Page 1

Nuorten Palvelu ry

NUORTEN REVIIREILLÄ -PROJEKTI LOPPURAPORTTI PROJEKTIN TOIMINTA-AIKA 1.3.2014–31.12.2016


YHTEYSTIEDOT: Mikko Leppävuori projektivastaava mikko.leppavuori@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7848 Pauliina Lampela asiantuntija pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi Ilkka Puomilahti nuorisomanageri ilkka.puomilahti@nuortenpalvelu.fi puh. 044 730 0228 Heli Rantanen projektityöntekijä heli.rantanen@nuortenpalvelu.fi puh. 040 195 0502 Outi Pulkka projektityöntekijä outi.pulkka@nuortenpalvelu.fi

www.nuortenreviireilla.fi


SISÄLLYS PROJEKTIN TAUSTA..................................................................................................... 4 PROJEKTIN ESITTELY JA TAVOITTEET....................................................................... 6 PROJEKTIN TOIMENPITEET OSA I........................................................................... 10 NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN.......................................................... 10 Map Out -kartoitustyö.................................................................................... 10 Plan On -suunnittelutyö................................................................................. 11 Wash Up -nuorten tuulilasinpesupalvelu..................................................... 12 Rule On -pelisääntötyö................................................................................... 13 Kokeilut nuorten kanssa................................................................................ 14 Tiedustelijanuoret.......................................................................................... 15 Matkus Lounge – vapaan oleilun tila kauppakeskuksessa........................... 16 PROJEKTIN TOIMENPITEET OSA II.......................................................................... 17 TILOJEN AIKUISTEN JA NUORTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS............................ 17 Yhteistyöllä tuloksiin..................................................................................... 17 Osaamista kaupallisiin tiloihin...................................................................... 18 Nuorten oma järjestyksenvalvoja.................................................................. 19 Nuorisomuuntaja........................................................................................... 20 Yhteistyöverkostot.......................................................................................... 21 Oppilaitosyhteistyö........................................................................................ 21 ARVIOINTI PROJEKTIN AIKANA............................................................................... 23 Vertaisarviointi ja kehittämispäivät.............................................................. 23 Toimenpiteiden seuranta ja reaktioarviointi............................................... 24 PROJEKTIN LOPPUARVIOINTI: VAIKUTUKSIA JA TULOKSIA ETSIMÄSSÄ............. 26 Loppuarvioinnin toteutus.............................................................................. 26 Muutokset nuorten ja kaupallisten tilojen aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa....................................................... 28 Nuorten vaikuttamisväylät ja toiminta......................................................... 31 Koulutuksella muutosta tavoittelemassa...................................................... 32 Täyttyivätkö onnistumisen kriteerit?............................................................ 34 Mitä jäi saavuttamatta?................................................................................. 35 VIESTINTÄ JA SOSIAALINEN MEDIA ....................................................................... 37 TUOTOKSET............................................................................................................... 39 Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista................................................ 39 Artikkelit......................................................................................................... 39 Konseptit......................................................................................................... 40 Oppimateriaalipaketit.................................................................................... 40 LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN ................................................................... 41 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen................................................................. 42 HENKILÖSTÖ JA TALOUS ......................................................................................... 43 LÄHTEET................................................................................................................... 44 LIITTEET.................................................................................................................... 45 Liite 1. Projektin paikkakunnat ja työskentelykohteet 2014-2016.......................... 45 Liite 2. Koulutusten osallistujamäärät 2014-2016.................................................... 46


PROJEKTIN TAUSTA Nuorten Palvelu ry:n toiminta nuorten reviireillä Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö, joka toimii nuorten hyvinvoinnin puolesta heidän omilla reviireillään. Järjestö on suomalaisena kasvatusjärjestönä keskittynyt edistämään nuorten hyvinvointia nuorten omilla reviireillä tukemalla kaikille avointa vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestötyötä sekä kehittämällä ammatillisia käytäntöjä siellä missä nuoret vapaa-aikaansa viettävät. Vuosille 2009-2015 järjestö asetti pitkäjänteiseksi tavoitteeksi kehittää toimintaansa neljällä reviirillä: 1) perinteisillä kaduilla ja toreilla, 2) kaupallisissa kasvuympäristöissä, 3) internetissä ja 4) nuorten kämppiin suuntautuvassa työssä. Näillä reviireillä järjestö a) edesauttaa nuorten arkisen hyvinvoinnin ylläpysymistä, b) edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamista ja c) auttaa ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä kärsiviä nuoria heidän elämäntilanteissaan. Nuorten Palvelu ry on toimintansa alusta alkaen mennyt sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat. Vielä 1970-luvulla nuoret olivat enimmäkseen kylillä, kaduilla ja toreilla, mutta tänä päivänä nuoret ovat enenevässä määrin siirtyneet kahviloihin ja kaupallisiin tiloihin. Tätä nuoruuden ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnan viittä vuosikymmentä ja nuorten reviirien liikettä kuvastaa Kuvio 1.

Kuvio 1. Nuoruuden viisi vuosikymmentä. (Nuorten Palvelu ry) 4


Nykyisen sukupolven nuoret viettävät aiempaa enemmän aikaansa kaupallisissa tiloissa. Toki kauppojen kulmat ja huoltoasemat ovat olleet tuttuja kokoontumispaikkoja myös aikaisemmille sukupolville, mutta tänä päivänä kaupalliset ympäristöt ovat nuorison keskeisimpiä kohtaamispaikkoja. Hengailusta, eli vapaasta oleilusta ja tilan haltuunotosta olemalla, on tullut merkityksellinen nuoruusiän piirre. Hengailun puitteissa nuoret toteuttavat monia ikäänsä kuuluvia kehitystehtäviä, kuten liittyvät ryhmiin ja luovat uusia ihmissuhteita sekä kokeilevat omia roolejaan kodin vaikutuspiirin ulkopuolella itsenäisinä toimijoina. Muutokset nuorten reviireillä haastavat perinteisiä kasvatusjärjestöjä etsimään kehittämisratkaisuja aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä myös kaupallisten toimijoiden kanssa. Nuorten Palvelu ry on siirtynyt nuorten mukana tarkastelemaan nuoruutta tällä uudella reviirillä. Aikaisempia kehittämishankkeita ovat olleet ABC kohtaa nuoria -hanke 2010–2013 sekä Kauppakeskusten nuoret -hanke 2012– 2014. Näissä molemmissa tehtiin kehittämisyhteistyötä yrityskumppaneiden kanssa nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi kaupallisissa tiloissa. Näiden hankkeiden lisäksi Nuorten Palvelu ry:llä on ollut Nuorten reviireillä -projektin kanssa samanaikaisesti menossa Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin -hanke kolmessa Lapin hiihtokeskuksessa. Nuorten reviireillä -projekti on ollut luonteva jatkumo ABC kohtaa nuoria -hankkeelle ja Kauppakeskusten nuoret -hankkeelle. Nuoret viettävät kaupallisissa tiloissa paljon vapaa-aikaansa ja kauppakeskusten määrä Suomessa on kasvanut. Helsingin Sanomien uutisen mukaan Suomessa on rakenteilla useita uusia kauppakeskuksia ja kauppakeskusten määrä onkin siis lisääntymässä tulevina vuosina (Valtavaara 2016). Näistä syistä tulevaisuudessa on todennäköistä, että kaupallisista tiloista tulee entistä merkittävämpiä nuorten reviirejä ja kasvuympäristöjä. Tässä loppuraportissa kuvataan kootusti projektin keskeisiä toimenpiteitä, loppuarviointia sekä projektin tukitoimintoja, kuten viestintää sekä levittämistä ja juurruttamista. Toimenpiteiden osuus on jaettu kahteen osaan projektin päätavoitteen mukaisesti. Ensimmäisessä osassa keskitytään nuoriin ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Toisessa osassa käydään läpi kaupallisten tilojen henkilökuntaan, yhteistyökumppaneihin sekä laajemmin yhteiskuntaan liittyviä toimintamalleja. Raportin aluksi esitellään projekti ja keskeiset tavoitteet.

5


PROJEKTIN ESITTELY JA TAVOITTEET Nuorten reviireillä -projekti käynnistyi 1.3.2014 saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen projektin toimintaa rahoittavalta Raha-automaattiyhdistykseltä. Projektin päätavoitteena oli edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-arvoa kaupallisissa tiloissa sekä kehittää kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ymmärrystä. Projektin päätavoite jakaantui kahdeksi osatavoitteeksi, joista ensimmäisen kohderyhmän muodostivat nuoret ja toisen kaupallinen ja yhteiskunnallinen sektori. Nuoriin liittyvänä tavoitteena oli edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-arvoa kaupallisissa tiloissa. Kaupalliseen ja yhteiskunnalliseen sektoriin liittyvänä tavoitteena oli kehittää kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ymmärrystä. Nuorten reviireillä on ollut valtakunnallinen projekti, joten myös projektin toimintakohteet valittiin eri puolelta Suomea. Toimintakohteet ja paikkakunnat löytyvät raportin lopusta liitteenä (Liite 1). Projektin keskeisin kohderyhmä olivat nuoret. Nuoriin liittyvä osatavoite kytkeytyi pyrkimykseen lisätä nuorten hyvinvointia ja osallisuutta kaupallisissa tiloissa ja muissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Tavoitteena oli toisaalta lisätä nuorten oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa kohtelua, mutta myös lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, toimintaa ja osallisuutta sekä nuorten omaa vastuullisuutta yhteisen tilan käyttäjinä. Tähän pyrittiin etenkin saattamalla nuoria ja kaupallisten tilojen työntekijöitä keskusteluyhteyteen pohtimaan yhdessä kaupallisessa tilassa oleilua sekä yhteiseen tilaan liittyviä kehittämisideoita. Projektissa tunnustettiin vapaan ajanvieton tärkeys nuorille ja haluttiin muuttaa hengailevat nuoret toimenpiteiden kohteista voimavaroiksi. Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa tehtyjen kartoitusten perusteella Pauliina Lampela (2013) teki jaottelun, jossa nuoret tyypiteltiin ryhmiin sen mukaan, kuinka paljon aikaa he viettivät kauppakeskuksessa ja kuinka sosiaalista heidän olemisensa siellä oli. Kauppakeskuksissa tavatut nuoret nimettiin näin muodostetuttujen kahden ulottuvuuden avulla shoppailijoiksi, odottelijoiksi, piipahtelijoiksi ja kauppakeskusten aktiivikäyttäjiksi eli heavy usereiksi. Nuorten reviireillä -projektin aikana tehdyt kartoitukset ovat vahvistaneet nelikentän ”todellisuuden”. Projektissa merkityksellisimpiä nuorten tyypeistä olivat heavy userit, jotka viettävät paljon aikaansa kaupallisissa tiloissa. Heille kaupalliset tilat ovat ennen kaikkea sosiaalisen kanssakäymisen areena ja tilan kaupallisuus on sivuseikka. 6


Kuvio 2. Kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten neljä tyyppiä. (Lampela 2013)

Toisena osatavoitteena projektissa oli kaupallisen ja julkisen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö, jolla pyrittiin kehittämään nuorten ja kaupallisten tilojen aikuisten välistä ymmärrystä. Tämä osatavoite jakautui useaan eri osaan. Yhden osan muodostivat kaupallisissa tiloissa jo valmiiksi toimivat aikuiset. Toisen muodostivat julkinen ja kolmas sektori, joiden työntekijät ja päättäjät voivat tehdä yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa tai vaikuttaa nuorten hyvinvoinnin päätöksiin laajemmin. Kolmannen osan muodosti laajempi yhteiskunnan kehys tutkijoista mediaan. Toisessa osatavoitteessa keskeisenä tavoitteena oli lisätä kaupallisten tilojen työntekijöiden valmiuksia toimia nuorten kanssa eikä niinkään viedä nuorisotyöntekijöitä tai muita ulkopuolisia toimijoita hoitamaan "nuoriso-ongelmia" näihin tiloihin. Tavoitteena oli myös lisätä yhteiskunnallista tietoisuutta kaupallisista kasvuympä7


ristöistä ja kehittää eri sektorien välistä yhteistyötä. Projektissa tuotettiin ja välitettiin kaupallisten tilojen työntekijöille uudenlaisia työkaluja ja toimintamalleja nuorten kanssa toimimiseen sekä koordinoitiin heidän avukseen yhteistyökumppaneita. Nuorten reviireillä -projektissa haluttiin ylläpitää nuorten mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden nuorten ja myös eri sukupolvien kanssa. Samalla sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä vahvistettiin kaupallisissa tiloissa, joissa nuoret viettävät aikaansa. Lisäksi projektissa toimittiin yhteiskunnan tasolla tuomalla tietoisuutta nuorten hengailusta kaupallisissa tiloissa eri kohderyhmille. Nuorten näkökulmaa sekä nuorten terveyttä ja hyvinvointia tuotiin ymmärrettäväksi kaupallisille toimijoille ja mm. johtajille, jotta kaupalliset tilat pysyisivät avoinna kaikille ja tilat ottaisivat vastuuta nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä myönteisten valintojen kautta. Projekti edisti nuorten osallisuutta, mukanaoloa ja vaikutusmahdollisuuksia heille tärkeiden kaupallisten tilojen kehittämisessä, päätöksissä ja asiakaskohtelussa. Tätä kautta projekti myös edisti nuorten elämänhallintaa ja sitä, että nuoret pystyvät tekemään päätöksiä itseään koskevissa asioissa ja heidät otetaan toiminnassa huomioon tasa-arvoisesti. Nuorten tunnetta siihen, että he pystyvät osallistumaan päätöksiin, vahvistettiin kaupallisissa tiloissa. Nuoret tuntevat kuuluvansa yhteiskuntaan kaupallisissa tiloissa olemisen ja kuluttamisen kautta ja projektissa edistettiinkin julkisen tilan pysymistä avoimena, jotta myös vähävaraiset nuoret saisivat näissä tiloissa viettää aikaansa. Nuorten Palvelu ry:n toiminnassa on tärkeää katsoa maailmaa nuorten silmin ja kysyä nuorilta, miten he ratkaisisivat heitä koskevat asiat. Tämä oli perimmäisenä ajatuksena myös Nuorten reviireillä -projektissa. Samalla olemme toimineet nuorten edunvalvojina kaupallisissa tiloissa, joissa muita nuorten edunvalvojia on vain vähän liikkeellä. Kuviossa 3 projektin tavoitteet on eritelty suunta-työkalun avulla liittäen tavoitteet niitä edeltäneisiin tarpeisiin ja Nuorten Palvelu ry:n päämääriin. Suunta-taulukkoon on koottu tavoitteiden lisäksi myös projektin aikana syntyneitä toimintatapoja, malleja ja tuotoksia.

