Porinapakki – Korttimateriaali keskustelun ja puheeksiottamisen tueksi ryhmäkeskusteluihin

Seniorikeskus

w w w.v u o l l e o u l u .f i

PORINAPAKKI Korttimateriaali keskustelun ja puheeksiottamisen tueksi ryhmäkeskusteluihin.

Vuorovaikutus, väkivalta ja väkivallan uhka, seksuaalinen monimuotoisuus, päihteet, yksinäisyys, sairastuminen, digitalisoituminen ja huijaukset.

OHJAAJAN OPAS Ikääntyvien turvallisuus koostuu monenlaisista tekijöistä. Fyysisen turvallisuuden lisäksi on tärkeää tunnistaa myös psykososiaalinen turvallisuus, joka vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Psykososiaalinen turvallisuus liittyy tunteisiin ja usein pelot ja ahdistukset tuovat paljon turvattomuutta. Siksi on tärkeää, että ikääntyvät puhuvat tunteistaan sekä sanoittavat, tunnistavat ja jakavat omia tuntemuksiaan.

Tämä korttimateriaali on tarkoitettu keskustelun ja puheeksiottamisen tueksi ryhmäkeskusteluihin. Korttimateriaalin aiheet ovat nousseet oikeusministeriön rahoittaman Ikääntyvien psykososiaalinen turvallisuus -selvityshankkeesta, jossa selvitettiin haja-asutusalueilla asuvien ikääntyvien huolenaiheita, pelkoja, asenteita sekä turvallisuutta lisääviä tekijöitä.

Ohjaajan tehtävä on ohjata keskustelua ja huolehtia, että keskustelu sujuu rauhallisesti ja kaikilla on ryhmässä turvallinen olo.

Tärkeää huomioida: • Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole.

• Jokaisella on oikeus tuoda esiin oma näkemys esimerkkitapauksista.

• Keskustelu saattaa herättää osallistujissa monenlaisia tunteita, mikä ohjaajan on hyvä huomioida ja päättää ryhmäkerrat aina mukavaan yhteiseen hetkeen, jotta jäisi hyvä mieli kotiin vietäväksi.

• Ohjaaja voi antaa yleisellä tasolla monenlaisia vinkkejä siitä, mihin ja milloin voi ottaa yhteyttä erilaisissa elämäntilanteissa.

• Ohjaajan on hyvä tutustua oman hyvinvointialueensa palveluihin, jotta voi antaa ajantasaista tietoa palvelujärjestelmästä.

Kortit on teemoitettu seuraavasti: Esimerkit 1-3: Vuorovaikutus Esimerkit 4-5: Väkivalta ja väkivallan uhka Esimerkit 6-8: Seksuaalinen monimuotoisuus Esimerkit 9-10: Päihteet Esimerkit 11-13: Yksinäisyys Esimerkit 14-17: Sairastuminen Esimerkit 18-20: Digitalisoituminen ja huijaukset

Erilaisia yhteydenottopaikkoja, joista voi kertoa ryhmäläisille: • Oman paikkakunnan diakoniatyöntekijä • Oman paikkakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut, sote-keskukset hyvinvointialueella esim. www.pohde.fi • Järjestöjen tuottama apu ja tuki, www.lahella.fi • Kaikki auttavat puhelimet Suomessa: www.puheet.net/auttavat-puhelimet-suomessa

Mielenterveys: • MIELI ry:n kriisipuhelin p. 09 25250111, aina auki.

• www.mieli.fi. Siellä chat-palvelu ja lisätietoa asiasta.

• Kirkon Palveleva puhelin p. 0400 221 180. Palveleva puhelin on avoinna joka päivä klo 18-24.

Väkivalta ja muu rikollisuus: • Rikosuhripäivystys RIKU palvelee numerossa p. 116 006 suomeksi ma-pe klo 9-20 ja ruotsiksi klo 12-14.

• Nollalinja, Apua väkivaltaan p. 080 005 005, aina auki.

Päihteet: • päihdeneuvonta p. 0800 900 45. Maksuttomaan numeroon voi soittaa 24/7 vuoden jokaisena päivänä. Vastaajana päihdetyön ammattilainen. Voi soittaa nimettömänä.

• www.mielenterveystalo.fi/fi/paihteet/mista-apua-paihdeongelmaan

Seksuaalisuus: • Palveleva puhelinpäivystys Sinuiksi-puhelin p. 044 300 2355 tiistaisin klo 16-17 ja torstaisin klo 13-14 • www.sinuiksi.fi/tuki • ikääntyvien seksuaalisuuteen liittyvä opas: www.vuolleoulu.fi/wp22/wp-content/uploads/2022/12/Puhutaan-seksista_opas-senioreille-ja-ammattilaisille-2020_WEB.pdf

Vapaaehtoistyö: Jos ikääntyvät kokevat yksinäisyyttä, vapaaehtoistyö voi tuoda paljon hyvää sisältöä elämään. Tästä linkistä löytyy paljon vapaaehtoistyön tekemisen paikkoja ympäri Suomea.

