan. Esimerkiksi Reisjärvellä yhteiseen kokoontumiseen tuli 31 ihmistä ja diakoni oli haastatellut myös 21 ihmistä erikseen.

4.

TOTEUTUNEEN TOIMINNAN KUVAUS

Selvitystyön aktiivisin vaihe aloitettiin maaliskuussa 2023. Aluksi suunniteltiin kyselylomake (Liite 1), jossa oli lopulta 16 kysymystä ikääntyville heidän turvallisuuteen sekä asenneilmapiiriin liittyen. Kysymysteemoja oli alustavasti suunniteltu hankehakemusvaiheessa ja teemat todettiin hankkeen edetessä erittäin hyvin toimiviksi.

Kyselylomakkeen valmistuttua etsittiin yhteistyötahoja, jotka olisivat kiinnostuneita yhteistyöstä, ikäihmisten turvallisuuteen liittyvästä teemasta ja sen kehittämistyöstä osana heidän omia ryhmätoimintoja.

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

Samaan aikaan ennen vierailuja otettiin yhteyttä myös paikallislehtiin. Paikallislehdet ovat edelleen tärkeitä tiedonkulun välineitä maaseutukunnissa. Etukäteisviestintä toimi erinomaisesti. Lehtijuttujen (Liitteet 2-4) kautta saatiin hankkeesta ja sen tarkoituksesta kansankielinen ja helposti lähestyttävä kuvallinen viesti leviämään kuntiin. Tieto selvityshankkeen tarkoituksesta saavutti monia ikääntyviä.

Seurakunnat ja kunnat järjestävät ikääntyville erilaisia kerhoja ja sovimme kohdekuntien diakoniatyöntekijöiden ja ikäihmisten parissa työskentelevien ohjaajien kanssa hanketyöntekijän vierailupäivät valmiina oleviin ryhmiin. Myös järjestöihin, mm. Eläkeliiton paikallisyhdistyksiin oltiin yhteydessä. Utajärven Reumayhdistys otti itse yhteyttä ja pyysi hanketta vierailulle heidän kerhoonsa.

Hanketyöntekijä toivotettiin aina lämpimästi tervetulleeksi paikanpäälle ja näin päästiin tutustumaan, keskustelemaan ja tekemään haastattelut ja kyselyt ikääntyville hyvin tutussa ja mahdollisimman turvallisessa ympäristössä. Tutut työntekijät ja ryhmien vetäjät osallistuivat myös jokaiseen työpajaan.

Työpajavierailuja tehtiin yhteensä yhdeksän. Kaksi vierailukertaa oli Siikajoen kunnan päivätoimintaan ja siellä ikääntyneet olivat jo sen verran huonokuntoisia, että kysely toteutettiin yhteishaastatteluna ja rauhallisena keskusteluna päivätoiminnan ohjaajan läsnäollessa. Kuusi muuta vierailua tehtiin kohdekuntien seurakunnan, Eläkeliiton sekä Reumayhdistyksen kerhoihin ja yksi seurakunnan ylläpitämään kahvilaan.

Työpajavierailut toteutettiin keväällä, huhti-toukokuussa 2023. Kesäkuussa käytiin läpi kyselylomakkeet ja analysoitiin tulokset. Näiden tulosten sekä kerhoissa nousseiden puheenaiheiden pohjalta aloitettiin työstämään porinapakin korttimateriaalia.

Korttimateriaali saatiin alustavasti valmiiksi syyskuussa 2023. Loka- ja marraskuussa tehtiin toiset työpajavierailut kohdekuntiin. Työpajoissa kerrottiin selvityksen tuloksista ja testattiin korttimateriaalia. Testausten ja saadun palautteen perusteella korttimateriaalia työstettiin ja kehitettiin. Porinapakki valmistui joulukuussa 2023.

5. KYSELYN JA HAASTTELUJEN TULOKSET Tuloksista käy ilmi, että pääosin ikääntyvät olivat tyytyväisiä tämänhetkiseen elämäänsä. He kokivat iloa ja suurimmalla osalla oli vielä unelmia ja haaveita. Kovasti toivottiin terveyttä ja hyvää vanhuutta. Perhe ja ystävät toivat iloa ja turvaa.

Erilaiset kunnissa järjestettävät tapahtumat ja ikääntyville suunnatut kerhotoiminnat toivat sisältöä elämään ja ne koettiin erittäin merkittäviksi. Samoin eri yhdistysten ja järjestöjen toiminta oli erittäin tärkeää. Yhteisöllisyys selkeästi lisäsi turvallisuuden tunnetta.

