Kohtaamisia Turun NMKY - YMCA Turku vuosikirja 2019
Turun NMKY - YMCA Turku vuosikirja 2019 Julkaisija: Turun NMKY - YMCA Turku Julkaisuvuosi: 2020 Toimittanut: Satu Alanen, Sanna Friman, Ilpo Lahdenkauppi, Tuomo Tirronen, Tommi Kantonen, Juha Ruohonen, Mika Wallin, Maija Ruokonen Ulkoasu ja taitto: Maija Ruokonen Kuvat: Rasmus Hirvonen, Paju Keisalmi, Juha Nappu, Ilpo Lahdenkauppi, Markku Estala, Petra Alam채ki, Maija Ruokonen, Turun NMKY:n kuva-arkisto Paino: Lightpress Oy Painosm채채r채: 150 kpl
2
Sisällys Pääkirjoitus 4
Musiikki 26 Mieskuoro Naskalit 28 Aura Brass Band 31 Aino-kuoro 31 Seniorikuoro 32 Musiikkiopisto 33
Kohtaamisia vuonna 2019 5 Hankkeet 6
Liikunta 34
Maahanmuuttajapalvelut 8 Nuorten kohtaamispaikka Toivo 10 KouluSopu 12 Yökoris 13 Katusovittelu 14
Lapset ja nuoret
Kuntokämppä 36 Koripallo 38 Sukeltajat 40 Suunnistajat 41
Partio 42
15
KFUM Scouter Kamraterna 44 Turun Tähti-Tytöt 45 Auran Tähti Pojat 45
Ohjaajakoulutukset 18 Lastenleirit 20 Rippikoulu 20 Perheleiri 21 Nuoret aikuiset, Finymca 22 Seikkailutoiminta 23 Hansan pop-up -nuorisotila24
Ja vielä paljon enemmän
46
TASKU 47 Harva 48 Senioritoiminta 50
3
Pääkirjoitus Toimintavuosi 2019 oli Turun NMKY:n yhtäjaksoisen toiminnan 126. vuosi. Viereisellä sivulla on joukko lukuja, jotka kertovat toimintamme moninaisuudesta. Olemme näistä kohtaamisista todella ylpeitä! Tässä vuosikirjassa esitellään yhdistyksemme toimintaa toimijoidemme itsensä kertomana. Kertomusten yhteyteen on liitetty ”tietolaatikko”, jossa on lyhyt esittely kyseisestä toimintaryhmästä ja sen toiminnasta. Näin on saatu koottua mielenkiintoinen kooste siitä, mikä on YMCA Turku ja miten yhdistyksemme koetaan jokapäiväisessä toiminnassamme. Omasta puolestani haluan nostaa esille myös muutamia tähdenvälejä vuodesta 2019: • Musiikkitoiminnassamme oli juhlavuosi, Turun NMKY:n mieskuoro Naskalit juhli 100-vuotista toimintaansa. Keväällä järjestetty upea juhlakonsertti ja iltajuhla jäivät mieliimme yhtenä vuoden kohokohtana. • Yhdistyksen partiotoiminnassa vietettiin myös juhlavuotta. Meripartiolippukunta Turun Tähti-Tytöt juhli 90-vuotista toimintaansa. • Uutena toimintamuotona aloitettiin katusovittelutyö. Sen tarkoituksena on rikoksilla ja muulla huolta aiheuttavalla käyttäytymisellä oireilevan nuoren pysäyttäminen ja kokonaisvaltainen auttaminen. Hankkeeseen saatiin STEA:n rahoitus. • Suomen NMKY:n toimihenkilöpäivät järjestettiin onnistuneesti Harvassa syyskuussa. Muiden veljesyhdistystemme aktiivit pääsivät näin tutustumaan upeaan leirikeskukseemme.
• Yhdistyksen johtokunta ja työntekijät kokoontuivat yhteiseen laivaseminaariin syyskuussa. Monipuolisten keskustelujen yhteydessä kirjattiin monia uusia ajatuksia jatkotyöstettäväksi yhdistyksemme kehittämiseksi. • Vuoden aikana jouduttiin myös miettimään yhdistyksen toiminnan laajuutta. Talouteen liittyvät realiteetit johtivat siihen, että kevätkauden jälkeen luovuttiin iltapäiväkerhotoiminnasta. Myös toimintamme Kauppakeskus Hansassa olevassa Pop Up -nuorisotilassa päättyi vuoden lopulla kun kaupunki kilpailutti toiminnan toteuttajan emmekä tulleet valituksi. • Yhdistyksen johtokunta myönsi vuonna 2019 Veljekset Ketonen -rahastosta merkittävän summan stipendeinä FINYMCA7-koulutukseen osallistuneille, YMCA175 Lontoon tapahtumaan osallistuneille, Change Agents -nuorille sekä vähävaraisten lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Omasta ja johtokuntamme puolesta haluan kiittää kaikkia tekijöitämme, jäseniämme, työntekijöitämme ja toiminnassamme mukana olleita, aktiivisesta toiminnan vuodesta 2019 ja pyyteettömästä työstä yhteisen yhdistyksemme hyväksi. Nöyrä kumarrus ja lämmin kiitos myös työmme monille tukijoille. Ilman apuanne emme tähän olisi pystyneet. Yhdessä puhalsimme yhteiseen hiileen ja tämän hehkussa on hyvä jatkaa vuodelle 2020!
Paavo Vilpo Johtokunnan puheenjohtaja
4
Vuonna 2019 Turun NMKY:ssa oli
6643
nuorten kohtaamista Yökoriksen merkeissä
3098
kohtaamispaikkakohtaamista
Nuorisotoiminnan leireillä
1194
480
lapsen ja nuoren kohtaamista
kohtaamista ohjaajakoulutuksissa
KouluSovussa
20 160 koriskohtaamista
291
oppilaan henkilökohtaista kohtaamista
Musiikkitoiminnassa
partiotoiminnassa
kohtaamista opetuksen tai harjoitusten merkeissä
kohtaamista partiokokouksissa ja koloilloissa
4387
8324
437
Maahanmuuttajapalvelussa
Katusovittelussa
henkilökohtaista kohtaamista
63 huoltajakohtaamista
ja 5
48 lasten ja nuorten
Hankkeet Osa Turun NMKY:n tekemästä työstä on mahdollista ulkopuolinen rahoituksen turvin - hanketoiminta vastaa yhteiskunnassa esiintyviin tarpeisiin ja on yleensä määräaikaista.
Joskus pelkkä keskusteluhetki kahvikupin kera voi pelastaa päivän Nasteha, 19 vuotta Nasteha on ollut Turun NMKY:n maahanmuuttajapalveluiden asiakas vuodesta 2018 alkaen. Nasteha on tullut Suomeen 2015 Somaliasta turvapaikanhakijana. Maahanmuuttajapalveluiden Markku tuntee Nastehan jo entuudestaan Turun ensi- ja turvakodin perheryhmäkodista. Nasteha opiskelee lähihoitajaksi, asuu omassa asunnossaan ja tekee töitä vanhusten kotihoidossa opiskelujen ohessa. Maahanmuuttajapalvelut ovat auttaneet Nastehaa perusasioissa. Kela-, opiskelu ja työskentelyyn liittyvät ns. paperiasiat ja esimerkiksi työhaastatteluun valmistautuminen ovat olleet esillä. Nastehan muu perhe on UNHCR:n pakolaisleirillä Ugandassa ja äidin sekä sisarusten elämä siellä on varsin haasteellista, joka tuo henkisiä haasteita Nastehan elämään Suomessa. Näistä olemme paljon puhuneet yhdessä. Parasta Nastehan mielestä on se, että maahanmuuttajapalveluissa voi puhua, aikaa on aina riittävästi ja työntekijän ja asiakkaan välillä on vahva luottamus. Joskus keskusteluhetki, kuppi kahvia voivat pelastaa päivän.
Nastehalle haetaan kevään 2020 aikana Suomen kansalaisuutta ja Markku auttaa häntä hakemuksen tekemisessä. Paras muisto NMKY:n maahanmuuttajapalveluista on päivä Uudessakaupungissa, Valmet Automotiven tehtaalla, tutustumassa työelämään Markun mukana yhden päivän. ”On hienoa, että maahanmuuttajilla on tällainen palvelu, jossa on aikaa kohdata ihminen rauhassa, autetaan kaikissa asioissa ja kaikkeen voi pyytää apua.”
Turun NMKY:n maahanmuuttajapalvelut tarjoaa apua ja neuvontaa, sekä ohjausta maahanmuuttajille Turussa ja koko Varsinais-Suomessa. Maahanmuuttajapalvelut on henkilökohtaista palveluneuvontaa - asiakas kohdataan yksilönä. Palvelu on suomenkielistä. Maahanmuuttajapalveluissa on kaksi työntekijää. Toiminta rahoitetaan STEA:n eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tuella. Vuosi 2019 oli maahanmuuttajapalveluiden 11. toimintavuosi.
8
Nuorten kohtaamispaikka Toivo on avoin kohtaamispaikka 17-28-vuotiaille nuorille aikuisille. Toivo tarjoaa mielekästä, aktivoivaa ja kuntoutumista tukevaa päivätoimintaa, apua ja ohjausta, muiden seuraa sekä paikan, jossa voi viettää aikaa. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Toiminta rahoitetaan STEA:n eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tuella. Vuosi 2019 oli Nuorten kohtaamispaikka Toivon 15. toimintavuosi.
Toivossa mä saan olla sellainen kuin olen Paju, 24 vuotta Paju vieraili ensimmäisen kerran Nuorten kohtaamispaikka Toivossa 17-vuotiaana. Hän asui silloin NMKY sosiaalipalveluiden TASKU-tukiasukkaana Sirkkalankadulla ja oli unohtanut avaimet kotiin. Nuorten kohtaamispaikka Toivo toimi saman talon katutasossa ja sinne Paju pääsi odottamaan tukiperheen kotiintuloa. Toivolaiset painoivat kädenjälkiä suurelle julisteelle ja myös Paju painoi oman kätensä teokseen ja päätti että ei koskaan enää aio Toivoon tulla. Nuorten kohtaamispaikka Toivo muutti uusiin tiloihin Yliopistonkadulle vuonna 2016. Mukana muutti myös tuo kädenjälki-taideteos. Näissä Pajun mielestä mukavammissa ja viihtyisimmissä tiloissa hän 24-vuotiaana pohtii syitä asenteelleen vuosia sitten ”Ehkä iso vaikutus oli sillä, että silloinen tukiperheeni ilmoitti, että jos en aio päivisin muuta tehdä, on Toivoon pakko mennä”. Tuo pakko teki koko asiasta vastenmielisen. Vuosien varrella Toivon nimi on useasti noussut esille, mutta vuonna 2018 vihdoin psykiatrian poliklinikan työntekijän kanssa Paju suostui antamaan Toivolle uuden mahdollisuuden. ”En ollut silloinkaan ajatuksesta ihan varma, mutta lähdin katsomaan”. Samana tutustumispäivänä Toivolaiset lähtivät tutustumiskäynnille eläinsuojeluyhdistykseen ja Paju lähti retkelle mukaan. Ja vielä samalla viikolla hän tuli uudestaan Toivoon. ”Varmaan uudet tilat ja uusi sijainti vaikuttivat kokonaisuuteen, mutta eniten kuitenkin vaikutti se, että työntekijät kertoivat, että mun ei ole pakko tulla Toivoon, tulen jos huvittaa ja jos tuntuu siltä”. Tämän jälkeen Paju on käynyt Toivossa säännöllisesti, melkein joka aukiolopäivä, kohta kahden vuoden ajan. Suurin syy tulemiseen on se, että on jotain tekemistä. Toivossa tapaa joka päivä samassa tilanteessa olevia kavereita, heiltä saa vertaistukea ja kuuntelevia korvia ja seuraa on tarjolla. Ja kahvia, sitä on tarjolla joka päivä ilmaiseksi!
