OPISTOLAINEN
24
POHJOLA-OPISTO Kaarretie 14 (Tuira) puh. 08 555 4000 toimisto@pohjolaopisto.fi www.pohjolaopisto.fi
Pohjola-opisto on Oulussa toimiva kansanopisto. Opisto järjestää erilaisia opintolinjoja, joilla opiskelu voi joko johtaa tutkintoon tai olla yleissivistävää eli vapaatavoitteista. Pohjola-opisto sijaitsee Oulussa, Tuiran kaupunginosassa.
KYMPPI-linja on mahdollisuus! Peruskoulun päättötodistuksen numeroilla on merkitystä jatkokoulutukseen pyrittäessä. Kymppilinjalaiset voivat korottaa numeroitaan ja samalla vielä harkita omaa suuntautumista.
Syyslukukaudella aloitimme KASPERI-linjan, joka on suunnattu kasvatus- ja opetusalalla toimiville tai alan opintoihin tähtääville. Linjan opiskelijat suorittavat lukuvuoden aikana sekä kasvatustieteen että erityispedagogiikan yliopistotasoiset perusopinnot. 53.3 % koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajista valmistuu kansanopistoista. KAITO-linja on vakiinnuttanut asemansa kansanopistojen koulutustarjonnassa. Tätä ammattiin johtavaa koulutusta on järjestetty Pohjola-opistossa vuodesta 1998 lähtien.
Seniorilinja järjestetään kevätlukukaudella neljännen kerran. Aiemmin seniorilinjan käyneet jatkavat hyvin alkaneita opintojaan tai uutta harrastustaan kansalaisopiston puolella tutussa ryhmässä seniorikurssilla.
KAITO-LINJA
KASPERI-LINJA
Maahanmuuttajaopiskelijat aloittavat nuorten maahanmuuttajien ryhmässä, jossa opetus painottuu suomen kielen ja yhteiskuntatietouden opintoihin. Peruskoulun oppimäärän opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kaksi lukuvuotta kestävällä MAPE-linjalla. Lisäksi useat mapelaiset
Opiskelu Koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi
Kasperin kutsu
UNICEF palkitsi tänä vuonna Lapsen oikeuksien vaikuttaja –tunnustuksella kaikki maamme koulunkäynnin ohjaajat sekä avustajat.
sä haluamme olla
Me Pohjola-opiston ”kaitolaiset” opiskelemme juurikin koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa. Me siis valmistumme ohjaajiksi haastavaan nykypäivän koulumaailmaan. Koulutuksemme kestää 40 opintoviikkoa ja on tämän vuoksi hyvin intensiivinen. Käymme tutustumassa erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimipaikoissa, teemme laajoja itsenäisiä tehtäviä, ja istumme paljon luennoilla. Ammattitutkintoomme kuuluu useampi intensiivinen lähiopetusjakso, jolloin opiskelemme teoriaa koululla. Tähän mennessä olemme tutustuneet mm. vaihtoehtopedagogiikkoihin, lapsen eri kehitysvaiheisiin sekä asiakkaan henkilökohtaisen avustamisen erilaisiin tehtäviin. Olemme saaneet koulullemme luennoimaan liudan erilaisia vieraita: koulunkäynnin ohjaajia, poliisin ja olemmepa saaneet suorittaa myös ensiavun peruskurssin. Kävimme myös CP-leirillä tutustumassa henkilökohtaiseen avustamiseen. Lähiopetuksen lisäksi teemme kolme harjoittelujaksoa, joissa suoritamme näyttötutkinnot hyväksytysti, jotka pätevöittävät meidät ammattiin. Tutkinnon osia ovat: ammatissa toimiminen, kasvun ja kehityksen tukeminen ja ohjaaminen, oppimisen ja toiminnan tukeminen ja ohjaaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen. Harjoittelujaksoilla pääsemme konkreettisesti tutustumaan tehtäviimme. Toimimme koulumaailmassa oppijaa varten, opettajan tasavertaisena työparina. Tehtävämme ei siis ole askarteleminen ja kahvin keittäminen. Työtehtävämme ovat hyvin moninaisia. Ryhmän havainnointi, sekä yksilön henkilökohtaisen avuntarpeen kartoitus ovat yksi tärkeimmistä tehtävistämme. Tiivis moniammatillinen yhteistyö kuuluu tämän päivän