Page 1

Nu oret kirjastossa

TYÖNTEKIJÄN OPAS | NUORTEN PALVELU RY


NUORTEN PALVELU RY Tulliportinkatu 34 70100 Kuopio www.nuortenpalvelu.fi 2. päivitetty painos Visuaalinen suunnittelu ja taitto Minna Husso


SISÄLTÖ Mikä? Miksi?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Nuoren kohtaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . 8 Vapaa oleilu ja rajojen asettaminen Monenlaisia nuoria Nuori asiakkaana Kontaktin ottaminen nuoriin Henkilökunnan yhteiset toimintamallit Haasteellisiin tilanteisiin reagoiminen

Ongelmatilanteiden ratkaisu. . . . . . . . . 12 Arjen haastavat tilanteet Meluaminen Asiaton kielenkäyttö Tahallinen sotkeminen ja ilkivalta Pitkä hengailu Evästäminen kirjastossa Energiajuomat Nuoret ja kulkuvälineet

Yhteistyö ja pelisäännöt . . . . . . . . . . . . 18 Paikallinen yhteistyö Yhteiset pelisäännöt Yhteydenotto vanhempiin Osaamisen ylläpitäminen

Lapsi tai nuori avun tarpeessa. . . . . . . . 22 Kasvun tila tarvitsee paikkansa. . . . . . . 24 Rauhallinen paikka olla itsekseen Huokoinen tila hengailla Uudistusmielistä ja perinteisiin nojaavia kirjastovirkailijoita Nuorison toiveita

Nuorten Palvelu ry. . . . . . . . . . . . . . . . . 31


MIKÄ?

Tämä on opas nuorten kohtaamiseen kirjaston työntekijöille. Oppaaseen on koottu vinkkejä kohtaamisiin ja haastaviin tilanteisiin nuorten kanssa muuttuvassa tietoyhteiskunnassa. Opas auttaa kehittämään ”pelisilmää” nuorten kanssa ja virittää toimimaan uusilla tavoilla. Oppaan lähtökohtana on ajatus, että hyvä asiakaspalvelu on positiivista kasvun tukemista. Lopussa on kappale ”kasvun tila tarvitsee paikkansa”. Se on lyhyt kuvaus oppaan taustalla tehdystä projektista, jossa haastateltiin nuoria asiakkaita ja kirjaston työntekijöitä.

4


MIKSI?

Nuoren kasvuympäristöä eivät muodosta ainoastaan koti ja koulu, vaan nuori kasvaa ja itsenäistyy monissa ympäristöissä, kuten kauppakeskuksissa, liikenneasemilla ja monien harrastusten parissa. Lukuisat nuoret viettävät aikaansa kirjastoissa. Kirjasto voi olla nuorten keskuudessa suositumpi paikka viettää aikaa ja tavata kavereita kuin esimerkiksi nuorisotalo. Oppaan taustakyselyn perusteella voikin sanoa, että nuoret arvostavat kirjaston henkilökuntaa ja antavat hyvän arvion kirjastopalvelusta. Niinpä ei ole ihme, että monelle nuorelle kirjaston työntekijät ovat tärkeitä aikuisia arjen keskellä.

5


Kirjaston tekee houkuttelevaksi paikaksi se, että se on tasa-arvoinen, kaikille vapaa ja turvallinen tila, jonne nuoret ovat tervetulleita. Erityisesti lähikirjastot ovatkin erittäin tärkeä sosiaalisen elämän ympäristö useille alueen nuorille. Kirjastotyöntekijän perinteinen tehtävä on ollut avustaa tiedonhankinnassa ja auttaa informaation käsittelyssä. Suurten kirjastojen muuttuminen tapahtumakeskuksiksi ja yleislainaamoiksi asettaa uusia haasteita työntekijöille. Toisaalta on myös paljon pieniä ja keskisuuria kirjastoja, joissa henkilökuntaa on vähän ja sitä jatkuvasti vähennetään. Itsepalvelukirjastoihin ja -aikoihin siirtyminen haastaa kirjasto työntekijät uusiin rooleihin ja työverkostoihin. Kirjastohenkilökunnan pitää luottaa asiakaskuntaan ja muotoilla palvelu selkeästi ja itseohjaavasti. Tietotekniikka ja verkkoviestintä muuttavat arkea ja nuorten elämää voimakkaasti niin kouluissa kuin vapaa-ajallakin. 6

Suomalaisesta yhteis kunnasta on tullut globaali tietoyhteiskunta. Toisaalta elämä on yksilöitynyt. Oppiminen tapahtuu entistä enemmän digitaalisesti henkilökohtaisella liittymällä ja koulurakennusten ulkopuolella. Opetus ja opiskelu muuttuvat yhteisöllisemmäksi ja sosiaalisemmaksi perustuen ainerajoja yhdistäviin ilmiöpohjaisiin ryhmätöihin. Joistakin kirjastoista puhutaankin jo “oppimisen olohuoneina”. Nuoret tarvitsevat paikkoja kokoontua oppimaan yhdessä. Nuorten kohtaamisen ja ryhmäohjaamisen taidot ovat entistä tarpeellisempia. Nuorten vapaa-ajanviettotavat ovat muuttuneet samoin kuin nuorten hyvinvoinnin haasteet. Yhteisön ulkopuolelle jääminen merkitsee yksinäisyyttä ja palveluiden ulkopuolisuutta. Sosiaalisesta kirjastosta on puhuttu viime aikoina silloin kun on tarkasteltu ihmisten yhteisöllisyyden tukemista kirjaston toiminnallisin menetelmin.


Kirjaston ja kirjastotyöntekijöiden mahdollisuudet tarjota ajan tarpeita vastaavia palveluita ovat hyvät. Monet kirjastot tarjoavat jo nyt paikkoja itsenäiseen työskentelyyn, netin käyttöön ja kokoontumistiloja ryhmätöiden tekoon. Kirjastot ovat paikkoja tasapainoiselle kasvulle ja uuden oppimiselle yksin ja yhdessä. Nuorten runsas oleilu kirjastossa ei tarkoita kasvatusvastuun siirtymistä, mutta luo väistämättä sekä haasteita että mahdollisuuksia kirjaston työntekijöille ja toimitiloista vastaaville. Toivomme tästä oppaasta olevan apua tässä työssä. Nuorta kohdatessa tavoitellaan rakentavaa ja aitoa vuorovaikutusta. Mahdollisiin ongelmatilanteisiin on perehdyttävä etukäteen ja sovittava yhteiset toimintatavat. Tämä opas antaa työkaluja sovellettavaksi. Kirjaston henkilökunnan kokemus ja vahva perusosaaminen antavat hyvän pohjan reilulle asiointikohtelulle.