8


Kuvio 3. Nuorten reviireillä -projektin tavoitteet ja toimintatavat Suunta-mallia mukaillen 9


PROJEKTIN TOIMENPITEET OSA I: NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN Projektissa nuorten osallisuuden lisäämiseksi on toteutettu runsaasti erilaista toimintaa, tapahtumia ja ketteriä kokeiluja, joiden avulla on pyritty lisäämään myös nuorten vastuullisuutta ja hyvinvointia kaupallisissa tiloissa. Tässä osiossa kuvataan näitä projektin keskeisiä työmuotoja, nuorten kanssa toimimista sekä erilaisia kokeiluja ja tapahtumia. Projektin ensimmäisenä vuonna kahdessa eri kauppakeskuksessa toteutettiin Plan On -suunnittelutyötä, yhdelle liikenneasemalle pelisäännöt ja kahdella eri paikkakunnalla Wash Up tuulilasinpesu- ja tankkauspalvelu -tempaus. Painotus nuorten kanssa kokeiluille alkoi vuonna 2015, jolloin projektiin saatiin kolmas työntekijä. Vuonna 2015 kokeilujen puitteissa toteutettiin nuorten yöpyminen kauppakeskuksessa, Wad Up eli nuorten infoviesti alueen tapahtumista ja menoista, geokätkön tekeminen kauppakeskukseen ja Pelataan Roskista -tempaus. Samana vuonna toteutettiin myös yksi Wash Up -tempaus ja aloitettiin myös kokeilut nuorisotiedustelijoiden värväämiseksi. Vuonna 2016 toteutettiin toinen nuorten yöpyminen kauppakeskuksessa, tällä kertaa eri kauppakeskuksessa. Lisäksi projektissa jatkettiin yhä kokeilua nuorisotiedustelijoiden värväämiseksi ja nuoret pääsivät tutustumaan kahteen eri kauppakeskukseen ennen niiden virallista avaamista. Näiden lisäksi kahteen kauppakeskukseen tehtiin pelisäännöt ja kokeiltiin Parkkiruudun valtaus -tempausta. Jokaisena vuonna tehtiin lisäksi Map Out -kartoituksia.

MAP OUT -KARTOITUSTYÖ Map Out -kartoitustyö on nuorten reviireillä tapahtuvaa tiedustelua, johon kuuluu soluttautuminen nuorten vapaa-ajan reviirille esimerkiksi kauppakeskukseen, kaupungin tai kylän keskustaan tai kaupunginosaan. Kartoitukseen kuuluu havainnointia, tiedustelua ja kyselyitä. Map Out -kartoitustyö on hyvä tapa saada tietoa nuorten vapaa-ajan vietosta ja esimerkiksi niihin liittyvistä toiveista sekä asiakaskohtelukokemuksista. Projektin aikana Map Out vakiintui osaksi kaupallisen tilan henkilökunnan ja nuorten kohtaamisen parantamista. Kartoitustyö tehtiin aina ennen henkilökunnan koulutuksia, koska tällöin saatiin tietoa kohteessa hengailevien nuorten vapaa-ajanvietosta ja asiakaskohtelukokemuksista. Tätä tietoa hyödynnettiin sitten henkilökunnan koulutuksessa. Parhaiten menetelmä toimii kauppakeskus- tai keskustaympäristössä, sillä esimerkiksi ABC-liikennemyymälöiden koon pienuus tuo menetelmän käyttämiseen omat haasteensa. 10


PLAN ON -SUUNNITTELUTYÖ Plan On -prosessissa tehtiin kaupallisten tilojen suunnittelua yhdessä nuorten, suunnittelusta vastaavien arkkitehtien, kaupallisten johtajien ja mahdollisesti turvallisuushenkilöstön kanssa. Vuosia kestävät kauppakeskuksen suunnittelu- ja rakennusprosessit ovat erityisen vaikeita nuorten kannalta, jotka ehtivät jopa kasvaa aikuisiksi prosessin aikana. Suunnittelutyöhön oleellisena kuuluvat nuorten ideapajat eivät myöskään aina olleet ajallisesti lähellä toisiaan, koska asiat eivät kauppakeskuksen suunnittelussa usein etene nopeasti. Projektin aikana toteutettiin kaksi isoa Plan On -suunnitteluprosessia ja kaksi pienempää. Ideapajojen teemoiksi ovat valikoituneet muun muassa seuraavat teemat: oleskelu- ja istuinpaikat, ravintolamaailma, nuorten oma paikka, kohtaamispaikka sekä kauppakeskuksen ja nuorten välinen vuorovaikutus. Näistä kohtaamispaikka ja oleskelupaikka saivat määrällisesti eniten erilaisia toiveita nuorilta. Esimerkiksi kohtaamispaikkaan nuoret toivoivat sisustukseen liittyen penkkejä, suihkulähdettä ja mobiililaitteiden latausmahdollisuuksia. Myös mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin toivottiin. Plan On -prosessiin kuuluivat myös kauppakeskuksiin tutustumiset ennen niiden virallista avaamista. Näissä nuoret pääsivät katsomaan ideoidensa toteutumista kauppakeskusten vielä ollessa rakennusvaiheessa. Etenkin kauppakeskus Isossa Omenassa nuorten ideat tulivat hyvin toteutetuksi. Kauppakeskuksessa on nähtävissä nuorten toiveiden mukaisesti runsaasti penkkejä ja niissä jokaisessa on latauspisteitä. Myös nuorten ideoima kello kohtaamispaikalle on toteutettu. Myöhemmässä vaiheessa kauppakeskukseen tulee vielä iso akvaario, jonka ajatuksen takana ovat nuoret. Oleskelupaikan tärkeänä elementtinä esille nousi tarve rauhallisuudesta. Nuoret erikseen toivoivat tiloja, joissa voisi olla ihan hiljaa. Oleskelupaikalle oli tärkeää myös se, ettei siellä ole ostopakkoa, eikä häätöpelkoa. Nuorten antamien palautteiden vastaamiseen toivottiin inhimillisyyttä ja sitä, että nuorilta kysytään parannusehdotuksia. Kauppakeskuksen henkilökunnan ja nuorten kommunikointiin liittyen nuorilta saatiin eniten toiveita vartijoihin liittyen. Vartijoiden toivotaan kohtelevan nuoria tasa-arvoisesti ja olevan ystävällisiä. Lisäksi vartijoiden toivotaan antavan nuorille mahdollisuuden korjata käytöstään ennen häätämistä. Muuta henkilökuntaa kohtaan tulleissa toiveissa esiintyi myös tasa-arvoinen kohtelu ja rauha olla.

11


Kuva 1. Valkean ideapajassa kahden pojan tekemä viesti Valkean tuleville vartijoille ja kauppiaille.

WASH UP -NUORTEN TUULILASINPESUPALVELU Wash Up -toimintaa kokeiltiin jo ABC kohtaa nuoria -hankkeessa, mutta Nuorten reviireillä -projektin aikana sitä kehitettiin edelleen ja siitä tehtiin selkeä konsepti. Nuorten Wash Up -toiminta on liikenne- tai huoltoaseman kanssa yhdessä toteutettava päivä, jolloin nuorten ryhmä tarjoaa tuulilasinpesupalvelua. Tempaukseen voi kytkeä myös tankkaus- ja neuvontapalveluja liikenneaseman mittarikentällä. Autoilijan pyynnöstä nuoret pesevät asiakkaiden tuulilaseja, mahdollisesti opastavat polttonestemittarien maksupäätteiden käytössä (vain asiakas käyttää maksupäätettä) sekä tankkaavat asiakkaiden autoja. Nuoret työskentelevät pareittain aikuisen ohjauksella etukäteen sovittuna aikana. Samalla nuoret voivat kerätä asiakkailta vapaaehtoisen palvelumaksun lipaskeräyksellä tai vaihtoehtoisesti liikenneasema maksaa ennakkoon sovitun summan ja tarjoaa näin asiakkailleen palvelun ilman maksua. Palvelumaksun kautta kerätyt varat käytetään nuorten yhteisesti päättämällä tavalla ryhmän toimintaa tukevaan asiaan. Projektin aikana konseptin mukaisia tapahtumia testattiin useita kertoja. Konseptimalli testattiin myös siten, että pelkkien kirjallisten ohjeiden mukaisesti opiskelijaryhmä veti tapahtuman läpi täysin itsenäisesti. Oman haasteensa tähän toi vielä se, että tapahtuma toteutettiin ruotsinkielisellä paikkakunnalla ja täysin ruotsiksi. Palaute oli hyvää ja ohjeet todettiin riittäviksi. 12


Kuva 2. ABC Imatran Wash Up -tempaus 2014.

Yllättävän tärkeään osaan konseptissa on noussut nuorten perehdyttäminen ja kouluttaminen asiakaspalveluun sekä tuulilasien pesemiseen. Monelle nuorelle tämä on ensimmäinen kerta, kun joutuu ”myyjän” osaan tai pääsee pesemään tuulilasia saati tankkaamaan. Palaute toiminnasta on asiakkaiden puolelta ollut todella hyvää.

RULE ON -PELISÄÄNTÖTYÖ Pelisääntöjen on tarkoitus toimia yhteisenä raamina sille, että yhteiselo kaupallisessa tilassa sujuisi. Pelisäännöt on tärkeää tehdä yhdessä nuorten kanssa ja ottaa heidät mukaan heti prosessin alussa. Tällöin nuoret sitoutuvat ja noudattavat pelisääntöjä paremmin. Jo ensimmäisessä tapaamisessa nuorten kanssa on syytä painottaa, että säännöt luodaan, jotta kaikki asiakkaat viihtyvät ja että säännöt koskettavat myös muita ikäryhmiä kuin nuoria. Pelisääntötyötä tehtiin aikaisemmin ABC kohtaa nuoria -hankkeessa, mutta vuoden 2016 aikana sääntöprosessi levitettiin myös kauppakeskuksiin. Kokemukset tästä uudesta ympäristöstä ovat vielä kovin lyhytaikaisia. Nuorten mielestä pelisäännöt ovat olleet pääosin hyvät, mutta terävöittämistä toivottiin etenkin siihen, että kunnioitus nuorten ja henkilökunnan välillä olisi molemminpuolista. Viestintä säännöistä pitää myös miettiä tarkkaan etukäteen, jotta kaikilla aikuisilla ja nuorilla on niistä sama tieto. 13


Pelisäännöt ovat kiinnostaneet mediaa ja puhututtaneet sekä nuoria että muita asiakkaita ja herättäneet siten huomiota. Paikoissa, joissa säännöt ovat olleet pitempään voimassa, keskiöön ovat nousseet sääntöjen uusimisen tarve tietyin väliajoin ja säännöistä viestimisen tärkeys. Pelisääntöjenkin teon jälkeen on oletettavaa, että tilanne välillä vaatii menemistä nuorten luo keskustelemaan pelisäännöistä, jotta päästään takaisin yhteisesti sovittuun linjaan. Aina tämäkään ei ole auttanut ja silloin kaupallisen tilan omistaja on päätynyt esim. ikärajojen asettamiseen.

KOKEILUT NUORTEN KANSSA Projektin yhtenä tavoitteena oli tuottaa kokeiluja kaupallisissa ympäristöissä, joilla mahdollistetaan matalan kynnyksen toimintaa kaupallisissa tiloissa paljon aikaansa viettäville nuorille. Tiedämme, että monet näissä tiloissa hengailevista nuorista hyötyisivät toimimisesta, joka ei ole tiukasti ohjattua. Samoin liian aktivoivilla työotteilla ei kokemuksemme mukaan tavoiteta juuri projektin ydinkohderyhmänä olevia heavy user -nuoria. Keinoja näiden nuorten tavoittamiseksi on oleellista kehittää ja Nuorten reviireillä -projektissa tätä pyrittiin tekemään juuri kokeilujen avulla – jos toimintamalli ei toiminut, pystyttiin siitä luopumaan ja siirryttiin kokeilemaan jotain uutta. Kokeiluista osa on onnistunut erittäin hyvin, osa osittain ja osa epäonnistunut. Kokeilun epäonnistuminen on saattanut tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuoria on ollut hankalaa saada osallistumaan. Osassa kokeiluista haasteeksi on noussut niiden työläs toteuttaminen. Vaikka tapahtuma tai tempaus itsessään onnistuisi hyvin, sen taustalla voi olla niin suuri määrä työtä ja etukäteisvalmisteluja, että saatu hyöty ei välttämättä vastaa toteutuksen eteen nähtyä vaivaa. Kaikista kokeiluista onnistuneimpina voisi pitää nuorten yöpymisiä kauppakeskuksissa. Tapahtumissa nuoret ja projektin työntekijät viettivät koko yön kauppakeskuksessa. Alkuillan paikalla olivat myös edustajat kauppakeskukselta sekä kauppakeskuksen turvallisuudesta vastaava. Yöpymiset alkoivat kauppakeskuksen sulkeutuessa. Tapahtuman aluksi nuoret pääsivät tutustumaan kauppakeskuksen valvomoon ja muihin paikkoihin, joihin ei normaalisti pääse. Tämän jälkeen tehtiin asioita, joita normaalisti ei voi tehdä kauppakeskuksen auki ollessa, kuten esim. pelattiin jalkapalloa ja frisbeetä, ajettiin potkulaudoilla ja radio-ohjattavalla autolla. Tapahtumat saivat paljon kiinnostusta osakseen sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa ja kaikki osallistuneet olivat tapahtuman jälkeenkin tyytyväisiä. Jälkikäteen nuorten ja järjestyksenvalvojien väliseen vuorovaikutukseen on tullut lisää tuttuutta, sillä nuoret ovat tervehtineet ja pyrkineet heidän kanssaan aikaisempaa enemmän juttusille. Nuorten keskuudessa tieto tapahtumasta on selvästi levinnyt 14


ja muutkin toivovat vastaavaan tapahtumaan pääsemistä. Myös ensimmäisen yöpymiskohteen kauppakeskuspäällikkö nosti projektin loppuarvioinnin myötä toteutetussa haastattelussaan yöpymisen onnistuneimmaksi projektissa tuotetuksi asiaksi ja kertoi, että tapahtumasta on tullut jälkikäteen paljon hyvää palautetta myös hänelle. Osittain onnistuneita kokeiluja olivat Wad Up, Geokätkön rakentaminen kauppakeskukseen ja Parkkiruudun valtaus -tempaus. Wad up eli nuorten infoviesti alueen tapahtumista ja menoista oli toimiva kokeilu ja sai mukavasti nuoria mukaansa. Kokeilun tavoitteena ollut tiedon saanti nuorilta projektille ei kuitenkaan päässyt tavoitteeseensa, sillä nuorille suunnattuihin kyselyihin ei saatu toivottua osallistumista. Geokätkö kauppakeskukseen rakennettiin ja sen tekeminen sinällään oli mukana olleelle joustavan perusopetuksen kouluryhmälle hyvä kokemus. Geokätköä ei kuitenkaan lopulta hyväksytty, sillä virallinen raati tulkitsi kauppakeskuksen puolijulkisen tilan liiketilaksi, joihin geokätköjä ei hyväksytä. Parkkiruudun valtaus -tempauksen ideana oli, että eri ryhmät kilpailevat keskenään siitä, kuka tekee omalle alueelleen parhaan hengailupaikan. Paikan tekemiseen sai lainata kauppakeskuksen eri liikkeistä tavaraa. Tempauksella oli tarkoitus erityisesti parantaa kauppakeskuksen henkilöstön ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästy, koska toiminnan aikana eri ryhmien välillä ei syntynyt kanssakäymistä vaan jokainen ryhmä keskittyi ainoastaan omaan tekemiseen. Pelataan Roskista puolestaan oli kauppakeskuksessa kokeiltu tapahtuma, jossa heitettiin erilaisia roskia roskakoriin. Tämä oli niin sanottu ketterä kokeilu, jossa taloudellinen ja ajallinen panostus toiminnan toteuttamiseksi ei ollut suuri. Tapahtuma kuuluu projektin epäonnistuneisiin kokeiluihin, koska nuorten mukaan saaminen osoittautui haastavaksi. Edes hyvät palkinnot eivät riittäneet nuorten motivoimiseksi.

