kiinnostaaKAUPPAOULUNKAUPPAKAMARINUMERO03SYYSKUU2022Turvallisuuspolitiikkatässähetkessäpoikkeuksellisenpaljon. ”VASTAAVAA KIINNOSTUSTA EN OLE NÄHNYT”, KIRJOITTAA JARNO LIMNÉLL. VARAUTUMISTYÖ POHJAUTUUELINKEINO-ELÄMÄÄN
Ohjelmassa speed dating -verkostoitumispeli sekä Oktoberfest-henkistä ruokaa ja juomaa. Musiikista vastaa Oululainen NochEin -yhtye, joka tarjoaa aidon kattauksen perinteistä Oktoberfest -tunnelmaa. Teeman mukainen pukeutuminen on tervetullutta ja illan paras asu palkitaan! Oktoberfestin
Te r v e tul o a v e r k os t oi t u m a a n O u l u n k a u p p a k a m a rin O kt o be r f estiin !
Oktoberfestin yhteistyökumppanit: Lippuvaihtoehdot: Oktoberfest-lippu speed dating -verkostoitumispelillä 50€ (sis. alv 10%) Lippu sisältää osallistumisen koko tapahtumaan mukaan lukien speed dating verkostoitumispeli. Peliin otetaan 80 osallistujaa. Oktoberfest-lippu (ei sisällä speed dating verkostoitumispeliä) maksuton Maksuton lippu, jolla voit osallistua pelin jälkeiseen osuuteen klo 18 30 alkaen. Ohjelma: Klo 16.00 Ovet avataan, Tervetuloa verkostoitumispeliin osallistujat! Klo 16.15 Tilaisuuden avaus ja verkostoitumispelin ohjeistus klo 16.30 Verkostoitumispeli alkaa Klo 18.30 verkostoitumispeli päättyy, Tervetuloa maksuttoman lipun valinneet! Klo 21.00 Tilaisuus päättyy Muutokset mahdollisia. Paikkoja rajoitettu määrä. Hanki lippusi 29.9. mennessä: events.oulunkauppakamari.fi/oktoberfest2022
6. 10 .
Buffet-ruokailu, juomaa ja musiikkia Klo 21.00 Tilaisuus päättyy Muutokset mahdollisia. Paikkoja rajoitettu määrä. Hanki lippusi 29.9. mennessä: events.oulunkauppakamari.fi/oktoberfest2022 2022
Tervetuloa verkostoitumaan Oulun kauppakamarin Oktoberfestiin!
Ohjelma: Klo 16.00 Ovet avataan, Tervetuloa verkostoitumispeliin osallistujat! Klo 16.15 Tilaisuuden avaus ja verkostoitumispelin ohjeistus klo 16.30 Verkostoitumispeli alkaa Klo 18.30 verkostoitumispeli päättyy, Tervetuloa maksuttoman lipun valinneet!
Ohjelmassa speed dating -verkostoitumispeli sekä Oktoberfest-henkistä ruokaa ja juomaa. Musiikista vastaa Oululainen NochEin yhtye , joka tarjoaa aidon kattauksen perinteistä Oktoberfest tunnelmaa. Teeman mukainen pukeutuminen on tervetullutta ja illan paras asu palkitaan!
Lippuvaihtoehdot:yhteistyökumppanit:
Bu et-ruokailu, juomaa ja musiikkia
Oktoberfest-lippu speed dating -verkostoitumispelillä 50€ (sis. alv 10%) Lippu sisältää osallistumisen koko tapahtumaan mukaan lukien speed dating -verkostoitumispeli. Peliin otetaan 80 osallistujaa. Oktoberfest-lippu (ei sisällä speed dating -verkostoitumispeliä) maksuton Maksuton lippu, jolla voit osallistua pelin jälkeiseen osuuteen klo 18.30 alkaen.
Euroopassa käydään sotaa 2020-lu vulla. Suomi on liittymässä Natoon, mikä lisää puolustusliiton itärajaa yli 1300 kilometrillä. Kaikkia pohjoisen maakuntia yhdistää pitkä raja Venäjän kanssa. Pohjois-Suomella onkin enem män yhteistä rajaa Venäjän kanssa kuin millään toisella yhtenäisellä alueella Pohjois-SuomiEU:ssa. on portti länteen ja maayhteys tuleviin Nato-liittolaisiimme Ruotsiin ja Norjaan. Tämän reitin hyö dyntäminen vaatii investointeja liiken neyhteyksiin etelästä pohjoiseen. Ta louselämän päätoimittaja Jussi Kärki kiteytti pääkirjoituksessaan 12.8.2022 erinomaisesti, että EU-päättäjien on aika kiinnostua Pohjois- ja Itä-Suomes ta ja siitä, miten läntisten demokratioi den etuvartio pärjää.
Etelästä katsottuna Oulu on liikenteel linen solmukohta ja Tornio portti län teen, jossa risteävät niin maantiet kuin rautatieyhteydet Ruotsiin. Lapista on hyvät yhteydet niin Norjaan kuin Ruot siin, ja lentokentät sekä Perämeren kaaren satamat palvelevat kotimaista ja kansainvälistä liiketoimintaa. Suomen viennistä lähes 90 % kulkee meriteitse. Huoltovarmuuden kannalta raideyhteyksien merkitys Ruotsiin ja Norjaan Atlantin rannikolle tulee tun nistaa. Jos eteläisen Itämeren merilii kenne estyy tai estetään, on pohjoinen reitti Atlantin satamiin silloin ainut yh teytemme maailmalle. Meriliikenteen vakavaan häiriöön riittää käytännössä yksi öljytankkeriturma Tanskan salmis sa. Silloin pohjoinen on portti länteen myös Pohjoiseneteläsuomalaisille.strateginenmerkitys tulee jatkossa vain kasvamaan. Lapin kaup pakamarin keväällä julkistaman sel vityksen mukaan Jopa 70 % Suomen luonnonvaroihin perustuvista uusista suurteollisuuden investoinneista koh distuu Pohjois-Suomeen, johon tullaan lähitulevaisuudessa investoimaan jopa 50 miljardia euroa. Pohjois-Ruotsiin investoidaan peräti 100 miljardia euroa tulevina vuosina. Investoinnit kohdis tuvat erityisesti ilmastoystävälliseen Onteollisuuteen.kokoSuomen etu, että maan poh joisosissa aktiivinen toiminta säilyy ja entisestään kehittyy. Uudet merireitit, kilpailu luonnonvaroista, geopolitiik ka ja energiamurros tulevat näkymään muun muassa alueelle suuntautuvissa investoinneissa, matkailussa ja soti laallisessa varustautumisessa. Nyt tarvitaan toimenpiteitä sekä syk syn budjettiriihessä että seuraavan Eduskunnan hallitusohjelmaan Poh joismaiden välisten infrainvestointien toteuttamiseksi osana varustautu mis-, huoltovarmuus- ja turvallisuus politiikkaa. Tavoitteena pitää olla avata huoltovarmuuden kannalta tärkeä uusi reitti länteen.
SYYSKUUOuluntoimitusjohtaja,TUOVINEN,kauppakamari2022
KAUPPAKAMARI 3
PohjoinenPÄÄKIRJOITUSkytkeeSuomenlänteen
JARI P.
KAUPPAKAMARIOULUN PÄÄTOIMITTAJAWWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI Jari P. Tuovinen VASTAAVA TOIMITTAJA Mika Kulju TOIMITUSSIHTEERI Anni Alavahtola KONSEPTI JA ULKOASU PunaMusta Oyj TAITTO Jan Åqvist KANNESSA Jarno sotatieteidenLimnéll tohtori Kuva: Jarkko Mikkonen PALAUTTEET: anni.alavahtola@chamber.fi JULKAISIJA Oulun SepänkatuKauppakamari,20,90100 Oulu ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy Isokatu 56, 90100 Puh.ilmoitukset@noviafinland.fiOulu085528807 ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa. PAINO PunaMusta Oy, Oulu JAKELU Noin 1800 -Kauppakamarin-Sidosryhmille-Jäsenyrityksiinkpl järjestämissä tapahtumissa SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla ISSN 1458-6002 Oulun laajimmat palvelut yrityksille ja yrittäjille Ota yhteyttä paikalliseen op.fi/oulu/yrityspalvelutasiantuntijaan.
MENTORIVERKOSTO24 Haluatko kansainvälistyä? KAUPPAKAMARIOULUN Numero 3 / SYYSKUU 2022 PÄÄKIRJOITUS3 Pohjoinen kytkee Suomen länteen LAURA KANKAALA6 Hyvishakkeri tietoturva-aukkojatulppaa TALOUS10 Huoltovarmuus haastaa myös yrityskenttää HUOLTOVARMUUS14 pohjautuuJulkishallinnonVarautumiskoordinaattori:varautumistyöelinkeinoelämään ELORIIHI27 Luotaus vaalivuoteeneduskuntaSISÄLTÖ LAKIPALSTA23 Paikallisten jäsentemmeasiantuntijatlakitoimistojenratkaisevatongelmia 6 14 JARNO LIMNÉLL22 Turvallisuus ei ole vain uhkia ja riskejä OULUN ENERGIA18 Huoltovarmuuden kivijalka on kunnossa ELENA OIKARINEN9 yrityksenHybridivaikuttaminenriskikartalle SYYSKUU 2022 KAUPPAKAMARI 5
Hyvishakkeri tietoturva-aukkojatulppaa LAURA KANKAALA SUUNTASI AIKANAAN LUKION JÄLKEEN HOIVA-ALALLE, MUTTA PÄÄTYI LOPULTA OPISKELEMAAN TIETOJENKÄSITTELYÄ. NYT TYÖ PÄIVÄT TÄYTTYVÄT ASIAKASYRITYSTEN TIETOTURVAPULMISTA, SEMINAARI ESITELMISTÄ JA OMISTA PODCASTEISTA. ”LARPAN” MISSIONA ON TEHDÄ INTERNETISTÄ PAREMPI JA TURVALLISEMPI PAIKKA SEKÄ KANNUSTAA NUO RIA NAISIA TIETOTEKNIIKAN TARJOAMILLE URAPOLUILLE. TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: MEERI UTTI 6 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
HENKILÖARTIKKELI Hakkeri-sana herättää helposti mielikuvan nuoresta miehestä, jonka pakkomielteenä on murtautua tietyn yrityksen tai julkisyhteisön tietojärjestelmään. Heitä löytyy hakkerijoukosta edelleen, mutta yksittäisten tekijöiden sijaan taustalla on entistä useammin järjestäy tynyttä rikollisuutta ja jopa valtiollisia toimijoita.
jo ala-asteella ja halusin kokeilla, miltä siihen asti hieman etäiseltä tuntunut it-ala mahtaisi tuntua. Ja hyvin se on maistunut”, Kankaala naurahtaa.
”Todellinenhakkeriryhmä.herättäjä oli taannoinen Vastaamon tapaus, joka osoitti järjestelmien haavoittuvuuden. Samalla se antoi esimerkin, että tietomurto voi kaataa koko yrityk sen”, Kankaala muistuttaa.
PROSESSIT JA VASTUUT KUNTOON Pandemia-aikana hakkerit olivat aiempaa aktiivisemmin etätyöläisten kimpussa. Nyt pandemia on jo helpottanut, mutta kyberrikolliset eivät suinkaan lepää – päinvastoin. ”Etätyö on ollut kaikille iso muutos. Nyt palaillaan ta kaisin työpaikoille ja moni saattaa miettiä, että toimis toympäristössä ollaan paremmin turvassa. Se ei kui tenkaan anna mitään syytä tinkiä omasta tarkkuudesta”, Kankaala Suomalaistenpainottaa.tietämys ja ymmärrys tietoturvariskeistä on lopulta kohtuullisen hyvä. Suurimmat riskit liittyvät kin usein prosesseihin ja vastuunjakoon.
