Taloussihteeri Luostarinen, Leena taloussihteeri@merimelojat.fi
Skorvön isäntä Taipale, Hannu skorvo_is@merimelojat.fi
Mäntysaaren isäntä Pulkkinen, Jussi mantys_is@merimelojat.fi
Kalustovastaava Koivula, Heikki
Merimeloja-lehti
Päätoimittaja tehtävä avoinna mm_lehti@merimelojat.fi
Taitto Kekäläinen, Päivi mm_taitto@merimelojat.fi
045 111 4724
040 720 2707
050 5347 537
040 585 0822
0400 974 317
0400 902776
Verkkosivujen vastaavat: Räisänen, Ari ja www-vastaava@merimelojat.fi 045 7880 9504
Gustafsson, Jussi
Avaan levysoittimen kannen. Nostan neulan levylle, jota jo moni edeltäjäni on soittanut. Levyn etiketissä lukee ”Seura olemme me”. Ensimmäisen kappaleen sanoma on yksinkertainen: Merimelojat on jäsentensä summa. Kaikki seuran tekemiset ovat jäsenten aikaansaannosta. Jos huomaat seuran toiminnassa, tiedotuksessa, tai missä tahansa muussa puutteita, osallistu. Huolehdi että hallitus tai muut luottamushenkilöt ovat asiasta tietoisia, kysy suoraan jos on jotain epäselvää. Ehdota parannuksia, tule mukaan toteuttamaan niitä! Tule yhdistyksen kokouksiin mukaan keskustelemaan ja päättämään!
Jäsenmaksujen ja muiden syyskokouksen vahvistamien maksujen tuotto käytetään kokonaisuudessaan Merimelojat ry:n toimintaan. Olemme yleishyödyllinen, voittoa tuottamaton yhdistys. Esimerkiksi lajiliiton lehden tilausmaksuista säästyneet varat pysyvät Merimelojat ry:llä ja käytetään suoraan oman toimintamme toteuttamiseen sekä tukikohtiemme ylläpidon kustantamiseen.
Kuluneella levyllä olisi monta tarinaa kerrottavana. Se on nähnyt tätä seuraa ja vajasaartamme kansoittavia ihmisiä enemmän kuin moni lukijoista. Merimelojien 80-vuotisjuhlan kynnyksellä asetettu historiikkitoimikunta on saanut työnsä päätökseen, moni tarina on ikuistettu kansien väliin. Tätä kirjoittaes-
sani historiikki on menossa painoon. Haluan lausua suuresta urakasta kiitokset historiikkitoimikunnan selkärankana toimineille Leena Luostariselle ja Terttu Turkille, toimikunnan koollekutsujana toimineelle Pertti Rajalalle, taittajana urakoineelle Päivi Kekäläiselle sekä kaikille toimikunnan työhön osallistuneille ja sitä avustaneille.
Merimelojien historiikki 1981–2011 julkistetaan ja tulee myyntiin seuran kevätkokouksen yhteydessä tiistaina 9.4.2013. Satasivuista, värillistä teosta myydään jäsenille viiden euron kappalehintaan, eli alle omakustannushinnan. Julkistamisen jälkeen historiikkia on saatavissa seuran toimistosta.
Nostan neulan levyltä. Musiikki katkeaa. Kuulen kevään ääniä. Lintujen laulu kantautuu ikkunan takaa, vaikka on vasta helmikuu. Tuleekohan melontakausi pian? Virkistysjaoksen perinteisessä laskiaisriehassa, eilen, kiidimme mäkeä alas nietosten keskellä. Liukuri, pulkka, sellokotelo, kajakki. Seuraavan Merimelojan ilmestyessä olen jo melonut, niin on moni teistäkin. Uusi ilmestymis-aikataulu on aiempaa kirjoittajaystävällisempi. Mitä haluaisit kertoa muille jäsenlehden välityksellä?
Valoisampaa kevättä toivottaen,
Rauli Rautavuori Ylimelamies
h allitus
tiedottaa
Jäsenasiaa
Vuoden 2012 jäsenmaksun laiminlyöneet jäsenet on erotettu seurasta ja avainkortit suljettu.
Vuoden 2012 talkoomaksulomake on lähetetty niille jäsenille, jotka eivät ole tehneet yhtään talkoosuoritusta (50 euroa) ja niille jäsenille, jotka ovat tehneet vain yhden talkoosuorituksen (25 euroa).
Jäsenmaksulomakkeet lähetetään helmikuun loppupuolella ja ne erääntyvät maksettaviksi pari viikkoa lähettämisen jälkeen.