11
Nuorten kohtaamispaikka Toivossa on viikoittainen ohjelma, johon kuuluu mm. kädentaitoja, meditaatiota, pelejä, tutustumiskäyntejä, kokkaamista ja liikuntaa. Mutta osallistuminen on aina vapaaehtoista, jokainen saa olla mukana omien voimavarojensa mukaan. Joskus on päiviä, jolloin ei jaksa tai pysty osallistumaan, silloin saa vain seurata sivusta ja olla hiljaa. Ja vaikka juoda kahvia. Työntekijät ovat mukavia turvallisia aikuisia, jotka tuntevat nopeasti kävijöiden mielialat ja ominaisuudet. ”Toivossa mä saan olla sellainen kuin olen, välillä väsynyt tai levoton, välillä osallistuva ja reipas”. Työntekijät kuuntelevat herkällä korvalla, heille saa kertoa ja he ovat luotettavia. Myös porukan kesken vallitsee tukemisen ilmapiiri. Tunnelma ja henki on hyvä, kaikki tulevat toimeen keskenään. Välillä tietenkin tulee porukassa ristiriitoja, mutta työntekijät ovat heti tilanteessa läsnä ja selvittäjinä, riidat sovitaan nopeasti. Paju nauttii myös osallistumisesta ja esilläolosta, hän toimii mielellään mm. bingon tai Toivoriihen (osallistujien toiveet tapahtumakalenteriin) vetäjänä. Myös parhaat muistot liittyvät näihin: ”viime vappuna toimin bingon vetäjänä, oli mahtavaa heitellä pelitilanteiden väliin kommentteja, jotka viihdyttivät osallistujia, kaikkia nauratti!”. Myös Halloween-juhlissa vedetty impro-show yhdessä opiskelija-Paavon ja Eijan kanssa on jäänyt mieleen hauskana muistona. Keväällä 2020 on tarkoitus tehdä yhteisproduktio teatteri Mundon ja Vamos Turun kanssa. Paju toimii tässä ohjaaja-assistenttina ja osaa kertoa produktiosta muille kävijöille ja myös rekrytoida tähän osallistujia. ”Toivosta mä olen saanut mun nykyiset lähimmät ystäväni” Paju miettii. ”Ollaan täällä yhdessä ja on kiva tavata, mutta myös muulla ajalla toimitaan yhdessä, käydään toistemme luona ja vietetään aikaa. Ja aina halataan kun tavataan!”
Kati Andersén, luokanopettaja, Puolalan koulu Olen tullut mukaan syksyllä 2019 NMKY:n KouluSopu-hankkeeseen, koska koin luokallani olevan tarve juuri tämän hankkeen toimintaan. Koen, että hankkeesta on ollut hyötyä luokallemme ja syksyn aikana on päästy hyvään vauhtiin. Keväälle on vielä paljon annettavaa. Yhteistyö on sujunut vaivattomasti ja on hyvä, kun kouluun tulee ulkopuolisia aikuisia seuraamaan luokan tilannetta hieman erilaisesta näkökulmasta. Parhaita muistoja KouluSopu-hankkeesta ovat ne, kun näkee lasten olevan innoissaan. He pitävät harjoituksista ja ryhmätoiminnasta, ja työntekijöistä on tullut luokallemme todella tuttuja. Viimeisimpänä vaikuttavana kokemuksena oli koulupoliisin vierailu luokassa! NMKY on antanut minulle kuuntelijan ja ulkopuolisen auktoriteetin, joka kasvattaa opettajan rinnalla oppilaita. Näiden lasten kanssa on tehty jo paljon, joten tarjoan työntekijöille haasteita, mahdollisuuden jatkaa työskentelyä ja kokeilla erilaisia keinoja luokkahengen kehittämiseksi. Luokallani on 23 oppilasta, joista kaikki ovat hyvin innostuneita ja sanavalmiita. Valitettavasti luokallani on vuosikausia jatkuneita konfliktitilanteita muutamien oppilaiden välillä, joita saa usein olla selvittelemässä. Tähän kuluu aikaa useita tunteja vuodessa, joka on luonnollisesti pois muusta opetuksesta. Oppilaat ovat reippaita, mutta toivoisin heidän oppivan toisten tunteiden huomioimista ja oman käytöksensä havainnointia.
KouluSopu-hanke tarjoaa apua Turun alueen kouluille ja perheille lasten ja nuorten välisten riitojen ja konfliktien selvittämiseen. Näiden käsittelyyn ei kouluilla ole aina tarpeeksi aikaa eikä välttämättä ratkaisukeinojakaan. Toiminta on kouluille maksutonta ja sen rahoittaa Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet.
12
Veera Sellgren, 16 vuotta Olen tullut mukaan Yökoris-toimintaan 2018 kesällä Abdi kehotti tulemaan, sen jälkeen kavereiden kanssa käytiin säännöllisesti ja nyt toimin ohjaajana. Minut on saanut pysymään mukana toiminnassa mukava meininki ja uudet yökoriksen kautta saadut ystävät. Paras hetki tähän mennessä on ollut se kerta. kun ohjaajat yrittivät saada minua oppimaan koripalloa ja kun yökorishelsinki kävi turussa. Vuonna 2019 ollaan saatu yökorikseen paljon uusia kävijöitä - Yökoriksesta tietää nyt enemmän nuoria kuin ikinä ennen. Mä itse olen saanut Yökoriksesta paljon ystäviä, tekemistä niille päiville kun ei ollut tekemistä. Kaveripiirit yhdistyivät yökoriksenn kautta. Lisäksi olen saanut tästä hyötyliikuntaa päiviin. Meidän porukka on hauska, leppoisa ja kavereita myös työn ulkopuolella. Tyyppien välillä voi olla isojakin ikäeroja, silti kaikki tulee toimeen keskenään. Yökoris-hanke pyrkii tavoittamaan 14-23 -vuotiaita nuoria toimimalla lähellä, nuorten omilla toiminta-alueilla. Turvallisuus ja viihtyvyys niin alueellisesti kuin yhteiso- ja yksilötasolla ovat tärkeässä osassa nuorten kasvuprosessissa. Yökoriksessa uskotaan, että organisoidun ja kiinnostavan toiminnan avulla tavoitetut nuoret kiinnittyvät alueellisesti ja yhteisöllisesti. Keväällä 2018 Turussa käynnistynyttä hanketta rahoitetaan STEA:n eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tuella.
13
Katusovittelu on tarkoitettu alle 18-vuotiaille. Turun NMKY:n katusovittelijat toteuttavat katusovittelua Turussa ja lähialueilla. Sovitteluun sopivia juttuja ovat mm. ilkivalta, lievät asianomistajarikokset ja nuorten väliset konfliktit. Syyllistäminen ja rankaiseminen eivät kuulu sovitteluun, vaan tärkeää on osapuolten tasavertainen kohtaaminen ja asian selvittäminen sekä ratkaisujen hakeminen yhdessä. Katusovittelu on maksutonta, vapaaehtoista, tasapuolista ja luottamuksellista. Keväällä 2019 Turussa käynnistynyttä hanketta rahoitetaan STEA:n eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tuella.
Erityisen hienoa on katusovittelijoiden koulumaailmaan liittyvä osaaminen Saana Vuoristo, vs. johtava sovitteluohjaaja, Varsinais-Suomen sovittelutoimisto Varsinais-Suomen sovittelutoimisto tekee yhteistyötä Turun NMKY:n Katusovitteluhankkeen kanssa liittyen lasten ja nuorten sovitteluasioihin. Yhteistyö on käynnistetty jo vuoden 2018 puolella, jolloin mm. tutustuimme toistemme menetelmiin puolin ja toisin kouluttautumalla. Sovittelutoimistosta kaksi henkilökunnan edustajaa (itseni mukaan lukien) kävi Aseman Lapset ry:n järjestämän Katusovittelukoulutuksen Turun NMKY:llä. Katusovitteluhankkeen Vilma ja Paula ovat niin ikään käyneet Varsinais-Suomen sovittelutoimiston rikos- ja riita-asioiden sovittelijan peruskurssin, jonka jälkeen he ovat toimineet myös meillä sovittelijoina. Yhteistyön rakenteita on muotoiltu eteenpäin vuonna 2019 siten, että sovittelutoimistoon saapuvissa lasten ja nuorten asioissa voidaan tarvittaessa hyödyntää katusovittelun tuomia lisämahdollisuuksia tarjota nuorille ja heidän perheilleen lisätukea niin sovittelun aikana kuin sen jälkeenkin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Vilma ja Paula voivat toimia sovittelutoimistolle saapuvissa aloitteissa sovittelutoimiston omien vapaaehtoissovittelijoiden pareina. Vilma ja Paula voivat sitten hankkeen puitteissa toteuttaa laajempia ja monimuotoisempia jatko- ja tukitoimia, kuin mihin sovittelutoimiston oman toiminnan puitteissa on mahdollista. Yhteistyön hyödyt tulevat ennen kaikkea asiakkaille, eli lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen, jotka saavat tarvittaessa monipuolisempaa ja yksilöllisempää tukea katusovittelutoiminnasta kulloisenkin elämän-
15
tilanteensa ja tarpeidensa mukaan. Katusovittelijoiden on mahdollista muun muassa jalkautua nuorten ja perheiden luokse seurantatapaamisiin tai tekemään sovittelussa sovittua työkorvauksen valvontaa paikan päälle työkorvauksen suorituspaikalle. Yhteistyö koko katusovitteluporukan kanssa on ollut välitöntä ja mukavaa. Yhteisiä toimintamalleja on kehitetty pikkuhiljaa eteenpäin hyvässä hengessä ja tämä työ jatkuu edelleen. Vilma ja Paula ovat toteuttaneet yhteistyösovitteluja erittäin joustavasti ja luotettavasti korkealla ammattitaidolla. Erityisen hienoa on katusovittelijoiden koulumaailmaan liittyvä osaaminen, josta he pystyvät yhteisten asiakkaidemme hyödyksi ammentamaan. Vahvasta ammattitaustastaan huolimatta Vilma ja Paula ovat osallistuneet ihailtavan aktiivisesti myös sovittelutoimiston järjestämiin lisäkoulutuksiin ja ohjauksellisiin tapaamisiin. Heidän kaikessa toiminnassaan näkyykin vahva motivaatio sovittelutyöhön sekä siinä jatkuvaan kehittymiseen ja oppimiseen. Yhteistyötä on ilo jatkaa.
