NUT-lehti 2-2023

Narsismin uhrien tuki ry Jäsen- ja tiedotuslehti 2/23

Tässä numerossa: Tutkimustietoa narsismista ja itsetunnosta Oletko liian kiltti?

Narsistit työpaikalla

Sisällys Yhdistykset terveiset Tutkimustietoa narsismista ja itsetunnosta

3 4

Oletko liian kiltti ?

10

Narsisti esihenkilönä Improvisaatioesitys narsismista ja vapaaehtoisten koulutus

13

Vertaistuen sivut

19

16

20-23

Kirjaesittelyt

2

Teksti: Yhdistyksen toimisto ja puheenjohtaja Ari Koponen | Kuva: Clker-Free-Vector-Images /Pixabay

Yhdistyksen terveiset Vuosi lähentelee loppuaan ja voimme kaikki valmistautua pikkuhiljaa joulun viettoon.

Yhdistyksen ensimmäisen digilehti on nyt valmistunut ja luettavanasi. Uudistamme lehteä pikkuhiljaa ja olemme siirtymässä ainakin osittain digilehteen. Tästä myöhemmin lisätietoa.

Viime vuodet ovat olleet yhdistyksessämme haastavia aikoja. Tapahtuneet asiat ovat kuluttaneet kaikkien voimavaroja. Onneksi nuo ovat taakse jääneitä ja voimme suunnata katseemme eteenpäin.

Kiitämme yhdistyksen vapaaehtoisia, jotka ovat antaneet oman arvokkaan panoksen uhrien auttamiseksi. Parhaita auttajia ovat ne, jotka ovat itse kokeneet narsismin väkivallan ja ovat siitä selviytyneet. Ihminen kasvaa parhaiten negatiivisten kokemusten kautta. Teidän kokemuksenne ovat opettaneet jotain sellaista elämästä, joita monet eivät opi koskaan.

Mikä elämässä on tärkeintä, se on onnellisuus. Onnellisuutta ei opita kouluissa ja oppilaitoksissa, vaan henkilökohtaisten kokemusten kautta. Nuo negatiivisten kokemusten ajat, kääntyvät parhaassa tapauksessa voimavaroiksi.

Yhdistys haki vuodelle 2024 rahoitukseen korotusta tukihenkilötoiminnan toteuttamiseen. STEA julkaisi rahoitusehdotuskokonaisuuden 1.12.23 ja yhdistys on näillä näkymin saamassa kaivattua lisärahoitusta toimintaan ja laajasti toivottu tukihenkilötoiminta narsistien uhreille voidaan näillä näkymin aloittaa vuoden 2024 aikana.

Yhdistys toivottaa jäsenilleen ja kaikille narsismin uhreille Rauhallista joulun aikaa ja toiveikasta tulevaa vuotta!

Yhdistyksen toimisto on joululomalla 22.12.2023–7.1.2024 välisen ajan.

3

Teksti: Marjut Niemelä | Kuvat: Pexels Käännökset: Marjut Niemelä ja Mariel Wuolio

Tutkimusnurkkaus Tutkittua tietoa narsismista ja itsetunnosta

Mistä on kyse? Narsismi on kuvattu persoonallisuushäiriöksi, jossa henkilö on huomattavan itserakas ja kokee tunnetta oman itsen erinomaisuudesta, tärkeydestä, oikeutuksesta ja paremmuuden tunteesta.

Narsistit kiehtovat edelleen teoreetikoita, tutkijoita ja maallikoita.

Narsismi taas tarkoittaa itserakkautta ja itseihailua, mielenkiinnon ja energian kohdistamista omaan itseen.

Itsetunnon keskeinen osatekijä on sen vahva suhde emotionaaliseen vakauteen, joka näyttää toimivan suojaavana tekijänä erilaisia ​ sopeutumattomia seurauksia vastaan.

Yksi paljon puhutteleva ja keskustelua herättävä kysymys on narsistin todellinen itsetunto. Pitävätkö narsistit itseään todella niin huiman suuressa arvossa, vai peittääkö heidän korkea itsetuntonsa vain taustalla olevat – ehkä jopa tiedostamattomat – alemmuuden tunteet?

Itsetunnolle on ominaista vahva psykologinen sopeutuminen useilla alueilla, kun taas narsismille on ominaista mukautuvuuden puute sekä sopeutumiskyvyttömyys.

Itsetunto ja narsismi eroavat toisistaan ​ erityisesti yhteisöllisellä alueella niin, että narsismille on ominaista antagonistinen (vastaan taisteleva), ei-yhteisöllinen, dominoiva, petollinen, manipulatiivinen, huomionhakuinen ja kostonhimoinen ihmissuhdetyyli sekä sosiaalisissa verkostoissa olevien lähimpien halveksiminen ja taipumus aggressiivisuuteen.

Itsetunto on yleisesti määritelty käsittämään ihmisen ajatuksia ja tunteita itsestään ja on siten hyvin moniulotteinen ja laaja kokonaisuus. Itsetunto on kehitysprosessin tulos kehittyen ja muuttuen koko elämän ajan.

4

Miten narsismihäiriö syntyy?

Narsismi on ollut suosittu persoonallisuuden rakenne psykologiassa siitä lähtien kun sen esitteli Havelock Ellis vuonna 1898. Hän oli ensimmäinen, joka käytti työssään potilaita arvioidessaan "Narcissus-like"-termiä.

Narsismi on erityisen kiinnostava persoonallisuusmuuttuja, koska se toimii "siltana" itsen muihin puoliin. Tutkijat ovat olleetkin kiinnostuneita tutkimaan miten narsismi ilmenee esimerkiksi yksilön itsesääntelystrategioissa ja ihmissuhteissa.

Normaaleissa olosuhteissa narsismivaiheessa olevat lapset saavat vanhemmiltaan ihailua (prosessi, jota kutsutaan peilaukseksi) ja vastineeksi idealisoivat vanhempansa (prosessi, jota kutsutaan idealisaatioksi). Nämä prosessit heikkenevät ajan myötä, kun lapsi kypsyy ja kehittää vakaan ja itsenäisen itsensä. Kun ihailun ja idealisoinnin tarpeet eivät kuitenkaan täyty, voi syntyä narsismi- häiriöitä. Esimerkiksi, kun peilaustarpeita ei täytetä, yksilöllä kehittyy "peilinnälkäinen" taipumus etsiä ihailua muilta. Kun idealisointitarpeita ei täytetä, yksilöllä kehittyy "ihannenälkäinen" taipumus olla tekemisissä idealisoitujen muiden kanssa.

Tämän "nälkäisen, raivostuneen, tyhjän itsensä" syynä oli riittämätön vanhemmuus; vanhempainhahmot, jotka ohittivat lapsen ja välittivät kylmyyttä ja vihamielisyyttä lasta kohtaan.

Hauras korkea itsetunto Terve korkea itsetunto on ankkuroitunutta ja sille on ominaista positiivinen asenne itseä kohtaan. Se on vastustuskykyinen ulkoisille uhkatekijöille. Terveesti itsetuntoisella on integroitunut minäkuva, jossa yksilö on tiedostanut itsessään olevan sekä hyvää että huonoa. Hauraalle korkealle itsetunnolle on ominaista positiiviset asenteet itseä kohtaan, mutta ne ovat hauraita ja vaativat ulkoista validointia ja ovat alttiita ulkoisille haasteille.