Yleisesti kaikkien hankkeeseen osallistuneiden ikääntyvien suurin huoli oli digitalisoituminen. Kyselyyn (n=148) vastanneista ikääntyvistä hieman yli puolet 54,4% Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

käyttivät nettiä. Ikääntyvät kokivat kuitenkin nopean digitalisoitumisen suureksi haasteeksi ja pelottavaksi asiaksi. Heidän mielestään toimintaympäristö muuttuu niin nopeasti, etteivät he pysy muutosten perässä. On vaikea oppia ja hahmottaa verkossa tarvittavia taitoja ja asioita.

Jos jonkun asian oppii, siitä ei enää kohta ole hyötyä, kun pitäisi oppia jo jokin uusi asia.

Suuresti toivottiin, että esimerkiksi pankkiasiat voisi hoitaa edelleen ilmaiseksi pankin kassalla. Pienillä eläkkeillä elävät ihmiset kokivat, että laskujen maksu on kallista ja kassapalveluita oli jokaisessa kunnassa erittäin rajoitetusti tarjolla.

Toinen suuri huoli oli palveluiden väheneminen ja keskittyminen kaupunkeihin. Ei ole helppoa lähteä pitkien matkojen päähän kaupunkiin hoitamaan asioita. 70 % vastanneista (n=103) kokivat saavansa tarvitsemansa palvelut omasta kunnasta. Poliisien puuttuminen koettiin haasteeksi ja turvattomuutta lisääväksi asiaksi. Olisi turvallisempaa, jos poliisi näkyisi kyläkuvassa.

Huolta ja pelkoa tulevaisuudesta lisäsi käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja yleinen maailmantilanne. Maailmalta kuuluvat uutiset ahdistivat puolta kyselyyn vastaajista.

Sotatilanne herätti paljon keskustelua jokaisessa kokoontumisessa ja ikääntyneimmät osallistujat kokivat paljon ahdistusta, koska sotatilanne herätti muistoja omasta lapsuudesta.

Oulun pommituksia ja omien vanhempien osallistumista sotaan muisteltiin ja se nosti osalle osallistujista surullisia muistoja. Myös yhteiskunnan haastava taloustilanne ja sen mahdollinen vaikutus eläkkeisiin ja omaan toimeentuloon huoletti.

Jokaisella paikkakunnalla nousi esille myös ikääntyvien palveluasumismahdollisuuksien rajoitteet ja puuttuminen. Kyläkeskukseen toivottiin senioriasuntoja, jossa ikääntyvät voisivat asua naapureina. Pitkät matkat koettiin pelottavaksi, osa ikääntyvistä asui kymmenien kilometrien päässä keskustasta.

Kyselyyn osallistuneista ihmisistä suurin osa ei kokenut oloaan yksinäiseksi, mutta 22% (n=32) koki yksinäisyyttä. Osa koki yksinäisyyden hyvin vahvasti, jolloin aiheesta puhuminen toi kyyneleet silmiin. Yksinäisyyttä kokivat etenkin kauempana keskustasta yksin asuvat, joilla ei ole enää itsenäistä liikkumismahdollisuutta. Monen ikääntyvän autoilu oli loppunut.

Jos autoilu vielä onnistuisikin, pitkä talvi, liukkaat ja huonosti auratut tiet pelottivat ja rajoittavat liikkumista. 5% (n=7) vastaajista myös koki, etteivät he saa tarvitsemaansa apua.

Kotipalvelut koettiin vain fyysisen terveyden nopeana tarkistuskäyntinä. Kotipalvelun ammattilaiset eivät jää juttelemaan, puhekavereita kaivataan kovasti.

Yksinäisyyttä vähensivät elossa oleva puoliso, lähellä asuvat lapset, ystävät sekä läheiset suhteet naapureihin.

Ikääntyminen koettiin myös yhteiskunnan rasitteeksi. Monella oli tunne, että he ovat yhteiskunnalle taakka. Eräässä tapaamisessa tuotiin hyvin voimakkaasti esille tätä turhautumista ja surua asiasta. Ikääntyvät ehdottiva jopa, että ”yhteiskunnan olisi hyvä antaa armopiikki jokaiselle 75 vuotta täyttäneelle, jotta vanhukset eivät olisi yhteiskunnalle riesaksi”.

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

Hyvinvointipalveluiden uudistus ja uudelleen organisointi koettiin hyvin sekavana ja hankalana asiana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus koettiin heikentyneen. Tiedon ja ohjeiden saanti nettisivujen ja puhelinpalveluiden kautta olivat heikentyneet.