• www.lahella.fi • www.vapaaehtoistyo.fi

Seniorikeskus

w w w.v u o l l e o u l u .f i

Esimerkki 1

Vuorovaikutus

Jaakko Jaakko on 79-vuotias leskimies. Hän asuu pienellä paikkakunnalla, on syvästi uskonnollinen ja harrastaa kirkkokuorossa laulamista. Hän saa paljon iloa harrastuksestaan, joka on hänelle tärkeä myös hänen uskonsa vuoksi.

Jaakko käy seurakunnan kerhojen lisäksi eräässä eläkeläisten kerhossa. Hänen kotikunnassaan ei ole muita tahoja, jotka järjestäisivät ikääntyville toimintaa. Jaakko tykkää olla ihmisten kanssa ja on kovin sosiaalinen mies.

Viime aikoina eläkeläisten kerhossa kolme muuta miestä on alkanut naureskella Jaakolle hänen kuoroharrastuksestaan. He vitsailevat hänen olevan liian vanha laulamaan ja miettivät Jaakon käyvän kuorossa erään naislaulajan takia. Eräänä päivänä naapuri kysyy Jaakolta, onko hän alkanut katsella Sylviä sillä silmällä. Naapuri oli kuullut paikallisen huoltoaseman kahviossa tämmöistä pohdintaa.

Jaakkoa harmittaa tilanne kovasti. Hänestä tuntuu tosi pahalle ja häntä pelottaa mennä uudelleen eläkeläisten kerhoon, koska hän tietää puheiden lähteneen sieltä liikkeelle.

Mitä Jaakon pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Olla välittämättä perättömien puheiden levittäjistä ja mennä kerhoon ihan normaalisti.

Puhua kyseisten herrojen kanssa ja kertoa, että hänestä tuntuu pahalle tuommoiset perättömät puheet.

Lopettaa kaikki harrastukset ja jäädä kotiin.

Oma ehdotus.

Esimerkki 2

Vuorovaikutus

Johannes Tuula ja Johannes ovat olleet naimisissa nuoruudesta asti, lähes 50 vuotta. He ovat molemmat nyt 76-vuotiaita. Heillä on kaksi lasta ja lastenlapsia. He ovat olleet maanviljelijöitä ja tehneet paljon yhdessä töitä eläkeikään asti.

Johannes on onneton. Hän ei ole enää pitkään aikaan tuntenut rakastavansa Tuulaa ja haluaisi erota tästä. Hänestä elämä tuntuu tyhjälle ja ilottomalle ja asia vaivaa häntä kovasti. Hän ei osaa puhua asiasta Tuulalle eikä tiedä, kenen kanssa voisi jutella.

Mitä Johanneksen pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Elää Tuulan kanssa yhdessä kuolemaan asti ja unohtaa oma tunne.

Puhua Tuulan kanssa ja kertoa rehellisesti, miltä hänestä tuntuu.

Pyytää apua tilanteeseen esim. Auttavan puhelimen kautta tai kirkon diakonialta.

Oma ehdotus.

Esimerkki 3

Vuorovaikutus

Urho Urho on juuri omakotitalostaan keskustan rivitaloon muuttanut 77-vuotias leskimies. Urho ei tunne keskustan alueelta oikeastaan ketään, sillä tutut naapurit jäivät pikkukylälle. Urho ei ole aikaisemmin käynyt keskustassa järjestettävissä tapahtumissa, mutta nyt hänen uusi naapurinsa Lauri on houkutellut hänet lähtemään eläkeläisten päivähetkeen kerhohuoneelle. Urho on tavannut Laurin muutaman kerran uuden kotinsa pihassa, ja he ovat alkaneet tutustua.

Urho lähtee Laurin kanssa kerhohuoneelle. Siellä on reilu parikymmentä ihmistä, jotka kaikki tuntevat toisensa entuudestaan. Laurikin menee heti juttelemaan tutuilleen, ja Urho jää yksin seuraamaan muiden juttelua. Urhosta tuntuu, että hän ei oikein kuulu porukkaan. Urho kuitenkin hakee kahvit ja istahtaa pöydän ääreen reunapaikalle kahvittelemaan. Hän toivoo, että joku tulisi puhumaan hänelle. Pian hänen olkapäätä kopautetaankin, ja outo mies sanoo Urhon istuvan hänen paikallaan ja pyytää siirtymään muualle istumaan. Urho hämmentyy tilanteesta niin paljon, että poistuu koko kerhosta. Urholla jää kerhosta ikävä tunne ja paha mieli.

Seuraavana päivänä Urho ja Lauri tapaavat taas pihalla. Urhon tekisi mieli kertoa kerhokokemuksesta ja kysyä Laurilta, millaisia ihmisiä siellä kerhossa oikein käy ja millaiset säännöt siellä on. Urho ei kuitenkaan ota asiaa puheeksi.

Mitä Urhon pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Vetäytyä omaan kotiinsa ja olla lähtemättä mihinkään tilaisuuteen enää.

Kertoa Laurille, ettei häntä kiinnosta tuommoiset kerhot, jossa istumapaikatkin on etukäteen varatut.