TIEDUSTELIJANUORET Tiedustelijanuoret -työmuodon ajatus oli olla uusi vapaaehtoistoiminnan muoto ja sen kehittäminen aloitettiin vuonna 2015. Tavoitteenamme oli, että saisimme kerättyä vapaehtoisia nuoria useammasta eri kaupungista ja meidän tehtäväksemme jäisi yhteyden ja rekisterin ylläpito. Tarkoituksena oli käytännössä saada nuoret toimimaan oman paikkakuntansa tai lähiympäristönsä parantamiseksi. Lisäksi heidän kauttaan projekti ja jatkossa taustaorganisaatio Nuorten Palvelu ry saisi tietoa kaupallisista, puolijulkisista ja julkisista tiloista nuorten silmin katsottuna. Tiedustelijanuoret hankkisivat tietoa nuorten kohtelusta kaupallisissa tiloissa ja niiden 15


henkilökunnan käytöksestä nuoria kohtaan. Tietoa haluttiin esimerkiksi seuraavista asioista: Kuinka eri liikkeet suhtautuvat nuoriin? Onko nuorten ja aikuisten kohtelussa eroa? Mitkä asiat kiinnostavat nuoria? Mitä ovat tämän hetken trendit ja mitä on mahdollisesti tulossa? Vuonna 2015 nuoria rekrytoitiin vapaehtoisiksi tiedustelijanuoriksi ympäri Suomea. Aktiivisinta toiminta oli Vaasassa, Kuopiossa ja Espoossa. Nuorten rekrytointi toteutettiin eri paikkakunnilla eri tavoin riippuen tiedustelutehtävästä ja projektin kontakteista. Tiedustelijanuorina oli mukana niin kauppakeskusten heavy usereita kuin nuorisovaltuustolaisia. Aivan alkuperäisen tarkoituksenlaista rekisteriä ei kuitenkaan onnistuttu ylläpitämään vaan rekrytoidut nuoret toimivat pienissä ryhmissä tai yksittäin ja toiminta oli yleensä kestoltaan lyhyttä keskittyen selkeään tehtävään tai tapahtumaan. Pidempiaikainen rekisterin ylläpito olisi edellyttänyt säännöllisiä kasvokkain tapaamisia.

MATKUS LOUNGE – VAPAAN OLEILUN TILA KAUPPAKESKUKSESSA Keväällä 2015 projektin ja taustaorganisaatio Nuorten Palvelu ry:n ponnistuksena aloitettiin yhteistyö Kuopiossa sijaitsevan Matkus Shopping Centerin kanssa. Yhteistyön alkuun toteutettiin hiihtolomaviikon ajan kestänyt Map Out -kartoitus kauppakeskuksen nuorten keskuudessa. Kartoituksen jälkeen Matkuksen tyhjässä liiketilassa kokeiltiin muutaman viikon ajan kaikille vapaata oleilutilaa. Kokeilun aikana kerättiin palautetta, jonka tuloksena huomattiin ihmisten kiinnostus tällaista tilaa kohtaan. Niinpä tavoitteeksi asetettiin nuorten, sisustusarkkitehdin ja kauppakeskusjohdon yhteistyössä suunnitteleman pysyvämmän kaikille vapaan tilan rakentaminen Matkukseen. Nuorten Palvelu ry toi työhön asiantuntemuksen ja nuorten ideat sekä toiveet, sisustusarkkitehti työsti näiden pohjalta hienon suunnitelman, ja Matkus toteutti työn.

Kuva 3. Matkus Loungen mediatilaisuus 7.12.2015. 16


Kesällä 2015 avautui kauppakeskuksen liiketilaan Matkus Lounge, joka on tarkoitettu kaikille kauppakeskuksessa aikaansa viettäville. Tilassa oli paljon viihtyisiä istumaryhmiä, pöytiä, pistorasioita ja lehtiä. Matkus Lounge on osa kauppakeskuksen omaa toimintaa, jota valvotaan järjestyksenvalvojien normaalin työn osana ja siivoojat siivoavat sen päivittäin. Vuoden 2016 aikana tilan kehittämistä jatkettiin tekemällä kysely tilasta kauppakeskuksen asiakkaille uudelleen. Vuoden lopulla Loungen sijainti vaihtui. Syynä tilan vaihtumiselle oli, että kauppakeskus tarvitsi pieniä liiketiloja vuokrakäyttöön. Kauppakeskus koki oleskelutilan olemassa olon kuitenkin sen verran tärkeäksi, että tekivät sen uudelleen toiseen vapaana olevaan huomattavasti suurempaan liiketilaan. Yhteistyötä jatketaan seuraavankin vuoden aikana taustaorganisaation toimesta.

PROJEKTIN TOIMENPITEET OSA II: KAUPALLISTEN TILOJEN AIKUISTEN JA NUORTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Yhteistyöllä tuloksiin

Projektin virallisia yhteistyökumppaneita olivat: • ABC-liikennemyymäläketju • Citycon Oyj • Kauppakeskus Itäkeskus Oy (2014-2015) • Matkus Shopping Center (2015-2016) • Mikkelin ammattikorkeakoulu • Osuuskauppa Arina • Savon ammatti- ja aikuisopisto • Securitas Oy 17


OSAAMISTA KAUPALLISIIN TILOIHIN Projektin päätavoitteen toista osaa eli kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ymmärrystä edistettiin muun muassa kaupallisissa tiloissa toimivan henkilökunnan tietojen, osaamisen ja käytäntöjen kehittämisellä. Keinoja ymmärryksen lisäämiseksi ovat koulutukset. Projektissa on toteutettu toimintavuosien aikana yhteensä 17 kaupallisten tilojen henkilökunnalle suunnattua koulutusta. Kaupallisten tilojen koulutuksiin osallistui toimintavuosien aikana yhteensä 192 henkilöä. Kaikkiin projektin koulutuksiin osallistuneiden lukumäärät vuosilta 2014, 2015 ja 2016 löytyvät raportin lopusta liitteenä (Liite 2). Koulutusten lisäksi projektihenkilöstö on seurannut jatkuvasti Nuorten Palvelu ry:n kehittämistyössä mukana olevia kaupallisia yksiköitä ja konsultoi näitä sekä muita kaupallisia toimijoita eri puolella Suomea tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Koulutuksissa käytiin läpi nuoruutta yleisesti sekä erityisesti nuoruutta kaupallisissa tiloissa siihen liittyvine ilmiöineen. Eräänä tärkeänä teemana koulutuksissa on ollut myös aikuisen oman asenteen merkitys nuorten kohtaamisessa ja siinä, miten vuorovaikutus nuorten kanssa etenee. Lisäksi koulutuksiin osallistujat kävivät ryhmissä läpi erilaisia tyypillisiä haasteellisia tilanteita heidän yksiköissään. Tarkoitus oli löytää yhteisiä ratkaisuehdotuksia tyypillisiin koulutettavien kohtaamiin tilanteisiin nuorten kanssa. Koulutusten yhteydessä osaan kaupallisista yksiköistä on luotu myös henkilökunnan yhtenäiset toimintamallit. Yhtenäisistä toimintamalleista on kauppakeskuksiin tehty kahta eri versiota: 1) järjestyksenvalvojille ja vartijoille tarkoitetut ”Sisäiset toimintatavat” ja 2) koko kauppakeskuksen henkilökunnalle tarkoitettu ”Yhdessä tekemisen meininkiä”. Sisäisiin toimintatapoihin on kirjattu yksityiskohtaisempia ja kohde-kohtaisempia ohjeistuksia siitä, miten esimerkiksi puhelinten lataamiseen pistorasioista tai lattialla istumiseen kyseisessä kauppakeskuksessa suhtaudutaan. Mukana on myös ohjeistuksia huolta herättävistä tilanteista ja lastensuojeluilmoituksen teosta. Sisäiset toimintatavat on tarkoitettu vain kauppakeskuksen järjestyksenvalvojien ja vartijoiden käyttöön. ”Yhdessä tekemisen meininkiä” -ohjeistus puolestaan on koko kauppakeskukselle tarkoitettu yhteinen ohjeistus, joka jaetaan kaikille keskuksen liikkeille ja esimerkiksi huoltomiehille. Tässä ohjeistuksessa kerrotaan eri henkilöiden rooleista lyhyesti, sillä kokemuksen mukaan mm. liikkeen työntekijöillä on epäselvyyksiä siitä, mitkä ovat järjestyksenvalvojien tehtäviä. Ohjeistukseen on myös lyhyesti kuvattu muutama tyypillinen esimerkkitilanne ja konkreettinen ehdotus tilanteen ratkaisuun. 18


Eri kauppakeskuksissa on yhtenäisten toimintamallien osalta erilaisia tarpeita, joten toimintamalleista on olemassa yhtä monta versiota kuin niitä hyödyntäviä kauppakeskuksiakin. Kaikkiaan projektin aikana tehtiin kahdeksaan eri kauppakeskukseen yhtenäiset toimintamallit, sisäiset toimintatavat tai näiden yhdistelmä. Yhtenäiset toimintamallit on kauppakeskuksiin rakennettu kartoitusten, neuvottelujen ja koulutuksissa läpikäytyjen asioiden perusteella. Yhteistyö kohteen kanssa on ollut äärimmäisen tärkeää.

NUORTEN OMA JÄRJESTYKSENVALVOJA Keväällä 2015 valmistui Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisokasvatusalalta projektin tilaama opinnäytetyö Nuorisovartija työmuotona – ”Eihän siitä olis muuta kuin hyötyä” (Ikonen & Kokkonen 2015). Opinnäytetyö lähti ajatuksesta, jossa kaupallisessa tilassa, kuten kauppakeskuksessa, toimivalle vartijalle tai järjestyksenvalvojalle annettaisiin valmiudet ja työaikaa nuorten kanssa toimimiseen kasvatuksellisella työotteella. Tällöin vartijan työ lähestyisi nuorisotyöntekijän rajapintaa. Opinnäytetyön tulokset olivat rohkaisevia ja asian edistäminen kokeilulla nähtiin tarpeelliseksi, sillä kyseinen työmuoto on ainoa laatuaan Suomessa ja ehkä koko maailmassa eikä työmuodon todellisia tarpeita ja käytännön toteutusta voitu ilman testaamista tietää. Nuorten oma järjestyksenvalvoja -kokeiluun lähtivät mukaan projektin yhteistyökumppaneista Securitas Oy ja Citycon Oyj. Kohteeksi valikoitui kauppakeskus Iso Omena Espoossa. Tarkoitus on edelleen, että kaikki järjestyksenvalvojat ja vartijat työskentelevät nuorten kanssa ja lisäksi jopa oppivat jotain lisää työmuodon toteuttamisen myötä. Ennen kokeilun aloittamista rohkaisevaa oli nuorten näkemysten kartoittaminen työmuodosta, sillä lähes jokainen tavoitettu nuori piti ideaa hyvänä. Pitkän hiomisen jälkeen työmuotoa voisi kuvata seuraavasti: Nuorten oman järjestyksenvalvojan perustyötä on nuorten kanssa toimiminen. Kyseessä on Nuorten Palvelu ry:n mahdollistama toiminta, jossa yhdelle järjestyksenvalvojalle annetaan normaalia turvallisuusalan koulutusta laajemmat valmiudet nuorten kanssa toimimiseen ja nuorten asioiden edistämiseen. Kyseinen järjestyksenvalvoja ei vahdi nuoria normaalia enempää vaan on heidän saatavillaan turvallisena ja luotettavana aikuisena, joka kuuntelee, tukee ja auttaa tarvittaessa. Nuorten kanssa toimimisen lisäksi hän tekee normaaleja järjestyksenvalvojan tehtäviä osana muuta työyhteisöä. Kyseinen järjestyksenvalvoja tulee syventämään muiden kauppakeskuksen järjestyksenvalvojien osaamista nuorten asioissa ja myös muut järjestyksenvalvojat toimivat edelleen nuorten kanssa.

19


Kokeilu käynnistettiin tammikuussa 2016 ja sitä jatkettiin toukokuulle asti. Kokeiluun rekrytoitu järjestyksenvalvoja yllättyi siitä, kuinka hyvin nuoret ottivat hänet vastaan ja kuinka positiivista palautetta kokeilusta saatiin. Järjestyksenvalvoja tuli nopeasti nuorten kanssa tutuksi ja jo vajaan kuukauden kuluttua hän oli käynyt syvällisempiä keskusteluja nuorten kanssa. Järjestyksenvalvojan ja nuorten välisissä kohtaamisissa puheenaiheet vaihtelivat koulusta, kotioloista ja harrastuksista järjestyksenvalvojan työtehtäviin ja oikeuksiin. Jos muissa työtehtävissä oli kiireistä, kontaktia nuoriin pidettiin yllä vähintään tervehtimällä. Luottamuksesta kertoo sekin, että nuoret tulivat

Kuva 4. Nuorten oma järjestyksenvalvoja Hanna.

esimerkiksi hakemaan apua keskinäisten kiistojensa ratkaisemiseen. Haastavimmat kohtaamiset liittyivätkin kiusaamisasioiden selvittelyyn. Tällaiset tilanteet ovat toisinaan mutkikkaita ja vaativat perusteellisempaa selvittelyä. Järjestyksenvalvojan tärkein tehtävä onkin viestiä nuorille, että kaikenlaiseen kiusaamiseen puututaan, kun se tulee aikuisten tietoon. Tällaisissa tilanteissa järjestyksenvalvoja sai tukea kokeilussa mukana olleelta moniammatilliselta Matti-työryhmältä. Se mahdollisti esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden ja lastensuojelun konsultoinnin haastavien tilanteiden käsittelyssä. Työryhmän kautta nuorten asiat saatiinkin tarvittaessa nopeasti vietyä oikean tahon käsiteltäväksi. Työmuotoa on kokeilun jälkeen päätetty jatkaa sen osoittauduttua hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Tulevaisuudessa työmuotoa toivottavasti toteutetaan myös muissa kohteissa. Tämän aiheen koulutussisältöjä on toivottavasti sekä turvallisuusalan peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa.

