Issuu on Google+

Pertti Palonen pyörineen Joutsassa ja Petäjäveden asemalla.

Kuvat: Markku Lyhty

nen tuttavuus joka tapauksessa ja varmasti

yksi harvoista

maas-

samme, ellei vallan ainoa. Vahinko vaan, kun on pååstetty niin huonoon kuntoon. Se pitäisi entisöidä kiireesti. Kuten jo alussa mainitsin, tämä harvinai-

suus löytyy KeskiSuomen Tieliikennemuseosta Petäjäveden

Kintaudelta. Asioita hoitelee Museoyhdis-

Pyöräliikkeen mekaanikkokin. Miksi pyöräs-

sä on tavarateline ja vie-

lä erittäin vankkaraken-

teinen

ja

tehtY kovaa

painoa varten on minua ihmetyttänyt. Asia lie-

12

nee niin, että siinä on suoritettu jotain akro-

baattitemppuja esim. seisty ajon aikana tai jotain muuta. Kuljetuksistahan ei voi olla kY'

symys.

Mielenkiintoi'

tys, jonka puheenjohtajana on Risto Raivio ja varapuheenjohtajana ja museon hoitajana Risto Höylä. Koska tämä pyö-

rä on Helsingistä,

pyy-

dämme ystävällisesti, että jos ioku tietää tä-

män pyörän historie jotain, olisi ystävälli ilmoittaisi tieto ia Risto Höylälle os. Pr

jävesi Kintaus, 941-635079.

I

Sam

museo pyytää, että jollain on vanhaa py tavaraa, jolla on mu arvoa, olisi se eri kiitollinen kaikista joituksista. Näinhär

saataisiin pelaste

jälkipolvienkin ihmr

täväksi.

Penkoka

vinttinne ja kellarinr Ei sitten tällä ke muuta kuin hyvää ke tä kaikille ja toivc vasti seuraavassa merossa tapaamm( jo korjauskurssin r keissä.


l6-vuotiaana nuorukaisena olin lukenut Raul Hellberg'stti, Pohjoismaiden mestarista, ja ennen kaikkeo hiinen kirjoittamoanso kirjaa. " Pyöröily". Ihailin rajottomasti sitd voitontahtoa ja tuskan, kivun jo vastoinkiiymisten voittamista, jots Hellberg oli monissa kilpailuissaan joutunut osoittamaan. Rupesin itsekin hakeutumaan lenkeille juuri sellaisina pöivinti, jolloin

Raul Hellberg

in memoriqm *

15.12.1900

I 30.r0.198s

oikein myrskysi tai satoi lumirtinttiri ja vettii. Se oli "miesten hommao" ja pötitin, ettti minrikin olen vielti joskus Suomen mestari. Vuosien siiiistömisen jtilkeen koulupojalla oli rahat oikean kilpapyördn hankkimiseen. Hellberg'lki oli pyöriiliike ja hienoja esitteitci pyöristti, mm. Crescentin "Berlinin mallista", ensimmöisestci "kevytmetallipyöröstö" 1939. Kirjoitin Hellberg'lle ja - oli keviit pyysin hiintti toimittamaan sellaisen. Mutto Hellberg'ltd ei tullutkaan pyörciö vaan kirje, josso htin kyseli minkt) ikriinen, kokoinen ja painoinen olen ja miten olen harjoitellut töhön asti. Vasta tiimtin jrilkeen hön suostui toimittamaan pyördn. Se tuli rautateitse ja linja-autolla sattumalta juuri 30.5.1939 eli I8v

uo t issy n ty möpii iv ii nii

n

i.

En ollut tavonnut Hellberg'id mutta pidin hdntd suureno "idolinani" urheilussa, samoin kuin "Italialaispoika Guglielmo Morconi'a", jonka nimisen kirjan olin lukenut radion keksijdstö. Samana vuonna alkoi talvisotamme ja sitten maailmanloajuinen sota. Kahdeksun vuotto myöhemmin olin rsdioinsinöörin työssri, omistin vielti tuon pyörön, mutta itse en endii ollut siinri kunnossa, jota kilpapyördily olisi edellyttanyt. Hyvistti pyöristti oli kuitenkin sotien jölkeen puutetto ja Pyörtiilyliitto osti minulta tuon pyörtin 1948olympialaisiin valmistautuvia suomalaisia vurten.

Innostuin kuitenkin vielö uudelleen, ltihes 30-

vuotiaana kohentamaon kuntoani ja monien vaiheiden jtilkeen eriitinti sunnuntaina 1957 SM-kisojen ptitityttyti Porvoon urheilukenteillti sain nousta korkeimmalle pallille ikrimiesmestarina ja kuka tuli ripusta-

maan kultamitallia kaulaani suuri idolini Raul - minua Hellberg, Eihön Hellberg voinut tuntea ja sanoin siinci, ettci "ei taida Hellberg muistaa, ettii toimitti minulle hienon 'Cressun' ja antoi ensimmöiset ohj eet ki lpapyörtiilijti ksi ". Hel lberg katsoi silmiin j a sanoi: "No ei ole mennyt oppi hukkaan" ja siirtyi jokamaan muita mitalleja. Htin oli silloin S7-vuotias. Senkin jrilkeen on taas yksi pyörtiilijti-sukupolvi vaihtunut. Harry Hannusta mainittiin joskus sanomalehdessö "Suomen pyörtiilykuninkaaksi". Hellberg oli tuohtuneena soittonut lehden pödtoimittajalle: "Eija hdn Ruotsissakoan ole kahta kuningasta - enkii minti vielö ole kuollut". Nyt on Raul Hellberg poissa ja meidtin "peesaa-

jien" on huolehdittava vetovuoroista. Htin 30.10.1985

ja

olisi pian triyttrinyt 85 vuotta.

kuoli

Uolevi Vriisönen


Eero Kuula

Fausto Coppi aikansa suurin pyöräilii ähahmo Eräs ranskalainen sano'

malehtimies sanoi aikoi'

naan Fausto CoPPista, että

"kohtalottaret olivat viitoittaneet hänelle tien jatku' vaan menestYkseen". Tämä väite Perustui hänen persoonallisuuteensa ja saavutuksiinsa

u

rhei lijana,

joita ei voitane kieltää tutustuttuaan tähän suureen ital ialais-ranskalaiseen pyöräi I i jään, hänen ottaes-

saan osaa ja voittaessaan maailman suurimmat ja

raskaimmat

ammattilais-, maantie- ja rata-ajot.

Coppi syntyi Gastellani' assa ltaliassa vuonna 1919. Hänen ollessaan 6 vuoden ikäinen perhe muutti Rans-

kaan

ja asettui

asumaan

viininviljelYsseudulle Bordeaux'hon.

Näihin aikoihin Puri urheilukärpänen hänen vanhinta veljeään, joka otti osaa muutamiin PYöräilYkil'

pailuihin, mutta kuinka ol-

lakaan hän

ei

koskaan

voittanut.

Faustolla ei ollut vielå

pyörää, vaikka mieli sitä ko-

vasti tekikin, sillä se maksoi paljon rahaa, jota CoPpin perheeltä Puuttui.

-

Kuule, lainaatko

PYö-

rääsi ainoastaan Yhden ker' ran, että saan osallistua sillä kilpailuun, pyysi hän

eräänä päivänä veljeltään. Ala ole hupsu, sanoi veli. Sinä et koskaan selviYtYi'

si siitä, sillä olet aivan liian laiha.

Mutta tästä, että sai kokeilla "vain yhden kerran",

jäi mieleenpiintymä häneen ja kun hän 2O-vuotiaana Pa-


lasi ltaliaan, liittyi hän heti pyöräilyseuraan. Tänä ensimmäisenä ajovuonna Goppi saavutti 3 voittoa ja siitä lähtien hånestä tuli innokas kilpapyöråi lijä. Nyt hän joutui asepalvelukseen tykistöön, mutta v.1940 hän vaihtoi vihreän univormunsa pyöräi lyvarus-

teisiin

-

ja otti osaa ltali-

an ympäriajoon. Hän voitti

tämän ajon kuten tahtoi eräs ylivoimaisimmista voitoista, joita yleensä on nähty. Lehdet ja hänen kilpaili-

jansa kertoivat ihmeestä ja ihme oli se, että eräs ennen tuntematon pyöräiliiä, joka ei koskaan vielä ollut harjoitellut täsmällisesti eikå ollut osallis'

i'.e

t-

tunut såännöllisesti kilPailui' hin, päihitti kaikki ltalian tunnetuimmat ajajat tässä luiassa kilpailussa. Kuuluisa Gi-

ho Bartali, tähän asti ltalian "pistämätön" mestariPYöräi-

lijå, Ranskan ymPärialon voih

åIn

ia a. U.

In q.

ln

ia

9. ri9.