Lapset ja nuoret Lapsi- ja nuorisotoiminnan puitteissa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vapaa-aikanaan tavata ystäviä, kehittää omia taitojaan ja mielenkiinnon kohteitaan positiivisella tavalla ja turvallisessa ympäristössä. Toimintaa kuvaa vahvasti kasvun ja osallisuuden tukeminen sekä yhteisöllisyys. Toiminta on kaikille tarkoitettua ja avointa. Sitä järjestetään eri ikäryhmille.
Upeiden ihmisten voittamaton ryhmähenki Iiris Suvitie, 17 vuotta Ensikosketukseni Namikan nuorisotoimintaan oli noin kymmenen vuotta sitten, kun kävin muutamana kesänä lastenleireillä Harvassa isoveljeni innoittamana. Muistan jo lapsena kuulleeni, että rippileirit ovat Namikan pisimpiä leirejä – tämä tarkoitti siis enemmän aikaa Harvassa, josta olin enemmän kuin innostunut. Tämän merkille pantuani suoritin rippikouluni Namikalla, jonka jälkeen siirryin kolmivuotiseen ohjaajakoulutukseen; samalla tiellä ollaan yhä. Syy, miksi vuodesta toiseen olen pysynyt Namikan toiminnassa mukana, on upeiden ihmisten voittamaton ryhmähenki. Namikan yhtenäisen porukan myötä uskallan olla yhä enemmän oma itseni. Sosiaaliverkoston
Turun NMKY järjestää toimintaa 14-29-vuotiaille nuorille. Kolmevuotisen ohjaajakoulutuksen tarkoituksena on järjestää nuorille mielekästä tekemistä sekä ”kouluttaa” nuoria toimimaan vapaaehtoisina ohjaajina erityisesti leireillä, mutta myös muussa toiminnassa. Yli 18-vuotiaille järjestetään nuorten aikuisten,”A-ikuiset”, toimintaa.
19
rinnalla Namika on myös loistava alusta oppia uusia asioita sosiaalitoiminnasta aina musiikkiin tai urheiluun. Uudet kokemukset ja opittavat asiat eivät Namikalla lopu kesken, mikä on todella mahtavaa. Parhaat Namika-muistoni sijoittuvat ehdottomasti Harvan saareen. Iltaohjelmat kodassa, auringonlaskut rantakalliolla ja yöt riippumatossa ovat hetkiä, joita jään varmasti kaipaamaan vielä monien vuosien päästä. Mieleenpainuvimpia reissuja ovat koko porukan Lontoon YMCA 175 -matka sekä pohjoismainen leiri Islannissa. Namika on mahdollistanut monia muistoja, joiden kokonaisuutta voin kutsua nuoruudeksi. Vuoden 2019 Namikatoiminta oli monella tapaa todella opettavainen, sillä leireillä koimme monet itkut ja naurut. Toimintaryhmämme on villi, humoristinen ja tiivis. Namika on jakanut minulle ainutkertaisen yhteisön, ikimuistoisia kokemuksia sekä tärkeän pohjan, jolla jatkaa elämässä eteenpäin. Uskon ja toivon, että yhdessä muodostamamme NMKY on tulevaisuudessakin yhtä avoin ja monimuotoinen, mitä nyt.
Daniel Rantapaju, 16 vuotta Kävin rippikoulun viime vuonna namikalla, leirillä olin kesällä Harvassa. Halusin lähteä Turun NMKY:n riparille, koska olin jo viiden vuoden ajan pelannut korista namikalla. Joukkuekavereitani osallistui samalle leirille kanssani. Rippikoulu kokonaisuudessaan oli positiivinen kokemus. Harva leiripaikkana on mainio, siellä ollaan ihan eristyksissä! Ja saari on täynnä kaikkea aktiviteettia. Uskon että Harva on parhaita paikkoja riparien järjestämiseen, ainakin sen perusteella mitä olen kavereiltani kuullut heidän rippileiripaikoistaan. Rippikoulu toi minulle lukuisia uusia kavereita ja rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin. Paras muisto leiriltä liittyy viimeiseen päivään ja ohjaajien ja leiriläisten välillä käytyyn kilpailuun. Leiriläiset tietenkin voittivat ja ohjaajat heitettiin häviäjinä mereen. Koko kisailu oli kivaa ja voitto tietenkin! Rippikouluja on järjestetty Turun NMKY:lla vuodesta 1981. Rippikoulut järjestetään yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Leirejä on järjestetty viime vuosina kaksi ja ne on järjestetty Harvan saaren leirikeskuksessa toiminnallisina leireinä. Rippikouluun kuuluvat ennakkotapaamiset on järjestetty edeltävän talven aikana.
Joona 11vuotta Osallistuin vuonna 2019 sporttileirille. Osallistuin leireille, koska olen ollut ennenkin Harvan leirillä. Sinne tulee usein aikaisemmilta leireiltä tuttuja. Leireillä on vapaa-aikaa riittävästi ja hyvää toimintaa. Se on kivaa myös että Harva on saari, on kiva uida meressä. Vuoden 2019 sporttileirillä oli korikiipeilyä, kanoottiretki ja paljon muuta. Sain paljon ystäviä lisää, yhden kanssa menossa myös ensi kesänä sporttileirille! Siiri 9 vuotta Osallistuin vuonna 2019 sporttileirille. Osallistuin leirille seuran ja kavereiden takia, kun Joona-veli meni sporttileirille niin halusin itsekin mukaan. Koska Harvassa on niin kivaa, kivaa touhua, pääsee pelaamaan Gagaball:a
Turun NMKY:n rippikoulun käyneistä noin puolet jatkaa isoskoulutukseen.
20
Vuoden 2019 sporttileirillä oli kivaa ja kaikenlaisia kivoja juttuja, kuten korikiipeilyä, vesisotaa ja kaikenlaista muuta. Ja siellä oli kavereita!
Leirejä 7-13 -vuotiaille lapsille järjestetään koulujen loma-aikaan, pääasiassa Harvan saaren leirikeskuksessa. Leirit ovat kaikille avoimia ja niihin voi hakea tukea vähävaraisuuden perusteella. Leirejä toteuttavat Turun NMKY:n työntekijöiden lisäksi koulutetut nuoret ja aikuiset ohjaajat. Perhetoimintaan kuuluu kesäisin järjestettävät perhe- ja Isä-lapsi-leirit Harvan saaressa. Leirejä isille ja lapsille on järjestetty 2000-luvun alusta alkaen. Nämä leirit tulevat melkein heti täyteen, kun ilmoittumiset avataan. Isä-lapsi toiminta takaa laatuaikaa isille ja lapsille. Yhdessä vietetty aika on korvaamatonta. Paasikiven perhe: äiti Sini, isä Jari sekä lapset Juhana 13 v., Aurora 10 v., Adele 7 v. ja Lilian 5 v. Aikanaan lähdimme ensimmäiselle perheleirille, koska se tuntui helpolta tavalta toteuttaa esikoisen kesälomatoive yön yli kestävästä telttaretkestä. Suunnitelma kuulosti hyvältä: joku muu järjestää ohjelman ja laittaa kaikki ruuat ja me saamme keskittyä nauttimaan yhdessäolosta sekä mukavasta tekemisestä & retkeilystä oman perheen kanssa sopivasti luonnon helmassa. Ensimmäinen leiri ylitti kaikki odotuksemme ja niinpä seuraavina vuosina kesälomasuunnitelmia tehdessä niin lapsilla kuin aikuisillakin oli ainoastaan yksi toive: perheleirille täytyy päästä. Ensi kesänä tuleekin meidän perheellä täyteen kymmenes kerta perheleirillä. Perheleireillä on sopivasti kaikkea: mukavaa tekemistä, vapaa-aikaa, herkullista ruokaa ja ohjaajia. Leireiltä löytyy monenlaista puuhaa niin aikuisille kuin lapsillekin, jokaiselle jotakin. Kaiken kukkuraksi lähes aina lasten toiveet leirin ohjelmasisältöjen suhteen on onnistuttu toteuttamaan, joten en yhtään ihmettele lasten kommentteja siitä, mikä leireissä on parasta: Lilian: ”Siellä on aina vaan niin paljon kaikkea kivaa tekemistä” Aurora: ”Koska siellä on kaikki kivaa: kivaa ohjelmaa, kivat ohjaajat ja kivoja kavereita”
21
Adele: ”Koska possulinko on kivaa” ”Perheleiri on vähän niinku perinne jo meidän perheelle” Juhana: ”Saari on mukava ja siellä on paljon tekemistä. Ohjaajat on tosi mukavia. Perheleirien pohjalta innostuin hakemaan myös rippileirille Harvan saareen ja ensi kesänä on siis sitä kautta hiukan erilainen leiri tiedossa. Jatkossa olis kiva päästä Harvaan lastenleireille apuohjaajaksi.” Adele: ”Hauskin muisto viime kesän perheleiriltä on, kun sain itse suunnitella ja toteuttaa askartelemalla itselleni pahviset lenkkarikengät. Toiseksi hauskinta oli jalkapallo-ottelussa, jossa lapset pelas aikuisia vastaan” Aurora: ”Hauskinta oli jousiammunta, kaikki yhteiset leikit ja melominen. Ja sit mä tykkään paljon myös askartelusta, viime kesänä tehtiin kaulakoruja ja rannekoruja puuhelmistä” Lilian: ”Possulinko oli paras ja sit jousiammunta. Ja se kun pääsi korikiipeilemään, onkimaan ja melomaan.” Juhana: ”Parasta on se, et leirit on aina yhtä hyviä, vuodesta toiseen. Gagaballin pelaaminen on yks mun suosikkijutuista, on aina ollut. Ja viime kesänä olin ekaa kertaa vanhin leiriläinen.”
A-ikuisten toiminta on kaikille kaikille täysi- ikäisille tarkoitettua yhteistoimintaa. NMKY:n ohjaajakoulutukset suorittaneille tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden olla edelleen mukana toiminnassa. Noin kerran kuussa kokoonnutaan ”Aikuisten kahveille”. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään leiritoimintaa ja osallistutaan NMKY:n nuorisotoiminnan muuhun toimintaan – osallistujina, kouluttajina tai suunnittelijoina. FinYMCA on yli 18-vuotiaille NMKY-toiminnassa mukana oleville järjestetty kansainvälinen johtajakoulutus, jonka järjestää YMCA Suomen NMKY.