Narsistilla on minäkuva, joka on joko kokonaan-hyvä tai kokonaan-huono. Narsisti lohkoo ja heijastaa itsestään huonot ominaisuudet muihin ihmisiin. Tällaisen puolustusmekanismin uskotaan johtavan äärimmäisiin itsekäsityksiin, itsetunnon muutoksiin ja se vaikeuttaa heidän näkemistään itseään tasapainoisesti. Tämän seurauksena jopa suhteellisen pienet tapahtumat voivat hetkessä siirtää narsistin pois kaikki-hyvä-itsekäsityksestä kaikkihuono-itsekäsitykseen.

Nykyinen sosiaalipsykologia lähestyy asiaa samankaltaisella ajatuksella eli varhaisen elämän riittämättömän ja tunteettoman vanhemmuuden seurauksena joihinkin ihmisiin kehittyy tuskallista häpeän tunnetta ja heikentynyttä itsetuntoa. Suojautuakseen näiltä tunteilta narsistit tukahduttavat ne ja rakentavat sen sijaan erittäin positiivisia itsenäkemyksiä, joita he ylläpitävät erilaisten henkilökohtaisten ja ihmisten välisten strategioiden avulla.

Narsistin naamiota eli suureellista kuvaa itsestä voidaan teorioiden (Kernberg, Kohut) mukaan pitää hankittuna suojana "nälkäistä, raivoissaan olevaa tyhjää itseä vastaan, joka on täynnä voimatonta vihaa ja turhautumista ja pelkää maailmaa, joka näyttää yhtä vihaiselta ja kostonhimoiselta kuin hän itse".

5

Hauras korkea itsetunto on helposti uhattuna, vaatii jatkuvaa validointia ja sitä ylläpidetään itsepetoksen avulla eikä sitä voi ylläpitää epäonnistumisen tai heikkouden edessä

Yksin vai yhdessä?

Toimijuuspiirteet erottavat yksilön muista, kun taas yhteisölliset piirteet yhdistävät yksilön laajempaan sosiaaliseen rakenteeseen. Ottaen huomioon narsistien taipumukset itsensä ylistämiseen ja individualismiin, ei ole yllättävää, että heillä on taipumus osoittaa korkeaa tahdonvapautta ja toimijuutta sekä vastaavasti alhaista yhteisöllisyyttä.

Hauraan itsetunnon ymmärtäminen on vielä alkutekijöissä, mutta tähän asti tehty tutkimus viittaa siihen, että hauras itsetunto liittyy juuri sopeutumattomaan käyttäytymiseen, kuten itsepetokseen, puolustautumiseen, aggressioon ja minän vaurioitumiseen.

Narsistia houkuttaa suhteet, joilla he voivat kohottaa omaa sosiaalista asemaansa, sen sijaan että he olisivat lämpimiä, välittäviä ja kiintymystä tarjoavia kumppaneita. Mitä tulee seksiin, narsistien näkemys seksuaalisuudesta korostaa vallan, dominanssin, riskin ja fyysisten tarpeiden tyydyttämisen teemoja sen sijaan, että niissä korostuisi läheisyys, rakkaus, luottamus ja tunnetarpeiden tyydyttyminen.

Tutkimuksissa on havaittu seuraavia hauraan itsetunnon merkkejä; Ristiriita ei-tietoisen (implisiittisen) ja tietoisen (eksplisiittisen) itsearvostuksen välillä; narsistit osoittavat positiivista itsetuntoa ja samalla heillä on alitajuisia itseinhon tunteita, joista he eivät ole tietoisia.

Satunnainen itsetunto, joka viittaa uskoon, että on pakko tehdä tiettyjä asioita tai olla tietyntyyppinen saadakseen arvoa yksilönä.

Itsearvostuksen tunteet koetaan vain, kun nämä tavoitteet tai standardit täyttyvät ja saavutetaan. Narsistilla on taipumus perustaa itsetuntonsa kilpailemalla muiden kanssa, kuten olla muita yksilöitä parempia ja tästä saada tunne omasta itsearvostuksesta.

Itsetunnon ehdollisuus ja epävakaus, joille on ominaista lisääntynyt herkkyys arvioiville tapahtumille, lisääntynyt huoli minäkuvasta, liiallinen riippuvuus sosiaalisista arvioinnin lähteistä ja mielialan vaihteluista.

Yhteisten ongelmien äärellä narsistit osoittavat suhteellisen korkeaa kilpailukäyttäytymistä ja vähäistä yhteistyön tasoa.

Narsistit näyttävät olevan erittäin reaktiivisia heidän sosiaalisesta ympäristöstään tulevasta tiedosta, joka voisi uhata heidän suurenmoisia itsenäkemyksiään. Narsistiset yksilöt raportoivat enemmän vihamielisyydestä, kun he tuntevat olevansa muita huonompia ja heillä on enemmän muutoksia heidän itsetunnossaan tilanteissa, joissa asiat menevät huonosti ystävien ja perheen kanssa tai jotka saavat heidät tuntemaan itsensä sosiaalisesti syrjäytyneiksi.

6

Narsistit näkevät maailman usein "nollasummapelinä", jossa joitain yksilöitä luonnehditaan voittajiksi ja toisia häviäjiksi.

Tutkimuksissa narsistit saivat korkeita pisteitä kysymyksissä, kuten "luulen olevani erityinen henkilö", "jos minä hallitsisin maailma, se olisi paljon parempi paikka", "pidän siitä, että minulla on valtaa muihin ihmisiin" ja "minusta on helppo manipuloida ihmisiä."

Grandioottinen ja haavoittuva narsismi Persoonallisuuspsykologiassa narsismi, kuten muutkin persoonallisuuteen liittyvät ominaisuudet, käsitetään esiintyvän jatkumona tai kirjona ja jokainen on jossakin kohtaa narsismin jatkumoa.

Tämän lisäksi narsismia on alettu jakaa kahteen pääalatyyppiin, jotka tunnetaan grandioottisena (julkinarsismi, paksunahkainen) ja haavoittuvana (piilonarsismi ja ohutnahkainen) narsismina.

Narsismia olisikin yksilössä hyvä tarkastella narsismin voimakkuuden sekä alatyypin mukaan, jotta häiriön kirjo tulisi näkyvämmäksi.

Narsistiseen persoonallisuuteen näyttää liittyvän myös rajallisten resurssien ollessa kyseessä, halukkuus ”ottaa itselleen enemmän kuin oikeudenmukainen osuus”.

Heillä on taipumusta hankkia epäoikeudenmukaisesti suurempi (ylivoimainen) osuus resursseista kuin muut, eikä yhtäläinen (riittävä) osuus. Narsistit saattavat olla taipuvaisempia käyttämään toisia hyväkseen, vaikka resurssit eivät välttämättä olisikaan rajallisia.

Toistaiseksi suurin osa Kernberg’n aikoinaan julkituomaa narsismin naamiomallia ja siihen perustuvia tutkimuksia on keskittynyt ensisijaisesti grandioottisen narsismin tutkimiseen. Viime aikoina on tutkimuksissa esille tuotu myös haavoittuvaa narsismia.