NUORISOMUUNTAJA Nuorten oman järjestyksenvalvojan kanssa saman tyyppinen kokeilu oli nuorisoasiantuntijan kouluttaminen kaupparyhmän sisään, jonka nimesimme nuorisomuuntajaksi. Koulutus tosin oli selvästi lyhyempi ja tiiviimpi. Tavoitteena oli antaa tälle nuorisoasiantuntijalle sellaisia työkaluja, jolla hän voi tukea ja helpottaa eri yksiköissä nuorten kanssa eteen tulevia hankalia tilanteita. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ja luoda sellaisia käytänteitä ja malleja, joilla voidaan kaupparyhmän 20


alueella vahvistaa kanssakäymistä nuorten kanssa sekä antaa malleja yhteistyöverkostojen luomiseksi. Kokeilusta sovittiin Osuuskauppa KPO:n ABC-ryhmän kanssa. Osuuskaupan ABC-ryhmäpäällikölle ja yhdelle ABC-liikennemyymäläpäällikölle annettiin kaksi tiivistä koulutuspakettia nuoruudesta ja nuorten kohtaamisesta, vuorovaikutustaitojen kehittämisestä sekä kuinka lisätään työntekijöiden ymmärrystä nuoriin liittyvien ristiriitatilanteiden syistä ja taustoista. Työkalupakkiin tuotettiin malleja mm. yhteisten toimintamallien tekemisestä yhdessä henkilökunnan kanssa, haasteellisista tilanteista nuorten kanssa ja puuttumisesta/reagoimisesta haasteellisiin tilanteisiin, yhteistyötahojen kartoituksesta ja pelisääntöjen tekemisestä. Viimeinen koulutus pidettiin toukokuussa 2016, joten kokemusta koulutuksen hyödyllisyydestä ei vielä ole.

YHTEISTYÖVERKOSTOT Projektissa yhteistyöverkostojen toiminta näyttäytyi kahdella tavalla. Ensinnäkin projekti on toiminut useissa tilanteissa yhteistyöverkostojen kokoajana tai paikalle kutsujana. Toisekseen projekti itse on ollut osa erilaisia yhteistyöverkostoja. Yhteistyöverkostojen luominen ja toimijoiden yhteen saattaminen oli oleellinen osa kunkin työskentelykohteen työprosessia. Jokaisen nuorten suosiman kaupallisen tilan ympäriltä löytyy ainakin joitakin nuorisoalan toimijoita. Projektin aikana on tullut selvästi esille, että kaupallisilla toimijoilla on halua verkostoitua heitä ympäröivien nuorisoalan toimijoiden kanssa. Yhteydenoton kynnys on kuitenkin osoittautunut melko korkeaksi puolin ja toisin. Joskus on käynyt niinkin, että vaikkapa etsivät nuorisotyöntekijät kyllä käyvät jalkautumassa esim. kauppakeskuksessa, mutta kauppakeskuksen toimijoilla ei ole tästä mitään tietoa. Kaikissa toimintakohteissa selvitettiin etukäteen mahdolliset yhteistyötahot sekä kerrottiin avoimesti projektin suunnittelemista toimenpiteistä. Lisäksi eri tahoja kutsuttiin tarpeen mukaan projektin pitämiin kohdekohtaisiin koulutuksiin mukaan. Luontevin yhteistyökumppani monessa paikassa oli paikallinen nuorisotoimi. Mikäli kohdepaikkakunnalla oli jo valmiina toimiva verkosto (mm. erilaiset monialaiset ryhmät), sitä pyrittiin hyödyntämään. Lisäksi järjestöjen erikoisosaamista (esim. Aseman Lapset ry, Nuorten Exit) tuotiin esille.

OPPILAITOSYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyötä on tehty projektin kahden yhteistyökumppanin Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) nuorisokasvatusalan ja Savon ammatti- ja aikuisopiston (Sakky) turvallisuusalan kanssa. Oppilaitosyhteistyö on pitänyt sisällään luen21


toja ja koulutuksia sekä opiskelijoille annettuja aiheita ja ideoita erilaisiin töihin (projektityöt, kehittämissuunnitelmat, lopputyöt). Projektin toimintavuosien aikana järjestetyt koulutukset Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi-opiskelijoille ovat sisältäneet projektin ja projektitoiminnan esittelyä, nuoruuden ilmiöiden esiin tuomista, esimerkkejä yhteistyöverkostojen luomisesta kaupallisissa ympäristöissä ja nuorisotyöntekijöiden mahdollisuuksista toimia kaupallisissa ympäristöissä. Koulutuksilla on pyritty lisäämään tulevien nuorisotyön ammattilaisten ymmärrystä nuorten hengailukulttuurista ja lisäämään heidän kykyään kohdata nuoria myös kaupallisissa tiloissa. Myös muu yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa oli hyvin moninaista. Yhteistyö Mamkin kanssa tuotti projektin toimintavuosina muun muassa videokoosteita, kartoituksia, kehittämissuunnitelman projektille, harjoittelijan projektiin ja opinnäytetyön (Ikonen & Kokkonen 2015). Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin yhteistyössä myös projektimme toinen loppuseminaari lokakuussa 2016, johon osallistui 105 opiskelijaa. Sakkyn turvallisuusalan opiskelijoiden koulutuksissa pääpaino on ollut nuorten kohtaamisessa ja vuorovaikutustaitojen lisäämisessä sekä nuoruuden erityiskysymysten esille tuomisessa. Käytännössä tavoitteena on ollut lisätä opiskelijoiden valmiuksia kohdata nuoria tulevissa työtehtävissä. Projektin toimintavuosien aikana toteutimme Sakkyn kanssa yhteistyössä muun muassa koulutuspaketit osaksi turvallisuusalan opintoja. Lisäksi teimme seurantakartoitusta opiskelijoiden asenteista nuoria ja nuorten kaupallisissa tiloissa hengailua koskien. Vuonna 2015 projektin toimintaa esiteltiin myös Yrkeshögskolan Noviassa Turussa. Projektin työn esittely pidettiin ruotsiksi 23 ruotsinkieliselle yhteisöpedagogiopiskelijalle. Vuonna 2016 yhteistyö sai jatkoa, sillä projektimme esittelystä innostuneet yhteisöpedagogiopiskelijat järjestivät itsenäisesti keväällä 2016 Wash Up tuulilasinpesu -tapahtuman ABC Karjaalla. Näiden lisäksi projektiin on tekeillä vielä kaksi opinnäytetyötä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoilta nuorten oma järjestyksenvalvoja – työmuotoon liittyen. Toinen opinnäytetöistä keskittyy nuorten näkökulmaan ja kulkee työnimellä ”Nuorten kokemuksia nuorten omasta järjestyksenvalvojasta”. Toinen taas keskittyy järjestyksenvalvojan näkökulmaan ja kulkee työnimellä ”Nuorten oma järjestyksenvalvoja”.

22


ARVIOINTI PROJEKTIN AIKANA Vertaisarviointi ja kehittämispäivät

Jo projektia suunniteltaessa kiinnitettiin huomiota arvioinnin tärkeyteen toiminnan suuntaamisessa. Projektin arviointi on koko projektin toiminta-ajan toteutettu itsearvioinnin menetelmiä hyödyntäen henkilöstön omana työnä. Myös loppuarviointi on toteutettu henkilöstön työnä. Arviointia on tehty paitsi jatkuvasti osana projektihenkilökunnan toimintaa, myös erityisesti kehittämispäivien ja vertaisarviointien kautta. Projektin vertaisarviointia toteutettiin säännöllisesti Nuorten Palvelu ry:n hallinnoiman Tunturikeskukset nuorten silmin -hankkeen kanssa. Vertaisarviointipäivissä on arvioitu esimerkiksi projektin etenemistä ja tarkasteltu sitä, missä on vielä tehtävää. Vuoden 2015 kesällä vertaisarviointipäivässä oli mukana ulkopuolinen mentori, joka antoi kokonaan ulkopuolisen tahon näkemyksen projektista. Mentorin näkemyksen mukaan projektin toiminta perustuu ajankohtaisiin tarpeisiin ja on hyvin kohdistettua. Lisäksi hänen mukaansa projekti kasvattaa nuoria osallisiksi kansalaisiksi ja tällä nähtiin suuri merkitys varsinkin niiden nuorten kohdalla, jotka viettävät suuren osan vapaa-ajastaan kaupallisissa tiloissa. Vertaisarviointiin liittyen käytiin myös loppuarviointikeskustelu kesäkuussa 2016. Keskustelussa hyvin sujuneiksi asioiksi mainittiin projektin henkilöstön yhteistyön toimivuus, projektin saavuttama medianäkyvyys ja toiminnoista erityisesti järjestyksenvalvojien koulutus. Viestinnän nähtiin olleen riittävää ja välillä jopa tiivistäminenkin olisi tullut tarpeeseen. Keskustelussa tuotiin esiin, että suoraa toimintaa nuorten kanssa olisi voinut olla projektin aikana enemmänkin. Yleisesti vertaisarvioinnista koettiin olleen hyötyä hankkeiden välillä, sillä arvioinnit ovat mahdollistaneet konkreettisten vertailukohtien saamisen ja niistä on saatu myös tukea ja tsemppausta omaan työhön. Projektin ohjausta ja arviointia on toteutettu myös kehittämispäivien avulla. Kehittämispäivissä ovat olleet mukana yhteistyökumppanien edustajat tai sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa jotakin projektin toimenpidettä. Kehittämispäiviä on toteutettu projektin aikana yhteensä neljä. Kehittämispäivien avulla on erityisesti suunnattu projektin toimintaa toiminta-aikana ja ne ovat toi23


mineet eräänlaisina väliarviointeina. Näissä kehittämispäivissä arvioitavana ovat olleet muun muassa kuluneen vuoden toiminta, projektin tärkeys, tarpeellisuus ja saavutetut tulokset. Arvioidessaan projektin toimintaa vuoden 2015 kehittämispäivässä yhteistyökumppanit totesivat, että pienillä resursseilla on saatu paljon hyötyä ja tähän työhön on kannattanut panostaa. Toiminnassa mukana oleminen koettiin tärkeäksi. Projektityöntekijät on koettu osaaviksi ja projektin tuomia uusia tuttavuuksia arvostetaan. Kehittämispäiviä itsessään pidettiin hyvinä pysähtymisen ja reflektoinnin kannalta. Kehittämispäivissä on myös jaettu tietoa varsin monesta toiminnasta, joita osanottajat ovat kaupallisissa tiloissa tehneet.

TOIMENPITEIDEN SEURANTA JA REAKTIOARVIOINTI Seurantaa ja arviointia on projektin aikana toteutettu jatkuvasti projektin eri toimintamallien osalta. Arviointitiedon eli palautteen keräämisen tapa on vaihdellut suuresti riippuen toimintamallista ja siihen osallistuneista henkilöistä. Nuorilta osallistujilta palautetta ei ole haluttu pyytää monimutkaisesti vaan yleensä sanallinen palaute on riittänyt. Esimerkiksi ideapajojen jälkeen nuorilta on sanallisesti kysytty siitä, millaiseksi he ovat ideapajan kokeneet. Joskus palaute on lyhyttä ”oli hyvä” ja joskus pitkääkin ”meneekö nämä meidän toiveet ihan oikeasti käytäntöön eikä vaan näön vuoksi kysytä”. Muunlaisiakin palautteenannon muotoja on nuorten kanssa kuitenkin käytetty. Projektissa on hyödynnetty esimerkiksi videopalautetta ja loppuarvioinnissa lyhyttä sähköistä kyselylomaketta. Aikuisten osalta palautetta on kerätty systemaattisemmin. Projektin toteuttamista koulutuksista kaupallisten tilojen henkilökunnalle ja Mikkelin ammattikorkeakoulun sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille pyydettiin koulutusten lopuksi reaktioarviot kaikilta osallistujilta. Reaktioarvioita on pyydetty ennakkoon laaditulla lomakkeella numeraalisesti ja sanallisesti. Reaktioarviolomake muotoutui ja kehittyi vuoden 2015 aikana eli kaikki numerot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Numeraalinen palaute pyydettiin arvoasteikolla 1–5, jossa 1 oli huonoin arvosana ja 5 paras mahdollinen arvosana. Kaaviossa 1 tarkastellaan ja vertaillaan palautelomakkeisiin vastanneiden arvioita koulutuksen hyödyllisyydestä heidän työhönsä. Hyödyllisyys määriteltiin uuden tiedon saamisella, oikeanlaisten asioiden käsittelyllä ja koulutuksen tuomien kohtaamisvalmiuksien perusteella. Keskusteluyhteyttä mitattiin sillä, saivatko vastaajat tuoda mielestään tarpeeksi esille omia kantojaan ja kysymyksiään, ja sillä oliko koulutuksessa hyvä ja avoin keskustelukulttuuri. Lisäksi arvioitavana on kouluttajien asiantuntijuus. Kokonaisarvosana koulutuksille on muodostettu kaikkien numeraalisten kysymysten arvioiden perusteella. 24


Koulutusten vertailu 2014, 2015 ja 2016 6 5 4

3,91 3,94

4,43 4,27 4,18 4,04

4,63

4,47 4,41

4,82 4,72

4,47

4,33 4,26

4,74 4,52 3,95

4,48 4,12 4,4 4,15 3,98 4,03

3,36

3 2 1 0 Koulutuksen hyödyllisyys

Kouluttajien asiantuntijuus

Keskusteluyhteys

Koko koulutuksen keskiarvo

Oppilaitokset 2014

Oppilaitokset 2015

Oppilaitokset 2016

Kaupalliset tilat 2014

Kaupalliset tilat 2015

Kaupalliset tilat 2016

Kaavio 1. Koulutusten vertailu vuosilta 2014, 2015 ja 2016.