koulunkäynnin ohjaajien työhön vahvasti. Opetuksen eriyttäminen on ensisijainen keino huomioida erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat, ja tässä me olemme mukana. Ammattitutkinnon antama laajan tiedon ja pätevyyden lisäksi, se antaa myös paljon uusia, samanhenkisiä luokkakavereita. Meidän luokastamme on kehittynyt tiivis tukiverkosto, jonka kanssa on helppo jakaa mukavia onnistumisia, sekä toisaalta myös purkaa mietteitään ja ratkoa ongelmallisia tilanteita. Koulunkäynnin ohjaajilla tulee tulevaisuudessakin olemaan suuri merkitys koululaitoksissa. Tarve meistä on jatkuvassa kasvussa. On siis ilo todeta, että me kaitolaiset opiskelemme hyvin tärkeää ammattia. Janina Juutinen, opiskelija
osallistuvat kaksi kertaa viikossa Suomen kieli sujuvaksi -kurssille kansalaisopiston puolella. Naisten koululaiset opiskelevat ja työskentelevät Pohjolaopistolla erilaisissa ohjatuissa työtehtävissä. Opiskelijoiden ja henkilöstön kohtaaminen muodostuu luonnolliseksi kanssakäymiseksi yhteistoiminnan lomassa. Oulun Seudun Setlementti ry:n ylläpitämä Pohjola-opisto tarjoaa opiskelijoille monipuolisen opiskeluympäristön. Samassa rakennuksessa toimiva Oulun kansalaisopisto laajentaa opintovalikoimaa lyhytkurssein. Pikku-Syötteellä ja Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevat nuorisokeskukset luovat ainutlaatuiset oppimisympäristöt myös kansanopisto-opintoihin liittyville osioille.
KYMPPI-LINJA
Kymppiluokalla voit parantaa sitä, minkä yläasteella aloitit On etuoikeus opiskella juuri tällä linjalla, tällä kokoonpanolla – täällä mis”Misä nää opiskelet?” Kasperi-linjalla Pohjola-opistossa. ”No mutta misä ihmeen Kasperi-linjalla?”. Väitän vahvasti, että lähes jokainen linjamme opiskelijoista on käynyt samantapaisen keskustelun yhden, jos toisenkin kerran kuluneen syksyn aikana. Sanana Kasperi tuo ehkäpä ensimmäisenä mieleen pojan tai ainakin yhdessä lastenlaulussa esiintyvän nimen, mutta mikä oikeastaan onkaan tätä kyseistä nimeä kantava linja? Kasperi- kasvatustieteenlinja on syksyllä 2012 ensimmäistä kertaa järjestetty Pohjola-opiston opintolinja, jossa opiskellaan nimensä mukaisesti kasvatustieteitä ja erityispedagogiikkaa. Kuluvan vuoden aikana opiskelijat suorittavat perusaineopinnot kummastakin tieteestä Jyväskylän yliopiston kautta ja saavat nämä hyväksi luettua esimerkiksi tulevia yliopisto- tai muita opintoja varten. Linjalla opiskelu tapahtuu viitenä päivänä viikossa järjestettävänä lähiopetuksena, sekä viikoittain kurssien aiheisiin liittyvinä kenttäkohteisiin tutustumisena. Yleisen tenttimisen lisäksi opiskelijoilla on kurssien sisällöstä riippuen mahdollisuus toteuttaa kurssisuoritukset oppimistehtävänä, verkkokurssina, parityönä tai verkkokurssina. Kasperi-linjalla opiskeleva 15 hengen porukka koostuu niin opinnoista välivuotta pitävistä nuorista, omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan syventävistä, kuin myös täyttä alanvaihtoa tekevistä ammattiosaajista. Suurin osa ryhmästä on suuntautumassa tulevaisuudessa kasvatus- ja opetusalan opintoihin tai työtehtäviin. Kevään tullen ryhmässä paneudutaan myös yhdessä Vakava-kokeen materiaaliin tulevia pääsykokeita varten. Kasperilaisten opiskelu ei kuitenkaan ole pelkkää kursseja kurssien perään suorittamista. Vaikka vuoden aikana yhden pää- ja sen ohessa myös sivuaineen suorittaminen ei käy välttämättä aivan käden käänteessä, eikä ”Huomenna pitää palauttaa, joten aamulla voi aloittaa” ajattelutapa ole kaikista oivallisin tai kannatettavin, on