Puhua Laurin kanssa kokemuksesta ja kysyä, voisiko Lauri seuraavalla kerralla esitellä häntä ihmisille, ettei hänellä olisi niin yksinäinen olo isossa porukassa.

Oma ehdotus.

Esimerkki 4

Väkivalta

Aino Aino ja Eero ovat lähes 80-vuotias pariskunta. Naimisissa he ovat olleet muutaman vuoden. Heidän molempien aikaisemmat puolisonsa ovat kuolleet. He asuvat yhdessä Ainon omistamassa omakotitalossa.

Alkuvuodet he olivat onnellisia, kun olivat löytäneet rinnalleen kumppanin, jonka kanssa saa vanheta yhdessä. Nyt Eeron terveys on alkanut heikentyä ja sen myötä hänestä on noussut esiin piirteitä, joista Aino ei tykkää. Eero on tullut mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksikin. Eero epäilee Ainon tapailevan muita miehiä ja haluavan erota hänestä, sairastuvasta miehestä. Eerolla ei ole muistisairautta, joka saattaisi vaikuttaa hänen mieleensä, vaan hänellä on eturauhasongelma. Eero on jatkuvasti vähän huonolla tuulella ja puhuu Ainolle ikävään sävyyn.

Eräänä päivänä Eero suuttuu Ainolle tämän oltua kaupassa Eeron mielestä liian kauan. Hän ei anna Ainon kertoa, miksi kauppareissu venähti, vaan lyö Ainoa tämän yrittäessä puhua asiasta. Aino säikähtää Eeron tekoa tosi kovasti, koska aikaisemmin kukaan ei ole lyönyt häntä. Eero sanoo, että hän lyö jatkossakin, jos Aino ei pysy kotona. Ainoa alkaa pelottaa eläminen Eeron kanssa, mutta hän ei tiedä, mitä pitäisi tehdä.

Mitä Ainon pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Ymmärtää Eeroa, jättää asia sikseen ja käyttäytyä siten, ettei Eero suutu.

Kertoa Eerolle, että häntä pelottaa tämän käytös.

Pyytää apua ja kertoa tilanteesta esim. hyvinvointialueen sosiaalityöntekijälle tai soittaa Nollalinjalle.

Oma ehdotus.

Esimerkki 5

Väkivalta

Leena Leena ja Leevi ovat olleet naimisissa koko ikänsä, lähes 50 vuotta.

He ovat molemmat vähän yli 70-vuotiaita eläkeläisiä ja asuvat kahdestaan. Lapsia on neljä ja lastenlapsiakin jo toistakymmentä.

Heidän avioliittonsa on ollut vaikea. Leevi on ollut aina väkivaltainen.

Leenalla on etenkin nuorempana ollut usein mustelmia Leevin lyöntien seurauksena. Leena on oppinut ajan kanssa varomaan Leeviä ja tietää, milloin tämä lyö ja miksi. Tilanne on heidän elämässään niin normaali, että Leena ei ole edes osannut ajatella muutosta siihen. Myös työelämä oli raskasta aikaa. Iso maatila vaati niin paljon työtä heiltä molemmilta, ettei Leena oikein edes ehtinyt miettimään omaa tilannettaan. Lapset ovat vuosien aikana välillä puhuneet äidilleen, että isä ei ole hyvä hänelle, mutta Leena ei ole halunnut kuunnella lapsiaan. Hän osaa käyttäytyä siten, että yleensä väkivallalta vältytään.

Nyt Leenan ollessa eläkkeellä hän on havahtunut tilanteeseensa koska hänellä on ollut aikaa miettiä omaa elämäänsä. Myös lastenlapset ovat alkaneet ihmetellä, miksi mummo on ilman pappaa heidän kanssaan aina iloinen, mutta Leevin läsnä ollessa ihan hiljainen ja sulkeutunut.

Leena on hoksannut, että elämän ei pitäisi olla pelkäämistä ja varomista, vaan elämästä pitäisi voida nauttia.

Mitä Leenan pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Antaa asian olla, lopettaa kaikki miettiminen ja jatkaa elämäänsä ”normaalisti”.

Puhua lastensa kanssa asiasta ja miettiä, mitä tehdä.

Ottaa yhteyttä esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen tai oman hyvinvointialueen sosiaalitoimeen ja kertoa omasta tilanteestaan.

Oma ehdotus.

Esimerkki 6

Seksuaalinen monimuotoisuus

Julia Julia on 24-vuotias nuori nainen, jolla on 83-vuotias mummo, Terttu.

Terttu ja Julia ovat läheisiä ja mummo on tosi tärkeä Julialle. Terttu on hoitanut paljon Juliaa tämän ollessa pieni. Terttu asustelee vielä itsekseen omassa kodissaan ja hänen arvomaailmansa on hyvin perinteinen.

Julia on rakastunut 25-vuotiaaseen Riikkaan. Julia on jo pitkään tiennyt, että hän ei ole hetero. Tähän asti hän on aina ihastunut miehiin, ja seksuaalisesta suuntautumisesta ei ole tarvinnut sen enempää puhua.

Nyt kuitenkin Julia haluaa olla Riikan kanssa.