Taulukosta voidaan nähdä, että oppilaitoskoulutuksissa tyytyväisyys kouluttajiin ja sisältöön on noussut, mutta tyytyväisyys keskusteluyhteyteen on laskenut. Vuoden 2016 kaupallisten tilojen koulutusten keskiarvoja madalsi yksi epäonnistunut koulutus. Yksittäisen koulutuksen vaikutus vertailussa näkyy notkahduksena alaspäin kaikissa arvioitavissa asioissa kaupallisten tilojen vuoden 2016 koulutusten osalta. Vaikka yksi koulutus harmittavasti laskeekin keskiarvoja, on kyseisestä koulutuksesta opittu uutta koulutuksen kohdeyleisön ja mahdollisten ennakkoasenteiden paremmasta huomioimisesta. Taulukosta nähdään myös, että kauppakeskuskoulutuksiin osallistuneet arvioivat koulutukset pääsääntöisesti korkeammalle kuin koulutuksiin osallistuneet opiskelijat. Tämä voi selittyä monella tavalla, mutta projektihenkilökunnan itsearvion mukaan syynä on mahdollisesti se, että työelämässä jo olevat kokevat todennäköisemmin hyötyä koulutuksesta sen suuntautuessa suoraan heidän arkeensa kyseisessä kauppakeskuksessa. Opiskelijat puolestaan ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joiden tulevaisuuden työtavoitteet ja sen hetkiset tiedot omasta alastaan vaihtelevat suuresti. He myös ovat luennoilla päivittäin eli koulutus on yksi monesta, kun taas kauppakeskusten henkilökunnalle tällaiset koulutukset ovat harvinaisia.

25


PROJEKTIN LOPPUARVIOINTI: VAIKUTUKSIA JA TULOKSIA ETSIMÄSSÄ Loppuarvioinnin toteutus

Nuorten reviireillä -projektin loppuarvioinnista on tehty erillinen raportti, jossa arvioidaan projektin tuloksia ja vaikutuksia. Raportissa käydään myös tarkemmin läpi esimerkiksi arvioinnin teoreettinen viitekehys ja arviointitiedon keräämiseen liittyviä asioita. Myös tuloksia esitellään loppuarvioinnin raportissa laajemmin. Nuorten reviireillä -projektin loppuarvioinnissa keskityttiin toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseen ja näitä arvioitiin erityisesti suhteessa projektin tavoitteisiin, jolloin tärkeään rooliin nousi projektin ohjelmateorian merkitys. Ohjelmateoria on käytännössä keino, jonka avulla tehdään näkyväksi projektin taustalla olevaa ajattelua eli ”teoriaa” siitä, miten positiivinen muutos oletetaan saavutettavan. Käsitettä on käytetty runsaasti Stewart I. Donaldsonin edustamassa ohjelma-teoreettisessa arviointitieteen lähestymistavassa (program-theory driven evaluation science, PTDES), jota hyödynnettiin projektin loppuarvioinnissa. Donaldson (2005) on kehittänyt lähestymistapansa soveltamisen tueksi yksinkertaisen kolmivaiheisen mallin, jonka mukaisesti Nuorten reviireillä -projektin loppuarviointi toteutettiin seuraavasti:

1) Tiivistetyn ohjelmateorian muodostaminen • Keskustelut projektin työntekijöiden kanssa, keskeinen rooli etenkin projektin käynnistäjillä • Suunta-taulukko osana ohjelmateorian muodostusta • Teorian luonnostelu ja läpikäynti työntekijöiden kanssa 2) Arviointikysymysten muodostaminen ja priorisointi ohjelmateorian pohjalta 3) Aineistonkeruun kautta vastausten hakeminen tutkimuskysymyksiin

26


Projektin tiivistetty ohjelmateoria kirjattiin ylös projektin loppuarvioinnin prosessin alussa. Ohjelmateorian ja projektin päätavoitteen pohjalta tärkeimmiksi arviointikysymyksiksi priorisoitiin seuraavat kysymykset: 1. Onko nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-arvoa kaupallisissa tiloissa edistetty? 2. Onko kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäinen ymmärrys lisääntynyt? Projektin loppuarviointia varten kerättiin kevään ja kesän 2016 aikana erillinen laaja aineisto, johon loppuarviointi pääosin perustui. Osana loppuarvioinnin aineistoa hyödynnettiin myös koko projektin toiminta-aikana kerättyä arviointiin liittyvää materiaalia (mm. koulutus-, luento- ja tapahtumapalautteita ja epävirallisesti saatua palautetta). Aineiston keräämisessä pyrittiin moninäkökulmaiseen palautteen keräämiseen, sillä tavoitteena oli kuulla mahdollisimman monen toiminnassa mukana olleen näkemyksiä ja ajatuksia. Arvioinnin pääkohderyhminä olivat nuoret, kaupallisten tilojen aikuiset, kouluttajat ja yhteistyöverkostoihin kuuluvat toimijat. Kaupallisten tilojen aikuiset -ryhmään kuuluvat järjestyksenvalvojat, liikennemyymäläpäälliköt, kauppakeskuspäälliköt ja projektin virallisten yhteistyökumppani-organisaatioiden edustajat. Yhteistyöverkostoon kuuluvat paikallisiin moniammatillisiin yhteistyöverkostoihin kuuluvat henkilöt, kuten nuorisotoimen, seurakuntien, järjestöjen työntekijät. Projektin yhteistyöoppilaitosten opettajat ja tutkijat muodostavat kouluttajien kohderyhmän. Lisäksi projektin arviointiin liittyen kysyttiin näkemyksiä projektia hallinnoivan Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta, työntekijöiltä ja itsearvioinnin avulla projektin henkilöstöltä. Nuorilta aineistoa kerättiin lyhyehköjen haastattelujen avulla ja nuoria tavoitettiin erityisesti kauppakeskuksista. Muutamat nuoret vastasivat myös webropol-kyselyyn, jonka avulla pystyttiin tavoittamaan niitä toimintaan aiemmin osallistuneita nuoria, joita ei enää muuten saataisi kiinni. Kaupallisten tilojen aikuisilta kerättiin aineistoa pääosin haastatteluilla, mutta aineistoa on täydennetty myös kyselylomakkeiden avulla. Virallisilta yhteistyökumppaneilta ja paikallisiin yhteistyöverkostoihin kuuluvilta henkilöiltä palautetta kerättiin pääosin kyselylomakkeiden avulla. Myös näihin ryhmiin kuuluville on kuitenkin toteutettu yksilöhaastatteluja. Taulukkoon 1 on koottu aineiston keruuseen liittyvät tarkemmat tiedot menetelmineen ja lukumäärineen.

27


KOHDERYHMÄ Nuoret Haastattelu Lomakekysely

KPL

YHTEENSÄ(HLÖ)

30 4

34

Kaupallisten tilojen aikuiset Kauppakeskusjohto/liikennemyymäläpäälliköt/haastattelu Kauppakeskusjohto/lomakekysely Viralliset yhteistyökumppanit/haastattelu Viralliset yhteistyökumppanit/lomakekysely Järjestyksenvalvojat/haastattelu Järjestyksenvalvojat/lomakekysely

3 2 1 2 6 13

27

Yhteistyöverkosto Haastattelu Kyselylomake

3 6

9

Kouluttajat Haastattelu Lomakekysely

1 4

5

Nuorten Palvelu ry (projektin hallinnoija) Hallitus/kyselylomake Työntekijät/kyselylomake Työntekijät/haastattelu (vertaisarviointi) Projektin henkilöstö/haastattelu (itsearviointi)

5 6 2 3

13

Kaikki haastattelut/kyselyt MENETELMÄ Haastateltujen lkm Kyselylomakkeeseen vastanneiden lkm

91 YHTEENSÄ 49 42

TAULUKKO 1. Aineiston keruun muodot ja menetelmät kohderyhmittäin.

MUUTOKSET NUORTEN JA KAUPALLISTEN TILOJEN AIKUISTEN VÄLISESSÄ VUOROVAIKUTUKSESSA Projektin eräänä tavoitteena on ollut parantaa nuorten asiakaskohtelua ja osallisuutta kaupallisissa tiloissa. Projektissa osallisuuden ajatellaan olevan Stenvallin (2013) mukaisesti kuulumista johonkin. Tämä tarkoittaa sitä, että osallisuus eroaa osallistumisesta, joka on aktiivista osan ottamista johonkin. Nuorten reviireillä 28


-projektissa on haluttu erityisesti lisätä nuoren osallisuuden kokemuksia. Sirpa Tani (2013) korostaa pelkän hengailun pitävän nuorille sisällään osallisuuden kokemuksia. Tästä syystä pelkästään hengailun representaation muuttaminen positiivisemmaksi ja työ sen eteen, että nuorilla on oikeus olla ja hengailla kaupallisissa tiloissa, voidaan nähdä nuorten osallisuuden lisäämisenä. Hengailun muuttuminen ”sallitummaksi” lisää myös nuorten oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa kohtelua kaupallisissa tiloissa. 
 Nuorten asiakaskohtelun muutoksen ja hengailun representaation muutoksen arvioimiseksi tarvittiin eri ryhmien näkemyksiä. Yksi ryhmä muodostui kaupallisten tilojen aikuisista, erityisesti järjestyksenvalvojista, sillä heille kantautuu nuorten hengailusta mahdollisesti tuleva palaute ja myös heidän oma suhtautumisensa hengailuun on merkittävässä roolissa, sillä heillä on mahdollisuus poistaa nuoria kaupallisista tiloista. Toinen näkökulma asiaan saatiin nuorilta. Nuorten ja järjestyksenvalvojien välisellä vuorovaikutuksella ja ilmapiirillä on keskeinen merkitys siinä, kuinka nuoret kokevat kaupallisessa tilassa hengailun. Eräässä projektin kohteena olevassa kauppakeskuksessa nuoria haastateltiin heidän ja järjestyksenvalvojien väliseen ilmapiiriin ja ilmapiirin mahdollisiin muutoksiin liittyen. Kohdatut nuoret ovat olleet kauppakeskuksen vakituisia kävijöitä jo useiden vuosien ajan. Nuoret kertoivat järjestyksenvalvojien kanssa sujuvan pääosin ihan hyvin, jos osaa käyttäytyä, mutta ”hölmöilyyn puututaan”. Ilmapiiri nuorten ja järjestyksenvalvojien välillä oli muuttunut nuorten mukaan viime aikoina sekä parempaan että huonompaan suuntaan. Positiivisena muutoksena mainittiin muun muassa se, että fyysisiä yhteenottoja ei enää ole niin paljon nuorten ja järjestyksenvalvojien välillä. Ilmapiiri oli kuitenkin muuttunut osan nuorten mukaan myös huonompaan suuntaan. Nuorilta kysyttäessä tämän muutoksen syystä, he arvioivat syyksi nuorten oman toiminnan. Nuoret kertoivat, että nuorten määrä kyseisessä kauppakeskuksessa on kasvanut etenkin viimeisen vuoden aikana ja kuvailivat etenkin ”uusien ja nuorempien” aiheuttavan enemmän ongelmia kauppakeskuksessa. Saman kauppakeskuksen järjestyksenvalvojista haastateltiin 4 ja kyselylomakkeella tavoitettiin 6. Kohteen kymmenestä järjestyksenvalvojasta suurin osa kuvasi tämänhetkistä ilmapiiriä nuorten kanssa välttäväksi ja totesi, että nuorten kanssa kohdataan välillä ongelmia. Kyselylomakkeiden ja haastattelujen pohjalta saatiin ilmapiirille annetun arvosanan keskiarvoksi 2,8 (asteikko 1–4, jossa 1 paras ja 4 huonoin). Tilanteiden sujumiseen nuorten kanssa kerrottiin vaikuttavan muun muassa nuoren ikä ja hänen suhtautumisensa järjestyksenvalvojaan. Toisaalta myös järjestyksenvalvojan omalla asenteella on merkitystä: ”jos ite laskeutuu tavallaan samalle 29


tasolle, niin tullaan hyvin juttuun” ja ”Nuorison kanssa tulee toimeen jos itse on positiivinen heitä kohtaan, silloin hekin ovat meille mukavempia”. Järjestyksenvalvojista viisi kymmenestä arvioi ilmapiirin muuttuneen nuorten kanssa viime aikoina parempaan suuntaan. Muutoksen taustalla uskottiin olevan erityisesti tuttuuden lisääntyminen nuorten ja järjestyksenvalvojien kesken. Mainintoja sai myös Nuorten reviireillä -projektin, Aseman Lapset ry:n ja Walkersin nuorten kanssa tekemä työ kauppakeskuksessa. Yksi kohteen järjestyksenvalvoja koki, että ilmapiiri on muuttunut huonompaan suuntaan. Tämän muutoksen syyksi hän mainitsi nuorten lukumäärän lisääntyminen kauppakeskuksessa. Kauppakeskuksen kymmenestä tavoitetusta järjestyksenvalvojasta neljä arvioi, että muutosta ilmapiirissä ei ole tapahtunut. Sekä nuoret että järjestyksenvalvojat olivat siis havainneet, että nuorten määrän kasvaminen kyseisessä kauppakeskuksessa on tuonut jännitteitä ja ongelmatilanteita nuorten ja järjestyksenvalvojien väliseen ilmapiiriin. Tämä nuorten lukumäärän lisääntyminen ja nuorten kertomat ”uusien aiheuttamat ongelmat” liittynevät järjestyksenvalvojien haastattelussa esiin tuomaan havaintoon siitä, että tuttuuden lisääntyessä nuorten ja järjestyksenvalvojien välillä myös vuorovaikutus ja nuorten kokema asiakaskohtelu paranevat. Järjestyksenvalvojilta kysyttiin haastatteluissa ja kyselylomakkeissa sekä heidän omasta suhtautumisestaan nuoriin että muiden (henkilökunnan ja muiden asiakkaiden) suhtautumisesta nuoriin. Järjestyksenvalvojille kertyy tietoa muiden suhtautumisesta nuoriin, sillä he toimivat kaupallisissa tiloissa eräänlaisina viestinvälittäjinä. Silloin kun nuorten läsnäolo tai toiminta alkaa häiritä muita asiakkaita tai henkilökuntaa, pyydetään järjestyksenvalvoja paikalle ratkaisemaan tilanne ja viemään viesti nuorille. Järjestyksenvalvojat vaikuttivat haastattelujen ja kyselyjen perusteella suhtautuvan itse nuoriin hieman rennommin ja myönteisemmin kuin osa henkilökunnasta tai muista asiakkaista. Aineistosta oli havaittavissa, että vaikka työtä hengailun representaation muutoksen eteen on projektissa tehty, on työnsarkaa yhä. Seuraavat kauppakeskuksen järjestyksenvalvojien kommentit kuvaavat muiden asiakkaiden suhtautumista nuoriin ja heidän hengailuunsa kaupallisissa tiloissa: ”Välillä valituksia tulee hyvinkin pienistä asioista ja välillä vain nuorison pelkkä läsnäolokin riittää.” ”Tuntuu, että joidenkin mielestä iloinen ja riehakas, äänekäs ja juoksenteleva nuori on pahin rikollinen, jota maa päällään kantaa” 30


Näistä kommenteista on hyvin havaittavissa se, että järjestyksenvalvojan oma asenne nuoria ja heidän hengailuaan kohtaan on toisinaan ristiriidassa muiden asiakkaiden ja liikkeiden henkilökunnan suhtautumisen ja asenteiden kanssa. Näissä tilanteissa järjestyksenvalvojat ovat ikään kuin puun ja kuoren välissä, kun he itse kenties antaisivat nuorten oleilla tilassa vapaasti, mutta joutuvat toiminnassaan huomioimaan myös muiden vaatimukset. Järjestyksenvalvojien työtä ja toimintaa säätelevät ennen kaikkea laki ja erilaiset määräykset ja sopimukset. Toisinaan järjestyksenvalvojat saattavat kohdata esimerkiksi tilanteita, joissa liikkeiden henkilökunta pyytää heiltä kovempia otteita ongelmatilanteiden hoitamiseen, mutta joita järjestyksenvalvojat eivät kuitenkaan voi lain ja määräysten puitteissa toteuttaa. Erilaisista asenteista nuoria ja hengailua kohtaan voidaan havaita myös se, miksi pelkkä järjestyksenvalvojien saama koulutus nuorten kanssa toimimiseen ei riitä, vaan tarvitaan myös hengailun yleisen representaation muutosta. Mikäli hengailu olisi yleisesti hyväksyttävämpää, järjestyksenvalvojien ei tarvitsisi kohdata näitä yllä mainittuja haastavia tilanteita niin paljoa työssään.