Missä organisaation kannalta elintärkeitä tietoja säilyte tään ja kenellä on niihin pääsy? Kuka vastaa siitä, että kaikki päivitykset ovat varmasti ajan tasalla? Kehen tai minne otan yhteyttä, jos havaitsen jotain epäilyttävää, saan epämääräisen viestin tai ehdin klikata sen auki?
SYYSKUU 2022 KAUPPAKAMARI 7
”ETÄTYÖ ON OLLUT KAIKILLE ISO MUUTOS. NYT PALAILLAA TAKAISIN TYÖPAIKOILLE JA MONI SAATTAA MIETTIÄ, ETTÄ TOIMISTOYMPÄRISTÖSSÄ OLLAAN PAREMMIN TURVASSA. SE EI KUITENKAAN ANNA MITÄÄN SYYTÄ TINKIÄ OMASTA TARKKUUDESTA”
”Näistä löytyy edelleen valitettavan usein harmaita aluei ta. Kun järjestelmät ovat riittävän helppokäyttöisiä ja vastuunjako selkeää, ei kenenkään tarvitse kokeilla esi merkiksi salasanojen kohdalla oikopolkuja. Se on olen nainen osa tietoturvaa.”
Samalla on toisaalta kasvanut myös tietoturva-aukkoja tulppaavien ja nettirikollisia metsästävien ”hyvishakkerei den” joukkue. Yksi heistä on helsinkiläinen Laura ”Larppa” Kankaala, joka on kansantajuisella ja arkisella lähestymis tavallaan noussut nopeasti tietoturva-alan kysytyimpien konsulttien joukkoon. Kankaalaa on ajanut eteenpäin halu rakentaa internetistä nykyistä turvallisempi ja helppokäyttöisempi. Samalla on tullut ratkottavaksi myös tietoturvaan liittyviä haasteita. Vaikka tietoturvakonsultin ura on ollut nopea ja nousujoh teinen, on sen alku hieman poikkeava: heti lukion jälkeen Kankaala näet suuntasi hoiva-alan opintoihin. Jo peruskouluvuosina alkanut tietokone- ja peliharras tus veti kuitenkin lopulta pidemmän korren ja Kankaala päätti vaihtaa ensimmäisen vuoden jälkeen opintosuun taa
”Alointietojenkäsittelyyn.tehdänettisivuja
Tuoreimmat esimerkit ovat kesällä julkisuuteen tulleet Wärtsilän ja STT:n tietomurrot, joiden takana oli sama
Kankaalan arkista työsarkaa on ratkoa yritysasiakkaiden tietoturvahaasteita, hakea heidän järjestelmistään tieto turva-aukkoja ja rakentaa asiakkailleen strategioita, joilla riskejä taklataan jo ennakolta. Hakkeroinnista hän kertoo kiinnostuneensa opiskeluvuo sina, kun siihen tarjoutui erillisen kurssin myötä mah ”Samalladollisuus. aloin treenata sitä myös itsekseni”, Kankaala Hyvishakkerillekertoo. onkin ollut viimeisen parin-kolmen vuo den aikana kasvavaa kysyntää. Korona-aika ja etätyö ovat lisänneet tietoturvariskejä ja herätyskelloja ovat soittaneet myös muutamat isot tietomurrot lunnasvaatimuksineen.
VASTAAMO SOITTI HERÄTYSKELLOA
HENKILÖARTIKKELI MIEHISET MIELIKUVAT EDELLEEN RASITTEENA Monen muun toimialan tavoin ICT-sektori kärsii kroonisesta työvoimapulasta. Tilanteeseen ei näytä olevan luvassa no peaa helpotusta, vaikka toimialan kasvu- ja työllisyysnäkymät ovat kiistatta valoisat: digitalisaatio etenee ja sen tarjoamat ratkaisut rantautuvat entistä laajemmin eri toimialoille. Alalle on yritetty houkutella myös lisää naisia, mutta isom paa invaasiota ei oppilaitoksissa ole vieläkään nähty. Suunta on toki verkkaisesti parempaan päin. Tilanne harmittaa myös Kankaalaa, jonka mukaan naiset saattavat vierastaa tietoteknisiä aloja vanhojen, jo vuositu hannen vaihteessa rakentuneiden mielikuvien vuoksi. Työ kuvitellaan kovatahtiseksi, stressaavaksi ja edelleen myös varsin miehiseksi. ”Voin toki tunnustaa, että itselleni ja monille muillekin alan ammattilaisille tämä on eräänlaista kutsumustyötä, jos sa ei kelloa aina katsota. Silti myös muutosta tarvitaan ja sitä saadaan uusien osaajien, asenteiden ja naisten kautta”, Kankaala tähdentää. Tieturva-ala tarjoaa edelleen myös paljon mahdollisuuksia ”Tietoturvaakasvuyrityksille.tarvitaan kaikkialla, missä vain on tietokoneita ja tietoteknisiä laitteita. Se voi olla myös oheistuote, kun vanhoja järjestelmiä modernisoidaan tai käyttäjille tarjotaan aiempaa helpompi tapa tehdä asioita turvallisesti”, Kankaa la Samallamuistuttaa.hänheittää vastuupalloa myös vanhempien ja su kulaisten suuntaan: Jos tuore ylioppilas ilmoittaa suuntaa vansa vastoin lähipiirin ennakko-odotuksiaan tietotekniikan pariin, tuota päätöstä pitää kummastelun ja käännytysyri tysten sijasta tukea ja kunnioittaa. Entä hoiva-ala? Millaisia mietteitä vähän yli kolmekymppisellä tietoturva-ekspertillä on alkuperäisestä unelma-ammatista? ”Sekin on kutsumustyötä ja arvostus hoitoalan ammattilaisia kohtaan on koronan myötä vain kasvanut. Toivottavasti tuon työn arvo saataisiin näkymään myös heidän palkassaan.”
Tietoturvarikollisia paljastava hakkeri, tietoturvakonsultti ja -tutkija. Työs kennellyt WithSecuressa ja F-Secu ressa KOULUTUS: Koulutukseltaan tieto tekniikan tradenomi HARRASTUKSET: Videopelit, pod castaaminen ja kuntoilu Laura Kankaala
8 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
Elena Oikarinen
Kirjoittaja työskentelee tietoturva-asian tuntijana KPMG:n neuvontapalveluissa Oulun toimistossa.
KOLUMNI
KyberhyökkäyksienyrityksenHybridivaikuttaminenriskikartallemäärän
Edellä mainitut näkökulmat ovat syytä huomioida yrityksissä vuosittaisia riskiar vioita tehtäessä. Keinoja suojautua näiltä haavoittuvuuksilta ovat tietoturvallisuu den kehittäminen, henkilöstön koulut taminen, tiedonvaihto viranomaisten ja yritysten kesken, pääsyn rajoittaminen luottamukselliseen ja tärkeään tietoon sekä toiminnan jatkuvuudesta huolehti minen.
MITEN HAAVOITTUVUUKSILTA?SUOJAUTUA
HELMIKUU 2022 KAUPPAKAMARI 9SYYSKUU
kasvu ja laaja vaikutus ovat herättäneet or ganisaatiot huomioimaan paremmin tietoturvan, jotta kilpailukyky ja markki na-asema eivät häiriinny. Riskikartoituk sissa on noussut esille entistä laajemmin myös hybridivaikuttamisen uhka, jonka yksi muoto on yrityksiärimmatjulkaisemanKeskuskauppakamarinyksilöinä.velvollisuutemmejamittymiä.tynyttävaltiollistenjavoinenrikkoayksilönmaanHybridivaikuttamisellakyberhyökkäykset.pyritäänvaikuttaerikeinoinniinyhteiskuntaankuinmieliinjatunteisiin,tavoitteenakohteenjasensidosryhmienväliluottamus.Vaikuttamisenkohteenaollavaltioidenlisäksimyösyrityksetyksilöt.VaikuttamisentaustallavoiollatoimijoidenlisäksijärjestäyrikollisuuttataiideologisiaryhVaikuttamisentunnistaminensiihenvarautuminenonkinkansalaisniinyrityksinäkuinkesäkuussa2022selvityksenperusteellasuuhaavoittuvuudet,jotkaaltistavat
• liika avoimuus ja sinisilmäisyys, • kyvyttömyys tunnistaa liiketoimin naksi peiteltyä vaikuttamista, • työntekijöiden tietoisuuden ja valp pauden puute.
hybridivaikuttamiselle ovat:
MITÄ JUURI SINÄ VOIT TEHDÄ?
Yksittäinen ihminen voi torjua hybridi uhkia huolehtimalla omasta tietotur vallisuudesta. Hybridivaikuttaminen voi kohdistua erityisesti henkilöihin, joilla on paljon seuraajia sosiaalisessa medias sa. Jo arkiset asiat auttavat, kuten sa lasanojen säännöllinen vaihtaminen ja eri salasanojen käyttö työpaikalla sekä vapaa-ajalla. Omat työhön liittyvät vaitio lovelvollisuudet ja vastuut on myös hyvä muistaa. Lisäksi on hyvä pitää huoli siitä, ettei levitä väärää informaatiota eteen päin. Kannattaa tarkistaa löytyykö samaa uutista muualta tai suurten uutistoimis tojen uutisvirrasta, sillä perättömän uuti sen eteenpäin levittäminen on juuri yksi informaatiovaikuttamisen tavoitteista.
JOHTAJA JARNA HARTIKAINEN.
ON KUITENKIN PÄÄOSIN KOTIMAISEN YRITYSVERKOSTON VARASSA. SIKSI OMAN TOIMINNAN JATKU VUUDESTA MYÖS KRIISIEN KESKELLÄ KANNATTAA PITÄÄ NIIS SÄ HUOLTA, MUISTUTTAA HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN (HVK)
KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
yrityskenttäähaastaaHuoltovarmuusmyös
Varastoillavarmuusvarastointiin.onedelleen oma sijansa, mutta tänä päivänä huoltovarmuudesta huolehtivat entistä enemmän eri toimialoille rakentuneet yritys verkostot ja kumppanuusketjut, jotka voivat olla 10
JA UKRAINAN SOTA OVAT NOSTANEET KANSALLISEN HUOLTOVARMUUDEN TAAS ARVOONSA. KRIIT TISEN INFRAN JA ELINTÄRKEIDEN PALVELUIDEN TOIMIVUUS KRIISITILANTEISSA
KORONAPANDEMIA
INFRASTRUKTUURIOSASTON
Ei vara venettä kaada, muistuttaa vanha kan Kyseinensanviisaus.lausahdus
on ollut taas ajankohtainen, kun koronapandemia ja Ukrainan sota ovat koetel leet myös suomalaisten kriisinsietokykyä. Samalla on toisaalta oivallettu vuosikymmenten saatossa rakennetun huoltovarmuusjärjestelmämme toi mivuus ja merkitys. Kun ympärillä myrskyää riittävästi, pitävät jul kishallinto ja suomalaisyritykset yhdessä huolen siitä, että vesi-, energia- ja elintarvikehuolto, ter veydenhuoltojärjestelmä sekä tietoliikenneyhte ydet toimivat myös kriisiaikoina. ”Yhteisenä tavoitteena on turvata kansalaisille nämä elintärkeät peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Valtio ei siihen luonnollisesti yksin pysty, vaan varautumista tarvitaan myös palve luitatarjoavilta yrityksiltä”, Huoltovarmuuskeskuk sen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Harti kainen tiivistää. Digitalisaatiossa ja verkottumisessa on omat riskinsä Takavuosina yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toimialat olivat pitkälti valtionyhtiöiden hallussa. Suomi oli myös nykyistä omavaraisem pi ja huoltovarmuuden ylläpidossa keskityttiin pitkälti mm. viljan, polttoaineiden ja lääkkeiden
TALOUS TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MEERI UTTI
”Kriittisten toimialojen isot yritykset vastaavat toki omasta ja sopivat kumppaniensa kanssa toimitus varmuudesta, mutta pitkissä tuotanto- ja palvelu ketjuissa tätä huoltovarmuuskriittisyyttä on entis tä vaikeampaa tunnistaa tai arvioida. Alihankkijana toimiva mikroyritys voi olla päämiehensä ja samalla myös huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen kriit tinen ja tärkeä osaaja – tietämättä sitä täysin edes itse”, Hartikainen toteaa. Riskejä lisää myös digitalisaatio. Se on tehostanut toimintoja, lisännyt läpinäkyvyyttä, sujuvoittanut toi mitusketjuja, vähentänyt varastoinnin tarvetta ja hel pottanut kommunikointia, mutta lisännyt samalla yritysverkostojen keskinäistä riippuvuutta. Pieni virhe tai häiriö esimerkiksi pankkien maksu liikenteessä tai toimitusjärjestelmässä voi tuottaa hyvinkin laajaa harmia. ”Lähes kaikkia arkisia palveluja ohjaa tänä päivänä jokin tietojärjestelmä. Niitä ei häiriötilanteessa voi kuitenkaan nykypäivänä nopeasti korvata kynällä, paperilla tai puhelimella”, Hartikainen muistuttaa. Paikalliset yritykset ovat tärkeä tukijalka Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyö- ja sopimus verkostoon kuuluu noin tuhat yritystä, jotka ovat mukana myös alueellisissa valmiustoimikunnissa. Hartikainen tähdentääkin, että huoltovarmuus on pohjimmiltaan hyvin paikallista toimintaa, jossa
TALOUS hyvinkin pitkiä ja monipolvisia. Se lisää aina myös riskejä, Hartikainen muistuttaa.