Julia haluaisi kertoa asiasta myös Tertulle. Häntä kuitenkin pelottaa asiasta puhuminen, sillä hän ei ole varma, mitä Terttu ajattelee seksuaalivähemmistöön kuuluvista ihmisistä. Julia olettaa, että Terttu ei hyväksy asiaa. Juliaa mietityttää tilanne kovasti, sillä hän haluaisi esitellä ihanan mummonsa Riikalle ja kertoa mummolle omasta rakkaudestaan. Julia kuitenkin pelkää, että menettää ikääntyneen mummonsa omasta elämästään.

Mitä Julian pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Olla asiasta hiljaa ja salata rakkaussuhde mummolta.

Kertoa asiasta mummolle ja toivoa, että mummo rakastaa häntä kaikesta huolimatta.

Lopettaa suhde Riikan kanssa ja etsiä itselleen miesystävä.

Oma ehdotus.

Esimerkki 7

Seksuaalinen monimuotoisuus

Seija Seija on 72-vuotias nainen, jonka aviomies on kuollut viisi vuotta sitten. Sen jälkeen Seija on asunut yksin, eikä ole tapaillut ketään toista miestä. Hän kaipaa kovasti rinnalleen uutta kumppania, jonka kanssa voisi vanheta yhdessä ja jakaa elämän ilot ja surut. Seijasta olisi ihana taas rakastaa ja olla rakastettu sekä kokea myös seksuaalista nautintoa. Häntä kuitenkin mietityttää, mitä muut ajattelisivat, jos hänellä olisi uusi mies.

Eräänä päivänä Seija lukee Eeva-lehdestä artikkelin ikääntyvien seksuaalisuudesta. Artikkelissa puhutaan avoimesti siitä, miten ikääntyvilläkin on oikeus toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan ja rohkaistaan ihmisiä rakastelemaan vielä vanhanakin. Seijasta tuntuu yhä enemmän siltä, että hän haluaisi uuden parisuhteen.

Mitä Seijan pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Etsiä rohkeasti uutta kumppania ja liittyä esimerkiksi erilaisiin deitti-sovelluksiin.

Kulkea avoimin mielin erilaisissa tilaisuuksissa ja harrastuksissa ja tutustua rohkeasti uusiin ihmisiin. Ehkä uusi kumppani löytyisi sieltä!

Unohtaa koko asia ja elää loppuelämänsä yksin.

Oma ehdotus.

Esimerkki 8

Seksuaalinen monimuotoisuus

Eila Eila on 73-vuotias itsenäinen nainen, joka ei ole koskaan ollut parisuhteessa kenenkään kanssa. Hän on jo nuorena ymmärtänyt olevansa lesbo, mutta hänen nuoruudessaan asia oli häpeällistä, salattua ja lainvastaista. Pikkuhiljaa homoseksuaalisuus on tullut hyväksytyksi ja normaaliksi asiaksi yhteiskunnassa, mutta pienellä paikkakunnalla asuva Eila ei uskalla puhua asiasta kenellekään.

Eläkeläisten kevätretkellä Eila on tutustunut saman ikäiseen Inkeriin.

He ystävystyivät retken aikana, ja Eilasta on todella ihanaa olla Inkerin lähettyvillä ja puhua hänen kanssaan. Eilasta tunne on vahvasti molemminpuolinen ja Inkerin kanssa oleminen tuntuu hyvin luonnolliselta.

Reissun jälkeen naiset jatkavat yhteydenpitoaan. He asuvat naapuripaikkakunnilla, joten matka toisen luokse ei ole pitkä. Molemmat ajavat autoa ja kyläilevät toistensa luona usein. Eila huomaa rakastuneensa Inkeriin ja on ihan varma, että ikänsä sinkkuna elänyt Inkeri on myös rakastunut häneen.

Mitä Eilan pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Lopettaa yhteydenpito heti ja sanoa Inkerille, ettei halua enää olla hänen kanssaan tekemisissä.

Kertoa rohkeasti omasta seksuaalisuudestaan, mutta olla sanomatta omista tunteistaan mitään.

Kertoa Inkerille, että on rakastunut tähän.

Oma ehdotus.

Esimerkki 9

Päihteet

Sirkka Sirkka ja Pentti ovat vasta eläkkeelle jäänyt pariskunta. Sirkka työskenteli koko elämänsä kunnankirjastossa ja Pentti oli metsuri. Pentti on koko ikänsä tissutellut vapaa-aikana olutta, mutta tissuttelu ei ole haitannut hänen työelämäänsä. Sirkka on todella kyllästynyt Pentin kaljoitteluun, mutta ei enää vuosiin ole jaksanut puuttua asiaan, koska Pentti ei kuuntele Sirkkaa. Sirkka ei juo.

