Taloussihteeri Luostarinen, Leena taloussihteeri@merimelojat. 050 5347 537
Skorvön isäntä Taipale, Hannu skorvo_is@merimelojat. 040 585 0822
Mäntysaaren isäntä Pulkkinen, Jussi mantys_is@merimelojat. 0400 974 317
Kalustovastaava Koivula, Heikki 0400 902776
Merimeloja-lehti
Päätoimittaja tehtävä avoinna mm_lehti@merimelojat. Taitto Kekäläinen, Päivi mm_taitto@merimelojat.
Verkkosivujen vastaavat: Räisänen, Ari ja www-vastaava@merimelojat. 045 7880 9504
Gustafsson, Jussi
Edellisen numeron pääkirjoituksen otsikko ”Suomen kesä on pitkä ja vähäsateinen” toteutui tänä vuonna kehnonlaisesti. Siitä huolimatta, tai juuri sen takia – viileämmät kesäsäät suosivat melontaa – on Merimelojilla vilskettä riittänyt. Jo keväällä loppuunmyytyjen melontakoulujen seurauksena ja monipuolisen toimintamme houkuttelemana joukkoomme on liittynyt noin 180 uutta jäsentä. Tervetuloa!
Melonta on hienoa. Vielä hienompaa se on meille kaikille, kun muistamme noudattaa yhteisiä pelisääntöjä vajalla, retkisaarissa ja seuran toiminnassa. Saapuessamme itsellemme uuteen toimintaan, seuraamme ja tarvittaessa kysymme vastuuhenkilöiltä miten on tapana toimia, ennenkuin ryhdymme oma-aloitteisesti luomaan uusia käytäntöjä. Yhdeksi tulevan talvikauden tavoitteista voisimme asettaa seuran ohjeiden ja käytäntöjen dokumentoimisen uusien verkkosivujemme jäsenosioon. Jos haluat tutustua seuraan, kirjaimellisesti, ja ansaita samalla talkoopisteet, ota yhteyttä.
Toiminnan suunnittelu vuodelle 2013 on käynnistynyt. Seuran olemassaolon tarkoitus on mahdollistaa sellaista, johon yksittäisten melonnan harrastajien rahkeet eivät riitä. Lähes kaikki ideat voidaan toteuttaa tavalla tai toisella, kunhan tekijät löytyvät. Tiettyjä taloudellisia reunaehtoja toki on, mutta tärkeintä urheiluseurassa ovat jäsenet, toiminnan toteuttajat ja osallistujat. Astu esiin ideasi kanssa, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen
SEURA TOI M II
tai muihin hallituksen jäseniin ja toimihenkilöihin.
Ylimelamiehen kesään on mahtunut seuran hallinnon ohella paljon muutakin. Kesäloman melontaretki suuntautui tänä vuonna Gotlantiin, yhdeksän päivää ja 400 kilometriä Itämeren suurimman saaren ympäri. Kuntomelontatapahtumia ja maratonmelontakilpailuja riitti pitkin kesää, omasta Ykan kympistämme maratonmelonnan SM-kilpailuihin ja Ruotsissa järjestettyyn Seamasters-avomerikilpailuun. Laatuaikaa kajakissa ja samanhenkisten harrastajien seurassa.
Mistä sinun melontakesäsi koostui? Merimeloja julkaisee juttuja ja kuvia sekä seuratoiminnasta että jäsenten omista seikkailuista. Toimituksen yhteystiedot löydät tästä lehdestä. Tartu kynään, sana on vapaa!
Kesä kääntyy syksyyn, monien melontakausi jatkuu vielä pitkään. Viilenevään säähän ja pimeneviin iltoihin on varauduttava asianmukaisesti. Kajakilla kaatuminen on sallittua (Leikkikerhossa jopa suotavaa), samoin tilanteesta omin avuin selviytyminen. Jos olet vähänkään epävarma kyvystäsi selviytyä vallitsevissa melontaolosuhteissa, älä lähde vesille. Takaisin kääntymisestä – ennenkuin omat rajat löytyvät – voi olla ylpeä. Melonnassa kun omien rajojen löytämisellä voi olla ikävät seuraukset.