Alina Ainola, 25 vuotta Olen Namikalla mukana nuoriso- ja Finymca- toiminnassa. Namikan nuorisotoiminta on mulle sydäntä lähellä, koska saan nuorista hirveästi voimaa. Mulle on tosi tärkeää nähdä, miten Namika vaikuttaa nuoriin, ja miten jokainen kirjoittaa oman, ainutlaatuisen Namika-tarinansa. Musta on kivaa olla nykyään kouluttamassa nuorempia sellaisissa asioissa, jotka on aikoinaan kasvattanut ja tukenut mua koulutusryhmäikäisenä, ja joita hyödynnän edelleen kymmenen vuoden jälkeen mun arjessa, työssä ja opinnoissa. Vedän ystäväni kanssa joka toinen torstai-ilta Sohvaa, joka on yli 15-vuotiaille suunnattu hengailuilta Turun NMKY:n Bunkkerissa. Sohvan tarkoituksena on tuoda
Namika-kaverit yhteen pelailun, kahvin sekä hyvien ja huonojen juttujen merkeissä. Sohva-toiminta on mulle henkireikä, sillä se pitää mut säännöllisesti ajantasalla Namika-huumorissa ja -ihmisten kuulumisissa. Hain Finymca-koulutukseen pari vuotta sitten, koska olin kuullut siitä niin siistejä juttuja kavereilta. Onnekseni minut valittiin siihen, koska koulutuksen kautta maailmankatsomukseni ja ymmärrykseni on laajentunut valtavasti. Parhain Finymca-kokemukseni tähän mennessä on ollut opintomatka Gambiaan, jossa mm. vierailimme paikallisessa, Suomen NMKY:n tukemassa koulussa ja tutustuimme sen oppilaisiin ja opettajiin.
22
YMCActivities on seikkailullisia aktiviteetteja hyödyntävää, tavoitteellista ja turvallista, ohjattua toimintaa. Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen itsensä haastamisen ja uusista tilanteista selviämisen myötä. Vuosittain NMKY järjestää pari viikonloppua, jossa työntekijöillä ja ohjaajilla on mahdollisuus saada kokemuksia toiminnallisista menetelmistä ja oppia ohjaamisessa tärkeitä asioita.
Elias Savolainen, 18 vuotta Olen seikkailukasvatustoiminnassa mukana, koska koen että se on mulle itselleni kehittävää sekä ohjaajana, että fyysisenä ja psyykkisenä toimintana. Siitä tulee hyvä olo kun pääsee ohjeistamaan sellaista toimintaa muille mitä voidaan pitää vaarallisena ja ehkä pelottavana. Silloin kun ohjaajana mulla on vastuu ja ohjattava luottaa muhun, niin siitä tulee paras fiilis. Myös se kun tarjotaan ihmisille erilaista toimintaa josta tullaan sitten jälkeenpäin kiittelemään on mahtavaa. Parasta toiminnallisissa jutuissa on just se että pääsee mukaan itselle tärkeään hauskuuttamiseen ja se että saa muiden ihmisten luottamuksen.
23
Viime vuoden kakkosriparilla oltiin tosi myrskyisellä ilmalla melontaretkellä. Mä ajoin toisen ryhmän kumpaankin suuntaan ja siellä oli kyydissä kolme poikaa jotka oli niitä ”kovia tyyppejä”. Kun päästiin takasin Harvaan niin ne vaikutti siltä, että olivat olleet jotenkin pelokkaita, mutta kun ne tuli kiittelemään mua siinä laiturilla, niin tuli tosi mahtava olo. Riparilla on korikiipeilyssä niitä tyyppejä jotka pelkää korkeita paikkoja. Niitä kun saa kannustettua siinä varmistaessa ylöspäin voittamaan niiden pelon, niin on tosi siistiä. Tässä just erityisesti myös se hyvä tunne kun jonkun saa luottamaan suhun esim. tässä varmistushommassa.
Hansassa nuoria kohdattiin ihan normaalin arjen keskellä Janne, 17 vuotta Olen aloittanut käymään Hansan nuorisotilalla vuonna 2018, koska nuokkari vaihtoi paikkaansa Hansan Kultatalosta K-marketin viereen ja halusin nähdä tämän uuden paikan sekä työntekijät. Suurin osa kavereistani pyöri nuokkarilla, joten minä luonnollisesti olin menossa mukana.
Paras muistoni on kesältä 2018, kun nuokkari oli viimeistä päivää auki ennen kesälomia. Pidimme kaverei den kanssa sairaan hauskaa! Olen uskaltautunut myös puhumaan työntekijöille asioista, joista en ole ennen puhunut kenellekään. Sain luottoaikuisia, joihin voin luottaa ja joille voin puhua kaikesta.
Olen jatkanut nuokkarilla käymistä työntekijöiden sekä kavereideni vuoksi. Varsinkin vuonna 2018 oli tapana, että KAIKKI olivat nuokkarilla ja oli normaalia, että aina vapaa-ajalla tai koulun jälkeen mentiin nuokkarille kuluttamaan aikaa.
Se oli minulle suuri juttu syksyllä 2019, kun NMKY alkoi pitämään nuokkaria auki viitenä päivänä viikossa Turun kaupungin jättäytyessä pois. Pääsin näkemään luottoaikuisiani päivittäin.
Turun NMKY vastasi Hansan pop-up -nuorisotilatoiminnasta aluksi v. 2017 alkaen yhteistyössä Turun kaupungin kanssa ja vuoden 2019 syksyn ajan ainoana toiminnan toteuttajana. Hansan pop-up -nuorisotilatoiminta oli 13-17-vuotiaille suunnattua matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa, joka tarjosi turvallisen ympäristön tavata kavereita, viettää vapaa-aikaa ja jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa. Samalla tarkoituksena oli saada suuret nuorisokeskittymät pois Hansan kauppakeskuksen käytäviltä.
Parasta, mitä olen saanut Hansan nuorisotilalta ovat työntekijät, joihin oikeasti voi luottaa ja heitä selvästi kiinnosti asiani ja vointini. Heille pystyi puhumaan, mistä vain ja olen saanut paljon tukea elämääni. Haluan antaa heille tsemppiä jatkoon ja osoittaa, että työ, jota he ovat tehneet on antanut paljon ja on ollut todella tärkeää. Hansassa oleskelevat nuoret ovat usein hyvin kovaäänisiä, mutta suurin osa heistä on mukavia nuoria, joilla on nuorten ongelmia. Porukka on hyvin erilaista ja erilaisista taustoista ja kulttuureista. Nuokkarilla hyvin erilaiset porukat viihtyvät yhdessä ja varsinkin viimeisellä viikolla, kun NMKY piti nuorisotilaa auki, nämä ryhmät toimivat yhdessä ja pitivät kovaa ääntä nuorisotilan jatkosta, koska he eivät halunneet NMKY:n työntekijöiden lähtevän.
24
Musiikki Turun NMKY tarjoaa puitteet monipuoliseen musiikin harrastamiseen ryhmissä ja yksilöinä musiikkiopistossa. Musiikkiryhmiä on neljä – Kuorot Aino-kuoro, Mieskuoro Naskalit ja Seniorikuoro, sekä vaskipuhallinorkesteri Aura Brass Band.
Mieskuoro Naskalit jatkaa vuonna 1919 aloitettua mieskuorotoimintaa. Perinteitä vaalien, ennakkoluulottomasti uusia tuulia tunnustellen, miehekkäästi mutta nuorekkaasti, tarvittaessa arvokkaasti mutta myös riehakkaasti, ennen kaikkea lippu ja mieli korkealla!
Ennenkuulumatonta yhteisöllisyyden tunnetta Eero ”Epa” Kunnas, 60 vuotta Pyry ”Pyrtsi” ”Pyrde” Kunnas, 31 vuotta Epa: Suvussamme on laulettu Namikalla nyt jo kolmessa polvessa. Alkujaan kyse on puhtaasta sattumasta. Turkuun muutettuaan isäni Kalervo, joka lauloi Turun NMKY:n Mieskuorossa vuosina 1948 – 1984, haki ensin Laulun Ystäviin. Laulun Ystävien rivit olivat tuolloin kuitenkin täynnä ja Kale astui Turun NMKY:n Mieskuoron riveihin. Itse liityin kuoroon vuonna 1982 isäni puhuttua minut ympäri. Isä-Kalervohan oli Namikan johtokunnassa yhdistyksen toiminnan kasvun vuosina. Niihin aikoihin kuorolla oli merkittävä rooli myös koko Namikan toiminnassa – kuoro oli Turun NMKY:n ainoa musiikkiryhmä, eikä toiminta vielä ollut niin laaja-alaista kuin nyt. Suvussamme musiikki on aina ollut läsnä. Kalen äiti oli mukana perustamassa Kuusankosken kaiku -kuoroa ja Kymenlaakson suunnalta suvusta löytyi absoluuttisen sävelkorvan omaavia vahvoja bassoja Kouvolan mieslaulajien riveistä. Äidin puolella taas on laulettu enemmälti rekilauluja, mutta äitikin lauloi kyllä Turun Naislaulajissa kakkosalttoa. Torvi on suvussa soinut aina Balkanin sodan ja Suomen sotilasmusiikin aamunkoista alkaen – Kalen isoisä toimi Balkanin sodassa armeijan kornetistina. Pyry: Puhallin- ja mieskuoromusiikki oli lapsuudessani isän kautta aina läsnä. Kun olimme pieniä minä ja siskoni, joka hänkin on taitava sopraano ja Aino-kuorolainen, saimme usein pyöriä jaloissa isän harrastuksissa milloin minkäkin harjoitussalin aulassa. Piirtelimme, pelasimme Game Boylla ja luimme sarjakuvia samalla kun seinän takana viereisessä huoneessa pauhasi milloin mieskuoro ja milloin puhallinyhtye. Olin viettänyt teinivuoteni erilaisissa rock-bändeissä, mutta syksyllä 2013 aika oli kypsä Naskaleihin liittymiselle – kuoron
29
ikärakenne oli tuolloin nuorentunut rajusti, joten uskalsin lähteä mukaan. En tuolloin kiihkeänä 25-vuotiaana olisi liittynyt kirveelläkään mihinkään ukkokerhoon. Isä puhui ympäri… Kuulostaa tutulta. Epa: Mieskuoron taso on jatkuvasti kehittynyt kunnianhimoisempaan suuntaan. Naskaleiden toiminnasta on tullut vuosi vuodelta laaja-alaisempaa musiikillisesti ja muutenkin. Kuoro on pysynyt ajassa kiinni ja harrastuksen sosiaalinen ulottuvuus on vertaansa vailla. Laulu on sitä paitsi tutkitusti hyväksi ihmiselle – lukekaa vaikka lehdistä! Pyry: Hyppy remuavasta rock-maailmasta soonisesti monin tavoin pehmeämmän laulumusiikin pariin oli tyylillisesti aika suuri, mutta alun ennakkoluuloista selvittyäni jäin koukkuun saman tien. Mieskuorolaulun historiassa on sävelletty nuottipinoittain upeita teoksia ja moni mieskuoroklassikko on rockiakin hevimpää kamaa. Naskaleiden kolmisenkymmenen laulajan porukassa olen kokenut myös ennenkuulumatonta yhteisöllisyyden tunnetta. Kuoroharrastuksessa sosiaalisen tason osuus on monin tavoin jopa syvempi, kuin vaikkapa muutaman hengen muodostamassa rockbändissä. Epa: Paras muisto namikauraltani - niitä on lukemattomia. Kuoron esiintyminen presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa vuonna 2017 oli suuri kunnia. Koivisto oli itsekin kuoromies ja namikalaisia. Kuoron Floridan-matka 90-luvulla oli ensimmäinen Amerikan-matkani… Kuoron 90-vuotiskonsertti vuonna 2009, joka oli ensimmäinen esiintyminen uudella Naskalit-kokoonpanolla, tuntui merkittävältä. Rivissä oli lukuisia uusia nuoria laulajia ja tekemisen taso noussut jälleen uudelle tasolle. En ole mitalien perään, mutta Suomen Mieskuoroliiton myöntämä ansiomerkki työstä maamme mieskuorotoiminnan eteen vuonna 2019, oli hieno ele. Ehkä järisyttävin kokemus on ollut sit-