7

Erottelu alatyyppeihin on osoittautunut hedelmälliseksi. Tutkimusten mukaan haavoittuvalle narsismille on ominaista alhainen itsetunto ja tyytymättömys elämään, ahdistus kiintymyssuhteissa, häpeäalttius ja äärimmäinen herkkyys kritiikille sekä toisista riippuvainen minäkuva. Sitä vastoin grandioottinen narsismi liittyy korkeaan itsetuntoon ja elämään tyytyväisyyteen sekä itsenäisyyteen. Nämä erilaiset asenteet näkyvät myös käyttäytymisessä.

Grandioottinen narsisti raivostuu kritiikistä ja puolustautuu hyökkäämällä kritisoijaa vastaan, kun taas haavoittuva narsisti ottaa kritiikin itseensä, vetäytyy ja loukkaantuu.

Tutkimusten mukaan narsismin alatyypit grandioottinen ja haavoittuva jakavat tiettyjä yhtäläisyyksiä ja uskotaan, että vaihtelua on siinä, mihin heidän itsetuntonsa perustuu.

Haavoittuvat narsistit, kuten heidän grandioottiset kollegansa, tuntevat usein olevansa oikeutettuja ja ovat valmiita käyttämään muita hyväkseen omaksi hyödykseen. Nämä haavoittuvan narsismin keskeiset piirteet viittaavat siihen, että heikosta itsetunnostaan huolimatta haavoittuvilla narsisteilla on paljon yhteistä grandioottisten narsistien kanssa.

Haavoittuvat narsistit kätkevät nämä suureellisuuden tunteet ja käyttäytymistaipumuksensa estyneisyyden, vaatimattomuuden ja toisista välittämisen julkisivun alle, kun taas grandioottiset narsistit eivät vaivaudu niin tekemään. Olennainen ero narsististen alatyyppien välillä on se, että grandioottiset narsistit säätelevät itsetuntoaan ihailun ja kunnioituksen tavoittelulla, kun taas haavoittuvat narsistit kaipaavat hyväksyntää muilta.

Millonin (1981) narsismin sosiaalisen oppimisen teoria kertoo grandioottisen narsismin kehittymisestä. Teorian mukaan narsistien suureellisuus johtuisi vanhempien lapselle tarjoamasta liiallisesta hemmottelusta, eikä kylmyydestä ja laiminlyönnistä.

Ironista kyllä, haavoittuvan narsistin kaikilla alueilla vaikuttava riippuvuus muiden arvioista ja hyväksynnästä voi itse asiassa edistää suurempaa itsetunnon epävakautta ja tehdä näistä yksilöistä alttiimpia negatiivisille kokemuksille (esim. sosiaalinen hylkääminen, epäonnistuminen), kun he eivät saa toivomaansa hyväksyntää muilta.

Grandioottiset narsistit saattavat olla haluttomia perustamaan itsetuntoaan muiden hyväksynnän varaan. He ovat kehittäneet kykyjään käyttää vaihtoehtoisia strategioita, jotka voivat olla heistä houkuttelevampia (esim. selvä itsensä kehittäminen).

Erot narsistien alatyyppien välillä viittaavat siihen, että haavoittuvalle narsismille on ominaista jonkinlainen joka elämän alueella vaikuttava ehdollinen itsetunto. Kun taas grandioottinen narsismi näyttää liittyvän ehdolliseen itsetunnon muotoon, jonka laajuudeltaan on rajatumpi.

8

Grandioottinen narsismi ja psykopatia

Saadakseen ymmärrystä ja vahvistusta narsismin ja psykopatian välisestä suhteesta on tärkeää huomata, että yksilön motiiveilla ja aikeilla on väliä. Joten miten voitaisiin erottaa, kumpi näistä kahdesta piirteestä ohjaa tiettyä käyttäytymistä?

Eräässä tutkimuksessa havaittiin mielenkiintoisia yhteyksiä grandioottisen narsismin ja psykopatian välillä.

Psykopaattisilla mittareilla korkeat pisteet saaneet henkilöt osoittavat vähäistä syyllisyyttä, kun taas epävarmat henkilöt osoittavat suurta syyllisyyttä. Tarkemmin sanottuna se, mitä aiemmin on pidetty grandioottisena narsismina, ajateltiin itse asiassa paremmin yhtenä psykopatian käyttäytymismuotona. Ihmisillä, joilla on psykopaattisia piirteitä, on taipumus aidosti uskoa omaan mahtipontisuuteensa eikä heillä ole aavistustakaan epävarmuudesta. Sitä vastoin narsismi sinänsä saattaa olla luonnostaan ​haavoittuvaa, jolle on ominaista epävarmuus ja itseään kohottava käytös.

Narsismi ymmärretään paremmin kompensoivana sopeutumisena negatiivisen itsearvostuksen voittamiseksi ja peittämiseksi, aidon suurenmoisuuden ja suuruuden sijaan.

Psykopaatteja tiedetään motivoivan halu saavuttaa valtaa. Sitä vastoin narsismi ilmenee haluna saavuttaa asema, status.

Tietysti valta ja asema korreloivat usein todellisessa maailmassa, minkä vuoksi tämä kysymys on luultavasti sekoittunut olemassa olevaan narsismia käsittelevään kirjallisuuteen.

Jotta tähän saataisiin enemmän selvyyttä, pitäisi tutkijoiden mukaan tätä tutkia lisää asettamalla tutkittavat joutumaan valitsemaan joko korkean aseman ilman todellista valtaa (esim presidentti) tai todellista valtaa omaavan korkean aseman (esim pääministeri) väliltä. Tällaisesta tutkimuksesta tutkijat ennustavat, että todennäköisesti henkilöt, joilla on korkeat psykopaattiset ominaisuudet, pitävät parempana valtaa antavia tuloksia. Kun taas yksilöt, joilla on korkeat narsistiset ominaisuudet, pitävät parempana arvoja, jotka antavat statuksen.

Tutkijat päättelivät, että grandioottinen narsismi ymmärretään paremmin yhtenä osoituksena korkeasta itsetunnosta, jota siihen liittyvä sairaus - psykopatia - osoittaa.

Toisaalta haavoittuva narsismi olisi itse asiassa varsinaista narsismia, käyttäytymisen sopeutumista selviytyäkseen epävarmuuden aiheuttamasta kärsimyksestä ja lievittääkseen sitä.

Lähteet: Kowalchyk, Palmieri, Conte & Wallischch. 2021. Narcissism through the lens of performative selfelevation | Zeigler-Hill, Myers & Clark. 2010. Narcissism and self-esteem reactivity: The role of negative achievement events | Hyatt, Sleep, Lamkin, Maples-Keller, Sedikides, Campbell & Miller.

2018. Narcissism and self-esteem: A nomological network analysis | Bosson, Lakey, Campbell, Zeigler-Hill, Jordan & Kernis. 2008. Untangling the Links between Narcissism and Self-esteem: A Theoretical and Empirical Review | Zeigler-Hill, Clark & Pickard. 2008. Narcissistic Subtypes and Contingent Self-Esteem: Do All Narcissists Base Their Self-Esteem on the Same Domains?

9

Teksti: Janne Viljamaa | Kuva: J. Viljamaa / Pixabay

Oletko liian kiltti?