Oppaan alussa on tietoa nuorista, nuoruudesta ja nuorten kohtaamisesta sekä henkilökunnan toimintamalleista haastavissa tilanteissa. Oppaassa esitellään esimerkkejä erilaisista arjen haastavista ja valvontaa vaativista tilanteista sekä annetaan vinkkejä rakentaviin ratkaisuihin. Oppaan lopussa on lyhyt kuvaus hankkeesta tämän työn taustalla. Lopussa kuvataan myös sitä, mihin tahoihin voi olla yhteydessä nuoria koskevissa asioissa. Toivottavasti opas innostaa pitämään nuoriin liittyvää osaamista ajan tasalla. Viimeisillä sivuilla on tietoa siitä, miten se onnistuu esimerkiksi ottamalla yhteyttä Nuorten Palvelu ry:hyn. Opas sopii materiaaliksi etenkin nuorten asiakkaiden kanssa työs-kenteleville työntekijöille, mutta hyvä asiakaspalvelu edellyttää koko kirjaston työntekijöiden ja johdon sitoutumista. Henkilökunnan on hyvä yhdessä käydä läpi, mitkä oppaan osat koskettavat omaa työyhteisöä. 7


NUOREN KOHTAAMINEN VAPAA OLEILU JA RAJOJEN ASETTAMINEN Vapaa oleilu on nuorelle tärkeää ”omaa aikaa”. Oma ajankäyttö kodin ulkopuolella on itsenäistymisen ja uusiin viiteryhmiin liittymisen kannalta oleellista. Nuoret hakeutuvat mielellään sinne, missä on muita nuoria, ”äksöniä” ja eriikäisiä ihmisiä. Aikuisille maleskeluna näyttäytyvä ajankäyttö on kasvun näkökulmasta aktiivista keskinäistä läsnäoloa, joka tarvitsee tilaa. Oleillessa nuoret harjoittelevat kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä sosiaalisia taitoja, luovat kontakteja muihin sekä kokeilevat rajoja. Rajojen kokeilemiseen kuuluvat auktoriteettien testaaminen ja kyseenalaistaminen. Myös kirjastotyöntekijät joutuvat kokeilujen kohteeksi. Rajoista kannattaa pitää johdonmukaisesti kiinni, vaikka nuoret testaavat niitä toistuvasti ja näkyvästi 8

Rajat luovat nuorille turvallisuuden tunnetta ja lisäävät kaikkien hyvinvointia. Kirjastoissa kannattaa tehdä selvät kyltit paikkoihin, joissa nuoret voivat kokoontua yhteen keskustelemaan ja tekemään ryhmätöitä. Hyvät merkit on järkevää laittaa paikkoihin, joissa nuoret voivat ladata puhelimiaan, kuunnella musiikkia ja käyttää kannettavia tietokoneitaan. Selvät ohjeet auttavat silloin, kun nuoria ohjataan tilasta toiseen. Vaikka kirjastotyöntekijät eivät ole ammattikasvattajia, voivat kasvatukselliset mallit auttaa pääsemään parempaan vuorovaikutukseen nuorten kanssa. Ennakoiva ja määrätietoinen työote, selkeät viestintätavat ja kirjalliset ohjeet helpottavat ristiriitatilanteissa. Positiivinen vuorovaikutus parantaa työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista.


MONENLAISIA NUORIA Nuorista puhuminen yhtenäisenä joukkona on harhaanjohtavaa. Nuoret eivät muodosta edes saman ikäisinä ryhminä joukkoa samoine kokemuksineen, elintapoineen tai tyyleineen. Nuorten taustat ja tottumukset yksin ja ryhmässä olemiseen vaihtelevat entistä enemmän myös monikulttuurisuuden kasvaessa.

Piipahtajat Hengaillaan parina päivänä viikossa, silloin kun on ”paras meno”.

Tämä on otettava asiakastyössä huomioon samalla välttäen asiakasstereotypioiden ylläpitämistä ja kategorisointia. Julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa aikaansa viettävät nuoret voidaan jakaa karkeasti esimerkiksi neljään ryhmään:

Heavy userit Hengaillaan päivittäin monta tuntia. Tärkein sosiaalinen paikka. Vietetty aika Sosiaalisuus

Shoppailijat | Asioijat Tilassa toteutetaan sen yhdintehtävää (esim. ostokset, kirjojen lainaus). Ei hengailua.

Kirjaston ydintehtävä on nuorille selvä. Se on paikka, josta löytyy tietoa, jossa voi lukea rauhassa ja joka tarjoaa mahdollisuuden käyttää asiakaspäätteitä. Osalle kirjasto on olohuone,

Odottelijat Tilaan tullaan väliaikaisesti esimerkiksi odottamaan kyytiä. jossa voi viihtyä ja viettää aikaa yhdessä ystävien tai opiskelukavereiden kanssa tai vain odotella kyytiä. Nuoret arvostavat kirjaston rauhaa, hiljaisuutta ja mahdollisuutta olla itsekseen.

NUORI ASIAKKAANA Nuoret ovat tärkeä kirjastojen kohdeja asiakasryhmä. Nuoret kokevat merkittävänä tasavertaisen kohtelun niin toisten nuorten kuin muiden asiakkaiden kanssa. Se, millaista asiakaspalvelua nuori saa nyt, vaikuttaa hänen asiakkuuteensa tulevaisuudessa.

Hyvässä asiakaspalvelussa ollaan kiinnostuneita asiakkaan tarpeista ja häntä kohdellaan yksilöllisesti hyvällä tilannetajulla. Keskustelemalla, huomioimalla ja reagoimalla luodaan olosuhteet, jossa nuori asiakas tuntee olonsa mukavaksi.

9


Valtaosa nuorista käyttäytyy kirjastossa erinomaisesti, mutta pieni osa voi syyllistyä meluamiseen, ilkivaltaan ja käytöshäiriöihin. Työntekijän asenne vaikuttaa kohtaamiseen nuoren kanssa. Jos työntekijästä välittyy jo lähtökohtaisesti negatiivisuus, nuoren uhma voi kasvaa ja hänen tekee mieli hangoitella vastaan.

Hyvä tapa suhtautua nuoriin on olla lähtökohtaisesti myönteinen ja välitön. Positiivinen vahvistaminen tuottaa parempia ja pitkäkestoisempia tuloksia kuin kielteinen puuttuminen. Kun asiat sujuvat hyvin, kannattaa antaa myönteistä palautetta.