tenkin ensimmäinen matka Neuvosto-Viroon vuonna 1989: virolaisten mieskuorojen musiikillinen suvereniteetti teki minuun suuren vaikutuksen. Vieraanvaraiset ja suurisydämiset virolaiset tuntuivat vaikeista olosuhteista huolimatta elävän ja hengittävän musiikkia. Erilaisia muistoja olisi jaettavaksi ihan loputtomiin. Pyry: Laulava vallankumoushan siitä lopulta syntyikin. Tätä on pakko kompata sen verran, että myös itselläni on hyvin vahva muisto kuoron 2014 matkalta Tallinnan Laulupiduille. Iloisia kansallispukuihin pukeutuneita ihmisiä kuhisevat kadut ja täpötäysi laululavan rinne saivat jotakin läikähtämään sisälläni. Laulaminen liittyy tiiviisti virolaisten itsenäisyystaisteluun. Ihmisten riemu vapaasta Virosta välittyi noissa juhlissa todella väkevällä ja puhtaalla tavalla. Muista kohokohdista puhuttaessa kuoron 100-vuotisjuhlavuotta on tietenkin täysin mahdotonta jättää mainitsematta. Epa: Naskaleiden osalta vuoden 2019 toimintaa määritti kuoron oma 100-vuotisjuhla. Vuosi oli kuorolle monin tavoin menestys. Onnistuimme tekemään ”Laulu kantaa aikain taa” -juhlakonsertistamme paljon suuremman produktion, kuin olisimme ehkä itsekään uskoneet: Konserttielämystä vahvistettiin valoilla ja videoilla. Kokonaisuus kietoutui hienosti taiteellisen johtajamme Tommi Saalaan kirjoittaman ansiokkaan historiikkiteoksen ympärille. Juhlakonserttimme esitettiin loppuun myydylle Sigyn-salille ja musiikillisestikin kuoro onnistui paremmin kuin kenties koskaan aiemmin. Pyry: Myös alkuvuodesta äänittämämme ”Tuli kirkkoon miehet ja joulu” -joululevy on nostettava esille. Levy soi upeasti ja kuoro kuulostaa hyvältä. Projekti oli suksee myös menekin puolesta: levyn ensipainos myytiin jouluun mennessä käytännössä katsoen loppuun. On mukava olla mukana laadukkaalla äänitteellä, jota ei tarvitse ostaa vain kannatuksen vuoksi. Teimme myös joulukonserteissamme uuden kävijäennätyksen. Epa: Kuoromme on vuosien saatossa kehittynyt pelkästä harrastajaporukasta suomalaisten mieskuorolaulupiirien eturivin joukoksi.
Pyry: Naskaleista on alkanut muodostua jonkinlainen brändi myös oman piirinsä ulkopuolella. Silloin tällöin joku ventovieras on tullut kylillä kysymään laulanko Naskaleissa. Epa: Eikä kyse ole vain surevista omaisista tai eläkeikäisistä. Naskaleiden karisma tuntuu purevan myös nuorempiin pari- kolmikymppisiin. Namika tuo ihmisiä yhteen kuten laulukin. Kuorolauteelle mahtuu vierekkäin opettaja, opiskelija, lääkäri, potilas, toimari, työtön, sivari, kapiainen, tutkija ja raksajätkä kaikki sulassa sovussa – vain laululla on väliä. Musiikkia voi harrastaa missä vain, mutta tällaisia porukoita on harvassa. Epa: Lyhyesti muotoiltuna olen saanut Namikalta elämän tarkoituksen ja sisällön. Ihmiselo pitää sisällään erilaisia ylä- ja alamäkiä, mutta kuoroharrastus on kantanut yli kaikkien elämänvaiheiden. Vastavuoroisesti olen ilolla antanut kuorotoiminnalle ”kaikkeni”. Isä-Kalervosta ja minusta tuli kuoroharrastuksen myötä myös ystävät. Sanoisin sen olevan normiolosuhteissa melko harvinaista. Pyry: Sama on tapahtunut myös meille. Ja on siinä jotakin hienoa, kun kuoroillanvietoissa kaksi- ja kuusikymppinen voivat istua samassa samassa pöydässä, vailla mitään raja-aitoja. Kuoron yläikäraja on 60 vuotta, joka isälläni tuli juuri täyteen. Hän ei usko kun sanon, mutta kyllä hänen kuorosta lähtönsä tuntuu jopa haikealta. Epa: Jo pelkän yhdistyksen nimen vuoksi on tärkeää, että hommaa tehdään nuorten ehdoilla. On aika tulla ja on aika lähteä. Eräässä joulukonsertissamme pari vuotta taaksepäin osuimme Pyryn kanssa laulamaan saman kuorokorokkeen eri reunoihin – toisessa laidassa oli isä, toisessa poika ja eturivissä konserttia kuuntelemassa oma vanha äitini. Siinä hetkessä oli läsnä jotakin puhuttelevaa jatkuvuuden ja pysyvyyden tunnetta, jota soisin luonnollisesti myös Namikalle.
30
Mirva Lehmusto, 41 vuotta Aino-kuoro on monipuolinen naiskuoro, jonka karismaattisissa riveissä laulaa noin 25 naista. Taiteellisen johtajansa Satu Luukkosen osaavissa käsissä Aino-kuoro taipuu niin suomalaisen kansantaruston tunnelmiin, klassiseen tyylilajiin kuin kevyempään musiikkiin, jonka teemoissa tuntuu elämä kaikissa sävyissään.
Laulan Aino-kuorossa, olen sitä kautta ollut mukana Turun NMKY:n toiminnassa elokuusta 1999. Musiikki ja laulaminen samanhenkisten ihmisten kanssa saa minut täällä pysymään. Myös se, että Aino-kuorossa ei vain lauleskella vaan toiminta tähtää kilpailuihin, kokonaisvaltaiseen esiintymiseen, äänen käytön oppimiseen jne., on pitänyt mukana toiminnassa. Jäin tauolle kuorosta tammikuussa 2018 kun lähdin perheeni kanssa ulkomaille. Palatessani Turkuun kesällä 2019 ajattelin mennä katsomaan Aino-kuoron esitystä Aurajoella raikaa! -tapahtumaan, mutta löysinkin lopulta itseni esiintymästä vanhojen kuorokavereiden kanssa. Niin vahva oli vetovoima takaisin rakkaan harrastuksen pariin. Reijo Borman Olen kahdeksalla vuosikymmenellä maailmaa ihmetellyt peruskestävä torvensoittaja. Suuni on ollut messingillä alle kymmenvuotiaasta, eikä laantumisen merkkejä näy.
Kuva: Jorma Räsänen
Ensikosketuksen Aura Brass Bandin toimintaan sain soittaessani orkesterin alppitorvisolistina. Bändi oli vielä raakile ja soittimistossa oli jopa brass bandissa kiellettyjä hedelmiä. Kornetistit roikivat trumpetilla, ja alppitorven kuulaan soinnin peitti käyrätorvi. Mutta tuo torvien yhteinen sointi kolahti, ja sillä tiellä ollaan. Brass bandissä saan leppeällä huuliotteella soittaa flyygelitorvella itseäni parempien kanssa hunajaisia sooloja, joista joskus jopa kaveritkin nauttivat.
Aura Brass Bandin tärkeänä tehtävänä on tehdä eurooppalaista Brass Band -kulttuuria paremmin tunnetuksi Suomessa sekä kannustaa niin nuoria kuin aikuisia vaskimusiikin pariin.
Pitkässä juoksussa bändimme toiminta on ollut nousujohteista, vaikka portaat ovat kivikkoisia olleetkin. Orkesterimme historian hienointa hetkeä ei varmasti kukaan mukana olleista unohda. Saimme keväällä 2013 esiintyä Oslossa European Band Championships -kilpailujen yhteydessä järjestetyssä konsertissa. Se oli paras keikka ikinä! Hienoja muistoja on matkan varrella ollut lukuisia, mutta keväinen marssisoitto partiolaisparaatissa saa sydämen sykkimään. On hienoa seistä Turun tuomiokirkon edustalla yhdessä tuhansien lasten ja nuorten kanssa, joiden olemuksesta huokuu luottamus tulevaisuuteen.
31
Väinö ”Väiski” Kaukonen 93 vuotta Väiski aloitti mieskuorotoiminnan rakennusmestarien kuorossa 1948. Lehti-ilmoituksen innoittamana haki myöhemmin Turun NMKY:n Mieskuoroon. Silloinen kuoron taiteellinen johtaja Lauri Karttunen hyväksyi koelaulujen jälkeen kolmesta uudesta hakijasta kaksi – joista toinen oli Väiski. Hän aloitti II-tenorina mutta on laulanut jo 10 vuotta I-bassoa. Vuonna 1993 Lauri Karttunen ehdotti ikääntyville mieskuorolaisille, että perustetaan kuoro kun ”pojat” haluavat vielä laulaa. Ja näin perustettiin Seniorikuoro. Väiski on perustajajäsen ja ollut myös pitkäaikainen kuoron isäntä ja puheenjohtaja. Kuoroharrastus on ollut puolison kanssa yhteinen, sillä vaimo Anja toimi pitkään kuoron rahastonhoitajana ja kahvihetken yhtenä emäntänä. Mukana toiminnassa on saanut pysymään laulaminen ja reilu porukka. Parhaita muistoja on paljon! Jokavuotiset kuoromatkat – Suomi on kierretty ympäri. Idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Sekä monet ulkomaanmatkat. Väiski muistelee erityisesti Norjan Bergeniä yhtenä parhaimmista paikoista missä hän on kuoron kanssa käynyt. Kuoromatkat yhdistivät mukavasti porukkaa. Myös Mauno Koiviston 60-vuotispäivillä esiintyminen Presidentinlinnan pihalla, kutsu linnaan kahville ja ”Manun” kädenpuristus on jäänyt Väiskin mieleen. Tunnelmallinen joulukonsertti on jäänyt erityisesti mieleen vuoden 2019 namikatoiminnasta sekä soolona konserteissa laulettu ”Veteraanin iltahuuto”. ”Namikalta olen saanut hyviä kavereita ja hyvän mielen. Itse koen antaneeni yhteisölle oman vilpittömän panokseni”.
