Merimeloja 1/2012

kevätkokous 3.4.2012

Numero 1/2012

Skorvön pikavuoron alkumetreillä – Veikko Hietasen muistelmia

Kuva: Rauli Rautavuori

Melontaergometrin käyttö ja voimaharjoittelu vajalla

MERIMELOJIEN HALLITUS Puheenjohtaja Rautavuori, Rauli Sihteeri Malmström, Marjo Varapuheenjohtaja Lahti, Anneli Taloudenhoitaja (toimisto ja talous) Musakka, Henrik

Koski- ja poolojaosto Miettinen, Aarne Nuorisojaosto Ritvos, Ilkka Rata- ja maratonmelontajaosto Ritvos Heikki, Retkijaosto Roivainen, Martti Koulutus ja turvallisuus Mononen, Timo Vajamestari Hurme, Matti

pj@merimelojat.fi, 050 357 0916 sihteeri@merimelojat.fi (ei hallituksen jäsen) vpj@merimelojat.fi hallinto@merimelojat.fi 0451 242505 talous@merimelojat.fi koski_poolo@merimelojat.fi 044 527 4936 nuoriso@merimelojat.fi rata@merimelojat.fi 040 570 3376 retki@merimelojat.fi turva@merimelojat.fi, 040 551 9191 vajamestari@merimelojat.fi

TOIMIHENKILÖT Toimistonhoitaja Vahtimestari Koskivastaava Poolovastaava Virkistysjaoksen vastaava Koulutusvastaava Taloussihteeri Skorvön isäntä Mäntysaaren isäntä Kalustovastaava

Malmström, Marjo toimisto@merimelojat.fi 050 357 4507 (toimisto) Anttila, Marianne vahtimestari@merimelojat.fi Hämäläinen, Jyri koski@merimelojat.fi 040 548 1663 Atanassov, George poolo@merimelojat.fi p. 041 465 1391 Niemelä-Koura, Asko virkistys@merimelojat.fi 045 111 4724 Vartiainen, Eija koulutus@merimelojat.fi 040 720 2707 Luostarinen, Leena taloussihteeri@merimelojat.fi (09) 241 2525 Taipale, Hannu skorvo_is@merimelojat.fi 040 585 0822 Pulkkinen, Jussi mantys_is@merimelojat.fi 0400 974 317 Koivula, Heikki 0400 902776

Merimeloja-lehti Päätoimittaja Taitto

tehtävä avoinna Kekäläinen, Päivi

mm_lehti@merimelojat.fi mm_taitto@merimelojat.fi

Verkkosivujen vastaavat:

Räisänen, Ari ja Gustafsson, Jussi

www-vastaava@merimelojat.fi

045 7880 9504

Kuva Michael Aston

Ylimelamies

Uusi vuosi – Toinen vuosi

S

euran 80. juhlavuosi on saatettu onnistuneesti päätökseen. Syyskokous 2011 vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012 sekä valitsi hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Timo Mononen eli ”Mono”, jonka esittely on toisaalla tässä lehdessä. Linda Vartema (aikaisemmin Degerth) ja Marja Vinni luopuivat hallitustyöskentelystä henkilökohtaisista syistä. Kiitos teille, Linda ja Marja, kaikesta tekemästänne!

Syksyllä aloitettua vanhojen vajojen perustusten korjausta on jatkettu haasteellisissa olosuhteissa. Joulukuussa meriveden pinta nousi korkealle, nousten korkeimmillaan noin 110 cm normaalia ylemmäs. Vesi kävi sekä käyttöoikeusvajan että vanhan yksityisvajan lattioilla. Muutaman jäsenen aktiivisuuden ansiosta kalustotappioilta vältyttiin.

Tammikuussa veden laskettua lähemmäs normaalilukemia tuli talvi pakkasineen jäädyttäen meren. Näillä näkymin työt jatkuvat pitkälle kevääseen.

Vuodesta 2012 on tulossa vähintään yhtä toiminnantäyteinen kuin päättyneestä vuodesta. Seuran talvitoiminta on täydessä vauhdissa. Luvassa on koulutuksia ja teemailtoja, seuraa ilmoittelua sähköisillä tiedotuskanavilla; sähköpostilista, foorumi sekä verkkosivujen jaosto-osio ja tapahtumakalenteri välittävät ajantasaista tietoa.

Vuoden alussa hoidetaan monia seuran talouden ja hallinnon rutiineja. TalkoopanosMerimeloja 1/2012

maksulomakkeet postitetaan niille jäsenille, jotka eivät ole talkoovelvoitettaan suorittaneet. Jäsenmaksulomakkeet seuraavat pian perässä. Hoidathan maksusi ajallaan – siten varmistamme että seuramme voi hoitaa omat velvoitteensa!

Toinen vuoteni Merimelojat ry:n puheenjohtajana on alkanut. Urheiluseuran luottamustehtävä on palvelutehtävä. Minun ja muiden hallitukseen valittujen tulee tekemisillämme ylläpitää toiminnan edellytykset ja kehittää niitä. Järjestäytymiskokouksessa hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt harjoittelivat palautteen antamista ja vastaanottamista. Miten olemme onnistuneet? Mitä pitäisi kehittää ja parantaa? Palautetta voit antaa henkilökohtaisesti kohdattaessa, sähköpostitse tai verkkosivujen keskustelufoorumilla.

Tänä vuonna keräämme palautetta entistä ahkerammin myös järjestetyn toiminnan yhteydessä.

Seuran kevätkokouksessa käsittelemme uuden lajiliiton, Suomen Melonta- ja Soutuliiton jäseneksi liittymistä. Tule mukaan päättämään yhteisistä asioista!

PS. Merimelojan päätoimittajan ja seuran taloudenhoitajan tehtävät ovat edelleen avoinna, katso tarkemmat tiedot Merimelojasta 5/2011

Rauli Rautavuori, ylimelamies 3

Vuoden 2012 hallituksen kokoukset, Merimelojat ry:n vuosikokoukset, tilaisuudet ja tapahtumat:

4

15.1.

Hallituksen kevään suunnittelukokous

17.1.

Koski- ja poolojaoston suunnitteluilta

7.2.

Hallituksen kokous

14.2.

Retkenvetäjien suunnitteluilta

21.2.

Laskiaismäenlasku ja -saunailta

28.2.

Retki-ilta

6.3.

Hallituksen kokous

13.3.

Solmukurssi

23.3.

Taktiikkailta (koski- ja poolojaosto)

27.3.

Hallituksen kokous

3.4.

Merimelojat ry:n kevätkokous

8.5.

Hallituksen kokous

15.5.

Retkivarusteiden esittely

20.5.

Y-10 tapahtuma

5.6.

Hallituksen kokous

3.-5.8.

Reskutusleiri Mäntysaaressa

14.8.

Hallituksen kokous

24.–26.8.

Meripoolo vajalla

23.9.

Hallituksen syksyn suunnittelukokous

31.8.

Täyskuumelonta

1.9.

Mäntysaaren meripäivät

2.10.

Uusien jäsenten ilta

9.10.

Hallituksen kokous

16.10.

Melontakoulujen palauteilta

23.10

Kuvailta (retkijaosto)

6.11.

Retkenvetäjien palauteilta

13.11.

Hallituksen kokous

20.11

Merimelojat ry:n syyskokous

24.11.

Puurojuhlat

Merimeloja 1/2012

Merimelojat ry:n kevätkokous Merimelojat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään

tiistaina 3.4.2012 klo 19 Merimelojien majalla.

Kokouksessa käsitellään: - Sääntömääräiset asiat - Hallituksen esitys Merimelojat ry:n liittymisestä Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n jäseneksi Hallitus

Hallituksen

päätöksiä/tiedotuksia Vuoden 2011 jäsenmaksun laiminlyöneet jäsenet on erotettu seurasta ja avainkortit suljettu.

Vuoden 2011 talkoomaksulomake on lähetetty niille jäsenille, jotka eivät ole tehneet yhtään talkoosuoritusta (50 euroa) ja niille jäsenille, jotka ovat tehneet vain yhden talkoosuorituksen (25 euroa) Jäsenmaksulomakkeet lähetetään helmikuun loppupuolella ja ne erääntyvät maksettaviksi pari viikkoa lähettämisen jälkeen.

Merimeloja 1/2012

Vuoden 2011 seura-aktiivien palkitseminen järjestetään huhtikuussa.

Jäsenpäivystysajat ovat lokakuu-maaliskuussa kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18– 19, huhtikuu-syyskuussa tiistaina klo 18–19 ja lisäksi melontakouluviikkoina torstaisin klo 16.30–17.30.

1.3. avataan ilmoittautumiset melontakouluihin.

5

Tonnarit 2011 Pertti Rajala Hannu Taipale Rauli Rautavuori Reino Kaario Laura Tielinen Harri Granholm Katri Malmström Sari Saranka Ralf Sund Riitta Turunen Tomi Kallio-Könnö Elina Wuorivirta Sanna Hohti Mara Roivainen Timo Tuovinen Jyri Juslén Anneli Lahti Marja-Liisa Laihia Ilmo Karila Aki Liuski Juhani Meriö Eero Paatero Arja Paatero Juhani Sademaa Teemu Markkanen Tiina Heikkonen Pasi Kaunisto Marjo Malmström Erkki Nieminen 6

5010 4201 2774 2682 2516 2057 1930 1584 1545 1457 1357 1345 1321 1318 1160 1111 1110 1081 1079 1051 1032 1031 1031 1018 1010 1008 1004 1000 1000

Melontakoulujen apuohjaajakoulutus Melontakoulun apuohjaajakoulutus järjestetään majalla kahtena tiistaina 17.4. ja 24.4. klo 18–21. Koulutukseen kuuluva uimahalliharjoitus järjestetään maanantaina 23.4. klo 20–22 Malmin uimahallissa.

Koulutuksen jälkeen voit toimia melontakoulun apuohjaajana. Koulutuksesta saat myös eväitä omien melontataitojesi kohentamiseen.

Käymme läpi melontakoulun sisällön ja käytäntöjä sekä opetettavia tekniikoita, kuten eteenpäinmelontaa ja kajakin hallinnan perustekniikoita.

Melontakoulun apuohjaajana toimimisesta saat hyvän mielen ja kaksi talkoopistettä. Myös aiemmin ohjaajina toimineet ovat tervetulleita mukaan koulutukseen.

Tervetuloa!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Rauli Rautavuori pj@merimelojat.fi

Merimeloja 1/2012

jäsenmaksutiedote Jos tiedät pitäväsi melonnassa välivuoden ja haluat vaihtaa jäsenyytesi esimerkiksi kannatusjäseneksi, ilmoita siitä viipymättä toimistoon. Jäsenmaksulaskut lähetetään helmikuun loppupuolella ja ne erääntyvät kahden viikon kuluttua.

Käytä maksaessasi vain laskussa annettua tilinumeroa ja viitettä Jos laskussa on jotain huomauttamista, ota yhteys toimistoon. Älä muuta laskun summaa omatoimisesti!

Huhtikuun puolivälissä lähetetään muistutuslaskut jäsenille, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksulaskua.