Vuoden 2012 seura-aktiivien tilaisuus järjestetään huhtikuussa.
Jäsenpäivystysajat ovat lokakuu-maaliskuussa kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18–19, huhtikuu-syyskuussa tiistaina klo 18–19 ja lisäksi alkukesän melontakouluviikkoina torstaisin klo 16.30–17.30.
Melontakoulut
4.3. avataan ilmoittautumiset melontakouluihin. Apuohjaajille järjestetään koulutus myöhemmin keväällä, ilmoitus tässä lehdessä. Ohjaajaksi ilmoittautuminen avataan maaliskuussa. Lisätiedot sähköisillä tiedotuskanavilla.
Va Jat
Vajojen perustusten korjaus ei ole edennyt talvikauden aikana. Museovirasto on tilittänyt seuralle tähänastisia kustannuksia vastaavan korvauksen 28 000 euroa. Käyttöoikeusvajan osalta jäljellä on vielä muutamia merkittäviä toimenpiteitä, joiden valmistut-
tua remontti siirtyy yksityisvajaan. Kajakkien siirtämistarpeesta ja väliaikaisista säilytysjärjestelyistä tiedotetaan sähköisillä kanavilla. Vajasaaren saunarakennuksen ilmastointihormit on puhdistettu. Jos ilmastointi ei tämän jälkeenkään jaksa poistaa kosteutta pukuhuone- ja eteistiloista, joudutaan kesällä hieman isompiin korjaustoimenpiteisiin.
s yyskokous
Ennen kokouksen avausta juhlistettiin Unto Elon maratonmelonnan MM-kultaa mitalikahvien merkeissä. Samassa yhteydessä luovutetiin vuonna 2011 myönnetyt Merimelojien hopeiset ansiomerkit saajilleen.
Syyskokous vahvisti suunnitelman lähivuosille, sekä toimintasuunnitelman, talousarvion ja jäsenmaksut vuodelle 2013. Jäsenmaksut pysyvät pääsääntöisesti ennallaan, kannatusjäsenmaksun noustessa 50 euroon. Maksutaulukko on julkaistu seuran verkkosivuilla.
Meloja-lehden seuraaja, Melonta ja soutu -niminen lehti ei enää sisälly seuran jäsenmaksuun, mutta sen voi tilata jatkossa seuran kautta liiton hinnaston mukaiseen hintaan.
Hallitukseen valittiin vuosiksi 2013–2014 erovuorossa olleet Rauli Rautavuori (puheenjohtaja), Anneli Suitiala, Henrik Musakka ja Martti Roivainen. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Reino Kaario vuosiksi 2013–2014. Hallituksessa jatkavat vuosiksi 2012–2013 viime syksynä valitut Aarne Miettinen, Heikki Ritvos, Ilkka Ritvos ja Timo Mononen.
suomi m eloo
tänäkin vuonna Merimelojien joukkue osallistuu suomi Meloo -tapahtumaan!
Melontaviesti etenee 9.–16.6. Korvatunturin juuresta Tornioon saakka!
Ilmoittautumiset osoitteeseen talous@merimelojat.fi, mukaan mahtuu 15 melojaa!
Jäsenmaksutiedote
Jos tiedät pitäväsi melonnassa välivuoden ja haluat vaihtaa jäsenyytesi esimerkiksi kannatusjäseneksi, ilmoita siitä viipymättä toimistoon. Jäsenmaksulaskut lähetetään helmikuun loppupuolella ja ne erääntyvät kahden viikon kuluttua.
Käytä maksaessasi vain laskussa annettua tilinumeroa ja viitettä Jos laskussa on jotain huomauttamista, ota yhteys toimistoon. Älä muuta laskun summaa omatoimisesti! Huhtikuun puolivälissä lähetetään muistutuslaskut jäsenille, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksulaskua.
Jos lasku on edelleen maksamatta toukokuun puolivälissä, jäsenen avainkortti deaktivoidaan niin, että jäsen ei enää pääse avainkortillaan vajasaarelle.
Meri M eloJan aikataulu
Nro Aineisto Painoon
1. 8.2. 25.2.
2. 28.3. 15.4.
3. 17.5. 3.6.
4. 22.8. 9.9.
5. 10.10. 28.10.
Lehti ilmestyy noin viikon päästä painopäivämäärästä.
kevään 2013 uimahallivuorot
järjestetään Malmin uimahallilla maanantaisin klo 20.30-22!