]n ls-

ln teJG

In-

tti ri l-

olan

llå (o-

rk>p-

lo,er-

silån

ln. Ye-

tviian

ko-

n". )en pa-

taja, rypisti otsaansa

ia

ihmetteli, mitå tulee tapahtu' maan. Hån oli hYvin uskon-

nollinen, hänellä oli vieläPä

itsellään oma kaPPeli rukoug hetkiään varten, ja sinne hån vetäytyi valmistuakseen vas-

taanottamaan tulevia koette' lemuksia.

Tänä vuonnf

ei

Fausto

Coppista kuultu kuitenkaan

lähetet' enempää - hänetsaamaan tiin Piemonte6n armeijan jatkokou lutusta. Mutta vuonna 1941 hän

sukeltautui jälleen esiin. Hän otti osaa Toscanan, Venetsian ja Milanon ympäriajoihin, jotka hän ylivoi-

maisesti voitti. "Paholainen pyörän se-

lässä" oli ruvettu sanomaan tästä nuoresta aja-

jasta sopi hänel- nimitys hyvin, Gino Barle erittäin talinkin mielestä. Hän ei oikein tiennyt mitä hänen olisi tullut tehdä, ollakseen näyttämättä pelkoaan tätä sensaatiomaista pyöräilytähteä kohtaan. Bartali sopi "Paholaisen" kanssa ja he päättivät olla ajamatta

maail manennätys Vigorel li-

Velodromilla, Milanossa. Tämä tapahtui v. 1942 ja hän ajoi silloin 45 km 871 m.

Sillå aikaa Bartali kävi ta-

-

"irti". Sillä aikaa yrittivät

ei vankina ollessaan ollut mahdollisuutta säännölliseen harjoitteluun, lainasi seuratoveriltaan pyörän ja

viimeisimmistä... Näiden kilpai lijatoverusten seuraava yhteenotto tapahtui maailmanmestaruuskilpailuissa. Bartali oli juuri voittanut Ranskan ympäriajon ja hän ei pelännyt ketään muuta kuin Coppia. Viidentoista kansakunnan ammattilaisajajat osallis-

osallistui

ensimmäiseen

suurkilpailuun vapautumisensa jälkeen. Hän voitti

aivan ylivoimaisesti.

Tä-

män jälkeen hän osallistui

kaikkiin mahdollisiin kilpailuihin, jotka hän voitti mi-

ten tahtoi. Bartalitotesi la-

koonisesti "Paholaisen " palanneen. Mutta tieton Fausto Cop-

pin kuuluisuudesta ja yleisönsuosiosta kantautui pian kauas yli ltalian rajojen.

Vuonna 1946 hän otti osaa Milano- San Remo ajoon ja voitti pelätyimmät

vastustaiansa,

parhaat

ranskalaiset, kymmenellä

minuutilla. Ensimmäistä kertaa kohtasivat jälleen hän ja Bartali toisensa samassa kilPai' ympäriajoslussa - ltalian sa. Bartali voitti 47 sekunnilla, ja tämän voiton jälkeen alkoi todellinen taistelu näiden kahden ammatti' laismestarin välillä. 28-vuoden ikäisenä meni

Fausto naimisiin ja voitti

juhlan kunniaksi kaikki vuo-

den pyöräilYkilPailut' joi' hin hän osallistui, mm:ssa

Italian ympäriajon, ltalian mestaruuden ja

maailmanmestaruuden. Gino Bartali päätti lähteä

kilpailemaan

Ranskaan, Belgiaan ia Hollantiin, mut' ta hänen tähtensä kalPeni

todellisuudessa

oli

sm ja pituus 60 sm. Hän halusi tuntea itsensä 100 %

Coppista tuli nyt ltalian mestari ja pian hänen onnistui rikkoa tunnin aion

koski kilpailuvälineitä. Nyt hän kohtasi jålleen pahimman kilpailijansa,

parempi.

He "kyttäsivät" toisiaan koko kilpailun ajan kumpikaan ei uskaltanut lähteä

muutamat vähemmän tunnetut ajajat irtautua joukosta, ja he onnistuivatkin. Coppi ja Bartali vahtivat vain toisiaan. Mutta Coppi

kenään, joihin aikoivat

osallistua, pitääkseen arvoituksena kumPi heistä

ltalian

paamassa paavia Vatikaanissa... Mutta silloin yhtyi Italia myös sotaan ja Coppi joutui Amerikkalaisten vangiksi. Vapauduttuaan hän palasi Napoliin, jossa tållöin oli pyöräilysesongin huippukausi. Fausto, jolla

Fausto Coppin suurvoitto' jen rinnalla. Coppi oli erittäin vaativa ja tarkka pyöränså kunnosta ja sen osista. Hänen PYö-

samoissa kilpailuissa. He jakoivat arvokilpailut kes-

Bartalin,

ympäriajossa.

ränså rungon korkeus oli 61

varmaksi kaikessa mikä

ei kestänyt tätä hermoso-

taa, vaan keskeytti Dolomi-

ternassa. Bartali tosin ajoi

maaliin

mutta eråänä

tuivat ja Coppija Bartali olivat suursuosikkeja. Kuten tavallisesti he ei-

vät välittäneet rahtuakan

muista kilpailijoista, vaan

heidän ainoana kiinnostuksenaan oli toistensa "pee-

saaminen"

ja

"kyttääminen".

Tulos oli, että kumpikaan heistä ei ollut kärkiryhmäs-

loppukirin alkaessa.

Johtuen tästä omituisesta tavasta osallistua maansa edustajina tähän tärkeimpään kansainväliseen ajoon, ltalian pyöräilyliitto "diskasi" heidät. Pian selvisi kuitenkin heidän paremmuutensa, sillä kovassa, voi mia kysyvässä

Italian ympäriajossa, voitti Coppi 25 minuutilla, Bartalin ollessa toisena. Tåmä vuosi muodostui mu utenkin hänen parhaimmaksi tähänastisista kilpailukausistaan, sillä hän voit-

ti edellä mainitun ltalian ympäriajon lisäksi myös Ranskan ympäriajon, Bar-

talin ollessa

jälleen

toisensa.

Eniten hän kuitenkin toivoi vuoden 1949 maailmanmestaruuskilpailujen ammatti laismaant ieajosta,

van voittajan kintereillå. Tästä hän sai kuitenkin korvauksen, voittaessaan ammattilaisten 5 km:n takaa-

ajon maailmanmestaruuden radalla.

Voidaan sanoa, ettå

Fausto Coppi oli parhailla luontaisilla lahjoilla varus. tettu urheilija, jollaista pyö-

räilymaailma siihen mennessä oli koskaan tavann

ut.

Coppilla oli kaikki ltalian

pyöräilyennätykset ja hän oli voittanut enemmän kilpailuja näiden 10 kilpailuvuotensa aikana, kuin kukaan muu pyöräilijä maail-

massa siihen mennessä,

vaikka hän menettikin so-

dan vuoksi monta parhainta vuottaan. Todisteena hä-

nen suosituimmuudestaan voidaan kertoa, että Italiassa täytyi poliisin muodostaa ketju hänen ympärilleen joka kerta, kun hän saapui maaliin, sillä tuliset italiattaret halusivat suudella häntä ja repiä

edes pienen palan hänen paidastaan muistoksi...

Fausto Angelo

Coppi

kuoli tammikuun 2 p. 1960 tuntemattoman virustaudin johdosta saamaansa keuhkotulehdukseen. Hänei haudattiin 150 asukkaan kotikylänsä Gastellanian hautausmaalle v. 1951 pyö-

räilykilpailussa henkensä

menettäneen veljensä sekä isänsä ja sisarensa viereen. Häntä oli saattamassa viimei-

selle matkalleen yli 20.000 sunJaa.

Eräässä museossa Gö-

novassa oli asetettu näytteille pyöräilypukimet, jotka olivat hänen yllään, hänen ajaessaan tunnin ajon maailmanennätyksen.

Kilpailuvarusteet museoesineenä

hänen jatku-

vasti kilpaillessaan - todistavat sitå mielikuvituksellista suosiota, jonka Fausto Coppi on saavutta. suurteoillaan

nut

Kööpenhaminassa, sillä hän tunsi olevansa elämän-

sä kunnossa. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä maantieradalla ei ollut hänenlaiselleen kevyelle alppiajajal-

le sopivia irtiottonousuja,

mutta maaliin hån saapui kuitenkin kolmantena, ai39


'1--

Muualla maailmassa

on jo usean vuoden ajan ollut pyöräilytaji,

josta on tullut kilpailumielessäkin jo oma merkittävä lajinsa. Tämä on BMX-cross. Siinä

tulee ajajan kyvyt koeteltua, eikä siinä pärjää pelkillä pohjelihaksitta. Tässä lajissa tulee käyttää myöskin aivojaan ja voi melkein sanoa että kaikkia lihaksiaan. Kunnon täytyy olla hyvä että pärjää.