KONTAKTIN OTTAMINEN NUORIIN Nuoreen kannattaa ottaa kontakti välittömästi esimerkiksi tervehtimällä ja kysymällä mitä kuuluu. Nuoret toivovat henkilökunnan näkymistä. Kun nuoret asiakkaat opitaan tuntemaan, yhteisymmärrys lisääntyy ja kanssakäyminen helpottuu. Nimeltä tunteminen ja

nimellä puhuttelu auttavat myös haastavissa kohtaamisissa. Mahdolliset ongelmat eivät pääse pahenemaan, kun nuori näkee, että hänet huomioidaan positiivisesti. Kielenkäytössä kannattaa suosia rentoutta. Huumori on taitavasti käytettynä hyvä apu.

HENKILÖKUNNAN YHTEISET TOIMINTAMALLIT Yhteiset toimintamallit helpottavat arkea. Ne on hyvä käydä läpi yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Yhdenmukainen linja ja siihen sitoutu-minen on nuorten kanssa toimiessa erittäin tärkeää. Tällöin jokainen työntekijä myös tietää, että koko henkilökunnan tuki on takana. Kukaan ei koe jäävänsä järjestyksenpidossa yksin, mikä lisää työn mielekkyyttä ja turvallisuuden kokemusta. Hyvien perusvalmiuksien ja johdonmukaisuuden myötä syntyy yhteinen käsitys siitä, miten on sopivaa käyttäytyä. Syntyy ymmärrys siitä, mitkä rajat ovat sellaisia, joita ei ylitetä. Hankaliin tilan-

10

teisiin tulee kyetä reagoimaan, vaikka se välillä tuntuisi epämukavalta. Onnistunut lopputulos antaa myönteisen signaalin tilanteen hallinnasta myös muille asiakkaille. Rajoitusten sijaan kannattaa pyrkiä löytämään rakentavia toimenpiteitä. Niiden vaikuttavuus on nähtävissä yleensä vasta viiveellä, joten kärsivällisyyttä tarvitaan. Ongelmia ratkaistaessa on helppo turvautua kontrolliin ja rajoituksiin. Se on nopea, mutta ei pitkäkestoisia tuloksia tuottava keino.


HAASTEELLISIIN TILANTEISIIN REAGOIMINEN 1. Puutu tilanteisiin rohkeasti ja mahdollisimman nopeasti ennen kuin ne kärjistyvät. 2. Ole ystävällinen, mutta jämäkkä. Se vie asioita paremmin eteenpäin kuin kiukkuinen asenne. 3. Älä menetä malttiasi, jatka keskustelua rauhallisesti. 4. Perustele, miksi joku asia ei ole sallittua tai suotavaa. Pelkkä käsky tai pyyntö ei riitä. 5. Hyödynnä selkeitä opasteita jos mahdollista. 6. Keskustele mahdollisuuksien mukaan nuoren kanssa ja laita hänet itse miettimään ratkaisua tilanteeseen. 7. Ryhmätilanteessa havaitse ryhmän ”johtaja” ja puhuttele häntä erillään. 8. Ryhmärangaistusta kannattaa välttää. Koko ryhmän kollektiivinen kohtelu koetaan epäoikeudenmukaisena ja se heikentää nuoren luottamuksen saavuttamista. 9. Lyhyt neuvonpito tai tuumaustauko voi tuoda ratkaisun, joka hyödyttää molempia osapuolia. 10. Nuoren poistaminen tilasta ei välttämättä ratkaise ongelmaa pidemmällä tähtäimellä ja vastaava tilanne saman asiakkaan kanssa voi olla edessä jo seuraavana päivänä. 11. Anna nuorelle mahdollisuus ”kunnialliseen perääntymiseen” tai pyydetyn tehtävän suorittamiseen valvomatta. Poistu hetkeksi pyynnön jälkeen. Suosi ohjeistuksen vaiheistamista. 12. Anna vaihtoehtoja esimerkiksi sotkemisessa: ”Siivoatko tämän vai korjaammeko me sotkun ja sinä lähdet ulos?” 13. Saata viesti perille johdonmukaisesti ja vie ongelmaan puuttuminen loppuratkaisuun asti. 14. Huumori toimii tiettyyn rajaan saakka, mutta ei välttämättä ratkaise kaikkea. 15. Jos tilanne muuttuu uhkaavaksi, kutsu paikalle esimies tai työkaveri. Tarvittaessa ota yhteys vartijaan tai poliisiin. 11


ONGELMATILANTEIDEN RATKAISU Jokainen kohtaaminen ihmisten välillä on erilainen, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia. Osaaminen ja pelisilmä kehittyvät kokemuksen ja harjaantumisen myötä. On muistettava, että nuoren kasvaessa asiointitilanteet muuttuvat. Nuoren leimaamista on vältettävä. Nykynuorten aikuistuessa kasvaa seuraava ikäluokka nuoriksi asiakkaiksi. Jos hyviksi havaitut ja kunnolla omaksutut toimintatavat ovat jo vakiintuneet, siirtyy positiivinen käytös parhaimmassa tapauksessa nykynuorilta suoraan seuraavalle nuorten ikäluokalle. Erinomainen tapa juurruttaa nuoriin

12

kirjastossa käyttäytymisen perussäännöt ovat säännölliset koululuokkien vierailut ja kirjastotilojen monipuolinen hyödyntäminen oppimisympäristöinä. Silti käytösongelmia toisinaan esiintyy. Seuraavassa on esitetty muutamia vinkkejä kuinka ratkaista yleisimpiä ongelmatilanteita nuoren kanssa. Ehdotuksia ja ohjeita on hyvä soveltaa omaan työyhteisöön sopiviksi. Tärkeintä on, että koko henkilökunta työskentelee oman yksikön yhteisten ohjeiden mukaisesti ja toimintatavat ovat samat kaikille.


ARJEN HAASTAVAT TILANTEET Työntekijät kohtaavat nuoria kirjastossa päivittäin. Seuraavaksi esitellään yleisimpiä arkisiin asiointeihin liittyviä ongelmatilanteita ja annetaan joitakin vinkkejä kuinka ratkaista tilanne.

MELUAMINEN Kirjastot ovat perinteisesti tarjonneet rauhallisen paikan lukea, opiskella tai nauttia hiljaisuudesta. Kirjastoissa puheääntä rajoitetaan “hiljaisuus” kyltein ja ääniä pyritään vaimentamaan materiaalivalinnoilla ja jakamalla tiloja. On jopa sanottu, että kirjaston perinteisen tehtävän muutos toimintakirjastojen suuntaan on avannut oven “kirjastomelulle”, joka tuhoaa pohjaa sivistykseltä. Kirjastokohtaisesti on tärkeää sopia yhteiset säännöt äänenkäytölle eri tiloissa. Kirjastossa olisi hyvä olla paikka tai paikkoja, joissa ryhmässä keskustelu olisi mahdollista muita häiritsemättä. Se pitäisi myös selvästi osoittaa tilamerkinnöin. Nuorten ryhmät ovat usein äänekkäitä. Kun ryhmän jäsenten äänenkäyttöä seuraa, huomaa että jokainen yrittää tulla kuulluksi toista kovemmalla äänenkäytöllä. Äänenkäytöllä ryhmä saattaa testata olemisen rajoja aivan kuten muullakin käyttäytymisellään. Nuorisotutkijat ovatkin osoittaneet, että äänenkäytöllä tehdään näkyväksi julkisen tilan hierarkioita, sääntelyä ja säätelijöitä.