Merimelojilla on uimahallivuoro Malmin uimahallilla. Uimahallissa voi harjoitella esimerkiksi pelastautumisia, tuentoja, ohjaustekniikoita ja eskimokäännöksiä. Kaikki uimahallivuorot ovat avoimia kaikille seuran jäsenille, vaikka osalla vuoroista on erikoisjärjestelyjä.
käytännön asioita
Harjoitukset ovat maanantaisin klo 20-22 Malmin uimahallilla osoitteessa Pekanraitti 14. Itse allasaika on melko lyhyt, joten on suotavaa tulla hallin pihalle/parkkipaikalle jo klo 20.00.
Hallille pääsee kätevästi julkisilla kulkuneuvoilla, esimerkiksi Malmin asemalta on muutaman sadan metrin kävelymatka hallille. Autoilijoille on uimahallin oma parkkipaikka käytössä. Pysäköintimaksu, yksi euro, maksetaan lippuautomaattiin.
m elontakoulujen apuohjaajakoulutus
Melontakoulun apuohjaajakoulutus järjestetään majalla kahtena tiistaina 16.4. ja 23.4. klo 18–21. Koulutukseen kuuluva uimahalliharjoitus järjestetään maanantaina 22.4. klo 20–22 Malmin uimahallissa.
Koulutuksen jälkeen voit toimia melontakoulun apuohjaajana. Koulutuksesta saat myös eväitä omien melontataitojesi kohentamiseen. Käymme läpi melontakoulun sisällön ja käytäntöjä sekä opetettavia tekniikoita, kuten eteenpäinmelontaa ja kajakin hallinnan perustekniikoita.
Melontakoulun apuohjaajana toimimisesta saat hyvän mielen ja kaksi talkoopistettä. Myös aiemmin ohjaajina toimineet ovat tervetulleita mukaan koulutukseen.
Tervetuloa!
Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
Rauli Rautavuori pj@merimelojat.fi
Ompelukurssi
Retkijaosto järjestää Arja Winterin johdolla ompelukurssin majalla tiistaina 19. ja 26.3.2013 klo 18.00 alkaen. Tule mukaan tekemään melonta- ja retkivarusteita. Voit halujesi mukaan kokeilla vaikkapa melontarukkasten tai laavukankaan ompelua. Oma ompelukone on hyvä olla mukana. Tarkempia tietoja annetaan kurssin lähestyessä.
kohti ergonomisempaa melontatekniikkaa
Luento ja käytännön harjoitus, ohjaajana Filippa Sjöberg.
Kurssin hinta 15 euroa maksetaan kortilla tai
käteisellä paikan päällä.
Ajankohdat:
K URSSI 1
sunnuntai 17.3. klo. 9–16 majalla
K URSSI 2
sunnuntai 24.3. klo. 9–16 majalla
Ilmoittautumiset: koulutus@merimelojat.fi
Tanssikerho
jatkuu
tanssikerho
m erimelojien jäsenille
Jatkuu sunnuntaisin klo 14
Merimelojien majalla
Ohjelmassa vakio- ja lattaritansseja. Mukaan voi tulla milloin vain, joka kerralla on eri teema. Sopii niin vastaalkajille kuin kokeneille.
Vetäjinä
Viljo Nieminen ja Tuulikki Telaranta
tonnarilista 2012
Pertti Rajala 4530
Hannu Taipale 3685
Rauli Rautavuori 2905
Veli-Matti Wasenius 2413
Reino Kaario 2333
Mia Winkler 2105
Laura Tielinen 2060
Katri Malmström 2010
Elina Wuorivirta 1960
Sari Saranka 1605
Tomi Kallio-Könnö 1477
Harri Granholm 1472
Mara Roivainen 1437
Jyri Juslen 1408
Riitta Turunen 1365
Tuula Mikkonen-Gröhn 1200
Tuula Pukkila 1162
Henna Laatikainen 1138
Eevukka Seppäläinen 1111
Ilmo Karila 1100
Leena Luostarinen 1100
Juhani Meriö 1087
Annemari Mikander 1050
Tiina Heikkonen 1030
Timo Tuovinen 1010
Johan Holmberg 1003
Ralf Sund 1002
Erkki Nieminen 1000
Vuoden 2013
hallituksen kokoukset, Merimelojat ry:n vuosikokoukset, tilaisuudet ja tapahtumat
Hallituksen kokousten ajankohdat
15.1. klo 18
5.2. klo 19
12.3. klo 18
2.4. klo 19
7.5. klo 19
4.6. klo 19
13.8. klo 18
22.9. klo 12 (sunnuntai, syksyn suunnittelukokous)
8.10. klo 18
5.11. klo 19
10.12. klo 18
Kevät- ja syyskokousten ajankohdat
9.4. kevätkokous klo 18
26.11. syyskokous klo 18
Muiden tilaisuuksien ajankohdat
26.2. retkenvetäjien palaveri klo 18