Välinelajeissa on aina kaksi tekijää: ajaja, joka suorittaa itse työn ja väline, tässä tapauksessa pyörä, jolla työ

tehdään. Molempien hyviä ominaisuuksia tarvitaan hyvään lopputulok, seen pääsemisessä. Vakiopyörällå tåtä tajia ei voi harrastaa. Siihen tarvitaan aivan oma BMX-pyörä.

Tunturi BMX:ssä on lujatekoiset lasikuituvahvisteiset nylonvanteet ja niissä 47 mm le-

veät

BMX-mastoren-

kaat. Lokasuojia ei ole, sillä ne eivät kuulu lajin henkeen. Taiturimaiset sooloilut ja hypyt mahdollistaa vapaaratastakanapa. BMX:n tehokkailla vannejarruilla haurjempikin vauhti pystähtyy varmasti ja nopeasti. Laajat säätövarat ohjaimessa ja istuinputkessa tekevät sen käyttökelpoiseksi eri kokoisille ajajille. Tårkeissä

paikoissa on pehmus-

teet turval lisuutta lisäämåssä.

Harjoittelu

ja

taitu-

rointi BMX:llä kehittäå

pyörän käs i tte lytai toa, mikä on aina hyväksi myös normaaliliikenteessä. Tälle uudelle lajille ollaan nyt myös Suomessa rakentamasl:n:.|:r'.:

sa kilapaituratoja ja suunnitteilla on jopa

SM kilpaitujen järjestäminen. Tämä on erinomainen asia, näin saadaan nuorille lajin harrastajille heti mietekäs_ tä toimintaa,

Monella maahantuojalla on mallistossaan myös crosspyöriä. Malli-, varustelu- la

hintavaihtoehtoja löytiy

paljon. Kotimaassa Tunturipyörä valmistaa jo omaa BMX-mallistoaan.

. -...,:'.!!:'

""t:':'fu)a

,a

lir

lr te

S€

tat

jas


näin myöskin ennen kilPailu' ja. Hånen isänså kuoli v. 1979 hän sai selvitä seniälkeen lä' hes yksin. Kaikki tämå ilmeisesti kasvatti häntä. '15 vuotiaana, vuonna 1980 hän ei ollut edes kerännyt tar' vittavaa 10 pistettä Pååståk'

seen aiamaan Ruotsin 16 vuo'

tisten mestaruudesta. Vuonna 1981 tapahtui läPi' lyönti. M 16 luokassa voitta' jaksi oli 50 ehdokasta. mutta Jonaksen nimeå ei mainittu edes keskusteluissa. Mutta hän voitti Ruotsin 16 vuotis' ten mestaruuden Yhteisläh' dösså ja oli temPossa Yhdek' säs. Samana vuonna hån oli ensimmäistå kertaa mukana

nuorten

maajoukkueessa".

kertoi Hasse Siöström.

Jonas Tegström antaakin

suuren kiitoksen

Hasselle.

"Hän auttoi minut alkuun. hånelle kuuluu osa kunniaa. Ha' luaisin mainita toisenkin ihmi'

Kirj. huom.) Jonas on esimerkki urheili' jasta, joka on ns. PsyYk(inen lahjakkuus. Asia, joka valitettavasti unohdetaan. mutla on se ratkaiseva omi'ratsuus

"On hauskaa

kertoi Jonas,

Pyöråiiiå".

"nuorernPana

sana 'hauskaa' tarkoilti sitå. että oli kaverit joiden kanssa harjoiteltiin ja oltiin yhdesså. Tänäån pyöräily on rrtrulle melkein ammatti ia Pidån siitå, siksi se on hauskaa edelleenkin. On hauskaa tehdå Ko-

via tuloksia."

Jonas Tegströmin tavara-

merkki onkin valtava TAHTO iA SELVÄT TAVOITTEET. HäN vastaakin kysymykseeni : mitå .vaaditaan tullakseen hyväksi pyöräilijäksi, yhdellä sanalla:

"Tahto". "Ei ole olemassa oikotietä, eikä muita keinoja '. lisää Jonas.

itenkin yksi;

l

Köpingistå,

r toimiva valå-

po uskoa här ajajaa, hån

sinen lahjak-

Essä oli sitå iålisså ... kui-

uotta ennenDnsimmäisen

d

saanut tu. lineet olivat loi lehtiå aa-

Een

rahaa,

V. 1985 kilpailuista tähän mennessä Tegström kertoi

Rauhanajon olleen yllättåvän kovan. Hän oli lopputuloksissa 1S:sta ja aiaa ensi vuonna mielellåån uudelleen. (Jos kilpailen amatöörinä.) Ruotsin joukkue oli sielläkin nuori, keski-ikå 22 vuotta. Hån toivoi ettå "Lilla FredsloPPetin", s.o. Turku-Leningrad ajon järjestelyissä onnistutaan hYvin. "Etappikilpailu soPii Jonak' selle hyvin. Hänen elimistön-

jaksaa toimia

etaPPi'

olosuhteissa, samoin hänen on helppo ajaa mäkiä, sillä hån on kevyt rakenteinen, ja

on valtava", kertoi Hasse Sjöström, Jonak' sen löytäjä. hånen psyyke

Harioittelustaan Tegström kertoi itse seuraavaa: "15-16

enemmån mukaan. Näen hiih-

huippupyöräi lyssä.

un tason pyö-

ten kesken. Kirj. huom.)

on ratkaisevaa silloin kun kY' symyksessä ei ole ns. sr.iPer'

ta varmasti kehittyvä ruori.

lg

tärkeämPää

kuin itse urheilukilPailu nuor'

vuotiaana ajoin aina seniorien

lahjakkuus vaan hitaaslr. rnut'

lpufffi'

monta kertaa

sen; ltalialainen. Tukhoimassa asuva Battista Simonato.

Hän oli mukapa.ia auttoi. vaik' ka meni huonostikin". rTåmä

F

pien; isien ja äitien, välillä on

Olosuhteet hänen seurassaan ovat hyvät. Motalassa on kova joukkue. taustalla

seuran ja tukijoiden yhteistyö. Yhteistyön merkitys on pyöräilyssä valtava, kaikilla sektoreilla, ia kasvattaminen siihen on aloitettava seuratasol-

ta. Seuravalmentajalle on an-

nettava mahdollisuus ottaa vastuu ja ote nuorista ajajista, kaikista, ja näin kasvatettava heitä yhteistyöhalukkuuteen, silloin voidaan odottaa

sitå

maajoukkuetasollakin.

"Täytyy olla yksi ottamassa

vastuu", sanoi Jonas. (Valitettavasti meillä suomalaisessa seuratyösså kilpailu vanhem-

mukana harjoituksissa, Pela' sin jåäpalloa aina talveen -84 saakka, jolloin hiihto tuli

don tårkeimpänå harjoittelum

uotona Peruskuntokaudel la.

Huonoilla ilmoilla ia kilPailu-

kunnon ylläPitäjånä talvella

aian paljon

kuntoPYörällä.

Ajamme myöskin retkiPYöril lå talvel la saadaksemme vaihte' lua ia pitääksemme Yllä tuntumaa pyöräilYYn", kertoi Tegström. "Harjoittelumäårän nousu

on ohjelmoitu la suunniteltu siten, että 1982 kilPaillessani

ensimmäistä vuotta iunioreissa ajoin pyöräilYkilometrejä 11000 la ensimmäisenä vuon-

na senioreissa 1984 ajoin n. 20000 km. Silloin oPiskelin ja se tietenkin vei aikaa. Harjoit-

telun laatuun

kiinnitettiin

huomiota 17 vuoden iässä,

tärkein on kuitenkin aina ollut motivaatio ja halu harjoitella, pakkoa ei ole ollut. TäYIYY olla sisällä pyöräilyssä, sekå harjoituksissa että kilPailuissa", selvittää Jonas harjoitteluaan.

Jonas Tegströmin löYtäiä, Hasse Siöström KöPingistä

kertoi

keskustellessamme nuorien pyöråiliiöiden harloit' telusta mm. seuraavaa: "Tärkeintä ovat perustaidot, sekä tekniikassa että taktiikassa. Ne on opeteltava alussa, ja valmentajan on oltava mukana harjoituksissa seuraamas' sa ja koriaamassa virheitå' Esim. joukkueajo harloitukse'

na on hyvå harioitus; tåYtYY oppia "ligga På rulle". Vas-

toinkäymisiäkin tarvitaan, se kasvattaa. Ja loPuksi täYtYY vain tehdä työtä eli harloitel'

la".

Måste lägga

ruotsalainen....

i,

sanoo

Joustoa tossuq,

ja kenkään Uutuutena USA:sta on saa-

tu kenkiin ja tossuihin soveltuvat STRETCH-Iu kkonauhat.