Rauli Rautavuori Ylimelamies
Hallitus
tiedottaa
PENTTI KAU PPILA
Seuran pitkäaikainen jäsen ja entinen puheenjohtaja vuosina 1969–1972 Pentti Kauppila menehtyi keväällä. Luottamustehtäviensä ohella Kauppila osallistui moniin rata- ja maratonmelontakilpailuihin Merimelojien edustajana. Luottamustehtäviä hänelle kertyi seuramme lisäksi mm. Suomen Kanoottiliiton hallituksessa ja SVUL:ssa.
T ULEVAN VUODEN SUUNNITTELU
Seuran hallitus aloittaa ensi vuoden toimintasuunnitelmien valmistelun. Kaikki ehdotukset ja ideat seuran ensi vuoden toimintaan liittyen ovat tervetulleita. Ota yhteyttä hallituksen jäseniin tai jaostojen toimihenkilöihin saadaksesi äänesi kuuluville!
U USI K IUAS
Vajasaaren saunan kiuas vaihdettiin syyskuun alussa paremmin saunaamme soveltuvaan malliin. Toivottavasti uusi Helo MAGMA täyttää vaativimpienkin löylyttelijöiden tarpeet. Siitä pitää huolen kiukaan 120 kg kivimäärä, joka ei pienestä löylynheitosta jäähdy.
VAJAREMONTIN TILANNE
Kajakkivajojen perustusten korjaus on edennyt kesän aikana pikku hiljaa vedenkorkeuden ja lomien sallimalla tahdilla. Käyttöoikeusvajan osalta remontti pyritään saamaan päätökseen syyskuun aikana. Loppusyksyn ja talven kuluessa kunnostetaan myös vanhan yksityisvajan perustukset.
ja totesivat omat turvallisuusjärjestelymme riittäviksi, tosin kahdelle turvaveneelle ei töitä ilmestynyt. Melonnan jälkeen parannettiin maailmaa pienen purtavan sekä saunomisen kera.
Kuva Rauli Rautavuori
Kaapit, melat ja kajakkipaikat
Merimelojat ry:n jäsenellä on mahdollisuus saada kaappipaikka kajakkivajasta, jos vapaita kaappeja on. Kaapit varataan ainoastaan toimiston kautta, eikä jäsen voi suoraan luovuttaa kaappiaan toiselle henkilölle. Jos kaappeja ei ole vapaina, jäsen voi ilmoittautua toimistonhoitajalle kaappijonoon.
Tällä hetkellä kaapin vuosimaksu on 12 euroa. Se maksetaan aina keväällä jäsenmaksun yhteydessä, jos jäsenellä on jo kaappi. Uuden kaapin maksu puolestaan on ensin suoritettava seuran tilille, minkä jälkeen toimistonhoitaja antaa kaapin käyttöön.
Kaappi on ehdottomasti merkittävä toimistonhoitajalta saatavalla nimilapulla, johon on kirjoitettava selvästi etu- ja sukunimi. Lukko on jokaisen käyttäjän itse hankittava kaappiin. Toimisto pitää kaapeista luetteloa.
Nimettömät kaapit ja sellaiset, joiden vuosimaksua ei ole suoritettu tai joissa on muuta epäselvää, merkitään yhteydenottopyynnöllä.
Jos kaapin käyttäjä ei ilmoittaudu toimistoon syystalkoihin mennessä, kaappi avataan ja tavarat otetaan säilytykseen vuodeksi. Tämän jälkeen seura menettelee tavaroiden kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla. Käyttäjälle ilmoitetaan, jos hän on antanut ajantasaiset yhteystietonsa seuralle (huolehtinut osoitteenmuutosilmoituksista jne.). Kaapin mahdollisesti murrettua lukkoa ei seura korvaa.
M ELAT
Käyttöoikeus- ja yksityisvajassa on runsaasti jäsenten meloja säilytyksessä. Vähän käytetyn näköiset melat on nyt merkattu maalarinteipillä, ja omistajan on tultava hakemaan teippi pois, jos haluaa edelleen pitää melansa vajassa. Merkityt melat poistetaan syystalkoissa. Meloja säilytetään vuosi omistajan vastuulla, jonka jälkeen seura menettelee melojen kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla.
KAJA K IT
Merimelojat ry:n jäsenellä on mahdollisuus saada kajakkipaikka yksityisvajasta, jos vapaita paikkoja on. Paikat varataan ainoastaan toimiston kautta, eikä jäsen voi suoraan luovuttaa paikkaa toiselle henkilölle. Jos paikkoja ei ole vapaina, jäsen voi ilmoittautua toimistonhoitajalle kajakkipaikkajonoon.
