KENEN TYÖ? VARTIJAT JA NUORISOTYÖNTEKIJÄT ASIAKASTYÖN, TURVALLISUUDEN JA KASVATUSTYÖN ÄÄRELLÄ. Kirsi Purhonen
Nykyinen työ ja tulevaisuuden työelämä muuttuvat merkittävästi. Moniosaajuus ja yhdessä tehdyn työn merkitys korostuvat entistä enemmän. Työ muotoutuu ja järjestäytyy yhä enemmän erilaisiin verkostoihin, joissa osaaminen hajautuu eri ammattilaisille. Nämä havainnot ovat olleet näkyvissä pitkään, mutta eri ammattien itseymmärrys ja koulutus eivät ole vielä kovin hyvin taipuneet ammattien rajapintojen ylitykseen osaamisen näkökulmasta. Tutkimalla eri ammattien opintosuunnitelmia, pääsee käsitykseen kunkin ammatin ydinosaamisesta sekä siihen liitettävistä täydentävistä ja vaihtoehtoisista opinnoista. Lähialoilla ”opintojen ristiinpölytystä” tapahtuu jossain määrin, mutta kun tutkitaan valmistuvien opiskelijoiden todistuksia, niin harvoin niistä löytää omalta alalta poikkeavia kurssisuorituksia. Tämä heijastuu käytännön työhön, jossa ihmetellään yhteisen kohderyhmän kanssa tehtävän työn tulokulmaeroja ja jopa ammattikuntien kiistelyä siitä, kuka oli ensin ja kenen ehdoilla kohderyhmän kanssa työskennellään. Edellä ja myöhempänä esittämäni havainnot, väittämät ja kokemukset perustuvat pitkään työuraani eri ammattien rajapinnoilta. Kasvatusalan ammattilaisena olen tehnyt suurimman osan työurastani sosiaali- ja terveysalan rajapinnoilla. Työn ohessa opiskellessani päädyin tutkimaan ammatillista puhetta, jota nuoriso- ja sosiaalialan ammattilaiset kävivät ammattilehdissä nuorten päihdetyöstä. Tutkimukseni perusteella nuoriso- ja sosiaalialan yhteistyö näyttäytyi hajanaisena ja yhteistyön suunnitelmallinen toteuttaminen oli pirstaloitunutta ja heikosti johdettua. Ammattilaisia velvoitettiin yhteistyöhön, yhteistyötä haluttiin ja suhde yhteistyöhön oli
156
Kenen työ? Vartijat ja nuorisotyöntekijät asiakastyön, turvallisuuden ja kasvatustyön äärellä.
Luku 4 Yhdessä olemisen tila?