Tarja Juurakko-Koskinen on Vuoden opo 2020

TARJA ON VUODEN 2020 OPINTO-OHJAUKSEN KEULAKUVA L uettuaan Tarja Juurakko-Koskisen saavutuksia opinto-ohjaajan työssä, valintaraati yhtyi erään hänen opiskelijansa toteamukseen ”Kuka muu muka vuoden opoksi?”. Raati oli myös vaikuttunut Tarjan pyrkimyksestä kehittää ohjaamista ja siten ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Uutisen kuultuaan Tarjan opiskelijat onnittelivat kovasti ja olivat iloisia hänen puolestaan. Joku aiemmin opiskelijana ollut sanoi, että olisi pitänyt saada jo aikoja sitten tai "olet minun koko elämäni opo". Nykyiset opiskelijat olivat sitä mieltä, että nyt tunnustus meni oikealle henkilölle. Uuden vuosikymmenen ensimmäisen vuoden opon valinta on siinä mielessä historiallinen, että tittelin haltijaksi valittu Tarja Juurakko-Koskinen on Suomen ensimmäinen opinto-ohjauksen maisteritutkinnon vuonna 1993 tehnyt opinto-ohjaaja.

”Nuorten kysymykset ovat samanlaisia kuin aiemminkin, eikä heidän kohtaamisensa ole muuttunut mihinkään.” Vajaassa kolmessa vuosikymmenessä on ehtinyt tapahtua paljon ja samalla muuttua kovin vähän. – Nuorten kysymykset ovat samanlaisia kuin aiemminkin, eikä heidän kohtaamisensa ole muuttunut mihinkään. Digitaalisuus on tietenkin muuttanut paljon, mutta se on lähinnä meidän opinto-ohjaajien näkökulmasta niin. Nuorillehan digitaalisuus ei ole muutosta, Tarja kertoo. Tarja on monessa mukana Tarja on toiminut yläasteen, lukion ja nyt ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajana. Ohjauksen kehittämistehtävissä hän on työskennellyt myös ammatillisessa sekä ohjaus- ja opetusalan täydennyskoulutuksessa, myös Kambodzassa. Ohjaus on siis tuttua monesta näkökulmasta. Tarja pitää kansainvälisyyttä tärkeänä osana opinto-ohjausta. Kansainvälisen aktiivisuuden kautta pystyy haistelemaan ja maistelemaan, mitä maailmassa on ohjauksen saralla menossa, mikä meillä on hyvin ja mitä kehitettävää. Euroguidancessa työskennellessään Tarja sai selkeän käsityksen siitä, että kansainvälisyyden tulisi olla mahdollista kaikille opiskelijoille - ei vain koulussa hyvin menestyville tai hyvätuloisten perheiden lapsille. Nämä kokemukset kasvattavat, auttavat itsenäistymään ja ottamaan vastuuta elämästään sekä lisäävät suvaitsevaisuutta ja oma-aloitteisuutta, kun elämän raunaehdot ja arjen toimintatavat ovat erilaiset ja opiskelijan tulee niissä selviytyä.

Tarjan nykyiset ohjattavat ovat 19–60-vuotiaita opiskelijoita, joista monet ovat alanvaihtajia ja erilaisia työuria jo tehneitä. Ohjauksessa on yhteistä ja erilaista Tarjan mielestä opiskelijoiden kohtaaminen on periaatteessa samanlaista (luottamus, kunnioitus, arvostus, kuuntelu) kaikilla kouluasteilla, mutta se miten ohjataan, vaihtelee opiskelijan kypsyyden, elämäntilanteen ja tarpeiden näkökulmasta. Kaikissa koulumuodoissa on yhteistä myös mahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen sekä niihin uskominen. Peruskoulussa painopiste on kasvatuksellisessa tsemppaamisessa ja oman itsensä löytämisessä. Lukiossa on tärkeää erityisesti omaan itseensä ja mahdollisuuksiin uskominen sekä aineja uranvalintojen ohjaaminen vaihtoehtojen viidakossa. Ammatillisessa koulutuksessa Tarja on ollut hanketyössä, mutta sielläkin ohjauksessa on tärkeää

opintoihin motivointi, omien vahvuuksien löytäminen suhteessa tulevaisuuden työuraan ja sekä työnhakutaidot. Korkea-asteella korostuu henkilökohtaisen opintopolun ja sen valintojen ohjaus suhteessa ammatti-identiteettiin ja työelämän mahdollisuuksiin.

Tarjan nykyiset ohjattavat ovat 19–60-vuotiaita opiskelijoita, joista monet ovat alanvaihtajia ja erilaisia työuria jo tehneitä. Opintopolkujen rakentaminen on todella henkilökohtaista, ohjausta annetaan myös verkkoyhteyden avulla ja aikaa käytetään myös ammatillisen identiteetin pohtimiseen.

”Kohtaaminen, mahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen yhdessä ohjattavien kanssa ovat työni suola ja sokeri.”

Tarja kertoo, että hänelle on ominaista luova työskentelyote, joka tarkoittaa uusien ratkaisumallien etsimistä, kehittämistä ja jatkuvaa halua oppia uutta. Innovoinnissa hänelle on tärkeää ideoiden kehittäminen realistisiksi toteuttamistavoiksi ja toimintamalleiksi.

Innovaationa kuumemittari Esimerkiksi keskeyttämisen kuumemittari on yksi innovaatio, jonka hän näkee välineeksi syrjäytymisen ehkäisyssä. Tätä työkalua on kehitetty yhdessä psykologi Aapo Puskalan kanssa. Sen avulla opiskelija voi itse testata, miten opinnoissa sujuu. Mittari antaa arvion yleistilanteesta ja ohjaa olemaan yhteydessä oikeisiin tahoihin, jos jokin opintojen osa-alue sakkaa. Se on netissä tehtävä kysely, joka kertoo opiskelijalle sujuuko koulu vai onko hän mahdollisesti keskeyttämisvaarassa ja keneen koulun henkilöön (opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, kuraattori jne.) tulisi ottaa yhteyttä, jotta saisi tilanteeseensa apua ja välttyisi opintojen keskeyttämiseltä. Se toimii siis kuin kuumemittari eli ei paranna, mutta antaa opiskelijalle kokonaiskäsityksen siitä, millaisessa tilanteessa koulunkäynti on, ja että onko syytä hakea apua ja keneltä sitä voisi saada. Vuoden opo Tarja Juurakko-Koskinen on myös sosiaalisen median taitaja ja perehtynyt erityisesti sen pedagogisiin hyödyntämis- ja kehittämismahdollisuuksiin.

– Sosiaalinen media ja digitaalisuus ovat kuitenkin vain apuvälineitä sille, mitä opinto-ohjaajana osaan tehdä parhaiten. Kohtaaminen, mahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen yhdessä ohjattavien kanssa ovat työni suola ja sokeri, toteaa Tarja.

Vuoden opo -palkinto julkistettiin valtakunnallisilla Opopäivillä Tampereella jo 29. kerran. Valintaraadissa ovat mukana Suomen opinto-ohjaajat ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Talous ja nuoret TAT.

Tarja Juurakko-Koskinen (vas.) palkittiin Opopäivillä, Tampereella.