Myös laitospaikkojen rajallisuus koskee ikäihmisiä. Intervallihoitopaikkaa tai pitkäaikaista hoitopaikkaa pitää jonottaa kauan ja se saattaa sijaita toisella paikkakunnalla. Esimerkiksi Utajärveltä sijoitetaan Pudasjärvelle, Reisjärveltä Pyhäjärvelle jne. Omaisten välimatkat hoitopaikassa oleviin läheisiin koettiin epäinhimillisiksi.

Kyselyssä tiedusteltiin tuntevatko vastaajat ulkomaalaistaustaisia. Puolet vastaajista kertoivat tuntevansa. Maahanmuuttajiin suhtauduttiin lähtökohtaisesti hyvin suopeasti. Osa ikääntyvistä oli itse evakkolapsina tulleet Suomeen, osa oli ollut Ruotsissa sotalapsina. Heillä oli omakohtaista kokemusta sota-ajasta ja ymmärrystä maahanmuuttajia kohtaan. Hyvin yleinen vastaus kysymykseen ”Mitä ajattelet maahanmuuttajista?” oli se, että ”He ovat ihmisiä kuten kaikki muutkin. Kunhan maksavat veronsa ja tekevät työnsä, ovat tervetulleita Suomeen.”

Tapaamisissa nousi myös selkeästi esille asioita, mistä on hieman tai todella vaikea puhua.

Seksuaalisuudesta ja seksuaalivähemmistön asioista ei puhuta. Myös hengelliset asiat koettiin osin vaikeina. Omaa hengellistä vakaumusta pystyi kyselyyn vastaajista kuitenkin toteuttamaan 90% (n=133) ja siitä myös keskustelemaan 83%(n=122). Vastaavasti 4%(n=6) vastaajista kokivat, etteivät voi toteuttaa vakaumustaan ja 6%(n=9) ei vastannut kysymykseen.

Kyselylomakkeessa oli kohta, jossa kysyttiin homoseksuaalisuudesta, onko se paha asia?

Työpajoissa seksuaalisuuteen liittyvässä teemakeskustelussa oli usein hiljaista tai sitten teema aiheutti kiivasta keskustelua. Aihe herätti tunteita. Kyselyyn vastanneiden perusteella seksuaalisuudesta ja seksuaalivähemmistöön liittyvistä asioista vaietaan, sillä kysymys keräsi eniten 13% (n=19) tyhjiä tai ei ottanut kantaa vastauksessaan. Useimmat kysymykseen vastanneet 61% (n=90) suhtautuivat kuitenkin hyväksyvästi homoseksuaalisuuteen. ”Kaikki ovat hyväksyttyjä omina itsenään, meitä on monenlaisia ihmisiä Jumalan yrttitarhassa.”

Selkeästi kielteisen näkemyksen esitti 26% (n=39) kyselyyn vastanneista. Kielteisesti suhtautuvien yleisimmät kommentit keskusteluissa olivat: ”Raamatun mukaan homous on väärin ja syntiä”, ”Se on epänormaalia ja sairasta”. Keskustelujen perusteella syntyi käsitys, että ikääntyneiden on vaikea ymmärtää sukupuolen moninaisuutta ja nykyistä yhteiskunnallista keskustelukulttuuria asiasta.

Hanketyöntekijä kävi keskustelua ikäihmisten psykososiaalisen turvallisuuden ilmenemisestä myös ammattilaisten kanssa. Diakonit, päivätoiminnan ohjaaja ja kunnan virkistystyöntekijä kertoivat omia kokemuksiaan ja näkemyksiään ikääntyvien turvallisuudesta. He kaikki kokivat, että omalla työllä on iso merkitys ikääntyvien turvallisuuden tunteen lisääntymisessä. Säännölliset kokoontumiset ja tapaamiset ovat erittäin tärkeitä ja luottamussuhteiden syntyminen mahdollistaa myös vaikeista asioista puhumisen. Tuttu ihminen tuo turvallisuutta. Toisaalta on selkeästi aihepiirejä, joista ikääntyvät eivät halua

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

tutunkaan työntekijän kanssa puhua. Näitä aiheita ovat mm. hengellisyys ja seksuaalisuus.

Sota-asioista, yhteiskunnan tilanteesta, politiikasta ja muiden ihmisten asioista puhutaan paljon, mutta omat henkilökohtaiset asiat pidetään henkilökohtaisina.

6. PORINAPAKKI TYÖSKENTELYMALLINA Lopputuloksena hankkeesta syntyi työskentelymalli, jossa välineenä on konkreettinen materiaalipaketti. Paketti sisältää 3x20 keskustelukorttia sekä ohjaajan opaskortin. Jokaiseen pakettiin sisällytettiin kolme korttisarjaa, jotta myös ryhmäläiset saavat kortteja käyttöönsä.