NUORTEN VAIKUTTAMISVÄYLÄT JA TOIMINTA Nuorten osallisuuden lisääntymiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvän tavoitteen arvioinnissa keskeisin kuultava kohderyhmä olivat nuoret itse. Nuorten haastatteluissa pyrittiin tavoittamaan nuorten kokemusta siitä, miltä projektin tarjoamat osallistumisen mahdollisuudet ovat heistä tuntuneet, ja ovatko he saaneet vaikuttaa näiden väylien kautta. Eri kokeiluihin ja tapahtumiin osallistuneiden nuorten palaute on ollut läpi projektin positiivista. Loppuarvioinnin haastatteluissa nuoret toivat esiin erityisesti ideapajat onnistuneena vaikuttamisen keinona. Kahdella eri paikkakunnalla järjestetyistä ideapajoista tuli hyvää ja samansuuntaista palautetta. Molemmissa kaupungeissa nuoret ilmaisivat toiveen siitä, että ideapajoja järjestettäisiin myös tulevaisuudessa. ”Siellä [ideapajoissa] nuoriso saa vapaasti kertoa mielipiteensä ja näkökulmansa.” ”Nuorilta pitäisi kysyä mielipidettä kaupallisia tiloja suunnitellessa.” Vaikuttamiseen liittyen aineistosta nousi esiin toistuvasti havainto siitä, että nuorille vaikuttamisen ”arvo” tai hyödyllisyys kytkeytyy sen konkreettisiin tuloksiin. Kohtaamillemme nuorille oli tärkeää nähdä oman osallistumisen tulos eli esimerkiksi pelisääntöprosessin jälkeen kauppakeskuksessa esillä olevat pelisäännöt tai 31


ideapajoissa esitettyjen nuorten ideoiden toteutuminen käytännössä kauppakeskuksissa. Eräällä paikkakunnalla nuoret toteuttivat projektin myötä itse kauppakeskuksen kartoituksen, jossa he selvittivät nuorten saamaa asiakaskohtelua ja nuorten viihtyvyyteen liittyviä asioita kauppakeskuksessa. Kyselyn tekeminen oli jännittänyt nuoria, mutta toisaalta siitä oli myös saatu uusia kokemuksia tulevaisuutta ajatellen. Loppuarvioinnin ryhmähaastattelussa nuorilta kysyttiin heidän vaikuttamiskokemuksestaan ja jälleen esiin nousi se, kuinka tärkeää nuorille on nähdä konkreettisia tuloksia ja saada kokemus siitä, että heidän näkemyksillään on merkitystä ja väliä. Kartoituksen tekemiseen osallistuneet nuoret kuvasivat tätä seuraavasti: ”Ehkä vaikuttaa, jos ostoskeskus ottaa tämän asiakseen. Mutta jos jää vaan tähä, niin ehkä ajattelee et tästä ei ollut mitään järkee.” Toisaalta toinen kartoituksen tekemiseen osallistunut nuori koki, että: ”Kai sekin on vaikuttamista, että on tuonu ongelmakohdan tietoon. Ei oo enää omissa käsissä tehdäänkö tälle mitään. Tuli tunne, että ollaan ainakin viemässä asioita esiin.”

KOULUTUKSELLA MUUTOSTA TAVOITTELEMASSA Projektin myötä tietoa nuorisoaiheesta on viety kaupallisten tilojen henkilökunnalle, johdolle ja järjestyksenvalvojille erityisesti koulutusten avulla. Loppuarviointia varten toteutetuissa kaupallisten tilojen esimiesten haastatteluissa koulutukset nousivat esiin parhaimpana projektin myötä tuotettuna asiana. ABC-liikennemyymäläpäällikkö kuvasi henkilökunnalle pidettyä koulutusta erittäin tarpeeseen tulleena ja toi myös esiin, että nuorisoteemasta tarvitaan joku ulkopuolinen taho puhumaan, jotta viesti saadaan perille henkilökunnalle uskottavalla tavalla. Toinen kaupallisen tilan päällikkö arvioi haastattelussaan henkilökunnan koulutuksista olleen suuri apu nuorten ja henkilökunnan välisen vuorovaikutuksen paranemisessa. Hän toi esiin, että työssä kohdattavissa haastavissa tilanteissa nuorten kanssa henkilökunta on pystynyt hyödyntämään koulutuksissa saamiaan konkreettisia oppeja ja tämä on helpottanut tilanteiden ratkeamista. Hän mainitsi, että nuorten ja henkilökunnan välisen kontaktin paranemisen myötä nuorten ja muiden asiakkaiden asiakastyytyväisyys on parantunut, kun ongelmatilanteita pystytään hoitamaan aiempaa onnistuneemmin. Positiiviset vaikutukset eivät jää kuitenkaan vain tähän, vaan päällikön mukaan myös työntekijöiden työtyytyväisyys on lisääntynyt. Tästä voidaan hyvin havaita, kuinka moneen asiaan nuorisoteeman huomioiminen voi vaikuttaa ja millaisia etuja kaupalliset toimijat voivat saada nuorten eteen tehdystä työstä. Koulutusten myötä henkilökunnan tieto nuorista ja osaaminen nuorten kanssa toimimiseen on lisääntynyt, mikä on heijastunut nuorten ja henkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen ja lopulta vaikuttanut myös henkilökunnan työ32


tyytyväisyyteen sekä muiden asiakkaiden viihtyvyyteen. Koulutusten ohella osaan projektin toimintakohteista on luotu henkilökunnalle yhteiset toimintamallit nuorten kanssa toimimiseen. Toimintamallit on yleisesti koettu hyödylliseksi, mutta osassa haastatteluissa nousi esiin, että toimintamallit eivät ole välttämättä koko henkilökunnan tiedossa, johtuen erityisesti henkilökunnan vaihtuvuudesta. Toimintamallien olemassaoloa pidettiin kuitenkin tärkeänä ja monessa eri haastattelussa (sekä työntekijöiden että esimiesten) tuotiin esiin, että toimintamallien tulisi olla osa uuden työntekijän perehdytyspakettia, jolloin varmistettaisiin, että kaikki työntekijät ovat nuorten kanssa toimimisessa ”samalla sivulla” henkilökunnan vaihtuvuudesta huolimatta. Yksi konkreettinen keino toimintamalleista muistuttamiseksi on esimerkiksi taukotilaan sijoitettava juliste, jossa toimintamallit on esitetty. Kokenut järjestyksenvalvoja kuvasi haastattelussaan tätä seuraavasti: ”taukotilaan jos sen laittaa niin kyllä sitä sivusilmällä vilkuilee ja ne jää alitajuntaan. Voi olla että [järjestyksenvalvojat] naureskelee niitä juttuja, mut ne jää päähän kuitenkin ja sit ne nuorten kanssa tulee esiin.”

Kuva 5. Järjestyksenvalvojat koulutuksessa. 33


Myös kauppakeskuspäälliköt kertoivat, että yhteinen tahtotila nuorten kanssa toimimiseen on saavutettu kauppakeskuksessa projektin toiminnan avulla ja toimijoilla on nyt entistä enemmän tietoa siitä, kuinka lähestyä nuoria ja kuinka heidän kanssaan tulisi toimia. Eräs kauppakeskuspäällikkö toi kuitenkin esiin myös sen, että haasteeksi on muodostunut kaikkien kauppakeskuksen liikkeiden mukaan saaminen ja asiaan sitouttaminen. Tällä saralla työtä on siis vielä tehtävänä. Nuorten eteen tehtävää työtä on myös ylläpidettävä aktiivisesti, jotta asiat eivät pääse unohtumaan. ”työ nuorten kanssa vaatii yhteistä otetta ja on jatkuvaa, sitä ei voi tehdä varastoon tai kerralla valmiiksi” (Kauppakeskuspäällikkö) Myös pelisääntötyöskentely sai kaupallisten tilojen aikuisilta kiitosta loppuarvioinnin haastatteluissa. Pelisäännöt on koettu selkeiksi ja niiden tekeminen nuorten kanssa on sujunut hyvin. Toisaalta pelisäännöistä tuli haastatteluissa esiin myös se huomio, että isommissa ristiriitatilanteissa pelisäännöt eivät ole olleet riittävät. Kaikkia ongelmatilanteita säännöt eivät siis ratkaise, mutta työntekijät ovat kuitenkin kokeneet, että ne tuovat jotain ”kättä pidempää” ongelmatilanteisiin. Liikennemyymäläpäällikkö kuvaa pelisääntöjen konkreettista merkitystä seuraavasti: ”Pelisääntöjä aiotaan pitää voimassa, ilman ei pärjätä. Jonkinnäköset raamit on oltava, kun se ei todellakaan ole kaikille selvää, että miten tällaisessa paikassa ollaan, niin on hyvä, että on näytettävänä joku taulu meidän säännöistä.”

TÄYTTYIVÄTKÖ ONNISTUMISEN KRITEERIT? "Nuorten osallisuus, oma tekeminen ja vapaaehtoistoiminta kaupallisissa kasvuympäristöissä on lisääntynyt ja muotoutunut pysyväksi toiminnaksi. Vähintään 12 kaupallisessa yksikössä on tuotettu, testattu ja kokeiltu uudenlaisia nuorten osallisuutta parantavia toimintoja, henkilökunnan osaamista nuorisoasioissa on kehitetty ja toimintamalleja on tuotettu työntekijöiden käyttöön. Yksiköiden tarpeiden mukaan on järjestetty koulutuksia ja valmennettu nuorisoasiantuntijoita henkilökunnan keskuudesta". Tämä kuvailu on kirjattu Nuorten reviireillä -projektin suunta-taulukkoon onnistumisen kriteereiksi. Kriteerit ovat projektin toiminta-aikana muodostaneet eräänlaisen linssin, jonka lävitse kaikkea projektin toimintaa, tuotoksia ja tuloksia on tarkasteltu, suunniteltu ja arvioitu. Tässä osuudessa tarkastellaan onnistumisen kriteerien täyttymistä erityisesti toiminta-aikana kerättyjen seurantatietojen kautta ja arviointi perustuu pitkälti määrälliseen aineistoon. Määrällinen aineisto kattaa vuodet 2014, 2015 ja vuoden 2016 lokakuun loppuun saakka. 34


Ensimmäiseen kriteeriin ”Nuorten osallisuus, oma tekeminen ja vapaaehtoistoiminta kaupallisissa kasvuympäristöissä on lisääntynyt ja muotoutunut pysyväksi toiminnaksi” liittyen voidaan tarkastella sitä, kuinka paljon nuoria on projektin aikana tavoitettu ja kuinka paljon nuoria on osallistunut projektin myötä järjestettyyn vapaaehtoistoimintaan. Projektin aikana nuoria on tavoitettu yhteensä 694. Projektin vapaaehtoistyöhön tilastoituna ovat esimerkiksi Plan On -suunnittelutyöhön osallistuneet nuoret, joita oli toiminta-aikana yhteensä 135 nuorta. Lukujen valossa voidaan todeta, että nuorten osallisuus, oma tekeminen ja vapaaehtoistoiminta ovat määrällisesti lisääntyneet. Nuorten oman tekemisen, osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan muotoutuminen pysyväksi toiminnaksi on asia, jonka toteutuminen jää osittain nähtäväksi vasta tulevaisuudessa. Positiivisia merkkejä tästä on kuitenkin nähtävissä jo nyt. Eräällä projektin toimintapaikkakunnalla nuoret ovat itse toteuttaneet Map Out -konseptilla kartoituksen paikkakuntansa kauppakeskuksessa. Nuoret onnistuivat tavoittamaan kartoituksessa yli 20 nuorta ja kirjoittivat lopuksi kartoituksensa tuloksista raportin, joka on toimitettu kauppakeskuspäällikölle. Myös muutamilla muilla paikkakunnilla on ollut havaittavissa, että nuorten osallistuttua ideapajoihin, heissä on herännyt aiempaa enemmän innostumista vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Toisen onnistumisen kriteerin ”Vähintään 12 kaupallisessa yksikössä on tuotettu, testattu ja kokeiltu uudenlaisia nuorten osallisuutta parantavia toimintoja, henkilökunnan osaamista nuorisoasioissa on kehitetty ja toimintamalleja on tuotettu työntekijöiden käyttöön. Yksiköiden tarpeiden mukaan on järjestetty koulutuksia ja valmennettu nuorisoasiantuntijoita henkilökunnan keskuudesta” arvioimiseksi voidaan tarkastella paikkakuntien ja työskentelykohteiden määrää. Projekti on työskennellyt toimintansa aikana kaikkiaan 17 paikkakunnalla ja 24 työskentelykohteessa (paikkakunnat ja toimintakohteet liitteenä 1). Lisäksi opiskelijoiden ohjauksen kautta projekti on osallistunut seitsemän muun kohteen kartoittamiseen tai kehittämiseen. Työskentelykohteissa on niiden tarpeen mukaan toteutettu nuorten osallisuutta parantavia toimintoja, tarjottu henkilökunnalle koulutusta ja toimintamalleja sekä rakennettu yksiköiden ympärille yhteistyöverkostoja. Tämän listauksen perusteella siis myös tämän onnistumisen kriteerin voidaan katsoa tulleen täyttyneeksi.

