Kysy. Lakimies vastaa

KYSY

Lakimies vastaa

Milloin perusopetuksessa saa käyttää rajoitustoimia?

Lisätietoa: Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kiinnipitotilanteita koulussa koskeva ratkaisu EOAK/3176/2020 12.11.2021 www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/ /eoar/3176/2020

Korkeimman hallinto oikeuden perusopetukseen osallistumisen edellyttämiä avustajapalveluita koskeva ratkaisu KHO:2021:130. Ratkaisu korostaa riittävän tuen merkitystä erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oman ja myös muiden työskentelyolosuhteiden turvaamisessa www.kho. fi/fi/index/paatokset/ vuosikirjapaatokset/ 1631272436413

Lakimies vastaa tekstit perusoikeuksien rajoittamisesta, vammaisen lapsen edun arvioinnista ja kehitysvammaisen oppilaan oikeudesta henkilökohtaiseen avustajaan: Tukiliitto.fi > Tuki ja neuvot > Oppaat ja materiaalit > Lakimies vastaa

Tietoa vammaisen lapsen oikeuksista: Tukiliitto.fi > Tuki ja neuvot > Perus ja ihmisoikeudet > Vammaisen lapsen oikeudet

Tietoa perusopetuksesta: Tukiliitto.fi > Tuki ja neuvot > Perusopetus

Opetushallituksen sivu kurinpitokeinoista ja turvaamistoimenpiteistä perusopetuksessa: www.oph.fi/fi/koulutusjatutkinnot/kurinpitokeinotjaturvaamistoimenpiteetperusopetuksessa

Opetushallituksen oppimisen tuen neuvontapalvelu: www.oph.fi/ fi/koulutusjatutkinnot/ oppimisentuenneuvontapalvelu LAKINEUVONNASSAMME NOUSEE toisinaan esiin tilanteita, joissa vammaiseen oppilaaseen on koulussa kohdistettu rajoitustoimia, joiden käyttö ei ole perustunut lakiin, kuten kiinnipitoa erilaisia välineitä käyttäen. Perusopetuslaki mahdollistaa kuitenkin perusoikeuksien rajoittamista ja pakon käyttöä vain hyvin rajoitetusti.

Perusopetuslain (POL) 29 §:n mukaan oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjä vastaa oikeuden toteutumisesta. Oppilaaseen voidaan käyttää vain laissa säädettyjä ojentamis- ja kurinpitotoimia. POL 35 a-36 g §:ssä säädetään perusopetuksessa käytettävissä olevista ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimista sekä menettelyistä.

Välttämätön voimankäyttö on koulussa mahdollista vain POL 36 b ja d §:ien mukaisesti koulun rehtorille tai opettajalle silloin, kun opetusta häiritsevä ja/tai turvallisuutta vaarantava oppilas poistetaan opetustilasta, koulun tilaisuudesta tai koulun alueelta, tai kun oppilaalta otetaan haltuun turvallisuutta vaarantava tai häiritsemiseen käytettävä aine tai esine. Voimakeinojen on ko. pykälien mukaan oltava välttämättömiä sekä puolustettavia ottaen huomioon oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi, eikä minkäänlaisia voimankäyttövälineitä saa käyttää.

Kuten yleensäkin perusoikeuksien rajoittamisessa, myös oppilaan perusoikeuksien rajoittamisen osalta arvioidaan siten rajoituksen käytön välttämättömyyttä, oikeasuhtaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Suomea sitovat YK:n vammaissopimus ja lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät lisäksi lapsen edun ensisijaisuuden huomiointia kaikissa lasta koskevissa toimissa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sekä myös eduskunnan oikeusasiamies ovat korostaneet voimakeinojen käytön tulevan kysymykseen koulussa vain hyvin poikkeuksellisesti. Rajoittamista ei saa toteuttaa enempää eikä pidempään kuin on välttämätöntä. Tarpeeton voiman käyttö, kivun tuottaminen tai lasta muutoin alistava ja hänen ihmisarvoaan loukkaava menettely ei voi olla koskaan hyväksyttävää.

Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle, jotta perusoikeuksien kuten ihmisarvoisen kohtelun, henkilökohtaisen vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden turvaamisesta voidaan jälkikäteen varmistua.

KUN OPPILASTA RAJOITETAAN koulussa muulla tavoin kuin POL 36 b ja d §:n mukaisesti, eli esimerkiksi rajoituksia toteuttaa rehtorin tai opettajan sijasta avustaja tai ohjaaja tai rajoitustilanteessa ei ole kyse oppilaan poistamisesta opetustilasta tai koulun alueelta tai tiettyjen aineiden tai esineiden haltuunotosta, rajoittaminen voi yksittäistapauksessa poikkeuksellisesti olla oikeutettua rikoslain 4 luvun 4 ja 5 §:ien mukaisin hätävarjelu- tai pakkotilaperustein, kun vähemmän rajoittavat toimet eivät tule kysymykseen. Tämä arvioidaan viime kädessä rikosprosessissa. Sama koskee rajoittamista aamu- tai iltapäivätoiminnassa, mitä perusopetuslaki ei lainkaan mahdollista. Vaikka aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäisiin vammaiselle oppilaalle kehitysvammalain perusteella, ko. lakikaan ei normaalisti mahdollista rajoitustoimenpiteiden käyttöä edes lapsille suunnatussa asumisyksikössä järjestettävässä toiminnassa. Perusoikeuksien rajoittaminen koulussa ei siten ole sallittua esimerkiksi kurinpitokeinona, eikä sitä voida käyttää keinona oppilaan rauhoittamiseksi, paitsi häntä opetustilasta tai koulun alueelta poistettaessa tai otettaessa häneltä haltuun ainetta tai

Perusopetuslaki esinettä. Myöskään huoltamahdollistaa perus jien tai oppilaan itsensä mahoikeuksien rajoittamista dollisesti etukäteen antama ja voimakeinojen käyttöä suostumus rajoittamiseen ei vain hyvin rajoitetusti. Oppilaalle annettava oikeuta rajoitus- tai pakkotoimien käyttöä. Rajoitustoimia ei missään riittävä tuki ehkäisee tilanteessa voida käyttää rajoittamistarvetta. oppilaan tukimuotona. Sen sijaan tarvetta rajoittamiselle lisää usein se, jos oppilas ei saa riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Varsinkin jos oppilaan rajoittamisen, kuten kiinnipidon, tarvetta ilmenee toistuvasti, on ehdottomasti käytettävä kaikki mahdolliset tukikeinot, mukaan lukien henkilökohtaisen avustajan järjestäminen, rajoitustoimien käytön välttämiseksi. Jos koulu ei muuten ryhdy riittäviin toimiin oppilaan perusoikeuksien rajoittamisen välttämiseksi, asian voi kantelun tekemällä saattaa aluehallintoviraston tai yleisen laillisuusvalvojan, kuten eduskunnan oikeusasiamiehen, arvioitavaksi. Neuvontaa tällaisessa tilanteessa on tarjolla Tukiliiton lakineuvonnan lisäksi Opetushallituksen oppimisen tuen neuvontapalvelusta. TANJA SALISMA JA TAINA KÖLHI (OIK.YO) Tukiliiton lakimiehet vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin.