2 minute read
Koulukoira Vinski ja koira-avusteinen pedagogiikka
“Aamuinen aurinko valaisee toiseen kerrokseen menevät koulun rappuset. Vinski hieman empii nousua: rappuset ovat liukkaat. Sitten kuuluu lasten ääniä, korvat valpastuvat ja takatassut antavat vauhtia rappusiin. Ennen ulkovaatteen poisottamista annetaan jo ensimmäiset tervehdykset: huomenta Vinski! Tuletko tänään meidän luokkaan? Ensin Vinskin pitää käydä kuitenkin henkilökunnan huoneessa - siellä voi olla keksitarjoilu, sitten mantteli pois ja luokkaan. Häntä vipattaa innostuksesta.”
Advertisement
Toimin opinto-ohjaajana Hepolan ja Syväkankaan kouluilla Kemissä. Sain idean koirakoulu toimintaan toimiessani Vinskin kanssa Kennelliiton Kaverikoira toiminnassa. Vinski on 13-vuotias kääpiösnautseri ja luonteelta rauhallinen, kiltti ja ruokaorientoitunut.
Yksi suositus koulukoirana toimimiselle oli, että Vinski on suorittanut Kennelliiton kaverikoiratestauksen. Testissä testattiin mm. ääniherkkyyttä, kosketukseen ja yllättäviin tilanteisiin reagoimista sekä sopeutumista ryhmiin. Kuten Kennelliiton ohjeistuksessa sanotaan: Koiran tulee itse haluta ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin, eikä se saa häkeltyä erikoisista hajuista, liukkaista lattioista, yllättävistä liikkeistä tai äänistä. Koiran tulee kyetä toimimaan muiden koirien kanssa ryhmässä, olla ohjaajansa hallittavissa ja omata hyvät käytöstavat. Koiraa ei missään vaiheessa pakoteta tai käsketä vierailukäynnillä ottamaan kontaktia asiakkaisiin. Koiran tulee olla perusluonteeltaan toimintaan sopiva, ystävällinen ja ihmisistä kiinnostunut, joten koiraa ei erikseen kouluteta kaverikoiratoimintaan. Ikäviä kokemuksia saaneet koirat, aikaisemmin ihmistä kohtaan jossakin tilanteessa aggressiivisesti käyttäytyneet koirat tai koirat, joiden taustaa ei tunneta, eivät ole sopivia kaverikoiratoimintaan.” (Kennelliitto 2020).
Koulukoira Vinskiltä toiminta vaatii muuttuviin tilanteisiin, ääniin ja erilaisiin häiriötekijöihin sopeutumista. Ennen toiminnan aloittamista koululla asiaa tiedusteltiin henkilökunnalta ja vanhemmilta. Vinski käy kouluilla noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Ajallisesti koira on tunnilla 45 minuuttia ja työpäivään mahtuu 2-4 tuntia. Loppupäivän Vinski lepäilee opinto-ohjaajan huoneessa omalla pedillä. Vinskin tehtävät ovat moninaisia. Vinski toimii lukukoirana, luokan rauhoittajana tai hyvän toiminnan palkintona. Itse käytän Vinskiä 9. luokan ohjauskeskusteluissa. Murrosikäisen voi olla helpompi alussa keskustella koirasta, harrastuksista jne. Siitä päästään ohjauksen teemoihin pikkuhiljaa. On myös ollut tilanne, että vuorovaikutus on toiminut ohjauksen ajan Vinskin kautta. Koira-avusteista opetusta ja ohjausta on tutkittu Suomessa yllättävän paljon. Omassa toiminnassa olen samoilla linjoilla Uotisen pro gradun (2018) kanssa:
“Tutkimukseen osallistuneiden opettajien näkemysten mukaan koira-avusteisella pedagogiikalla on hyvin vahva positiivinen merkitys oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen, sosiaalisen kompetenssin ja sosiaalisten taitojen tukemisessa. Opettajat kuvailivat koira-avusteista pedagogiikkaa jopa korvaamattomaksi tukimuodoksi, ja kertoivat sen sopivan sosioemotionaalisten haasteiden preventioksi ja interventioksi. Niin opettajat kuin oppilaatkin nostivat haastatteluissaan usein esille koulukoiran luokkaan tuoman positiivisen ilmapiirin ja rauhallisuuden.”
Koira-avusteinen pedagogiikka lähtee aina kontekstista käsin: mitä oppilas tai ryhmä tarvitsee, mikä on tunnin sisältö ja millainen on koiran vireystila. Ideana on tukea pedagogiikkaa – toiminta on osa opetusta, ei irrallinen viihdyke. Jaan tavoitteet oppimiseen ja hyvinvointiin. Oppimiseen liittyy mm. lukukoirana toimiminen, jolloin oppilaat lukevat esim. englantia ääneen ja koira kuuntelee aktiivisesti. Oppimisen keskiössä ovat tunnetaidot, empatiataidot ja vuorovaikutustaidot.
Hyvinvoinnin teemat linkittyvät läheisyyteen ja kohtaamiseen. Vastuullisuuden näkökulma tulee esille Vinskistä huolehtimisesta: ulkona käyttäminen tai luokan lattian siistinä pitäminen. Luokan rauhoittuminen Vinskin myötä on konkreettisin muutos. Vinski ei voi tulla luokkaan, jossa ei ole rauhoituttu vastaanottamaan koulukoiraa. Koulukoiran kautta siis opitaan myös säätelemään omaa toimintaa, huomaamaan oman toiminnan vaikutus eläimeen ja siten oppilaan tunnetaidot ja itsesäätelytaidot kehittyvät.