Eläkkeelle jäämisen jälkeen Pentin juominen on muuttunut hurjemmaksi; määrät ovat isoja ja juominen päivittäistä. Sirkka on alakuloinen ja pettynyt, sillä hän oli toivonut, että eläkkeellä heillä olisi aikaa ja mahdollisuuksia matkustella ja harrastaa yhdessä enemmän. Penttiä tämä ei kuitenkaan kiinnosta. Sirkka on pyytänyt Penttiä hakemaan apua juomiseensa ja on sanonut miehelleen tämän olevan täysi alkoholisti. Pentti kiistää alkoholismin ja sanoo juomisen olevan hallinnassa. Sirkka ei halua enää olla Pentin kanssa ja on sanonutkin hänelle, että haluaa erota. Pentti ei ota Sirkkaa tosissaan. Sirkkaa myös pelottaa, mitä tapahtuu sitten, jos hän eron jälkeen jäisi yksin.

Mitä Sirkan pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Hakea avioeroa välittömästi.

Jatkaa avioliittoa Pentin kanssa huolimatta Pentin haluttomuudesta tehdä alkoholismilleen mitään.

Hakea heille apua esimerkiksi hyvinvointialueen päihdepalveluista, diakonilta tai auttavasta puhelimesta Oma ehdotus.

Esimerkki 10

Päihteet

Pirkko Pirkko on naimisissa Matin kanssa ja heillä on kaksi lasta ja lastenlapsia. Matti on ollut liikunnallinen ja hyvin aktiivinen 74-vuotias eläkkeellä oleva metsuri. Elämä on ollut oikein mukavaa ja tasaista. Matti on hyvin sosiaalinen ja ihmisistä välittävä mies. Korona-aika oli Matille vaikea, koska silloin oli pakko olla paljon kotona. Ukkokerhon yhteinen lentopallovuoro loppui koronan takia, kyläilyt muiden ihmisten kanssa vähenivät olemattomiin ja Matille jäi vain lenkkiseuraksi Pirkko, jota lenkkeily ei kiinnosta ollenkaan.

Matti on aina käyttänyt alkoholia hyvin maltillisesti, mutta korona-aikana liikunta vaihtui alkoholiin. Pirkko ei tykkää nykyisestä tilanteesta ollenkaan ja häntä on alkanut pelottaa, sillä humalaisesta Matista on paljastunut ikäviä, väkivaltaisiakin piirteitä. Hän ei ole vielä lyönyt Pirkkoa, mutta on jo usein uhannut tehdä niin, jos Pirkko “mäkättää” hänen uudesta harrastuksestaan. Matti myös syyttää Pirkkoa juomisestaan, koska kotona ei ole mitään tekemistä. Pirkko ei edes lenkkeile hänen kanssaan. Pirkkoa myös hävettää tilanne aivan mahdottomasti, sillä he ovat aina olleet muiden silmissä “hyvä perhe” ja heitä on arvostettu kovasti kotipaikkakunnallaan.

Koronan jälkeen Matti ei ole enää halunnut palata ukkokerhon lentopalloon eikä muihinkaan harrastuksiinsa, sillä juominen on muuttunut päivittäiseksi.

Mitä Pirkon pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Alkaa juomaan Matin kanssa yhdessä.

Alkaa lenkkeilemään Matin kanssa, vaikka hän ei haluaisi niin tehdä.

Kertoa Matille, että häntä pelottaa ja hakea heille apua sekä puhua asiasta esim. oman alueen sosiaalityöntekijän/päihdetyöntekijän kanssa tai soittaa Nollalinjan puhelimeen.

Oma ehdotus.

Esimerkki 11

Yksinäisyys

Diakoni Jorma on yksin kotona asuva 80-vuotias leskimies. Koti on pienellä syrjäkylällä oleva vanha maatila. Hänen vaimonsa kuoli kolme vuotta sitten. Jorma oli vaimonsa omaishoitajana useamman vuoden ja oli hyvin sidottu olemaan kotona. Omaishoitajan lomaviikotkaan eivät aina toteutuneet, koska muistisairas vaimo pelkäsi mennä intervallijaksolle ja Jorma ei halunnut pahoittaa vaimonsa mieltä pakottamalla häntä.

Jormalla on kolme lasta, mutta he ehtivät harvoin käymään isänsä luona. He soittelevat isälleen kuitenkin useamman kerran viikossa.

Jorma kokee olonsa hyvin alakuloiseksi ja hän ei oikein pysty enää lähtemään kotoaan mihinkään. Hänestä tuntuu, ettei hän osaa olla enää ihmisten kanssa ja usein aamuisin hän herää pettyneenä, kun ei vieläkään kuollut nukkuessaan. Paikkakunnalla järjestetään monenlaista toimintaa ikääntyneille, mutta Jorma ei osaa lähteä niihinkään. Hän sanoo lapsilleen, että hänestä on tullut ihan mökkihöperö, ja lapset ovat huolissaan isänsä hyvinvoinnista. Jorma ajaa edelleen autoa ja on fyysisesti vielä hyväkuntoinen.

Jorma täytti vastikään 80 vuotta, ja seurakunnan diakoniatyöntekijä tulee käymään syntymäpäivävierailulla hänen kotonaan. Diakoni huomaa Jorman alakulon heidän jutellessaan. Hänen mielestään Jormalle tekisi tosi hyvää lähteä vaikkapa seurakunnan kahvikerhoon tai johonkin muuhun, esimerkiksi Eläkeliiton kerhotoimintaan mukaan. Diakoni yrittää houkutella Jormaa niihin monin eri keinoin, mutta tuloksetta.