SYYSKUU 2022 KAUPPAKAMARI 11
Hankejohtaja Panu Vesterinen vetää Keskuskauppakamarissa yrityksiä kriisivalmiuteen herättelevää LUJAT-hanketta. Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Hartikainen muistuttaa yritysten elintärkeästä roolista mahdollisina kriisiaikoina.
”DIGITALISAATIOON, VERKOSTOTALOUTEEN, KYBERUHKIIN JA KANSAINVÄLISIIN KRIISEIHIN LIITTYVÄT UHKAKUVAT OVAT KUITENKIN SAANEET HVK:N POHTIMAAN ENTISTÄ ENEMMÄN MYÖS PKYRITYSKENTÄN KRIISIVALMIUTTA JA KRIISINSIETOKYKYÄ.” – JARNA HARTIKAINEN, INFRASTRUKTUURIOSASTONHUOLTOVARMUUSKESKUKSENJOHTAJA
on lopulta meistä kaikista kiinni ja tässä kohtaa pienetkin yritykset voivat olla tärkeitä osaajia. Se kuitenkin edellyt tää, että ne ovat itsekin varautuneet ja raken taneet toimintamallit riskien varalle. Viimeisen parin vuoden aikana on nähty, että kaukaisilta tuntuvat kriisit voivat rantautua nopeasti myös tänne meille”, Hartikainen huomauttaa.
12 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022 TALOUS kunnille ja kaupungeille palveluja tuottavat yri tykset ovat keskeisiä kumppaneita. Digitalisaatioon, verkostotalouteen, kyberuhkiin ja kansainvälisiin kriiseihin liittyvät uhkakuvat ovat kuitenkin saaneet HVK:n pohtimaan entistä enemmän myös pk-yrityskentän kriisivalmiutta ja ”Yhteiskunnankriisinsietokykyä.kriisinkestävyys
Hän muistuttaakin, että hankintoja kilpai luttaessa vahvoilla ovat ne yritykset, jotka kykenevät osoittamaan riittävän kattavaa riskienhallintaa ja varautumista. Se kuiten kin edellyttää, että hankintoja tekevät kriit tiset yritykset varautuvat sopimuksissaan myös toimitusketjun riskeihin. ”Hankintojen hajauttaminen ja vaihtoehtoi set toimitusketjut ovat yksi varautumisen kivijalka. Tämä lisääntyvä varautumistarve voikin lisätä kysyntää totutusta poikkeavil le hyödykkeille, raaka-aineille ja palveluille. Samalla se saattaa avata uusia kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuksia vaihtoehtoisia ratkaisuja tarjoaville yrityksille ja varautumi sen osaajille”, Hartikainen vinkkaa.
KAUPPAKAMARI 13
TALOUS Kansallisen huoltovarmuuden kannalta kriitti sillä toimialoilla laki velvoittaa yrityksiä ja jul kisyhteisöjä huolehtimaan, että niiden toiminta jatkuu myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Isommille yrityksille ja etenkin HVK:n kump paneille nämä riskiskenaariot ja jatkuvuuden hallinta ovat olennainen osa strategiatyötä. Nyt näitä varautumismalleja viedään Keskus kauppakamarin, alueellisten kauppakama reiden ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteisel lä LUJAT-hankkeella entistä laajemmin myös muuhun yrityskenttään ja julkisorganisaatioihin. Tavoitteena on oppia tunnistamaan omaan toi mintaan liittyviä uhkia ja riskejä, arvioida niiden vaikutuksia oman organisaatioon, luoda sopivia menettelytapoja häiriötilanteiden varalle ja tur vata kriittisten yhteistyökumppanien toiminta Keskuskauppakamarissakykyä.
SYYSKUUtoteaa.2022
LUJAT herättelee yrityksiä kriisivalmiuteen
ja yhtiön ulkopuolella työskenteleville yhteis työkumppaneille. Samalla ne jäävät yhteisten koulutusten ja kehityssessioiden ulkopuolelle”, Vesterinen toteaa. Viime syksynä alkanut ja syksyllä 2023 päättyvä huoltovarmuuden kehittämishanke onkin saa nut osakseen hyvää vastakaikua. Toisaalta myös maaperä on ollut selvästi otollisempi kuin vaik kapa 3-4 vuotta sitten. ”Yritysten kriisitietoisuus on nyt aivan toisella tasolla kuin takavuosina. Itse toivon, että oman toiminnan turvaamisesta ja jatkuvuuden hallin nasta tulisi myös pk-yrityksissä arkinen ja nor maaliin liiketoimintaan liittyvä asia. Toivottavasti sen vauhdittamiseen ei tarvita enää kolmatta kriisiä”, Vesterinen
LUJAT-hanketta (Luo tettava jatkuvuus) vetävän hankejohtaja Panu Vesterisen mukaan kokonaisvaltaiselle riskien kartoitukselle on nyt selkeää tilausta. ”Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat osoitta neet, että kaikki on mahdollista. Digitalisaation ja verkostoitumisen myötä riskit ovat entistä monitahoisempia ja ne on myös opittava tun nistamaan ajoissa”, Vesterinen toteaa. Jatkuvuuden hallinnasta arkinen asia Varsinkaan pienemmissä yrityksissä ei välttä mättä ole edes mietitty, millaisia ulkopuolisia uhkia omaan liiketoimintaan voi lopulta liittyä. Monilta voi puuttua toimintasuunnitelma esi merkiksi hieman pidemmän sähkö- tai vesikat kon, avainhenkilöiden sairastumisen tai haitta ohjelman ”Riskikartoitustenvaralle. ja varasuunnitelmien sijaan on keskitytty päivittäiseen työhön ja pitämään kiinni asiakkaista. Toisaalta kohennettavaa on myös päämiesten puolella. Toimintoja on saatettu ulkoistaa pienemmille alihankkijoille
HUOLTOVARMUUSORGANISAATION ELVAR-TOIMIKUNNAT PAL VELEVAT ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA JA AUTTAVAT YHTEEN SOVITTAMAAN VARAUTUMISTA ALUEELLISELLA TASOLLA. varastoiminen.VarautumiseenpohjautuuJulkishallinnonVarautumiskoordinaattori:varautumistyöelinkeinoelämäänkuuluumyösterveydenhuollonsuojavarusteiden Kuva: Huoltovarmuuskeskus 14 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
Venäläisen kaasun tulon loppuminen vaikuttaa enemmän teollisuuteen Etelä-Suomessa kuin täällä. Energia-alalla uhkakuvana väijyy sähkön riittävyys, jos Olkiluoto 3 ei pysty tuottamaan suunnitelmien mukaan sähköä talven kulutus piikkien "Alueemmeaikana.läpi kulkevan sähkönsiirron kanta verkon toimivuus on tärkeää, myös koko maata Energiapuolellaajatellen."
Pohjoinen ELVAR-toimikunta kattaa Poh jois-Pohjanmaan lisäksi Lapin ja Kainuun maa kunnat. Kaikilla kolmella maakunnalla on nykyi TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: SAMI KORKALA JA
Elinkeinoelämän merkitys Suomen huolto varmuudelle korostuu näinä aikoina. "Huoltovarmuuden konkreettisesta toteuttami sesta vastaavat lähes täysin elinkeinoelämän toimijat", Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen varautumiskoordinaattori Juha-Pekka Sievänen "Erilaisiasanoo.määrityksiä ja vaatimuksia tulee kyllä Huoltovarmuuskeskukselta ja viranomaisilta, mutta loppujen lopuksi elinkeinoelämä tuottaa Suomen Huoltovarmuusorganisaatioonhuoltovarmuuden." kuuluvat viisi EL VAR-toimikuntaa ovat alueellisia suunnittelu- ja yhteistyöfoorumeja, jotka auttavat yhteensovit tamaan alueellista varautumista. Ne palvelevat nimenomaan alueen elinkeinoelämän tarpeita. Toimikuntiin kuuluu jäseniä ennen kaikkea yh teiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta tärkeiltä toimialoilta. Edustettuina ovat esimer kiksi energia-, elintarvike, terveydenhuolto-, fi nanssi-, rakennus-, sekä it-alat. ELY-keskusten koordinoimissa toimikunnissa on edustettuina myös muita alueen elinkeinoelämän toimijoita sekä aluehallintovirastot, kauppakamarit, pe lastuslaitokset ja puolustusvoimat. Toimintaan osallistuvat kolmannen sektorin edustajat ko rostavat myös toiminnan poikkisektoraalisuutta. Kehittämiskohteita arvioidaan yhdessä alu eellisen verkoston kesken. Mitä enemmän tietotaitoa ja näkemystä verkostossa on, sitä paremmat eväät sillä on edistää alueellista va rautumista ja huoltovarmuutta.
HUOLTOVARMUUS
ollaan nyt muodostamassa pooliorganisaatioon neljää uutta poolia entisen voimatalouspoolin sijaan. "Nyt kaasu, sähkö, polttoneste ja lämpö ovat saman poolin alla. Se on aika raskas reppu kannettavaksi. Vastuuta on parempi jakaa use ammalle poolille." Lämpö-, sähkö-, kaasu- ja polttonestepoolit huolehtivat jatkossa yksittäisistä energiamuo Logistiikandoista. toimiminen on elinehto pohjoisessa, sillä Etelä-Suomeen laivattava tavara on kulje tettava tänne joko rautateitse tai rekoilla. Pitkät etäisyydet ovat pohjoisella vastuualueella haas te varautumisen suhteen. Merikuljetukset ovat Suomelle elintärkeitä, sa moin pohjoisen satamien toimivuus.
SYYSKUUSuomen2022 KAUPPAKAMARI 15
SIJAINTIPOHJOISTAHAASTAAVARAUTUMISTA
ELVAR-työryhmänsä. Ne perustettiin viime vuonna, jotta varautumistoiminta jalkau tuisi vahvemmin maakuntiin. "Jokaisella maakunnalla on tietysti omat eri tyispiirteensä, mutta varautumisen suhteen suurimmat haasteet ovat samankaltaisia koko maassa", Sievänen sanoo.
