Tunturikeskukset nuorten silmin -hanke

Page 1

TUNTURIKESKUKSET NUORTEN SILMIN -HANKE


TUNTURIKESKUKSET NUORTEN SILMIN -HANKE 2013–2016 Pohjois-Suomen hiihto- ja matkailukeskukset ovat monipuolisia elämyksiä tuottavia vapaa-ajanviettopaikkoja ympäri vuoden niin matkailijoille kuin lähellä asuvalle paikalliselle väestölle. Virkistäytymisen lisäksi matkailukeskukset tarjoavat paikallisille työtä ja toimeentuloa sekä runsaasti erilaisia palveluita, joita tuskin paikkakunnalla muuten olisi. Näitä palveluita käyttävät myös nuoret (13–17-vuotiaat), mutta ajanmukaista tietoa heidän vapaa-ajanviettokulttuuristaan näissä keskuksissa on ollut vain vähän saatavilla. Onko nuorille riittävästi tiloja, toimintaa ja palveluita vai onko keskusten palvelut suunnattu juhlivalle aikuisväestölle ja lapsille? Ovatko nuoret saaneet vaikuttaa ja osallistua, kun tiloja ja palveluita on kehitetty? Mitä mahdollisia hyvinvoinnin riskitekijöitä hiihto- ja matkailukeskuksissa esiintyy? Selvittääkseen näitä asioita Nuorten Palvelu ry toteutti vuosina 2013–2016 Tunturikeskukset nuorten silmin -hankkeen Pohjois-Suomen h ­ iihtokeskuksissa – erityisesti Rukalla, Ylläksellä ja Levillä.

HANKKEEN TAVOITTEENA OLI MUUN MUASSA • saada selkeä kuva hiihto- ja matkailukeskusten vapaa-ajanviettokulttuurin ­tilasta nuorten itsensä kertomana • selvittää keskusten nykyiset palvelut ja toimintamahdollisuudet nuorten sekä hiihto- ja matkailukeskuksissa toimivien yritysten näkökulmasta • tukea nuorten päihteetöntä vapaa-ajanviettoa hiihto- ja matkailukeskuksissa • tuottaa nuorille mielekkäitä ja konkreettisia toimintamuotoja heidän omien ideoidensa pohjalta, niin että ne lisäävät sekä paikallisten että matkailijanuorten hyvinvointia, ennakoivat syrjäytymistekijöitä sekä vahvistavat hiihto-

JULKAISIJA

ja matkailukeskuksissa tehtävää työtä turvallisen loma- ja vapaa-ajan­vieton puolesta.

Nuorten Palvelu ry | Tulliportinkatu 34 | 70100 KUOPIO | puh. 0400 182 047 3


Haastattelujen pääkohteena hankkeessa olivat 13–17-vuotiaat paikalliset sekä matkailijanuoret. Nuorten lisäksi haastateltiin nuorten vanhempia, Rukan, Ylläksen ja Levin yrityksiä, järjestöjen edustajia sekä nuoria kausityön­ tekijöitä. Tämän kirjasen tiivistetyt tiedot, toimintamallit, käytännössä toteutetut kokeilut sekä suositukset perustuvat suoraan näihin tehtyihin haastatteluihin, esille tulleisiin palautteisiin, ideoihin ja yhteistyöpyyntöihin. Tunturikeskukset nuorten silmin -hanke järjesti kartoituksissa tulleiden ideoiden pohjalta hiihto- ja matkailukeskuksissa yhteensä 103 eri tapahtumaa, jotka tavoittivat kaikkiaan 11671 nuorta. Toivomme näistä keräämistämme tiedoista ja testatuista toimintamalleista olevan hyötyä jatkossa, kun hiihto- ja matkailukeskuksissa tehdään kehittämistyötä. Tämän hankkeen hallinnoinnista on vastannut valtakunnallisesti toimiva nuorisokasvatusjärjestö, Nuorten Palvelu ry, jolla on erityisasiantuntijuutta nuorten ajanviettoon kaupallisissa vapaa-ajan ympäristöissä, kauppakeskuksissa, ABC-liikennemyymälöissä, ja nyt myös hiihto- ja matkailukeskuksissa. Järjestö on muun muassa kouluttanut kaupallisten tilojen henkilökuntaa ja toteuttanut erilaisia osallistavia toimintamalleja yhdessä nuorten ja yritysten kanssa.

4

5


KARTOITUKSET

Haastatellut nuoret toivoivat hiihtokeskuksiin omia kokoontumistiloja, lisää heille suunnattuja tapahtumia sekä laskettelumahdollisuuksia iltaisin. Nuorten mielestä kehittämistä vaativia asioita olivat lisäksi tiedottaminen heil-

Kartoitusaineiston keruu on ollut tärkein osa hanketta. Tähän kartoituksista kertovaan osioon on kerätty keskeisimmät tulokset ja yhteenvedot nuorten, nuorten vanhempien, yritysten, järjestöjen sekä nuorten kausityöntekijöiden antamista vastauksista.

le tärkeissä medioissa, heille tärkeistä tapahtumista sekä asiakaspalvelutyön kehittäminen nuorten asiakkaiden kohtaamisessa. Haastattelujen perusteella alaikäisten päihteiden viihdekäyttö tai tupakointi ei noussut esiin huolestuttavasti. HANKKEEN SUOSITUKSET

KARTOITUKSET NUORILLE

• Hiihtokeskuksissa pitäisi tehdä jatkossa riittävän laajasti ja säännöllisesti haastatteluja sekä matkailija- että paikallisten nuorten keskuudessa, jotta tie-