Merimelojien jäsenmaksu sisältää joko Merimelojien kaluston käyttöoikeuden tai kajakkipaikan. Jos jäsen haluaa kajakkipaikan lisäksi käyttöoikeuden seuran kalustoon, maksaa hän kajakkipaikan haltijan käyttöoikeusmaksun, joka tällä hetkellä on 20 euroa.
Toimisto pitää kajakkipaikoista luetteloa. Paikka on myös ehdottomasti merkittävä toimistonhoitajalta saatavalla nimilapulla, johon on kirjoitettava selvästi etu- ja sukunimi. Kajakkipaikkojen numerointi ja nimeäminen on työn alla.
Tuntemattomat kajakit ja sellaiset, joiden maksua ei ole suoritettu tai joissa on muuta epäselvää, merkitään yhteydenottopyynnöllä.
Jos kajakin omistaja ei ilmoittaudu toimistoon syystalkoihin mennessä, kajakki siirretään. Kajakkia säilytetään vuosi omistajan vastuulla, jonka jälkeen seura menettelee sen kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Käyttämättömät pölyyntyneet kajakit siirretään ylemmille orsille.
Kaappeja ja kajakkipaikkoja ei ole tarkoitettu melontakaluston ja välineiden pitkäaikaista passiivista säilytystä varten. Paikoista on krooninen pula. Vuosien melontataukoa pitävien jäsenten toivotaan luopuvan hallussaan olevista paikoista aktiivisesti melovien hyväksi. Seuralla on tällä hetkellä hyvä kajakkikalusto jäsenistön käytettävissä.
Lisätietoja voi kysyä seuran toimistosta jäsenpäivystysaikoina (sähköpostiin vastataan myös muulloin).
Hallitus
Tanssikerho
Merimelojien jäsenille
Merimelojien majalla
sunnuntaisin klo 14
Alkaen 14.10.2012
Ohjelmassa
vakio- ja lattaritansseja
Vetäjä Viljo Nieminen
Skorvanin Ruskaretki
28.–30.9.2012
Retkijaosto järjestää Ruskaretken Skorvaniin syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Tule kokemaan legendaarinen Skorvanin loppukauden tapahtuma!
Osallistujalla on oltava ennen retkeä tänä vuonna melottuna 120 km ja kaksi Ykan kymppiä. Retken taso on sään ja veden viileyden vuoksi ja1–2.Kunnollinenmelontavaatetus,vettäpitäväteltta lämmin makuupussi ovat välttämättömiä. Seuraa myös retkijaoston verkkosivua mahdollisten lisätietojen varalta.
Merimelojien majalle tiistaina 2.10.2012 kello 19.00.
Kahvittelun lomassa hallitus, jaostojen aktiivit ja saarten isännät esittelevät seuran toimintaa ja vastaavat kysymyksiin. Tilaisuudessa voit mainiosti täydentää ja päivittää tietosi seuran toiminnasta, sekä kuulla eri tavoista osallistua seuran toimintaan.
Ilta on suunnattu uusille (parina viime vuonna liittyneille) seuran jäsenille, mutta nuorisojäsenten vanhemmat ovat myös tervetulleita.
Hallitus
Koulutuksen kuulumisia
Kesän koulutukset aloitettiin Risto Lehtisen pitämällä melontatekniikkaillalla toukokuun lopussa. Osanottajia oli sopivasti liikaa – osaavan ja tilanteen hallitsevan mestarin ryhmään mahtuu aina muutama ylimääräinen. Ammattitaito on iso sateenvarjo, ja Risto varjon alle ei roisku pisarakaan!
Monet löysivät illan video-analyyseissä omasta tekniikastaan höylättävää ja monet saivat uusia näkökulmia liikesarjoihinsa. Toivottavasti saamme Riston taas ensikeväänä meitä ojentamaan ja rohkaisemaan.
Melontakoulut
Melontakoulut on pidetty tältä kesältä. Kiitokset kaikille melontakouluja järjestämässä olleille! Kaikki kurssit myytiin loppuun jo keväällä ja uusia innokkaita jäseniä on tullut seuraamme. Muistetaan auttaa ja neuvoa tarvittaessa tulokkaita. Meidän vanhojen jäsenten asenteet muovaavat tulokkaiden käsityksen seuramme kulttuurista, jatkumo lähtee pienestä!
Tiistaina 16.10. klo 18 ohjaajat ja apuohjaajat kokoontuvat melontakoulujen palauteiltaan majalle. Puidaan niin kesän huippuhetkiä kuin opiksi otettavia asioita, mietitään yhdessä ensi vuotta. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Tarkemmin sähköisillä tiedotuskanavilla, seuraa ilmoittelua.
Leikkikerho
Leikkikerho on pyörinyt viikottain. Erilaisia melontatekniikoita on kokeiltu, opeteltu ja tutkittu. Kajakin käyttömahdollisuuksien rajoja on koeteltu. Ilolla olen katsellut kun uu -
det opettajapolkujaan opettelevat melojat ovat alkaneet koettelemaan siipiään ja opettelemaan opettamista. Leikkikerhon alunpeäinen ideahan on ollut nimenomaan roolien sotkeminen (opettaja / oppilas) ja yhteinen opettelu, TURVALLISESSA RYHMÄSSÄ JA PUITTEISSA!
Filipan melontaklinikka
Filippa Sjöbergin tekniikkaillat olivat nekin menestys. Kerran kuussa pidetyn illan aikana osallistujat saivat henkilökohtaista ohjausta melontatekniikkansa kehittämiseen entistä taloudellisemmaksi ja terveellisemmäksi. Ryhmäkoko oli ennalta määrätty. Osallistujat maksoivat osanottomaksunsa suoraan Filipalle. Opetus oli syväluotaavaa lihaskoordinaatiota ja liikeratojen purkamista. Yksilöllistä opetusta entisen ratamelojanopastuksella, johon tuli syvyyttä ammatti-fysioterapeutin näkökulmasta. Jatkamme ensi kesänä, jos vain Filipan aikataulut sallivat.
Mäntysaaren reskutusleiri
Merimelojien ja Helsingin Melojien yhteinen reskutusleiri pidettiin Mäntysaaressa. Liki neljäkymmentä osanottajaa ehtivät harjoittelemaan monenlaista, pelastautumisista kajakkileikkeihin. Tämäntyyppinen yhteistyö on hienoa melojien yhteishengen ylläpitoa. Reskutusleiri on jo vakiinnuttanut paikkansa Merimelojien tapahtumakalenterissa.
Hyvää syksyä ja kohti uusia oivalluksia!
T. Mono
(Timo Mononen, koulutus- ja turvallisuusvastaava)
SYYSKOKOUS
Merimelojat ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 20.11.2012 klo 18 Merimelojien majalla.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat
Hallitus
Merimelojien KUNTOSALIVUORO
talvikaudella 2012/2013
Merimelojien jäsenet voivat edellisten vuosien malliin vierailla talvikaudella voimailuseura Herakleksen kuntosalivuorolla
perjantaisin klo 18–19.30 Ruskeasuon liikuntahallilla.
Muistammehan, että olemme vuorolla voimailuseuran vieraina, ja noudatamme heidän salivuoron käytöstä antamiaan ohjeita!
Merimelojille menestystä
maratonin ja radan SM-kilpailuista
Maratonilla Merimelojat oli edelleen ylivoimaisesti menestynein seura Suomessa. Ratamelonnassa olemme taas vakiinnuttamassa paikkaamme yhtenä kärkiseuroista niin aikuisten kuin nuortenkin osalta. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä nuorien urheilijoidemme ottavan kesän aikana askeleita kohti yleisen sarjan kotimaista kärkeä.
Merimelojat jälleen vahvin maratonseura
Maratonmelonnan Suomen mestaruuksista kilpailtiin tänä vuonna Jyväskylässä 4.–5.7. Merimelojien kokonaispanos oli jälleen kerran vahvempi kuin millään muulla seuralla. Miesten yksikössä Riku Ruokonen kävi tiukan kilpailun mestaruudesta Ruoveden Lauri Palmrothia vastaan, mutta jäi lopulta hopealle. Tänä vuonna vasta 16 vuotta täyttänyt Eero Luoma oli mukana mitalikamppailussa
loppuun asti, mutta sai vielä tyytyä viidenteen sijaan vain noin 10 sekuntia pronssille meloneelle Ahlaisten Jussi Wallinille jääneenä. Sijoja kuudesta yhdeksään miehittivät Merimelojien kilpailijat Heikki Ritvos, Rauli Rautavuori, Antti Löppönen ja Alex Barta. Naisten kilpailuissa Maija Saalasti sijoittui neljänneksi. Myös Maija kilpaili tämän kesän vielä varsinaisesti 16-sarjassa.