Seniorikuoro pitää yllä Turun NMKY:n varttuneempien mieskuorolaisten niin laulullista taitoa kuin henkistä vireyttä. Kuoron keski-ikä on yli 70 vuotta ja laulutaito on edelleen korkeatasoista.
Seniorikuorossa on ollut hyvä sakki koko kuorotoiminnan ajan. Kaikki tullaan toimeen keskenämme. Väiski on saanut useita kunniakirjoja kuorouran aikana, mm. Mieskuoroliitolta ja NMKY:n Maailmanliiton hopeisen ansiomerkin.
32
Turun NMKY:n musiikkiopisto tarjoaa taiteen laajan oppimäärän opetusta. Musiikkiopistossa voi opiskella kaiken ikäiset musiikin harrastajat. Opetusta annetaan laulussa ja pianon, viulun, huilun, kitaran, pienkanteleen ja ukulelen instrumenttiryhmissä sekä bändisoittimissa. Musiikkiopistossa järjestetään myös erityistä tukea tarvitsevien bändiopetusta. Kaikille musiikkiopiston opiskelijoille kuuluu myös musiikin perusteiden opiskelu. Hanna Penttilä, 25 vuotta Olen mukana erityisryhmän bändissä. Olen nuoresta pitäen pitänyt paljon musiikista. Tässä erityisbändissä olen ollut mukana jo toista vuotta - aloitin syksyllä 2018. Täällä opetus on hyvää. Olen soittanut kuvionuoteista kotona jo pitkään, mutta täällä todella oppii koko ajan lisää uutta. Olen todella iloinen että pääsin tänne soittamaan. Mielestäni tämä meidän bändiryhmä on paras missä olen koskaan soittanut!
Vikram-Veikko ”Viki” Banauliker, 12 vuotta Olen käynyt viulutunneilla Turun NMKY:n musiikkiopistossa kuusi ja puoli vuotta. Käyn myös musiikin perusteiden opetuksessa. Täällä namikalla on kiva soittaa, sekä soittotunneilla että konserteissa. Lähden konsertteihin tosi mielelläni esiintymään kun pyydetään, olenkin niissä käynyt melkein jokaisessa. Erityisesti vuodelta 2019 on jäänyt mieleen perheiden taiteiden yön konsertti Samppalinnanmäeltä. Tapahtumassa oli tosi kiva tunnelma. Itse soitin siinä tapahtumassa ja esityksessä meni todella kaikki muu pieleen paitsi minun soitto: opettajan pianonuotit lähtivät lentoon tuulen mukana ja meidän mukana ollut koira alkoi ulvoa taustalla. Mutta kokonaisuutena esitys oli kuitenkin hyvä!
33
Liikunta ja urheilu Liikuntatoimintaan kuuluu koripallo, suunnistus, sukellus ja kuntosali. Koripallo- ja sukellustoiminta tarjoaa kaikenikäisille – myös lapsille ja nuorille – ammattimaista, koulutettujen ohjaajien vetämää toimintaa.
Turun NMKY:n kuntosali, tuttavallisemmin Kuntokämppä on siisti ja hyvin toimiva sali. Treenaamaan pääsee joustavasti, ovi avautuu avaintagilla. Salilla on hyvä henki, tule ja treenaa sellaisena kuin olet. Kuntokämpän toiminnasta vastaa kuntourheilujaosto, salilla päivystävät salivalvojat.
Paikka harrastaa ja paljon ystäviä Vesa Jauhiainen
Kuntourheilujaosto ja Kuntokämppä ovat toimineet Turun NMKY:ssa vuodesta 1981. Yhtä kauan toimintaa on johtanut Vesa Jauhiainen. Toiminta on lähes neljässäkymmenessä vuodessa ehtinyt muuttaa muotoaan ja kasvaa 36 m2 salista nykyisiin 240 m2 mittoihin. NMKY:n toimintamuotona kuntosalitoiminta on kansainvälisesti tuttua hommaa, Suomessa Turun NMKY:n sali on ainoa laatuaan. Vesa tuli Turun NMKY:lle Antti Koposen (pääsihteeri v. 1981-2016) houkuttelemana. Vesa oli vetänyt Martin seurakunnassa punttikerhoa ja samanlaiselle toiminnalle oli kysyntää namikallakin. Ensimmäinen punttisali, joka jo alussa sai nimen kuntokämppä, sai tilansa Kaskenkatu 10 sisäpihan puutalosta. Vesa houkutteli soutuvalmennettavansa remonttipuuhiin ja tilat kunnostettiin Kuntokämpän tarpeisiin. Ensimmäisellä salilla penkkipunnerruslaitteet olivat puuta ja moni laitteista itsetehty. Edelleen käytöstä löytyy joitain välineitä alkuajoilta. Paikka oli auki kolmena iltana viikossa. Alusta alkaen toimintaa salilla valvoivat salivalvojat, joita Vesa rekrytoi kävijöistä. Vuosien aikana tilat laajenivat – noin vuoden - kahden välein tila kasvoi 12 m2 . Vuonna 1997 sitten puutalo purettiin ja uudet tilat löytyivät uudisrakennuksen, Kaskenkatu 10 kiinteistön alakerrasta. Nykyisissä tiloissa on toimittu kohta 25 vuotta. Vesa kertoo olevansa äärettömiin asti velvollisuudentuntoinen – kun hän jonkun homman hoitaakseen ottaa, se hoidetaan kunnolla ja maaliin saakka. Se selittää, miksi hän on pysynyt kuntourheilujaoston puheenjohtajana vuosikymmenten ajan. Käytännössä Vesa pyörittää koko kuntosalitoimintaa: Salivalvojien rekrytointi, kaikki koordinointityö, laitteiden huolto ja siisteydestä huolehtiminen – vapaaehtoistyötä kertyy viikossa useiden tuntien ajan. Apuna Vesalla on joukko salivalvojia, vapaaehtoisia, jotka päivystävät omilla vuoroillaan salilla ja ottavat vastaan uusia kävijöitä, opastavat salin käyttäjiä ja pitävät paikat kunnossa. Kuntourheilujaostoa, eli toiminnan suunnittelua ja hallintoa hoitavat siihen
37
valitut vastuuhenkilöt. Välillä työ on ollut raskasta, jopa raskaampaa kuin leipätyön tekeminen*, mutta motivaatio on tullut yhteisöstä ja kannustuksesta. Aikoinaan nähtiin tarve kuntokämpän toiminnalle ”nuorisotyön jatkeena” ja tarve on jatkunut vuosikymmenten ajan. ”Kukaan ei ole niin hullu kuin mä että hoitaisi tällaista hommaa vapaaehtoisena, siksi mä tässä edelleen olen!” Vesa kuittaa. Vapaaehtoistyössä on myös paljon hyvää: eniten lämmittää positiiviset palautteet kävijöiltä. Vesa neuvoo ja opastaa salilla käyviä, ja kun korviin kantautuu viestiä siitä, että harjoittelu on tuonut apua mm. vaivoihin ja saa aikaan tuloksia on se aina mukava kuulla. Ja tietenkin se, että uusia, tuntemattomia asiakkaita tulee asiakkaaksi ja ovat tyytyväisiä palveluihin. ”Tämä sali on kuitenkin minulle vähän kuin oma lapsi, haluan että se menestyy ja toiminta jatkuu”. Paras muisto Vesalle on jäänyt vuosien takaa kun sai tehdä saliohjelman silloiselle Arkkipiispa Wickströmille. Se oli suuri kunnia, siinä tehtiin sinunkaupat. Jälkeenpäin sain kuulla, että ohjelma oli jopa ollut hyvä ja toimiva. On toiminta tuonut tietenkin myös Vesa Jauhiaiselle paikan harrastaa, yhteisön ja ystäviä. Vuosikymmenten aikana on tullut monia tärkeitä ystävyyssuhteita. Vuonna 2019 Kuntokämpällä toteutettiin melko suuri uudistus, kun käyttöön tulivat avaintagit ja samalla luovuttiin ainoasta työntekijästä. Kuntokämpälle pääsee treenaamaan klo 6-22 joka päivä lunastamalla avaintagin. Muutoksella tultiin palveluissa lähemmäs kaupallisten kuntosalien palveluita ja siirtyminen oli yllättävän helppoa, ongelmia ei juuri ole tullut. Käyttökapasiteetti on lisääntynyt, kävijöitä on tullut ilahduttavan paljon lisää syksyn 2019 aikana. Kuntokämppä elää jälleen uuden nosteen aikaa. *Vesa on ammatiltaan poliisi ja toimii aluepoliisina Varissuon alueella. Hänet valittiin myös valtakunnallisesti vuoden poliisiksi vuonna 2019.
Turun NMKY:llä on mahdollista osallistua koripallossa sekä kilpailullisempaan toimintaan että matalankynnyksen harrastukseen. Seurassa pelaa noin 300 lisenssipelaajaa, joukkueet kaikissa juniori-ikäluokissa ja useissa aikuisten kilpasarjoissa. Harrastusjoukkueita on neljä. Miesten edustusjoukkue pelaa valtakunnallisessa I-divisioonassa. Pikkususijoukkueet on tarkoitettu esikoululaisille ja ekaluokkalaisille.