Nåmä

pi kalu

kitussysteemillå

toimivat ja joustavasta lukkonauhat ovat tull€et Suomeen ikäånkuin salaa hiipien ja ilman suurempia markkinointikampanjoita. Tåstä huolimatta ng on saaneet jo suuren

suosion huippuurheilijoiden keskuudessa.

Muiden muassa

Taplo

Kantanen juoksijana ja tennispelaajat Marlanne Anglo sekå Pekka Sållä ovat ottaneet nauhat ktiyttöönsä ja ovat olleet hyvin tyytyvåisiå nåiden toimivuuteen. Joroisten teräsm iss-kisassa nauhe ja käytettiin jonkin verran niiden nopean kiinnitysmekanismin ansiosta. Koska nauhat on tehty joustavasta materiaalista, voidaan nauhat vetåä tiukasti jalkaan ja ei tule silloin laitettua liian kireålle tai löysälle. Lehden

toimituksessa

on

nauhoja

käytetty kesån aikana ja tulos

on ollut kiiettåvä. MYöskrii

ten tossuihin nauhat su1.,, hyvin, koska laPset or:,i,' nopeasti systeemin j;. i: vitse sen jålkeen olla air;;i mimassa pikkuisten jaikir' r Nauhoja, jotka on altt+ri1 rin USA:ssa kehiiettY lrrrii.:i

urheilijoille,

on

Suclriflr';,

saatavissa kahta eri t','i'iri,i kisanauhaa ja tavallitri;t itii man leveämPåä malli': f\!::,! hojen helPPo ltäYttättii:i'.;: ", dellåkin kädellå on h(i'rri''1.;; joten ne soveltuvat eritiåin iir vin myös vammaisterr i'::i'l töön.

Nauhojen ovh: 32 ntlilPir ei ole kallis kun oltaa hui.ir';t oon myöskin niiden keså"'r4

den. Lisätietoja nauhrirr myynnistä ja laadusta l;t seuraavisla paikoista:

1':t'l'

RAYMOND/Rlsto Matl lmln,it

Flemlnglnkatu

23 h

3

00500 HKl, Puh. iiit

7O12578 sokä A{UTÖPUiDISTUS, Puh. (90) 448 .q?1 Kokemuksen Perusteell suosittelemme kåyttÖÖnottoi


'(olrrAJAll

MERKTT

Kaudella -85 Pyörät ja rungoll Olmo, Pinarello, Colnago, De Rosa, Basso, Bottecchia

\

KetJut Ja ratlaatl

Regina, Maillard, Sedis Renkaat:

Clement, Vittoria, Geliano Tangol la kannatllmet: 3TTT, Cinelli Tankonauhat: Bike Ribbon Vanteet:

Nisi, Mavic Puolat: A.C.l. ruostumaton tasapak'

su 1,8 mm Alokäsineet:

Magic - Guanto, Biemme, molemmat lycraa kåmmen nahkaa

Pyöränkulletusteline: Roto

Koriaus. ia rlhtaustellne: Buzzi/Cinelli Juomapullot: Ale, Olmo, Pinarello Satulat ja päälliset: lscaselle, Selle ltalia Turbo San Marco Rolls Komponentil: Gamoagnolo Miche Varvaskoukut ia remmit: Ale, Binda Pumput: Sapd, mitoitus runkokorkeuden mu' kaan, myös ialkapumPut mittarilla Asustsel: Santini, Assos, Denti Kengät ja suojat: Sidi, Vittoria, Marresi Tuubllilmat:

Vittoria, Clement Kypärät:

Rogelli, Detto Pietro, Las, Brancale Varustekassit: Sidi, Santini ':- lr

rrå:

,es

-ary

Juomapullolellneei: Reg

Feå -apy ie€

a

TY

('31"3.2) I 3 Patrik

{ iannu !r freberg sön Akilrs Akilles .

'9 s5.8, 9) '2 rC) Paul ,

:'

'iuomo

Jrxa

Sep.

UhL0,fP0nT

Maahantuonti ja myynti Hersinsissä. Kimmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 757 1151

Pyörät mukaan ilman käsirahaa 2 vuoden maksuaika PRTVAT

ja KÄVrröLUoTTO KORTEILLA


Kuvassa Colnago Arabesque

ovtr.10090,'

-\^Prรถrรฅt COLNAgP Maahantuonti ja markkinointi

oy Renlund nr

Urheiluosasto Simonkatu 8, Hetsinki Puh. g0-6940693


t

PEUGEoT

M

w

'Its tl

i{-

:

PEUGEOT vie sinut kevyesti perille. On onni omistaa Peugeotin huipputekniikka, kevytkulkuisuus ja kadehdittava ulkonäkö.

MAAHANTUONTI

m}#jj,AMA-PYöFÄ ttr€, KONELIIKE HELKAIVLA OIY Myyvät valtuutetut HELKAMA-kauppiaat


JAPANILAISTA TEKNOLOGIAA

TI I KKAI NEN

JOU\I

TARKKA-AMPUJANK 1OA8

90t

20 cuLU

MHH MMI.!

L?

mallisto kaudelle 1985 TEAM MIYATA

ovh

PISTA,. . ratapyörä......

.. 6490,-

maaötopyörä

. 3998,-

...12v. kitpafyörä... g+so,_ |!YATA,. .....1?v. . gggO,., kitpapyörä ....:.... I,l_E-91?,........ .12v.nar1.kilpapyörä. 2621,!lE-q1?-T,...... .....12 .. 2426',_ v. harj.kilpap'yörä M_E-51?, .-.... .15 v. retkeilypydia ... ... lt4E-1090, 4s08,yE-41?, .....12v. retkipyörå.... yE-112 L, ..... ..12v. retkipyörä ..:.......... 2618',_ .. 2921',_ ......12 v. urneilupyörä 1,,!_E-1?, ......12 v. urheilupyörä ... 2gB4',l,l_E-12 L, .... . v. retkipyöiä 6 !4E-6, 2182',.. 2244,... 6 v. retkibyora UE-q 1,.... .... 2167',3 v. retkipyörä. \'!E-9' .. 2242,VE _ 9 L,_..r..rr..i. ....3 v. retkipyörä RIDGE-RUNNER,........18 IE3M

v.

maahantuonti, markkinointi

K.V.KERVINEN OY


Pyörätehdas H aapala


-

laatua pyöräi lyyn

Kaksipyöräteoll isuudes-

ta puhuttaessa tulee kaikll'

le ensimmäiseksi mieleen

Tunturi Ja sen mYötä Turku.

On kuitenkin huomattava'

että tänäPäivänä samalla oaikkakunnalla toimii toi' henkin suuri Pyörätehdas'

Pvörätehdas HaaPalan osuirs pyörämarkkinoista on huomattava.'UlosPåin merkittävää on se, että Haapala tuottaa ainoas' taan polkuPyöriä ja niiden osia. Muut alan yritykset valmistavat mYös moPedei' ta, kuntovälineitä jne.

PrXÄr

PERINTEET

Pyörätehdas HaaPalan

svntvhetket olivat jo vuon' nä t-928, kun iohtaja Einar Alarik HaaPala Perusti mar' raskuun 27. Påivänä radioia polkupyÖrien kokoonPa" hoiehtaan. Ulkomallla suo' rittamiensa oPintoJen jäl' keen HaaPala näki maas' samme olevan oivat mah'

dollisuudet kehittää ko'

koonpanoon erikoistunutta pient.eollisuutta. Tänäpäivänä keräilYhar' vinaisuuksia olevat Nooraia Patram-merkkiset radiot bitxunitiaa väistyä pyöräte' bllisuuden tieltä. Lähinnä sodan iälkeisen säännöste' lvn mukanaan tuomien val'

åistusvaikeuksien mYötä oäätettiin vuonna 1946 siir'

iyä ainoastaan PYÖräalalle' Tällöin tehtaalla tYöskentelivain 10 ihmistä, joten mis'

tåän suurteollisuudesta ei voida puhua.