Nuorten aiheuttamaan meluun ja hälyyn on tarvittaessa puututtava. Tällöin on hyvä ensin kertoa, ettei kirjastossa tarvitse olla äänettömästi, mutta lukijoille ja kirjastosta hiljaisuutta etsiville on annettava oikeus rauhaan. Nuorille on hyvä perustella äänien kuuluminen eri paikoissa ja kertoa missä tiloissa puheääni ei kuulu ja missä kovempikin äänenkäyttö on sallittua. ŠŠ Jos äänenkäyttö jatkuu, pyydä rauhallisesti asiakasta tai ryhmää siirtymään tiloihin, joissa ääni ei häiritse tai poistumaan, esimerkiksi: ”Valitettavasti joudun pyytämään sinua poistumaan, koska et noudattanut pelisääntöjä ”. ŠŠ Anna poistumispyynnön jälkeen hetki aikaa kunnialliselle poistumiselle. Älä vahdi vieressä. ŠŠ Samat säännöt pätevät kaikille ikään, sukupuoleen, alkuperään jne. katsomatta.

13


ASIATON KIELENKÄYTTÖ Kirjasto on tärkeä kansansivistyslaitos, joka on välittänyt tietoa, tapoja ja kulttuuria sukupolvelta toiselle. Toisen kunnioittaminen ja ymmärtäminen ovat aina olleet sivistyksen perustekijöitä. Niin on myös hyvien tapojen edistäminen. Osa nuorista kiroilee ja käyttää rumaa kieltä. Aina kyse ei ole huomion hakemisesta vaan alakulttuurisesta tyylistä, johon on tarvittaessa syytä puuttua. ŠŠ Kielenkäytöllä ja äänenvoimakkuudella tulee olla selkeät rajat, joita myös henkilökunta noudattaa. ŠŠ Asenne on tärkeää: mahdollisimman neutraali reagoiminen vähentää vastareaktiota.

ŠŠ Huomauta rauhallisesti, että kielenkäyttö ei ollut asiallista ja se häiritsee myös muita asiakkaita. Kenenkään ei missään tilanteessa tarvitse hyväksyä haistattelua. ŠŠ Jos asiaton kielenkäyttö jatkuu, pyydä rauhallisesti asiakasta poistumaan. Anna poistumispyynnönjälkeen hetki aikaa kunniallisellepoistumiselle. ŠŠ Älä vahdi vieressä. ŠŠ Samat säännöt pätevät kaikille.

TAHALLINEN SOTKEMINEN JA ILKIVALTA Sotkeminen ja ilkivallan tekeminen on luonnollisesti asioita, jotka eivät ole kenellekään sallittuja. ŠŠ Pyydä sotkijaa ystävällisesti siivoamaan jälkensä esimerkiksi antamalla vaihtoehdoiksi joko siivota tai poistua tilasta. Siivousvälineet voi tuoda paikalle. 14

ŠŠ Jos hän kieltäytyy tehtävästä, pyydä poistumaan. ŠŠ Pyynnöstä piittaamaton sotkija voidaan asettaa määräaikaiseen asiointikieltoon. ŠŠ Informoi sotkemiseen liittyvästä asiointikiellosta muulle henkilökunnalle. ŠŠ Tee ilkivallasta ja vahingonteosta ilmoitus poliisille.


PITKÄ HENGAILU Kirjasto on lähtökohtaisesti vapaa, tasaarvoinen ja kaikille avoin tila, yhteinen paikka olla. ŠŠ Hengailulle ei ole syytä asettaa aikarajaa, jos tilaa on ja nuortenkäytös on asiallista.

ŠŠ Pelisääntöjen tulee olla samat kaikille. ŠŠ Jos lähellä on muita paikkoja viettää aikaa yhdessä, on niistä hyvä olla tietoinen ja vinkata nuorille tästä vaihtoehdosta.

EVÄSTÄMINEN KIRJASTOSSA Toiset viettävät pitkiä aikoja kirjastossa. Kirjasto voi olla päivän aikana niitä harvoja paikkoja, joissa eväitä on ylipäätään mahdollista syödä. ŠŠ Omien eväiden syömiseen olisi hyvä olla merkittyjä paikkoja. Eväitten nauttimisesta muualla olisi myös kerrottava selkeästi. ŠŠ Nuorille on myös selkeästi viestittävä, jos eväitten syönti ei ole lainkaan mahdollista kirjastossa.

ŠŠ Kirjaston yhteydessä olevassa kahviossa ei saa syödä omia eväitä. ŠŠ Käytetään maalaisjärkeä, mutta toimitaan yhtenäisesti muun henkilökunnan kanssa ja kohdellaan kaikkia asiakasryhmiä tasapuolisesti. ŠŠ Puututaan kohteliaasti: ”Anteeksi, mutta tässä kirjastossa/tässä osassa kirjastoa ei saa ruokailla.”

15


ENERGIAJUOMAT Energiajuomien nauttiminen vaihtelee nuorten keskuudessa. Niiden runsas juominen ei ole terveellistä ja vastuullisten aikuisten on mahdollisuuksien mukaan siihen puututtava. ŠŠ Energiajuomien käyttö nuorten keskuudessa on lisääntynyt viime vuosina. ŠŠ Energiajuomien käyttöä ei suositella lapsille niiden kofeiinipitoisuuden vuoksi.

16

ŠŠ Energiajuomat ovat terveydelle haitallisia ja paljon käytettynä ne voivat häiritä nuoren uni- ja ruokailurytmiä. ŠŠ Nuoret käyttävät energiajuomia päihtymistarkoituksessa. Energiajuomien runsas käyttö voi aiheuttaa ”pärinää”, joka tarkoittaa energistä kokemusta tai kiihtynyttä mielentilaa.