Oletko ehkä jo lapsuudessa oppinut joustamaan, olemaan mieliksi ja ostamaan hyväksynnän?

Liian kiva ihminen haluaa olla mukavan särmätön, valita vaniljan ja välttää ristiriitaa.

Hänet on ehdollistettu hiljaiseksi ja kuuliaiseksi. Siksi liian mukavalle ihmiselle saattaakin olla yllätys, että kun selkeästi artikuloiden kertoo olevansa eri mieltä tai kun kertoo, ettei huvita eikä jaksa, niin maailma jatkaa kulkuaan ja vesi virtaa edelleen Vantaanjoessa. Mitään dramaattista ei tapahdu. Siksi eri mieltä olemista ja omien rajojen ilmoittamista on tärkeä harjoitella joka päivä pieninä annoksina. Ole ainakin kerran päivässä eri mieltä pomosi kanssa, kerro ajatuksistasi avoimesti puolisollesi, älä himmaile.

Joka kerta kun ihminen käyttää aggressioitaan oikein ja oikeassa paikassa, aivoihin jää muistijälki siitä, että mitään kamalaa ei tapahdu. Aivojen etuotsalohkon primitiivistä tunnekeskusta rauhoittelevat hermoradat vahvistuvat ja ahdistuksen hallinta on helpompaa seuraavalla kerralla.

Traumaattinen, ennustamaton ja ahdistava lapsuus voivat koulia aivoista helposti ahdistuvat. Pelko ehdollistuu, se laukeaa tietyssä paikassa, tietyn ihmisen kanssa.

Narsisti osaa painella ahdistuneen häpeänappulaa. Hän tietää, miten pelokkaasta ja helposti syyllistyvästä saa helposti myöntyväisen ja uskollisen palvelijan, jonka narsisti valjastaa toteuttamaan mielihalujaan ja oikkujaan.

10

Oikeanlainen aggressiivisuus on omien rajojen selkokielistä ilmaisua: ”kiitos, en ole kiinnostunut”, ”valitettavasti nyt ei sovi”, ”joudun ikävä kyllä jättämään tämän väliin.”

Kohteliaan kieltäytymisen taito on kullanarvoinen burn out -suoja ja itsetuntopanssari.

Kun ei jaksa, ei huvita, eikä viitsi, se pitää osata sanoa selkeästi ja silmiin katsoen.

Lapsena alistettu ja ahdistavissa olosuhteissakin kasvanut voi oppia ilmaisemaan minuutensa rajat. Omalle tontille narsistilla ei ole asiaa. Narsisti ajetaan sieltä pois selkokielisesti ja päättäväisesti.

Ristiriitaa on opittava sietämään pieninä annoksina Narsistin strategiaan kuuluu viedä uhrinsa itsearvostus, jotta hän pääsee täydellisesti kontrolloimaan uhriaan. Tunnista narsistin strategia, hakeudu kauas ankeuttamisympäristöstä ja ilkeiden ja matalaenergisten ihmisten seurasta kannustavaan, positiivisten ja korkeaenergisten ihmisten seuraan.

Etsi ympäristö ja harrastus, jossa sinua arvostetaan ja missä saat onnistua.

Onnistumiset vahvistavat itsetuntoa. Opi puhumaan itsellesi armollisesti. Herkkä ja mukava ihminen on usein itse itsensä julmin arvostelija.

Ihmissuhteissa pitäisi saada takaisin suunnilleen saman verran kuin itse antaa. Jos olet koko ajan tappiolla, hakeudu pois epäreilusta suhteesta Vaadi osasi selkokielisesti ja narsistia silmiin katsoen. Voit olla ylpeä itsestäsi. Narsistin kanssa vääntäminen on sotaa.

Voit tarvita apujoukkoja voittaaksesi sodan, voit tarvita terapeuttia ja juristia ja luottamusmiestä. Pyydä rohkeasti apua ja hanki itsellesi vahvat tukijoukot. Valmistele narsistille yllätys kaikessa hiljaisuudessa, hanki kaikki tarvittavat tiedot ja iske yllättävästi. Yllätys on tärkeä osa onnistunutta sotasuunnitelmaa. Älä hiisku äläkä vihjaile.

Toimi.

Moni narsistin kuristusotteesta vapautunut kertoo vapautumisen jälkeen uskomattomasta tunteesta, kun ensimmäisen kerran jopa vuosikymmeniin voi hengittää raikasta vapauden ilmaa ja voi elää omaa elämäänsä ilman narsistin ankeuttamista, vähättelyä, alistamista ja tuomitsemista.

Sinäkin tulet pääsemään tähän, kun valmistaudut hyvin, hankit vahvat tukijoukot ja uskallat ottaa ratkaisevan askeleen kauas narsistista.

Tämän jälkeen älä palaa aikaisempaan.

Ole vahva.

Aristoteles opetti, että ihmisestä tulee se, mitä hän tekee joka päivä. Pyri joka päivä hankkimaan resursseja, tietoja ja taitoja, joiden avulla voit vastustaa ilkeää narsistia. Älä korruptoi sieluasi, seiso tukevassa haaraasennossa kiusatun puolella. Älä lupaa ensimmäisenä, pyydä miettimisaikaa.

Lupaa palata asiaan yön yli mietittyäsi. Älä anna käyttää itseäsi hyväksi.

”Teen joka päivä töitä ja onnistun lopulta.” ”Jos en heti onnistu, onnistun pitkäjänteisyydellä ja kovalla työllä.”

11

Miksi olet niin miellyttävä? Onko sinun pakko olla aina samaa mieltä? Psykoanalyytikko varmaan kertoisi, että tämä johtuu lapsuudestasi, jolloin ostit vanhempiesi hyväksynnän olemalla hiljaa, samaa mieltä ja tekemällä kuten käsketään. Nyt olet jo iso ja isot ihmiset saavat olla mitä mieltä tahtovat.

Tunnista miellyttämisesi taustat, tunnista ketä sinun pitää kompata ja miksi ristiriidan sietäminen on niin vaikeaa. Harjoittele aluksi vaikka kerran päivässä olemaan äänekkäästi eri mieltä kahvipöydässä muiden kanssa, vastusta sosiaalista painetta, ole rohkea, ei siihen kuole. Vahvistut joka päivä.

Kiltillä ihmisellä on vahva yksin pärjäämisen asenne, muita hän auttaa kysymättä ja lainaa vaikka viimeisen ruokarahansa, mutta ei kehtaa kysyä lainaa, vaikka oma jääkaappi olisi tyhjä.

Opettele reilun vaihdon periaate – vaihdossa pitää saada saman verran kuin antaakin, muuten on taas tappiolla. Opettele antamaan sen verran kuin saat takaisin.

Tämä on reilua. Ei sinun yksinään tarvitse aina kuminauhana venyä. Anna muiden olla välillä kuminauhoja.

12 7

Vaadi kunnioitusta Älä anna puhua itsellesi epäkunnioittavaan sävyyn: ”lopeta tuo, en kuuntele tuollaista puhetta.” Kunnioitusta ei saa jos ei sitä vaadi.

Varsinkin narsistin röyhkeys kasvaa sitä pitemmälle, mitä vapaammin annat hänen tulla tontillesi. Opi puolustamaan tonttiasi. Ilmoita rajasi, älä kuuntele ilkeää puhetta ja lopeta ilkeän ihmisen röyhkeys alkuunsa.