UUSI OMISTAJA

Einar Alarik HaaPalan

kuoltua johtl hänen Puoll' sonsa Hanna HaaPala Yh' 20 vuoden alan. Tä' tiötä vli -iälkeen män

Yhtlö silrtYi

joittuvat saman katon alle ja laajentamistarvettakaan ei liene aivan lähiaikoina. Yhtiön käytössä on tällä hetkellä noin 11.000 m2, jo' ten vuotuinen yli 70.000 Pol' kupyörän valmistukseen on

ti: "Haapalan tarkoituksena on tuottaa hyvänlaatulsista, tarkoituksenmukaisista komponenteista koottu kullekin suomalaiselle sopiva polkupyörä". LaaJasta vallkoimasta löytyy varmasti sopiva pyörä Ja Jättämällä

hetkeksi säätlölle, Jonka omistivat Helslngln KauP' pakorkeakoulu la Oulun kauppaoppilaltos. Vllmein vuonna 1963 klrloltettlin kauppasopimus, jolla E.A. Haapala Oy:stä tull Keskon tvtärvhtiö. ' Toimintaa ryhdYttlln uu' den omistaJan mYÖtä aktll' visesti kehittåmään Ja Hel' sinoin Munkkisaarenkadul' la s'iiainneet tolmitllat kävi' våt äuttamattomasti lllan pieniksl. NilnPä alettlln Pl' kaisesti tähyillä uusla mal' semia. Sellaiset löYtYlvät' kin helposti, kun entinen yhteistiökumPPanl PYrkijä bti tuopumassa PYöri€n val'

tilaa riittävästi.

tantolaitokset olivat Jää' måssä tyhJiksi. Näln Haa' oalla oli 1.9.1964 edessään inuutto Turkuun. Tässä vai'

mistusohjelmassa on kaikki eri värit ja mallit huomi'

sittai n polkupyöriälasukas kolmanneksi enlteflmaallmassa. Edellä ovåt valn Hollanti ja Tanska. Sijaa

papyörästä aina pieniin las'

tenkin vielä olevan

mistuksesta ja vanhat tuo-

heessa yhtiön Palvelukses' sa oli 2Ö henkeä, Ja sen lll' kevaihto oli Yli 2 milj. mark' kaa.

Jokikadun melko iäkkäät toimitilat kävivät nekin en' nenoitkää ahtaiksi, ja kun

Keskolta vaPautui muuta' ma vuosi sitten soPivaa lli' ketilaa Läntiseltä'Pitkältä' kadulta, käYtti HaaPala ti' laisuutta hYväkseen vuok'

raten itselleen toimitllat' joissa kaikki toiminnot si'

turha "pröystäily" pois on h inta/laatu suhdekin kiltet-

LAAJA VALIKOIMA

tåvå.

Pyörätehdas HaaPala OY

valmislaa pyöriä ainoas' taan kotimaan markkinoille

ia valtaosaltaan vain 'ryhmän

K' kauPPiaille. Viimei' si mmän pyöräilykauden aikana myytiin yli 70.000 Haa' palan valmistamaa PYörää yhteensä noin 450 eri jäl' ieenmyyjän kautta. Vara' osien ja tarvikkeiden osuus myynnistä on Peräti 2O

o/o:n

luokkaa.

Pyörämerkkeiä on kaikki' aan kolme: Nopsa, DBS ja

Karhu. Nopsa haukkaa tuo' tannosta peräti 90 o/o.Yal'

oon ottaen 130 eri PYörä' vaihtoehtoa vaativasta kil' tenpyöriin asti.

Valtaosa kaikkien PYö'

rien runooista tuodaan Nor-

jasta Ö-glaendin tehtallta' Samalta pitkät Perinteet

omaavalta tehtaalta tulevat myös haarukat. Kiekkoien ja muiden osien valmistus tapahtuu kokoonPanoi neen

Turussa.

Haapalan toimintå-aJa' tus voidaan kiteYttää muu' tamal la sanalla seuraavas'

Vaikka tavarataloJen ja

markettien pyörämainokset

ovat olleet sangen näyttä-

viå

varsinkin

Haapalan

tuottamien pyörien osalta, on tilanne nykyåän sellalnen, ettå valtaosa pyöristä myydäån erikoisliikkeiden kautta. Näin taataan myös

paremmin huollon toimi'

vuus. Tällå hetkellä PYörä' tuotannosta myydäån noin 57 % erikoisliikkeiden kautta ja tämä osuus on koko ajan nousussa. Suomessa myydään vuo-

uusille pyörille tuntuu kui-

runsaasti. Varslnkin kotimalsilla pyörillä ounastellaan olevan suotuisat markkinat tulevana kesänä, Jos valn ke'

våiset ilmat ovat avustamassa kiireisintä pyörä' markkina-aikaa. Ensi vuon-

na voimaan tuleva SFSstandardi on myös osaltaan kohottamassa Suo' messa tehtävien Pyörien asemaa. Nopsa-pyörissä on kaikki uudet säädökset

Nykyaikaisen pyörän ko'

koamisessa

vaaditaan suurta tarkkuutta ia Pitkää kokemusta, ennenkuin kes' kiöt ja vaihteet ovat Prikul' leen kohdallaan. 15


huomioitu etukäteen. 'io Tehtaan suorittamalla voimakkaalla imagomai" nonnalla ja kauPPiaiden

PS. Lehden mennessä io painoon kiiri Yllättäen tieto byörätehdas HaaPala OY:n omistajanvai hdoksesta.

oitkålti avoimin käsin suoi'ittamalla markkinoinnilla

Turkulainen PYörätehdas

uskotaan NoPsa-PYörien Pi'

Tunturipyörä OY on ostanut Haapalan osake-enemmi s-

tön Keskolta ja hallitsee näin ollen n. 50 % koti-

me.

maan pyörämYYnnistå.

tävån jatkossakin

oman osansa pyörämYYnnistäm' Ki

lpapyöräilY on meidän

oloissamme niin kallista ouuhaa, että niille markki-

Pyörätehdas HaaPalan toiminta iatkuu kuitenkin uudesta omistaiasta huoli'

matta entisellå

tavalla.

hoille on HaaPalasta astuttu maltillisin askelin' Vaik-

Kaikki tYöntekijåt siirtyvät

das toimittaakin

laan edelleenkin toimittamaan entisille K'ryhmään kuuluville jälleenmYYii lle.

ka

erikoistilauksesta teh-

todella

aadukkaita DBS-ki IPaPYö' riä. nävttelee tämä sektori

I

niin pientä osaa, ettå siihen ei mainosmielessäkään haluta valtavia uhrata. Ainoastaan TamPereen Yritvksen toimintaa ollaan tuk'emassa Yhdessä Paikal I i' KesPort'kauPPiaan kanssa.

sen

Pyöråtehdas HaaPalassa

tvöskentelee tänåPäivänä vli 70 henkilÖä, jotka kaikki

ävat tekemisissä siis ai'

noastaan PolkupyÖrien ja

niiden osien kanssa. MoPedit yms. kuuluvat Keskossa maatalousryhmään. Henry Sundberg

uuden isännän Palvelukseen

ja

NoPsa-PYÖriä tul-

TunturiPYörä OY on muo'

dostanut Yhtiöön uuden ja toiminta- ja tulosyksikön

oroanisoinut

molemPien

py-örämerkkien toiminnot saman iohdon alaisuuteen. Muodostetun kaksiPYörä'

ryhmän johtajana toimii

ekonomi Juhani Paavola.

Tunturi'merkkisten PYÖrien ja moPedien markki' noiniista vastaa markki' nointioäällikkö lsmo Selin ia varäosa' ja tarvikemarki<inoinnista markkinointi'

päällikkö Pentti Toikka'

Nopsa-Yksikön tulosvastuuttlse-sti vetäjäksi on nimitetty K.H. Holmbäck.

llman naiskäsiä ei pyörien kävisi päinsä.

valmistuskaan

Tänäpäivänä uusia pyöriä valrhistuu autotehtaiden la. paan vilkaasti liukuhinalta.

;i.,tiMu;.


seen oli myös auttamattomasti

kehityksen jalkoihin jääneillä

välineillämme. Lähes kaikki kär-

kimaat polkivat hienoilla aerodynaamisilla pyörillå, jotka ko-

kivat Losissa

läpimurtonsa.

Meidän poikamme ovat nähneet

moisia härveleitä ainoastaan kuvissa, mutteivät ole vieläkään

päässeet niitä kokeilemaan.

