n Tämä on uusi malli, jota kehitetään, ylilääkäri Taina Salo kertoo.
Sähköisten palvelujen ansiosta terveysasioita voi hoitaa mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Pienessä tiimissä työntekijä tuntee paremmin asiakkaansa MAANANTAI ON VUOSAAREN terveysasemalla ruuhkaisin
Korvatulehduksen tai hammassäryn ta kia hoitoon mennään kuten ennenkin. Näissäkin tilanteissa asiakas saa yhteys henkilön ja hänen suoran numeronsa. – Myös sähköisiä palveluita lisätään, pala kerrallaan. Tänä vuonna tulee käyt töön esimerkiksi oirearviolomake, jolla voidaan selvittää tiettyjen oireiden koh dalla, riittääkö omahoito vai tarvitseeko asiakas lääkäriä. Lisäksi tulossa on säh köisiä itsevalmennusohjelmia, Jolkko nen kertoo. Sähköisten palvelujen ansiosta hen kilö voi hoitaa terveysasioitaan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Samal la vapautuu ammattilaisten aikaa niille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista kon taktia. Tätä kokeillaan nyt Töölössa ja Vallilassa, missä jo kolmasosa yhteyden otoista tapahtuu sähköisesti. – Sähköinen palvelu voi ratkaista koko palvelutarpeen tai viedä hoitopro sessia osan matkaa eteenpäin, mutta se ei tule olemaan ainoa palvelumuoto, Turpeinen huomauttaa. Uudistusten tarkoitus on lyhentää jo noja ja helpottaa hoitoon pääsyä. Muu toksilla kaupunki varautuu myös valta kunnalliseen soteuudistukseen. – Tavoitteemme on parantaa palvelu jen saatavuutta, asiakaskokemusta, vai kuttavuutta ja tuottavuutta. Lisäksi seu raamme henkilöstökokemusta, Jolkko nen sanoo. – Seuraamme tarkasti, miten sote malli rakentuu, ja olemme herkkiä sää tämään omaa palvelumalliamme. Siinä on vielä paljon avoimia asioita, joita rat kotaan ja kehitetään nyt käynnissä ole vien pilottien aikana. Hel.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut
päivä. Puheluita tulee päivässä 600, kun muina päivinä niitä tulee keskimäärin 400. Ne, jotka eivät pääse läpi, joutuvat soittamaan uudestaan tai tulemaan paikan päälle, mikä näkyy ruuhkina käytävillä. Puhelinliikenteen pullonkaulan pitäisi kuitenkin poistua uuden palvelumallin myötä, kun tiuhaan palveluita tarvitsevat ottavat yhteyttä suoraan omaan yhteyshenkilöönsä ja sähköiset palvelut laajenevat. – Osa asiakkaista on tuohtuneita, että ”eihän sinne pääse ollenkaan”. Toisaalta ne, jotka ovat jo saaneet oman yhteyshenkilön, ovat tyytyväisiä, kertoo ylilääkäri Taina Salo. Vuosaaren viisi moniammatillista tiimiä huolehtii lähes 24 000:sta terveysaseman palveluita käyttävästä. Uuteen malliin on tähän mennessä siirretty 1 200 asiakasta. – Kiire muodostuu useasta asiasta. Moni asiakas ei tiedä uudesta mallista, ja aikaa menee sen perustelemiseen, miksi jotakin tehdään. Myös työntekijät voivat olla välillä epävarmoja ja miettiä, tekevätkö he oikein, Salo toteaa. Terveydenhoitaja, vastuuhenkilö Sarianna Ahlroosin mielestä uusi palvelumalli vaatii sisäistämistä, mutta se tekee työstä myös mielekkäämpää. Hänen tiimissään on kaksi lääkäriä, neljä terveydenhoitajaa, mielenterveys- ja päihdehoitaja, fysioterapeutti ja suuhygienisti. Kun uudelle asiakkaalle tarvitaan yhteyshenkilö, tiimi miettii, kuka olisi paras ratkomaan tämän ongelmia. – Pienessä tiimissä, omien potilaiden parissa työskentely tuntuu mielekkäämmältä kuin se, että kaikki hoitavat yhteisvastuullisesti koko terveysaseman asiakkaita. Tunnen paremmin asiakkaani, ja käsittelemme tiimin kanssa yhdessä heidän asioitaan, Ahlroos sanoo. – Muuten teen samaa terveydenhoitajan työtä kuin tähänkin asti. Olemme aina pyrkineet hoitamaan potilaat hyvin. Vuosaaren terveysasema on avoinna maanantaista perjantaihin kello 7–20. Ahlroosin tiimi on työskennellyt toistaiseksi kahdeksasta neljään, mutta jos joku ihminen tarvitsee apua varhain aamulla tai myöhemmin illalla, tiimin työvuoroja järjestellään sen mukaan. – Haasteet tulevat siitä, että tämä on uusi malli, jota kehitetään. Henkilöstön on osattava seisoa muutoksen reunalla ja hakea suuntaa, mihin lähdetään. Muutosprosesseja on niin monta kuin on ihmistäkin, Salo toteaa.
Helsingin henki | maaliskuu 2017
25