5.3. retki-ilta klo 18
17.3. koulutus (Filippa Sjöberg)
19.3. ompelukurssi
24.3. koulutus (Filippa Sjöberg)
26.3. ompelukurssi
21.4. apuohjaajakoulutus
28.4. apuohjaajakoulutus
5.5. ensiapukoulutus (Gunilla Elo)
12.5. ensiapukoulutus (Gunilla Elo)
19.5. Ykan kymppi
11.8. Poolo SM
30.8.–1.9. Meripoolo
22.9. hallituksen suunnittelukokous
20.10. syystalkoot
29.10. retkijaoston kuvailta klo 18
12.11. retkenvetäjien palautepalaveri klo 18
30.11. puurojuhla
m erimelojat ry:n kevätkokous
m erimelojat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 9.4.2013 klo 18 m erimelojien majalla. kokouksessa käsitellään: – sääntömääräiset asiat – hallituksen esitys avainpanttimaksun korottamisesta 25 euroon
hallitus
Teksti ja kuva
Antti Tyrväinen
Rokansaari Runt
Tämä on erilainen melontaretkikertomus, jossa kilometrejä kertyi vähemmän kuin Skorvön kiukaassa on kiviä, mutta elämyksiä enemmän kuin on telttapaikkoja paratiisisaaressamme. Kyse on viime kesän perheretkestä Rokansaaren ympäri. Kiitos Skorvön lauteilta saatujen retkivihjeiden ja Googlen satelliittikuvatiedustelun kesän melontakohteeksi valitsimme Saimaan Rokansaaren. Autosatama on lähellä ja turvallisen matkan päässä pahankin kelin yllättäessä.
Olen elämäni toista kertaa Saimaalla. Edellinen muistikuvani on 7–8 vuotiaana. Olimme saaneet vuokralle isäni työpaikan loma-asunnon jostain soutumatkan päästä Puumalasta. Muistan hellepäivät, lokoilun laiturilla, inhottavat paarmat, sekä pitkät ruo’ot, joita katkoimme uimarannalta. Ne olivat miehen mittaisia ja teräviä. Leikimme inkkarisotaa ja vanhemmat pelottelivat, että ne voisivat lävistää lapsen ihon. Muistan myös soutuvenematkan mökiltä Puumalaan. Isä souti ja minä pikkupoikana uitin jotain äyskärin tapaista vedessä ja isä torui kun jarrutin matkantekoa. Aurinko porotti ja äiti kääri isän päähän auringon suojaksi t-paidan. No perusasiat eivät muutu mihinkään. Nyt 35 vuotta myöhemmin vien kajakkikaksikkoa eteenpäin Lietveden selällä ja 6- ja 8-vuotiaat pojat jarruttavat menoa meloin. Pojat on poikia ja jurputuksestani huolimatta melan jarruttava liike vedessä on kiehtovampaa kuin eteenpäinmelonta. Karttaan on merkattu ruovikkoja ja pojat hihkuvat innosta, että oikaistaan ruovikkojen lävitse. Touko leikkii Indiana Jonesia ja mätkii kaksikon etuaukossa ruokoja nurin melalla. Ohto istuu takaluu -
kussa ja napsii käsin kiinni ruo’oista. Pelkään, että hän repii kätensä auki teräviin ruokoihin tai kippaa koko paatin ja krokotiilin mittaiset hauet syövät meidät. On myös kesän paahtavin helle, paarmat syövät ohuen tekniikkapaidan lävitse ja äiti on uber-huolissaan rasvannut pikkupojat vastustuksesta huolimatta vitivalkoisiksi aurinkorasvalla.
Heti ensimmäisenä asiana Rokansaaressa iskin silmäni idyllisen näköiseen saunamökkiin Umpilammen rannassa. Sitä saa lämmittää ja puitakin vapaaehtoisesti hakata. Tähän mennessä olen huomannut ainoastaan melojien heiluttavan kirvestä retkisatamissa – ja teoriani piti paikkaansa täälläkin. Yllätin itse Skörvön isännän saunapuiden halkomisesta keskellä Saimaata! Umpilampi oli aivan mahtava saunapaikka. Sauna tarjoaa pehmeät löylyt ja sisälampi linnunmaidon lämpöistä uimavettä. Toinen retkipäivä saaressa olikin kesän kuumin hellepäivä ja huvilan mittari paukutteli +29 astetta varjossa. Kulutimme päivän saareen tutustuessa, mustikoita mussuttaen ja paarmoja tappaen. Sekosimme laskuissa kuinka monta kertaa pulahdimme Umpilampeen päivän aikana, josta tuli myös Toukon retkisuosikki.