Kun vielä joukkueemme kaksi muuta polkijaa pettivät pahas-

ti, ymmärtää hyvin

teel I isine huoltoi neen asettivat suomalaispyöräilijät muita ko-

vemmalle, ja heillä ei ollut asiaa aivan kärkisijoille. Hannus oli toiseksi parhaana meikäläisenä kuitenkin 31. Näin loistavan pyöräilyuran kruunu taisi jäädä Hannukselta lopullisesti saavuttamatta. VALMENTAJAKSI

kokeneen Hannuksen pettyneet vuodatuk-

Kun ulkomaiset kilpailumatkat tuntuvat nyt olevan Harryn kohdala auttamattomasti ohi,

hoitanut osansa hYvin, mutta

on hänellä aikaa keskittyä muu-

ippusijoituksen. Tässä valossa uskottiin Har-

voossa kehittyy koko ajan ja vie entistä enemmän aikaa. Samoin perhe kasvaa ja vaatii näin lisåä

henkilökohtaiseen kilPailuun. Siinäkin ulkoiset tekijät puut-

aikaa. Harry on kuitenkin siksi vahvasti vihkiytynyt pyöräilyn

set kilpailun iälkeen. Hän oli muut tekijät olivat estäneet hu

ryn sisuuntuneen toden teolla

hunkin. Oma pyöräliike

Por-

kanssa, että myöntää valmennustyön houkuttelevan kovasti. Solvalan opistossa suoritettu liikunnanohjaajan kurssi yhdessä pyöräilyn A-valmentajan paperien kanssa antavat vahvat lähtökohdat pyrkimyksissä valmennushuipulle. Myös rautainen kokemus painaa varmasti vaa'assa. Taloudelliset seikat aiheuttavat kuitenkin sen, ettei liikkeenharjoittajan kannata mitättömän pienen valmentajan palkkion turvin heikentää leipätyötåän. Kun taloudellinen puoli on turvattu, on Hannus varmasti inn

okas päåvalmentajakandidaat-

ti uusiutuvalle edustuspyöräiliiäryhmällemme. Henry Sundberg

Helkamalta iuhlapyörät Helkaman täyttäessä Yri-

tyksenä 80 vuotta tulee konserniin kuuluva Polkupyöriä valmistava Helkama'

pyörä tekemään markki' noille rajallisen määrän

"Juhla-80" polkuPyöriä. Juhlapyöriä valmistetaan sekä naisten, että miesten mallia. JuhlaPYö' rät poikkeavat melkoisesti Helkaman vakiotuotteista

ja niiden tehtävänä on erikoisuutensa lisäksi antaa ns. koemarkkinatietoa valmistajalle.

Teknisesti tarkasteltuna tulevat juhlapyörät palvele' maan parhaiten sellaisia ih-

misiä, jotka käyttävät Pol-

kupyöräänsä vuoden YmPä'

ri. Niinpä polkupyörät ovat' kin varustettu mm. uutta teknii kkaa edustavilla rumpujarruil la. Tästä huolimatta pyöristä löytyy 5 vaihdet-

ta!

Myös ajoasentoon ol'

laan näiden pyörien kohdalla paneuduttu. Tästä antaa

viitteitä miesten malliin

asennettu

poikkeava

ohjaintanko.

Erikoisuusarvoa käyttäjälleen tällä polkupyöiäilä

tulee myös varmasti olemaan, sillä rajallisen määrän lisäksi on "Juhla-80"

mallit poikkeavasti väriteltyjä ja koristeltuja. Tehtaalta kerrotti i n, että ensisijassa juhlapolkupyörien teon tarkoituksena on yhtiön juhlavuoden huomi-

oimisen lisäksi kerätä kuluttajilta tietoa siitä, mihin

suuntaan polkupyörää tulee tulevaisuudessa kehit-

täå. Rajallisella määrällä J

uhla-80 polkupyöriä voikin

tehdas parhaalla tavalla suorittaa onnistuneen koemarkkinoinnin. Juhlapolkupyörät tulevat myyntiin "yksin kappalein"

suurimmille Helkamajälleenmyyjille huhtikuun alussa.

Peugeot-pyörät Peugeot-polkupyörien maahantuonti si irtyi Helka-

ma-pyörälle kuluvan kauden alusta. Peugeot-pyörät

pyörät täydentävät sopivas-

ti

Helkaman omaa tuoteperhettä eritoten harjoitusja kilpapyörissä.

ovat entuudestaan tuttuja

Edullinen harjoituskilpapyörä PH 10 LS, hinta vain 1670 mk.

Erikoisuutena digitaalimittari, jossa näytöt nopeudel. le, matkalle ja käytetylle ajalle. 40

Helkamalle, sillä vienti Ruotsiin on jo usean vuoden ajan hoidettii HelkalTlä;; i urrr is r:-'rr:lSSa tOimiVan

sisaryhtiön toimesta.

Laadukkaat

Peugeot-

Peugeot-polkupyöriä tulevat ensi keväänä ja kesänä myymään Suomessa valtuutetut Helkama-kaup-

piaat sekä

valikoidut

Sokos-tavaratalot.


9n-

rti.

Uutuuksia

tii-

)+ th-

W@

,n-

(o

Pyöriiili'ssä ja eienkin sen kovemma:,sa muodtrssa, eli kilpa- -is kuntopt'oräilyssä nälrrelevat suurta

lsutikät-

tk-

osaa ne "alistetuirnmat" varusteet, eli jalkineet.

rö on in-

Meillä

suomessa

ei tä-

mäkään valikcima ole ol-

atit i-

lut kovin laaja. \luutama

' hyvä merkkituore e.n ollut

ja tämä on naklnlr mröskin liikenteesså. Jotkut

ovat

saaneet ti-laisuuden

ostaa kengär määrär1'llä merkillä ulkomaiiia. mutta suurin osa ei rielä edes tiedä, miten h1'r'ä on kunnon

kenkä pyöräil1'sså. Tamä sama asia koskee m1'öskin retkipyöräilvpuolta. jossa ei juuri muuta ole näk,vnyt

kun "lenkkaria". Jos sinulla on jalassasi kunnolliset kengät, ei sinulla ole vaikeuksia klossien ja varvaskoukkujen kera pidentää päir'ämatkaasi.

Otamme tähän esimerk-

kikenkinä laadukkaat kengät, jotka eirät kuitenkaan 'åå tukehit-

ole korkean laadun huomi-

oiden mitkään kalliit.

Nämä esimerkiksi ammattilaistenkin hyvin suosimat kengåt kantavat

ja niiden maahantuonnista ja markkinoinnista on ottanut vastuun Helsinkiläinen VELOSPORT ky. merkkiä SlDl

Nämä jo maahan saapu-

neet kengät ovat hyvää laatua niin sisä,- kuin ul-

kopuoleltakin.Aitoa nahkaa löytyy päällisestä runsaasti ja nyöskin sisäpohja r:n nahkaa, joten se muotoutuu mukavasti jalan mukaan. Pohja on jäykkää muovia tarkem-

min pyrkimättä

sano-

maan, mitä muovia. Lisäksi en kannassa kumi, joka estää liukumisen ajettaessa.

Klossikengissä

on

sää-

dettävä klossi, joka liukuu urssaan myöskin sivuttain. Retkipyöräilijöille on oma kenkä, jossa pohja on

muotoiltu niin, että

se

jäykkyydeståän huolimat-

ta on hyvå kävelläkkin.

Näin ei tarvitse pyöräretkillä raahata erikseen ajr:-

kenkiä

Ja

"leirintäkenkiä". Kilpa- ja kuntokäyttöön tarkoitettujen kenkien hin-

nat pyörivät

n.350-410

mk:n välillä ja retkeilijän käyttöön hyvin soveltuvat kengät löytyvät jo alle 300 mk:lla. Valmistusmaa näillå kengillä on Italia, jossa arvostetaan pyöräilyn rnielekkyyskin korkeal le ja laatu on sen mukai nefl.

lårällä Yoikin

avalla 'lneen ,.si$i tulevat

plein" kamatiku

un

oprvas.

tuote, rjoitus.

iriå tua

kesä-

xTlESSA

r*aupikoidut


Veikko Lehtiö

Polkupyörön hisroricrcl YUosilukuien vcrlosscl 3500 e.Kr. lienee varhaisimpia vuosilukuja, jolta on

1500-luvulta Peräisin olekertoo myöskin pyörållä ajosta. 1564 kuolleen maalarin

va vanha kronikka

1700.luvulla lapsilla oli hoturjesta kotoisin oleva keppihevosia,

joilla

ratsas-

tettiin. llmeisesti joku såäli todisteita lattioita ja mattoja, keksi ovöräkulkuneuvoista' Alder' M. Buor' ym. laittaa kepin päähän pyörån Michelangelo a BicYkling i6n firiassaan jäämistöstä on tiet- ja hyvå tuli. History sanoo, että PYörän ranotin historia alkaa MesoPotami' tävästi löydettY tåYdelliset jonkinlaisista

asta. Siellä palveli;at kåYtti'

polkupyörän Piirustukset.

rillå.

enkeliä,

1642.vuodelta Peråisin vät jonkinlaisia kulkuneuvoja, jotka kuuluivat heidän oleva lasimaalaus Englannissa Buckinghamshiressä kastel u järlestel määnsä. kirkossa 2300 e.Kr. kiinalaiset väit' Stoke Pogesin soittavaa trumpettia esittää tävät aianeensa PolkuPYÖjoka

100 e.Kr. haudattujen egyptilåisten aaraoiden f

ajaa kaksiPYö' räisellä pyörållä. Kreivikun' nan arkisto ilmoittaa, että

håudoista on löYdettY mui'

lasi on flaamilaista tai sak-

ger-

cesterin kirkoissa oli värila-

salaista lasia seitsemännel' den teiden joukossa tåYdellinen tätoista ia mahdollisesti 4-pyöräinen "aurinkovau- kahdeksanneltatoista vuonu", jollaisilla heidän juma- sisadalta, eikä aihe ollut milansa ajoi taivaankannen tenkäån harvinainen, vaikka oli mielikuvituksellinen. vli. 300-500 kansainvael luk' Myöskin CoventrYn ja Ciren-

vainaian matkavarus-

sen aikana tiedetään

maaneilla olleen 4-PYöråisiä sia, joissa enkeli seisoi 4'

J.M. Artamonov rakensi me-

tallisen isopyöräisen polkupyörän, jossa oli polkimet etupyörässä ja aioi sillä Pietariin.