TAVOITTEET

toa vapaa-ajanvieton ja palveluiden ajankohtaisista tarpeista ja muutoksista

Tavoitteena oli saada realistinen kuva paikallisten sekä matkailijanuorten va-

voisi hyödyntää kehittämistyössä.

paa-ajanvietosta ja heille suunnattujen palveluiden laadusta, tarpeista ja määristä sekä nuorten hyvinvoinnin riskitekijöistä hiihto- ja matkailukeskuksissa. MITÄ TEHTIIN? Hanketyöntekijät keräsivät tietoa haastattelemalla nuoria heidän ajankäytöstään ja loma-ajan tekemisistään, hiihtokeskusten palveluista, mökkibileistä, asiakaspalvelukokemuksista, nettikäyttäytymisestä sekä nuorten hyvinvointiin liittyvistä riskitekijöistä.

• Nuoret ovat asiantuntijoita omissa asioissaan. Kartoitusten avulla saa tietoa nuorten tarpeista, heidän saamastaan asiakaskohtelusta sekä mahdollisista puutteista palveluissa. Kysy nuorilta heidän asioistaan! • Hiihtokeskukset ovat isoja vapaa-ajanviettokohteita myös nuorille. Kartoituksilla tulee seurata säännöllisesti alaikäisten nuorten hyvinvointiriskejä, kuten päihteiden käyttöä, tupakointia, nuuskaamista, mökkibilettämistä ja yksinäisyyden kokemista.

Hankkeen kartoituspaikkoina olivat hiihtokeskukset, joissa tavoitettiin sekä paikallisia että matkailijanuoria. Kartoituksia tehtiin lisäksi myös paikkakuntien kouluilla. Haastattelut suoritettiin sekä suullisesti että kirjallisesti haastattelulomakkeita apuna käyttäen (koulut ja Reili Lounge = nuorten oma tila Rukalla). Hiihtokeskuksissa haastateltavat nuoret valikoituivat sattumanvaraisesti, mikä lisäsi monipuolisen aineiston kertymistä. Hankkeen aikana haastatteluihin osallistui yhteensä 2062 nuorta. MITÄ SAATIIN SELVILLE? Haastatellut nuoret kertoivat loma-ajalla hiihtokeskuksessa pääsääntöisesti laskettelevansa, lautailevansa tai hiihtävänsä. Lisäksi useimman ohjelmaan kuuluivat kylpylässä, konserteissa sekä keilaamassa käynnit. Hiihtokeskusten palveluista nuoret kertoivat käyttävänsä eniten rinne- ja vuokraamopalveluita, ruokala- ja kahvilapalveluita sekä elintarvikekaupan palveluita. 6

7


KARTOITUKSET VANHEMMILLE TAVOITTEET Tavoitteena oli selvittää vanhempien näkemyksiä nuorten loma- ja vapaa-ajanvieton malleista sekä nuorten viihtymisestä hiihto- ja matkailukeskuksissa. MITÄ TEHTIIN? Vanhempia haastateltiin hiihtokeskuksissa eri palvelupisteissä sekä tapahtumien yhteydessä ja esimerkiksi Reili Loungessa. Haastateltaviksi valittiin vanhempia, joiden perheeseen kuului ainakin yksi 13–17-vuotias nuori. Haastatteluissa saatiin tietoa perheiden loma- ja vapaa-ajanvietosta ja palveluiden käytöstä keskuksissa sekä asioista, jotka askarruttavat nuorten vanhempia hiihtoja matkailukeskuksissa esimerkiksi turvallisuuden kannalta. Vanhemmilla oli mahdollisuus myös antaa kehittämisideoita hiihtokeskuksiin perheiden näkökulmasta. Yhteensä 64 vanhempaa osallistui haastatteluihin. MITÄ SAATIIN SELVILLE? Useimmat vanhemmat kertoivat perheiden yhteiseen loma-ajan tekemiseen hiihtokeskuksissa kuuluvan laskettelun/hiihtämisen, kylpylässä käynnin sekä yhteisen ajan viettämisen omalla tai vuokramökillä ihan vain leväten, pelaten tai yhdessä kokaten. Vanhempien toiveena oli, että hiihto- ja matkailukeskuksissa järjestettäisiin koululaisten loma-ajoilla enemmän nuorille suunnattua toimintaa esimerkiksi konsertteja, elokuvia ja muita ikärajattomia tapahtumia. Tärkeäksi nähtiin myös nuorten oman kokoontumistilan löytyminen alueelta, jossa nuoret voisivat tavata, tutustua ja hengailla muiden ikäistensä kanssa. Toiveena olivat lisäksi rinteiden myöhemmät aukioloajat sekä parempi tiedottaminen nuorille suunnatuista tapahtumista. HANKKEEN SUOSITUKSET • Vanhempien jututtaminen tuottaa hyvää tietoa palveluiden kehittämiseen ­perheen kannalta. • Vanhemmat tietävät hyvin myös omien nuortensa tarpeista. • Koululaisten loma-ajat kannattaa huomioida tapahtumatarjonnassa. 8

9


KARTOITUKSET YRITYKSISSÄ JA JÄRJESTÖISSÄ TAVOITTEET Kartoittaa hiihto- ja matkailukeskuspaikkakuntien yritysten ja järjestöjen yhteistyön ja kehittämistyön tarvetta sekä mahdollisuuksia nuorten vapaa-ajan tekemisen lisäämiseksi hiihto- ja matkailukeskuksissa. MITÄ TEHTIIN? Hanketyöntekijät tapasivat ja haastattelivat hiihto- ja matkailukeskuksissa toimivia yrittäjiä sekä paikallisia järjestöjen ja yhdistysten edustajia. Kartoituksiin osallistui 82 yritysten, järjestöjen ja yhdistysten edustajaa. MITÄ SAATIIN SELVILLE? Yritysten kartoitusten ja käytännön yhteistyön pohjalta saatiin tietoa siitä,