Jos lasku on edelleen maksamatta toukokuun puolivälissä, jäsenen avainkortti deaktivoidaan niin, että jäsen ei enää pääse avainkortillaan vajasaarelle. Tiedot poistetaan myös lehtien postituslistoilta.

kilpailulisenssit vuodelle 2012 Melonta- ja Soutuliitto on ilmoittanut, että Merimelojien jäsenet voivat hankkia liiton vakuutuksellisen kilpailulisenssin, vaikka käsittelemme liiton jäseneksi liittymistä vasta kevätkokouksessamme. Lisenssi valitaan SLU:n verkkosivuilla osoitteessa https://sporttilisenssi.slu.fi/.

kilpailulisenssi a, 45 € - 17 vuotta vuonna 2012 täyttävät ja vanhemmat - sama lisenssi käy kaikille melonta- ja soutulajeille - valitse oma päälajisi lisenssiä lunastettaessa - lisenssi on voimassa myös muissa harrastamissasi melonta- ja soutulajeissa - sisältää tapaturmavakuutuksen

LISENSSILOMAKKEEN PANKKIYHTEYDET EIVÄT OLE KÄYTÖSSÄ, TULOSTA LASKU JA MAKSA SE KÄYTTÄEN OMIA PANKKIYHTEYKSIÄSI. MUISTA SYÖTTÄÄ LISENSSILASKUN VIITE.

kilpailulisenssi B, 20 € - 16 vuotta vuonna 2012 täyttävät ja nuoremmille - kaikille melonta- ja soutulajeille, päälaji valitaan lisenssiä lunastettaessa - sisältää tapaturmavakuutuksen

Merimeloja 1/2012

7

uimahallivuorot Kevään 2012 uimahallivuorot järjestetään Malmin uimahallilla maanantaisin klo 20.30-22!

Merimelojilla on uimahallivuoro Malmin uimahallilla. Uimahallissa voi harjoitella esimerkiksi pelastautumisia, tuentoja, ohjaustekniikoita ja eskimokäännöksiä. Kaikki uimahallivuorot ovat avoimia kaikille seuran jäsenille, vaikka osalla vuoroista on erikoisjärjestelyjä.

Käytännön asioita Harjoitukset ovat maanantaisin klo 20.30-22 Malmin uimahallilla osoitteessa Pekanraitti 14. Itse allasaika on melko lyhyt, joten on suotava tulla hallin pihalle/parkkipaikalle jo klo 20.00. Kajakkeja voi kantaa kontista sisään ja pestä klo 20.00. Käytännössä kajakit kannetaan ensin hallin ovelle, jonka jälkeen jatketaan vaatteiden vaihdolle ja suihkuun.

Ripeästi toimien ehditään sitten nostamaan kajakit sisään ja pesemään ne ennenkuin pääsemme altaaseen klo 20.30. Altaassa voimme olla klo 22.00 asti, ja ulkona meidän pitää olla klo 22.20. Kannamme kajakit yhdessä takaisin konttiin. Yhteistyöllä meille jää enemmän allasaikaa! Saunat eivät ole käytössä vuoron aikana.

8

Kaikkien altaassa käytettävien kajakkien pitää olla ehdottoman puhtaita. Ennen altaaseen laittamista kajakit pitää pestä huolellisesti uimahallin tarjoamalla pesuaineella ihan joka kerta! Hallissa ei saa kävellä ulkokengillä.

Itse uima-allas on hyvin iso (17 x 25 m, 8 rataa), joten sinne mahtuu reilusti melojia. Pihalla on kontti, jossa on retki-, koski- ja poolokalustoa. Kaikki kontissa oleva kalusto on käytettävissä vuoron aikana (koskikalusto kuuluu Kohinalle). Omaakin kalustoa saa tuoda paikalle, kunhan pesee sen kunnolla pesuaineella ennen altaaseen menoa. Poolokalustoa tulee olemaan hieman rajoitetusti muuten kuin poolovuoroilla. Jos tietynlaisesta kalustosta on puutetta, kertokaa siitä seuran koulutus- ja turvavastaavalle!

Hallille pääsee kätevästi julkisilla kulkuneuvoilla, esimerkiksi Malmin asemalta on muutaman sadan metrin kävelymatka hallille. Autoilijoille on uimahallin oma parkkipaikka käytössä. Parkkipaikka on puomeilla suljettu; ota sisääntullessasi puomilla lippu ja saat sitten vuoron vastuuhenkilöltä ulospääsylipun, jolla pääset parkkipaikalta pois. Pysäköinti on ilmaista.

Merimeloja 1/2012

N

imeni on Timo Mononen

ja olen seuran uusi turvallisuus- ja koulutusvastaava.

Aloitin melonnan 2002 ja olen meidän seuramme kasvatti niin teknisesti kuin kulttuurisestikin.

Teksti ja kuva: Timo Mononen

Tykkään merkkareiden ilmapiiristä. Seurastamme löytyy la-

jin historiaa, osaajia, hienoja persoonia, eri lajityyppien kirjoa ja melontateknistä haastetta heti laiturista eteenpäin.

Itse olen kasvanut koulukuntaan ”lujempaa ja eteenpäin”.

Vuonna 2008 aloin kärsimään oikean olkapään kivuista ja siitä lähtien olen tutkinut tekniikkaa, erilaisia tapoja meloa ja muita melontakulttuureja. Olin järkyttynyt siitä, miten paljon muita kulttuureja on.

Opiskelin NIL-apuohjaajaksi ja ihmettelin mikä ihmeen ylätuki. Opiskelin BCU-pahveja ja löysin taas lisää sivujuonia tarinaan nimeltä melonta. Kävin Walesissa ja huomasin, etten osaa mitään. Vuonna 2012 pyrin oppaiden ja ohjaajien kouluttajaksi.

Jatkan opiskelua ja olen mielestäni oppinut isoimman läksyn: OPPIMINEN ON ASENNE, MATKA, ei päämäärä tai jonkin saavuttaminen. Saavutuksia tulee, tietysti, mutta nurkan takana on aina uusi pysäkki nimeltään seuraava asia!

Minusta on haastavaa ja opettavaa olla seuramme hallituksessa, joka on minulle myös oppimisen asia. En ole koskaan istunut missään hallituksessa. Pyrin tuomaan tässä roolissani seuramme jäsenille mahdollisuuksia yhdessä tutkia lajimme ulottuvuuksia ja tuoda yhdessä opettelun tapoja lähelle meitä melojia.

Mottoni: Se mitä seurassa ja vajalla tapahtuu ja miltä se tuntuu on meidän tekemää!

Kiitos Lindalle tuesta ja neuvoista tässä tuolissa. Toivon jäseniltä ideoita, palautetta ja fiiliksiä seuramme toiminnasta jotka kutittelevat alueita TURVALLISUUS JA KOULUTUS. Minulle voi meilata osoitteeseen turva@merimelojat.fi tai soittaa 040-5519191

Kohti uusia osaamisia ja hyvää fiilistä!

T. Timo Mononen (MONO) Merimeloja 1/2012

9

Retkijaoston kuulumisia 2012

T

ervehdys hyvät retkeilevät merimelojat!

Retkijaoston vuosi alkaa normaaliin rytmiin kuuluvalla retki-illalla, mutta löytyy jotakin uuttakin.

Talvivaellus

Retkijaosto 75 vuotta Merkkarien kevätkokous päätti 15.4.1937 perustaa retkeilyjaoston. Retkijaosto täyttää siis tänä vuonna kolmeneljännesvuosisataa! Tapahtumaa juhlistetaan jollakin tavalla, mahdollisesti juhlaretkellä Skorvaniin. Jos itse keksitte jotakin mukavaa muistamistapaa, ottakaa yhteyttä.

Retkivälineiden esittely ja kirpputori Retkivälineiden esittelyilta ja kirpputori pidetään vajalla tiistaina 15.5.2012 klo 17.00 alkaen. Tarkoitus on esitellä meidän kaikkien melonta- tai muilla retkillä (kesällä tai talvel-

Kuva Rauli Rautavuori

Merimelojat ry ja sen retkijaosto järjestävät virallisesti vain melontaretkiä, mutta jos jäsenistöstä tai heidän kavereistaan löytyy kiinnostusta, allekirjoittaneen kanssa voivat talvivaelluksia aloittelevat tai niistä kiinnostuneet sopia yhteisestä vaelluksesta Skorvaniin ja takaisin suksilla jäätä pitkin. Hiihto Skorvaniin voi piankin sytyttää kipinän kaamosvaellukseen Lapissa.

Hiihtovaelluskokemusta ei tarvita, mutta tietenkin mm. säästä ja jäätilanteesta riippuu, onko vaellus mahdollinen.

Kyseessä siis ei ole seuran retki tai tapahtuma, vaan osanottajat toimivat omalla vastuullaan.

Retki-ilta Tulevan kauden retket – ainakin suurin osa niistä – esitellään retki-illassa, joka on vajalla tiistaina 28.2.2012 klo 18.00 alkaen. Siellä retkenvetäjät kertovat tarkempia yksityiskohtia tulevista vesistövaelluksista. Kahvitarjoilu.

10

Merimeloja 1/2012

la) todella käyttämiämme varusteita. Tuokaa näytille telttoja, keittimiä, ruokailuvälineitä, makuualustoja, retkiasusteita, jalkineita, karttoja, valaisimia tai muuta sälää (mitä eksoottisempaa, sen parempi), jota ilman ette pärjää koettaessanne olla kotoisasti luonnon joskus kalseassakin helmassa. Myös talvivarusteita saa siis tuoda, ja voi luonnollisesti tulla pelkästään ihastelemaan laaturompetta. Ainakin muutama teltta pystytetään tutustumista varten, ja esim. bensiini- tai monipolttoainekeittimiä pyritään saamaan kokeiltaviksi.

Jos haluatte asettaa esille jotain, ottakaa minuun etukäteen yhteyttä (kts. alla).

Teillä on myös mahdollisuus yrittää päästä eroon retkiryönästä, sillä kirpputorikin on.

Tuokaa tarjolle ylimääräistä retkikamaanne (kyllä teillä sitä on kellarikomerot täynnä).

Myymättä jäänyt kirpputori- tai muu tavara on tuojan vietävä poiskin välittömästi tilaisuuden jälkeen.

Retroviikonloppu Skorvanissa 75-juhlavuoden kunniaksi retkijaosto kannustaa melomaan ”vanhaan malliin” Skorvaniin kesäkuun alussa järjestettävien saaritalkoiden ajaksi (tarkka päivämäärä ei ole vielä tiedossa).

Eikös olisi hienoa viettää viikonloppu hieman vuotavassa Soputeltassa tai puuvillaisessa oranssissa bodomjärvityyppisessä reikäisessä harjateltassa? Myös vaatetuksen, ruoanlaittovälineiden ja ilmiasun ylipäätään tulisi mahdollisuuksien mukaan tuoda mieleen menneet ajat, jos ei aivan 30-lukua, niin kuitenkin vuodet ennen Kura-Veks-tekstiilejä. Turvallisuutta ei pidä unohtaa eikä käyttää rikkinäisiä romuja, mutta tarkoitus on viettää mukava retrohenkinen talkooviikonloppu vanhoilla kunnon varusteilla.