1804 esitettiin Ranskassa ranskalainen 1791 Sivrac'in kreivi muutti keP' teatterissa näytelmä "t-es pihevosen kepin muistutta- Velosif eres". 1816 käytiin toinen maan hevosen ruumista ja varusti myöskin etujalat velosifeeri-kilpailu Luxem-

oli keksittY burg Gardenissa. 1816 saksalainen paroni kahta puolen potkittava kulkuneuvo, joka sai nimek' Karl Dreis von Sauerbronn seen "velosifeeri" ja Eng- Karlsruhesta huomasi, että lannissa "Hobby horse". pyörä oli aina mutkissa pySen selkään asetettiin säytettävä ja käånnettävä myös .satula istumamuka- suunta. Tekemällä etupyörä kåäntyväksi, ei tarvinnut pyvuuden saavuttamiseksi. säyttää vauhtia. Näin oli 1795:n tienoilla käYtiin jo keksitty uusi kulkuneuvo, ensimmäiset velosifeerikil- joka sai keksijänsä mukaan pailut Elysee-linnan YmPäri nimen "draisiini". pyörillä. Näin

(The Camps-ElYsees).

1801 suuri venåläinen en-

1818 Dreis sai tehdasmai' että savaunuja, loilla kuliettivat pyöräisissä vaunuissa. 4' syklopedia kertoo, valmistusoikeuden pyösen kuPermin vuonna nottuna mukanaan tavaroita. MYÖs pyörävaunu tulivat Englan' rälleen Badenissa. (Urali lta) Ververndmentistå 1551. tiettävästi tiin taisteluissaan roomalaisle'

gioonia vastaan he käYttivät vaunujaan. MYös roomalai-

sista sargofageista on

detty tällaisten

lÖY-

vaunuien

kuvia. 1418 Pohlois-ltaliassa Gi'

ovanni Fontano rakensi 4' pyöräisen vaunun, ionka

liikkeellePaneva volma saa-

tiin köysien avulla. 1

4g3.vuosiluvulla PäivättY

Sivunvalmistustuotantomme

taulu löytyi kuuluisan italia' laisen taidemaalarin ia kek-

ja Plarin oflset-rotaatio

töstä. Se kuvaa kauemPaa

tai -esitteen nopeasti ia

sijän ym. Yleisneron iäämis-

useita PYöräilijöitä. Mikä ihmeellisintä, että nämä Leo' nardo da Vinchin PYöräilijät

muistuttavat

enemmän

19:nnen vuosisadan

PYÖriä

kuin vanhoia PotkuoYöriä.

tekevät aineistostasi hyvännäköisen tabloid-lehden

edullisesti pienetkin painokset.

LAITILAN KUSTANNUS OY Keskuskatu 2, 23800 LAITILA, (922)51535

33


1872 keksittiin välitys 2:'l 1869 Astley sai patentin 1-pyöräiselle taitopyörälle, etypyörävetoon vivuilla. 1876 eversti Albert A. Pojoita alettiin kåyttää sirkukS!SSA.

1869 patentoitiin the Facile välitys etupyöräpolkimiin. 1 869 ensimmäinen pyöränåyttely Pariisissa. 1869 ranskalainen AndrÖ Guilment ja englantilainen F.W. Scharing kumpikin raThe hobbY-horse kensivat turvapyörån "safety", jossa olivat kumiren1818 Dineu Ranskassa, 1861 oli myöskin saksa- kaat, teräsrunko, ketjuveto Denis Johnson Englannissa lainen Karl Keck sattumalta ja jarrut. ja 1869 25. pnä huhtikuuta keksinyt polkimet etupyö1819 Clarkson U.S.A:ssa rään, mutta ranskalaiset eh- esiintyi polkupyörå ensi kerpatentit potkupyörille. tivät hyödyntää keksintön- ran Helsingin kaduilla. Sorvari F. Paulin ajoi silloin 1818 tuli markkinoille sä ensin. naisten "Hobby Horse" (Pe1866 pyörämekaan ikkona omatekoisella pyöräl lään. 1869 tulivat ensimmäiset destrian)ja Michauxilla ollut Pierre Lal1825 toi Dr. Paul Dundley lement jätti tehtaan ja tuontipyörät Suomeen. UuWhite markkinoille oman muutti Amerikkaan, jossa dessa Suomettaressa ilversionsa naisten pyöräå, James Carrellin kanssa ha- moitti Höyrylaivakonttori, "draisienne". kivat Amerikan ensimmåi- ettå heti meritien auettua 1821 englantilainen sen pyöräpatentin. Lalle- tulee 2- ja 3-pyöråisiä polku. Lewis rakensi pyöräänsä ment oli 1861 vaatinut Mic- pyöriä. Tuottaja oli Lars

hauxilta korvausta

vun avulla eteen - taakse heiluttaen, kuten vanhoissa

tehneenså, mutta ei voinut "Stockmann

pyörimään hammasvi-

resiinoissa. 1839 skotlantilainen sep-

Kirkpatric MacMillan keksi vipuvarret takapyö-

råän. Pyörän rungon etuosasta riippui poljintangot, joihin takapyörän vääntö. varret oli yhdistetty vaakasuorilla tangoilla. Liikuttamalla poljintankoja edestakaisin saatiin pyörå liikkumaan eteenpäin.

1853 saksalainen Philip

M. Fischer asensi etupyö.

ta Amerikkaan.

1877 otettiin tangenttisysteemi (nykyinen) käyttöön puolauksessa.

1877 James Starley teki 3-

pyöräisen, jossa

keksimänsä

ja

oli

hänen

patentoi.

mansa tasauspyörästö, joten se veti molemmilla taka-

pyörillä ja käåntyi kampea-

matta. 1878 Albert A. Pope aloitti Amerikassa pyörien valmis-

tuksen mielettömällä vauh-

dilla. Hänellä oli '1890 mennesså 400 pyörätehdasta. Valmistaa "Columbia" pyöriä. 1878 otettiin käyttöön Fa-

cile ratasvälitys

vipuvarsi-

neen. Oli patentoitu jo 1869. 1879 englantilainen Law-

son sijoitti keskiön ketjurat-

pyörä- Krogius. (Urheilumme Kas- taineen ja kampineen pystyjonka väitti vot V). Saman asian kertoo suoran putken alapäähän, keksinnöstå,

hammasrattaan, joka saa-

tiin

pe Bostonista toi "ordinaryCoventrystä Englannis-

ja"

100", mutta joka oli sijoitettu

pyörien

näyttää toteen, joten suut- vuosiluku on 1886. Kumpi väliin ja kiinnitetty vinoputkiin. on oikea'i tui ja lähti. 1880 englantilainen 1870 vapaanapa esiintyi 1866 Hanlon veljekset vaHans Renold paransi ketjurustivat Amerikassa pyörän- konstruktiona pyörässä. 1870 James Starley keksi, ja ja patentoi rullaketjut. sä teråspuolilla. 1880 ilmestyi "The Star", 1867 Pariisin maailman- miten puolat kiristetään. 1870 Ariel kiristi puolat Amerikan tähti markkinoille nåyttelyssä Michauxin polkupyörä herätti tavatonta erityisillä kiristäjåsauvoi I la. ja oli paha kilpailija euroophuomiota. Tämän jälkeen Siinä oli suorat puolat, 2 palaisi le pyörän valmistajilpyörien tehdasmainen val- puolaa samassa reiässä le. Siinä oli pieni etupyörä mistus alkoi useissa mais- vanteella, oikean ja vasem- ja iso takapyörä. 1881 keksittiin vapaarasa, mm. Englannissa. Kun man puolen puola. vielä ympäri Eurooppaa pe1870 Samuel Webb Tho- tas. Patentoitiin Amerikasrustettiin polkupyöräyhdis- masin naisten pyörässä oli sa. 1882 perustettiin Helsintyksiå, vilkastui pyöräily ja polkimet samalla puolen I

1861 ranskalainen Pierre

toiminta kovasti ja pyöräily isoa etupyöräå ja istuin gin Polkupyöräklubi ja vuolevisi 1860-luvulla laajalle myös rungon sivulla samal- teen 1898 mennessä niitå alueellee. la puolen polkimien kanssa. oli 19, epävirallisena 1887 asti, Turkuun 1886 1. viralli-

hauxin veljekset eivät tienneet saksalaisen Fischerin keksinnöstä mitåän sen Pa

1882 rakensi Baylis Thoma 3-pyöräisen tandemin. 1882 keksi Lucas polkupyöräån öljylampun.

rään polkimet.

nen.