KARTOITUKSET NUORTEN KAUSITYÖNTEKIJÖIDEN KESKUUDESSA

että useimmat yrittäjät ja yritykset eivät kokeneet hankkeen kohderyhmää (13–17-vuotiaat nuoret) oman toimintansa ja sen kehittämisen kannalta kiin-

TAVOITTEET

nostavaksi kohderyhmäksi. Yritysten toiveet hankkeelle liittyivät suurimmalta

Tavoitteena oli kerätä tietoa nuorten (18–29-vuotiaiden) hiihtokeskuksissa

osin tilatoiminnan kehittämiseen nuorille, varsinkin ilta-aikaan niin, että nuo-

työskentelevien kausityöntekijöiden työhön ja vapaa-aikaan liittyvistä koke-

rille löytyisi mielekäs paikka kokoontua ja tavata muita nuoria. Tilojen puut­

muksista.

tuessa nuorten oli havaittu kokoontuvan mm. liikkeiden edustoilla, hotellien auloissa, liiketilojen ja huoneistojen käytävillä sekä parkkihalleissa. Järjestöjen edustajat kertoivat olevansa kiinnostuneita toimimaan myös hiihtokeskuksissa, mutta henkilöresurssien ollessa vähäiset tähän ei useinkaan ollut mahdollisuutta. Eniten järjestöt uskoivat hyötyvänsä verkostoitumisesta, yhteisistä jaettavista tiloista sekä hiihto- ja matkailukeskuksista löytyvistä monipuolisista palveluista ja rakenteista. SUOSITUKSET • Tässä hankkeessa kartoitusten kautta muodostui kuva siitä, etteivät useimmat yritykset näe nuorten kohderyhmää kiinnostavana. Kannattaa kuitenkin huomioida, että nuorilla on omat tarpeensa ja he vaikuttavat merkittävästi perheen kulutusvalintoihin ja esimerkiksi lomakohteen valintaan.

MITÄ TEHTIIN? Hanketyöntekijä haastatteli henkilökohtaisesti Levin ja Ylläksen hiihtokeskuksissa eri tehtävissä toimivaa 47 kausityöntekijää. MITÄ SAATIIN SELVILLE? Haastatteluissa nuoret kausityöntekijät kertoivat arvostavansa vaihtelevia työtehtäviä, saman henkisiä työkavereita sekä hiihtokeskuksissa vallitsevaa hyvää yhteishenkeä. Huonoiksi asioiksi nousivat työn sesonkiluonteisuus ja ennalta-arvaamattomuus sekä asunto-olot. Vapaa-aikana nuoret kausityöntekijät kertoivat olevansa rinteessä, viihteellä tai nukkumassa. SUOSITUKSET

• Alueen pienten järjestöjen ja yhdistysten kannattaa yhdistää voimansa muun

• Nuorille työntekijöille kohteen hyvä tunnelma ja riittävät ajanviettomahdolli-

muassa tapahtumien järjestämisessä. Usein yhteistyö monipuolistaa ja tehos-

suudet olivat tärkeitä. Yritysten kannattaa satsata nuoriin työntekijöihin, joil-

taa toimintaa ja säästää kustannuksissa.

le kokonaisvaltainen työ on osa ammatillista kasvua palvelualalla.

10

11


KATUKARTOITUKSET TAVOITTEET Tavoitteena oli kerätä ajankohtaista tietoa nuorten liikkumisesta ja kokoontumisista hiihto- ja matkailukeskuksissa. MITÄ TEHTIIN? Hanketyöntekijät jalkautuivat matkailukeskuksiin suurimpien, viihdepainotteisten massatapahtumien aikoina. Tällaisia tapahtumia olivat esimerkiksi Rukan Spring Break, Levin Megavappu, uusi vuosi ja nuorten ikärajattomat keikat ja konsertit Levillä, Rukalla ja Ylläksellä sekä koulujen päätösviikonloput Levillä ja Kuusamossa. Hanketyöntekijät havainnoivat ja keskustelivat nuorten kanssa kaduilla ja tapahtumapaikoilla. Lisäksi tapahtumien aikana vaihdettiin tilannetietoja tapahtumajärjestäjien, järjestysmiesten sekä poliisien kanssa. MITÄ SAATIIN SELVILLE? Katukartoituksissa kohdattiin runsaasti nuoria ja saatiin ajankohtaista tietoa nuorten kokoontumisista ja hengailusta hiihto- ja matkailukeskuksissa. Nuoret itse kertoivat saapuvansa tapahtumiin ensisijaisesti tavatakseen kavereita tai vetovoimaisen esiintyjän sekä mielenkiintoisen ohjelman johdosta. Mökkibileisiin osallistuminen oli yleisintä koulujen päätösviikonloppuna sekä uutena vuotena. Monet nuoret totesivat, ettei heille ole osoitettu omia kokoontumispaikkoja matkailukeskusten ydinalueella eikä erityistä ohjelmaa suurimpien tapahtumien aikaan. Katukartoituksissa ei törmätty nuorten välisiin tappeluihin, eikä nuorten (13–17-vuotiaat) humalahakuinen juominen noussut merkittävästi esille. Näkyvintä nuorten kohtaamisessa olivatkin äänekkyys ja roskaaminen. Katukartoitusten tehtyjen yhteenvetojen myötä hankkeessa päätettiin nostaa lähempään tarkasteluun nuorten mökkibileet ja niiden yleisyys hiihtokeskuksissa. SUOSITUKSET • Kaikkien nuorista ja heidän asioistaan kiinnostuneiden aikuisten olisi hyvä ajoittain jalkautua paikkoihin, joissa nuoret liikkuvat ja kokoontuvat.