HUOLTOVARMUUSKESKUSsinomat
YRITYKSET AKTIVOITUIVAT SODAN ALETTUA
16 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
"Myös muut maatalouden kustannukset ovat nousseet", Sievänen muistuttaa. Kotimaiset viljavarastot olivat heinä kuun alussa poikkeuksellisen alhaalla, joten viljaa tarvitaan laareihin.
päätti vastikään perustaa informaatioturvallisuuteen kes kittyvän osaamiskeskuksen, joka toimii aluksi kokeiluna vuoteen 2024 saakka. Ruoan alkutuotannon suhteen kriittiset ajat lienevät vasta tuloillaan, sillä Ukrai nan sota on leikannut muun muassa lannoitteiden saatavuutta. Seuraavan satokauden lannoitteiden hankkiminen syksyn mittaan saattaa käydä todella kalliiksi viljelijöille.
Varautumiskoordinaattori Juha-Pekka Sievä nen kiittelee yritysten aktiviisuutta varautu misen suhteen.
Pohjois-Suomen ELVAR-toimikunnan sihteerinä keväällä 2020 aloittanut Sie vänen on huomannut, että korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat saa neet yritykset kiinnostumaan omatoi misesta varautumisesta.
HUOLTOVARMUUS
"Tiedon häviäminen on yrityksille mer kittävä uhka, jos varmuuskopioinnista ei ole Huoltovarmuuskeskushuolehdittu."
ulkomaankaupan tuonnista noin 80 % tapahtuu meriteitse ja viennistä peräti 90 %. Kauppamerenkulun haasteena on myös viime vuodesta tuplaantunut meridieselin hinta. Jos Suomi on mielletty jo aiemminkin logistisesti saareksi, asia korostuu nyt itärajan sulkeuduttua. Tavaran lisäksi myös tiedon täytyy liik kua. Toimivat tietoverkot ovat elinehto nykyaikaiselle yhteiskunnalle. HVK:n yleistilannekuvan mukaan verkkojen käyttö ja toiminta on normaalilla ta solla, mutta palvelunestohyökkäysten määrä on lisääntynyt.
"Mahdolliset haasteet ja puutteet ovat selkiytyneet todella paljon. Tämä on saanut organisaatiot miettimään asioi ta entistä paremmin varautumisen ja huoltovarmuuden kannalta."
Lähde: Huoltovarmuuskeskus on korostunut toiminnassamme. Jos mietitään vaikkapa päivittäistavara kauppaa, niin siellä keskinäisriippuvuus yltää elintarviketeollisuuteen ja sieltä alkutuotantoon. Siihen taas vaikuttaa esimerkiksi lannoitteiden ja työvoiman saatavuus ja polttoaineen hinta."
Korona ja sota ovat molemmat omal la tavallaan hitaasti hivuttavia kriisejä, joten varautumisessa on katsottava pitkälle tulevaisuuteen yli toimiala- ja Yksittäinenvaltionrajojen.yritys, maakunta, maa tai maanosakaan ei pysty tuottamaan huoltovarmuutta yksin, sillä maailma on verkottunut "Keskinäisriippuvuuksienvahvasti.
"Aloitin tässä tehtävässä juuri korona kriisin puhjettua ja silloin toimikunnas sa oli mukana 17 jäsentä eri organisaa tioista. Nyt niitä on 65." Etenkin sodan syttyminen sai yritykset ottamaan yhteyttä Sieväseen. "Kyselyitä tuli todella paljon muun muassa henkilöstön varaamisis ta organisaatioiden omaan käyttöön mahdollisissa vakavissa kriisitilanteis sa sekä mahdollisista tilojen käyttöön Yritystenotoista." huoltovarmuuden lähempi tarkastelu on tuonut esiin myös sel keitä "Minutpuutteita.yllättise, miten huonosti muu tama kohtalaisen suuri yritys oli va rautunut. Toisaalta oli hienoa huoma ta, kuinka yrityksissä aktivoiduttiin heti kun korona tuli päälle." Korona heitti kovan ja yllättävän haas teen yrityksille etenkin työvoiman saa tavuuden suhteen. Tuskin monikaan toimija oli ennalta ajatellut sitä, miten toimitaan pandemian levitessä ja sii hen liittyvien rajoitusten aikana. "Esimerkiksi sähkönjakeluyhtiöt pe rustivat nopeasti toisistaan erillään toimivia pieniä tiimejä. Näin korona ei päässyt lamauttamaan koko toimintaa, jos joku sairastuikin."
HUOLTOVARMUUS
•
Sieväsellä on selkeä viesti yrityksille: "Huolehtikaa riskienhallintatyön to teuttamisesta yrityksessänne osana omatoimista varautumista ja käyttäkää tarvittaessa asiantuntijoita. Ja verkos
•
Ne ovat osa huoltovarmuusorganisaatiota ja niiden tehtävänä on kehittää elinkeinoelämän varautumista alueilla ja maakunnissa sekä varmistaa osal taan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin alueellinen yhteistoiminta ja tiedonvaihto.
SYYSKUUtoitukaa!"2022 KAUPPAKAMARI 17
havainnointi ELVAR-toimikuntien tavoitteet Luoda puitteet alueen yhteiselle varautumisen kehittämiselle elinkeino elämän näkökulmasta Toiminta tuo konkreettista hyötyä siihen osallistuville yrityksille Yhteistoiminta kehittyy ja yhdessä tekeminen parantaa kaikkien valmiuksia Havainnoidaan paremmin keskinäisriippuvuuksia ja yhteisiä riskejä Parhaita käytäntöjä jalkauttamalla yritykset säästävät aikaa ja rahaa
•
• Yhteiset toimialariippumattomat projektit auttavat kehittämään kaik kien osapuolten varautumista ja kykyä varmistaa yritysten kriittiset tehtävät mahdollisimman hyvin Elinkeinoelämän alueellisia varautumisyhteistyötoimikuntia (ELVAR) on viisi.
Ennen nykyisiä kriisejä itsestäänsel vyytenä pidetyt asiat ovat muuttuneet haasteiksi. Esimerkiksi pula merikon teista ja komponenteista vaikuttaa koko maailman mittakaavassa. Kriisit ovat nostaneet huomattavasti kyvykkyyttä varautua vaikeisiin aikoihin niin alueellisella kuin valtakunnan ta sollakin.
•
•
KOROSTUUKESKINÄISRIIPPUVUUS
Oulun kivijalkahuoltovarmuudenEnergia:onkunnossaOULUNENERGIAJAFEELIA TEKSTI: SAMI MAAILMANKORKALAMYLLERRYKSET
TOIMITUSJOHTAJILTA.
RUOKATALO
SAANEET AJA TUKSET PERUSASIOIDEN ÄÄRELLE:
OVAT RIITTÄÄKÖ TALVELLA LÄMPÖÄ, SÄHKÖÄ JA RUOKAA. RIIT TÄÄ, JOS ASIAA KYSYTÄÄN OULUN JA FEELIAN
18 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
Vaikka Venäjän Ukrainassa aloittaman hyök käyssodan takia itärajan takaa ei tule wattiakaan sähköä ja Oulun Energia on irrottautunut venä läisen hakkeen ja öljyn käytöstä, toimitusjoh taja Juha Juntunen uskoo vahvasti konsernin
ENERGIAN
Oulun Energiassa hyvin hankkimalla kotimaisia polttoaineita Toppilan ja Laanilan lämpövoima
"Mikälilaitoksille.Olkiluoto 3 -ydinvoimala saadaan toimi maan suunnitellusti täydellä teholla, Suomessa
"Olentoimitusvarmuuteen.hyvinluottavainen siihen, että Oulussa riittää talvella lämpöä kaukolämpöasiakkaille", Juntunen Kaukolämmönsanoo.tuottamiseen on varauduttu
Pelkkä ylätason varautuminen ei riitä. Yritysten ja kotitalouksien on otettava myös itse vastuuta varautumisesta.
Suomessa hallinnoiva Fingrid Oyj ohjaa sähkön siirtoa mahdollisissa pulatilanteissa – Oulun kantakaupungin, Kiimingin, Yli-Iin ja Iin Jakkukylän alueilla yh teistyössä Oulun Energia Sähköverk ko Oy:n "Sellaisenkanssatilanteen sattuessa sähkö keskitetään paikkoihin, jotka ovat yh teiskunnan, väestön ja elinkeinoelä män kannalta kriittisiä."
"Me emme voi sitä tehdä heidän puo lestaan. Yrityksissä on mietittävä nyt, onko oma varautuminen tarvittavalla tasolla. Esimerkiksi varavoiman saa tavuus on syytä varmistaa."
FEELIAVesivoima
Etenkin prosessiteollisuus tarvitsee paljon sähköä.
SYYSKUUköistyvät."2022 KAUPPAKAMARI 19
OULUN ENERGIA JA
"Alalla on monilla toimijoilla omiakin voimalaitoksia ja omaa energiahuoltoa on edistetty osittain hyvinkin tarkasti", Juntunen Sähkökatkojakiittelee.taiasuntojen lämpötilan säätelyitä tuskin tullaan näkemään Ou lun Energian alueella talven kulutus piikkien aikanakaan. Jos ja kun Olkiluoto 3 saadaan toimi maan täydellä teholla ja tuulivoiman kasvu toteutuu, Suomella on ensim mäistä kertaa vuosikymmeniin mah dollisuus päästä omavaraiseksi säh kön "Etenkinsuhteen.tässä maailmantilanteessa se on positiivinen asia. Yleensä ottaen megatrendinä energia-alalla on säh könkäytön lisääntyminen. Esimerkiksi liikenne ja monet muutkin asiat säh
on edelleen tärkeää säätövoimaa. Kuva: Oulun Energia ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla tal vella pulaa Sähkönsiirronsähköstä."kantaverkkoa
Vaikeista ajoista huolimatta Oulun Ener gia pitäytyy pitkän tähtäimen suunni telmissaan ja tähtää entistä ilmastoys tävällisemmäksi toimijaksi. Esimerkiksi Laanilan voimalaitokselle tuleva sähkö kattila kasvattaa huoltovarmuutta, kun varavoimaa ei tarvitse tuottaa öljyllä.
Oulun Energia ei ole ensimmäistä kertaa miettimässä, miten energiaa tuotetaan vaikeina aikoina. Vuonna 1889 perustet tu yhtiö on nähnyt sotien lisäksi muun muassa öljykriisin ja erilaisia talouskriise jä. Vuosien saatossa sähkölaitoksesta on kuoriutunut energia- ja kiertotalousyhtiö.
ETEENPÄIN KATSOMINEN TUO TURVAA
Moniin muihin energiayhtiöihin verrattu na Oulun Energia on huomattavan oma varainen polttoaineiden suhteen.
Huoltovarmuutta kasvattaa entisestään kiertotalousliiketoiminnan yhtiöittämi nen Syklo Oy:ksi. Uusi yhtiö pyrkii paran tamaan jätteiden kierrätys- ja uusiokäyt töastetta kehittämällä uusia ratkaisuja. Myös tuulivoiman osuus tulee kas vamaan, sillä Oulun Energia on 25% osuudella mukana Lestijärvelle raken nettavassa Suomen suurimmassa tuu livoimapuistossa. Se valmistuu vuoden 2025 alkuun Turveyrittäjillemennessä.kulunutkesä oli erikoinen, sillä turvetta tarvittiin yhtäkkiä huolto Yrityksissä on mietittävä nyt, onko oma va rautuminen tarvittavalla tasolla", sanoo Ou lun Energian toimitusjohtaja Juha Juntunen. Kuva: Sami Korkala
aina olemassa ja teemme eri viranomaisten kanssa jatkuvasti tiivistä yhteistyötä huol tovarmuuden eteen. Kommunikointi on ollut tiivistä koko ajan eri tahojen välillä."
Nyt yhteystyö on tiivistynyt entisestään viranomaisten kanssa.
20 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
"Varautumissuunnitelmataikoina.ovatolleet
Suomessa sähkö on ollut halpaa vuosi kymmenet, kun esimerkiksi Keski-Eu roopassa siitä on maksettu huomat tavasti enemmän. Saattaa olla, että halvan sähkön ajat ovat Suomessa ohi, mikä vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn etenkin energiaintensiivisillä aloilla. Sähkön hinta saattaa toki tasaantua talven mittaan, mutta kysymys on siitä, kuinka korkealle se jää. "Sähkön hinnan ennustaminen pitkäl lä aikavälillä kuin sään ennustamista. Mitään varmaa siitä on vaikea sanoa."