Mara Roivainen, retki@merimelojat.fi

SuomiMeloo 2012

SuoMi MeLoo 2012 Merimelojat osallistuu joukkueella Suomi Meloo-tapahtumaan.

Melontaviesti alkaa Petäjävedeltä 9.6. ja päättyy Laukaaseen 15.6. Viestiosuuksien pituus vaihtelee 10–40 kilometrin välillä, vauhti on normaalia retkivauhtia n 6–7 km tunnissa toki keleistä riippuen.

Mukaan voivat ilmoittautua kaikki melontakoulun käyneet ja/tai torstaimelontoihin osallistuneet jäsenet.

Melontavuoroista voidaan sopia kokemuksen ja voimien mukaan. Ilmoittautumiset mielellään maaliskuun loppuun mennessä sähköpostilla Henkalle (hallinto@merimelojat.fi ).

Lisätietoa Henkalta ja SuomiMeloon nettisivuilta www.suomimeloo.fi

terv. Henrik Musakka

Merimeloja 1/2012

11

Storm Gathering

North Wales, Anglesey. Holyhead.

22.–24.10.

Teksti ja kuvat: Timo Mononen

L

uin tapahtumasta alunperin Facebookissa. Järjestäjien aktiivinen markkinointi kasvatti mielenkiintoani lähtöpäätökseksi. Olin käynyt Angleseyssä kerran aiemmin vuonna 2008.

Meloimme Reino Kaarion, Hannu Varpion ja ryhmän kanssa siellä viikon Olly Sandersin opastamana. Sain tuolta isolta vedeltä köniin aika raskaasti, ajattelin että nyt olisi revanssin paikka!

Lentoni lähti perjantaina 21.10. kohti Manchesteria, josta juoksin läpi 3 tuntematonta juna-asemaa ja kerkesin illaksi Holyheadiin, tapahtuman tukikohtana toimineeseen Anglesey Outdoor Centeriin. Majoitus yhteishuoneissa, max 12 hk per huone. 30 puntaa päivää, sisältäen aamiaisen, eväitä mukaan ja illallisen. Halpaa, sanoisin!

Keskuksen vieressä oli ”toimisto”/baari nimeltään Paddlers Return, joka toimi jatkuvana aivoriihenä ja sosiaalisena temmellyskenttänä. Katto oli vuorattu brittikajakeilla ja seiniä koristivat vuoristoratamelontakuvat. Tuntui epätodelliselta kohdata kaikki ”This Is Sea” dvd:lla esiintyvät henkilöt kolmiulotteisina. Oli jopa hämmentävää, kuinka tervetulleeksi järjestäjät toivottivat ”sieltä asti” tulleen keltanokan. ”Good effort” sateli joka puolelta.

12

Lauantai Lauantaiaamu alkoi aamiaisella klo 8, jatkuen tervetuliaispuheen ja aikataulujen selostuksen merkeissä. Pääjehuina toimivat Mark Tozer ja Nick Cunliffe.

(BCU 5 Star Sea & Coach). Päivän toiminnot olivat jaettuina 7-8 ryhmään. Otin surffauksen, koska ajattelin ottaa tapahtumasta irti mitä Suomessa ei voi kokea.

Muita vaihtoehtoja olivat: Incident Management, Tidal Races, Rockhopping, Advance Rough Water Handling, Intermediate Rough Water Handling, jne.

Tuuli oli reipas, voimakkuudeltaan luokkaa force 4–6 eli 10–15 m/s, johon vuoroveden vaikutus päälle. Melontapaikat, jonne ajoimme autoilla (ympäri saaren) oli valittu tuulen mukaan. Surffaus tapahtui saaren lounaisosassa jonne tuuli puhalsi etelästä ja aallot tulivat lännestä.

Ranta oli täynnä purjesurffareita, mutta isolle rannalle mahtui. Valitsimme etelänurkan, jossa oli muutama luoto tuulen edessä ja nousu ylämäkeen helpottui.

Koutseina toimivat Jeff Allen ja Steve… ja Alice.. Alustuksena annettiin ohjeistus alueesta, jolla piti pysyä sekä selostettiin turvamerkit. Ja sitten eikun pesukoneeseen.

Merimeloja 1/2012

tääkseni niitä ei löytynyt. Ilmoittauduin Sain Steveltä lainaksi P&H Scorpio LV:n, jonka penkin olin havainnut jo vajal- ”Intermadiate Rought Water Handling” ryhmään. Ajattelin isoon tuuleen ja virlamme istuvan minulle hyvin ja jonka tauksiin sopivaa rummutusta. manööverikyvyt tunsin parhaiten. Nick Ajoimme autoilla saaren pohjoisosaan, Cunliffe lainasi minulle Wernerin melan Port-Y-Pistyll -nimiseen poukamaan. Kyja Jeff Allen lainasi liivit. Hetken tunsin olevani kuin 15 vuotias kitaristin alku, pärät päähän ja ryhmämme neljä melojaa joka oli saanut kitaran lainaksi Led Zep- ja kaksi vetäjää vesille. Tuuli tuli sivusta, pelinin Jimmy Pagelta, kengät Rod Ste- etelästä mantereelta noin 12 m/s ja laskuvesi veti meitä länteen. Matkalla kuulin wartilta ja asenteen Alice Cooperilta.

Mutta romantiikka ei anna tekniikka- että olemme matkalla Skerries-nimiselle kursseja, eli ei kun ryhti suoraksi ja etu- majakkasaarelle. Ohitettuamme Carmel Headin kärjen tuuli pääsi puhaltamaan rintamaan.

Ekat isot aallot veivät minut heti kan- suoraan takaviistosta. Huomasin ettei veesiin. Onneksi vesi oli suhteellisen läm- nostoeväni toimi. Toinen oppaistamme mintä, 12 astetta, kypärät olivat pakollisia, Oliver tuli avittamaan evän esiin ja suunliiveissä oli nimilaput ja kaikilla oli kui- taankulkeminen helpottui osaltani. Parin vapuku. Siis uin rantaan ja kiipesin takai- kilometrin matkalla aallot olivat isoja ja sivutuuli voimakasta, mutta virtaukset sin kajakkiin. Viimeiset kaatuvat aallot vetivät minut taas pohjaa morjenstamaan. kuljettivat meitä Skerries:lle.

Yritin eskimoa, mutta ei toiminut, joten rannan kautta takaisin. Tätä sahausta jatkui noin 3–4 tuntia ja viimeiset 2 h alkoivat jo tuomaan naurua ja hymyä naamalleni. Yksi parhaimpia onnistumisen elämyksiä oli kun vaahto kuljetti alusta ja minua sivuttain montakymmentä metriä.

Jann Engstad oli ryhmässä mukana ja antoi minulle vinkkejä ”mäenlaskuun” aina kun kohdalle sattui. Mainio ja ryhdikäs mies muutoinkin!

Melonnan päätteeksi palasimme auRantaviivan lähellä ymmärsin mitä toilla takaisin keskukseen, jossa suihku, varusteiden huuhtelu ja kuivaushuonei- on ristiaallokko Angleseyssä. Se on isoa!

Siinä sitten opettelimme päivän teemaa. siin asettelu sekä lihashuolto ja venyttely Neuvot olivat: Suurin osa tämäntyypodottivat. Ruokailun jälkeen alkoi parin tunnin kestoinen seuraleikki kuppilas- pisestä melonnasta tapahtuu päässämsa: 2 tiimiä, 3 + 3 osallistujaa ja kuva- me, noin 70 prosenttia, eli rauhoittakaa arvoituksia joihin tiimit etsivät ratkaisua. itseänne. Niinpä meloimme rantaviivaa Leikki oli niin hyvin juonnettu ja näytel- kunnes pääsimme poukamaan jossa louty että ilta sujui naurun remakassa suit- nastimme. Isot hylkeet pitivät rantaviivaa hallussaan ja useat tulivat uteliaina kurksait! kimaan mitä me touhuamme.

Sunnuntai Kohta olikin aika suunnata takaisin.

Sunnuntaiaamun koittaessa havaittiin Suuntamme oli Church Bay, etelään eli tuulen vieneen yön aikana pihasta kah- vastatuulta kohti. Suuntasimme ensin den ihmisen melat ja yhdet liivit. Tie- kaakkoon kohti rantaviivaa, jossa sai-

Tuntui epätodelliselta kohdata kaikki ”This Is Sea” dvd:lla esiintyvät henkilöt kolmiulotteisina

Merimeloja 1/2012

13

simme hieman suojaa tuulelta. Kahden kilometrin matka otti meiltä noin tunnin ja pieni ryhmämme alkoi hajoamaan.

70-vuotias Monica ja toinen, liian pitkällä melalla melova nuorempi nainen alkoivat jäämään. Odotimme ryhmän kasaan, sama toistui 200 m jälkeen. Toinen oppaistamme Steve sanoi minulle ja Nickille (61v entinen lentäjä joka oli melonut 3 vuotta) että suuntaisimme kärjen taakse poukamaan ja odottaisimme siellä. Steve kääntyi auttamaan naisia Oliverin kanssa. Me aloimme melomaan tuskastuttavan hidasta matkaamme kilometrin päässä olevaan poukamaan. Tuulen voima oli kärjen kohdalla niin voimakasta että minä ainakin meloin kaikin voimin edetäkseni. Jos lepäsin, kajakki valui liian paljon taakse.

Ymmärsin ongelman. Nousuvesi olisi kohta kohdallamme. Vuoroveden virtaus

14

tällä kohdalla on isoa ja nopeaa, ja tuuli olisi samansuuntainen. Pääsimme kärjen ohi emmekä katsoneet taaksemme. Lopulta olimme suojassa tuulelta ja aalloilta, katsoimme taaksepäin emmekä nähneet ketään. Nostin kajakkini kiville, veryttelin kramppavia jalkojani ja oli hyvin vihainen.

Meille ei kerrottu matkan pituutta, ei tarkastettu kajakin kuntoa, ei kommentoitu liian pitkästä melasta, ei kysytty ryhmältä mielipidettä aiotusta reitistä. Nickillä ja minulla ei ollut puhelimia. Olimme kaksin vieraassa poukamassa, jossa rantauminen oli erittäin vaikeaa isojen kivien muodostaman kivipellon läpi.

Noin puolen tunnin kuluttua näimme kahden hahmon tulevan meitä kohti. Steve hinasi liian pitkällä melalla melovaa naista. Oliver ja Monica tulivat 100 m

Merimeloja 1/2012

”Indeed” mikä oli sävellaji. Minusta se näytti tuoheidän takanaan. Kesti silti noin 20 min ennenkuin Steve ja hinattava olivat koh- nelan joutsenten kohtalokkaalta sekamedallamme. He viittoilivat meille että jat- telikiisseliltä.

Itse jouduin skarppaamaan täysillä kun kaisimme nousuamme vastatuuleen. Kun meloimme ristiaalloissa ja isoissa aalloiskoko ryhmä oli taas koossa, nousimme tuulen suojasta. Saman tien tajusin, et- sa rantaviivaa myöten, etsien kivenkoloja ja paikkoja joissa voi leikkiä tuota tei noususta tule mitään. Viitoin Stevelle ”kaulan poikki kädellä” merkillä mielipi- meille vierasta tekniikkaleikkiä. Leikissä liu`utaan altojen aiheuttamaa vedenpinteeni ja hetken hiljaisuuden jälkeen Steve näytti että käännytään takaisin. Paluu- nan korkeuseroa hyödyntäen erilaisten matkaa oli noin 10 km lähtöpaikkaamme. kiviläjien yli.