Kortit helpottavat tarinoiden seuraamista, niihin palaamista sekä keskustelussa mukana pysymistä.

Materiaalipaketin nimi on Porinapakki. Porinapakissa on 20 erilaista tarinaa ikäihmisten arkielämästä. Tarinoiden avulla voidaan syventyä erilaisiin psykososiaalista turvattomuutta aiheuttaviin teemoihin. Teemoja ovat vuorovaikutus, väkivalta ja väkivallan uhka, seksuaalinen monimuotoisuus, päihteet, yksinäisyys, sairastuminen, digitalisoituminen ja huijaukset. Teemat koottiin kyselyn ja tehtyjen haastatteluiden sekä ryhmäkeskusteluiden pohjalta.

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

Porinapakin tarinat avaavat keskustelijoille mahdollisuuden päästä pohtimaan aihetta ulkopuolisin silmin. Esimerkkitarinan jälkeen on neljä vastausvaihtoehtoa, joista jokainen voisi olla jonkun keskustelijan mielipide. Yksi vastausvaihtoehto on kuitenkin aina tyhjä, jossa keskusteluun osallistuja voi esittää oman mielipiteensä. Osa mielipiteistä on kirjattu tietoisesti hiukan provosoivasti, jotta ihmiset joutuvat pysähtymään ja pohtimaan asiaa. Ei ole oikeita tai vääriä vaihtoehtoja, vaan erilaisten arvojen ja moraalisten päättelyjen kautta osallistujat voivat päätyä tarinassa hyvin erilaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin.

Porinapakki sisältää myös ohjaajan kortin, jossa kerrotaan korttipakan ”pelisäännöt”. Mitä ohjaajan on hyvä ottaa ohjaustilanteessa huomioon. Tietoa siitä, mihin ihmisiä voi ohjata erilaisissa elämäntilanteissa. Opaskortissa on otettu huomioon se, että keskustelutilanne herättää osallistujissa omia tunteita ja voi nostaa vaikeitakin asioita mieleen. Siksi oppaassa painotetaan ohjaajan vastuutehtävää ryhmätilanteen ohjauksessa.

Porinapakkia testattiin useassa erilaisessa ryhmätilanteessa. Myös muutamat ammattilaiset kokeilivat kortteja omissa, hankkeen ulkopuolisissa ryhmissä ja antoivat palautetta korttien toimivuudesta. Pakettia testattiin myös Vuolle Setlementin eri senioriryhmissä. Kortit muokkautuivat lopulliseen muotoonsa näiden palautteiden perusteella.

Tässä esimerkkejä suorasta palautteesta ryhmäläisiltä: - mukava, kun on tarinoita, niistä oli helppo lähteä miettimään asioita - nousi paljon asioita mieleen, helppo myös samaistua - tosi mukava keskustella yhdessä - pienemmälle ryhmälle sopisi vielä paremmin - saattaa tulla riitaa, jos on kovin monia mielipiteitä - ohjaajalla merkitys siihen, miten ryhmädynamiikka toimii, ettei tule sanaharkkaa ja erimielisyyksiä - mukavaa, kun sai yhdessä pohtia, tuli uusia näkökulmiakin - mitä sitten, jos oma tunne nousee ja siitä jää paha olla?

- hyvä tuki keskustelulle - helppo lähteä puhumaan, kun mielipide ei ole oikea tai väärä - hyvä, kun saa vähän ulkoistaa tilanteen, ei ole pakko puhua omista tunteista, jos ei halua Eläkeliiton paikallisyhdistyksen puheenjohtajan suora kirjallinen palaute hanketyöntekijälle: ”Viikko on kulunut käynnistänne. Kiitoksia suuresti. Näkemykseni on, että jo näillä käynneillänne on ollut merkitystä jäseniemme hyvinvointiin. He ovat kokeneet, että heitä kuunneltiin keväällä ja nyt näkivät tulokset. - Ja saivat olla niidenkin käsittelyssä mukana. Lisäähän on luvassa ensi vuoden puolella, kun saamme ne lupaamasi kortit käyttöömme ja käsiteltäviksi pitkin ensi vuotta. Käsitteleminen ei olekaan enää ulkopuolisen yhteisön pelkkää kuuntelemista vaan oman mukanaolon tulosten jatkokäsittelyä. Itse näen, että tässä projektissa osattiin myydä asia oikealla tavalla.