Eri ikäluokkasarjoissa Merimelojat saavuttivat useita mitaleita. Alle 18-vuotiaiden sarjassa Eero Luoma, Antti Laurikainen ja Aapo Haavisto ottivat kolmoisvoiton. Yli 35-vuotiaissa Riku Ruokonen oli toinen ja Rauli Rautavuori kolmas, yli 40-vuotiaissa Jyri Juslén kolmas ja Kimmo Ahonen neljäs, ja yli 50-vuotiaissa Hannu Taipale toinen. Yli 65-vuotiaiden sarjassa Unto Elo ja Jyri Aulio ottivat kaksoisvoiton kovimman kilpakumppaninsa Ruoveden Pentti Sahin ollessa loukkaantuneena sivussa.
Miesten kaksikossa nähtiin historiallinen lopputulos Merimelojien miehistöjen ottaessa peräti kolmoisvoiton. Ennakkosuosikkeina matkaan lähteneiden AhlU:n Wallinin ja EKK:n Petteri Ehoniemen peräsimen rikkoonnuttua Heikki Ritvos ja Eero Luoma meloivat ylivoimaiseen mestaruuteen. Toisesta sijasta käydyn tiukan kamppailun veivät lopulta nuoret Antti Laurikainen ja Alex Barta jotka jättivät ennakkoon jopa Merimelojien vahvimpana parina pidetyn Antti Löppösen ja Riku Ruokosen kolmannelle sijalle. Veteraanikaksikoissa myös Hannu Taipale – Jyri Juslén, Kimmo Ahonen – Unto Elo ja Jyri Aulio kaksikkoparinsa Lasse Tynkkysen (Helsingin Jyry) kanssa toivat mitalit.
Syyskuun alussa Ruovedellä, muista maratonin SM-lajeista erillään, kilpailtiin vielä sekaparikaksikoissa. Merimelojista Heikki Ritvos ja Maija Saalasti meloivat neljännelle, sekä Rauli Rautavuori ja Katri Malmström seitsemännelle sijalle.
Merimelojat vauhdissa myös pikamatkoilla
Ratamelonnan SM-kilpailuiden yleisen sarjan yksikkömatkat ja pääosa kaksikkomatkoista melottiin Lahdessa 20.–22.7. Myös näissä kilpailuissa Merimelojien joukkue menestyi hyvin, vaikka kaksi viikkoa aiemmin melotuista maratonin SM-kilpailuista palautuminen asetti monille kilpailijoistamme omat haasteensa.
Yksikkömatkoilla joukkueestamme parhaiten suoriutui Antti Löppönen, joka voitti SM-pronssia 200 metrillä. Myös Antti Laurikainen, Eero Luoma, Heikki Ritvos, Riku Ruokonen ja Maija Saalasti selviytyivät eri matkoilla pistesijoille eli yhdeksän parhaan joukkoon. Kaksikoista Merimelojien saaliina oli kaksi pronssimitalia: 1000 metrillä mitalikaksikossa meloi Antti Löppösen kanssa Heikki Ritvos ja 500 metrillä Antti Laurikainen.
Sunnuntain iltapäivällä kilpailut huipentuivat toista kertaa SM-kilpailuiden ohjelmassa olleeseen 3*200m viestiin, jossa Meri -
melojien joukkue Laurikainen – Ritvos – Löppönen meloi ylivoimaiseen mestaruuteen yli 3 sekunnin erolla ennen Kangasalan Melojia. Voittoaika 2.02,02. oli myös yli 2 sekuntia parempi kuin Ruoveden joukkueella edellisenä vuonna, joten sitä voidaan hyvin pitää epävirallisena Suomen ennätyksenä.