Kokeile rakastaa itseäsi Liian kiltillä on muutenkin liian kova itsekritiikki ja hän ottaa itsensä huomioon aina viimeisenä, kun röyhkeä ajattelee aina ensin itseään ja käyttää muita hyväksi. Älä kopioi röyhkeyttä, mutta opettele itsemyötätuntoa. Älä moiti itseäsi liiallisesta kiltteydestä, mutta opi sanomaan nasevasti suoraan oikealla röyhkeällä tyypille, puhu kuuluvasti ja katso silmiin. Ota tavoitteeksi puolustaa rajojasi vaikka kerran päivässä ja voit lisätä joka viikko yhden kerran. Lopulta sinusta tulee rohkea eri mieltä olija ja omien rajojen rajavartija. Tämä ei ole helppoa ja aluksi voin sattuja lipsumisia, älä koskaan luovuta ja vähitellen omaarvontuntosi vahvistuu. Hyväitsetuntoinen alkaa elää omaa elämänsä, ylpeästi ja päättäväisesti.

Teksti: Tanja Moring | Kuvat: Pixabay

Narsisti esihenkilönä Jotkut ihmiset aiheuttavat työpaikoilla konflikteja, lisäävät jännitteitä, syyttävät muita ja aiheuttavat tarpeetonta vahinkoa.

Narsismi on ongelma myös monilla työpaikoilla. Vakavasta narsismista kärsivä henkilö aiheuttaa ongelmia työyhteisössä ja heikentää työilmapiiriä. Työilmapiirin ongelmat ovat sitä laajempia ja vakavampia, mitä korkeammassa asemassa narsistinen henkilö on työyhteisössä. Narsismia esiintyy johtavissa asemissa olevien henkilöiden piirissä normaalia enemmän, sillä narsistiset henkilöt hakeutuvat usein tehtäviin, joissa voi käyttää valtaa.

Narsisti pyrkii mielellään valtaan Toksisesti narsistisia johtajia ja esihenkilöitä on niin yritysten kuin seurakuntien, yleishyödyllisten yhdistysten, sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja yliopistojen organisaatioiden johdossa.

Narsisti elää harhassa, että koko organisaatio on luotu pelkästään hänen tarpeittensa tyydyttämistä varten.

Narsistinen esihenkilö asettaa omat tarpeensa organisaation etujen edelle.

Asiakkailla, potilailla, haavoittuvilla ryhmillä, sairailla, vanhuksilla, lapsilla, uhreilla, opiskelijoilla tai ylipäätään henkilöillä, joiden auttamiseksi, tukemiseksi tai hoitamiseksi organisaatio on perustettu, ei ole narsistille mitään merkitystä.

Narsistinen esihenkilö tai johtaja voi pahimmissa tapauksissa tuhota hyvin toimivia tiimejä ja työskentelytapoja. Pahimmillaan narsismista kärsivä esihenkilö voi lamauttaa koko organisaation tehokkuuden ja toimintakyvyn.

Narsistinen esihenkilö aiheuttaa yleensä alaisilleen paljon inhimillistä kärsimystä, pelkoa ja ahdistusta. Narsistisen esihenkilön työntekijät kärsivät usein pitkittyneestä stressistä, ammatillisen itsetunnon laskusta, oman toiminnanohjauksen heikkenemisestä, uupumuksesta, masennuksesta ja itsetuhoisista ajatuksista.

13

Narsistisen esihenkilön johtamistyyli on poukkoilevaa ja epämääräistä.

Johtamisongelmat tulevat esiin sekä asiajohtamisessa että henkilöstöjohtamisessa. Päätöksenteko on epäloogista ja koetaan usein myös epäoikeudenmukaisiksi. Työpaikan ohjeistus on usein ristiriitaista ja epäselvää.

Narsistinen johtaja muuttaa sääntöjä ja toimintatapoja mielivaltaisesti. Narsistinen esihenkilö ei panosta työn ohjaamiseen ja tukemiseen.

Hän kerääkin ympärilleen ihmisiä, jotka mielistelevät häntä ja kannattelevat hänen haurasta itsetuntoaan.

Narsistin johtamassa työyhteisössä vallitsee jatkuva epävarmuuden ja ahdistuksen ilmapiiri. Narsisti on mestari johtamaan pelolla. Hänen käyttämiään aseita ovat organisaatiomuutokset, lomautukset ja irtisanomiset

Narsisti kärsii tuhoavasta kateudesta.

Jos narsisti kokee jonkun työyhteisössä itselleen kilpailijaksi tai uhkaksi tämän toisen henkilön ammattitaidon, sosiaalisen aseman, ulkonäön tai muun seikan vuoksi, pyrkii narsisti savustamaan hänet ulos tavalla tai toisella.

Narsistinen esihenkilö valitsee työyhteisöstä suosikkeja Suosikkinsa hän nostaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin työntekijöihin.

Narsistinen esihenkilö tarvitsee omalta työyhteisöltään huomiota ja ihailua, jotta hän pystyisi säilyttämään itsetuntonsa.

14

Miten selviytyä narsistisen esihenkilön kanssa?

3. Aseta rajat Narsistit testaavat usein loputtomasti alaistensa joustavuutta ja rajoja. He kaatavat heille omat tekemättömät työnsä, vaativat työskentelyä viikonloppuisin, vapaapäivinä ja lomilla. He häiriköivät vapaa-aikaasi ja lomiasi puhelinsoitoin, viestein ja loputtomin jaarituksin. He uhkailevat ja vaativat sinua tulemaan sairauslomalla töihin. Mikäli et tule, työsuhteesi jatkuminen on vaakalaudalla tai väitöskirjasi heitetään roskikseen. Päätä, millaista käytöstä hyväksyt ja missä menevät rajasi. Jos rajat ylittyvät, ota asia ystävällisesti esiin.

Tässä muutamia vinkkejä miten pystyt selviytymään paremmin työyhteisössä, jossa on narsistinen johtaja.

1. Älä koskaan kerro henkilökohtaisia asioitasi Narsisti osaa olla myös kerrassaan hurmaava ja karismaattinen. Erityisesti silloin kun haluaa sinulta jotain. Hän saattaa tekeytyä ystäväksesi saadakseen sinulta henkilökohtaisia tietojasi, joita hän käyttää myöhemmin hyödykseen tai sinua vastaan.

Narsistiset esihenkilöt yrittävät usein saada itsensä näyttämään paremmalta varastamalla alaistensa ideat ja painamalla heitä alas. Jos esimiehesi kritisoi sinua väärin perustein, korjaa tilanne välittömästi ystävällisesti ja määrätietoisesti. Älä tee sitä tunnekuohun vallassa äläkä haasta esimiestäsi. Pitäydy faktoissa, jotka puoltavat näkemystäsi.

Muista, että jos narsistinen esihenkilö imartelee sinua, hän tekee sen luultavasti saavuttaakseen jotain hänelle hyödyllistä.

Sinun ei kannata kertoa hänelle mitään sellaisia henkilökohtaisia asioitasi, joita hän voisi halutessaan käyttää sinua vastaan tai jotka voisivat aiheuttaa hänessä kateutta.