12

13


NUORET AGENTIT TAVOITTEET Selvittää ja testata nuorille suunnattujen palveluiden laajuus ja toteutuminen sekä nuorten asiakaspalvelukokemuksia eri hiihto-ja matkailukeskuksissa. MITÄ TEHTIIN? Tunturikeskukset nuorten silmin -hanke rekrytoi Kuusamosta ja Muoniosta kymmenen yläkoulu- ja lukioikäistä nuorta agenttinuoriksi keväällä 2015. Ensimmäinen ryhmä lähti liikkeelle Länsi-Lapista ja vieraili Luoston, Pyhän, Rukan sekä Ounasvaaran hiihtokeskuksissa. Toinen ryhmä koostui kuusamolaisista nuorista, jotka vierailivat Ylläksellä ja Levillä. Nuorten agenttien tärkeimpinä tehtävinä oli tehdä havaintoja sekä selvittää ja arvioida sitä, kuinka nuoret asiakkaat on hiihtokeskuksissa otettu huomioon; onko nuorille riittävästi alueella tekemistä ja paikkoja kokoontumiselle sekä kuinka heitä asiakkaina kohdellaan. Agenttimatkoilla nuoret haastattelivat hiihtokeskusten henkilökuntaa sekä hiihtokeskuksissa vierailevia nuoria, valokuvasivat ja videoivat sekä kirjoittivat agenttivihkoon omia tuntemuksiaan ja havaintojaan vierailukohteesta. Ajomatkoilla pohdittiin myös, millainen on nuorten mielestä unelmien hiihtokeskus, mitä on asiakaspalvelu ja mitä hiihtokeskuksissa pitäisi olla nuorille.

14

15


REILI LOUNGE

MITÄ SAATIIN SELVILLE? Agenttinuorten mukaan lähes kaikista hiihtokeskuksista puuttui nuorille osoitettu vapaa-ajan-/kokoontumistila sekä tekeminen rinteiden sulkeuduttua. Rukalta löytyvää Reili Loungea nuoret pitivät loistavana paikkana, johon pääsi oleilemaan ilman ostopakkoa ja tapaamaan kavereita. Agenttinuorten mukaan myös moneen hiihto- ja matkailukeskukseen oli vaikea päästä julkisilla kulkuneuvoilla, tai sisäinen liikenne niissä oli niin vähäistä ja loppui jo alkuillasta, että se vaikeutti suuresti nuorten itsenäistä liikkumista alueella.

TAVOITTEET • Tarjota 13–17-vuotiaille paikallisille ja matkailijanuorille lämmin, päihteetön ja maksuton kokoontumistila.

Asiakaspalvelukokemuksissa agenttinuoret kertoivat arvostavansa ystäväl-

• Tarjota ohjattua ja vaihtoehtoista toimintaa.

lisiä ja helposti lähestyttäviä aikuisia, jotka olivat valmiita vastaamaan moni­

• Tarjota tukikohta alueella toimiville muille

sanaisesti heidän kysymyksiinsä. Nuorten kokemusten mukaan asiakaspalvelu oli melko kirjavaa samassakin hiihtokeskuksessa: toisaalta hyvinkin informoivaa ja ystävällistä, toisaalta

järjestöille ja vapaaehtoisille ryhmille. • Kerätä kävijäpalautetta.

taas välinpitämätöntä. Näin agenttinuoret kommentoivat muutamia kohtaamiaan asiakaspalvelutilanteita: - ”Olipa kivaa kun se puhu niin paljon” - ”Kivaa kun se oli iloinen” - ”Ärsytti kun sillä ei ollut aikaa vastata” - ”Miksi se ei edes viitsinyt ottaa selvää?” Nuorten agenttimatkoista syntyi kymmenen matkakertomusta agenttivihkoihin sekä kaksi vi-

MITÄ TEHTIIN? Nuorten, heidän vanhempiensa sekä yrittäjien parissa suoritettujen kartoitusten pohjalta esille nousi selkeä tarve löytää nuorille oma hengailu- ja kokoontumistila. Nuorten mielestä tilan on sijaittava riittävän keskeisellä paikalla, jotta se on helposti lähestyttävä. Paras sijainti nuorten mielestä on sellainen, johon pääsee kävellen, lasketellen sekä julkisella liikenteellä helposti. Hanke organisoi Reili Cafe -nuorisokahvila toimintaa Rukan hiihtostadionilla kausilla 2013–2015 ja Reili Lounge tilatoimintaa kaudella 2015–2016 Kauppakeskus Kumpareen tiloissa. Rukan alueen yrittäjien, etenkin Ruka Oy:n ja Kuusamon kaupungin rooli

deota, jotka ladattiin YouTubeen linkeillä:

on ollut merkittävä tilan järjestämisessä sekä vuokravapaan tilan tarjoamises-

• Länsi-Lapin agenttitytöt tutustumiskierroksel-

sa.

la hiihtokeskuksissa keväällä 2015 • Nuoret agentit raportoivat: Miltä Levi ja Ylläs näyttää nuorten silmin

Reili Lounge on ollut avoinna koululaisten loma-aikoina, viikonloppuisin sekä isojen tapahtumien aikaan. Hanketyöntekijä on toiminut Reilissä vastuullisena ohjaajana koko toiminnan ajan.