NUORET JA KULKUVÄLINEET ŠŠ Suuri osa nuorista käyttää liikkumiseen julkisen liikenteen lisäksi jotakin henkilökohtaista kulkuvälinettä, kuten esimerkiksi polkupyörää, mopoa, skootteria, mopoautoa, skeittilautaa, potkulautaa tai moottorikelkkaa. ŠŠ Nuoria voidaan joutua huomauttamaan esimerkiksi liikenneturvallisuutta vaarantavasta ajokäyttäytymisestä kirjaston piha-alueella tai pysäköimisestä ulko-ovien välittömään läheisyyteen. Myös sisällä skeittaus ja potkulautailu voivat aiheuttaa ongelmia. ŠŠ Pysäköintialueella ajamiseen on hyvä puuttua välittömästi, jos vaaratilanteita uhkaa tulla. Osoita nuorille,

mihin kulkuvälineet voidaan turvallisesti ja häiriöttömästi pysäköidä. Selkeästi määritetyt säilytyspaikat ja selkeät opasteet auttavat asiaa. ŠŠ Joissakin kirjastoissa nuoret odottavat julkisia kulkuvälineitä sisätiloissa tai ovien edustoilla. Toimintayksikkökohtaisesti on hyvä sopia pelisäännöt, kuinka toimia näiden nuorten kanssa.

17


YHTEISTYÖ JA PELISÄÄNNÖT Tässä osiossa esitellään toimintamalleja, joiden avulla voidaan rakentaa kestävämpi kasvupohja nuorten kanssa toimimiselle. Avoin, reilu ja tasapuolinen suhtautuminen on oiva yhteistyön lähtökohta nuorten kanssa.

Usein yhteiselo nuoren kanssa onnistuu sopimalla yhdessä pelisäännöt, mutta joskus voi olla viisasta ottaa yhteyttä nuoren vanhempiin tai nuoren kanssa töitä tekeviin viranomaistahoihin.

PAIKALLINEN YHTEISTYÖ Suomalainen perusopetus ja opiskelu on muuttumassa. Tämä tarkoittaa oppimisen siirtymistä luokista ja pulpetista nettiin ja ryhmätöihin. Kirjastoilla on tässä muutoksessa onnistumisen paikka. Lähialueen koulut ovat useimpien kirjastojen merkittävä yhteistyökumppani. Oppilasryhmien vierailut kirjastossa antavat erinomaisen tilaisuuden juurruttaa lapsiin ja nuoriin kirjastossa toimimisen pelisäännöt sekä kertoa tiloista, paikoista ja henkilökunnan asiakaspalvelusta. Tapahtumakirjastoissa nuorille tarjotaan monenlaisia tekemisen ja toimimisen paikkoja. Ne ovat myös monen toi18

mijan mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä kirjastossa nuorten kanssa. Monipuolinen toiminta vahvistaa kirjaston roolia luovana, sosiaalisena ja yhteisöllisenä paikkana ja kasvun tilana. Avoin ja toimiva verkostoyhteistyö koulun, nuorisotalojen, kaupallisten toimijoiden, nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen ja nuorten kanssa työtä tekevien työntekijöiden kanssa edesauttaa ymmärrystä paikallisten nuorten tilanteesta. Paikallisia nuorten kanssa toimijoita ovat mm. kouluopettajat, koulukuraattorit, rehtorit, nuorisotyöntekijät, seurakunnan nuoriso-ohjaajat, lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja poliisit.


YHTEISET PELISÄÄNNÖT Nuorten on helpompi sitoutua yhteisiin pelisääntöihin, jos he ovat olleet niitä itse laatimassa. Kun yhdessä laaditut pelisäännöt ovat yksikössä esillä, niihin on helppo vedota. Tässä esimerkkejä nuorten laatimista ”reilun pelin” säännöistä. Näitä pelisääntöjä voi muokata omaan työyhteisöön sopiviksi. Nuoria kannattaa organisoida yhteisten pelisääntöjen pajoihin, joissa nuoret ilmaisevat omalla kielellään tavanomaisesti kaikille hyvin sopivat säännöt. 1. Kunnioitetaan henkilökuntaa ja muita asiakkaita käyttäytymällä asiallisesti ja käyttämällä asiallista kieltä. 2. Laitetaan roskat roskikseen sisällä ja ulkona. 3. Ei sotketa tai vahingoiteta esineitä ja paikkoja. 4. Huomioidaan muut asiakkaat – ei meluta, kiroilla tai juosta kirjaston tiloissa. 5. Mikäli eväiden nauttiminen on sallittu, ruokaillaan hyviä tapoja noudattaen. 6. Noudatetaan henkilökunnan antamia ohjeita ja pyyntöjä. 7. Tupakointi on sallittu vain täysi-ikäisille ja sille osoitetussa paikassa. 8. Polkupyörät, mopot ja muut kulkuneuvot pysäköidään niille osoitettuun paikkaan. 9. Piha-alueella ajoneuvolla ajettaessa tai muuten liikuttaessa noudatetaan erityistä varovaisuutta. 10. Lattioilla istumista ei tarvitse kieltää, mikäli läpikulku säilyy esteettömänä.

19


YHTEYDENOTTO VANHEMPIIN Vanhempien tunteminen auttaa usein, jos nuoren kanssa tulee ongelmia. Vanhempiin voi tarpeen tullen ottaa yhteyttä ja keskustella tilanteesta tai pyytää huoltajaa hakemaan häiriötä aiheuttanut nuori kotiin. Tuntemattomankin nuoren kanssa voi kokeilla vanhempiin vetoamista apuna tilanteeseen. Isälle tai äidille voi yrittää soittaa yhdessä nuoren kanssa, mutta toisaalta mikään

ei takaa, että nuori antaa oikean numeron. Joskus pelkkä vanhemman nimen kysyminen voi saada nuoren toimimaan haluttuun suuntaan. On hyvä varautua siihen, että on olemassa sellaisia vanhempia, joiden reaktio yhteydenottotilanteessa on välinpitämätön, nuoren tekoja mitätöivä tai jopa hyökkäävä.

OSAAMISEN YLLÄPITÄMINEN Nuorisokysymysten säännöllinen päivitys ja tilanteiden läpikäyminen henkilökunnan palavereissa on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi. Kerro rehellisesti omista havainnoistasi ja tuntemuksistasi. Valmistautuminen ja harjoittelu parantavat valmiuksia kohdata haastavat tilanteet. Yhtenäisten ja selkeiden ohjeistusten avulla on helppo perehdyttää uudet työntekijät onnistuneeseen nuoren kohtaamiseen. ŠŠ Tutustukaa aika ajoin nuoruuden perusasioihin ja ajassa liikkuviin nuorisokulttuurisiin ilmiöihin, ne auttavat ymmärtämään nuorten arkea. ŠŠ Tehkää havaintoja ja jakakaa kokemuksia nuorista. ŠŠ Ylläpitäkää pelisääntöjä ja tehkää asiakkaille kirjallisia opasteita. ŠŠ Harjoitelkaa tilanteita ja muistakaa rentous, rehellisyys ja välittömyys ŠŠ Kerätkää asiakaspalautetta.

