Matkailun ja kaupan hallitusohjelmatavoitteet

MATKAILU-, RAVITSEMUS- JA KAUPANALAT TEKEVÄT VIENTIÄ SUOMESSA Suomi on tulevaisuudessa entistä enemmän kansainvälisten matkailijoiden kohde.

Matkustamisen hiilijalanjälki ja eettinen kuluttaminen ovat nousseet voimakkaasti viimevuosina ja ovat nyt eittämättä megatrendejä. Matkailun megatrendeinä jatkavat edelleen aktiviteetit ja ruoka. Aktiviteetit houkuttelevat matkailijan alueelle ja matkailukokemuksen onnistumisen takaavat ravintolapalvelut – hyvä paikallinen ja kohtuuhintainen ruoka ja juoma.

Matkailussa ravitsemuksen ja kaupan myynti ulkomaisille matkailijoille on vientiä Suomen maaperällä. Näin ansaitut vientieurot ovat edullisia myös Suomen valtiolle, sillä toiminnasta kertyy verotuloja ansio-, yhteisö- ja kiinteistöverojen muodossa.

Alat työllistävät ympärivuotisesti, mutta suuri merkitys on myös sesonkityöllistämisellä. Monien nuorten ensimmäinen työpaikka löytyy kaupan ja matkailun aloilta.

Alat tarjoavat osaajille monipuolisia työpaikkoja esimerkiksi markkinoinnissa, myynnissä ja hyvinvointipalveluissa.

1

SÄÄNTELYÄ ON PURETTAVA

Anniskelun arvonlisäveroa laskettava • Matkailijan positiivisen kokemuksen peruslähtökohta on nauttia matkan aikana hyvästä ruuasta ja juomasta. Paikallisen ruuan ja juoman voi sanoa olevan merkittävä vetovoimatekijä matkailussa. Anniskelun verotus on tällä hetkellä Suomessa EU-maiden kireintä. Kireä verotus nostaa ravintolapalveluiden hintoja ja houkuttaa näin matkustamaan maihin, joissa ravintolapalveluiden käyttäminen on edullisempaa. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen vähentää valtion tuloja, mutta kysynnän lisäys vastaavasti lisäisi verotuloja dynaamisesti.

• Arvonlisävero pitää laskea 24 prosentista 14 prosenttiin. Matkailijat ovat hintatietoisia ja kilpailukykyiset hinnat ovat ravintolapalveluiden elinehto. Jos vero tippuu 10 prosenttia, niin kate paranee ja hintoja voi alentaa. Ruuan arvonlisäveron lasku on viety ravintola-alalla suoraan hintoihin.

• Ravintola-alalla on usein ensimmäinen nuoren työpaikka. Veron laskeminen toisi lisää työpaikkoja kasvaneen kysynnän muodossa.

• Työpaikkojen lisääntyminen nostaa ravintola-alan arvostusta.

Ammattimaisella majoitustoiminnalla samat säännöt • Kaikilla ammattimaisessa majoitustoiminnassa mukana olevilla pitää olla samat säännöt elinkeinon harjoittamiseen. Tarkoittaa laatua ja raportointivelvoitteita mm. seuraavissa asioissa: esteettömyys-, paloturvallisuus- ja henkilötietosuojasäännökset sekä monet muut, rajoittavat ja hotelleille kustannuksia tuovat säännökset.

• Hotellitoiminnan lainsäädäntöä ja verotusta on kevennettävä. oo Säädellään riittävällä tasolla, jotta taataan laadukkaat palvelut. oo Laadukkaita petejä tarvitaan lisää, mutta kaikkien huoneiden ei tarvitse olla esimerkiksi esteettömiä. Suomi on jo nyt maa, jossa rakentaminen on kallista. Jäykkä lainsäädäntö nostaa merkittävästi rakentamis- ja ylläpitokustannuksia. oo Airbnb:n kaltaiselle, kerrostaloissa harjoitettavalle majoitustoiminnalle rajoittavia säännöksiä ei ole. oo Jakamistalous tukee myös harmaan talouden mahdollisuutta ja vaikeuttaa raportointia.

• Tuettava matkailun tilastointia ja tiedon leviämistä.

Kaavoituksen valitusoikeutta rajattava • Kauppa- ja matkailuinvestoinnit ovat merkittävä osa alueen kilpailukykyä.

• Virkamies ei saa valittaa virkamiehen päätöksestä, vain asianosainen saa valittaa edullisesti. Muille riittävän korkea maksu, joka palautetaan vain siinä tapauksessa, että valitus menee läpi.

• Valitusten käsittelyaika pitää määritellä riittävän lyhyeksi.

• Hyviä esimerkkejä kuntien, Metsähallituksen ja muiden maanomistajien yhteistyöstä esimerkiksi Kuusamossa ja Kalajoella (neuvottelu- ja kuulemismenettelyt).

Oulussa taas esimerkiksi Hietasaaren osalta on juututtu vuosien valituskiistaan, joka toivottavasti on nyt viimein lopussa.

• Investointien pitkittyminen voi aiheuttaa koko investoinnista luopumisen ja jopa toiminnan lopettamisen.

2

SAAVUTETTAVUUS

Lentoja ei tule verottaa ympäristövaikutuksiin vedoten • Ei lentojen kompensaatiota veron muodossa. Verotus ei kehitä vaan ennemminkin vääristää kilpailua ja tekee Suomesta kalliin kauttakulkumaan (stop over).

• Suomi on melkein mistä tahansa muualta maailmasta tarkasteltuna ainoastaan lentäen saavutettava maa. Maan sisälläkin on pitkät etäisyydet. Julkinen liikenne on vähäistä.