Kolmantena päivänä ukkosen uhka oli väistynyt ja uskaltauduimme kiertämään Rokansaarta. Eteläpään hietikko ja Hiidenvuori näyttivät hienoilta retkikohteilta, mutta olivat vain pissatauon arvoisia. Tähtäimen olimme asettaneet Rokansaaren sisälammille, emmekä tienneet olisiko sinne edes kajakin mentävää vesiyhteyttä. Vaimoväessä ukkosenpelkoa oli aiheuttanut kaukaa kuuluva jyminä, jonka alkuperä selvisi saapuessamme Taipaleenlahdelle. Kansalaisen karttapaikan
mukaan Rokansaaren eteläosa on merkattu luonnonsuojelualueeksi, mutta tarkalleen karttaan merkityllä alueella olikin käynnissä metsänhakkuu. Kauaksi kantava jyminä syntyi, kun tukkikahmari pudotti pöllit ison proomun kyytiin.
Salainen kulkuväylä saaren sisäosiin oli juuri piilossa tukkiproomun takana, emmekä olisi sitä hoksanneet ilman paikallisen veneen menoa sinne. Hiivimme ojaa pitkin Nurkka- ja Suurijärven kautta Alaiselle lammelle. Kyseessä oli hienot ja erämaiset harjumaisemat. Löysimme sisälammeltä pienen saaren, johon rantauduimme. Siis rantauduimme saaren sisällä toiseen saareen. Saari potenssiin kaksi! Söimme trangialounaan ja lepäilimme metson hakomismännyn juurella. Paluumatkalla meidät yllätti tunnistamattoman pöllön ylilento ja vasemmalta hyökännyt metsätraktori, jonka alle Kati uhkasi jäädä kajakilla. Rantavedessä möyryävät metsätraktorit antoivat kaupunkilaispikkupojille ihmettelyn aihetta.
Meloimme rauhallisemmille vesille ja Halkosaarenselällä eteläinen myötätuuli antoi ilmaista kyytiä. Söimme kuivattuja muumihedelmiä ja kaakkuri esitteli meille sukel -
tamistaitojaan. Vielä ennen leiripaikkaan saapumista ennen näkemätön systeemi lähestyi meitä takaoikealta. Kaksi nuotanvetoproomua oli kytketty rinnakkain yhteen, mikä nostatti mahtavan ja hitaasti etenevän keula-aallon. Niinpä komensin kolmimuskelisen Star 630 -kajakkimme täydellä höyryllä eteenpäin. Saimme paattimme surffiin. Pojat rätkättivät.
Huomasin, että kasvatuksen pyhä kolminaisuus: uhkailu, kiristys ja lahjonta toimivat melontaretkillä aivan kuin kotonakin. Retkikuntamme riehaantuessa ja rajojaan kokeillessa uhkasin, että paluumatkalla volkkarimme pysähtyy ainoastaan Kuortin ABC:llä ja tarjolla on ABC-pihviä ja olympialaisten kuuntelua autoradiosta. Vastapainoksi hyvästä käyttäytymisestä ja tottelevaisuudesta luvattiin etupenkille palkinnoksi vapaavalintainen lounas Gastro-pub Einossa ja takapenkille Angry Birdsin pelaamista rajattomasti. Näillä neuvoilla retkenjohtajan auktoriteettia kunnioitettiin ja takana olivat maailman parhaat 25 melontakilometriä ja neljä retkipäivää Saimaalla.