Ratamelonnan SM-kilpailut jatkuivat nelikkömatkoilla Kangasalla 25.–26.8. Suorilta ratamatkoilta kerrottavaa ei jäänyt, mutta viimeisenä melotulla 5000 metrillä joukkueemme Ritvos – Barta – Laurikainen – Löppönen pesi kasvonsa ja nousi SM-hopealle. Samalla päättyi Merimelojien osalta kaksi vuotta kestänyt nelikön mitaliton kausi.
Ratamelonnan veteraanisarjoissa Kari Lehtinen voitti kolme suomenmestaruutta 50-vuotiaiden sarjassa ja lähes täysin maratonille keskittyvä Unto Elo 5000 metrin mestaruuden yli 60-vuotiaissa. Myös Kimmo Ahonen ja Jyri Juslén ylsivät mitaleille 40-vuotiaissa.
Nuorille useita mestaruuksia
Lahdessa 18.–19.8. melotuissa ratamelonnan nuorisomestaruuskilpailuissa Merimelojat oli kolmanneksi paras seura. Eveliina Luoma voitti 14-vuotiaiden tyttöjen kaikki kolme jaossa ollutta mestaruutta ja hätyytteli jopa 14-sarjan kisaennätysaikaa 500 metrillä, vaikka melookin sarjassa vasta ensimmäistä vuottaan. Eero Luoma voitti 16-vuotiaiden poikien mestaruudet 500 ja 2500 metrillä, joista varsinkin jälkimmäisen todella vakuuttavalla melonnalla. Lisäksi Eero meloi 200 metrillä toiselle sijalle. Kilpailuiden kuudennesta mestaruudesta vastasivat Eero Luoma ja Axel Saalasti poikien 500 metrin kaksikossa. Yksiköllä mitaleille ylsivät myös 16-sarjassa tyttöjen 200 ja 500 metrillä pronssille ja 2500 metrillä hopealle melonut Maija Saalasti, sekä poikien 500 ja 2500 metrillä pronssia voittanut Axel Saalasti. Mitaleita saatiin myös Maijan ja Eveliinan, sekä Axelin ja Eeron muodostamilla kaksikoilla, sekä 3*200 metrin viesteistä. Hopealle meloneen tyttö -
jen viestijoukkueen täydensi Maijan ja Eveliinan lisäksi Hilppa Luoma. Poikien niukasti kolmanneksi jääneessä joukkueessa meloi Eeron ja Axelin kanssa vasta kesäkuussa mukaan tullut ja vahvat debyyttikisat melonut Akseli Kjellberg.
Nuorimmassa alle 12-vuotiaiden sarjassa Hilppa Luoma meloi 2500 metrillä kuudenneksi ja 200 metrillä kahdeksanneksi. Ensimmäistä kauttaan kilpailevat pojat Emil ja Elias Rosenqvist sekä Konsta Laurikainen meloivat myös hyvin. Kaikki 12-sarjan melojamme jatkavat samassa sarjassa vielä ainakin vielä ensi vuoden, joten menestystä on jatkossakin lupa odottaa.
Samassa yhteydessä käydyissä 18–23-vuotiaiden SM-kilpailuissa kovimmasta Merimelojien suorituksesta vastasi tasokkaalla 18-sarjan 200 metrillä hopealle melonut Antti Laurikainen. Ensi vuonna Antilla on hyvä mahdollisuus parantaa edelleen, sillä hän kilpailee vielä vuoden 18-sarjassa. Myös 18-sarjassa meloneet Tero Rytkönen ja Aapo Haavisto sekä 23-sarjassa melonut Alex Barta suoriutuivat kilpailuista hyvin.
Tampereella 28.–29.7. järjestettyihin ra -
tamelonnan nuorten PM-kilpailuihin Merimelojat sai mukaan neljä urheilijaa. Kisojen nuorimmassa, alle 16-vuotiaiden sarjassa Merimelojat muodostivat kolmella melojallaan suorastaan Suomen joukkueen rungon. Yhdestäkään muusta seurasta ei tässä ikäluokassa ollut yhtä kilpailijaa enempää. PMmitalin makuun pääsivät Antti Laurikainen 18-vuotiaiden poikien, sekä Maija Saalasti ja Eveliina Luoma 16-vuotiaiden tyttöjen neliköissä. Suomen joukkueen nuorin jäsen Eveliina joutui kilpailemaan jopa kolme vuotta vanhempiaan vastaan. Yksikköön keskittynyt Eero Luoma paransi roimasti pikamatkojen ennätyksiään, mutta ei yltänyt mitaleille. Ilman välineongelmia 2500 metrillä sellainenkin olisi voinut olla mahdollinen.