Pohjois-Suomen kohteita ei saavuteta muuten kun yksityisautoillen ja lentäen.

• Pitää kehittää keinoja, jotka ovat kilpailuneutraaleja ja vähentävät päästöjä, eivät lentämistä. Ei tehdä kansallisia, kilpailuhaittaa aiheuttavia päätöksiä.

Tie- ja raideliikenne • Pohjois-Suomen matkakeskukset ovat erittäin suosittuja kotimaan matkailun kohteita.

Kohteet saavutetaan yksityisautoillen tai lentämällä.

• Matkailualan aktiviteettipalvelut toteutetaan usein kohteissa, joihin kuljetaan alempaa tieverkkoa hyödyntäen.

• Pidettävä huolta siitä, että teiden kuntoon ja kunnossapitoon ohjataan riittävästi määrärahaa. Matkailutoimialan käyttämille, alemman tieverkon teille, pitää saada lisämäärärahoja.

• Tavoitteena neljän tunnin matka Oulusta Helsinkiin. Raideliikenteen sujuvoittaminen on kotimaan matkailussa tärkeää, kaksoisraide Helsinki –Ylivieska - Oulu – Kemi.

• Kehitetään sujuvampia poikittaisliikenteen henkilöliikenneyhteyksiä mm. Kajaani – Oulu ja Iisalmi -Ylivieska.

Saavutettavuuden ja palveluiden saatavuudenekosysteemin kehittäminen Suomessa.

• Tuettava sähköisten varausjärjestelmien kehittämistä kulkumuodosta riippumatta: matka Helsingistä Kalajoelle hoituu luontevasti yhdellä varauksella esim. juna-bussi yhdistelmällä.

• Palveluiden saatavuuden varmistaminen.

Tuettava digitalisaation hyödyntäminen matkailussa. mm. myyntialustojen kehittäminen kulkemisen helpottamiseksi

Polttoaineverotus ja liikkumisen hinta • Jos yksityisautoilu kallistuu, se tarkoittaa, että Suomen sisällä matkustaminen kallistuu. Matkailutase on jo nyt alijäämäinen (yli miljardin). Tämä tarkoittaa, että suomalaiset matkustavat ulkomaille enemmän ja käyttävät rahaa ulkomaan matkailuun enemmän kuin mitä matkailutoimiala Suomessa ansaitsee. Kotimaan matkailun hinnannousu tekee ulkomaille matkustamisen entistä vetovoimaisemmaksi. Matkustamisen hinnan nosto on alan kannalta kriittinen tekijä, kun kilpailutilanne on ennestään kireä. Helsingistä matkustetaan jo nyt edullisesti Alpeille tai etelän lämpöön.

• Työmatkaliikkuminen matkailukeskuksiin kallistuu ja vaikeuttaa työntekijöiden saamista sesonkeina, jos liikkumisen verotusta nostetaan. Tällä hetkelläkin matkailu- ja ravitsemusaloille on haastavaa saada osaavaa työvoimaa. Jos työmatkat kallistuvat pitkien etäisyyksien Suomessa, on matkailijoille mahdotonta tarjota laadukkaita palveluita.

3

TYÖVOIMAN SAATAVUUS

Koulujen loma-aikoja siirrettävä • Koulujen kesälomat alkavat ja loppuvat matkailun kannalta liian aikaisiin.

• Kesäloman siirto kahdella viikolla eteenpäin avaa Suomen kohteeksi eurooppalaisille kesälomalaisille elokuussa.

• Kesälomien siirto pidentää matkailualan lyhyttä kesäsesonkia.

Koulutuksen merkitys työvoiman saantiin • Ammatillista koulutusta on nyt karsittu ja keskitetty. Toisen asteen koulutuksen hajasijoittaminen alueelle tuo lisää mahdollisuuksia saada alan työpaikkoihin ammattitaitoisia työntekijöitä.

• Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on muuttumassa. Määräajassa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen painoarvo rahoituksessa nousee 40 %:sta 56 %:iin.

Samoin työllistymisen ja työllistymisen laadun (omalle alalle työllistyminen) merkitys kasvaa.

Työlupien tarveharkinnasta tulee luopua ja prosessia nopeuttaa (EUn ulkopuolelta tulevat) • Tuo joustavuutta työmarkkinoille ja helpottaa kausityöntekijöiden saamista. oo Työluvan ja oleskeluluvan saaminen on pitkä ja raskas prosessi. Työluvan saanti pitää hoitua vähintään kuukaudessa ja olla yritykselle hallinnollisesti mahdollinen. Kaupan ja matkailun aloilla yritykset ovat usein pieniä.

• Matkailukeskuksissa työskentelee paljon ulkomaista työvoimaa. Lisätarvetta on olemassa.

• Maahanmuuttokoulutuksen fokus siirrettävä tukien hakemaan opettamisesta nopeaan työllistymiseen.

Lisätietoja: Oulun kauppakamarin kauppa- ja matkailuvaliokunta Maria Juurikka, p. 050 919 0576 maria.juurikka@chamber.fi

• Sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulutukseen kuuluu työelämässä suoritettavia opintoja. Nuorten mahdollisuus saada alan työkokemusta vaikeutuu, jos oppilaitokset joutuvat keskittämään opiskelupaikat vain suuriin kaupunkeihin. Nuorten matkustusmahdollisuudet ovat usein rajalliset.

• Matkailu- ja kaupan ala työllistävät paljon nuoria kesäisin. Yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria ja opettaa nuorille työn tekemisen kulttuuria tulisikin helpottaa. Se edistäisi nuorten opintoja ja kiinnittymistä työelämään sekä toisi palvelualalle uusia osaajia.

Oulun kauppakamari | Technopolis, Sepänkatu 20, 90100 Oulu