Kysyin suojassa Mikeltä kuin menee?

Alkuperäinen päämäärämme oli noin ”Rajoilla keikutaan”: Mike hymyili. ”In1 km päässä. deed”: vastasin! 4 h ja 6 km melonnan Illalla ruokailun yhteydessä juttelin muiden kanssa ja ”Advenced Rough Wa- jälkeen rantautuessamme osa halusi vielä kaatuilla aalloissa juuri suojaisan poukater Handling” ryhmän jäsenet oli vihaisia ja järkyttyneitä koska me olimme alueel- man kyljessä. Mike katseli hienoja eskimoita hieman lysähtäneellä ryhdillään la jonne edes heitä ei viety!

Päivän lopuksi Jeff Allen piti luennon Ir- ja hymyili. Lopuksi hänkin teki eskimon, lannin. Sveitsiläinen Beat ja minä päätim- katselin Mikea kunnioituksella, kaaduin perässä ja tein eskimon tuossa mutaisessa me pitää Paddlers Return -pubissa oman luentomme, eli kertasimme päivän tapah- suolavellissä. tumia ja luimme vuorovesitaulukoita.

Kokonaisuutena tapahtuma oli virkistäMaanantai vä, mutta myös nostava. Suosittelen kaiMaanantaina ennätin vielä Rockhop- kille jotka haluavat venyttää osaamistaan ping-sessiolle ennen kotimatkaa. Istuim- – menkää ulkomaisiin kajakkitapahtume kajakkeihin ja toinen oppaamme Oli- miin! Me suomalaiset pärjäämme siellä ver kävi tarkastamassa nurkan takana ihan siinä missä muutkin.

Merimeloja 1/2012

15

Melontaergometrin käyttö ja voimaharjoittelu vajalla

M

erimelojien jäsenillä on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää kuntoaan vajasaarella myös talvikaudella. Harjoitteluun on käytettävissä melontaergometri ja pieni, mutta melojan tarpeisiin kattava valikoima voimaharjoitusvälineitä.

Uusien käyttäjien kohdalla ergometri- ja voimaharjoitustilan käyttäminen edellyttää ilmoittautumista Heikki Ritvokselle (rata@ merimelojat.fi) tai Rauli Rautavuorelle (pj@ merimelojat.fi). Näin varmistamme tarpeen perehdytykseen ja voimme neuvoa tarkemmin ergometrin käytössä. (Aikaisemmin tilaa käyttäneiden ja ilmoittautuneiden ei tarvitse ilmoittautua uudestaan.)

Harjoitustilan käyttöön liittyvä tiedotus tapahtuu Merimelojien internetsivujen keskustelufoorumin rata-, maraton- ja kuntomelonnan alueella ja/tai tilan ilmoitustaululla.

Vajojen perustusten remontti tulee jossakin vaiheessa vaikuttamaan harjoitustilan käyttöön. Mahdollisista käyttörajoitteista tiedotetaan silloin foorumilla.

Esimerkkejä vajan voimaharjoitustilassa tehtävissä olevista liikkeistä Makuusoutu. Teline kootaan erikseen jokaiseen harjoitukseen. Noudata kokoamisohjeita ja käytä vain kumitettuja painoja.

16

Penkkipunnerrus. Älä tee penkkipunnerrusta yksin varsinkaan raskailla painoilla.

Merimeloja 1/2012

Erityisiä ohjeita voimaharjoitteluun

Vuorojen varaaminen ja käytön seuranta Harjoitustilan seinällä pidetään varauskalenteria seuraavan muutaman viikon ajalle. Tälle ajalle kalenteriin voi tehdä varauksia. Yhdellä jäsenellä saa kerrallaan olla voimassa varauksia korkeintaan 2 tunnin edestä. Sillä miten, mille ajalle ja kuinka monelle harjoituskerralle tämä 2 tuntia jakautuu ei ole merkitystä. Uuden varauksen voi tehdä sitten kun on käyttänyt edellisen. Jos kukaan ei ole tehnyt varausta on tila ensimmäisenä paikalle tulevan käytössä.

Kuittaa jokaisella käyntikerralla nimesi seinällä olevaan käyttötilastoon.

Vatsat. Istumaannousu vatsapenkissä.

Merimeloja 1/2012

Harjoituksen aluksi ja sen aikana: ∞ Älä koskaan harjoittele yksin raskailla painoilla ja muutenkin mieluummin ryhmässä. ∞ Varmista, että osaat käyttää välineitä ja tiedät mitä teet. Noudata aina välineiden omia käyttöohjeita. Tarkista ennen käyttöä, että välineet ovat kunnossa. ∞ Joidenkin liikkeiden tekeminen edellyttää ergometrin nostamista seinän viereen.

Varo vahingoittamasta ja kolhimasta ergoa tehdessäsi voimaharjoittelua ja siirrä se aina tarvittaessa syrjään. ∞ Vältä painojen pudottamista lattialle.

Käytä vain kumipäällysteisiä painoja liikkeissä, joissa ne edes lasketaan lattialle (esim. makuusoutu).

Harjoituksen lopuksi: ∞ Siirrä ergometri paikalleen keskelle huonetta. Talvikaudella tila jätetään aina niin, että seuraava käyttäjä pääsee melomaan ergoa ilman että joutuu siirtämään sitä tai painoja. Ergoa voivat käyttää myös sellaiset jäsenet, jotka eivät jaksa siirtää raskaita kuormia. Kesällä ergon saa jättää seinän viereen. ∞ Älä jätä painoja telineisiin ja tankoihin.

Laita välineet ja painot omille säilytyspaikoilleen harjoituksen jälkeen.

Selän ojennus

Yhdenkäden soutu käsipainoilla.

selkäpenkissä

Käsipainoja voidaan käyttää myös muihin liikkeisiin.

17

Skorvöläisiä hajamietteitä

25.

heinäkuuta tulee kuluneeksi 20 vuotta ensimmäisestä Skorvössä käynnistäni. Kyseessä oli Veikko Hietasen järjestämä edestakainen päiväkäynti, johon osallistui vajaa kymmenkunta melojaa. En muista, mikä sai koskimelojan lähtemään moiseen reissuun, mutta paluumatkan surffikeli on jäänyt mieleen.

Juhannusaattona -93 olin yksin kaupungissa ja hetken mielijohteesta otin hyllystä Heiku Sportsmanin ja klo 17 lähdin lykkimään kohti Skorvötä. Tasan kolmen tunnin kuluttua saavutin saaren rannan, jossa isäntä Pentti Aho toivotti koskikukon tervetulleeksi. Lupasi jopa, että saan yöpyä tuvassa koska muita varusteita minulla ei ollut mukana kuin vaihtovaatteet muovikassissa. Saunottiin, istuttiin kokolla ja illan päätteeksi kaksi neitoa tarjosi yösijaa teltassaan. Laittoivat vielä aamupalaakin koska eväät olin syönyt jo illalla. Skorvöläinen vieraanvaraisuus teki lähtemättömän vaikutuksen Tapiolassa syntyneeseen maalaispoikaan.

Koskimelonta oli ykköslajini vielä lähes vuosikymmenen, Skorvös-

18

Kuvat Laura Tielinen

Merimeloja 1/2012

sä käytiin lähinnä Juhannuksena ja Ruskaretkellä. Kesällä 2001 saareen haettiin uutta isäntää ja sillä tiellä nyt olen.

Kulunut kausi päättyi vasta Loppiaisena.

Olimme viiden melojan porukalla saaressa.

Tapanin luoteismyräkkä oli kaatanut korkean männyn saunatuvan kattoa vasten. Tarjolla olisi ollut päivälenkki Porkkalaan, mutta aamupuuron jälkeen Harri ehti ensimmäisenä männyn latvaan sahan kanssa ja me muut otimme vastaan oksia ja rungon pätkiä. Iltapäivällä pystyssä oli enää tyvipölli ja näin tämäkin vaativa työ tuli talkoilla hoidettua.

Sunnuntaiaamuna paluumatkalle lähdettiin raikkaassa -10 asteen pakkasessa ja vastatuulessa. Meri höyrysi sakeasti ja kompassista katseltiin suuntaa. Hanasaaressa todettiin Keilalahden olevan jäässä ja kuivapukuihin, meloihin ym. kertyneen jääkuoren koputtelun jälkeen lähdimme kiertämään Lauttasaarta. Pääsimme lopulta melomalla vajalle asti, jossa vastaanottokomitea auttoi rantautumisessa sulattamalla jäätä kajakeista kuumalla vedellä. Matkalla mietin, että on tämä kesällä kesyä hommaa.

Skorvön kausi -11 oli suhteellisen vilkas.

Vieraskirjaan kirjattuja käyntejä laskettiin noin 420 kpl. Käynnit sisältävät yleensä vähintään yhden yöpymisen. Valtaosa käynneistä on vakiretkeilijöiden, mutta kyllä uusiakin melojia saaressa nähtiin. Koulutusretkillä olisi ollut tilaa useammallekin ja Tomi Merimeloja 1/2012

K-K:n vetämä retki heinäkuun alussa oli menestys, samoin Monon juhlaretki.

Miksi näiden vuosien jälkeen jaksan vielä innostua niin, että odotan kauden ensimmäistä Skorvön retkeä? Marraskuu oli lämmin ja tyyni. Veneet oli nostettu maihin ja mökkiläiset kaupungissa. Porkkala oli erämaata, jossa näin merikotkan lentävän ja koin rauhaa. Vuosien mittaan luontokokemukset ovat syventyneet ja tulleet tärkeämmiksi. Nykyään omistan kymmenkunta telttaa, joista valitsen retkeen ja keliin sopivimman, niin kuin joku toinen valitsee pihviin sopivan viinin. Elo-syyskuussa nukuin muutaman yön makuupussissa pikkusaaren rantakalliolla kuutamon ja tähtitaivaan alla. Tuuli ja kaste hieman häiritsi unielämystä, mutta nyt olen hankkinut sateen ja tuulen kestävän suojapussin tulevia tähtiöitä varten. Skorvönretki on kokonaispaketti, johon kuuluu mm. hyvät unet raikkaassa ilmassa.

Merimeloja, tämä on tarjolla Sinullekin.

Pakkaa kajakkisi ja lähde kokemaan unohtumaton Skorvönretki. Katso retkikalenterista koulutusretket, äläkä unohda Juhannusta, Ruskaretkeä jne.