SUOSITUKSET

MITÄ SAATIIN AIKAISEKSI?

• Nuorten käyttäminen testiasiakkaina tuottaa

Reili on tarjonnut Rukalla paikallisille sekä matkailijanuorille lämpimän ja

rehellistä tietoa palveluista. • Hyvä asiakaspalvelu on nuoren yksilöllistä huomioimista. 16

päihteettömän tilan sekä alueelta ennestään puuttuneen palvelun, jossa nuoret pääsevät hengailemaan, tapaamaan uusia kavereita, lataamaan puhelimia, kuuntelemaan musiikkia, pelailemaan pelejä, evästelemään sekä kuivattele17


maan tai säilyttämään varusteitaan. Keskeinen sijainti hiihtokeskuksessa auttoi varsinkin matkailijanuoria löytämään tilan paremmin. Aikuisen ohjaajan läsnäolo on ollut tärkeä osa tilan viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Hankkeen aikana Reili on tavoittanut 1630 nuorta. Käyntikertoja on kolmen vuoden aikana ollut 3906. Reilitoiminnan aikana kokeiltiin myös erilaisia osallistumismahdollisuuksia tarjoavia toimintamuotoja nuorille ja nuorten kanssa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille henkilöille. Kuusamossa toimiva, vapaaehtoisista aikuisista koostuva Keltainen Partio on käyttänyt Reiliä myös tukikohtanaan. SUOSITUKSET • Suurimmissa hiihtokeskuksissa on perusteltua organisoida 13–17-vuotiaille nuorille tila ja paikka sekä heille suunnattua toimintaa. • Toiminnassa ja toimintapaikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa kuunnella nuoria itseään. • Toiminnan on oltava maksutonta, vastuullista ja yleishyödyllistä. • Tiloissa tulee olla nuorisoalaa tunteva henkilö, joka tuntee tasapainoisen kasvun ja nuorten hyvinvointiriskien keskeiset kysymykset. • Menestyksekäs tilatoiminta edellyttää hyvää paikallista yhteistyötä yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

18

19


SKIBUDDY TAVOITTEET Tavoitteena oli selvittää, tarvitaanko hiihtokeskuksissa 13–17-vuotiaille nuorille vapaaehtoisia laskukavereita sekä kerätä nuorten mielipiteitä hiihtokeskusten toiminnasta ja palveluista. MITÄ TEHTIIN? Tunturikeskukset nuorten silmin -hanke rekrytoi Ylläksen, Rukan ja Tahkon hiihtokeskuksiin vapaaehtoisia kaverilaskijoita eli Skibuddyja koululaisten loma-­ajoiksi. Lasku- ja vapaa-ajan kaverin tehtävänä oli lähteä nuorille kaveriksi rinteeseen, jututtaa ja neuvoa hiihtokeskuksissa olevia nuoria sekä kerätä ja kirjata nuorten kokemuksia ja palautteita hiihtokeskuksista. Rukan Reili Loungessa Skibuddyt toimivat lisäksi vapaa-ajanohjaajina suunnittelemalla ja toteuttamalla erilaisia tapahtumia nuorille. Skibuddyt perehdytettiin kullakin paikkakunnalla tehtävään käymällä läpi keskeiset tehtävät ja hiihtokeskuksiin liittyvät turvallisuusohjeet. Skibuddyjen tunnistamiseen rinteessä käytettiin oranssia liiviä. Vapaaehtoisten Skibuddyjen työskentelyaika oli sunnuntaista perjantaihin kello kymmenen ja seitsemäntoista välillä sekä Rukalla Reilin aukiolojen m ­ ukaan. Jokaisessa hiihtokeskuksessa oli merkittynä Skibuddy Point -piste, jossa Skibuddyt päivystivät ennalta ilmoitettuna aikana. Muina aikoina Skibuddyt kiersivät rinnealueilla lasketellen, haastatellen ja jututtaen nuoria. Vapaaehtoiset järjestivät myös viikoittain rinneohjelmaa nuorille. Skibuddyjen tehtävänä ei ollut toimia hiihdonopettajana eikä heitä voinut varata etukäteen laskukaveriksi. Päivän päätteeksi käytiin palautekeskustelua sekä tehtiin Facebook- ja Instagram-päivitykset, tallennettiin valokuvat sekä suunniteltiin seuraavan päivän ohjelmaa. MITÄ SAATIIN SELVILLE? Vapaaehtoisten Skibuddyjen avustuksella saatiin kerättyä riittävästi tietoa nuorista hiihtokeskusten asiakkaina sekä vapaaehtoisen kaveritoiminnan käytännöistä ja tarpeellisuudesta. Nuoret kertoivat tulevansa hiihtokeskuksiin