Nuorten kotimaan kilpailukauden Ruovedellä syyskuussa päättäneissä maratonin nuorisomestaruus-kilpailuissa Eero ja Eveliina kävivät vielä voittamassa sarjojensa mestaruudet. Tyttöjen kilpailuissa Hilppa meloi kolmanneksi.
Teksti Heikki Ritvos Kuvat Pasi Järves
Poolontäyteinen kesä
Merimelojien poolopuolella on riittänyt kiirettä tällä vuodella. Kotimaan turnaukset eivät tunnu enää riittävän ja sekä ykkös- että kakkosjoukkue tähyilevät naapurimaiden kentille. Heti alkuvuodesta molemmat joukkueet kävivät veden takana taitojaan testaamassa. Ykkösjoukkue käväisi Odensessa, Tanskassa, Pohjois-Euroopan kovatasoisimmassa uimahalliturnauksessa toteamassa, että kovat joukkueet ovat kovia. Kakkosjoukkue puolestaan kävi Tukholman lähellä, Järfallassa testaamassa Ruotsin tason. Menestystä tuli ja nälkä jäi. Seuraavan reissun päiväkin on jo päätetty ja lauttaliput haussa.
Harjoituskaudella joukkueen viikoittaisia treenikertoja lisättiin viime vuodesta ja toisinaan tahtia parantavia harjoituskavereita on saatu Lohjalta, Lahdesta ja Oulusta asti. Kaikkiin kotimaan turnauksiin on tänä vuonna menty kahdella joukkueella ja joka kerta on jouduttu pohtimaan kolmannenkin joukkueen ilmoittamista. Myös erilliselle naisten joukkueelle näyttäisi olevan tilausta ja pelaajilla haluja.
Ykkösjoukkueen tavoitteet ovat viimeiset pari vuotta olleet enemmänkin kotimaan rajojen ulkopuolella. Joukkue suuntasikin heinäkuun lopulla poolopaattiensa pehmustetut keulat viime kesän tapaan Juutinrauman salmen taakse Kööpenhaminan pohjoispuolelle, Skovshovediin. Tanskan vanhimman pooloturnauksen, Skovshoved Openin, järjestäjät ovat aikanaan saaneet poolo-oppinsa Merimelojien joukkueessa pelanneelta Pakelta ja muistavat asian aina mainita Merimelojia tavatessaan. Vieraskoreiksi tanskalaiset eivät kuitenkaan turnauksessa ala ja Merimelojien joukkueen tulokseksi jäikin viime vuoden tapaan 8. sija.
Kansainvälistä tasoa testaillaan myös muuten, kuin oman seuran väreissä. Kun Eu -
roopan kanoottiliiton järjestämä ECA-cup saapui Nyköpingiin, Ruotsiin, veti viisi Merimelojien pooloilijaa yllensä maajoukkueliivit. Viikko Skovshovedin jälkeen järjestetty ECAcup turnaus tarjosi mahdollisuuden nähdä kansainvälisen tason huipputurnaus poikkeuksellisen lähellä Suomea. Suomen lisäksi Nyköpingissä oli joukkueita Ranskasta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Tsekin tasavallasta. Viimeisimmästä paikalle saapui tosin vain nuorten joukkue, mutta sitäkin nälkäisempänä. Siinä missä Norja kaatui ja Ruotsi ja Tanska puolestaan voittivat Suomen, osoitti Ranska millä eväillä tricolorin kantajat ovat hallitsevia maailmanmestareita. Päällimmäisenä jäi vain mieleen, että ”ei poolokajakki VOI liikkua noin nopeasti.” Rima on nostettu nyt perin korkealle ja sinne pyritään.
Tanskan ja Ruotsin reissun jälkeen ei ollut aikaa lepäilyyn, sillä viikkoa myöhemmin pelattiin Suomenmestaruudesta Lahdessa ja muutama viikon sen jälkeen vesi roiskui kotikentällä Meripoolon yhteydessä. Näistä turnauksista kerrotaan enemmän toisaalla tässä lehdessä.