Lisäksi olit kirjoittanut kortit sujuvasti ja mielenkiintoa herättävästi. "Tarinoihin" saattoi samaistua ja löytää vastaavaa omista kokemuksista.”

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

Ryhmänohjaustilanne puhelinringissä, jossa oli ollut mukana kaksi osallistujaa sekä ohjaaja.

Keskustelivat neljästä esimerkkitapausta ja käyttäneet aikaa 50 minuuttia.

Ammattilaisen palaute materiaalista: - kovasti tykkäsivät aiheista, tarinat olivat mielenkiintoisia ja samaistuttavia - ohjaajaan kokemus tosi positiivinen, helppo ohjata keskustelua, koska se polveili vähän kuin itsestään - tarinat olivat hyvän mittaisia - työvälineenä erittäin toimiva - aiheutti keskustelua, omia tunteitakin lähti nousemaan keskustelijoilla ja ryhmäläiset kertoivat omia kokemuksiaan Psykiatrian sairaanhoitajan, psykoterapeutin palaute: Erittäin mielenkiintoisesti eri aiheita esiintuova korttimateriaali, helposti lähestyttävä toimintatapa ja varmasti olisi käyttöä vanhuspsykiatrian osastolla, jossa käydään potilaiden kanssa ryhmäkeskusteluja eri elämänalueista.

Materiaalipakettia teetettiin painotuotteeksi 65 kpl. Porinapakki lähetetään kaikille selvitystyössä mukana olleille yhteistyökumppaneille ja mm. Caritas-Säätiölle ja Oulun yliopistosairaalan vanhuspsykiatrian osastolle kiitoksena arviointiyhteistyöstä. Lisäksi tiedotamme Porinapakista muille yhteistyötahoillemme

7 YHTEENVETO Toteutimme Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kolmen kunnan alueella ikääntyneiden henkilöiden työpajoja, joissa kartoitettiin haastattelemalla ja keskustelemalla psykososiaaliseen turvallisuuden ilmenemistä heidän arjessaan. Ikääntyviä tavoitettiin runsaasti ja he olivat hyvin aktiivisesti mukana keskusteluissa. Asenneilmapiiri näyttäytyi keskustelujen ja kyselyn pohjalta moninaisena, konservatiiviset arvot nousivat keskusteluissa vahvasti esille.

Selvityksen pohjalta tuotettu materiaali syntyi työpajoissa tehtyjen haastattelujen ja keskustelujen tuloksena. Syntyi puheeksi ottamisen Porinapakki materiaali, joka kuvasti palautteiden mukaan erittäin hyvin ikääntyvien kokemusmaailmaa. Huolta ja turvattomuutta tuottivat tiivistetysti seuraavat teemaryhmät.

Digitalisaatio, palvelurakenteen muutos ja palveluiden keskittyminen kunta- ja kaupunkikeskuksiin ovat osa meneillä olevaa yhteiskunnallista muutosta. Selvityshankkeen aikana uuden hyvinvointialueen organisointi oli pahasti kesken ja se näyttäytyi niin kohderyhmälle kuin mm. sosiaali- ja terveysalan järjestökentällä hyvin sekavana ja osin huolta herättävänä prosessina. Säästöjä etsittiin ja etsitään. Erityisesti haja-asutusaluiden palvelurakenteet ovat tarkan kustannusarvioinnin kohteena. Kohderyhmän huolet ja pelot

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

ovat realistisia. Samaan aikaan kun entisiä palvelurakenteita ja toimintatapoja puretaan, pitäisi pystyä luomaan ja turvaamaan vaihtoehtoisia palveluja ja mm. jalkautuvia työmuotoja.

Kotikäynnit, yhteisöllisten turvarakenteiden olemassaolon merkitys oli vahvasti näkyvissä kohderyhmän ja ammattilaisten tuottamassa keskustelussa.

Yksinäisyys, erityisesti kauempana kuntakeskuksista yksin elävät kokivat, että yksinäisyys on iso haaste ja se luo paljon turvattomuutta. Tämän hankkeen kyselyyn vastanneista 22% (n=32) ilmaisi suoraan kokevansa yksinäisyyttä. Tähän vaikuttivat selkeästi myös alueen pitkät välimatkat. Kunnan, seurakunnan ja järjestöjen tuottamalle yksilölliselle ja yhteisölliselle palvelulle, tuelle ja toiminnalle on todella suuri tarve.

Yhden ison kokonaisuuden turvallisuuden tunteeseen liittyen loivat ajankohtaiset uutiset Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Maailmalta kuuluvat uutiset ahdistivat puolta kyselyyn vastaajista. Yleisessä keskustelussa korostuvat toistuvasti myös koko Suomen taludellisen tilan kurjuus sekä jatkuva ikääntyvän yhteiskunnan huoli. Ne heijastuivat selkeästi myös keskustelussa.