Mitä diakonin pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Pakottaa Jorma kyytiinsä ja viedä hänet seurakunnan kahvikerhoon.

Alkaa käydä säännöllisesti Jorman luona juttelemassa hänen kanssaan.

Tehdä Jormasta huoli-ilmoitus alueen sosiaalitoimeen.

Oma ehdotus.

Esimerkki 12

Yksinäisyys

Martta Martta on 81-vuotias leski, joka asuu yksin omakotitalossaan maaseudulla 8 kilometrin päässä keskustasta. Hänen miehensä on kuollut vajaa kaksi vuotta sitten ja lapset asuvat muualla. Martta on fyysisesti suhteellisen hyväkuntoinen ja pystyy hoitamaan omakotitalon perusasiat. Lapset auttavat isompien asioiden kanssa lomien aikaan, kun tulevat kotipaikalla käymään. Martalla on ajokortti, mutta talvella hän ei enää uskaltanut ajaa autolla. Kevään tultua hän ei enää rohkaistunut ajohommiin ja kaupassa hän on käynyt naapurin kyydillä. Martta kokee syvää yksinäisyyttä. Puolison kuoleman jälkeen on ollut vaikea lähteä kotoa mihinkään, koska aikaisemmin he tekivät kaiken yhdessä. Hän ei haluaisi olla yksin kotona, mutta ei oikein osaa tehdäkään mitään.

Mitä Martan pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Lähteä rohkeasti esim. eläkeläisyhdistyksen tai seurakunnan kerhoon kysymällä naapurilta kyytiä.

Kertoa omille lapsille voinnistaan.

Jäädä kotiin odottamaan, että joku ottaa häneen yhteyttä.

Oma ehdotus.

Esimerkki 13

Yksinäisyys

Lempin lapset Lempi on yksin kotona asuva 78-vuotias rouva, jonka mies on kuollut jo vuosia sitten. Kolme lasta asuu ympäri Suomea. He käyvät harvoin äitinsä luona, mutta soittelevat usein. Lempi asuu edelleen omakotitalossaan, josta on keskustaan matkaa useampi kilometri. Lempi ajaa vielä autolla, vaikka autoilut ovat nyt vähentyneet kipeytyneiden jalkojen vuoksi.

Lempi kokee syvää yksinäisyyttä. Hänellä ei ole harrastuksia ja parin viime vuoden aikana useampi läheinen ystävä on kuollut tai sairastunut niin, ettei aikaa voi enää viettää yhdessä. Yksi ystävistä on muistisairas, eikä tunne enää Lempiä. Myös oman terveyden heikentyminen huolettaa häntä ja valvottaa usein öisin, vaikka mitään radikaalia muutosta terveydessä ei ole vielä tapahtunutkaan. Lempi ei haluaisi lähteä kotoaan mihinkään, mutta kaipaa kovasti puheseuraa itselleen. Lapset ovat huolissaan äidistään ja yrittävät auttaa häntä löytämällä erilaisia ratkaisuja yksinäisyyteen.

Miten lapset voisivat auttaa äitiään?

1.

2.

3.

4.

Jokainen voisi soittaa äidilleen päivittäin.

Ottaa yhteyttä esimerkiksi paikkakunnan diakoniin ja kertoa tilanteesta.

Etsiä netistä järjestöjen tarjoamia puhelinrinki- tai ystäväpalveluita ja ottaa yhteyttä sinne.

Oma ehdotus.

Esimerkki 14

Sairastuminen

Timo Timo on Johannan omaishoitaja. Timo ja Johanna ovat olleet naimisissa yli 60 vuotta ja heillä on pitkä yhteinen hyvä elämä takana. Timo on 85-vuotias ja hänellä on ihan vasta todettu keuhkoahtauma. Johanna on jo 88-vuotias ja sairastaa pitkälle edennyttä muistisairautta. Timo on luvannut Johannalle, että pitää tästä kuolemaan asti huolta ja se on hänelle erittäin tärkeä lupaus. Viime aikoina Timon oma sairaus on kuitenkin vaikeuttanut omaishoitajana olemista ja jaksamista. Johannan liikkuminen on hankaloitunut ja hän on ruvennut kaatuilemaan. Timo ei enää jaksa nostaa Johannaa lattialta ylös, vaan joutuu aina soittamaan apua tilanteeseen, myös keskellä yötä.

He asuvat omakotitalossa, jonka hoitamiseen Johanna ei pysty osallistumaan mitenkään ja Timokaan ei jaksa enää ajaa edes ruohonleikkuria eikä halua pyytää apua pihan hoitamiseen lähellä asuvalta pojan perheeltä. Timo on hyvin jääräpäinen mies joka haluaa pitää kiinni lupauksestaan Johannalle. Nyt Timosta kuitenkin tuntuu, että hän ei enää jaksa. Heidän kodistaan on lähes 10 kilometrin matka keskustaan ja lähimpään kauppaan.