Narsistisen esihenkilön kanssa ei kannata juoruilla muista työntekijöistä. Tuuli kääntyy nopeasti ja saatat kuulla työkavereiltasi väitteitä, että olisit puhunut heistä niitä valheita ja juoruja, joita narsisti itse kertoi heistä sinulle. Sinulla on helpompi olo itsesi kanssa, jos et ole osallistunut parjaukseen.

Dokumentoi rajojen ylitykset ja väärät teot.

Näiden todistusaineistojen turvin voit myöhemmin konkretisoida narsistin väärinkäytöksiä.

4. Tee varasuunnitelma

2. Pidä huolta itsestäsi ja jaksamisestasi Työskentely narsistisen esihenkilön alaisuudessa voi olla hyvin stressaavaa.

Opettele keinoja, joilla voit rauhoittaa mielesi, kehosi ja hermostosi. Huolehdi riittävästä levosta, ravinnosta ja liikunnasta. Tapaa ystäviä ja hanki tarvittaessa uusia terveitä ihmissuhteita. Pyri kohtaamaan tunteesi ja tee vapaa-ajalla joitain, joka tuottaa sinulle iloa sekä onnistumisen kokemuksia. Opettele olemaan läsnä tässä hetkessä. Käänny työterveyshuollon puoleen ja jää tarvittaessa sairauslomalle. Etsi tarvittaessa narsismiin erikoistunut terapeutti saadaksesi tukea asian käsittelyyn ja keinoja omasta hyvin voinnistasi huolehtimiseen.

15

Punnitse työhösi liittyviä hyviä ja huonoja puolia. Jos työsi on sinulle tärkeää tai jopa unelmatyösi, siitä voi olla järkevää pitää kiinni narsistisesta esihenkilöstä huolimatta. Jos taas koet, ettei työsi ole raskaan ja ahdistavan työilmapiirin arvoista, aloita työnhaku hallitusti.

Mieti, mitä mahdollisuuksia sinulla on päästä pois sairaasta työyhteisöstä vaihtamalla toiseen työpaikkaan. Pohdi, voitko ottaa yhteyttä työpaikkasi HR-osastoon ja selvittää, olisiko sinulla mahdollisuutta vaihtaa työtehtävää tai tiimiä saman työpaikan sisällä.

Muista, että mikään työ ei ole sen arvoista, että sen kannattaa antaa vaarantaa omaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Teksti ja kuvat: Narsismin uhrien tuki ry

Improvisaatioesitys narsismista – ja yhdistyksen vapaaehtoisten koulutusviikonloppu Syyskuun S lopussa toteutettiin viikonlopun mittainen vapaaehtoisten vuosittainen koulutus- ja virkistystapahtuma.

Tilaisuuden yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus, jossa näyteltyjen improvisoitujen kohtausten kautta pohdittiin narsistisia suhdekuvioita.

Tapahtuma toteutettiin Wanhassa Satamassa ja Hotelli Katajanokalla, joka on entisestä vankilasta remontoitu kaunis ja tasokas lifestyle-hotelli. Hotellilla saimme tutustua rakennukseen ja vankilatiloihin oppaan johdolla.

Lauantai-aamuna vapaaehtoiset ja me yhdistyksen työntekijät kokoonnuimme Wanhaan Satamaan, tiiliseen ja tunnelmalliseen tapahtumataloon sataman lähettyville.

16

Aluksi psykoterapeutti Marjut Niemelä ja lyhytterapeutti Mari Holm-Konttas pitivät esityksen aiheena ’Korkean konfliktin persoonallisuudet ja tilanteet - auttaminen ja jaksaminen mahdottomissa tilanteissa’.

Parisuhteessa uhri altistuu narsistin manipulaatioille, asioiden vääristelylle ja "kaasuvalottamiselle", jossa uhri alkaa epäillä omaa todellisuuttaan, muistiaan, itseään ja jopa mielenterveyttään.

Uhri on yksin narsistin kohteena. Mikään käräjilläkään vahvistettu päätös ei tule suojaamaan uhria narsistin aiheuttamalta henkiseltä väkivallalta. Kokemansa kaltoinkohtelun takia uhri on vihamielinen ja kiihtynyt, mutta kaltoinkohtelija antaa ystävällisen ja rauhallisen vaikutelman, koska kokee hallitsevansa tilannetta.

14

Ulkopuolinen arvioitsija voi tällaisessa tilanteessa tehdä johtopäätöksen, että uhri on ongelmien lähde. Uhria voi auttaa ”normalisoimalla” tilannetta – narsisti tekisi tämän kenelle muulle tahansa, tilanne on ”normaalia” narsistista käytöstä – ei mitään muuta.

On hyvä myös auttaa uhria arvioimaan narsistin toimintaa – vaikka narsisti uhkaileekin. Onko narsistilla todellisia edellytyksiä toteuttaa niitä? Ja jos toteuttaa, mikä on lopputulos? Mikä pahinta, miksi?

Voiko olla, että mitään sen ihmeempää ei tapahdukaan, vaikka narsisti toteuttaakin uhkauksiaan? Koska narsistin toimia ei pysty mitenkään hallitsemaan, se lisää pelkoa, pelko ja epävarmuus saavat uhrista usein otteen.

Uhrin pelkoa ei ainakaan tulisi lisätä vaan tavoitteena olisi saada uhri rauhoittumaan.

Narsisti pyrkii saamaan REAKTION uhrissaan – se on narsistin päätavoite, jotta narsisti tietää, että uhri on pihdeissä.

Siksi on tärkeää, että uhri EI REAGOI.

Improvisaatioesitys narsistisista suhdekuvioista

Seuraavaksi oli vuorossa työnohjaaja ja organisaatiokonsultti, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, diakoni-sosionomi AMK Outi Niemen kiinnostava ja vuorovaikutteinen esitys otsikolla ‘NUT Vapaaehtoistoiminnassa ja vertaistukityössä jaksaminen’, aiheina muun muassa itsetunto, läsnäolo, myötätuntouupumus ja arvostava keskustelutekniikka.

Palautteita tapahtumasta:

Loppuiltapäivästä tila muuntui teatteriksi ja saimme nauttia Rakata-koulutustiiimin lahjakkaiden näyttelijöiden Elina Stirkkisen ja Micke Rejströmin improvisaatioesityksestä ’Ollako vai eikö olla’. Improvisaatioesitys oli kaikille avoin yleisötilaisuus ja paikalle saapuikin useita kymmeniä narsistisista suhdedynamiikoista kiinnostuneita katsojia.

Saimme tietoa narsistisesta suhdedynamiikasta asiantuntijan, psykologi Kaisa Lumijärven alustuksen ja kommenttien sekä improvisoitujen kohtauksien kautta. Improvisaatioesityksessä näyteltiin muutamia ennalta sovittuja suhdekuviotilanteita. Tilanne näyteltiin ensin tietynlaisella dynamiikalla, jonka jälkeen yleisö sai esittää toiveita, miten dynamiikkaa voisi muuttaa, joka samalla muuttaisi koko tilanteen kulun. Tilaisuus eteni vuorovaikutuksessa aktiivisen ja keskustelevan yleisön kanssa..

’Saada tavata muita vapaaehtoistyöntekijöitä ja vaihtaa muutama sana heidän kanssaan.’ ’Monipuolinen sisältö ja mielenkiintoinen majoitus.’