OULUN ENERGIA JA FEELIA
"Pääsimme onnistuneesti irti venäläises tä hakkeesta ja öljystä ilman että on pel koa lämmöntuoton huoltovarmuudesta."
"Ensin tuli korona kaikkine vaikeuksi neen ja sähkön hinta meni aluksi mii nukselle. Ja nyt tämä sota vaikuttaa tietysti paljon myös energia-alaan – ei tässä ole normaalia aikaa ollut vielä minun kaudellani", Juntunen toteaa.
Juntunen aloitti työnsä toimitusjohtaja na suhteellisen stabiilissa tilanteessa tammikuussa 2020. Sitten maailma alkoi yskähdellä ja rytistä.
VARAUTUMINEN ON OLTAVA DNA:SSA Huoltovarmuus on noussut yleiseen keskusteluun vasta uhkakuvien nous tua selkeästi horisonttiin koronan ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyök käyssodan takia. Oulun Energia on silti tehnyt pitkään määrätietoista työtä, jot ta yhteiskunnan perustarpeet saadaan tyydytettyä vaikeinakin
haaste ruo kateollisuudelle. Luotan siihen, että pystymme tekemään kustannustehok kaita ratkaisuja kuluttajatuotteisiin ja viemään tuotekehitystä eteenpäin jul kisen puolen, hoiva-alan ja lounasasi akkaiden tuotteissa", Ojala sanoo.
"Aina voi miettiä, millä tolalla ruuan huoltovarmuus Suomessa olisi, jos ko timainen tuotanto olisi vaikkapa puo let pienempää. Kansallisella tasolla ruuan huoltovarmuus on Suomessa hyvällä tolalla moniin muihin maihin verrattuna."
Yleinen hintojen nousu heijastelee Suomessakin ruuan alkutuotannosta alan teollisuuteen ja sitä kautta tuk kuun ja "Inflaationasiakashintoihin.kiihtyminenon
KAUPPAKAMARI 21
Toki venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut joidenkin raaka-aineiden saatavuuteen.
OULUN ENERGIA JA FEELIA varmuuden takia, vaikka sen tuotantoa ollaan ajamassa alas ilmastosyistä. Mo net alan yrittäjät ovat jo ehtineet lopet taa toimintansa ja hyödyntäneet kan sallista turvekoneiden romutustukea, mutta Oulun Energia sai kesällä poltto turvetta lämmön lähteeksi.
Pyhäntäläinen valmisruokayritys Feelia tuottaa valmisruoka-annoksia muun muassa kunnallisille ateriapalveluille, kaupalle ja ravintoloille. Feelia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ojala luottaa siihen, että Feelialle tärkeimmistä raa ka-aineista ei tule pulaa talven aikana.
"Onneksi tytäryhtiöllämme Turveruukilla on yrittäjäverkosto, joka pystyi edelleen toimittamaan turvetta. Emme päässeet ihan täyteen tavoitteeseen vallinneiden sääolosuhteiden vuoksi" Turvetta alettiin nostaa Suomessa suu remmassa mittakaavassa 1970-luvun öljykriisin takia. Nyt sitä tarvitaan taas lämpövoimalaitoksissa, kun ajat ovat arvaamattomat. KOTIMAINEN RUUANTUOTANTO SELKÄNOJANA
INFLAATION KIIHTYMINEN ON HAASTE
"Kaikkia tuontiraaka-aineita emme saa niin paljon kuin haluaisimme, ku ten kikhernettä, bataattia ja kurpitsaa. Emme tee itse suoraostoa ulkomailta."
Feelia ei käytä juurikaan tuotteissaan viljaa, joten sen saatavuus tai korkea hinta eivät vaikuta paljoa yrityksen toi mintaan. Energian hintakaan ei keikut tele Feelian venettä liiaksi. Pyhännän tehdas toimii kotimaisel la biokaasulla. Kokkolan tehtaalle on mietinnässä uusi energiamuoto nykyi sen öljyhöyryn sijaan. Feelian toimitusjohtaja Jukka Ojala kiittelee kotimaista ruuantuotantoa. Kuva: Feelia Oy Feelia tuottaa valmisruokaa laajalle asiakaskunnalle. Kuva: Feelia Oy 2022
"Käytämme pääasiassa kotimaisia ja lähellä tuotettuja raaka-aineita. Niitä näyttää riittävän, etenkin kun peru na- ja juuressadosta on tulossa todella hyvä. Meillä on vahva luottamus koti maisiin toimittajiimme", Ojala sanoo.
SYYSKUU
22 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
TurvallisuusKOLUMNIei
teknologiakamppailussa Suomi ja yrityksemme ovat jatkossa yhä vahvemmin mukana, halusimme sitä itse tai emme. Tässä kamppailussa me nestyminen on Suomen kilpailukyvyn tulevaisuudelle elintärkeä asia. Tarvit semme lisääntyvissä määrin osaajia ja teknologisia innovaatioita, mutta juuri teknologian turvallisuuden huomioimi sessa ja luottamuksen rakentamisessa on mittava mahdollisuus Suomelle. Mei hin voi luottaa. Professori,johtaja,Kyberturvallisuus-palveluidentohtoriInnofactorOyAalto-yliopisto
Jarno Limnéll Sotatieteiden
vain uhkia ja riskejä
Mutta puhe ja arviot turvallisuudes ta eivät saa olla ainoastaan turvatto muutta ilmentäviä, eli puhetta uhkista ja riskeistä. Turvallisuus on ensisijaisesti nähtävä tämän päivän yritystoiminnassa positiivisena ja mahdollistava asiana –luottamuksen perustana. Turvallisuus ja luottamus kulkevatkin käsi kädessä. Uh kien oikeanlainen tiedostaminen ja niihin varautuminen lisäävät luottamusta, ja asiakkaan luottamuksesta huolehtimi nen on hyvin keskeinen arvo yrityksen liiketoiminnan menestymiselle. Turval lisuus työpaikalla on puolestaan yksi edellytys osaajien pysyvyydelle. Muuttunut turvallisuustilanne avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia suomalai sille yrityksille, erityisesti pian realisoi tuvan Nato-jäsenyyden myötä. Nato on kehittämässä uudenlaisia sotilaallisia ky vykkyyksiään ja uuden strategisen kon septinsa myötä panostamassa aiempaa enemmän yhteistyöhön jäsenmaiden sa yrityksien kanssa. Tarpeet ovat hyvin moninaiset ja tässä suomalaisten yrityk sien ja poliittisten päättäjien kannattaa olla aktiivisia. Esimerkiksi suomalaiset kyberratkaisut ja -palvelut sekä laajem min innovatiiviset teknologiaratkaisut saavat Nato-jäsenyyden myötä selkeästi aiempaa laajemman markkinamahdol Onlisuuden.hyvämuistaa, että Suomea on pi detty vakaana ja turvallisena valtiona, jossa on nimenomaan turvallista tehdä liiketoimintaa. Nato-jäsenyyden myötä turvallisuutemme uskottavuus vahvistuu entisestään, millä on myönteinen vai kutus esimerkiksi sijoittamistoiminnalle. Nato-jäsenyys vahvistaa kansainvälistä asemaamme ja pienentää maariskiä. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys − sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Meillä on erinomainen mahdollisuus profiloitua turvallisuudella ja vakaudel la sekä kyvyllämme vastata nouseviin uhkiin. Suomen profiloituminen kiin nostavana ja turvallisena sijoittautumis paikkana sekä investointien kohteena on yrityksille ja Suomelle merkittävä Globaalissakysymys.
Turvallisuusasiat ja turvallisuuspolitiikka kiinnostavat tässä hetkes sä yritysjohtoa poikkeuksellisen paljon. Vastaavaa kiinnostusta en ole nähnyt, vaikka turvallisuusasioiden parissa olen työskennellyt 25 vuotta. Turvallisuusym päristömme on muuttunut merkittävästi ja lyhyessä ajassa.
ole
Oikeusjärjestyksemme tuntee myös ylivoimaisen esteen (force majeure) tai sopimuksen kohtuullistamisen mahdollisuuden – silloinkin, kun niistä ei ole sopimuksessa erillistä mainintaa.
Force majeure -tilanne (esim. sota, pakotteet) edellyttää, että ylivoimaisen esteen aiheuttava seikka on sopijapuolista riippu maton. Lisäksi ylivoimaisen esteen on tosiasiallisesti aiheutetta va este sopimusvelvollisuuden suorittamiselle eli force majeure –ehto ei välttämättä auta, jos este on voitettavissa etsimällä esimerkiksi vaihtoehtoisia tavarantoimittajia tai toimitusketjuja. Force majeure -ehto voi vapauttaa sopimuksen suoritusvelvol lisuudesta ylivoimaisen esteen keston ajaksi. Jos ylivoimainen este muuttuu pysyväksi, se on useimmiten peruste päättää Merkittävimpiäsopimus. lain suomia poikkeuksia lienee yrityssanee rauslaissa, joka oikeuttaa saneerausvelallisen vuokralaisena päättämään myös määräaikaisen vuokrasopimuksen kahden kuukauden irtisanomisajalla saneerausmenettelyn alettua. Sa neeraukseen pääseminen kuitenkin edellyttää yrityksen maksu kyvyttömyyden tai uhkaavan maksukyvyttömyyden toteamista.”
Kirjoittajalla on 15 vuoden kokemus yritysasiakkaiden neuvon nassa yritysjärjestelyihin sekä sopimus- ja yhtiöoikeuteen liitty vissä asioissa. Hän on myös osallistunut lukuisten laajojen kon kurssipesien ja yrityssaneerausten hoitamiseen.
sitovuus. Määräaikainen sopimus päättyy, kun sen määräaika umpeutuu. Kun yritys tekee sopi muksen yrityksen kanssa, ajatellaan, että sopijapuolina he ovat tasavertaisia ja tietävät, mihin sitoutuvat. Sopimusriski on mo lemminpuolinen. Sopimuksen kannattavuuden heikentyminen ei ole peruste sopimuksen päättämiselle eikä muuttamiselle.
LAKIMIEHELTÄ
Kynnys vedota niihin on kuitenkin korkea. Liike-elämä ei toimi, jos sopimuksen sitovuuteen ei voida luottaa. Yritys voikin pyrkiä etukäteen suojautumaan hintariskiltä sopimusta laadittaessa sitomalla hintoja indekseihin tai sopimalla sopimukseen ehtoja, jotka oikeuttavat muuttamaan hintoja ehtojen täyttyessä.