Kokemukset ja palautteet, jotka hanketyöstä saatiin, olivat suurista huolista huolimatta hyvin positiivisia ja merkittäviä. Vahva viesti on, että yhdenvertaista yhteisöllistä ja yksilöllistä kohtaamista tarvitaan, asuipa sitten kaupungin keskustassa tai haja-asutusalueen kylän laitamilla. Sitä kautta turvallisuuden tunnetta ja hyvinvoinnin edistämistä rakennetaan.

Hankkeen aikana tuotettu materiaali on käytettävissä koko Pohjois-Pohjanmaan alueella ja myös valtakunnallisesti. Työskentelymallia voi hyödyntää monenlaisissa ikäihmisten toimintaympäristöissä ja se on juurtumassa parhaillaan mm. Vuolle Setlementin seniorityön yksilö- ja ryhmätoimintoihin.

Materiaalit löytyvät sähköisinä Vuolle setlementin verkkosivustolta Julkaisut ja raportit - Vuolle Setlementti (vuolleoulu.fi) ja ovat painotuotteena tilattavissa maksuttomasti Vuolle Setlementistä niin pitkään kuin materiaalia riittää.

LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Lehtijuttu Reisjärvi -lehti Liite 3. Lehtijuttu Siikajokilaakso Liite 4. Lehtijuttu Tervarit_tekstitiedosto

Vuolle Setlementti ry, Pikku-Iikan katu 6, 90120 Oulu www.vuolleoulu.fi, vuolle@vuolleoulu.fi

KYSELYLOMAKE

SUKUPUOLI nainen______

mies______

IKÄ_____ Kyselyn tarkoitus on selvittää, koetko elämäsi turvalliseksi.

1. Tuntuuko sinusta elämä yksinäiselle?

kyllä___

ei___

Mikä auttaa, että elämä ei tunnu/tuntuisi yksinäiselle?

2. Kun tarvitset apua, saatko sitä? kyllä___

en___

Jos vastasit kyllä, kuka sinua auttaa?

Jos vastasit en, millaista apua tarvitsisit?

muu_____

3. Saatko kunnassasi tarvitsemasi palvelut, esim. pankki-, lääkäri-, kauppapalvelut? kyllä___

en___

Jos vastasit kyllä, miten tyytyväinen olet kuntasi palveluihin?

Jos vastasit en, miten palveluiden puuttuminen vaikuttaa sinun arkeen?

4. Käytätkö internettiä? kyllä___

en___

Jos vastasit kyllä, löydätkö internetistä tietoja kuntasi tapahtumista ja yleisesti maailman menosta?

Jos vastasit en, mistä saat tietoa esim. kunnassasi järjestettävistä tapahtumista?

5. Ahdistaako maailman uutiset? kyllä___

ei___

Jos vastasit kyllä, mikä uutisissa ahdistaa?

6. Pääsetkö osallistumaan kunnassasi järjestettäviin tapahtumiin? kyllä___

en___

Jos vastasit kyllä, miten pääset tapahtumiin?

Jos vastasit en, miksi et pääse osallistumaan?

7. Tunnetko ketään ulkomaalaista ihmisitä? kyllä___

en____

8. Mitä ajattelet ulkomaalaisista ihmisistä?

9. Voitko toteuttaa omaa uskonnollista vakaumustasi vapaasti myös oman yhteisösi ulkopuolella? kyllä___

en___

Jos vastasit en, miksi et?

10. Onko omasta uskonnollisesta vakaumuksesta helppo puhua oman yhteisön ulkopuolisille ihmisille? kyllä___

ei___

Jos vastasit ei, miksi se ei ole helppoa?

11.Onko homoseksuaalisuus sinusta paha asia? kyllä___

ei___

Jos vastasit kyllä, miksi se on paha asia?

12.Kuvitellaan tilanne. Sinulla olisi veli, joka on miehen kanssa parisuhteessa.

Mitä ajattelet sinun veljestä ja koko asiasta?

13.Koetko, että omassa kunnassasi juorutaan toisten asioista selän takana? kyllä___

ei___

Jos vastasit kyllä, mitä ajattelet juoruamisesta?

14.Tunteista puhuminen on joskus vaikeaa. Uskallatko kertoa omista tunteistasi muille ihmisille? kyllä___

ei___

Jos vastasit ei, mikä tunteiden kertomisessa on pelottavaa?

15.Mikä tuo elämääsi turvallisuutta?