Mitä Timon pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Pitää lupauksestaan tiukasti kiinni ja huolehtia Johannasta loppuun asti.

Kertoa läheisille omasta väsymyksestään.

Ottaa yhteyttä esim. kotihoitoon, vanhusneuvolaan tai omaishoitajien järjestöön.

Oma ehdotus.

Esimerkki 15

Sairastuminen

Veikko Veikko on naimisissa 76-vuotiaan Helmin kanssa. Helmi on hyväkuntoinen ja aktiivinen eläkkeellä oleva opettaja. Hän on aina ollut toimelias ihminen; ollut luottamustehtävissä kunnassa ja aikoinaan myös kunnanvaltuuston jäsen.

Helmin muisti on alkanut heikentyä ja Veikko on huolissaan hänen voinnistaan. Myös lapset ovat huomanneet äitinsä käyttäytyvän välillä hassusti; äiti unohtelee asioita ja toistelee samoja puheita usein.

Lastenlasten nimetkin ovat alkaneet mennä hukkaan. Toisinaan Helmi myös epäilee Veikon käyvän häneltä salaa tansseissa ja katsomassa muita naisia, vaikka Veikko on ollut autotallissa puuhastelemassa käsitöiden parissa.

Helmi ei itse tunnista eikä tunnusta tilaansa. Hänen mielestään läheiset vain höpsöttelevät ja huolehtivat hänestä liikaa. Veikko ja myös lapset ovat yrittäneet saada Helmiä lääkäriin, jotta tilanne voitaisiin selvittää ja tutkia. Helmi ei kuitenkaan halua, että ihmiset luulevat häntä sairaaksi, jos hän menee lääkäriin. Hän ei halua olla ihmisten juoruilun kohteena, sillä terveysasemalla on kuitenkin joku tuttu näkemässä.

Mitä Veikon pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Varata Helmille lääkäriaika ja viedä hänet lääkäriin.

Antaa asian olla ja elää vain sen kanssa.

Pyytää vanhuspalveluista esimerkiksi muistineuvojaa tulemaan kotikäynnille tarkistamaan heidän tilanteensa ja tekemään muistitestit molemmille ikään kuin rutiinitarkistuksena.

Oma ehdotus.

Esimerkki 16

Sairastuminen

Helena Helena on 81-vuotias nainen, joka on koko elämänsä liikkunut aktiivisesti ja tehnyt elämäntyönsä liikunnanopettajana. Viime aikoina hänen liikkumisensa on heikentynyt radikaalisti ja hänelle on myös tullut huimausta. Tutkimuksissa on selvinnyt, että Helenalla on nivelrikko lonkassa sekä matalat verenpaineet. Lääkäri on vahvasti suositellut lääkityksen lisäksi rollaattorin käyttöä, jotta liikkuminen olisi turvallisempaa. Helenan puoliso Matti on hakenut apuvälinelainaamosta rollaatorin heille kotiin.

Helenaa rollaattori hävettää. Hän ei haluaisi ottaa sitä käyttöön ollenkaan, koska sen kanssa käveleminen on Helenasta vain niin noloa. Hän pysyy mieluummin kotonaan kuin lähtee rollaattorin kanssa liikkeelle. Mattia tämä harmittaa kovasti, sillä hänestä olisi mukava mennä yhdessä Helenan kanssa samoihin mukaviin kerhoihin ja tapahtumiin, joissa ovat tähänkin asti käyneet. Kerhot ja tapahtumat ovat olleet molemmille tärkeitä ja virkistäviä asioita.

Mitä Helenan pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Polttaa koko rollaattori, olla käyttämättä sitä ja jäädä aina yksin kotiin Matin lähtiessä eri tapahtumiin.

Harjoitella rauhassa kotona rollaattorin käyttöä ja pikkuhiljaa lähteä sen kanssa muuallekin.

Ottaa rollaattori heti käyttöön, kulkea turvallisesti sen kanssa ja nauttia elämästä.

Oma ehdotus.

Esimerkki 17

Sairastuminen

Pekka Pekka on naimisissa 75-vuotiaan eläkkeellä olevan opettajan, Tellervon, kanssa. Pekka ja Tellervo asuvat vielä omassa kodissaan. Tellervo on ollut perusterve nainen koko ikänsä, ja hän on toiminut aktiivisesti viimeiset vuodet paikkakunnan eläkeläisten järjestössä.

Vajaa vuosi sitten Tellervolla alkoi ilmetä käsien tärinää. Toisinaan kädet vapisivat niin, että kahvi läikkyi kupista. Myös puheentuottaminen oli toisinaan hidasta. Tellervo halusi sanoa jotakin, mutta puhetta ei vain tullut. Tellervo meni lääkäriin ja tutkimusten jälkeen hänellä todettiin Parkinsonin tauti. Sairastuminen oli tosi kova järkytys Tellervolle ja hänen on ollut vaikea hyväksyä sairautensa. Häntä hävettää oma tilanteensa ihan mahdottomasti. Hän ei kehtaa enää lähteä eläkeläisten tapaamisiin, sillä hänen vapisevat kätensä ja toisinaan hidas liikkumisensa varmasti huomataan.