Michaux asensi myöskin polkimet etupyörään. Mic-

1884 sai englantilainen Humber-yhtiö patentin diakonaalirungolle (miestenp.

remmin kuin tåmäkåän rans'

kalaisveljesten keksinnös' tä. Pierre ja Ernest Michaux olivat tehneet työtä keksin-

runko). 1884 lokakuun 19. pnä oli Kaisaniemessä Suomen ensimmåisen pyöräkilpai lut. 1885 James Starley suunnitteli hienon turvapyörån, jossa oli myös jousitus.

tönsä kimpussa jo vuodesta 1855. Ens. konstruktio teh-

tiin vanh. draisiiniin.

1863 Michaux

perusti ensimmåisen pyörätehtaan valmistaen ja myyden 142 polkupyörää.

maailman

1885 Kreuz-Rover pyöräs-

1865 valmistus nousi jo

400:aan ja 1868 valmistui uusi tehdas, jossa 300 työ-

miestä valmisti päivässä.

34

5

pyörää

This drowing reprorluc.es the onl;' known

photo of lvlichou.r, taken

in

1867.

sä olivat molemmat pyörät samankokoiset, keskiö nykyisellä paikallaan ja muutenkin nykyisen pyörån kaltainen, joten sitä pidetään 1. pyöränä.


r r

it-

I

n a-

l !

1885 tuli kevyt teräsputki käyttöön polkupyörissä. 1885 vapaanapa esiintyi

men veläessä omalla ketjullaan.

1886 Dan Albonak toi markkinoille naislen avorunkoisen pyörän. 1887 tarjottiin kaupoissa Variable Spar brook (keikari-

r llL

jettiin ylös-alas. Vipuvar-

pyörä) vaihdepyörää, joka veti 2 ketjulla, jotka oli kiinnitetty vipuvarsiin, joita polsien vääntösuhdetta muut-

tamalla saatiin it. t-

l-

f

I, n

ln ,-

ilmarenkaista.

Ajatuksen sovelsi kåYtän' ensimmäisen kerran pyö- töön englantilainen eläinrässä. låäkäri John Body DunloP. 1885 Hillman keksi 1889 S.J. Collies suunnit' Kangoroo-välityksen iso- teli 2-vaihteisen jarrullisen pyöräisiin. Siinå ison etu- pyörän. pyörän kahta puolta oli ket1889 perusti Michelin kujuvälitys kummankin polki- miyhtiön Clermont Farran-

1i

!

1888 F.W. Thomson keksi

ajatuksen

"vaihteet". 18E8

diin.

1890 nuori neekeri Alaba massa Amerikassa valmisti

1890 Roweer oli saavutta-

nut nykyisen pyörän

muo-

don.

1890 heinäkuun 24. Pnä kertoo sanomalehti KeskiSuomi, että Pietarin junan pysähtyessä Malmin ase-

malla, saivat matkustajat

nähdä kerrassaan harvinaisen näyn, kun vallan 4 naista ajoi polkupyörillä. 1891 E. Petrinin patentoi itselukkiutuvan istuimen

itse puusta PolkuPYörän, säätölaitteen. Pyöråssä iskun hänellä ei ollut rahaa tuin oli kahden pystysuoran ostaa sellaista. Erikoista putken varassa ja laite voipyörässä on se, että siinå ei tiin laukaista ja istuinmekaole ketjuia lainkaan. Kes- nismi putosi alas istuimikiön ja takarattaan välissä neen ja aja, aen ja näin olon kolmas hammasratas len hätätilariieessa sai heti jalat maahan. voimansiirtoa varten.

aikaan

tulivat markkinoille

Century

asetyleenilyhdyt.

Asetyleenilyhdyt olivat käytössä vielä 1930-luvulla aina

talvisotaan saakka.

TXPERT COLUMBIA PRtct, 5125

1ffi7 WEIGHT: 45lbs.

e F .ir

ä

ttri

,4,

ts

,

F

e 7 i-

n F

Sg'"'*ltl*

t.

li F F

I,

r

I

r F F n

Nyt meillä on Tunturi'malleja ja tekniikkaa joka lähtöön. Kestävä, kevytkul' kuinen Tunturi on letjona laatua.

Jäspin Pyörä- ja Urheiluliike Ky 23800 LAITILA

Hffiylllll# 2E


1892 Palmer paransi ilma-

KEOGH'S BODY

renkaita liimaamalla ulkorenkaan sisäpintaan pumpulikankaan. Hän toi ilmarenkaan Englannista Ame-

sHtELD, 1890s: Personal stream-

lining: "enables the wearer to overcome the

rikkaan.

force of

1894 Turkuun rakennetSuomen ensimmäinen pyöräilyrata, pituus 400 m.

tiin

head-

winds."

Päällys makadenia (kiven ja maan seos). 1894 LindloY ia Biggs Pa-

tentoivat 4:vaihteisen ulkovaihteen. 1895 ensimmäinen pyöräi-

lyalan lehti

Suomessa

(Hjulsport) alkoi ilmestyä. Lopetti ennen 1900. 1895 tulivat Euroopassa

käyttöön kuulalaakerit ja teräspuolat. 1896 F.H. Hodginson kek-

si

käyttökelpoisen

the

Gardient-vaihteen. Se toimi

3 ketjurattaalla ja jousella varustetulla ketjunkiristä-

jätrissalla.

1896 St. Louis ComPanY

teki Lu-mi-num alumiinirunoon brittiläisellä lisenssillä. "1897 StarleY keksi New

MILtER',S LlTo. 1892: English lamP rv.is. srmple, lrght, accessiblt:

Whippet vanneiarrut.

1897 rakennettiin pyöräily-

rata Helsinkiin, pituus 333 % m, pinta 2x11/t rimoista. Purettiin 1903. 1897 Helsingin Pyöräilyklubi jakoi muistorahoja pyö-

räilijöille. Kultainen 4000 km, hopeinen 3000 km ja

pronssinen 2000 km ajosta.

Lyhin huomioitu kertamat-

ka 50 km. 1898 huhtikuun 2. pnä perustettiin Suomen Syklisti-

liitto. (Pyör.

seur...l i itto)._

lVluinosReiio LA|T|LA 922-55580 ULKO- JA SISÄKtLVET/ MAINOKSET AUTOMAINOKSET TARRAMAI NOKSET LEHTI. ILMOITU KSET

ASIAKASKIRJEET TEIPPITEKSTIT LOGO / LI I KEMERKKI SUUNNITTELU SITKKI PAINO PIIRROKSET TEKSTAUKSET jne. AVOINNAT

ma ja ro

kb

8.oo -

tl.oo

riisF bkb 8.oo-t?.oo p€kb o.oo-6.00

(,

cotuMBtA 36

cHA|NLESS, 1897


1899 ensrmmatnen Suomessa painettu (Oy Tillgmann) pyöräjuliste, siinä tarjotaan 1000 kpl Suomimerkkisiä polkupyöriä. Tar-

jooja: J. Selim Stenfors, Po-

ri.

1900-1903 tarjosi Ruotsissa Ab Amerikansk Cykle

lmport vapaanapoja. Naf tehtaan "Eagle" sisäänra-

kennetulla jalkajarrulla ja

Crescent vapaanapaa, jossa jalkajarru käänsi vipua,

joka puolestaan veti englan-

tilaismallista vannejarrua.

1902 tarjosi

Wiktund

Ruotsissa 2-vaihteista Naf-

napaa. Jarruton. 1906 perustettiin puuvan-

teita ja -kaaria valmistava eri koistehdas. Aikaisemmin

niitä olivat

valmistaneet

huonekalutehtaat sivutuot-

teinaan. Suomi oli viimeinen maa, jossa puuvanteita käytettiin. Niitä myytiin aina 1930-luvun loppuun saakka. 1910 Scania patentoi kes-

kiön, jossa vasen kampi ja akseli olivat yhtä terästä ja

oikea kampi ruuvilla. Perfekstio keskiössä vasen kampi oli mutterilla akselissa myytiin vielä 1930-luvulla (Merilå). 1911 tarjosi ruotsalainen

Lindblad

3-vaihteista

"Armstrong" vaihdenapaa

ja

1918 Nyman 2-vaihteista "Eadie"-napaa, molemmat

jalkajarrulla.

A MODERN WOOD BIKE COI"E'S BABY

STAT & PACKAGE

CARRItR, 1903: Shown in package carrrer mode here, the f ront dropped dorvn to form a foot rest when used as babv seat

37


ffi.si1frFl}1;t

채ffi


qwNT$JR\tt4

1t0Nhe


Pyöräily