16.Koetko, että elämäsi on juuri hyvä näin? kyllä___

en___

Jos vastasit kyllä, mikä elämässäsi on hyvää ja mistä olet iloinen?

Jos vastasit en, mitä haluaisit muuttaa elämässäsi?

17.Mistä unelmoit ja haaveilet?

KIITOS VASTAUKSISTASI!

Kotiseutulehti Reisjärvi 2023

Hankkeessa selvitetään yli 65-vuotiaiden henkistä turvallisuutta ja mielialaa Reisjärvellä, Utajärvellä ja Siikajoella Eija Siniluoto

Vuolle Setlementti tekee oikeusministeriön rahoittamana yhteistyössä mm. Reisjärven seurakunnan kanssa yli 65-vuotiaita koskevan selvityshankkeen. Hankkeessa mm. selvitetään kohdekuntien, Reisjärven, Utajärven ja Siikajoen ikääntyvien henkistä turvallisuutta ja mielialaa.

– Lähtökohta tälle selvityshankkeelle on harvaan asuttujen alueiden ikääntyneiden psykososiaaliseen turvallisuuteen sekä toisaalta turvattomuuteen liittyvien ilmiöiden monipuolisemman tunnistamisen tarve sekä aiheeseen liittyvien puheeksi ottamisen välineiden ja työkalujen rajallisuus. Pohjois-Pohjanmaalla ikääntyneiden moninaisuutta ei useinkaan tunnisteta tai muisteta.

Ikääntyneissä on etniseltä taustaltaan, maailmankatsomukseltaan tai seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaisia ihmisiä, hankekoordinaattori Marita Terho kertoo hankkeesta ja muistuttaa, että kansa ikääntyy.

– Omaisia ja läheisiä kuolee ja tulee sairauksia, muutokset vaikuttavat mieleen.

Marita Terho toteaa, että Pohjois-Pohjanmaan alueella merkittävä alueellinen erityispiirre on uskonnollisuus ja erilaiset herätysliikkeet.

– Erityispiirre voi vaikuttaa

psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuden tunteeseen ja altistaa yhteisön ulkopuolelle jäämiselle.

Lisäksi hyvinvointialueella maahanmuuttajien osuus on ollut pikkuhiljaa kasvussa ja he lisäävät kuntien asuin- ja palveluympäristöjen monimuotoisuutta. Harvaan asuttujen alueiden haasteina on väestön väheneminen ja vanheneminen, palveluverkostojen harveneminen ja henkilöturvallisuuden väheneminen.

Hankkeen tarkoituksena on selvittää sekä kyselyn avulla, että työpajoissa ikääntyneiden henkiseen turvallisuuteen ja mielialaan liittyviä kokemuksia.

– Pienillä paikkakunnilla on usein yhteisöllistä turvallisuutta lisääviä elementtejä, mutta samaan aikaan yhteisöllisyyteen liittyy myös riskejä. Samoin palvelutarjonta ja oman toimijuuden mahdollisuudet voivat olla rajallisia, Terho toteaa ja jatkaa: – Tarvitsemme parempaa ymmärrystä ikääntyneiden kokemus- ja merkitysmaailmoista, kun kohteena on heidän riittävien palveluiden ja turvallisuuden tunteen toteutuminen harvaan asutulla alueella. Alttiutta ikääntyvän turvattomuudelle ja siitä syntyneille tunteille aiheuttavat mm. sosiaalisten kontaktien puuttuminen, tiedon saamisen vaikeus, ympäristön asenneilmapiiri tai palveluverkoston harventuminen. Myös media ja

yksinäisyyden kokemus voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta.

Selvityshankkeessa tuotetaan myös turvallisuus-kortit, jotka auttaisivat esimerkiksi ammattilaisia tai vapaaehtoisia ottamaan puheeksi asioita.

– Me ollaan vähän häpeäväinen kansa, etenkin ikääntyvät usein saattavat hävetä erilaisia asioita. Ikääntyneissäkin on varmasti seksuaalivähemmistöön kuuluvia ihmisiä, uskaltavatko he olla sitä vapaasti, hävettääkö se heitä, täytyykö heidän häpeän vuoksi olla kaapissa? Uskaltaako omaa uskonnollista vakaumusta toteuttaa vapaasti, aiheuttaako se häpeää?

Uskalletaanko kertoa ihmisille omista tunteista, peloistakin, etenkin jos läheiset ovat jo kuolleet tai asuvat kaukana? Kehtaanko pyytää apua, kun sitä tarvitsen? Uskallanko puhua omista asioistani muille, jos pian saankin kuulla koko kylän tietävän omista asioistani?, Terho mainitsee esimerkkejä keskusteluista joihin kortit olisivat hyvä työkalu.