‘Teatteriesitys innostava ja tunteita herättävä!’

17

Terapeuttinen keskusteluapu, Jenni Kiviniemi Hinnat

Jenni Kiviniemi – psykiatrinen sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen terapeutti, mindfulnessohjaaja, seksuaalineuvoja, kirjailija Olen perehtynyt narsismia ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden auttamiseen. Terapiatyön lisäksi luennoin ja koulutan narsismista.

Yksilöterapia 45 min 92 e Yksilöterapia 90 min 178 e Pari- tai perheterapia 90 min 185 e Terapiapaketti 5 x 45 min 435 e (Tutustumiskerta 92 e, jonka jälkeen asiakas tekee päätöksen terapiapaketin ostamisesta.)

Vastaanotto ja ajanvaraus Itämerenkatu 14, 00180 Helsinki jennikiviniemi.fi/ajanvaraus

Kirja Hyvästit narsistille, tervetuloa oma elämä (Kirjapaja. 2020.) tarjoaa tietoa narsismista, vertaistarinoita sekä terapeuttisia keinoja vaikeista kokemuksista toipumisen avuksi.

Yhteystiedot jenni@kiviniemi.fi • verkkosivut: jennikiviniemi.fi & narsismi.info • blogi: hidastaelamaa.fi • YouTube: Jenni Kiviniemi • Facebook: Jenni Kiviniemi – terapeutti & kirjailija, narsismi.info • Instagram: @jenni_kiviniemi

18

Lämpimästi tervetuloa palveluideni pariin!

Vertaistukipalvelut Yhdistys tarjoaa vertaistukipalveluja, joiden tarkoituksena on tukea, auttaa ja kuunnella ihmisiä eri ongelmatilanteissa sekä antaa keskusteluapua liittyen narsismi-ilmiöön.

Tärkeänä periaatteena on kuunteleva kohtaaminen. Vertaistuki antaa uhreille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella avoimesti ongelmistaan ja ilmaista tuntemuksiaan ja ajatuksiaan ilman ennakko‐ olettamuksia ja torjutuksi tulemisen pelkoa.

Koska narsismi-ilmiö ja sen vaikutukset ovat vaikeasti todennettavissa ja ymmärrettävissä varsinkin sitä kokemattomille, vertaistuki tässä kontekstissa on huomattu olevan todella tärkeä avun ja tuen muoto.

Vertaistukipalvelut koostuvat vertaistukiryhmistä, vertaistukipuhelimesta, verkossa kokoontuvista virtuaaliryhmistä sekä keskustelufoorumista. Syksyllä 2023 fyysisiä vertaistukiryhmiä oli 19 kpl eri puolilla Suomea ja verkossa toimivia virtuaaliryhmiä kuusi. Ryhmät ovat pääosin yleisryhmiä, mutta muutama ryhmä on kohdennettu erityisesti narsististen vanhempien aikuisille lapsille tai narsistisessa parisuhteessa oleville / olleille. Lisäksi keväällä 2023 Helsingissä käynnistynyt suljettu, ohjelmallinen jatkoryhmä jatkoi toimintaansa ToiVo-nimellä (toipumis- ja voimaantumisryhmä). Sekä tukihenkilö- että ToiVoryhmätoimintaa on tarkoitus laajentaa koko maata käsittäviksi vuoden 2024 aikana.

Virtuaaliryhmiä perustetaan lisää tarpeen mukaan.

Vertaistukipuhelin toimi kolmena päivänä viikossa tiistaista torstaihin ja henkilökohtaisia tukihenkilöitä oli neljä.

Kaikkia yhdistyksen vertaistukipalveluja hoitavat vapaaehtoiset vertaistukihenkilöt, jotka ovat yhdistyksen perehdyttämiä ja kouluttamia.

Rekrytoimme jatkuvasti uusia vapaaehtoisia toimintaamme mukaan: narsisminuhrientuki.fi/sinustako-vapaaehtoinen

19

Ajantasaiset tiedot kaikista vertaistukipalveluista löytyvät sivuiltamme: narsisminuhrientuki.fi/tukea-uhrille

Vertaistukipuhelin 044 717 9000 Tutustu vertaistukipuhelimeen: narsisminuhrientuki.fi/tukea-uhrille/vertaistukipuhelin

Vertaistukiryhmät Ryhmiin (myös virtuaali-) hakeudutaan lähettämällä sähköpostiviesti haluttuun ryhmään (osoite ryhmän tiedoissa), kertomalla lyhyesti omasta tilanteesta ja siitä, miksi haluaa ryhmään tulla. Ryhmänohjaaja vastaa noin viikon kuluessa ja kertoo tarkemmat tiedot. Lue lisää: narsisminuhrientuki.fi/tukeauhrille/vertaistukiryhmat

Virtuaaliryhmät Lisätietoa virtuaaliryhmistä: narsisminuhrientuki.fi/tukeauhrille/virtuaaliryhmat

Keskustelufoorumi Keskustelufoorumilla voi keskustella muiden kanssa narsismista ja kaikesta aiheeseen liittyvästä. Viestejä voi selailla myös rekisteröitymättä, mutta osallistuminen keskusteluun vaatii rekisteröitymisen. Lisätietoa: narsisminuhrientuki.fi/tukeauhrille/keskustelufoorumi

Tukihenkilöpalvelut Tukihenkilöitä on tällä hetkellä 4, ja he toimivat paikallisesti ryhmien yhteydessä (Espoo, Helsinki 2, Lappeenranta, Turku). Puhelinnumerot löytyvät kunkin edellä mainitun ryhmän alta.

Teksti: Narsismin uhrien tuki ry

Kirjaesittely Kirjailija: Janne Viljamaa Ilkeät ihmiset Kustantaja: -tunnista, vältä ja pidä puolesi

Kirjailija: Janne Viljamaa Kustantaja: Kirjapaja, 2023 Viljamaan ydinviesti on, että ilkeyttä ei maailmasta saa pois, mutta sen kynnysmattona olemisen voi jokainen lopettaa. Jokaisella on oikeus tulla asiallisesti kohdelluksi.

Ilkeän käytöksen kynnysmattona olemisen voi lopettaa

Kilttikin saa ihminen siis olla, mutta ei ilkeyttä sietävä lapanen: ”Jos vain kiltisti odottaa ja toivoo toisten ymmärtävän, saa toivoa Kustaankartanon kahvijonoon asti.”

Ilkeyttä esiintyy niin työpaikoilla, netissä kuin kodeissakin. Pahimmillaan ilkeä ihminen on ”psykologian kauhukolmikon” mukaan joko narsisti, psykopaatti tai machiavellisti.

Narsisti haluaa valtaa ja ihailua, psykopaatilla ei vallanhalun rinnalla ole normaaleja tunnereaktioita, kun taas machiavellisti manipuloi ja jyrää omaksi edukseen. Kaikkia yhdistää empatian puute. Kaikkia vastaan voi myös puolustautua ja pitää omat rajansa.

Tähän kirja tarjoaa kattavan ohjeistuksen.

Janne Viljamaa on sosiaalipsykologi, opettaja ja kouluttaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja psykologian eri ilmiöistä narsismista aggressioon ja lahjakkuudesta häpeään.