20

Arjen hyvinvointi ja sujuvuus rakentuvat pienistä tekijöistä. Tärkeä osa kanssakäymistä on toimia nuorelle vastuuntuntoisen aikuisen mallina sekä tarjota hänelle hyvän asiakaspalvelun kokemuksia.


21


LAPSI TAI NUORI AVUN TARPEESSA Monet lapset ja nuoret kärsivät vaikeista kotioloista tai ovat kiusattuja koulussa. Pitkään avoinna oleviin kirjastoihin saattaa hakeutua lapsia ja nuoria hakemaan suojaa. Heillä ei ole mitään muuta paikkaa, jossa voivat tuntea olevansa turvassa.

kin auttaa. Tärkeää on osoittaa, että olet aidosti kiinnostunut hänestä ja haluat kuunnella häntä. Jos ilmenee, että huolesi ei ole aiheeton, voit aina kysyä tarkempia neuvoja ja toimintaohjeita virka-aikana kunnan sosiaalitoimesta ja muina aikoina hätänumerosta 112.

Huolestuttavia merkkejä nuoren hyvinvoinnin laiminlyönnistä voivat olla:

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka vain lapsen hyvinvoinnista huolissaan oleva henkilö. Ilmoituksen tekeminen on vapaaehtoista ja tiedot ilmoitetaan kunnan sosiaalitoimistoon. Ilmoitus johtaa lastensuojelutarpeen arviointiin, ei huostaanottoon. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista voi kantaa ennakoivasti. Huomioi mahdolliset varhaiset merkit ja kerro havainnoistasi esimiehellesi.

ŠŠ Asiointiaika ikään nähden erikoinen. ŠŠ Fyysinen tai psyykkinen vointi vaikuttaa poikkeavalta. ŠŠ Epätyypillinen käytös tai olemus. Jos epäilet, että nuoren asiat eivät ole kunnossa, kysy huomiota herättämättä onko kaikki hyvin ja voiko häntä joten-

22


KASVUN TILA TARVITSEE PAIKKANSA Nuorten Palvelu ry toteuttama, ja Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön rahoittama hanke tarjosi mahdollisuuden tarkastella lähemmin nuorten tärkeinä pitämiään lähipalveluita. Nuorisotilojen ohella kirjasto nousi erääksi tärkeimmäksi lähipalveluksi. Järjestö on viime vuosina tehnyt työtä niissä paikoissa ja niiden aikuisten kanssa, joissa nuoria arkisin kohdataan. Nämä kohtaamiset tarvitsevat fyysisiä paikkoja. Nuorten lähipalvelupaikat sijoittuvat arjen keskelle, lähelle kotia, muita harrastuksia ja kotimatkaa. Paikat ovat kasvun tiloja, joissa nuori kohtaa aikuisia ja muita ikätovereitaan. Se millainen asiakaskohtelukokemus on, välittää nuorelle viestiä siitä millaisena hänet nähdään. Näiden paikkojen kohtaamiset ovat tilaisuuksia antaa nuorelle aineksia positiiviseen hyvinvointiin ja tasapainoiseen kasvuun. Kirjastot ovat ainutlaatuisia paikkoja tarjota tässä ajassa niitä kasvun aineksia, joita muut julkiset tahot eivät välttämättä tarjoa – paikkaa rauhoittua, tehdä ryhmätöitä, hyödyntää verkkoviestintämahdollisuuksia ja digitaalisia aineistoja sekä saada monipuolisia medialukutaitoja pärjätäkseen kaupallistuvassa ja digitalisoituvassa elinympäristössä. Kyse on osin samoista, osin eri nuorista, jotka käyttävät kirjastoja tai käyvät kauppakeskuksissa 24

ja ABC-liikennemyymälöissä. Artikkelin empiiristä perustaa ovat kokemukset, joita kenttätyön arjessa on kertynyt eri puolilla Suomea. Toinen puoli empiriaa ovat lähipalveluopashankkeen yhteydessä kerätyt nuorten (151 henkilöä) haastattelut Espoon, Joensuun, Kuopion, Mikkelin, Oulun ja Turun keskuskirjastoissa vuonna 2015. Nuorison mielikuvat kirjastosta ovat pääosin myönteisiä. Kirjastoa pidetään hyödyllisenä, joskin toisinaan tylsänä paikkana. Kirjastossa hengailee osittain samoja nuoria kuin kauppakeskuksissa. Kartoitusaineistosta vajaa puolet vietti aikaa molemmissa paikoissa. Erityisesti yksin kirjastossa aikaansa viettävät hengailevat pääsääntöisesti vain kirjastossa. Sekä isoissa keskuskirjastoissa että pienissä sivukirjastoissa tytöt muodostavat selkeän enemmistön. Poikkeuksen muodostavat kirjastot, joissa nuorisotalo on hyvin lähellä kirjastoa tai osa sitä. Niissä esiintyy myös poikaporukoita. Mikäli nuorisotila on osa kirjastoa, pojat käyttävät kirjaston nuorisotiloja yhtä paljon tai enemmän kuin tytöt, muissa kirjaston osissa tytöt ovat enemmistönä. Maakunnallisissa kirjastoissa pojat hengailevat erityisesti tyttövetoisissa sekaporukoissa 13-vuotiaisiin saakka. Noin 14-19 -vuotiaat pojat ovat SisäSuomen kirjastoissa harvinaisuuksia, joiden puuttumista selitellään jopa luon-


nonlailla: ”Kuuluu ikävaiheeseen, että kirjastosta kadotaan. Palataan silloin, kun omat lapset ovat jo mukana.” Erityisesti tällainen korostuu kirjastohenkilökunnan iäkkäämmän polven mietteissä.

yleensä pienemmällä porukalla (1-3 hengeä). Erityisesti tapahtuma- ja sivu- kirjastoissa tapaa toisinaan isompia ryhmiä, jotka yleensä syntyvät pienempien ryhmien yhdistyessä.

Kirjastossa viettää aikaa sitä enemmän nuoria, mitä lähempänä kaupungin, taajaman tai lähiön keskustaa kirjasto on. Mikäli kirjasto sijaitsee lähellä jotain suosittua kauppakeskusta (esim. Mikkelissä Stella tai Espoossa Sello), kirjastossa hengailee osittain samoja nuoria kuin kauppakeskuksessa. Tosin silloinkin kirjastossa hengaillaan

Isot nuorisojoukot ovat harvinaisempia ja sijoittuvat pieniin sivukirjastoihin, joissa jo tilarajoitusten takia nuorten hengailu toisinaan koetaan ongelmallisemmaksi. Hengailu ajoittuu useimmissa paikoissa hyvin korostuneesti koulun jälkeiseen aikaan, kolmen ja kuuden välille. Kirjastossa vietetään useimmiten pari tuntia kerrallaan.