Tiivis ja hyvähenkinen ryhmä vie turkulaista koripalloa eteenpäin Pyry Rantanen, 20 vuotta Taisi olla vuosi 2008 kun astelin ensimmäistä kertaa namikan koripallotreeneihin. Aloitin silloin koripallon TuNMKY:n mikropojissa. Harrastin pienempänä useampia lajeja, ja kokeilin myös koripalloa. Tykästyin lajiin niin paljon että tälle tielle on jääty. Nyt menossa on 12. kausi namikan paidassa. Minut on saanut pysymään mukana toiminnassa rakkaus koripalloa kohtaan, mutta olen myös viihtynyt seurassa koko peliurani ajan loistavasti. Mielestäni on hienoa, miten monialainen Turun NMKY on. Tarjolla on liikuntaa koripallon lisäksi mm. sukelluksen tai suunistuksen parissa, kuoro-ja musiikkitoimintaa, partiota sekä rippikoulu- ja leiritoimintaa lapsille ja nuorille. Itsekin kävin rippikouluni nimenomaan namikan kautta. Minun on vaikea nimetä yhtä parasta muistoa namikauraltani. Tusinaan vuoteen namikan paidassa mahtuu lukuisia hyviä ja hauskoja muistoja. Junnuvuosien turnausreissut Suomessa ja erityisesti ulkomailla nyt ehkä ensimmäisenä tulevat mieleen. Oman ikäluokkani kanssa mm. sijoituimme Ruotsissa Scania Cupissa 4. sijalle hävittyämme täpärästi pronssiottelun, mutta hyvä saavutus silti. Oli hienoa päästä mittaamaan tasoa myös muita kuin suomalaisia joukkueita vastaan. Aina ei kuitenkaan joutunut tyytymään pelkkään kunniakirjaan vaan ulkomaanreissuilta tuli tuotua tuliaisina myös muutama mitali. Ja hauskaa ainakin oli! Edustusjoukkueemme Kristika starttasi syksyllä 2019 jo kolmannen perättäisen kautensa miesten 1A-divisioonassa. Takana oli kokonaisuudessaan hyvä edeltävä kausi 2018-19, joka kylläkin päättyi loukkaantumisten myötä hieman turhan aikaisin kevään pudostuspelien ensimmäisellä kierroksella. Syyskausi 2019 oli pelilli-
39
sesti haastava, mutta joukkueen tavoite on yhä pelata mahdollisimman pitkälle kevääseen 2020 ja viedä turkulaista koripalloa taas askel lähemmäs paluuta takaisin huipulle. Syyskauden aikana ilahduttavaa oli nähdä seuran junioripelaajia nostettavan edustusjoukkueen vahvuuteen, mikä taas kertoo junioritoiminnan laadukkuudesta. Olen saanut namikalta lukemattomia hyviä muistoja niin peleistä ja harjoituksista kuin kentän ulkopuoleltakin. Lisäksi suuri osa kaveripiiristäni on tullut nimenomaan namikan kautta. Itse pyrin aina harjoituksissa ja peleissä antamaan kaikkeni ja auttamaan osaltani muita pelaajia ja joukkuetta eteenpäin. Omien treenien ja pelien ohella tulee vietettyä aikaa myös nuorempien junioreiden pelejä tilastoidessa tai vain katsomosta käsin kannustaessa. Edustusjoukkueemme Kristika Turku on tiivis ja hyvähenkinen ryhmä pelaajia, valmentajia ja taustahenkilöitä, jotka ovat kaikki sitoutuneet viemään Turkulaista koripalloa eteenpäin. Kaikki tekevät tosissaan töitä joukkueen eteen ja ovat halukkaita kehittymään myös henkilökohtaisesti, mikä tekee treeniympäristöstä mielekkään ja hyvälla tavalla kilpailuhenkisen. Huumorintajuakaan ei joukkueesta puutu, niinpä joukkueen tapahtumiin on aina mukava tulla.
Turun NMKY:n sukellusjaoston jäseninä on kaiken ikäisiä sukellusparistaan ja sukellusympäristöstään huolehtivia sukeltajia – sekä naisia että miehiä. Jäsenistö ulottuu vastaaloittaneista lomasukeltajista kokeneisiin tekniikkasukeltajiin. Sukellusjaoston toimintaan kuuluu myös 7-14-vuotiaille tarkoitettu snorkkelikerho, jossa opiskellaan snorkkelisukelluksen perustaitoja, pelataan ja leikitään vedessä koulutettujen ohjaajien kanssa. Turun NMKY:n suunnistusjaosto on pieni mutta aktiivinen suunnistajaporukka, noin 10-15 suunnistajaa, osallistuu yksilö- ja joukkuesuunnistuskilpailuihin, päätapahtumana vuosittain Jukolan viesti.
Arja Hoikka Osallistun NMKY:n snorkkelikerhon toimintaan yhtenä sen vetäjistä ja Sukellusjaoston toimintaan sen puheenjohtajana ja aktiivisena jaostolaisena. Lasten ja nuorten kanssa toimiminen on antoisaa, kun huomaa heidän oppivan uusia asioita ja olevan tästä oppimisesta innoissaan. Snorkkelikerhon toiminnassa mukana olon myötä voin jakaa itselle tärkeään ja rakkaaseen elementtiin ja harrastukseen, veteen ja laitesukellukseen, liittyviä asioita. Ehkäpä joku kerholaisista saa kipinän sukeltamisen ihmeellisestä maailmasta.
Lisäksi suunnistajat järjestävät tai ovat mukana järjestämässä alueellisia suunnistuskilpailuja.
40
Kuva: Juha Nappu / Lounacom Oy
Katja Auvinen, 48 vuotta Osallistun aktiivisesti Turun NMKYn suunnistusjaoston toimintaan. Suunnistus on minulle tärkeä liikuntaharrastus, ja käynkin iltarasteilla viikoittain vuoden ympäri. Namikan suunnistajien joukkueessa olen osallistunut useisiin kilpailuihin, kuten Venlojen viestiin, Halikko-viestiin ja Kevätyön viestiin. Myös yksilökilpailuissa käyn mielelläni, viimeksi Loppiaisrogainingissa Espoossa. Toimin myös aktiivisesti partiossa, Turun Tähti-Tytöissä. Sitäkin kautta minulla on linkki Turun NMKY:hyn. Namikan suunnistusjaostossa on mukavan rento meininki. Suunnistus on tärkeää, mutta tunnelma pidetään silti leppoisana. Epäonnistumisia tulee, ja ne voidaan
41
käydä läpi huumorilla, muttei jäädä murehtimaan. Mukana pitää siis samanhenkinen kaveriporukka, joka kannustaa ja tukee myös huonoina päivinä. Vuonna 2019 olin itse ensimmäistä kertaa mukana veteraanien MM-kisoissa, jotka pidettiin Riikassa, Latviassa. Siellä edustin siis Turun NMKY:tä, suunnistusjaostosta oli mukana kolme suunnistajaa. Tapahtuma oli minulle aivan erityisen hieno kokemus, ja ensimmäinen ulkomaille suuntautunut suunnistusmatkani. Parasta reissussa oli hienot uudenlaiset suunnistusmaastot sekä mahdollisuus viettää aikaa vanhojen ja uusien ystävien kanssa. Ensi kesän reissu Slovakian MM-kisoihin on jo varattu!
Partio
Partiotoiminta on yksi vanhimmista Turun NMKY:llä edelleen olemassaolevista toiminnoista. Ensimmäinen lippukunnista Auran Tähti Pojat perustettiin vuonna 1917 ja on samalla myös yksi Turun vanhimmista lippukunnista. Partio on toimintamuotona käytössä koko YMCA:n maailmanlaajuisessa toiminnassa. YMCA-liike on aikoinaan ollut vaikuttamassa myös partioliikkeen syntyyn.
Turun NMKY:ssa toimii kolme partiolippukuntaa: Meripartiolippukunta Auran Tähti Pojat Meripartiolippukunta Turun Tähti-Tytöt KFUM:s Scouter Kamraterna – Scoutkåren Koffan Lippukuntien kokoontumispaikat - kolot sijaitsevat Sirkkalankatu 27 - Kaskenkatu 10 -kiinteistöissä. Lippukunnilla on myös oma koulutusaluksensa joilla partiolaiset purjehtivat Itämeren alueella kesäaikaan. Auran Tähti Poikien taustalla toimii tukiyhdistys Auran Tähti Poikien Tuki ry (APTU). KFUM:s Scouter Kamraternan taustalla toimii tukiyhdistys Scoutkåren Kamraternas Föräldra- och understödsförening r.f (SKUFFEN) Roni Björkman 28 vuotta Olen harrastanut partiota jo noin 20 vuotta, pienestä sudenpennusta johtajaan asti toimien eri tehtävissä lippukunnassa. Tällä hetkellä toimin KFUM:s Scouter Kamraterna lippukunnanjohtajana. Partio minulle ei ole vain harrastus vaan myös elämäntapa ja se heijastaa hyvin omia uskomuksiani ja sitä mitä pidän tärkeänä. Uskon että partion kautta pystyn auttamaan ja opastamaan muita, varsinkin nuoria, ja samalla saan luovan ja hengellisen aktiviteetin vapaa-ajalleni. Olen pysynyt mukana toiminnassa aktiivisena koska viihdyn omassa lippukunnassani erittäin hyvin ja saan olla samalla tavalla ajattelevien ja mukavien ihmisten ympäröimänä. Olen myös halunnut luoda lapsille ja nuorille harrastusta, joka opettaa niin käytännöllisiä kuin hengellisiäkin asioita.
Olen iloinen siitä, että meillä on myös hyvin aktiivinen ja ahkera vanhempain- ja tukijärjestö (Skuffen), joka mahdollistaa ilman suurempia murheita meidän toimintamme. Ilman Skuffenia emme pystyisi järjestämään samalla tavalla ja mittakaavalla tapahtumia, jotka tekevät meidän lippukunnastamme toimivan. Meillä on ollut lippukunnassamme vilkas vuosi ja olemme pystyneet järjestämään paljon tapahtumia ja leirejä Paimioon mökillemme. Olemme myös purjehtineet purjeveneellämme (S/y Windis) koko purjehduskauden ajan. Valitettavasti ei minulla ole ollut vuoden kuluessa aikaa tai mahdollisuutta osallistua namikan muihin tapahtumiin, mutta toivon että tulevana vuonna minulla on siihen mahdollisuus. Olisi myös hienoa nähdä enemmän yhteistyötä namikan eri toimintaryhmien välillä.
44
Kerttu Tuominen, 18 vuotta Osallistun Turun Tähti-Tyttöjen partiotoimintaan ja toiminnassa mut on saanut pysymään kaverit, kivat tapahtumat ja johtaminen. Vuodesta 2019 jäi mieleen oman ryhmän leiri ja Explo. Explo on samoajaleiri johon osallistui ympäri Suomea partiolaisia. Se painui mieleen hyvän menon takia eniten. Sain viettää siellä aikaa kavereiden kanssa ja löysin uusiakin kavereita ja tuttuja sieltä.
myös tärkeitä syitä, miksi haluan pysyä toiminnassa mukana. ATP on paras lippukunta, jossa on kivoja ihmisiä ja hyvä tunnelma. Meillä on myös maailman hienoin partioalus, s/y Merisusi ja Suomen kaunein kolo. Paras muistoni on Satahanka vuonna 2018 ja matkapurjehdus sieltä takaisin. Satahangalla tapasin muita meripartiolaisia ja pääsin juttelemaan samanhenkisten ihmisten kanssa. Paluumatkalla Loviisasta purjehdimme yli yön, mikä oli ensimmäinen kertani ja upea kokemus. En nukkunut koko yönä. Viime vuonna kävin myös partiojohtaja-peruskurssin, mistä olen ylpeä ja se avaa uusia mahdollisuuksia, kuten se, että olen nykyään L-SP:n seikkailija-jaoston toiminnassa mukana. Viime vuonna purjehdimme paljon Merisuden ollessa vedessä ja purjehduskauden ulkopuolella retkeilimme Oriniemessä ja muualla Turun alueella. Pidimme kesäleirin Harvassa, jossa on aina kiva leireillä ja josta on helppo lähteä päiväretkille Sudella. Osallistuin myös Evolla järjestettyyn Johtajatulet-tapahtumaan, joka oli hieno uudenlainen leirikokemus.