SYYSKUU 2022 KAUPPAKAMARI 23
Voiko yritys päästä eroon kalliista määräaikaisesta sopimuksesta? Olemme viimeisten vuosien aikana kokeneet äärimmäisiä liike toimintaympäristöön vaikuttavia poikkeustilanteita. Pandemia ja Ukrainan sota ovat esimerkkejä niistä ilmiöistä, jotka suorien kustannusten lisäksi ovat aiheuttaneet muitakin ongelmallisia heijastusvaikutuksia. Polttoaineen ja sitä myötä rahtikustannus ten kallistuminen sekä energian hinnan nousu vaikuttavat usei den yritysten Pitkäkestoistakustannusrakenteeseen.sopimustaneuvoteltaessa
Laura Nurmela Senior Associate, asianajaja Asianajotoimisto Norra www.norralaw.fimobilelaura.nurmela@norralaw.fiOy+358443454336
ei ole välttämättä voitu ennakoida kulurakenteen tai raaka-ainesaatavuuden muutosta. Yritykset, jotka ovat tehneet määräaikaisia sopimuksia, joutuvat tarkastelemaan mahdollisuutta joko päättää tai uudelleen neu votella Lähtökohtanasopimuksensa.onsopimuksen
LAKIPALSTA Q&A
TÄLLÄ PALSTALLA PAIKALLISTEN LAKITOIMISTOJEN KOKENEET ASIANTUNTIJAT
RATKOVAT JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI
Työyhteisövalmentaja Veera Rautio on hyvin tyy tyväinen viime talven saavutuksiin. Pohjoisen Bisneshaltijoissa hän luotsaa prosessia, mutta varsinainen kehitystyö on mentorien ja mento roitavien välinen. Mukaan tuloa miettivälle yritykselle Rautiolla on selkeä viesti: ”Tule rohkeasti mukaan riippumatta siitä, onko yritys vasta harkitsemassa ensimmäis tä kv-rekryä vai jo pidemmällä kansainvälistyvän liiketoiminnan polulla. Ole valmis käyttämään muutama tunti aikaasi. Mitä paremmin sitou dut työskentelyyn, sitä enemmän saat irti yh Jokainenteistyöstä.”mentoroitava
ENSIMMÄINEN POHJOISEN BISNESHALTIJAT-MENTORIOHJELMA ON PÄÄTTYNYT JA TOINEN STARTTAA SYYSKUUSSA. KOKEMUKSET OHJEL MASTA OVAT HYVIÄ JA OSALLISTUJAT SAIVAT PALJON TÄRKEITÄ OP PEJA. TÄLLÄKIN KERTAA MUKANA ON KOKENEITA MENTOREITA TUKE MASSA YRITYKSIÄ. OHJELMA ON OSALLISTUJILLE MAKSUTON, SE ON OSA EU-RAHOITTEISTA HANKETTA.
Hyvärisen työhistoria alkoi aikanaan Ericssonilta.
Detection Technologyn leivissä hän kasvatti 12 vuotta asiakasmäärää, markkina-alueita ja liike vaihtoa. Nyt hän luotsaa omaa Xpandite-yritystä ja auttaa muita menestymään.
TEKSTI: MARJA NOUSIAINEN, KUVA: ROOSA KLAAVO
Oululainen syväteknologia-alan yritys Timegate Instruments Oy on vaativan mittausteknologian
MENTORIVERKOSTO
24 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
Liikkeenjohdon konsultti, pitkän työhistorian läpi kansainvälistymistä katsova Kari Hyvärinen kan nustaa myös yrityksiä lähtemään liikkeelle roh keasti, alkuun ei tarvitse olla täydellinen. Riittävän hyväkin kelpaa eikä virheitä kannata pelätä. Kaikki niitä tekevät ja niistä pitää oppia. Mentorina hän lupaa antaa uusia näkökulmia ja oivalluksia. ”Yri tyksellä on kuitenkin hyvä olla joku valmis tuote tai applikaatio, joka on jo kotimaassa testattu.”
Haluatko kansainvälistyä? Mentorit auttavat
yritys-mentori – pari luo vat omanlaisen, juuri heille sopivan polun. Mento rointi voi olla hyvin intensiivistä tai sitoa vähem män aikaa sen mukaan, mikä parhaiten palvelee.
Markkinointijohtaja Elina Aronen-Raappana.
Tarvitsetko ulkomaista työvoimaa? Suunnitteletko kansainvälistymistä? Tule mukaan mentoriohjelmaan 23.9. alkaen! Ohjelma on osallistujille maksuton. Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksille tarjoutuu mahdol lisuus lähteä mukaan kansainvälisen liiketoiminnan ja rekrytoinnin mentoriohjelmaan. Ensimmäiset mentoroi tavat saivat apua kansainvälistymiseen viime talvena ja nyt on tullut aika jatkaa hyvää työtä. Ohjelman palvelee yrityksiä, se parantaa niiden kykyä rekrytoida ja johtaa monikulttuurista työvoimaa, kehittää kansainvälistä liiketoimintaa sekä saada vertaistukea ko keneilta Ohjelmanyritysmentoreilta.suojelijanatoimii kansanedustaja Juha Sipilä ja mentoreina toimivat kv-liiketoiminnan konkarit, kuten Marisa Kerman (BBi Finland) ja Kari Hyvärinen (Xpan Mentorointikokonaisuuttadite).
Mentorointivalmennuksen sisältöön liittyvistä kysymyk sistä mentorointivalmennuksen ryhmämentori Veera Rautio (ext.veera.rautio@kpmg.fi, puh. 040 910 8016) Ilmoittautumislinkki löytyy täältä: loa-mukaan-mentoriohjelmaan/fi/yhteistyotapahtuma/pohjoisen-bisneshaltijat-tervetuoulunkauppakamari.
edelläkävijä koko maailmassa. Se myös osallistui mentoriohjelmaan viime talvena. ”On hyvä, että Ou lun seudulta löytyy apua, ja mentori voi käydä vaikka paikan päällä,” miettii markkinointijohtaja Elina Aronen-Raappana. ”Start upin prosessit eivät aina pysy kasvun vauhdissa, ja on hyvä saada ulkopuolisen nä kemys ihmiseltä, joka on käynyt samaa läpi aiemmin.”
luotsaa pitkän kansainvälisen liiketoiminnan konsultti ja sarjayrittäjä Veera Rautio: “Ohjelma antaa hyviä työkaluja, rakennetta ja konkreet tista sparrausta menestykseen. Osallistujat voivat edetä omassa tahdissaan juuri itselle tärkeiden asioiden kans sa. Kaikki keskustelut käydään luonnollisesti suurella Valmennuksenluottamuksella.”käytännön asioista antaa lisätietoa Oulu Talent Hubin koordinaattori Marja Nousiainen (marja.nou siainen@chamber.fi, puh. 050 551 9544)
Tervetuloa mentoriohjelmaan!mukaan
Consultingilla on erittäin hy viä kokemuksia yrityslähtöisten kou lutuksien tekemisestä yhteistyössä ELY-keskuksen ja TE-toimiston kans sa. Koulutukset voidaan räätälöidä ja suunnitella täysin yritysten tarpeiden pohjalta vastaamaan heidän tulevia osaajatarpeitaan. Monet yritykset hyö dyntävätkin RekryKoulutusta yhtenä rekrytoinnin väylänä muiden joukossa.
Osaava henkilöstö on yrityksen perusta
menestymisen
RekryKoulutuksen avulla soveltu van taustan omaavat ja motivoitu neet henkilöt saavat mahdollisuuden päivittää osaamistaan. Koulutuksessa tietopuolinen teoriaopetus ja työssä oppiminen vuorottelevat ja tukevat hyvin toisiaan. RekryKoulutus soveltuu erinomaiseksi väyläksi työllistymiseen osaajille, joilla ei ole välttämättä vielä työkokemusta alalta. Harrastuneisuu den tai opiskelujen tuoma osaami nen ja kiinnostus alaa kohtaan riittää. Alanvaihtajille ja kv-osaajille Rekry Koulutus on myös erinomainen vaih toehto löytää uusi työpaikka uudelta alalta. Pauliina Harrivaara, Business Development Manager, Rekrytoivat koulutusohjelmat, Keskeinen Suomi, Saranen Consulting Harri Schroderus, Competence Lead, Pohjois-Pohjanmaa, Saranen Consulting Mari Viirelä, palvelusektorin johtaja, Oulun kauppakamari
Pula osaavasta henkilöstöstä kurittaa juuri nyt lähes tulkoon kaikkia toi mialoja. Jokainen yritys haluaisi pal velukseensa valmiin ammattilaisen, joka osaa kaikesta kaiken. Todennä köisempää on kuitenkin löytää hyvä tyyppi, jolla ei ole ihan kaikkea yrityk sen kaipaamaa osaamista ja tarvitsee opastusta. Moni yritys tuskaileekin, mistä löytää aika ja resurssit koulutta miseen. Bisneksen pyörittäminen vie kaiken ajan yrittäjältä, eikä pula teki jöistä auta asiaa. Uuden henkilön rekrytointi on aina aikaa vievä prosessi. Kokeneella osaa jalla saattaa olla suhteellisen pitkä irtisanomisaika edellisestä työstään, jolloin puuttuvan erikoisosaamisen kouluttaminen uudelle työntekijäl le voi viedä saman ajan, ja olla hyvä ratkaisu yrityksen tarpeisiin. Edel leenkin liian harva yritys tietää, että TE-toimistolla on tarjolla moneen eri tilanteeseen sopivia yrityslähtöisiä koulutuspalveluita. Erityisesti yhteis hankintakoulutukset tarjoavat tukea yrityksille niin nykyisen henkilöstön osaamisen päivittämiseen kuin uu den osaavan henkilöstön saamiseen. Lähtökohtana ovat yritysten omat osaamistarpeet, joten näin voidaan taata, että työntekijöiden osaaminen päivitetään juuri yrityksen omien vaa timusten Digitalisaatiostamukaisesti.aiheutuva työn te kemisen murros vaikuttaa laajasti yrityksien osaamisvaatimuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Eri lähteiden ja tut kimusten mukaan 50 % työntekijöis tä tarvitsee lisäkoulutusta seuraavan viiden vuoden aikana selviytyäkseen nykyaikaisista työn vaatimuksista. Au tomatisaation kehittyessä suorittavan työn merkitys vähenee yhteiskunnas sa. Sen sijaan analysointi- ja ongel manratkaisuun keskittyvät tehtävät lisääntyvät. Osaamisen murros luokin myös uudenlaista työtä ja uudenlaisia Yhteishankintakoulutuksetrooleja.
YHTEISHANKINTAKOULUTUS
ovat TE-hallinnon avustamia koulutuksia, jotka tarjoavat yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia. Niiden avulla voi daan saada uutta työvoimaa (rekry koulutus), kouluttaa olemassa olevan henkilöstön osaamista (täsmäkoulu tus) tai tukea muutostilanteissa olevia uusiin uramahdollisuuksiin (muutos Osaajapulastakoulutus). kärsiville yrityksille RekryKoulutukset tarjoavat erinomai sen ja vaivattoman mahdollisuuden kasvattaa itselleen sopivia osaajia. Uu sia tekijöitä saadaan rooleihin, joita ei muuten tahdo löytyä vapailta markki noilta. Niiden avulla voidaan kouluttaa menestyksekkäästi osaajia esimer kiksi ohjelmisto- ja pelinkehitysalal le, markkinointi-, data-analytiikka-, taloushallinto- sekä IT- ja healthtech Saranen-alalle.
26 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
Oulun kauppakamari laatii vuosittain vaikuttamissuunnitelman, johon kootaan teemat ja tavoitteet keskeisistä elinkeino elämän edistämiseen liittyvistä asioista.
vaalivuoteeneduskunta-luotasi
ELORIIHI
vauhdissakausikoulutus-Syksyn
Elokuun viimeisenä perjantaina käyn nistettiin koulutussyksy pirteällä kauden avajaistapahtumalla Technopolis Ydinkes kustan Reykjavik-salissa. Aamun aikana verkostoiduttiin, nautittiin herkullinen aamiainen ja tutustuttiin tulevan kauden koulutuksiin. Lisäksi kuultiin Työter veyslaitoksen kehittämispäällikkö Tiina Heusalan ajankohtainen puheenvuo ro työn murroksesta. Heusalan mukaan muuttuvan työelämän myötä myös työn kuormitustekijät muuttuvat ja niihin tulee tarvittaessa reagoida ja tarjota työyhtei sölle ”Kauppakamarintukea. koulutusten eduksi pai kalla olleet mainitsivat muun muassa ajantasaisuuden, laadukkuuden, paikalli suuden sekä kohtuuhintaisuuden. Myös useat maksuttomat verkostoitumista pahtumamme keräsivät kiitosta. Muista palveluistamme esille nostettiin työsuh de- ja lakineuvonta, josta moni on saanut apua työssä vastaan tulleisiin haasteisiin”, kertoo Oulun kauppakamarin koulutus koordinaattori Jaana Lahtinen.