25


RAUHALLINEN PAIKKA OLLA ITSEKSEEN Kirjastosta haetaan rauhaa. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista etsii kirjastosta juuri rauhallista paikkaa. Kysymykseen, miksi viihtyy kirjastossa ja mikä tekee kirjastosta hyvän paikan, melkein 90 % mainitsi rauhan ja rauhallisuuden. Tätä asiaa korostettiin erityisesti maakunnissa, mutta myös Espoon Sellon tapahtumakirjastossa. Kirjasto koetaan paikaksi, jossa voi hengähtää ja piiloutua hektisestä nykymaailmasta. Siksi kirjastossa hengaillaan useimmiten yksin ja kaksin ja isot, väkisinkin meluisammat, nuorisojoukot koetaan monesti ongelmallisiksi. Kaikki eivät ole syrjäytyjiä, jotka hakeutuvat syrjään. Moni nuori nauttii yksinäisyydestä ja hakeutuu paikkoihin, joissa saa olla yksin ja vapaa paineesta kuulua johonkin ryhmään. Kirjasto tarjoaa vaihtoehdon kulutustäytteiselle arjelle.

26

Kirjastossa ei välttämättä haluta olla esillä, vaan piiloutua katseilta. Siksi sivupenkit ja -sohvat ovat yleensä suositumpia kuin keskeisemmissä paikoissa olevat sohvaryhmät. Tässäkin tapauksessa ryhmän koolla on merkitystä, mitä isompi ryhmä, sen keskeisemmän paikan se kirjastossa ottaa. Yksittäiset hengailijat ja parivaljakot ottavat rauhallisemman paikan. Suurin osa nuorista viettää kirjastossa aikaa rauhoittuen, oleillen ja hiljaa jutellen pienessä porukassa. Suuri osa tekee myös läksyjä. Suosittuja tekoja kirjastossa ovat myös kirjojen lainaaminen ja lukeminen. Osassa tutkituista kirjastoista, erityisesti Oulussa, nuoret käyttävät myös tietokoneita. Osa nuorista hyödyntää myös kahviota, jos sellainen on. Mieluummin syödään kuitenkin omia eväitä, jos se on mahdollista.


HUOKOINEN TILA HENGAILLA Kirjasto on huokoinen, vapaa ja ilmainen tila. Sitä ei valtaa mikään nuorten tietty ryhmä, eikä sen käyttö leimaa negatiivisesti. Päinvastoin myönteinen imago tarjoaa paikan nuorille olla poissa kotoa myöhäänkin. Kirjastoissa sosiaalisesti arkojen on helppo olla. Kirjastossa tarvitaan harvakseltaan vartijoita ja nuoria heitetään vain harvoin ulos. Kirjastossa hengailu on siis rennompaa ja rauhallisempaa kuin kauppakeskuksissa. Kirjastot palvelevat maahanmuuttajataustaisia nuoria, mutta ryhmät ovat olleet pieniä, eikä erilaiset kirjaston käyttäjät juurikaan ajaudu vastatusten toistensa kanssa, hyvässä ja pahassa. Osassa kirjastoja on myös ”heavy usereita”. ”Näkee etteivät he pukeudu viimeisen muodin mukaan. Eivät kuitenkaan ole niitä, jotka eivät vain halua mennä massan mukana. Näkee, ettei kaikki ole

hyvin.” Suurkuluttajat ovat useimmiten aikuisia miehiä. He käyttävät erityisesti lehtisalipalveluja. Tosin osa nuorista on jo lähtökohtaisesti puolustuskannalla hengailun suhteen, kuten 13-vuotias poika, joka hengaili kirjastossa kolmen hengen sekaryhmässä. Muut ryhmässä kertoivat kirjastossa olleessaan lähinnä istuskelevansa eri puolilla kirjastoa, mutta poika halusi korostaa: ”Kyl Me lainataankin tosi paljon ja käydään välillä kahviossa ja ostetaan jotain…Joo, kyl me hengaillaan myös kauppakeskuksissa, melkein joka päivä, mutta ei me silleen turhaan, aina ostetaan jotain.” Pääosin kuitenkin kirjaston asiakkaat ja henkilökunta kokevat, että kirjastossa on hyväksyttyä, jopa suotavaa vain olla, toisin kuin tiloissa, joiden olemassaolo perustuu kuluttamiseen.

27


Tämän päivän kirjastoa kuvatkoon Helsingin kaupunginkirjasto, joka on yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja lippulaiva. Kirjaston vision mukaan se on ”ideoiden ja ajatusten rikastamo, jossa tietoja, taitoja ja tarinoita jakamalla luomme yhdessä uutta kansalaisyhteiskuntaa”. Toiminta-ajatuksen mukaan ”kirjasto tarjoaa kaikille kulttuuria, tietoa ja oppimismahdollisuuksia. Se on avoin, julkinen tila ja palvelu, joka tukee sananvapautta, aktiivista kansalaisuutta ja yhteisöllisyyttä”. Tällä hetkellä uutta keskuskirjastorakennusta suunnitellaan ja nuoret on otettu aktiivisesti mukaan. Haasteeksi on heitetty suunnitella kirjastosta paikkaa nuorille, ”jossa jokainen voi toteuttaa itseään ja löytää oman juttunsa”. Jo nyt keskuskirjas-

28

tolta löytyykin monenlaista esinettä oman projektin toteuttamiseen. Kirjojen ja audiovisuaalisten aineistojen ohella 242 esinettä iskuporakoneesta, metronomiin ja juotoskolviin on lainattavissa. Nettisivuilla kehotetaan asiakkaita viihtymään ja työskentelemään. Musiikkia, tabletteja, elokuvia ja 3D-tulostimia voi lainata ja työtiloja voi varata. Kuva nykykirjastosta on monipuolinen tarjoten toiminnallisen elämyksen. Kirjasto vastaa yksilöllisiintarpeisiin miellyttävästi. Kuva parhaimmista nykykirjastoista monipuolisena paikkana on väljän viihtyisä ja muuntuvan monipuolinen.