Hannu, Skorvön isäntä (Skorvö = seuran retkitukikohta Porkkalanniemellä 26,0 km vajalta lounaaseen)

19

Teksti Veikko Hietanen, kuva Hannu Taipale

Skorvön pikavuoron alkumetreillä – Veikko Hietasen muistelmia

N

yt on vuorossa kuntomelontatapahtuma, jonka suunnittelin, kustansin ja vedin – ja joka toteutettiin 7 melojan voimin. Edelliskesän (-91) Merimelojien 60-vuotisjuhlaretken päätösosuus Skorvö– Helsinki sai minut miettimään jotain jatkoa silloiselle tempaukselle. Seuraavan vuoden (-92) melontakauden alkuun mennessä minulla kypsyi ajatus vetää päiväretki samalla reitillä edestakaisin, jolloin matkaksi tulisi reilut 50 km. Kääntöpaikalla Skorvössa pidettäisiin tunnin tauko. Tapahtuman muistoksi ja matkan läpimeloneiden palkitsemiseksi suunnittelin Helsinki–Porkkala välisellä rantaviivalla ja saaristolla kuvitetun, tapahtuman päiväyksellä varustetun lautasen. Näitä lautasia lupautui – korvausta vastaan tietenkin – valmistamaan hyvän melontaystäväni Gunnar Åkerfeltin vaimo, vähintäänkin harrastustason posliinimaalari Myrica Åkerfelt.

Kun vielä sain HKK:n puheenjohtajalta Risto Fagerholmilta lupauksen kumiveneen vuokraamisesta kuljettajineen tapahtumapäiväksi, saatoin panna hankkeeni tiedoksi vajasaaren ilmoitustaululle.

Tiedotteessa kerroin muun muassa seuraavaa: ”Tapahtuma toteutetaan ohjattuna päiväretkenä lauantaina 25.7.92, lähtö klo 10, Skorvössä tunnin tauko, paluu klo 19. Hyvää kuntoa ja merimelontakokemusta edellytetään. Saattovene on, osallistuminen omalla vastuulla. Tuuliennusteen ollessa yli 10 m/s tapahtuma peruutetaan”. Lisäksi ilmoittautumistiedot ja vetäjän nimi.

Tapahtumaa edeltävä viikko oli jännittävää aikaa – tulisiko ilmoittautumisia, entä minkälainen sää olisi? Kiinnostusta tuntui

20

olevan, ja oloni alkoi helpottua kun viikonlopun sääennuste lupasi aurinkoista ja heikkotuulista. Jännitettävää jäi silti lähtöhetkeen.

Tulisivatko kaikki osanottajat ja olisivatko kaikki kykeneviä suoriutumaan urakasta? Viimeksi mainitussa kysymyksessä jännitys säilyikin erään osanottajan osalta koko tapahtuman ajan.

Joka tapauksessa, lauantaina 25.7.92 oli kahdeksan melojaa lähtövalmiina ensimmäiseen 50 km Helsinki–Skorvö–Helsinki -melontaan. Saattovenekin kurvasi paikalle sovittuun aikaan. Lupasin joukolle lyhyet tauot noin viiden kilometrin välein, mutta maissa ei ollut tarkoitus käydä ennen Skorvöta.

Matkanteko oli alussa todella helppoa, sillä oli tyyntä ja lämmintä. Ehkä näistä syistä erehdyin alussa pitämään liian kovaa vauhtia.

Eräänlainen vauhtisokeus vaivasi, en osannut sopeuttaa vauhtia lupaamaani noin 7 km/h matkavauhtiin. Olinhan yksin meloessani ja kisoihin osallistuessani tottunut vauhdikkaampaan menoon. Ensimmäisellä tauolla sain kuulla, ettei osa porukasta pysy vauhdissa. Hyvä että asia tuli ilmi ajoissa, ennen kuin kukaan olisi luopunut leikistä kesken. Itse en taakse katsellessani ollut huomannut hälyttävän suuria välejä takanani tulleessa letkassa. Hiljensin välittömästi vauhtia ja aloin entistä useammin katsella taakseni.

Aamupäivän aikana herännyt lounaistuuli navakoitui puoleen päivään mennessä sen Merimeloja 1/2012

verran, että päätin Suvisaariston jälkeen mennä ”sisäkautta”. Se tarkoitti loppumatkan melomista mahdollisimman lähellä rannikkoa, kapeaa väylää Hirsalan saarten takaa. Siellä, sopivasti rantaviivaa myötäillen pääsi vastatuuleen etenemään huomattavasti vähemmällä voimankäytöllä. Eräälle osanottajista alkoi kuitenkin ilmetä vaikeuksia pysyä mukana. Pariin otteeseen häneltä jaksamista kysellessäni vastaus oli aina sama: ”Kyllä minä jaksan, en vain pääse tämän kovempaa”. Siihen oli tyytyminen, eikä hän sitten Skorvön rantaan saapuessamme ollutkaan pahemmin ”myöhässä”.

Saaressa olimme luvatun tunnin. Siinä ajassa ennätti niin syödä kuin juodakin, sekä toimitella muut välttämättömät asiat. Monelle osanottajalle tämä oli heidän ensimmäinen käyntinsä tässä Merimelojien tukikohdassa.

Puheista kävi ilmi että käynti ei jäisi viimeiseksi – seuraavan kerran tultaisiin oikein ajan kanssa. Eräs osanottajista toteuttikin ajatuksen heti jäämällä saareen. En ollut tulomatkan aikana havainnut hänessä väsymisen merkkejä, joten aluksi ihmettelin päätöstä. Selvisi että tämä oli alunalkaenkin hänen tarkoituksensa, johdettu päiväretki vain sopi hyvin hänenlaiselleen melojalle joka ei aikaisemmin ollut käynyt Skorvössa. No, mikäs siinä – muistolautanen vain jäi häneltä saamatta.

Aamupäivän mittaan navakoitunut lounaistuuli alkoi puolilta päivin hiljentyä, joten odotukseni hyvistä surffeista paluumatkalla eivät toteutuneet. Laantuneenakin tuuli sentään auttoi paluutamme. Menimme nyt ulkokautta, joten mahtavia merimaisemia oli tarjolla. Osanottajajoukon kaksi koskimelontaa kilpailumielessä harrastavat kaksi nuorta miestä, Hannu Taipale ja Kari Kanerva, halusivat pitää tavoitenopeutta parempaa nopeutta näin paluuosuudella, ja päästin heidät irti ensimmäisen selän jälkeen. Siinä vaiheessa alkoivat Helsingin eräät tornit ja piiput näkyä kaukaisuudessa.

Merimeloja 1/2012

Me muut jäimme tulemaan tavoite­ nopeut­ta saattoveneen varmistaessa matkantekoamme. Veneen palveluksia ei tosin tarvittu missään vaiheessa, edes lopussa jossa vilkas mootoriveneliikenne saattoi olla jonkinmoinen vaaratekijä melojille. Lauantai-iltana liikenne oli kuitenkin paljon vähäisempää kuin se oli ollut edelliskesänä meloessani samaa reittiä sunnuntai-iltapäivän paluuliikenteessä Merimelojien 60-vuotisjuhlamelonnan päätösosuudella.

Ainoa huoli oli henkilö, jolla jo menomatkalla oli ollut vaikeuksia pysyä tavoitenopeudessa. Nyt hän jäi aina vain enemmän. Ihanteellisissa olosuhteissa uskalsin jättää hänet tulemaan omaa vauhtiaan. Me muut pidimme tavoitenopeuden mukaista tahtia loppuun asti.

Vajasaarelle saavuimme hieman hajanaisena pääjoukkona noin klo 18.20 eli yli kahdeksan tunnin reissun tehneinä. Paluuosuudella jäänyttä melojaa sain odotella vajasaarella vielä tunnin. Tunnin kuluessa saapui myös Jan W Ahlfors, jota ei valitsemani reitti tyydyttänyt. Hän kaipasi ulommas merelle ja saikin puolestani suunnata niin ulos kuin halusi, sillä tiesin hänet erinomaiseksi avomerimelojaksi.

Lupaamiani muistolautasia saatoin perille päästyämme jakaa vain yhden – näytekappaleen. Sen annoin ainoalle täysmatkan meloneelle naisosanottajalle, Tuija Tarula-Aholle.

Loput kappaleet pääsin tilaamaan vasta, kun tiedossa oli perille päässeiden lukumäärä.

Erinäisten yhteensattumien jälkeen pääsin jakamaan lautaset vasta tiistaipäivystyksen yhtey­dessä 1.9. Seuramme jäsenlehteen kirjoitin lyhyen kuvauksen tästä uudesta kuntomelontatapahtumasta. Kuvaus ilmestyi Merimelojassa 4/1992. Kerroin siinä myös seuraavan vuoden melonnan päivämäärän, jotta se olisi helppo hyvissä ajoin sovittaa melontakalenteriin.

21

Teksti ja kuvat: Jyri Aulio

Australian Masters Games 2011

S

yyskuun maratonkisojen jälkeen suuntana oli jälleen kerran matka Australian lämpöön jatkamaan melontatreenejä ja -kisoja. Lähtö sateisesta ja tuulisesta Helsingistä keskiviikkona syyskuun 14. päivänä, Milanon ja Hongkongin kautta Brisbane’iin, Hervey Bayn lähelle suuntautuvan bussimatkan jälkeen olimme vihdoin sisareni luona myöhään perjantai-iltana. Matkaan oli mennyt kolme päivää. Olimme lopultakin määränpäässä.

Viivyimme sisareni hoivissa viikon verran auttaen talon kunnostuksessa ja matkailuauton viimeistelyssä. Sitten hyppäsin Sinikan kanssa autoon ja suuntasimme Brisbanen kautta Ballinaan. Aamulla jatkoimme matkaa kohti Sydneyä, mutta vielä oli edessä yksi yö karavaaniparkissa. Olimme Sydneyssä kolmannen matkapäivän iltana.

Nyt emme tarvinneet ’caravan parkia’ vaan nautimme ystäviemme Paulin ja Margaretin vieraanvaraisuudesta. Paul on kaksikkoparini Aussikisoissa. Kävimme päivittäin harjoittelemassa ja samalla osallistuimme tämän treeniviikkomme aikana muutamiin melontakisoihin, jotka seura järjesti.

Adelaiden kisat lähestyivät uhkaavasti, niinpä oli taas suuntana maantie ja 1500 kilometriä ratin pyöritystä. Mahtuuhan noihin ajomatkoihin kyllä muutakin, sillä olemme aina tutustuneet matkan varren kaupunkeihin. Määränpäässä odottivat uudet haasteet maraton- ja sprinttimatkoilla – Aust-

22

ralian Masters Games. Majoituimme West Laken melonta- ja soutukeskuksen lähellä olevaan ’caravan parkkiin’. Soutukeskuksessa on 2000 m radat, mitkä olivat tulleet tutuiksi myös J. Hakalalle. Hänet muistettiin ja tunnettiin täällä vielä monien vuosien jälkeenkin hyvin.

Itse kisat alkoivat lokakuun 8. päivänä maratonin yksikkömatkoilla. Minun osaltani tämä matka ei mennyt aivan putkeen. Puolivälissä matkaa edessäni oleva meloja kaatui kääntöpoijulla ja pelastusvene ajoi vauhdilla avuksi aivan vierestäni, jolloin lippasin veneen peräaaltoihin. Ja ei kun uimaan ja keräilemään varusteita kasaan. Kanootin tyhjennyksen jälkeen jatkoin taivaltani hiukan kylmissäni 6–7 min uimareissun ja navakan tuulen saattelemana. Sijoituin kaikesta huolimatta pronssille muitten keskeyttämisten ansiosta.