Ohto 6v., Touko 8v., Kati ja Antti
s uuret M elontaseikkailut:
Australian ympärimelonta
o losuhteet australian y M päri M elonnassa
Australian manner asettaa kovia haasteita melojille. Jokainen ymmärtää valtavan mittakaavan: matka Australian ympäri on noin 15.000 km. Meillä saattaa olla käsitys, että olosuhteet eivät olisi muuten kovin haastavat – tunnemme Australian aurinkoisista rantakuvista, jossa vaarana on vain ihon kärähtäminen ja ohentuneen otsonikerroksen takia ihosyöpä. Tosiasiassa haasteet ovat aika äärimmäisiä. Lännessä ja etelässä on pitkät lähes 200 km pätkät kalliojyrkänteet, joissa rantautuminen on mahdotonta ja ajautuminen liian lähelle rantaa johtaa kajakin ja melojan murskautumiseen kallioihin. Lisäksi kova aallokko, pula juomavedestä, kovat vastatuulet, jotka lähes pysäyttävät etenemisen, ja paikoin lähes 9 m vuorovesi aiheuttavat omat suuret haasteensa. Pohjoisen erittäin harvaanasutulla alueella jopa 1500 kiloisiksi kasvavien suolaisen veden krokotiilien hyökkäykset ovat todellinen vaara. Australiassa raportoidaan noin yksi krokotiilin hyökkäys vuosittain mutta kajakilla liikuttaessa vaara on suurempi, kun tunkeudutaan krokotiilien reviirille ja yövytään teltassa rannoilla, joilla liikkuu myös krokotiileja. Haiden hyökkäykset puolestaan voivat tapahtua missä vain Australian vesillä etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Jopa yli 6-metriseksi kasvavan valkohain, tiikerihain ja vasarahain hyökkäyksiä rekisteröidään Australiassa 2–4 vuosittain. Hyökkäyksen kohteena on tyypillisesti sukeltajia, surffareita ja uimareita. Australian trooppisilla ja subtrooppisilla merissä elää vielä myrkyllisiä kuutiomeduusoita, joista vaarallisimmat voivat aiheuttaa ihmisen kuoleman 2–5 minuutissa. Viimeisen sadan vuoden aikana noin 80 ihmistä on kuollut kuutiomeduusan pistoksiin Australiassa. Lisäksi Australiassa asuu suuri joukko myrkyllisiä hämähäkkejä ja käärmeitä, joista kaikki merikäärmeet ovat myrkyllisiä.
Ensimmäisinä Australian ovat onnistuneesti kiertäneet meloen uusiseelantilainen Paul Caffyn 35-vuotiaana vuonna 1982 ja saksalainen Freya Hoffmeister 44-vuotiaana vuonna 2009.
paul Caffynin M atka
Paul Caffyn on erittäin arvostettu meloja, joka kiersi kajakkiyksiköllä (ilman purjeen apua) Australian mantereen ensimmäisenä vuonna 1981/82. Sitä ennen hän oli tehnyt jo useita vaativia merimelontamatkoja kuten Uuden Seelannin Eteläsaaren ympärimelonnan vuonna 1978 ja seuraavana vuonna Pohjoissaaren, ja Ison Britannian ympärimelonnan vuonna 1980.
Paul Caffynin tavoitteena oli olla ensimmäinen, joka on pystynyt melomaan Australian ympäri. Caffyn ei onnistunut saamaan suuria sponsoreita. Hän kosiskeli elokuvantekijöitä mutta sekään ei onnistunut, koska he olisivat halunneet krokotiilin hyökkäyksen filmille, jotta elokuvasta olisi tullut jännittävämpi. Niinpä Caffyn päätti rahoittaa retkensä itse (budjetti 10.647 Australian dollaria).
Pitkällisen haaveilun ja suunnittelun jälkeen Caffyn lähti liikkeelle Melbournesta jouluun 23 päivänä 1981 ja suuntasi melontakumppaninsa kanssa vastapäivään Australian ympäri. Aika pian kumppaneiden välille tuli kinaa ja kumppanien tiet erosivat muutaman päivän päästä. Caffyn jatkoi lannistumatta matkaa yksin. Caffyn sai matkan aikana tukea ystäviltään, jotka mm. toimittivat hänelle ruokaa ja joskus meloivat pätkiä hänen kanssaan. Radiopuhelinta lukuun ottamatta Caffyn ei käyttänyt elektronisia laitteita kuten GPS:ää vaan luotti taitoihinsa. Matkasta tuli ankara ponnistus.
Matka kesti 360 päivää ja kilometrejä kertyi yhteensä 15.160 km. Keskimääräinen melontapäivä oli 59 km. Hyvänä päivänä saattoi mennä 93 km ja kolmena päivänä hän meloi 160 km, koska jyrkälle rannalle ei pystynyt rantautumaan. Pisin yhtäjaksoinen melontapätkä Länsi-Australiassa Zuytdorp Cliffsien kohdalla kesti 34 tuntia. Matkallaan Paul Caffyn joutui taistelemaan riehuvia myrskyjä ja trooppisia sykloneita vasteen, joista yksi melkein pyyhkäisi hänet eräältä pikkusaarelta Korallimerellä. Carpentarian lahdella Australian pohjoisosassa tiikerihait kävivät usein tökkimässä Caffynin kajakkia. Pohjoisessa uhkana olivat myös krokotiilit ja myrkylliset merikäärmeet. Caffyn kuitenkin selvitti matkan hengissä 360 päivässä ja 7 kiloa laihtuneena.
freya h offM eisterin M atka
27 vuotta Caffynin jälkeen saksalainen Freya Hoffmeister asetti tavoitteekseen kiertää Australian meloen.