20

21


JALANSIA-TYÖPAJAT TAVOITTEET Tavoitteena oli tarjota uutta ja ennenkokematonta harrastustoimintaa hiihtoja matkailukeskuspaikkakunnilla asuville nuorille, yhdistää paikallisia ja matkailijanuoria yhteistoimintaan, tehdä järjestöyhteistyötä sekä kartoittaa ja löytää alueelta vapaaehtoisia vetäjiä nuorten harrastustoimintaan. MITÄ TEHTIIN? Jalansia-työpajatoiminta käynnistyi Ylläksellä vuonna 2014 yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kolarin paikallisosaston kanssa. Ideat useimpien työpajojen aiheiksi saatiin nuorilta vapaa-aikakartoitusten yhteydessä. Aiheita ammennettiin myös paikallisesta kulttuurista sekä alueella asuvilta harrastajilta, joiden panos työpajojen vapaaehtoisina vetäjinä oli arvokas. Jossakin tapauksessa ohjausapua tuli myös muualta ostopalveluina. Työpajojen kestot olivat aiheesta riippuen kahdesta tunnista kymmeneen tuntiin ja pitempikestoiset pajat jakautuivat useammalle päivälle. Elokuun alussa, juuri ennen koulujen alkua, järjestettiin Jalansia-työpajaviikko, jolloin viikon jokaisena päivänä oli erilaista pajatoimintaa. Työpajaviikot huipentui­yleensä perheensä kanssa tai kaveriporukalla, jolloin yksittäisiä nuoria tavat-

vat perheiden yhteiseen tekemiseen liikunnan tai kädentaitojen merkeissä se-

tiinkin melko vähän.

kä Ylläksen ”neppismestaruuskisoihin”.

Koska laskettelu-/lautailuharrastuksen tiedetään olevan vahvasti sosiaalinen laji, on mahdollista, että nuori, joka omasta perhepiiristään tai kavereis-

Työpajoja ei järjestetty korkean sesongin aikoina, jolloin ohjaajia olisi ollut vaikea löytää ja kuljetukset olisivat sitoneet liikaa vanhempia.

taan ei löydä itselleen seuraa, jää mökille tai kotiin. Kuinka sitten nämä nuoret voisi löytää? Yhteensä 66 nuorta kävi pyytämässä Skibuddyja laskukaverikseen kevään 2016 aikana. Erilaisiin Skibuddyjen järjestämiin tapahtumiin (rinnekisat, nuortenillat ja makkaranpaisto) osallistui 711 nuorta. Skibuddy-toiminta kiinnosti myös lasten ja nuorten vanhempia kovasti. SUOSITUKSET • Saadun palautteen ja vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Skibuddy-toimintaa kannattaisi kehittää hiihtokeskuksissa ja tarjota sitä palveluna 7–12-vuotiaille. 22

23


MÖKKIBILEET

MITÄ SAATIIN AIKAISEKSI? Ylläksen alueelle saatiin toteutetuksi uutta ja nuoria kiinnostavaa harrastustoimintaa järjestöyhteistyöllä. Vuosina 2014–2016 järjestettiin yhteensä 28 työpajaa, joihin osallistui 579 nuorta. Osallistujat tulivat pääasiallisesti tunturikylistä, Äkäslompolosta ja Ylläsjärveltä, mutta myös Kolarin kirkonkylältä ja Pajalasta osallistui nuoria työpajoihin. Haasteelliseksi osoittautui järjestää työpajatoimintaa niin, että myös matkailijanuoret pääsisivät niihin osallistumaan: yhteiset loma-ajat paikallisten kanssa eivät kohtaa ja myös toiminnan markkinointi matkailijanuorille osoittautui haasteelliseksi. SUOSITUKSET • Työpajamainen, kertaluonteinen toiminta sopii hyvin uuden toiminnan esittelyyn. • Vapaaehtoisia ohjaajia on helpompi löytää tehtävään, johon ei vaadita kovin pitkää sitoutumista. • Järjestöyhteistyöllä saadaan ideat tuplaantumaan ja vastuut ja kustannukset jaettua. • Paikallisten nuoren ja matkailijanuorten tutustuminen tapahtuu luontevimmin juuri harrastus- ja tapahtumatoiminnan kautta.

TAVOITTEET Tavoitteena oli tutustua ilmiöön ja sen laajuuteen, kerätä tietoa nuorilta sekä mökkien välitys- ja huolintayrityksiltä sekä herättää nuorten parissa keskustelua aiheesta. MITÄ TEHTIIN? Tunturikeskukset nuorten silmin -hanke toteutti keväällä 2014 ”mökkibilekartoituksen”, johon vastasi yhteensä 480 nuorta Kuusamon, Kittilän, Kolarin ja Muonion alueelta. Kuusamossa järjestettiin keväällä 2015 toisen asteen opiskelijoille infotilaisuus mökinvuokraukseen liittyvistä velvollisuuksista ja vastuista ja mökkibileiden järjestämisestä. Infotilaisuuteen osallistui 249 nuorta. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Tunturikeskukset nuorten silmin -hanke, Lomarengas, poliisi ja Kainuun ammattiopisto. Länsi-Lapissa aiheeseen perehdyttiin ja tietoa hankittiin teatterin keinoin. Kittilän nuorisoteatteri käsikirjoitti ja valmisti forum-teatteriesityksen, jonka aiheena oli mökkibileet hiihtokeskuksessa. Esitys valmistui joulukuussa 2015 ja esityksen näki 391 Kittilän, Kolarin ja Muonion yläkoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijaa. Järjestetyissä tilaisuuksissa Kuusamossa ja Länsi-Lapissa nuorille jaettiin tietoa mökkibileiden järjestäjien vastuista ja velvollisuuksista, varauskäytännöistä, korvausvelvollisuuksista, mökkibileiden tiedottamisesta sosiaalisessa mediassa sekä muusta aiheeseen liittyvästä. MITÄ SAATIIN SELVILLE? Mökkibileisiin liittyvät kartoitukset ja tapahtumat nuorten kanssa sekä keskustelut mökkejä välittävien ja huoltavien yritysten keskuudessa antoivat lisää tietoa ilmiöstä ja sen laajuudesta. Vastanneista nuorista lähes kuusikymmentä prosenttia ilmoitti itse osallistuneensa joskus mökkibileisiin. Bilepaikkakuntina suosituimmat olivat Levi ja Ruka. Melko tavallista oli, että bileisiin tuli myös kuokkavieraita, sillä nuoret ilmoittivat, että peräti kolmessakymmenessä prosentissa bileistä näin oli käynyt. Joka kymmenes nuori kertoi myös, että bileissä oli esiintynyt häiriöitä, minkä johdosta nuoren oli pitänyt soittaa jollekin aikuiselle.