Kasperi muutakin. Eri-ikäisistä ja taustaisista henkilöistä koostuva ryhmä on jokaisen eri opetusryhmän tavoin ainutlaatuinen. Pelkän itsenäisesti avoimeen yliopistoon opintojen suorittamisen sijaan opintolinjalla asioista keskusteleminen, yhdessä pohtiminen ja erilaisten kokemusten jakaminen syventävät ja antavat lisää potkua opiskelulle. Vertaistuen ja kaikkien ryhmäläisten omana itsenään hyväksymistä vaalitaan ja pidetään tärkeänä. Tiukkaa suoritusarkea rikastuttamaan on järjestetty myös ilmaisutaitoon liittyvää opetusta, joka antanee omalta osaltaan myös valmiuksia jokaiselle tulevaisuutta varten. Uskaltanen myös väittää, että motivoituneiden ja pitkälle tähtäävien opiskelijoiden opiskeluun vaikuttavan vahvasti kannustava, motivoiva ja rajat selkeinä, mutta mahdollisuudet avoimina pitävä ryhmänohjaaja, Sari Toppila. Kasperi-linjan järjestäminen tuskin jäänee pelkästään tähän lukuvuoteen. Kukapa voisi vastustaa tällaisen Kasperin kutsua? Tytti Juntunen, opiskelija
Kymppiluokalle voi hakea peruskoulun jälkeen. Siellä on mahdollisuus korottaa numeroita ja saada lisää miettimisaikaa tulevaisuuden suunnitelmia varten. Yleensä kympille hakevat ne, jotka eivät saaneet jatkoopiskelupaikkaa yhteishaussa tai eivät ole varmoja, menevätkö lukioon vai ammattikouluun. Kympin käyneet saavat kolme lisäpistettä yhteishakuun. Kymppiluokalla voi korottaa lähes kaikkia oppiainenumeroita. Uskontoa, liikuntaa tai kotitaloutta ei ole, mutta raskaan teoriaopiskelun keventämiseksi on järjestetty kuvista ja musiikkia. Kympillä kirjat ovat ysiluokan oppikirjoja ja asiat ovat jo entuudestaan vähän tuttuja. Tämä auttaa opiskelua todella paljon, kun tietää jo jotain opiskeltavasta asiasta, eikä kaikki ole aina uutta. Opiskelu Pohjola-opiston Kymppilinjalla on toisenlaista kuin yläasteella. Oppilas on itse vastuussa opiskelustaan. Jos hän haluaa nostaa arvosanojaan ja päästä eteenpäin, hän myös tekee sen. Opiskelijat itse päättävät, kuinka paljon töitä haluavat tehdä arvosanojen korottamiseksi. Hyvällä asenteella ja pienellä vaivannäöllä numerot saa nousemaan. Kymppilinjalla käytetään jaksoja. Jaksot kestävät aina kuusi viikkoa, ja kokeet ovat jakson viimeisellä viikolla. Systeemi on toimiva, ja koealueetkin ovat näin ollen pienempiä. Kympillä on yleensä myös vähän rennompaa ja vapaampaa kuin peruskoulussa, ja koska kymppiluokka on vapaaehtoinen, on opiskelukin paljon mukavampaa. Ryhmänohjaaja Timo on pidetty, ja hän opettaa suurinta osaa aineista. Se tekee opiskelusta helpompaa ja selkeämpää. Opiskelumotivaatio on korkeampi, kun opiskelu on kivaa. Kympillä tuntuu myös, että opettajilla on enemmän aikaa oppilaille. Plussaa on myös se, että kymppiläisiä kohdellaan kuin aikuisia, mikä on iso muutos verrattuna yläasteeseen. Pohjola-opiston Kymppilinjalla ollessaan saa kavereita muualtakin kuin vain omasta ryhmästä. Pienehköjen tilojen vuoksi kymppiluokkalaiset ovat koko ajan tekemisissä myös maahanmuuttajien ja steinerkoululaisten kanssa, mikä on iso plussa ja kivaa vaihtelua. Kymppiluokalla on myös mahdollista tutustua eri aloihin, koska TET-viikkoja on kaksi lukuvuodessa. Kympillä käydään myös Eteenpäin-messuilla, mikä voi helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Voidaankin siis ajatella, että kymppiluokka on avain hyviin arvosanoihin. Tule siis kymppiluokalle! Kymppiluokan oppilaat Noora Heikkilä, Alma Niemelä, Kirsi Paaso, Anna Koskenkangas, Johanna Salomaa, Valeria Kieleväinen, Elena Tapani, Joonatan Liuski ja Milka Mustakangas