Hoffmeister oli aiemmin harrastanut laskuvarjohyppyä, ampumista, kehonrakennusta ja osallistunut Miss Saksa kilpailuun. Hoffmeister löysi melontaharrastuksen vuoden 2004 paikkeilla ja vuonna 2007 meloi Islannin ympäri silloisen miesystävänsä kanssa. Tämän jälkeen Hoffmeister meloi Uuden Seelannin Eteläsaaren ympäri ja rikkoi Paul Caffynin ennätyksen 6 päivällä. Seuraava haaste oli meloa Australian ympäri, mutta koska hän ei voinut olla ensimmäinen, hän päätti olla Paul Caffyniä nopeampi. Käytännöllisesti kaikki asiantuntijat vakuuttivat, että hän kuolisi matkalla. Mutta koska Paul Caffyn oli pystynyt tekemään sen, oli Hoffmeister varma, että hänkin pystyisi tekemään saman. Hoffmeisterin itsevarmuus ja haluttomuus ottaa vastaan neuvoja ärsytti monia.
Lähdön hetkellä tammikuussa 2009 Hoffmesterilta kysyttiin, miksi meloa Australia ympäri. Vastaus oli ”Because it’s there”. Hoffmester aloitti melonnan myös Melbournesta ja suuntasi itään aikomuksenaan meloa Australia vastapäivään kuten Paul Caffynkin. Caffynista poiketen Hoffmeisterilla oli mukana GPS, satelliittipuhelin ja tietokone, jonka
avulla hän pystyi päivittämään blogiaan. Hän oli myös saanut Caffynista poiketen sponsoreita. Yöt Hoffmeister vietti rannalla teltassa ja sitoi aina kajakin kiinni, ettei vuorovesi veisi sitä. Pohjoisella krokotiilialueella hän yöpyi rannalla uskoen, etteivät krokotiilit tulisi telttaan. Queenslandin pohjoisosassa Cape Yorkissa Hoffmeister tapasi paikallisen charterveneen kuljettajan Greg Bethunen ja rakastui. Tähän asti Hoffmeister oli melonut ilman ulkopuolista tukea. Myöhemmin matkan viimeisellä osuudella Australian etelärannikolla Bethune tulisi seuraamaan Hoffmeisteria asuntoautollaan huolehtien melojan huollosta.
Jotta Hoffmeister pystyisi lyömään Caffynin ajan, hän päätti oikaista Australian pohjoisosassa olevan valtavan Carpentarian lahden poikki sen sijasta, että seuraisi sen rantaviivaa. Näin hän säästäisi matkassa 1350 km! Toisaalta tämä tarkoittaisi 7–8 yön viettämistä merellä kajakissa. Monet varoittelivat Hoffmeisteria oikaisemasta lahden poikki tai vannottivat ainakin ottamaan saattoveneen mukaan. Koska Andrew McAuley oli aiemmin vuonna 2004 melonut yksin Carpentarian lahden poikki, Hoffmeister piti itsestään selvänä, että hänkin pystyy siihen. Eric Stiller oli yrittänyt Carpentarian lahden ylitystä vuonna 1993 kumppaninsa kanssa kaksikolla purjeen avulla. Voimakkaan merenkäynnin
takia he eivät olleet pystyneet nukkumaan 55 tuntiin ja alkoivat nähdä näkyjä, kärsivät kuivumisesta, käsien turpoamisesta ja lopulta tärisivät kylmästä. Tämän vuoksi Hofmeisterkin kiinnitti paljon huomiota nukkumisjärjestelyihin. Hoffmeister kiinnitti melan molempiin päihin melakellukkeet ja sitoi melan istuma-aukon taakse. Tämä järjestely vakavoitti kajakin, kun sillä ei melottu. Ulkomerellä melomisen etuna oli myös se, että siellä ei liikkunut krokotiileja, joita hän kohtasi silloin tällöin meloessaan lähempänä rantaa, vaikka silloinkin hän pyrki pysymään tarpeeksi kaukana rantaviivasta. Myrkyllisiä merikäärmeitä kuitenkin liikkui näinkin kaukana ulkomerellä ja niitä oli varottava. Aallokko ja tuuli oli paikoin odotettu kovempaa mutta välillä tuuli ja virtaus taas auttoivat matkanteossa ja Hoffmeister pääsi Carpentarian lahden yli ehjänä.