24

25


ASIAKASPALVELUKOULUTUS

Mökkejä välittävien ja huoltavien yritysten edustajat kertoivat nuorten mökinvuokrausta koskevien ongelmien liittyvän usein naapureita häiritsevään meluun, mökin sisustukseen kuuluvan esineen rikkoutumiseen, ylimääräisten henkilöiden majoittumiseen sekä loppusiivouksen tasoon tai sen suorittamatta jättämiseen. SUOSITUKSET • Mökkibileiden järjestäminen tai osallistuminen bileisiin on tärkeä sosiaalinen tapahtuma nuoren elämässä. Näin vahvistetaan yhteenkuuluvaisuutta ja ystävyyssuhteita sekä jaetaan tietoa tutun kaveriporukan kesken. Nuorille on tärkeää kertoa ja jakaa tietoa mökinvuokraajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä vastuullisten mökkibileiden järjestämisestä.

TAVOITTEET Tavoitteena oli auttaa asiakaspalvelussa työskenteleviä ymmärtämään nuoria ja nuoruutta, löytää uusia toimintatapoja nuorten asiakaskohteluun sekä saada nuoret tuntemaan itsensä tärkeäksi osaksi hiihto- ja matkailukeskusten asiakaskuntaa. MITÄ TEHTIIN? Haastattelemalla nuoria saatiin kerätyksi tietoa ja kokemuksia eri hiihto- ja matkailukeskusten asiakaspalvelusta nuoren asiakkaan näkökulmasta. Agenttinuoret toimivat hankkeen aikana testiasiakkaina ja raportoivat palvelutilanteista eri hiihtokeskuksissa. Hiihto- ja matkailukeskuksissa toimivilta yrityksiltä ja heidän työntekijöiltään kysyttiin näkemyksiä nuorista asiakkaina. MITÄ SAATIIN SELVILLE? Hyvän asiakaspalvelun tunnusmerkeiksi haastatteluissa nuoret listasivat tervehtimisen, iloisen ja nopean palvelun, alennusten antamisen sekä oma-aloitteisen, kekseliään ja tasapuolisen kohtelun. Huono fiilis asiakaspalvelusta taas nuorten mielestä tulee, jos tyrkytetään tuotteita, ollaan töykeitä tai yli-innokkaita, hymyillään tekohymyä, kohdellaan epäreilusti tai hajamielisesti tai kerrotaan huonoja vitsejä. Nuorten mieleen on asiakaspalvelija, joka osaa olla oma itsensä eli aito. Hiihto- ja matkailukeskuksissa toimivat yritykset kertoivat, ettei nuorten asiakkaiden kanssa yleensä ole ongelmia. Asiat, joihin silloin tällöin joudutaan puuttumaan, koskevat yleensä meluamista, roskaamista ja sotkemista sekä pöytien valtaamista ostamatta mitään. Hanke järjesti Rukan hiihtokeskuksessa toimiville yritysten työntekijöille (kassat, myyjät, tarjoilijat, respat, vartijat, hissivalvojat, kiinteistönhuoltajat, hiihdonopettajat, taksit, bussinkuljettajat ym.) kaksi sekä Kuusamossa kaikille aiheesta kiinnostuneille yhden koulutustilaisuuden, jossa aiheena oli nuori asiakkaana. Koulutustilaisuudet olivat kestoltaan kaksi–kolme tuntia. Koulutusten tavoitteena oli tuoda tietoon ja käydä läpi niitä konkreettisia tilanteita,

26

27


joita nuorten kanssa oli tullut esille alueen yrityksissä, tarjota käytännön vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen ja etsiä yhdessä hyviä paikallisia ratkaisuja. Hankkeen aikana koulutettiin 32 henkilöä. Nuorisoasioiden läpikäynti koulutuksessa edesauttaa tulevaisuudessa paitsi nuorten hyvinvointia myös henkilökunnan työtyytyväisyyttä, sillä kuormittavat tilanteet tulevat ennakoitavimmiksi ja toimintamallit selkeytyvät. SUOSITUKSET • Konkreettisten asiakaspalvelutilanteiden läpikäymisellä voidaan parantaa vuorovaikutusta, jakaa tietoa sekä löytää käytännöllisiä tapoja asiakaspalvelutyössä olevan henkilön ja nuoren kohtaamiseen. • Hyvän asiakaspalvelun ideana tulee olla myönteisen kokemuksen tarjoa­ minen asiakkaalle – myös nuorelle.