MITÄ JÄI SAAVUTTAMATTA? Projektin alkuperäiseen suunta-taulukkoon (s. 9) on kirjattu alatavoitteeksi ”Lisätään vanhempien vastuuta ja ylisukupolvisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia kehittäen vapaaehtoistyön muotoja julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin”. Tätä tavoitet35


ta oli alun perin tarkoitus pyrkiä saavuttamaan esimerkiksi ylisukupolvisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia kehittäen. Idea ylisukupolvisen työn mahdollisuuksista syntyi projektissa siitä havainnosta, että kauppakeskuksissa samoja penkkejä kuluttavat eri aikoihin sekä nuoret että ikäihmiset. Kauppakeskuksissa tapahtuu projektin henkilöstön havaintojen mukaan eräänlainen ”vahdinvaihto” iltapäivällä, kun aamupäivällä kauppakeskuksissa aikaansa viettävät ikäihmiset lähtevät ja nuoret tulevat hengailemaan tilaan. Käytännössä ylisukupolvisuuteen ja vanhempien vastuuseen liittyvän tavoitteen toteuttamiseen ei kuitenkaan projektissa ollut riittävästi aikaa ja tästä syystä tavoitteesta jouduttiin luopumaan. Muiden projektin tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty paljon työtä ja vaikka suurin osa tavoitteista on onnistuttu saavuttamaan, on jossain kohdattu käytännön hankaluuksia. Projektissa eräänä tavoitteena on ollut lisätä moniammatillista yhteistyötä kaupallisen sektorin toimijoiden ja nuorten kanssa työskentelevien välillä. Loppuarvioinnissa selvitettiin tähän liittyen verkostoyhteistyön toteutumista, onnistumista ja vaikutuksia. Osalla paikkakunnista yhteistyö oli projektin myötä lisääntynyt huomattavasti ja yhteistyöllä oli saavutettu erittäin hyviä tuloksia. Kuitenkin osalla paikkakunnista verkostoyhteistyötä oli tehty vain vähäisesti. Myös näkemykset yhteistyön sujumisesta olivat kahdensuuntaisia. Osalla paikkakunnista yhteistyö oli toiminut hyvin ja muotoutunut pysyväksi toiminnaksi. Toisaalla taas etenkin nuorisopuolen toimijat kertoivat, ettei yhteistyö kaupallisen sektorin kanssa ole käynnistynyt toivotusti, sillä kaupalliset toimijat eivät ole sitoutuneet yhteistyöhön odotusten mukaisesti. ”Kaupallisen alan tulisi enemmän sitoutua yhteistyöhön eikä vaan nuorisotyötä nähdä ”pelastajana” kun kiperä tilanne iskee.” (nuorisopuolen työntekijä) Mielenkiintoisena huomiona aineistosta nousee esiin se, että yhteistyö kauppakeskuspäälliköiden kanssa toimii nuorten kanssa työskentelevien mukaan hyvin, mutta yksittäisten liikkeiden ja liikennemyymälöiden kanssa yhteistyötä ei ole kaikkialla saatu rakennettua toimivaksi. Tähän voi olla monia syitä. Ensinnäkin useiden kauppakeskusten lähistöllä on nuorisotila ja joissain tapauksissa nuorisotila on jopa kauppakeskuksessa. Näissä tapauksissa yhteistyö nuorten kanssa työskentelevien ja kauppakeskuspäälliköiden välillä lienee helpompaa, kun fyysinen etäisyys toimijoiden välillä ei ole suuri. Toinen mahdollinen selitys ilmiölle voi löytyä kauppakeskuspäälliköiden ja yksittäisten liikkeiden erilaisista intresseistä. Kauppakeskuspäälliköt saattavat suhtautua yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa myönteisem36


min, sillä kauppakeskuspäälliköiden intressinä on lisätä kauppakeskuksen yleistä viihtyisyyttä ja he voivat tarkastella tuloksellisuuttaan pidemmällä aikavälillä, kun taas yksittäisten liikkeiden ja liikennemyymälöiden on huolehdittava enemmän lyhyen ajanjakson myyntiluvuista eivätkä tällöin pidemmän aikavälin tavoitteet nuoriin liittyen tunnu välttämättä niin tärkeiltä. Haastatteluissa havaittiin lisäksi, että yhteistyön haasteeksi muodostuu usein yhteydenpito ja molempien osapuolten työn kiireisyys. Aikaa ”ylimääräiselle” ei juurikaan ole ja yhteydenpidon vastuun jakautuessa molemmille, kumpikaan ei ota siitä täysin koppia. Vaikka yhteydenpito saattaakin tuntua kiireisen työn ohessa ylimääräiseltä vaivalta, ovat yhteydenpidon edut projektin kokemuksen mukaan vaivaa suuremmat. Niillä paikkakunnilla, joissa yhteistyöverkosto toimii aktiivisesti, tilanne nuorten kanssa on yleensä parempi ja tieto mahdollisista haasteista kulkee toimijoilta toisille. Paikkakunnilla, joissa yhteistyö ja yhteydenpito ei ole toiminut, on puolestaan jouduttu turvautumaan nuorten kanssa niin sanottuihin viimeisiin keinoihin, kuten ikärajojen asettamiseen kaupallisiin tiloihin.

VIESTINTÄ JA SOSIAALINEN MEDIA Projekti on toimintavuosien aikana saanut näkyvyyttä useissa erilaisissa mediakanavissa. Projekti oli esillä vuonna 2014 TV-uutisoinnissa yhden kerran Pohjois-Suomen alueuutisissa. Vuonna 2015 projektin työ nuorten osallisuuden edistämiseksi kauppakeskusten suunnittelussa oli esillä Ylen valtakunnallisissa TV-uutisissa ja Uudenmaan TV- ja radiouutisissa. Lisäksi vuoden 2015 marraskuussa Radio Savossa esitettiin Matkus Loungessa tehty haastattelu. Projektin työ oli esillä Radio Savossa myös vuonna 2016. Vuoden 2016 lokakuussa Aito Radio teki puolestaan haastattelun projektin työstä Mikkelin päätösseminaariin liittyen. Projektin näkyvyys lehti- ja internet -uutisoinnissa on kasvanut toimintavuosien aikana. Vuonna 2014 projekti oli esillä lehti- ja internet -uutisoinnista yhteensä kaksi kertaa. Vuonna 2015 projekti esiintyi mediassa kuudesti ja vuonna 2016 projektin työ oli esillä lehti- ja internet -uutisoinnissa yhteensä 9 kertaa. Lisäksi projekti sai näkyvyyttä yhteistyökumppanien omissa viestintäkanavissa koskien muun muassa nuorten oma järjestyksenvalvoja -kokeilua sekä Ison Omenan laajennusta ja nuorten osallisuutta laajennuksen suunnittelutyöhön. 37


Sosiaalisen median osalta projektin näkyvyys on noussut huomattavasti jokaisena projektin toimintavuotena. Vuonna 2015 projektille avattiin ”Nuorten reviireillä kaupallisissa ympäristöissä” –blogi. Blogissa pääkirjoittajina ovat olleet projektin työntekijät, projektin harjoittelijat ja vierailijat. Blogijulkaisuja tehtiin vuoden 2015 aikana yhteensä 73 kappaletta ja vuoden 2016 lokakuun loppuun mennessä 38 kappaletta. Blogin julkaisujen vierailijakerrat ja lukukerrat ovat kasvaneet huomattavasti vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 alusta lokakuun alkuun mennessä blogissa on ollut 3523 vierailijaa, joka on 1405 vierailijaa enemmän kuin koko vuonna Kuva 6. Projektin työ esillä Helsingin Sanomissa 9.5.2016.

2015 (2118 vierailijaa). Lukukerrat olivat kasvaneet edellisestä vuodesta lokakuun 2016 alkuun mennessä 1574 lukukerralla (vuosi 2015, 3364

lukukertaa). Blogin suosituimmat julkaisut olivat ”Nuorten oma järjestyksenvalvoja” ja ”Securitas ja kauppakeskusten nuoret”. Projektin Facebook-sivut ovat myös kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta. Projektin ensimmäisenä vuonna sivustosta tykkäsi 41 ihmistä, vuonna 2015 sivustolla oli 124 tykkääjää, ja vuoden 2016 lokakuun alkuun mennessä projektin Facebook-sivulla oli jo 281 tykkääjää. Myös julkaisujen tavoittavuus on kasvanut toimintavuosien aikana. Projektin Facebook-julkaisut olivat keränneet vuoden 2016 alusta lokakuun alkuun mennessä 88 614 katselukertaa. Vuonna 2015 Facebook julkaisuilla oli yhteensä 61 839 katselukertaa. Vuoden 2016 suosituimmat Facebook julkaisut koskivat nuorten oma järjestyksenvalvoja kokeilua (kaksi julkaisua, 45 189 katselukertaa) ja yöpymistä kauppakeskuksessa (yksi julkaisu, 8 404 katselukertaa). Projektin tuotoksia, kuten vuosiraportteja ja toimintojen konsepteja, on julkaistu Slideshare-palvelussa. Slidesharessa tuotokset ovat keränneet mukavasti lukukertoja. Esimerkiksi vuonna 2016 Slidesharessa julkaistua projektin vuosiraporttia 2015 on käyty lukemassa yhteensä 900 kertaa lokakuun 2016 loppuun mennessä. Muita projektin tuotoksia on luettu Slidesharessa viimeisenä toimintavuonna lokakuun loppuun mennessä yhteensä 2593 kertaa. Lisäksi projektin asiantuntija on käyttänyt henkilökohtaista Twitter-tiliään projektin esille tuomiseen vuosien 2014–2016 aikana.

38


TUOTOKSET HENGAILUA, KOHTAAMISIA JA YHDESSÄ OLEMISTA Nuorten ajanvietosta kaupallisissa tiloissa, siihen liit-

Pauliina Lampela, Mikko Leppävuori & Ilkka Puomilahti (toim.)

tyvistä eri ilmiöistä, näkökulmista ja tehtävästä työs-

Hengailu a, kohtaa misia ja yh dessä olem ista

tä niin nuorisotyöntekijöiden kuin muiden paikalla

nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa

jo olevien tahojen osalta ei ole paljoakaan kirjallisuutta olemassa. Huhtikuussa 2016 projektin toimesta julkaistiin artikkelikokoelma ”Hengailua, kohtaamista ja yhdessä olemista – nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa” (Lampela, Leppävuori & Puomilahti 2016). Teoksen tarkoitus on valottaa nuorten vapaa-ajan viettoa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa eri näkökulmista. Ar-

Kuva 7. Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista -kirja.

tikkeleissa kuvataan nuorten toiveita, millainen asema heillä on näissä tiloissa, miten eri toimijat hahmottavat nuoret ja tekevät työtä heidän ja eri ammattien edustajien kanssa. Kirjan artikkelit vievät lukijan tutustumaan ilmiöön eri ympäristöissä. Monipuolinen kirjoittajakattaus, 23 kirjoittajaa ja 18 artikkelia, antaa läpileikkaavan kuvan aihepiiristä, sillä kirjoittajina ovat niin tutkijat kuin käytännön työn tekijät eri aloilta. Kirjan tuottaminen oli erittäin iso ponnistus. Aiheen tiimoilta ei kuitenkaan ole aikaisemmin julkaistu mitään näin laajaa julkaisua. Uskomme, että kirja on eräänlainen perusteos nuorten kokoontumisen ja hengailun aihepiiristä sekä pohdinnoissa tulevaisuuden työmuodoista nuorten kanssa kaupallisissa tiloissa. Kirja julkaistiin sekä perinteisenä paperisena versiona että sähköisessä muodossa.

ARTIKKELIT Projektissa tuotettiin joitakin artikkeleita. Pauliina Lampelan ja Helsingin yliopiston professori Sirpa Tanin yhteisartikkeli ”Ulossulkemisesta tilan jakamiseen: nuorten ja kontrollin kohtaamisia kauppakeskuksessa” (Lampela & Tani 2015) julkaistiin Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä 2015:3. Lisäksi projektin asiantuntija kirjoitti yhteisartikkelin Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtajan kanssa syksyn 2015 alussa ilmestyneeseen Nuorisotyö-lehteen otsikolla ”Kasvua kaupan katon alla” (Lampela & Nuotio 2015). Molemmat artikkelit käsittelevät nuorten hengailua kauppakeskuksissa ja järjestyksenvalvojien tärkeyttä nuorille. Edellinen on varsin laaja ja 39


kahteen eri tutkimukseen perustuva kattaus aiheesta ja jälkimmäinen noin kolmen sivun pituinen nuorisotyöntekijöille suunnattu katsaus työstämme.

KONSEPTIT Projektin työssä kehitettyjen toimintamallien konseptit ovat tärkeä osa juurruttamista ja levittämistä. Projektissa on tuotettu tässä loppuraportissa edellä kuvailluista työmuodoista konseptit, joissa kuvataan työmuodon tarkoitus ja tavoitteet, annetaan vinkkejä ja ohjeita käytännön toteutukseen sekä kerrotaan erilaisista variaatioista. Konsepteista on lokakuussa 2016 valmiina Wash Up -tuulilasinpesupalvelu, Map Out -kartoitustyö, Rule On -pelisääntöprosessi sekä Wad Up -toiminta. Plan On -suunnittelutyö hiotaan valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Konseptit tullaan esittelemään Nuorten Palvelu ry:n eri viestintäväyliä pitkin muun muassa SlideSharessa, Internet- ja Facebook-sivuilla sekä Innokylässä. Konseptointi osoittautui paljon laajemmaksi työksi, kuin alun perin suunniteltiin. Esimerkiksi Wash Up -konseptoinnin teko osoitti, että varsin yksinkertaiselta vaikuttavan tapahtuman järjestämiseen liittyy monia pieniä yksityiskohtia – kuten vaikkapa kuvausluvat, ilmoitukset viranomaisille-, jotka on valmisteluvaiheessa otettava huomioon.

OPPIMATERIAALIPAKETIT Tärkeä muutosväylä kulkee myös niin turvallisuusalan kuin nuorisoalan koulutusten kautta. Projekti on kahden yhteistyöoppilaitoksen kanssa kehittänyt ja testannut koulutuskokonaisuuksia (moduuleja) kaupallisten kasvuympäristöjen huomioimisesta sekä nuorten hengailusta ja asiointikohtelusta. Selkeä esille tullut haaste on ollut tavoittaa jo työssä olevat ammattilaiset. Tähän liittyen jonkin verran testattiin täydennys- ja jatkokoulutusmalleja edellä mainittujen yhteistyöoppilaitosten kanssa. Projektissa on tuotettu vartiointialan ja nuorisotyön toimijoille koulutusmateriaalipaketteja. Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan koulutukseen luotiin kolme opetusmoduulia, jotka ovat suoraan opettajien käytössä. Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogikoulutukseen tehdään vielä loppuvuoden 2016 aikana paketti erilaisista kaupallisten kasvuympäristöjen tematiikkaan liittyviä sarjoja, joista koulutuksen pitäjä voi koota kulloinkin sopivan kokonaisuuden. Paketit pitävät sisällään oppituntiesityksiä, koulutusmenetelmiä ja videoklippejä, jotta varmistetaan aihepiirin juurtuminen ja tulosten käyttöönotto. Oppilaitosyhteistyön tuloksena syntyvät koulutusmoduulit ja oppimateriaalit jäävät oppilaitosten käyttöön projektin jälkeen. Koulutusmoduulien juurruttaminen oppilaitosten opetussuunnitelmaan projektin aikana ei onnistunut. Suurimpa40


na syynä tähän on opetussuunnitelmatyön pitkä jänne ja niihin tarjolla olevien aihepiirien moninaisuus ja laajuus.

LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN Juurruttamista ja levittämistä tehtiin projektissa koko toiminta-ajan. Luonnollisesti kuitenkin viimeisenä toimintavuonna tämä oli erityisesti projektin agendalla. Juurruttamista ja levittämistä tehtiin jokaisella toimintapaikkakunnalla eri toimintamallien yhteydessä sekä yhteistyökumppaneiden organisaatiotasolla. Nuorten reviireillä -projektin taustalla olevilla kahdella hankkeella (ABC kohtaa nuoria ja Kauppakeskusten nuoret) oli jo valmiiksi jaettavanaan paljon tietoa ja hyviä toimintamalleja, joiden kehittämistä ja levittämistä päästiin tekemään heti projektin alusta lähtien. Levittämiseen liittyi myös mahdollisimman monen tahon pitäminen tietoisena projektin kehittämistyöstä. Yhteistyökumppaneilta on projektin aikana tullut toiveita hyvien käytänteiden levittämisestä laajemmin toimijoiden käyttöön. Lisäksi esimerkiksi työstä kertominen eri seminaareissa ja esiintymisissä, uusien aluevaltauksien harkittu tekeminen ja projektin toimintamallien konseptoiminen kuului levittämiseen ja juurruttamiseen. Kirjastotoimen kanssa tehtiin yhteistyötä projektin alusta lähtien etenkin Espoossa. Espoossa monet kirjastot ovat kauppakeskuksessa ja yhteisessä työskentely-ympäristössä kirjasto oli oleellinen osa nuorten hengailua. Talvella 2014–2015 Nuorten Palvelu ry kartoitti nuorten ajanviettoa ja asiakaspalvelukokemuksia kirjastoissa ympäri Suomea Nuorten palveluopas -hankkeeseen liittyen. Tämän hankkeen myötä Nuorten reviireillä -projekti sai toiveen kirjastoväen koulutuksista, jotka aloitettiin vuonna 2015. Pyyntö projektin koulutusosaamisen skaalaamisesta uuteen ympäristöön päätettiin ottaa vastaan, sillä arvoimme, että se on erinomainen väylä testata projektissa tuotettuja käytännön työkaluja nuorten kanssa toimimiseen. Kirjastokoulutuksia toteutettiin yhteensä yhdeksän kertaa. Kirjastokoulutuksiin osallistui projektin aikana 160 henkilöä. Kirjastojen toive oli nimenomaan saada arkeen käytännön ohjeistusta ja työkaluja. Tilanteet nuorten kanssa ovat yllättävänkin samanlaisia kuin kaupallisissa tiloissa, toki selviä erojakin on. Palautteen mukaan kirjastolaiset kokivat saaneensa sellaisia eväitä kuin olivat tulleet hakemaankin. Esiintymiset eri tilaisuuksissa ja seminaariesiintymiset olivat osa projektin työn tunnetuksi tekemistä. Merkittävimmät olivat projektin esittely nuorisotutkimuspäi41


villä Joensuussa 2014, nuorisotyöpäivillä Seinäjoella 2015, Citycon

Days

tapahtumassa

2015 ja Pohjoismaiden sosiaalialan Nordic 2015 konferenssissa. Esiintymisissä on paitsi kerrottu työstämme, myös pyritty tuomaan esille sitä, miten kulloinenkin yleisö voisi käyttää näitä tuloksia omassa työssään. Virallisten yhteistyökumppanien lisäksi projekti teki useiden eri tahojen kanssa yhteistyötä. Yhteistyö on lähtenyt

Kuva 8. Oulun Walkersin nuoria Valkean Plan on -ideapajassa.

käytännön toiminnan tarpeista. Muun muassa seuraavien tahot olivat mukana erilaisissa projektin toiminnoissa: Aseman Lapset ry (erityisesti Katusovittelu- ja Löytävä nuorisotyö -hankkeet), Mikkelin Olkkari (Mikkelin etsivä nuorisotyö kauppakeskus Stellassa), Nuorten Exit (alaikäisten seksuaalinen kaltoinkohtelu), Vantaan kaupungin nuorisopalvelut (Kivistön kaupunkikeskusta) ja Nuorisotyö raiteilla -hanke. Yhteistyön tarkoituksena on ollut löytää yhteisiä intressejä, antaa ja saada asiantuntija-apua, tukea samaan aihepiiriin kuuluvia prosesseja sekä tietysti tehdä projektia tunnetuksi.

YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Projektin tavoitteiden mukaisesti työtä tehtiin myös laajemmin yhteiskuntaan ja päättäjiin vaikuttamiseksi, jotta kaupallisten kasvuympäristöjen merkitys nuorille tulisi laajempaan tietoisuuteen ja projektin edistämä rajapintatyö otettaisiin paitsi huomioon myös osaksi toimintaa. Osaltaan yhteiskuntaan ja päättäjiin vaikuttaminen oli tiedon välittämistä nuorten hengailusta ja esimerkiksi kaupallisissa tiloissa aikaansa viettävien nuorten erilaisuuden ja toisaalta tiloissa työskentelevien kasvatuksellisten mahdollisuuksien avaamista laajemmalle yleisölle. Tämä toiminta jakaantui eri henkilöiden tapaamisiin, viestintään eri kanavia hyödyntäen ja artikkeleiden sekä julkaisujen kirjoittamiseen. Projektin aikana on ollut havaittavissa heikkoja signaaleja siitä, että pitkäjänteinen työ edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi alkaa tuottaa tulosta. Kaupallisten toimijoiden kiinnostus ja halu tehdä töitä nuorten huomioimiseksi ja 42


osallisuuden edistämiseksi ovat projektihenkilökunnan ja yhteistyötahojen kokemuksen mukaan lisääntyneet. Esimerkiksi eräs yhteistyökumppanimme totesi, että asian pitäminen näkyvästi esillä muun muassa mediassa herättää yhteistyöintoa ja halua tehdä töitä asian eteen. Lisäksi yhä useampien tahojen on havaittu joko lähtevän tekemään käytännön työtä nuorten perässä kaupallisiin tiloihin tai kirjoittavan aiheesta mediakirjoituksista väitöskirjatutkimuksiin. Nuorten Palvelu ry:n koko järjestön vaikuttamistyön johdosta kauppakeskukset ja liikennemyymälät on kirjattu tulevan nuorisolain perusteluihin ja myös esimerkiksi valtakunnallisissa kyselyissä nuorten vapaa-ajan vietosta nämä teemat ovat olleet esillä (esim. Myllyniemi & Berg 2013).

HENKILÖSTÖ JA TALOUS Nuorten reviireillä –projektissa toimi kolmihenkinen projektitiimi. Projektivastaavana toimi Mikko Leppävuori, asiantuntijana Pauliina Lampela ja nuorisomanagerina Ilkka Puomilahti (vuoden 2015 alusta alkaen). Alkuvuoden 2016 aikana tuntityöntekijänä toiminut Heli Rantanen aloitti alkusyksystä 2016 projektityöntekijänä. Tuntityöntekijänä on vuoden 2016 aikana toiminut myös Outi Pulkka. Työnjaossa projektivastaavan toimintaympäristöinä olivat liikennemyymälät ja oppilaitokset. Lisäksi hän vastasi projektin taloudesta. Asiantuntijan vastuulla olivat toimintaympäristöistä kauppakeskukset ja vartiointitoimiala. Lisäksi hän vastasi projektin viestinnästä ja sisällön kehittämisestä. Nuorisomanagerin vastuulle oli määritelty nuorten osallistamisen kehittäminen ja nuorten osallisuuden toiminnot. Vastuualueista huolimatta projektihenkilöstö toimi samanarvoisena tiiminä ja säännölliset yhteiset suunnitteluhetket olivat työtapana tärkeät. Projektihenkilöstön lisäksi projektissa toimi kolme harjoittelijaa. Yhteisöpedagogiopiskelija Heli Rantanen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ajalla 12.1.– 20.2.2015, yhteisöpedagogiopiskelija Josefiina Nousiainen Mikkelin ammattikorkeakoulusta ajalla 10.8.–4.10.2015 ja sosiaalipsykologian opiskelija Outi Pulkka Itä-Suomen yliopistosta ajalla 25.4.–24.6.2016. Projekti

sai

Raha-automaattiyhdistyksen

vahvistetun

rahoituspäätöksen

7.2.2014. Vuodelle 2014 RAY myönsi 146 000 euroa, vuodelle 2015 180 000 euroa ja vuodelle 2016 168 000 euroa. Yhteistyökumppanit ovat yhteistyösopimusten mukaisesti osallistuneet projektin rahoittamiseen. 43


LÄHTEET: Donaldson, Stewart I. 2005. Using Program Theory-Driven Evaluation Science to Crack the Da Vinci Code. http://www.cgu.edu/include/SBOS%20DaVinci%20Code. pdf (Viitattu 29.9.2016.) Ikonen, Matti & Kokkonen, Antti 2015. Nuorisovartija työmuotona. ”Eihän siitä ois muuta kuin hyötyä”. http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/88617/Ikonen_ Matti%20Kokkonen_Antti.pdf?se-quence=1 (Viitattu 7.11.2016.) Lampela, Pauliina 2013. Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana. Kauppakeskusten nuoret -hank-keen loppuraportti. http://nuortenpalvelu.fi/ wordpress/wp-content/uploads/2014/01/Loppuraportti_Maaliskuu_2013.pdf (Viitattu 7.11.2016.) Lampela, Pauliina, Leppävuori, Mikko & Puomilahti, Ilkka (toim.) 2016. Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista – nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Nuorten Palvelu ry. Lampela, Pauliina & Nuotio, Jaakko 2015. Kasvua kaupan katon alla. Nuorisotyölehti, julkaistu 25.9.2015. Lampela, Pauliina & Tani, Sirpa 2015. Ulossulkemisesta tilan jakamiseen: nuorten ja kontrollin kohtaamisia kauppakeskuksessa. Yhdyskuntasuunnittelun seura. http://www.yss.fi/journal/ulossulkemisesta-tilan-jakamiseen-nuorten-ja-kontrollinkohtaamisia-kauppakeskuksessa/ (Viitattu 7.11.2016.) Myllyniemi, Sami & Berg, Päivi 2013. Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaaaikatutkimus 2013. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/07/Nuoria_ liikkeell%C3%A4_Julkaisu_Nettiversio.pdf (Viitattu 7.11.2016.) Stenvall, Elina 2013. Osallistu, osallista, ole osallinen – mistä oikein on kyse? Alueja ympäristötutkimuksen seura ry, 3:2, 1–2. Tani, Sirpa 2013. Mielenosoitus, jota ei ollutkaan: nuorten osallistuminen ja hengailun maantiede. Alue- ja ympäristötutkimuksen seura ry, 3:9, 1–2. Valtavaara, Marjo 18.5.2016 Uuden ajan kauppakeskukset nousevat liikenteen solmukohtiin – rakentamisessa on nyt buumi. Helsingin Sanomat. http://www.hs.fi/ kotimaa/a1463536481076 (Viitattu 29.9.2016.)

44


LIITTEET Liite 1. PROJEKTIN PAIKKAKUNNAT JA TYÖSKENTELYKOHTEET 2014-2016 Espoo kauppakeskus Iso Omena kauppakeskus Espoontori kauppakeskus Lippulaiva kirjastotoimi Helsinki

kauppakeskus Itis kauppakeskus Arabia kauppakeskus Columbus

Iisalmi

keskusta (Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kautta)

Imatra

ABC Imatra (extra WadUp)

Jyväskylä

kauppakeskus Jyväskeskus

Karjaa

ABC Karjaa (Yrkeshögskola Novian opiskelijoiden kautta)

Kuopio

kauppakeskus Matkus ABC Pitkälahti Savon ammatti- ja aikuisopisto, turvallisuusalan opiskelijat

Kuusamo

keskustan liikkeet

Lappeenranta kauppakeskus IsoKristiina (extra WadUp) Lahti

kauppakeskus Trio

Mikkeli

Mikkelin ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogiopiskelijat kauppakeskus Stella (Mamkin opiskelijoiden kautta) S-market Peitsari (Mamkin opiskelijoiden kautta) S-market Rantakylä (Mamkin opiskelijoiden kautta) ABC Pitkäjärvi (Mamkin opiskelijoiden kautta) ABC Tuukkala (Mamkin opiskelijoiden kautta)

Oulu

kauppakeskus Valkea

Pietarsaari

ABC Pietarsaari

Pori

kauppakeskus IsoKarhu

Turku yrkeshögskolan Novia, samhällspedagogistudenter kirjastotoimi Vaasa

ABC Kivihaka ja ABC Kiitokaari kauppakeskus Rewell Center (Vaasan nuorisovaltuuston kautta)

Varkaus

ABC Varkaus Savon ammatti- ja aikuisopisto, turvallisuusalan opiskelijat 45


Liite 2. KOULUTUSTEN OSALLISTUJAMÄÄRÄT 2014–2016

Alla oleva taulukko kuvaa koulutusten osallistujamääriä projektin toimintavuosien aikana. Mukana taulukossa ovat sekä kaupallisten tilojen koulutuksiin osallistuneet että oppilaitoskoulutuksiin osallistuneet. Vuoden 2016 osalta tilastoituna ovat lokakuun loppuun mennessä pidetyt koulutukset. Yhteensä projektin koulutuksiin on siis lokakuun 2016 loppuun mennessä osallistunut 626 henkilöä.

Koulutusten osallistujamäärät 2014, 2015 ja 2016 230 225

225 220 215 210 205 200

201

200

195 190 185 Koulutuksiin osallistuneet 2014

2015

Koulutusten osallistujamäärät vuosina 2014, 2015 ja 2016.

46

2016


Nuorten reviireillä projektin loppuraportti  

Nuorten reviireillä projektin loppuraportti pitää sisällään projektin toimintavuosien aikaisten toimenpiteiden kuvausta, projektin seurantaa...

Nuorten reviireillä projektin loppuraportti  

Nuorten reviireillä projektin loppuraportti pitää sisällään projektin toimintavuosien aikaisten toimenpiteiden kuvausta, projektin seurantaa...

Advertisement