Australian pohjois- ja länsiosissa asutus on erittäin harvaa ja krokotiilit vähenivät etelään päin melottaessa. Täällä hän kuitenkin joutui valkohain hyökkäyksen kohteeksi. Hai puri kajakin takaosaan rivin reikiä ja Hoffmeisterin oli mentävä rantaan paikkaamaan vuotavaa kajakkiaan. Täällä myös erittäin voimakas 9 metrin vuorovesi aiheutti sen, että laskuveden aikaan matala ranta saattoi ”hävitä horisonttiin”.
Australian länsiosassa on Zuytdorp cliffs -niminen kuuluisa noin 150 km pitkä kalliojyrkänne, jossa Paul Caffynkin oli joutunut vaikeuksiin. Kalliojyrkänteisiin tuli pitää noin 300 metrin etäisyys, etteivät aallot pääsisi murskaamaan melojaa kallioita vasten. Yöllä kuunvalo kuitenkin hävisi eikä Caffyn nähnyt horisonttia eikä rantaa ja ajautui liian lähelle kalliojyrkännettä. Aalto nosti hänet korkeuksiin ja hän ehti juuri ja juuri meloa karkuun ennen kuin aallot iskivät hänet kuoliaaksi kallioita vasten. Koska Caffynkin oli selvinnyt Zuytdorp cliffseistä hengissä, oli Hoffmeister vakuuttunut, että hänkin onnistuu. Hoffmeister teki kuitenkin kaksi virhearviota: hän jätti suurimman osan lastistaan kuljetettavaksi
maitse kalliojyrkänteen ohi, jotta kajakki olisi kevyempi ja nopeampi. Kevyempi kajakki osoittautui kuitenkin epävakaammaksi ja vaikeammaksi käsitellä. Toinen virhe oli jättää melakellukkeet pois. Pian sen jälkeen, kun Hoffmeister lähti ohittamaan Zuytdorp cliffs -jyrkännettä, aallokko yltyi vaahtopäiksi. Yöllä sade pimensi tähtien antaman heikon valon ja tuli täydellinen pimeys. Jopa 5-metrinen aallokko aiheutti pahoinvointia ja oksentelua. Hoffmeister joutui käyttämään voimakkaita tuentoja niin paljon, että hänen kyynärvartensa alkoivat krampata. Joka 30:s sekunti murtuva aalto kaatui hänen päälleen. Hän käytti tuentoja henkensä edestä. Tuuli oli maksimissaan 20 m/s, kääntyen vielä vastaiseksi, joten oli melottava väsymättä. Seuraavana päivänä 32,5 tunnin melonnan jälkeen Hoffmeister pääsi lopulta kalliojyrkänteiden ohi ja lopen uupuneena turvallisesti rantaan. Australian etelärannikolla oli vielä muutama vastaava 160 km ja 100 km pitkä jyrkkä kalliojyrkänneranta, joihin ei päässyt rantautumaan. Niissä ei ollut enää erityistä hohtoa ja Freya Hoffmeister saapui Melbourneen melottuaan 332 päivää ja lyöden Paul Caffynin ajan 28 päivällä.
Teksti: Jyrki Härkki
Kuva: Phil Dwyer
k ir Jallisuutta:
Paul Caffyn, The Dreamtime Voyage – Around Australia Kayak Odyssey
Joe Glickman, Fearless – One Woman, One Kayak, One Continent, Freya Hoffmeister’s recordsetting circumnavigation of Australia
MeriMeloJat ry
Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat.fi http://merimelojat. sporttisaitti. com
päiVystys
Puhelin: 050 357 4507
Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19
Ma Jan Varaukset
Katso nettisivuilta osoitteesta http://merimelojat. sporttisaitti. com kohdasta majan vuokraus.
Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen. Ilmestyy viisi kertaa vuodessa.
Julkaisija: MERIMELOJAT RY
Kirjapaino: Kopio Niini Oy
pankkiyhteyDet: n ordea fi20 1200 3000 0099 10: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja n ordea fi37 2400 1800 0354 87: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.
osoitteenMuutokset Ja Jäsenasiat Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki
Päätoimittaja: tehtävä avoinna Tehtävää hoitaa toistaiseksi pj Rauli Rautavuori e-mail: mm_lehti@merimelojat.fi