28

29


NUORTEN OSALLISTAMINEN TAVOITTEET Tavoitteena oli nuorten vaikutusmahdollisuuksien ja viihtyvyyden lisääminen hiihto- ja matkailukeskuksissa sekä yhteyden saaminen nuoriin tekemisen kautta. MITÄ TEHTIIN? Hankkeen aikana järjestettiin tilaisuuksia, joissa paikalliset nuoret pääsivät mukaan oman asuinalueen sekä hiihto- ja matkailukeskusten kehittämiseen. MITÄ SAATIIN AIKAISEKSI? Hankkeen aikana toteutettiin esimerkiksi seuraavia osallistamistapahtumia: • skeittirampin rakentaminen Rukalla 2013 • Reili Cafe -nuortentilan suunnittelu ja sisustaminen sekä logon ja opasteiden suunnittelu syksyllä 2013 • portaikkomaalaus yhdessä etsivän nuorisotyön nuorten kanssa Rukalla ­keväällä 2014 • nuorten avulla Reilin muutto ja uuden tilan suunnittelu kesällä 2015 • nuorten käsikirjoittama ja valmistama forum-teatteriesitys Länsi-Lapissa 2015 • Rukan stadionin kävelytunnelin maalaustyö keväällä 2015. SUOSITUKSET • On tärkeää kuunnella nuoria ja vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan oman asuinpaikkakuntansa ja lähiympäristönsä kehittämiseksi. • Nuoret ovat innokkaita itse järjestämään toimintaa paikkakunnalla, kun ­heihin vain luotetaan ja annetaan tilaisuus tekemiselle.

30

31


TIEDOTUS JA VIESTINTÄ

telty ”Perheet”- tai ”Lapset ja nuoret” -otsikon alle, ja näistä usein löytyy vain alle 12-vuotiaille tarkoitettua ohjelmaa. Ainoastaan hiihtolomaviikoilla järjestettävistä ikä-

TAVOITTEET Tavoitteena oli esitellä hanketta ja tiedottaa nuorille paikkakunnan ja hiihtokeskusten tapahtumista sekä julkaista tietoa nuorten ajanvietosta, hyvinvoinnista sekä tunnelmista hiihtokeskuksissa.

rajattomista keikoista kertovat tiedotteet olivat olleet nuorten mielestä hyvin löydettävissä. Matkailualueilla ilmestyviä lehtiä (Levi. Nyt, Kuukkeli ja Ruka) nuoret eivät kertoneet lukevansa kovin ahkerasti. Osa nuorista oli käyttänyt tiedon etsimiseen myös

MITÄ TEHTIIN?

matkailukeskusten virallista infopistettä,

Hankkeen sähköisinä viestintäkanavina käytettiin omia Facebook-sivuja Rukalla, Levillä ja Ylläksellä sekä

mikäli olivat sen helposti löytäneet. Hankkeen omat käytössä olleet Face-

Reilin omia Instagram-sivuja. Hankkeella oli myös oma blogi vuosina 2014–

book-sivut (Rukalla, Levillä ja Ylläksellä) ta-

2015.

voittivat kohtuullisesti nuoria. Yhteensä sivujen 1211 seuraajasta 75 prosenttia

Paikallislehdet, Koillissanomat Kuusamossa sekä Luoteis-Lappi ja Kuukkelilehti Ylläksellä, tekivät lehtiin ajankohtaisia juttuja hankkeesta muun muassa Skibuddy-toiminnasta ja nuorten mökinvuokrauksesta. Keväisin Rukalla jaettiin flaijereita, joissa tiedotettiin Reilin olemassaolosta sekä tulevista tapahtumista siellä.

oli alle 29-vuotiaita. Rukan Reilin Instagramissa seuraajia oli 83. Omien sivujen ylläpitämisellä hankkeen aikana päästiin käsitykseen siitä, että tiedotettavaa ja jaettavaa asiaa pelkästään nuorille löytyy tasaisesti ympäri vuoden. Tämä vaatisi kuitenkin yhteistyön tiivistämistä ja yhteistä tahtoa sekä tiedotusasioita koordinoivan henkilön löytymistä paikkakunnalta. Paikalliset nuoret voisivat tehdä tästä työstä myös osan.

MITÄ SAATIIN SELVILLE? Kartoitusten vastausten perusteella nuoret sekä hei-

Hankkeen aikana erityisen vaikeaksi koettiin tavoittaa matkailijanuoret. Miten viikossa onnistutaan ohjaamaan heidät oikeille kanaville?

dän vanhempansa kaipaisivat enemmän tietoa hiihtokeskusten nuorille suunnatuista tapahtumista.

SUOSITUKSET

Nuorten mielestä tämä tieto pitäisi löytyä sosiaali-

• Nuorten tapahtumille tulisi hiihto- ja mat-

sen median palveluista, joiden lukemiseen he ker-

kailukeskuksissa löytää tehokas tiedotus-

toivat käyttävänsä pääsääntöisesti omaa älypuhe-

kanava, joka tavoittaisi niin paikalliset

lintaan.

kuin matkailijanuoret ja joka olisi helposti

Osa nuorista kertoi käyneensä hiihto- ja mat-

nuorten löydettävissä.

kailukeskusten omilla markkinointisivuilla ennen saapumistaan hiihtokeskukseen, mutta ei ollut löytänyt sieltä juuri mitään nuorille tarkoitettua tapahtumaa. Useimpien matkailukeskusten nuorille suunnattu ohjelma on ryhmi-

32

33


Tämän hankkeen tekivät mahdolliseksi Raha-automaattiyhdistyksen avustukset vuosina 2013–2016 sekä Rukakeskus Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Kolarin kunnan tuet hankkeelle. Hankkeessa mukana olleet: Eija Anttila, hankevastaava

2013–2016

Nina Könönen, hanketyöntekijä

2013–2015

Anne Lonnakko, hanketyöntekijä

2015–2016

Valokuvat: Eetu Leikas / Musko Visuals Topi Leikas / Musko Visuals Eija Anttila Nina Könönen Anne Lonnakko 34

35



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.