Tilanne on myös Pekalle vaikea, sillä hänestä tuntuu pahalle Tellervon puolesta, ja hän on surullinen, koska Tellervo on päättänyt jäädä kotiin ja sulkeutua ulkomaailmalta kokonaan. Tellervo ei halua, että hänen sairaudestaan puhutaan edes omille lapsille, vaan se pitää salata kaikilta. Tätä Pekan on vaikea kestää.

Mitä Pekan pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Kertoa lapsille rehellisesti äidin tilanteesta.

Suostua Tellervon vaatimukseen olla vain kotona ja hiljaa asiasta.

Ottaa yhteyttä Parkinsonin tautia sairastavien vertaistukiryhmään ja mennä Tellervon kanssa sinne.

Oma ehdotus.

Esimerkki 18

Digitalisoituminen / huijaus

Juhani Juhani on eläkkeellä oleva postimies. Hän hoitaa omat asiansa itsenäisesti ja osaa käyttää nettiä esimerkiksi pankkiasioiden hoitamiseen.

Juhani käyttää myös sähköpostia monenlaisia asioita hoitaessaan. Nyt hänen sähköpostiinsa oli tullut pankilta viesti, jossa oli linkki. Linkin kautta pankki pyysi selvittelemään tiliasioita. Juhani luuli sähköpostiviestiä aidoksi ja klikkasi linkkiä. Viestissä pyydettiin Juhania käyttämään pankin käyttäjätunnusta ja salasanaa. Juhani teki niin. Seuraavana päivänä Juhani meni pankin sivustolle maksamaan laskuja ja huomasi tilinsä tyhjentyneen. Edellisenä päivänä lähetetty viesti olikin huijausviesti. Juhania harmittaa ja nolottaa tilanne mahdottomasti.

Mitä Juhanin pitäisi nyt tehdä?

1.

2.

3.

4.

Soittaa heti pankkiin ja selvittää asia.

Soittaa Rikosuhripäivystykseen tai poliisille.

Olla tekemättä mitään, rahat on jo menetetty.

Oma ehdotus.

Esimerkki 19

Digitalisoituminen / huijaus

Juuso Juuso on eläkkeellä oleva muurari, joka on jäänyt leskeksi joitakin vuosia sitten. Juusolla on kolme lasta, joista yksi asuu lähellä isäänsä.

Juuso on hyväsydäminen ja aina muita auttava mies.

Juuson lähellä asuva poika, Jarkko, on ollut työtön jo pitkään, eikä hänellä ole edes halua löytää töitä. Hän käy isällään syömässä päivittäin ja auttelee tätä omakotitalon arkiaskareissa ja pihapuuhissa. Jarkko on myös hoidellut isänsä pankkiasioita verkkopankissa, koska Juuso ei osaa käyttää verkkopankkia. Juusolle tuli talvella iso sähkölasku sähkön hinnan noustua pilviin ja Jarkko lupaa maksaa senkin. Isällään sattumalta kyläilevä Timo-poika hoitaa kuitenkin laskun Jarkon ollessa muutaman päivän yllättävällä reissulla. Timo huomaa, että Juuson tili on ihan tyhjä eikä rahat riitä sähkölaskun maksamiseen. Timo tarkastelee isänsä tilitietoja ja huomaa Jarkon tehneen isoja tilisiirtoja sieltä omalle tililleen. Timo kertoo tilanteesta isälleen. Juusoa tilanne tietysti kauhistuttaa ja myös nolottaa; miten oma poika saattoi tehdä hänelle näin.

Mitä Juuson pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Antaa asian olla ja opetella itse hoitamaan omat laskunsa.

Puhua Jarkon kanssa asiasta.

Ottaa Timon kanssa yhteyttä rikosuhripäivystykseen tai poliisiin ja selvittää siellä tilannetta.

Oma ehdotus.

Esimerkki 20

Digitalisoituminen / huijaus

Jukka Jukka on kotonaan yksin asuva leskimies. Ikää on jo 88 vuotta, mutta hän on ikäisekseen hyväkuntoinen. Ainoastaan kuulo on jo huonontunut, mutta silti Jukka huolehtii vielä asiansa itse. Lähellä asuva poika käy auttelemassa isommissa kotiaskareissa. Eräänä päivänä Jukan ovikello soi ja ovella on kaksi putkifirman miestä, jotka ovat myymässä vesiputkiremonttia. Jukan talo on vanha ja miehet haluaisivat kovasti tulla sisälle arvioimaan remontin tarvetta, vaikka Jukka sanoo sen olevat tarpeetonta. Hän ei halua nyt remonttia. Miehet aikovat kuitenkin tulla sisälle puhumaan Jukan kanssa.

Mitä Jukan pitäisi tehdä?

1.

2.

3.

4.

Päästää miehet sisälle tutkimaan hänen kotinsa.

Sanoa tiukasti ei ja sulkea ovi.

Soittaa pojalleen ja pyytää tätä tulemaan paikalle.

Oma ehdotus.

Seniorikeskus

w w w.v u o l l e o u l u .f i