Tämä söi kyllä miestä ja päätin parantaa otteita seuraavana päivänä, jolloin oli vastaava matka kaksikoille. Kovasta vastatuulesta huolimatta sinnittelimmekin Paul Eganin kanssa itsemme pronssille ja siis palkintopallille. Illalla vietimme isolla joukolla bbq-iltaa.

Ennen pimeää kävimme vielä harjoittelemasMerimeloja 1/2012

sa startteja ja kokeilemassa Epic-surffisuksea.

Sprinttikisat alkoivat 11. lokakuuta 500 m matkoilla. Ensin vedimme Paulin kanssa M 60–64 sarjassa. Hävisimme tiukan kisan jääden pronssille. Seuraavaksi hyppäsin yksikköön sarjassa M 65–69. Ja kappas, nappasin hopeaa. Tuulisen ja hieman sateisen illan vietimme grillaten ja valmistautuen seuraavan päivän 200 m kisaan. Sää oli hieman aurinkoisempi ja tuuleton. Kaksikossa oli kohtalomme M 60–64 sarjassa tuttu pronssi, tosin hyvin tasaisen kisan jälkeen niukka sekunti voittajasta. Paulin puolustukseksi on kerrottava, että hän on viimeisen reilun vuoden aikana käynyt läpi kaksi isoa ohitusleikkausta eli on toipunut todella hienosti niistä. Viimeisenä oli vuorossa yksiköiden 200m sarjassa M 65–69, jossa päätin parantaa sijoitustani.

Valitettavasti jäin videotarkastelussa toiseksi eli hopealle. Tuntui kuitenkin hienolta käydä pokkaamassa mitaleja ja olla suomalainen vaikka kilpailinkin aussiseuran jäsenenä. Suomalaisuuteni tuotiin koko ajan kaikkien tietoisuuteen. Tilaisuuden jälkeen porukka pakkasi kaluston ja tavaransa ja parissa tunnissa alue oli tyhjä ja luovutettu soutajien käyttöön.

Muutaman lepopäivän jälkeen alkoi turistiautoilu takaisin Brisbene’iin ja sieltä edelleen monien seikkailujen jälkeen Townsvilleen krokotiilien kanssa uiskentelemaan ja katselemaan ystävien takapihan kengurujen voimainkoettelua. Mutta ne ovatkin sitten ihan eri juttuja.

Merimeloja 1/2012

23

MELONTARETKI AHVENANMAALLE 2011 Keväällä tutkimme seuran retkilistaa.

Tarjonta oli aika monipuolista. Pystyisikö retkiä yhdistämään pidemmäksi retkeksi? Ahvenanmaallekin olisi mukava päästä käymään. Vajalta olisi mukava lähteä, koska silloin ei tarvitse kajakkeja ja varusteita kuskata kuin melomalla.

Lopulta päädyimme omatoimiseen Ahvenanmaan retkeen.

L

ähdimme matkaan lauantaina 9.7.2011. Ensimmäinen yö vietettiin tuttuun tapaan Skorvanissa.

Sunnuntaina 10.7. oli tarkoitus meloa Porkkalan selän yli. Haaveenamme oli mennä ulkokautta Sommarön ohi suoraan Orslandetin eteläpuolen saaristoon.

Tuuli nousi kuitenkin aamupäivällä, joten jäimme Stora Träsköhön odottelemaan. Lopulta päätimme illansuussa hieman paremmassa säässä jatkaa sisempää reittiä jääden yöksi pienelle luodolle Stora Långön pohjoispuolelle.

Seuraavana päivänä, 11.7. jatkoimme

melontaa Orslandetin saaristossa. Kävimme etsimässä mufloneita Hättön sisälahdessa. Siellä yllätimme merikotkan lahden pohjukassa. Pidimme tauon Stora Äspskärissä ja meloimme illalla aivan tyynessä säässä Fladalandetiin asti.

Tiistain 12.7. valjetessa tuuli lännestä.

Hankoa kohti oli kuitenkin pyrittävä. Iltapäivällä tuuli vain yltyi. Jäimme lopulta 10 km ennen Hankoa sijaitsevalle Inre Kummelskärin luodolle.

24

Keskiviikkona 13.7. kävimme Hangossa kyläilemässä sekä täydentämässä muona- ja vesivarastomme. Latasimme myös kännyköiden akut. Iltatorilta saimme vielä erittäin hyvää hollantilaista goudaa. Hollannissahan lehmät syövät merituulen suolaamaa heinää, joka tekee juustosta erinomaista. Säätiedotus lupasi seuraavaksi päiväksi olematonta tuulta. Illansuussa meloimme Hankoniemen länsipuolelle Dödörenin saareen. Se on Hankoniemen luonnonsuojelualueen länsipuolella oleva vähän isompi saari, jossa on sodan aikaisia rakennelmia. Sieltä voi myös seurata Bengtskärin valomerkkejä illan pimetessä. Lauran selästä löytynyt punkki poistettiin ja testattiin borrelioosin varalta. Testi sanoi että punkki ei kantanut borrelioosia. Menimme tyytyväisinä nukkumaan syötyämme iltapalaksi silliperunoita.

Aamulla torstaina 14.7. sää oli mitä par-

hain, lähes tyyntä. Pari kalamiestä ennusti iltapäivällä tuulen nousevan, mutta säätiedotteissa ei sellaista sanottu. Otimme suunnan kohti Bengtskäriä ja läksimme matkaan. Morgonlandetin ohitimme pohjoisen puolelta. Emme nousseet maihin, koska iltapäivän myrsky oli mielessämme. Parempi jatkaa suoraan Bengtskäriin, jonne pääsimmekin sopivasti ennen turistibussia eli Hangosta tulevaa risteilyalusta. Erittäin ystävällinen nuori nainen neuvoi ja auttoi nostamaan kajakkimme laiturin viereiselle luiskalle. Sen jälkeen hän keräsi satamamaksun. Ehdimme hyvin tutustua majakkaan ja syömään kalasoppaa majakan ravintolassa.

Merimeloja 1/2012

Sää pysyi suosiollisena kun jatkoimme matkaa luoteeseen Örön suuntaan. Mietimme, saako suoja-alueen läpi meloa.

Merikortissa sanotaan suoja-alueista seuraavaa: ”Suoja-alueita koskevat rajoitukset eivät sinällään rajoita liikkumista suoja-alueilla, niillä sijaitsevien merkittyjen sotilaskohteiden läheisyydessä tapahtuvaa liikkumista lukuun ottamatta.

Liikkuminen on kielletty 100m lähempänä merkittyjä alueita.”

Oikaisimme kuitenkin Örön pohjoiskärjen kautta kohti Vänötä, jossa oli laiturien täydeltä veneitä. Teimme Ukäännöksen jääden Vänön eteläpuolelle Bärskärin laguuniin yöksi. Huomioimme leiripaikan valinnassa seuraavan päivän tuuliennusteen: lounaistuulta ja sadekuuroja. Iltapalaksi hollantilaista goudaa, hunajakeksejä ja punaviiniä. Bengtskär oli valloitettu.

Perjantaiaamuna 15.7. nukuimme pitkään. Sitten tihkusateessa Vänö:n, jossa pullakahvit ja perusteellinen saareen tutustuminen. Jatkettiin vastatuuleen saarten suojassa kohti Borstötä. Jälleen saarikierros, tonnikalaa ja muusia Borstö Gummanin valvonnassa sekä sään seuraamista. Ilalla jatkoimme eteenpäin 10 m/s sivutuulessa saarelta saarelle. Yöksi jäimme Trunsön viereen Långörenin autioon saareen, jossa meillä oli oma hiekkaranta ja rantaniitty.

Lauantaina 16.7. oli aikainen herätys, matka jatkui kohti Jurmoa. Nyt tuuli oli navakkaa lounaan suunnasta. Puskimme vastatuuleen hakien suojaa Stora ja Lilla Orskäristä. Pääsimme viimein Jurmon pohjoiskärkeen. Kuvittelin, että voimme meloa jompaakumpaa puolta tuulen suojassa, mutta tuuli tuiversi kummaltakin puolelta pitkänomaista saarta. Päätimme mennä pohjoisen puolta vierassatamaan, jossa odottelimme taas tuulen tyyntymistä. Saaressa olleet avokanoottiretkeiMerimeloja 1/2012

lijät lähtivät kanootteineen vuoroveneellä Utöhön. Rannassa ruokailivat myös sotilaspoliisit pikaveneessään. Jahtasivat kuulemma luvattomia kulkijoita sotaväen alueella. Söimme tuoretta savukampelaa rantakahvilassa. Klo 19 tuuli oli vain hieman laskenut. Päätimme jäädä yöksi Jurmoon. Illalla sattui reissun pahin tilanne. Kumartuessani laittamaan telttakiiloja maahan repesivät retkeilyhousut takapuolesta. Korjausompelu oli hidasta ja hankalaa pimenevässä illassa.

Sunnuntaina 17.7. starttasimme kello kahdeksalta kevyessä vastatuulessa Utö:n, jossa parkkeerasimme päälaiturin viereen kalastajan pihaan. Sataman suotuisat rannat ovat tarkasti täynnä yksityislaitureita, mutta kysymällä sai parkkiluvan muutamaksi tunniksi. Lähtiessä ostimme kalastajalta uunituoreita savu-

25

kampeloita. Olivat isompia kuin Jurmossa, mutta viime v uo s i n a k uu lemma kovasti vähent y neet ja pienentyneet menneisiin vuosiin verrattuna.

Utössä teimme saarikierroksen, tutustuimme kappeliin, maja k kaa n sekä majakkakappeliin.

Majakkakappelihan on E u r o op a n k i n mittakaavassa harvinainen paikka. Koska sää salli, jatkoimme matkaa pian puolenpäivän jälkeen.

Otimme suunnan kohti Kökaria. Ei näkynyt muita kulkijoita. Oli hienoa meloa autiolla merellä. Lounastimme Luckuskärissä, jossa vesi oli kristallinkirkasta, sää oli tyyni sekä kuuma ja aurinko porotti täydellä terällä. Korsön ja Brunnskärin välisessä salmessa yllätimme merikotkan, joka karkasi taivaalle huomattuaan meidät.

Källskärin kupeessa avoimelta mereltä tulevat mainingit taittuivat tyrskyiksi matalikoille. Seitsemän aikaan rantauduimme Källskärin itäpuolelle pienelle hiekkarannalle. Iltauinti, iltapesu ja teltan pystytys. Sitten saarikierrokselle, josta tulikin vähän pidempi lenkki. Tutustuimme Kreivi Åkerhielmin huvilaan, huvimajaan, venesatamaan, puutarhaan, krikettikenttään sekä lukuisiin patsaisiin, joita on puutarhassa ja kallioilla. Kaikki tämä on tehty suomalais-kreikkalaiseen tyyliin käsityönä ilman koneita 60-luvulla Kökarin asukkaiden ja kreivin ystävien avulla. Nyt saaresta huolehtii Kökarin kunta. Viimeisenä korjaustyönä siellä näytti olleen paanukattotalkoot.