Aku-Petteri Sola, 20 vuotta Olen liittynyt Auran Tähti Poikiin vuonna 2010 ja antanut partiolupaukseni 2011 - muutettuani Turkuun kaipasin harrastusta ja löysin suhteiden kautta ATP:n. Partio on monipuolinen harrastus, josta saa halutessaan uusia ja haastavia tehtäviä. Kaverit ja purjehtiminen ovat
45
Namikalta olen saanut merkityksellisen partioharrastuksen, kavereita ja mahdollisuuden päästä purjehtimaan. Itse olen mukana mahdollistamassa lapsille mielekkään harrastuksen toteuttamista ja olen päässyt opettamaan purjehdustaitoja nuoremmille.
...ja viel채 paljon enemm채n Edell채 esitellyn toiminnan lis채ksi Turun NMKY:n perheeseen kuuluu monenmoista toimintaa.
NMKY-TASKU toimii lastensuojelun avo- ja jälkihuollon sektoreilla muodostaen tuetun asumisen yhteisön, jossa nuoren kanssa keskitytään elämänhallinnnan kysymyksiin ja itsenäisemmän arjesta selviytymisen harjoitteluun. TASKU tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tavanomaisen perusarjen, elämänhallinnan ja asumisen harjoitteluun, yhdistettynä ammatilliseen sosiaaliseen tukeen. Asunnot sijaitsevat Turun, Raision, Salon ja Rauman keskustoissa, tavallisissa kerrostaloissa. Peruskäsitteitä toiminnassa ovat koti, arki ja arjen suuntaaminen. Toiminta on luonteeltaan käytännönläheistä ja perustuu luotettavan ja kestävän suhteen muodostumiseen nuoren ja tukiperheen välille. NMKY-TASKU -toiminnan käytännön työstä vastaa Turun NMKY:n omistama BSM-palvelut Oy.
Henri, 22 vuotta Olen asunut tukiasunnoilla 5 vuotta ja yhdeksän kuukautta. Mitä olen täällä asunut ei ole ollut keskimäärin ollenkaan huonoa. Alussa kun muutti, niin oli tuki, että näitä asioita pitää tehdä ja on hyvin tuettua. Sen jälkeen on aina saanut apua tarvitsemaansa asiaan. Ainoa mikä on ollut hidasta, on ollut sossu ja Kela. Asumisajalta on monta hyvää muistoa, mutta mikään ei räjähdä tähtihetkeksi. Niitä on niin paljon ettei parasta voi valita. Tukiperhetyöntekijän kanssa erilaisia asioita, esimerkiksi aamuherätykset, yhdessä syömiset jne. Parasta tukiasumisessa on tietenkin että olen saanut katon pään päälle! Turvallinen olo, kun tietää, ettei ole kadulla ja täällä on aina joku paikalla ja apua on saatavilla joka asiaan.
47
Olen saanut opetusta rahankäytön suhteen, ylipäänsä asumisen opettelua (äänet kuuluvat herkästi naapuriin) ja kaikki siivoaminen, ruoanlaitto ja niin edelleen. Olen sosiaalisempi kuin ennen, tämä on muuttunut tukiasumisen johdosta, kun on yhteisiä juttuja. Esimerkiksi aamupala on loistava idea, varsinkin minulle, kun ei ole arkitoimintaa, niin näkee muita ja on herättävä ajoissa. Paljon yhteistä toimintaa; keilausta, ystävänpäiväjuhlat, talkoot ja niin edelleen. Pääsee tutustumaan muihin. Tätä kautta muiden nuorten kanssa syntyy kaveruussuhteita. Tukiperhetyöntekijät ovat paikalla (paitsi työaikana), jonkun saa aina kiinni ja saa apua mihin tarvitsee. Alussa enemmän ja sitte sen mukaan mitä tarvitsee.
Harvan kallioilta näkee Airiston taakse laskevan auringon ja meren Emmi Suomela, 18 vuotta Oon käynyt Harvassa jo 7-vuotiaasta asti erilaisilla partioleireillä. Tällä hetkellä mun Namikailu on enimmäkseen NMKY:n ohjaajakoulutusta, josta iso osa on Harvan leirejä. Ilmoittauduin 15-vuotiaana NMKY:n isoskoulutukseen ja nyt käyn kolmivuotista ohjaajakoulutusta. Lisäksi kuulun meripartiolippukunta Turun Tähti-Tyttöihin, yhteen NMKY:n lippukunnista. Kesät kulutan NMKY:n leirien lisäksi pitkälti purjehtiessa lippukunnan veneellä. Namika on opettanut mulle paljon ryhmässä toimimisesta, ryhmän vetämisestä ja ihmisten kohtaamisesta. Harvan leireillä olen oppinut joustavuutta, ongelmanratkaisua ja paljon erilaisia käytännön taitoja. Aika kuluu Harvassa nopeasti. Mieleen painuneita hetkiä Harvan leireiltä ovat olleet vauhdikkaiden ja täysien leiripäivien jälkeiset iltahartaudet Harvan kallioilla. Harvan kallioista erityisen tekee se, että niillä istuessa näkee Airiston taakse laskevan auringon ja meren. Vaikka leiripäivät Harvassa saattavat välillä olla hyvinkin hektisiä koen, että leirit antavat paljon.
Harvaa ja ihmisiä siellä voisikin kutsua voimavaraksi. Olen saanut namikalta hyviä ystäviä ja ikimuistoisia hetkiä. Namika ja Harva ovat saaneet minusta yhden innostuneen ja aktiivisen ohjaajan lisää. Kesän 2019 leirit olivat minulle ulkona riippumatossa yöpymisiä, iloisia iltaohjelmia, Vihuriretkiä, hyvää ruokaa ja parasta seuraa! Ensi kesää ootellessa!
Harvan saaressa on leirikeskus ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Koululaisten kesälomakauden aikana Harvan täyttävät rippikoululeirit, erilaiset lasten ja nuorten leirit, perhe- ja isä-lapsi -leirit. Muuna aikana Harvassa järjestetään erilaisia leirejä ja retkiä, leirikouluja, koulutuksia ja kokouksia. Harvan toimintoja ja kuntoa ylläpidetään pitkälti vapaaehtoisten ja osallistujien voimin. Ilman vapaaehtoisia koulutettuja ohjaajia ei olisi niin paljon leiritoimintaa. Kesäisin nuoria myös palkataan ohjaus- ja huoltotehtäviin. Harvassa lapset ja nuoret oppivat toimimaan ryhmässä ja voivat löytää itsestään uusia kykyjä. Leireillä opitaan uusia taitoja ja itseluottamus kasvaa.
49
Paljon hyviä, monipuolisia ja elinikäisiä ystäviä Lippo Kaarnisto, 90 vuotta
Olen tullut vuonna 1941 Partiolippukunta Auran Tähti Poikiin. En halunnut mennä sudenpentuihin, kun tiesin siellä olevan ”villinpuoleista” joukkoa, vaan odotin, kunnes täytin 11-vuotta ja pääsin suoraan vartioon. Olin nuorena hiljainen ja ujo poika. Toiminta Turun NMKY:ssa on ollut hienoa ja antanut monipuolista ohjelmaa, erityisesti partio. Valtaosa ystävistä on näiltä ajoilta, paljon vietettiin myöhemmin aikaa perheittäinkin. Kummiutta syntyi puolin ja toisin! Mahdoton vastata, mikä on ollut paras muisto, niitä on niin paljon. Kaikki leirit erityisesti; se on sitä aidointa partiotoimintaa. Olen käynyt useita kertoja Mieskuoro Naskaleiden ja erityisesti Seniorikuoron konserteissa ja tapahtumissa, kuin myös Aura Brass bandin mahtavissa konserteissa! Oriniemen Ulkoilualuesäätiön valtuuskunnan kokous vuoden lopulla on ehdotonta huippua! Merkittävin asia, jota yhdistys on minulle on antanut ovat ystävät. Paljon hyviä, monipuolisia, elinikäisiä ystäviä. Itse olin 30-vuotta johtokunnassa ja sen varapuheenjohtajana parikymmentä vuotta. Olen ollut johtokunnassa jo1950-luvun lopulla, ja mukana päätöksissä, joiden seurauksena myytiin Maariankadun toimitilat, ostettiin nykyiset tontit ja rakennettiin Sirkkalankadun kiinteistön ensimmäiset rakennukset. Olen aikanaan vastannut projektista, jonka tuloksena yhdistykseen palkattiin toiminnanjohtaja, myöhemmin pääsihteeriksi nimitetty Antti Koponen 1980-luvulla. Olen ollut jäsenenä myös Oriniemen säätiön hallituksessa lähes alusta alkaen pari vuosikymmentä sekä pitkään myös
51
säätiön valtuuskunnassa, nykyisin varapuheenjohtajana. Olin aikanaan myös muutaman vuoden NMKY-liiton liittohallistuksen jäsenenä edustamassa siellä kai turkulaisuutta? Senioriaamukahvit on nykyisin ”herttainen pikku tapaaminen, jossa tapaa vanhoja ystäviä ja kuulee mielenkiintoisia aiheita ja esityksiä”. Senioritoiminta käynnistyi aikanaan veteraanikerho-nimellä, mutta se antoi toiminnasta hieman harhaanjohtavan kuvan. Sehän ei ollut sotaveteraanitapahtuma, kuten jotkut kuvittelivat, vaan NMKY-veteraanien tapaamistilaisuus. Silloin tilaisuudet pidettiin alakerran juhlasalissa ja osallistujia oli satakunta. On itsekin pyydettynä pitänyt lukuisia alustuksia eri aiheista, nämä pääosin kerhon ”suuruuden” aikana. Osanottajamäärän vähentyessä kehitettiin nykyinen, pienimuotoinen seniorikahvitus, sinänsä aivan mukava. Olen kokenut ohjelman aika helpostisulavaksi ja näinollen miellyttäväksi. Tosin entisten ja nykyisten tuttujen tapaamistoive on paras liikkeellepaneva voima, ei niinkään ”esitelmä”! Senioriaamukahvien merkeissä kokoontuu koolle noin kerran kuukaudessa joukko Turun NMKY:n pitkäaikaisia jäseniä. Tilaisuus on avoin kaikille yli 60-vuotiaille eikä edellytä NMKY-taustaa. Osa osallistujista on jo ylittänyt 90 vuoden iän, jäsenyyttäkin takana useimmilla yli 60 vuotta. Aamukahvien ohjelmaan kuuluu aina esitys joko ulkopuolisen esiintyjän tai senioriaamukahveille osallistuvan toimesta. Lisäksi juodaan kahvia ja jutellaan kuulumisia.
Tämä kirja kertoo kohtaamisista, jotka Turun NMKY - YMCA Turku on vuonna 2019 mahdollistanut.