Marita Terho on tulossa Reisjärvelle pääsiäisen jälkeisenä keskiviikkona tekemään kyselyitä ikääntyville.

– Selvitystulos raportoidaan jouluun mennessä oikeusministeriölle, tulosten perusteella sitten nähdään, mitä tarpeita ikääntyviltä nousee esiin ja sen perusteella mietitään jatkoja.

Hankekoordinaattori Marita Terho tulee pääsiäisen jälkeisenä keskiviikkona seurakunnan Varttuneen väen päiväkahvit -tilaisuuteen tekemään hankekyselyä reisjärvisille yli 65-vuotiaille.

Kuva: Vuolle Setlementti.

Vuolle Setlementti Sivistys- ja sosiaalialan monialajärjestö, kotikunta Oulu, toimimme myös maakunnan alueella. l Toimialat: Nuorisotoiminta, Seniorikeskus, Ystävyyskeskus (monikulttuurinen toiminta), Rikos-, riita ja väkivaltatyö (niin uhri- kuin tekijätyötä ja sovittelutoimintaa), kansan- ja kansalaisopistotoimintaa. l Toiminnoissa mukana vapaaehtoisia v. 2022 oli 286 henkilöä. l Edistämme ja tuemme VARES vapaaehtoistoiminnan verkoston kautta alueellista vapaaehtoistoimintaa. l

LIITE 4 UTAJÄRVI - LEHTI TERVAREITTI – teksti osuus Oulun Vuolle Setlementti ry kerää tietoa ikääntyvien ihmisten psykososiaalisesta turvallisuudesta eli henkisestä turvallisuuden tunteesta.

Hankkeessa on tavoitteena kartoittaa ikääntyviltä, kuinka heidän elämänsä sujuu, mitkä asiat aiheuttavat pelkoa ja toisaalta turvallisuutta, hävettääkö jokin asia ja aiheuttaako häpeäminen ulkopuolisuutta.

Maaliskuussa alkaneessa oikeusministeriön rahoittamassa hankkeessa on kolme kohdekuntaa, Utajärvi, Siikajoki ja Reisjärvi.

- Fyysistä turvallisuutta tuetaan erilaisilla kotiin tuotavilla palveluilla. Henkisen turvallisuuden tukemiselle on kuitenkin lisääntyvä tarve, hankekoordinaattorina toimiva Marita Terho sanoo.

Yhä useampi ihminen asuu yksin. Usein iän myötä tulevat sairaudet vaikuttavat myös henkiseen turvallisuudentunteeseen. Turvattomuuden tunnetta ja jopa pelkoja voivat aiheuttaa monenlaiset asiat.

Hankekoordinaattori jalkautuu kaikkiin kolmeen kuntaan haastattelemaan ikääntyviä.

Marita Terho kertoo käyneensä haistelemassa aiheen tiimoilta ilmaa Siikajoella. Pienimuotoisessa tilaisuudessa saatiin hänen mukaansa aikaiseksi hyvä keskustelu.

- Teen kartoitusta kysymällä ikääntyviltä suoraan heidän kokemuksistaan ja tunteistaan. Kysely tapahtuu perinteisillä paperilomakkeilla ja ihmisten kanssa yhdessä ollen, Terho kertoo.

Utajärvellä ensimmäinen tapaaminen on 26. huhtikuuta seurakuntakerhossa. Toinen visiitti tapahtuu 9. toukokuuta Eläkeliiton tilaisuuteen Kyöstin Korvikkeessa.

- Olen ollut yhteydessä myös muihin järjestöihin Utajärvellä, jotta pääsisin vierailemaan heidän kerhoissaan. Päivämääriä ei ole vielä vahvistettu.

Oulun Vuolle Setlementin hanke kestää kuluvan vuoden loppuun saakka.

Vuolle Setlementti ry -

Sivistys- ja sosiaalialan monialajärjestö, kotikunta Oulu, toimintaa myös maakunnan alueella.

Toimialat: Nuorisotoiminta, Seniorikeskus, Ystävyyskeskus (monikulttuurinen toiminta), Rikos-, riita ja väkivaltatyö (niin uhri- kuin tekijätyötä ja sovittelutoimintaa), kansan- ja kansalaisopisto toimintaa.

Toiminnoissa mukana vapaaehtoisia v. 2022 oli 286 henkilöä.

Edistämme ja tuemme VARES vapaaehtoistoiminnan verkoston kautta alueellista vapaaehtoistoimintaa.