Kun viimein palattiin leiriin illan hämärtyessä, oli Lauralta paristot tyhjänä. Seuraavalle päivälle oli luvattu kovaa tuulta.

26

Tehtiin tonnikalafeta-oliivipastaa.

Jälkiruuaksi goudaa, punaviiniä ja hunajakeksejä täysikuun kuutamolla. Kyllä elämä on inhottavaa.

K ymmenes melontapäivä, maanantai 18.7. valkeni tuulisena, kuten säätiedotus oli luvannutkin. Aamulla ehdin tutkia vielä saaren pohjoispään, jossa oli purjehtijoita laiturissa. Saaren laelta löytyi maukkaita mustikoita. Kun olimme pakkauspuuhissa, ilmaantui pari melojaa seuraksemme rannalle. Nämä Kemiöstä ja Vaasasta kotoisin olleet kaverukset retkeilivät Kökarista käsin. Kaverit lähtivät saarikierrokselle ja me lähdimme melomaan saarten suojassa Kökarin Karlbyn kylää kohden.

Vastaan tuli vene, jolla vietiin turistiryhmää saarelle.

Karlbyn vierassatamassa olivat kaikki laiturit korkeita venelaitureita. Onneksi viereisestä niemestä löytyi veneenlaskuramppi, johon saimme kajakkimme parkkeerattua. Sataman ravintolasta saimme tilattua herkulliset kala-annokset ja olutta. Kylällä vaikutti tyyneltä, mutta tuuli puhalsi kuulemma jo 17 m/s kaakosta meren puolella. Taas odoteltiin tuulen tyyntymistä. Olut sumensi ajatukset. Aurinko porotti niskaan. Odottelemisen sietämätön keveys...

Lopulta melottiin satamasta pohjoiseen päin ja jäätiin yöksi Kökarin Sommarön rantaan aution näköiselle paikalle. Illalla korjattiin vielä Lauran kajakin peräsinnarun putken kiinnitys, joka oli pettänyt liimauksistaan. Illalla alkoi sade täsmälleen sääennusteen mukaisesti klo 21:00, juuri kun suljimme teltan oven.

Merimeloja 1/2012

Tiistaiaamu 19.7. oli pilvinen, mutta tuuli

oli laantunut. Kurssi kohti Föglötä, jonka etelänpuoleista saaristoa pitkin jatkoimme Lemlandin Herröskatan niemen kärkeen ja edelleen Rödhamnin venesatamaan. Siellä oli varsinainen mastomeri. Satama oli aivan täynnä ja osa veneilijöistä oli hakeutunut jo lähisaariinkin.

Jouduimme etsimään leiripaikkaa jonkin aikaa, sillä mökittömien saarien tai rantojen löytäminen oli aika hankalaa. Lopulta löysimme jonkinlaisen leiripaikan Äspholmin saaresta. Pääsimme sopivan lähelle Maarianhaminaa ja saimme isommat ylitykset tehtyä.

Keskiviikkoaamuna 20.7. huomasin saaristolaisen verenimijän polvitaipeessani.

Punkki irroitettiin ja pantiin purkkiin myöhempää testaamista varten. Minulla oli jo antibioottikuuri päällä juhannuksen punkkitapauksen johdosta, joten tämä meni samoilla lääkkeillä. Punkkitestit olivat Maarianhaminan apteekeista loppuneet, joten tämän kaverin terveys jäi epäselväksi. Meloimme saarten väleistä puikkelehtien Maarianhaminan länsisatamaan, josta löytyi hyvä rantautumispaikka venesataman luiskalta. Sitten tutustumiskierros Pommerniin ja kauppareissu kaupungille. Illalla lähdimme tyynessä kelissä eteenpäin ja jäimme yöksi Smultrongrund-nimiselle saarelle Hammaruddan niemen tuntumaan.

Torstaiaamuna 21.7. satoi. Odottelim-

me teltassa sateen loppumista. Pääsimme matkaan puolen päivän aikaan. Hammaruddan niemen takana meitä vastaan tuli iso joukko melojia. Meloivat kaksikoilla ja puhuivat englantia, opas ruotsia. Jatkoimme Skeppsvikin autioon kalasatamaan, jossa lounastimme ja korjasimme Lauran kajakin jalkatukea. Oikean jalkatuen kisko oli murtunut. Selvisimme siitä kääntämällä kiskon toisin päin.

Ajatus oli jatkaa Signilskäriin, mutta liMerimeloja 1/2012

sääntynyt tuuli sekä lännestä lähestyvä sade- ja ukkosrintama sai mielen muuttumaan. Jatkoimme rannikkoa pitkin pohjoiseen jääden lopulta Rödklobbin niemeen. Lähestyessämme niemen kärkeä oli erään kiven päällä kummallisen näköinen muodostelma, aivan kuin iso lintu. Lähemmäksi päästyämme se lähti lentoon. Merikotka. Sateen tihutus laantui ja saimme teltan pystyyn.

Perjantaiaamu 22.7. alkoi kovalla ukkoskuurolla. Sitten koko yön puhaltanut tuuli laantui ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Koko päiväksi oli luvattu heikkoa itätuulta 4-5 m/s. Keli oli tyyni, mutta Märketillä näytti säätietojen mukaan vielä tuulevan 10 m/s pohjoisesta.

Tuumailun jälkeen päätettiin lähteä katsomaan ainakin seuraavalle saarelle asti miltä näyttää. Meloimme Ängeskäriin jossa tähystimme merelle. Märketin tuuli oli säätiedoissa hieman laskenut. Oranssi luotsivene meni Märketin suuntaan. Jatkoimme eteenpäin. Tuulta ei ollut, mutta maininki oli muutaman metrin korkuista. Yttre Borgenin jälkeen meloimme melkein tunnin suunnalla. Sitten alkoi utuisesta horisontista erottua jotain. Hieman ennen Märketiä kuulin takaa kovan molskahduksen. Jaaha, nyt alkoi reskutusharjoitukset, ajattelin, mutta Laura seurasi meloen. Taisi olla hylje, joka molskahti. Sen jälkeen huomasimmekin useita hylkeitä jotka seurasivat kulkuamme.

Kolmen aikoihin olimme perillä Märketillä. Vastaanotto oli ystävällinen.

Söimme omat tonnikalamuusit ja sitten majakkakierrokselle. Olimme vierailumme aikana ainoat turistit saaressa ja meistä pidettiin oikein hyvää huolta. Oranssi luotsivene oli vienyt muut turistit pois juuri saapuessamme. Saarella oli 5 henkeä majakanvartijoina ja korjaustöissä.

Tuulimittarin propelli oli täysin pysähtyneenä majakan tornin huipulla. Parin tunnin vierailun jälkeen lähdimme pa-

27

luumatkalle. Maininki oli nyt myös pienempää, sekin sivumyötäistä. Meloimme takaisin Ängeskärin rantaan johon leiriydyimme. Aurinko laski punaisena pallona tyynen meren taakse. Märket oli valloitettu.

Lauantaiaamuna 23.7. avasin teltan oven.

Kaksi merikotkaa kisaili läheisen puun latvassa. Huomattuaan liikettä ne lähtivät kauemmas. Aamiaisen jälkeen lähdimme koilliseen kohti Sälskärin majakkasaarta.

Matkalla näimme yhden kajakkikaksikon melojineen, mutta se tuntui pakenevan meitä emmekä päässeet keskusteluetäisyydelle.

Sälskärissä tietysti saarikierros ja nimet vieraskirjaan autiotuvassa. Majakka oli lukossa. Saarella tapasimme suomalaisen venekunnan, joka oli lähtenyt Helsingistä samoihin aikoihin kuin mekin. Saman veneen olimme nähneet myös Utössa sataman itäpuolella autiolla saarella. Kaveri kertoi seuraavaksi päiväksi luvatun

28

kovaa etelätuulta. Päätimme meloa yöksi lähemmäs rannikkoa, muuten olisimme saattaneet jäädä Sälskäriin tuulimottiin koko päiväksi. Lähtiessämme saarelta suuri joukko ruokkeja pyöri ympärillämme. Niitä oli nähty muulloinkin samoin kuin riskilöitä, mutta nämä kaverit tuntuivat kiertävän morjenstamaan yhä uudestaan ja uudestaan. Ehkä ne olivat tyytyväisiä kun lähdimme pois niiden kotisaarelta. Yritimme ottaa niistä kuvia, huonolla menestyksellä. Yöksi jäimme Ersklobbsgrundenin pienelle saarelle.

Sunnuntaiaamuna 24.7. oli luvattua etelätuulta. Huomasimme ruokakomeron olevan melko tyhjän ja päätimme mennä Getaan kauppaan. Meloimme Bonäsin kylää kohti Södervikenin pohjukkaan.

Sieltä ruovikkoisen kanavan päästä löytyi venepaikka, jonne jätimme kajakit.

Vettä pyysimme ja saimme läheisestä talosta. Jatkoimme jalkaisin tietä pitkin Getan kylälle. Kävelemisestä innostuMerimeloja 1/2012

neina kävimme myös Getabergetin huipulla Soltuna-ravintolassa. Siellä saimme palvelua suomeksi, koska tarjoilijapojan äiti oli suomalainen. Fläsksnitzel ja ålandspannkaka olivat oikein maukkaita ja ravitsevia. Maisemien ihailun jälkeen kävimme paluumatkalla Getan kaupassa.

Sitten jatkoimme melontaa pohjoisrannikon kallioiden ohi. Vesi oli huomattavasti kylmempää kuin aikaisemmin. Kova etelätuuli ei haitannut meitä. Kovalla pohjoistuulella täällä olisi aika ikävää meloa.

Leiripaikka löytyi Ryssön saaren itäpuolelta Västermarsuddenin kärjestä. Tyyni paikka, silokalliot ja ilta-aurinko.

Seitsemästoista melontapäivä maanantai 25.7. valkeni sateisena. Startti klo 10.

Meloimme ohi Hamnsundetin merivartioaseman ja venesataman. Sivuvastainen tuuli nousi päivän mittaan. Pääsimme kuitenkin hyvin Väderskäriin. Viereisessä saaressa, Östra skärissä mies heilutti meille laiturilla. Mennessämme lähemmäs näimme kaksi valkoista kajakkia rannassa. Siellä oli ruotsalainen pariskunta melontaretkellä vuokrakajakeilla.

Nainen oli syntyjään suomalainen ja puhui innokkaasti suomea. He harmittelivat sadetta ja tuulta sekä pohtivat jatkosuunnitelmia. Saaressa oli autiotupa ja sauna, joita kalastajat ylläpitivät. Söimme tuvassa lounaan ja kirjoitimme vieraskirjaan nimemme. Sen jälkeen sade loppui ja aurinko alkoi taas lämmittää.

Vaihdoimme saarta Väderskäriin ja kävimme tutustumassa nähtävyyksiin.

Luonto oli vallannut saaren ja rakennukset olivat huonossa kunnossa. Näytti siltä, että Myrskyluodon Maijan lähdettyä ei kukaan ole niitä kunnostanut. Tuuli oli koko ajan noussut. Emme viitsineet lähteä vastatuuleen punnertamaan vaan jäimme Väderskärin silokallioille yöpuulle. Aurajuusto-kinkkupastaa ja punaviiniä. Aikaisin nukkumaan.