Eloriihi
Tänä vuonna vaikuttamissuunnitelmaan liittyen kerättiin näkemyksiä ja evästyksiä kaikilta Oulun kauppakamarin luotta mushenkilöiltä erillisellä kyselyllä. Kyselyn toteutti Oulun nuorkauppakamari, joka myös laatii kyselyn tuloksista yhteenve don sekä fasilitoi niiden pohjalta Elorii hen, joka järjestettiin Ravintola Nallika rissa keskiviikkona 24. elokuuta. Eloriihen moderaattorit olivat Kati Blide ja Janica Suominen Oulun nuorkauppakamarilta. ”Ryhmätöistä jäi erityisesti mieleen se, kun kansainvälistymisestä puhuttaessa yksi ryhmä ehdotti, että kaikki korkea kouluopinnot toteutettaisiin englannin kielellä. Ajatus kuulostaa ensin hurjal ta – oikeasti todella rohkealta – mut ta myös todella fiksulta. Kielitaito avaa mahdollisuudet kansainväliseen toi mintaan. Jos nyt ei välittömästi kaikkia opiskelulinjoja muutettaisi vieraalle kie lelle – sehän ei ole realistista lyhyellä aikavälillä, niin hyvä olisi kuitenkin miet tiä, että olisiko mahdollista nykyistä enemmän käyttää englantia opiskelun aikana. Voisiko sitä kautta saada alueel lemme maailmalta laadukkaita koulut tajia ja vaihto-opiskelijoita, jotka voisivat rikastuttaa alueemme potentiaalia mo nin tavoin. Rohkeat ideat vievät eteen päin, siksi tämä sykähdytti niin paljon. Jos kaikki tehdään kuten ennenkin on tehty, on lopputulos myös aina entisen kaltainen”, kertoo Janica Suominen.
AMMATTINAwww.rpjm.fiRAKENTAMINEN Tervetuloa meille kokoukseen! TECHNOPOLISGLOBAL.COMMeilläjärjestät tilaisuudet seminaareista pikapalavereihin. Laadukkaat catering-palvelut ovat saatavana kaikkiin kokouksiin. Ystävällinen ja osaava henkilökunta huolehtii tapahtumasi järjestelyistä! › Yrittäjän IPR-oikeudet › Vastuullisuudella kilpailuetua › Executive MBA › Master of Safety › Ratkaisukeskeinen työnohjaajakoulutus vahvistaKehitäwww.oulu.fi/joyosaamista,kilpailukykyä Jatkuvan oppimisen yliopisto tarjoaa koulutuksia osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Jatkuvanyliopistooppimisen Tutustu mm. näihin koulutuksiin:
ammattitutkintoYrittäjyyden 13.10.2022 info ja aloitus, Haapajärvi Oulainen Hinta 400 € oppisopimuksellatai kuukaudessa.lähiopetustaMonimuoto-toteutus:maksuton.on1-2päivää ammattitutkintoLähiesimiestyön 13.10.2022 info ja aloitus Haapajärvi Oulainen Hinta 600 € oppisopimuksellatai yksilöohjausta.tustalähiopetustaMonimuoto-toteutus:maksuton.taiverkko-opeon1pv/kkjalisäksi Johtamisen tutkintoerikoisammatti-yritysjohtamisenja 13.10.2022 info ja aloitus Haapajärvi Oulainen Hinta 1 000 € oppisopimuksellatai verkko-opetusta.lähiopetustaMonimuoto-toteutus:maksuton.18päivänäsekäHaapajärvitimo.seppala@jedu.fip.0405903101Oulainenritva.joki-kolehmainen@jedu.fip.0447692401 KOULUTUSKESKUS Yrittäjä – lisää osaamistasi oman työsi tueksi Lisätietoja antaa Jatkuva haku jedu.fi Luotettusadoissakumppanikasvutarinoissa. Ota PwC,yhteyttä!Kirkkokatu 2, Oulu Sami Posti, 020 787 7665, sami.posti@pwc.com Risto Mätäsaho, 020 787 8374, risto.matasaho@pwc.com www.pwc.fi Asiakkaidemme menestys on tärkein onnistumisemme mittari. Kaikki mitä teemme, tähtää alueemme hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseenkehittämisenelinkeinoelämänkautta. VirtaaE-mail.Rantakatuyrityselämään!5D,92100RaaheTel.+358(0)444393288yrityspalvelut@raahe.fi www.raahenseudunkehitys.fi
Kumppanuutta asiantuntijuuttaja10vuodenajan KEMET Electronics Oy Siikarannantie 3, 89600 SähköpostitPuhelinSuomussalmi0102953118etunimi.sukunimi@yageo.com www.yageo.com Filmikondensaattorien valmistusta Suomussalmella jo vuodesta 1979. PALAUTTAA ARVON Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu p. 020 781 www.kuusakoski.com7640
UUSI KIERRÄTYSSOPIMUKSENNE Me olemmekierrätyksenoptimoineet ja asiakkaamme säästävät Hanki parempi diili ja soita numeroon 050 473 4215 Ouluntie 20, 91900 romuta.fiLiminka Romutamme kaiken! Merkityksellinen neuvonta perustuu sinun tarpeisiisi. Kysy meiltä handelsbanken.fi/oululisää: TALOUSHALLINNONVERO-JATILINTARKASTUSLAKIPALVELUTPALVELUTNEUVONANTOPALVELUT 30 VUOTTA TUKENA SAAVUTTAMISESSATAVOITTEIDENYRITYSTEN Lue lisää: bdo.fi/30 Ratkaisuja Suomelle Oulun kauppakamari on keskeinen vaikuttaja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elinkeinoelämässä. Tavoitteenamme on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle. Lue lisää: oulunkauppakamari.fi
32 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
Kamari kouluttaa –voimavaraksi!osaaminenSYKSY2022 - MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI! Myynti, markkinointi ja 15.9.Talousviestintäjaverotus
KOULUTUKSET1.
ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN:
Työsuhde, palkka ja HR 7.- 8.9. Esihenkilöpäivät, Helsinki 26.9., 26.10. Tiimivastaavan ajokortti, Helsinki 13.9..- 13.10. Työsuhdeosaajan valmennuskokonaisuus, Helsinki/etä 11.10. (9-14) Työaika, vuosilomat sekä muut poissaolot, Oulu/etä 8.11. (9-16) Työoikeuden ajankohtaispäivä, Oulu/etä 14.9.Kansainvälistyminen
(9-12) Saatavien perintä haltuun, etä 22.9. (9-16) Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu/etä 9.11. (9-16)Kauppakamarin veropäivä, Kajaani/etä 15.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska/etä 17.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Oulu/etä 30.11. (9-16) Ennakkoperintä 2023, Oulu/etä 13.12. (9-14) Ennakkoperintä 2023, Ylivieska/etä 13.12. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, valtak. etä 15.12. (9-16) Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu/etä puh.jaana.lahtinen@chamber.fiJAANAkauppakamarikauppa.fiLAHTINEN0504080663 LISÄTIETOJA: RIITTA vähimmäisosallistujamääränjärjestämisenMuutoksetp.riitta.schroderus@chamber.fiSCHRODERUS0503389350mahdollisia.Koulutustenehtonaonkoulutuskohtaisentäyttyminen.
jakso: Myynnin strategia ja suunnittelu 4.10. 2. jakso: Myynnin tavoitteet ja mittarit 3.11. 3. jakso: Myyjien johtaminen ja esimiestyö 24.11. 4. jakso: Myynnin tukeminen 18.1.2023 HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA (HMJ) -KURSSI, OULU
(9-12) Remburssit kansainvälisessä kaupassa, Helsinki/etä 28.9. (12-16) Tavaroiden maahantuonti EU-alueen ulkopuolelta, Helsinki/etä 7.10. (9-12) Turvaa liiketoimintasi oikeilla hinta- ja maksuehdoilla, Helsinki/etä 13.10. (9-16) Made in Finland - alkuperän ja kauppasopimusten merkitys viennissä!, Oulu 18.11. (9-12) Incoterms® 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat, Helsinki/etä 23.11. (9-16) Vientikaupan ajankohtaispäivä, Oulu 13.9. (9-15) Some-mainonnan koulutussarja: Facebook ja Instagram, Helsinki/etä 28.9. (9-16) Oston perusteet digiaikana, etä 27.9. (9-12) Sosiaalisen median kohut ja kriisit, Helsinki/etä 5.10. (9-12) Hakukoneoptimoinnin ja -mainonnan koulutus B2B-yrityksille, Helsinki/etä 11.10. (9-15) Some-mainonnan koulutussarja: Linkedin, Helsinki/etä IT ja webinaarit 4.10. Sujuvampaa Excelin käyttöä -webinaari 11.10. Excel tehokäyttöön -webinaari 1.11. Power BI - raportoinnin perusteet -webinaari 15.11. Controllerin Excel-raportointi -webinaari 29.11. Sujuvampaa Excelin käyttöä -webinaari Webinaarit klo 14-15.30 Johtaminen ja esihenkilötyö Oulu/etä Etä 1. jakso Hyvä hallintotapa 19.10. 1.12. 2. jakso Hallituksen ja hallitustyön organisointi 2.11. 4.12. 3. jakso Strategiatyö 22.11. 10.1. Ryhmätyö 29.11. 7.1. 4. jakso Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus 8.12. 24.1. HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI 13.9. (9-12) Näin rakennat johdon mittariston ja johdat henkilöstöä tiedolla, Oulu/etä 21.9. (9-12) Osakassopimukset – ovatko pelisäännöt sovittuna yhtiössäsi?, etä 29.9. (9-12) Kuljetuspalveluiden kustannusten ja saatavuuden hallinta muuttuvassa maailmassa, etä 12.10. (9-12) Hyvin suunniteltu budjetti, etä 18.10. (9-16) Hyvällä tuotejohtamisella ja ketterällä tuotteistamisella kannattavaa liiketoimintaa!, Oulu/etä 10.11. (9-16) HHJ Hallitus ja vastuullisuus, etä
Opimme samalla case-esimerkkien kautta, miten ostamista tehdään erilaisissa yrityksissä.
21.9. klo 9-12, etä Osakassopimus on yksi yrityksen tärkeimmistä sopimuksista, mutta mistä osakassopimuksessa oikeastaan sovitaan? Mil loin sellainen kannattaa laatia? Tule kuulemaan ja keskuste lemaan osakassopimusten keskeisistä ehdoista aamupäivän etäkoulutukseen! Ohjelma • Yleistä osakassopimuksista
Kenelle? Ostajille, ostopäälliköille tiimeineen, muil le oston eri tehtävissä toimiville asiantuntijoille ja assistenteille sekä sidosryhmissä työskenteleville ammattilaisille. Myyntihenkilöille tämä koulutus an taa vahvan näkymän oston kanssa tehtävän yhteis työn Asiantuntijanakehittämiseen.toimii konsultti ja kouluttaja Hannu Soininen, Soininen Consulting.
•
• Hahmotat tuotteen elinkaaren hallintaa
• Milloin osakassopimus on tarpeen?
Tuoteomistajille, kehitys- ja tuotejohtajille, tuote-, projekti- ja Asiantuntijanakehityspäälliköille.toimii
Hyvällä tuotejohtamisella ja ketterällä kannattavaatuotteistamisellaliiketoimintaa!
• Osakassopimuksen suhde yhtiöjärjestykseen ja osakeyhtiölakiin?
• Osakassopimusten keskeiset ehdot
Asiantuntijana toimii asianajaja, osakas Kirsi Karvonen (ent. EvershedsPutkonen)Asianajotoimisto Oy.