Hänen edellinen teoksensa on Itsetunnon voima (2022).

Viljamaan mukaan ilkeys ei ole tavallisen ihmisen ulkopuolella, vaan ”jokaisessa meissä asuu pahuuden itu. Jeesustelu on turhaa. Meidän täytyy oppia tunnistamaan ilkeyden versot mielessämme ja katkaista ne”. Kun ihminen tunnistaa ilkeyden itsessään, se on helpompi tunnistaa myös muissa ja sitä vastaan on paremmat mahdollisuudet puolustautua.

20

Teksti: Narsismin uhrien tuki ry

Kirjaesittely Toivu satuttavasta suhteesta Kirjailija: Janne Viljamaa Kustantaja:

Opas epäterveen parisuhteen tunnistamiseen ja sellaisesta toipumiseen Kirjailija: Jenni Kiviniemi Kustantaja: Bazar / Hidasta elämää Julkaisupvm: 6.3.2024

Kaikki suhteet eivät ole hyväksi. Punaisia lippuja eli suhteen varoitusmerkkejä ovat muun muassa kumppanin impulsiivinen ja arvaamaton käyttäytyminen sekä patologinen valehtelu ja vastuun välttely.

Kirjan itsehoidolliset harjoitukset vahvistavat tervettä itsetuntemusta ja itsetuntoa. Niiden vahvistuminen auttaa irtaantumaan ja lopulta toipumaan satuttavasta suhteesta.

Kirjan voi tilata ennakkoon osoitteesta: https://kirja.fi/collections/jennikiviniemi/products/toivu-satuttavastasuhteesta-9789524031288

Myrkylliseksi suhteen voivat tehdä esimerkiksi narsistiset piirteet ja henkinen tai fyysinen lähisuhdeväkivalta. Tällaisesta parisuhteesta irtaantuminen saattaa olla yksi vaikeimmista ja raskaimmista elämänkriiseistä.

Suhteesta on voinut tulla riippuvuutta muistuttava kehä, jota ei osata lopettaa, vaikka arki on turvatonta, epävakaata, kuluttavaa, stressaavaa ja jopa uudelleen traumatisoivaa.

Terapeutti Jenni Kiviniemi on jo useita vuosia auttanut epäterveitä suhteita kokeneita ihmisiä. Hän on perehtynyt muun muassa narsististen ihmisten vaikutuspiirissä olleiden auttamiseen.

21

Teksti: Narsismin uhrien tuki ry

Kirjaesittely Kirjailija: Jannemagnet Viljamaa Human syndrome Kustantaja:

-miksi rakastamme ihmisiä, jotka satuttavat meitä ?

Kirjailija: Ross Rosenberg, USA Kustantaja: Bazar / Hidasta elämää Julkaistu v. 2018 (uusintapainos)

Human Magnet Syndrome-kirja käsittelee näkymätöntä vetovoimaa, joka on ihmisiä yhteen ajava tiedostamaton suhdevoima. Miksi vastakohdat usein vetävät toisiaan puoleensa?

Kirja selittää sen miksi kärsivälliset, uhrautuvat ja liian vähän itseään rakastavat yksilöt, antavat suhteessa valtaosan rakkaudesta, kunnioituksesta ja välittämivain toivoen, että siihen vastattaisiin.

Kuinka he rakastuvat korviaan myöten kauniisiin, karismaattisiin, seksikkäisiin ja äärimmäisen houkutteleviin rakastajiin, jotka paljastuvat myöhemmin itsekeskeisiksi ja vaativiksi narsistisiksi rakastajiksi.

Human Magnet Syndrome ei ole uutuuskirja.

Se on alunperin ilmestynyt vuonna 2013 ja sitä ei ole toistaiseksi suomennettu.

Kirjassa Rosenberg selvittää, miksi niin monille ihmisille heidän unelmiensa sielunkumppanista tulee usein heidän painajaistensa sellikaveri.

Rosenberg’n mukaan tietoiset toiveet, valinnat ja mieltymykset ovat ratkaisevia romanttisen kumppanuuden muodostamisessa, mutta siitä huolimatta niillä on toissijainen rooli tiedostamattomiin mielen voimiin nähden. Se, mikä alussa näyttää niin täydelliseltä suhteelta, kehittyy usein pettymykseksi, toimintakyvyttömäksi suhteeksi.

Sivilisaation aamunkoitosta lähtien miehiä ja naisia on vetänyt puoleensa magneettisesti ja vastustamattomasti näkymättömät voimat.

22

Ross Rosenberg laittaa teoksessaan termit "läheisriippuvuus" ja “läheisriippuvainen” kipeästi kaivatulle eläkkeelle.

Vanhentuneet, epätarkat ja tarpeettomasti rajoittavat häpeälliset termit aiheuttavat enemmän haittaa kuin apua. Rosenberg lisää teoksessa myös uutta tietoa, päivityksiä ja tarkennuksia.

Alkuperäisen julkaisunsa jälkeen teosta on myyty yli 150 000 kappaletta ja se on julkaistu 12 kielellä, valitettavasti ei suomen kielellä. Kirjan menestys perustuu Ross Rosenbergin menestyvän YouTube-kanavaan joka on kerännyt yli 23 miljoonaa katselukertaa ja 250 000 tilaajaa.

Katso lisää Youtube: youtube.com/watch?v=DPMJUrLCa4s

Luettuaan kirjan oppii paremmin ymmärtämään, miksi lähdettyään unelmiensa rakkauden mukaan, huomaa myöhemmin olevansa toivottoman ja tuskallisen rakastuneita kumppaneihin, jotka loukkaavat heitä. Tämä kirja opastaa ja inspiroi sekä maallikoita että ammattilaisia.

Verkkokauppa Narsismin uhrien tuki ry:n verkkokaupasta voit ostaa NUT-lehtiä sekä kirjoja narsismista aina edulliseen hintaan. Lehtiä on saatavilla sekä sähköisenä että paperisena versiona.

Vanhemmista lehdistä löytyy aina ajattomia narsismiin liittyviä artikkeleita sekä omaan kokemukseen perustuvia kertomuksia.

Lehtien jutuista voit löytää juuri omaan tai läheisesi tilanteeseen sopivia asiantuntijaartikkeleita neuvoineen, ja vertaisten kokemuskirjoituksista saat tietoa ja voimaa omaasi tai läheisesi selviytymiseen.

Verkkokauppa löytyy yhdistyksen nettisivujen kautta tai suoraan osoitteesta narsisminuhrientuki.myshopify.com

23 30

Narsismin uhrien tuki ry Jäsen- ja tiedotuslehti 2/23

Kuva: Pixabay

Seuraa somessa: Jäsen- ja tiedotuslehti NUT | ISSN 1799-1196T | Ilmestyy 1–2 kertaa vuodessa Julkaisija: Narsismin uhrien tuki ry / y-tunnus 1920704-4 @narsisminuhrientukiry Päätoimittaja: Marjut Niemelä Kirjoita lehteen: viestinta@narsisminuhrientuki.fi Toimituksella on oikeus muokata aineistoja.

Tilaa koulutus tai infotilaisuus: yhdistys@narsisminuhrientuki.fi Ulkoasu ja taitto: Narsimin uhrien tuki ry