Merimeloja 1/2012

Aamulla tiistaina 26.7. oli tyyntä ja pak-

su sumu, joka pian kuitenkin hälveni ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Aamiaisen jälkeen suuntasimme suorinta reittiä Yxskäriin ja edelleen Enklingen pohjoiskärkeä kohti. Päätimme kuitenkin mennä Kumlingen ja Enklingen välistä ja meloimme Enklingen länsirantaa etelään päin. Ohitimme läheltä ja äänettömästi mökkirannan. Komea mökki ja muita rakennuksia. Mutta mitä vaaleaa tuolla kalliolla on? Lähemmäksi meloessamme huomasimme siellä auringonottajia. Ilman rihmankiertämää. Näitä oli nähty aiemminkin. Tässä näkyi taas selvästi ero Ahvenanmaan ja saaristomeren välillä.

Heti tullessamme saaristomeren puolelle oli bikinit ja uimapuvut käytössä.

Kumlingen kärjessä sattui reissun pahin munaus. Bärön kohdalla näkyi merivartioaseman sataman suulla kyltti, jossa oli haarukka ja veitsi ristissä. Ajattelimme kuitenkin meloa eteenpäin Ramsholmin kärkeen, jossa oli lauttaranta. Puolessa matkassa näkyi myös kyltti Glada Laxen ravintolaan. Tullessamme lauttarantaan totesimme, että siellä ei ollut mitään palveluja. Harmissamme söimme chilitonnikalaa ja muusia. Jatkoimme melontaa Asterholman ohi Kihdin yli aina Houtskarin pohjoispuolelle asti. Silliperunoita päivälliseksi ilta-auringon paisteessa. Nukkumaan mennessä alkoi sataa.

Keskiviikkona 27.7. aamulla meloimme Kivimon pohjoispuolelta kapean kanavan kautta Norrskatan eteläkärkeä kohti. Matkalla tapasimme reippaan rouvan avokanootissa kahden terrierin kanssa.

Lounastaukopaikkaa piti vaihtaa muurahaisongelman vuoksi.

Ahdistavan kuumassa ja tyynessä säässä pääsimme iltapäivällä Nauvoon. Parkkeerasimme uimarannan viereen. Siellä oli kaksi Melamogulia juuri lähdössä.

Vaihdoimme kuulumiset, sitten uimaan ja kauppaan. Huomasimme myös, et-

29

tä Lauran punkinpurema oli muuttunut isoksi punaiseksi läiskäksi. Roskahuolto sekä kännykän lataus tuli taas hoidettua.

Sitten vielä pizzalaivaan pizzalle ja jäätelöä jälkiruoaksi.

Lähdimme satamasta klo 22. Telttapaikan löytäminen olikin sitten hankalampi homma. Mökkejä oli paljon ja hämärässä niitä oli vaikea huomata. Viimein löysimme teltan kokoisen paikan erään saaren rannasta.

Torstaiaamuna 28.7. huomasimme mö-

kin saaren toisella puolella. Lähdimme vaivihkaa eteenpäin ja söimme aamiaista vasta muutaman kilometrin päässä Dyvikenin niemenkärjessä. Sitten jatkoimme tyynessä ja aurinkoisesssa säässä aina Paraisten portille asti, jossa söimme baariannokset. Samalla alkoi voimakas ukkoskuuro. Odottelimme jonkin aikaa sään selkiytymistä ja sitten jatkoimme etelään ohi Höglandin kohti Lövön uutta siltaa.

Ajatus oli päästä lähelle Hangon läntistä selkää, jotta pääsemme heti aamusta ylitykselle. Leiriydyimme kuitenkin heti Lövön sillan jälkeen Rövarholmenin eteläkärkeen, koska ilta alkoi hämärtää.

Perjantaina 29.7. jatkoimme Biskopsön rantoja pitkin aina Lökholmarnaan asti, jossa pidimme pienen tauon. Tuuli oli sivuvastaista. Taivas oli melko musta. Ukkospilviä oli erityisesti takanamme lännessä. Lähdimme kuitenkin selälle kohti Tjukania. Jonkin matkaa melottuamme tuli pohjoisesta päin saderintama ja Tjukan häipyi näkyvistä. Tuuli voimistui ja taivas pimeni. Osa purjeveneistä väylällä teki täyskäännöksen.

Myös perässäni seuraavassa melontaaluksessa oli miehistö ryhtynyt kapinaan ja vaati kääntymistä takaisin tai ainakin pysähtymistä niille aloilleen. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen saatiin kapinoiva miehistö melomaan etuoikealla olevaa luotoa kohti. Jonkin matkaa melottu-

30

amme meni kuuro ohi ja jatkoimme taas Tjukania kohti. Siitä Hankoon päin onkin pieniä saaria sopivin välein väylän varrella. Tulliniemelle saavuttaessa voimistui itätuuli, mutta pääsimme Hankoon kahdeksan korvilla. Nyt jäimme yökylään siskolle. Kajakit säilyivät yön yli Itäsataman luiskalla.

Lauantaina 30.7. hyvän aamiaisen jälkeen kaupungille ostoksille. Kaasua löytyi huoltoasemalta. Lopuksi syötiin jätskipizzat. Tuuli oli kaakosta, mutta päästiin hyvin etenemään. Fladalandet ohitettiin ja mentiin yöksi Jussarön pohjoispuolelle Rysskär-nimiseen saareen. Matkalla näimme etäältä n. 10 hengen melontaryhmän, jonka suuntana ilmeisesti oli Jussarö.

Sunnuntaiaamuna 31.7. tuuli ennusteita kovemmin idästä. Puskimme vastatuuleen väylän pohjoisreunaa. Emme kuitenkaan meloneet Barön ränniä pitkin vaan menimme Orslandetin eteläpuolelta. Taukopaikka löytyi Gölisnäsistä. Saunaankin olisi päässyt. Siitä jatkettiin Stora Fagerön ohi saarten välistä Halstöhön, jossa tauko ja sen jälkeen Oxhornenin kautta Porkkalan selän yli Pampskatanille, jossa oltiin yhdentoista maissa. Teltta pystyyn ja nukkumaan.

Seuraava päivä oli maanantai 1.8. Nukuttiin kunnolla. Sitten vastatuulessa Skorvaniin. Saaren ainoa asukas oli lähdössä kaupalle. Pidettiin ruokatauko, tehtiin merkinnät vieraskirjaan ja jatkettiin vajalle. Oli päästy vajan oikeanpuoleiselta laiturilta vasemmanpuoleiselle. Takana 24 melontapäivää ja 839 km.

Harri Granholm

Merimeloja 1/2012

Wanted

Etsimme Merimelojat ry:lle taloudenhoitajaa ja Merimeloja-lehden päätoimittajaa

Oletko toimittaja tai aiemmin toimittanut harrastepohjalta lehteä? Haluatko tutustua seuramme toimintaan keskeiseltä paikalta?

Löydätkö tästä tekstistä viisi kielioppivirhettä?

Sanomattakin on selvää, että olet itsenäinen ja yhteistyökykyinen.

Sinulla on alan koulutusta ja/tai kokemusta taloushallinnon alalta, tilitoimistosta, yrityksistä, järjestöistä tms. Sopii myös seuran uusille jäsenille. Oleellista on, että taloudenhoitajalta löytyy taloushallinnon käytännön osaamista.

Taloudenhoitaja on seuran toimihenkilö

Merimeloja-lehdelle etsitään uutta päätoi- ja hoitaa tehtävää talkootyönä. Tehtävän hoimittajaa . Päätoimittaja on seuran toimi- taminen kuittaa jäsenen talkoovelvoitteen, henkilö ja hoitaa tehtävää talkootyönä. Teh- lisäksi toimihenkilöiden jäsenmaksu on ollut tävän hoitaminen kuittaa jäsenen talkoovel- hieman tavanomaista alhaisempi. Taloudenhoitaja on tavallisesti hallituksen jäsen, mutvoitteen, lisäksi syyskokouksen vahvistama ta se ei ole välttämätöntä. toimihenkilöiden jäsenmaksu on kuluneina vuosina ollut hieman tavanomaista jäsen- Tehtävät: maksua alhaisempi.

– Kirjanpitoaineiston valmistelu kuten tapahtumien tiliöinti tilitoimistolle ja valmiiden Päätoimittajan tehtäviin kuuluu raporttien analysointi sekä edelleen rapor– vastaa Merimeloja-lehden julkaisusta seu- tointi hallitukselle. Taloussihteeri kokoaa toran hallituksen vahvistamalla aikataululla (5 siteaineiston ja toimittaa sen kuukausittain nro/vuosi) taloudenhoitajalle.

– kerää ja toimittaa jäsenistöltä ja toimihenki- – Palkkojen maksaminen kuukausittain. löiltä lehdessä julkaistavat jutut – Käteiskassan valvonta ja ylimääräisen kätei– kirjoittaa lehteen tarpeen mukaan sen tilitys pankkiin.

– vastaa lehden sisällöstä ja kehittää lehteä – Vakuutusasioiden hoito: vakuutusarvojen – vastaa yhdessä taittajan kanssa lehden ulko- määrittely, vahinkoilmoitusten hoito yms. asusta – Tilinpäätösten valmistelu yhdessä tilitoimiston kanssa – Talousarvion laatiminen toimintasuunnitelTiedustelut: mien pohjalta Puheenjohtaja Rauli Rautavuori, – Muut mahdolliset taloushallinnon tehtävät pj@merimelojat.fi, 050 357 0916 Taloudenhoitaja tuuraa taloussihteeriä lomien aikana. Tehtävään saa perehdytyksen ja jatkossakin tukea ja apua aina tarvittaessa.

Tiedustelut: Puheenjohtaja Rauli Rautavuori pj@merimelojat.fi , 050 357 0916 Hallinnosta ja taloudesta (oto) vastaava Henrik Musakka hallinto@merimelojat.fi , 045 136 5948.

Merimeloja 1/2012

31

MERIMELOJAT RY Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat.fi www.merimelojat.fi PÄIVYSTYS Puhelin 050 357 4507 Huhtikuu-syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka-maaliskuu: kk:n ensimmäinen tiistai klo 18–19 MAJAN VARAUKSET Katso nettisivuilta osoitteesta www.merimelojat.fi kohdasta majan vuokraus.

PANKKIYHTEYDET: Nordea 120030-9910: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja Nordea 240018-35487: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.

OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki

Päätoimittaja: tehtävä avoinna e-mail: mm_lehti@merimelojat.fi

Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen.

Ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

Julkaisija: MERIMELOJAT RY Kirjapaino: Kopio Niini Oy

32

Taitto: Päivi Kekäläinen e-mail: mm_taitto@merimelojat.fi Ilmoitushinnat: Koko sivu 170 €, 1/2 sivu 90 €, toistoalennus 25 %

Ilmestymisaikataulu vuonna 2012 No:

Aineiston jättö

Painatus

1.

2.

3.

4.

5.

3.2.

12.3.

16.4.

31.8.

15.10.

20.2.

26.3.

2.5.

17.9.

29.10.

Merimeloja 1/2012