UUDISTUSMIELISTÄ JA PERINTEISIIN NOJAAVIA KIRJASTOVIRKAILIJOITA Kirjastohenkilökunta saa nuorilta runsaasti kehuja. Hyvä kirjastotyöntekijä on avulias ja ystävällinen. Henkilökunnan edustaja ei saa olla liian tiukka, mutta uskaltaa huomauttaa esimerkiksi melusta. Vain harva nuori löysi mitään moitittavaa kirjastohenkilökunnan toiminnasta. Nuoret kokevat henkilökunnan roolin selkeäksi ja kirjaston tarkoituksen selväksi. Kirjaston henkilökunnan haastattelu osoitti käsitysten jakautuvan kahtia kysyttäessä kirjaston tehtävistä nyt ja tulevaisuudessa nuorten suhteen. Osa pitäytyy perinteisessä sivistysperinteessä, osa on valmis laajentamaan toimintaa tapahtumakirjaston suuntaan. Sivistysperinne merkitsee perinteisiä yhteistyömuotoja koulujen ja kulttuurintuottajien kanssa. Mediakasvatuksen monipuolis-

taminen onkin tärkeä tämän perinteen nykymuoto. Osa kirjaston henkilökunnasta katsoo kirjaston tulevaisuuden tehtäviksi myös tarjota mediatyöpisteitä, monipuolisia oppimisympäristöjä ja viihdetarjontaa. Osan mielestä kaikkia asiakkaita on kohdeltava paitsi tasa-arvoisesti, myös samalla tavalla. Nuorten ottaminen toiminnan tai tilojen suunnitteluun ei nähty erityisen tarpeellisena. Nuorten asiakkaiden mielipiteitä tai ideoita asiakaspalvelun kehittämiseen otetaan jossain määrin huomioon. Kuten eräs virkailija totesi ”Kyselyjä on tehty, mutta turha enää tehdä, kun kyselyjen tulokset ennaltaarvattavissa.” Lähes kaikilla paikkakunnilla on tiedostettu nuorten anti uusien kirjastojen suunnittelussa.

29


NUORISON TOIVEITA Valtaosa nuorista on tyytyväisiä nykytilanteeseen. Mitä nuorempia hengailijat ovat, sitä tyytyväisempiä he sanovat olevansa nykytilanteeseen. Noin 15-vuotiaiden käyttäjien osalta alkaa tulla myös kehittämisideoita. Useimmiten toivotaan lisää sohvia, pöytäryhmiä tai pistorasioita. Toiveet vaihtelevat, sillä kirjastoissa on eroja. Osa toivoo enemmän vapaata tilaa pitää ääntä, jotkut taas paremmin eristettyjä hiljaisia tiloja. Pistorasioita toivotaan enemmän, sillä monipuolinen käsimediatekniikka tarvitsee latausmahdollisuuksia. Oulussa oli hyvin erilaisia sohvia, tuoleja ja istumarykelmiä. Mikkelissä oli hyvin pistorasioita, Joensuussa ne oli vaikea löytää. Lähes kaikki nuoret saavat kosketuksen kirjastoon kouluaikana. Erityisesti Etelä-Savosssa (Mikkeli, Juva) ko-

30

rostettiin kouluyhteistyötä. Paikat, joissa koulu, kauppakeskus ja nuoristotalo ovat lähellä, tai jotka ovat muutoin taajaman keskellä, ovat suosittuja. Nuorten kävijäpiikki on useimmissa paikoissa heti koulun päättymisen jälkeen klo 15-18.00. Koulujen välittämössä läheisyydessä olevissa kirjastoissa hengaillaan myös väli- ja hyppytunneilla runsaasti. Useat nuoret tekevät kirjastossa 2-3 kertaa viikossa läksyjä tai ryhmätöitä. Koeviikoilla kävijöitä on enemmän. Kahvio koetaan tärkeäksi, samoin mahdollisuus syödä omia eväitä. Osa sellaisistakin nuorista, jotka voi laskea vapaiksi hengailijoiksi, pitävät tärkeänä, että kirjastossa voi lukea ja lainata myös kirjoja. Opiskelijoiden tarpeet on monissa kirjastoissa otettu melko hyvin huomioon, mutta hengailijoiden kokoontumistarpeisiin kiinnitetään huomiota toistaiseksi vähän.


Nuorten Palvelu ry on valtakunnallinen nuorisokasvatustyötä tekevä järjestö, jonka tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta, vastuullisuutta sekä nuorten ja aikuisten keskinäistä ymmärrystä. Nuorten Palvelu ry:n toiminta-ajatus on edistää sitä, että nuorten kasvulle on tilaa ja tukea vaikeuksissa. Järjestö edistää nuorten hyvinvointia sen omilla reviireillä, kuten kauppakeskuksissa, julkisissa tiloissa ja netissä. Tukihenkilö- ja zempparitoimintaan koulutetaan täysi-ikäisiä henkilöitä nuorten tueksi. Koulutus ja vapaaehtoistoiminta ovat oleellisia osia Nuorten Palvelu ry:n toiminnassa. Vapaaehtoisille tarjotaan tukea ja mahdollisuuksia toteuttaa omia projekteja. www.nuortenpalvelu.fi Voit kysyä Nuorten Palvelu ry:n keskustoimistosta hankkeeseen liittyviä koulutuksia, työpajoja ja luentoesityksiä. Soita toimistolle puhelin 0400 182 047 tai lähetä sähköpostia nuortenpalvelu@nuortenpalvelu.fi. Täytettä työkalupakkiin – arjen tilanteita nuorten kanssa koulutus. Koulutuksessa käsitellään tärkeimpiä arkeen liittyviä asiakaspalvelutilanteita ja kysymyksiä. Tehdään pelisäännöt yhdessä työpaja – nuorille ja asiakastyöntekijöille. Työpaja tehdään toteutuspaikkakunnan tarpeiden pohjalta. Pajan tuloksena syntyvät pelisäännöt tehdään yhdessä henkilökunnan ja asioivien nuorten kanssa. Nuorten kasvu tarvitsee tilaa ja aikaa luento – luennolla käsitellään nuorten digitalisoituvan hyvinvointikysymyksiä arkisesti. Miksi oleskelu on nuorille tärkeää tänä päivänä entä viekö käsimedia ja verkkoviestintäympäristö kyvyn sosiaaliseen kanssakäymiseen? Miten valveillaolon ajankäyttö on nuorilla muuttunut?


Nuoret kirjastossa

TYÖNTEKIJÄN OPAS | NUORTEN PALVELU RY Tämä on opas nuorten kohtaamiseen kirjaston työntekijöille. Oppaaseen on koottu vinkkejä kohtaamisiin ja haastaviin tilanteisiin nuorten kanssa muuttuvassa tietoyhteiskunnassa. Opas auttaa kehittämään ”pelisilmää” nuorten kanssa toimimisessa ja virittää toimimaan uusilla tavoilla.

Nuoret kirjastossa - Työntekijän opas, 2.painos  

Tämä on opas nuorten kohtaamiseen kirjaston työntekijöille. Oppaaseen on koottu vinkkejä kohtaamisiin ja haastaviin tilanteisiin nuorten kan...

Nuoret kirjastossa - Työntekijän opas, 2.painos  

Tämä on opas nuorten kohtaamiseen kirjaston työntekijöille. Oppaaseen on koottu vinkkejä kohtaamisiin ja haastaviin tilanteisiin nuorten kan...

Advertisement