• Esimerkkejä käytännön tilanteista ja osakassopimusten ehdoista
28.9. klo 9-16, etä Päivitä oston operatiivinen osaaminen ja kurkista tulevaisuuden toimintamalleihin, teknologioihin ja ohjausympäristöihin! Toimitusketjun (SCM) johtamismallien yleistyessä ostamisesta tulee osa laajempaa kokonaisuutta, jossa on yhteisiä toimintamalleja, tavoitteita, työkaluja, rooleja ja velvollisuuksia. Ostaminen vaatii enemmän osaamista ja tehtävän vastuut ovat huomattavasti laajemmat kuin aikaisemmin. Ostamisen operatiivinen tehokkuus ratkaisee usein myös yrityksen kil pailukyvyn markkinoilla, joten ostajat toimivat paljon mahdollistajina. Tek nologian nopea kehittyminen muuttaa myös ostamisen toimintatapoja, mutta mahdollistaa myös merkittävää tehokkuuden lisääntymistä. Koulutuksessa tuodaan esille perinteisen ostamisen toiminnallisuus ja käsitellään haasteita ja ratkaisumalleja, joita tulevaisuus tuo mukanaan. Perehdymme ostajan työn: sidosryhmätyöskentelyyn informaatioon vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin toimittajien johtamiseen (tavoitteet, mittaaminen ja sopimusauditoinnit).
•
johtava konsultti Antti Suvanto, Eficode Oy.
• Hahmotat tuotejohtamisen ja tuotteistamisen perusteet • Saat työvälinepakkiisi malleja, jotka helpottavat toimintaasi tuotejohtamisen arjessa • Saat keinoja asiakasymmärryksen parantamiseen niin käyttäjien kuin ostajienkin näkökulmista
SYYSKUU 2022 KAUPPAKAMARI 33
•
sovittuna–Osakassopimuksetovatkopelisäännötyhtiössäsi?
•
Oston perusteet digiaikana
Ostamisen strategisella tasolla tutustumme han kinnan johtamiseen, skenarointiin ja suunnitteluun sekä tulevaisuuden teknologia- ja työkaluratkaisuihin.
18.10. klo 9-16, Oulu/etä Tuotteistamisen on vakiointia ja sen tavoitteena on päästä räätälöidyistä ratkaisuista arvontuoton monistettavuuteen. Koulutuksessa esitellään tuotejohtamisen tärkeimmät peri aatteet ja annetaan keinot omien tuotteiden ja palveluiden tuotteistamiseen. Miksi Kenelle?osallistua?
KOULUTUKSET
HMJ-koulutus on erittäin käytännönlä heinen ja tiivis paketti, jossa kokemus ten jakaminen osallistujien kesken on suuressa roolissa. Koulutuksen aiheet on pureskeltu sellaisiksi, että kurssilainen niistä varmasti hyötyy. Lähikoulutuksen ansiosta ryhmät ovat tiiviitä ja verkostot kantavat myös työelämän puolelle.
”Tavoitteena on viedä koulutus yhä uu sille paikkakunnille. Valtakunnallisen vaikuttavuuden myötä voimme aidos ti kehittää muun muassa työllisyyttä ja vientiä”, uskoo Isoniemi.
OPIT KOKEMUKSISTAKÄYTÄNNÖN
Löysimme vain ylimalkaisia koulutuk sia, jotka oli suunnattu lähinnä myyjille, ei niinkään myynnin johdolle”, Isoniemi taustoittaa.
MYYNTIJOHTAJA -KOULUTUKSEN PERUSTAMISELLE ALKUTAHDIT LÖI MYYNNIN MAAILMAN ASIAKASYRITYKSISSÄ ESILLE TULLUT HAASTE MYYNNIN JOHTAMISESSA. SEKÄ KONSULTOINNEISSA ETTÄ HALLITUSTEN KANSSA TEHDYSSÄ STRATEGIATYÖSSÄ AINA SAMAAN KYSYMYKSEEN – MIKSI MYYNTI EI KASVA?
B2B-myyjien haastatteluissa toistui jat kuvasti sama kaava. Myyjät tunnistivat päivitystarpeen omassa osaamisessa, mutta enemmän hankaluuksia nähtiin myynnin johtamisessa. Johto ei ollut onnistunut motivoinnissa eikä kertonut myyjille riittävän tarkasti yrityksen ta voitteista ja suunnitelmista”, kertoo Ilkan kehitysjohtaja Mikko Isoniemi, joka on ollut alusta saakka ideoimassa koulutus ta yhdessä Myynninmaailman kanssa.
”Olemme poimineet koulutukseen tär keimmät asiat, jotka myyntijohtajalla oikeasti pitäisi olla hallussa. Kurssilla ei kahlata läpi alan teoksia, vaan oppia saa daan kouluttajien käytännön kokemuk sista. Kaikki sisällöt perustuvat oikeisiin tapauksiin ja tilanteisiin”, Isoniemi lupaa. ”Koulutus on siis konkreettinen ja ennen kaikkea toimiin johtava. Tsekkaamme, miten kurssilaiset vievät opit oman arjen käytäntöihin ja tekemiseen.”
HYVÄKSYTTY
läpi, miten myynnin johtoa koulutetaan Suomessa B2B-puolella.
Asiakasyritysten myyntijohtajien kans sa käydyissä keskusteluissa huomattiin pian, että myynnin johtamiseen ei ollut jäänyt riittävästi aikaa. Viimeistään tässä vaiheessa alkoi käydä selväksi, että yri tyksissä oli selkeä tarve myyntijohdon koulutukselle ja osaamisen parantami ”Kävimmeselle.
TÖRMÄTTIIN
34 KAUPPAKAMARI SYYSKUU 2022
ERILAISISSA
KOULUTUKSET Hyväksytty yritysten(HMJ)-koulutusmyyntijohtajatähtääkasvuun!
Ensimmäinen Myynninmaailman ja kauppakamarien järjestämä HMJ-kou lutus järjestettiin Seinäjoella 2019 ja sen jälkeen koulutusohjelma on vedetty läpi kolmesti Seinäjoella, pari kertaa Oulussa sekä kertaalleen Jyväskyläs sä, Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Koronapandemia on hieman hidastanut koulutustahtia, sillä pyrkimyksenä on jär jestää koulutukset aina kasvotusten.
MYYNTIJOHTAJAN KOULUTUKSESTA HYÖTYÄ KOKO YRITYKSELLE HMJ-koulutuksen päätähtäin on B2B-yri tysten ”Pyrimmekasvussa.opettamaan myyntijohtajil le, miten ollaan parempia esihenkilöitä sekä kiteyttämään ja parantamaan myyntistrategiaa. Nämä toimenpiteet kehittävät sekä myyntiä että liikevaihtoa”, Isoniemi Tulevaisuudentoteaa.tavoitteena on jalostaa koulutus aidosti valtakunnalliseksi ja arvostetuksi B2B-myyntijohtajan kou lutusohjelmaksi. Konseptia kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella, mutta jo hyviksi havaituista perusasioista halutaan pitää kiinni. ”Palaute on ollut erinomaista, mutta asiat voi tietysti aina tehdä vielä hieman paremmin”, uskoo Isoniemi.
Hyväksytty Myyntijohtaja® -kurssi Oulussa – uutta boostia myynnin johtamiseen ja kehittämiseen!
Tutustu HMJ-sivustoon! Täältä näet mm. tulevat koulutukset, referens sit, aiemmilta kursseilta valmistuneet (luvan kuvan ja nimen julkaisuun antaneet) ja muuta mielenkiintoista lisätietoa: hyvaksyttymyyntijohtaja.fi/ Asiakaspalautteita edelliseltä kurssilta ”Koulutus tarjosi juuri sitä, mitä lähdin hake maan: - osaamista ja ymmärrystä siitä, miten rakentaa toimiva myyntistrategia ja viedä se osaksi arjen tekemistä. Koulutuksen aikana työstetyt tehtävät auttoivat kiteyttämään ja priorisoimaan ne keskeiset asiat, jotka auttavat etenemään systemaattisesti kohti tavoitteita. Erinomaisesti rakennettu kokonaisuus!” Asiakkuuspäällikkö Piritta Jalonen, Terveystalo Julkiset Palvelut Oy. Menestyksekäs johtaminen vaatii aina hy vää organisointia sekä jatkuvaa kehittämistä. HMJ-kurssin kouluttajien vahva kokemus yh distettynä laadukkaaseen opetusmateriaaliin ja aktiiviseen vuoropuheluun antavat erittäin hyviä eväitä myynnin ja markkinoinnin johtamisen sekä strategiasuunnittelun kehittämiseen päivit täisessä työssä.”
• Antaa monipuoliset mahdollisuudet yksilöllisesti: kurssille voi tulla esimerkiksi haastamaan itseään, haistelemaan uusia tuulia nykyaikaisista ratkaisuista, kuten socialsellingistä tai oppi maan parhaista ratkaisuista käytännön oppien kautta.
Jokaisen menestyvän myyntijohtajan eduksi on kouluttautua, verkostoitua ja spar rata uusia ajatuksia. Hyväksytty myyntijohtaja -kurssi tarjoaa kaikkea tätä –laaduk kaan ja kokonaisvaltaisen kurssikokonaisuuden, nykyaikaiset menetelmät ja käy tännönläheisen toteutuksen.
• Tiivis toteutus n. 3 kuukauden aikana neljässä lähijaksossa mahdollistaa osallistumisen joustavasti työn lomassa. Ei sitoutumista pitkään koulutusjaksoon.
KENELLE? HMJ-kurssi on suunnattu b2b myynninjohtajille sekä sinulle, joka haluat tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja kehittää myyntiä.
• Tarjoaa konkreettista apua myyntistrategian laatimiseen Herättää uusia ajatuksia ja ideoita myynnin asia- ja henkilöjohtamisesta
• Mahdollistaa omien ideoiden sparraamisen muiden kanssa ja asiantuntijan johdolla
• Sisältää koulutusonline.fi -videokirjaston käytön kurssin ajan (arvo 375 € + alv24%) Jakso 1 Myynnin strategia ja suunnittelu 4.10.2022 klo 9-14 Jakso 2 Myynnin tavoitteet ja mittarit 3.11.2022 klo 9-14 Jakso 3 Myyjien johtaminen ja esimiestyö 24.11.2022 klo 9-14 Jakso 4 Myynnin tukeminen 18.1.2023 klo 9-15.30 MITÄ? Kurssi valmentaa osallistujia myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen ja myynnin nykyaikaiseen johtamiseen. Sparraustyyppisen opiskelun lisäksi kurssilla osallistujat tekevät tai päivittävät oman organisaationsa myyntistrategian.
Päivitä/laadi toimiva myyntistrategia!
KOULUTUKSET
MIKSI HMJ-KURSSILLE? Antaa uusia eväitä, vinkkejä ja oppeja modernin myynnin johtamiseen
Kurssi on tyyliltään proaktiivinen ja kurssin aikana osallistujat pääsevät jakamaan kokemuksia ja verkostoitumaan keskenään. Lisäksi osallistujilla on käytössään keskusteluryhmä sekä yhteinen sähköinen alusta, jossa on tehtäviä, videoita ja muu ta oppimismateriaalia myynnin johtamiseen liittyen. Suosittua kurssia on toteutettu aiemmin Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Seinäjoella. Tervetuloa mukaan!
SYYSKUU 2022 KAUPPAKAMARI 35
Customer Service Manager Jari Erkkilä, Her man Andersson Oy.
LIIKEIDEA JA REKRYTOINTIAPUVERKOSTOTTOIMIALAPALVELUTSIJOITTUMISPALVELUTOMISTAJANVAIHDOKSETINNOVAATIOPALVELUTLIIKETOIMINNANVIENTIYRITYSRAHOITUSDIGITAALINENHAUTOMOTOIMINTAPERUSTAMINENYRITYKSENLIIKETOIMINTAJAKANSAINVÄLISTYMINENVALMENNUKSETJA Tutustu myös palveluihimmesähköisiin osoitteessa businessoulu.com. Yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen löytyy apu yhdestä osoitteesta • Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15. • Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16. • Voit myös varata ajan etäneuvontaan: HALLITUSKATUKÄYNTIOSOITE:businessasema.com/neuvontaBUSINESSASEMA,36B,90100OULU ohjaapalveluneuvontaBusinessAsemaneteenpäin!businessoulu.combusinessasema.com/neuvontaSOITA08558 558 10 TAI TULE KÄYMÄÄN BUSINESSASEMALLA PALVELUMME