Tämän lehden mennessä painoon kuusi Merimelojien pelaajaa taistelee jälleen maajoukkueen riveissä. ECA:n jälkeen Suomelle tarjottiin poikkeuksellisesti villiä korttia MM-turnaukseen Puolaan. Kanoottipoolon MM-turnaus järjestetään vuorovuosittain ja yleensä osallistumaan pääsevät vain edellisissä MM-kisoissa menestyneet joukkueet, sekä riittävän hyvin oman maanosansa mestaruuskisoissa pärjänneet joukkueet. Suomen onneksi muutama maa joutui perumaan osallistumisensa aivan viime metreillä ja järjestäjät tarjosivat Suomelle mahdollisuuden. Tavoitteena on, että seuraaviin kisoihin mennään normaalin menettelyn kautta sijoituksen perusteella kutsuttuna, eikä villillä kortilla.
Aarne Miettinen
Taistelua ja menestystä
Viime vuodet ovat tuoneet koskimelonnan ja kanoottipoolon saralla Merimelojille menestystä. Sama tahti jatkui kuluneena kesänä.
Samaan aikaan, kun viisi Merimelojien pelaajaa taisteli maajoukkueen riveissä ECAcupissa ruotsissa, hankkivat koskimelojat kiiltävää kaulaansa. Jyri Hämäläinen ja Tero Rytkönen toivat Merimelojille kumpikin omista sarjoistaan freestylemelonnan SM pronssia.
Kanoottipujottelun saralla koetaan hienoinen notkahdus. Kauden viimeiset kaksi isoa kisaa sijoittuivat ikävästi merkittävien poolotapahtumien kanssa päällekkäin, eikä seurasta lähtenyt osallistujia Taivalkoskelle pujottelemaan. Siinä jäivät niin boatercrossin kuin slalominkin SM-kisat, mikä maksanee Merimelojille kahtena viime vuonna voitetun seuramestaruuden. Merkittävämpänä harmin aiheena voinee kuitenkin pitää sitä, että kyseessä saattaa olla vuosikymmeniin ensimmäinen kerta, kun Merimelojilta jää edustus pois kanoottipujottelun SM-kisoista. Poolossa Merimelojat on osallistunut kaikkiin kotimaisiin turnauksiin kahdella joukkueella. Molempien joukkueiden peli on kehittynyt huimasti viime vuodesta. Kakkosjoukkue parantaa asetelmiaan koko ajan ja ykkösjoukkue on hävinnyt kauden aikana vain yhden ottelun kotimaiselle vastustajalle. Silloinkin joukkue palasi kyseisestä turnauksesta Humalluodolle kultamitali kaulassa,
sillä edellä mainittu vastustaja kaatui selvin lukemin seuraavalla kierroksella.
Elokuun toisena viikonloppuna Merimelojien ykkösjoukkue voitti kuuden vuoden tauon jälkeen SM -kultaa ja kakkosjoukkue sijoittui viidenneksi. Helpolla ei Suomenmestaruus kuitenkaan irronnut, sillä viime vuoden mestari, lohjalainen Melan Vääntäjät, kaatui vasta jatkoajalla Merimelojille tuomittuun rangaistusheittoon.
Tasaiseksi meni myös kaksipäiväinen kotiturnaus, vajasaarella pelattu, Meripoolo. Venäjän nuorten maajoukkue oli viikonlopun kiistaton voittaja, mutta toista naalipaikkaa jaettaessa oli kolmella joukkueella samat pisteet. Melan Vääntäjät pääsivät naaliin maalierolla ja Merimelojien ykkösjoukkueen oli tyytyminen pronssiotteluun. Loppulukemat, 12–2 Merimelojille, tosin osoittivat että sama sijoituspistemäärä ei välttämättä tarkoita samaa tasoa.
Kotimaiset kilpailut ovat poolon osalta Meripoolon myötä ohi, mutta rajojen ulkopuolella riittää haasteita. Puolassa pelattavissa poolon MM-kisoissa pelaa Suomen maajoukkueessa kuusi Merimelojaa.
Seuran molemmat joukkueet suunnittelevat jo tulevan talven ulkomaan turnauksiin osallistumisia.
Aarne
Miettinen
Ritvan, Tuulan, Päivin, Sarin, Sannan, Mallan, Janin, Jyrin, Jounin, Maran, Akin, Hannun, Tepon ja Bengtin kanssa
Ensimmäinen kuvani retkeltä: 15 kajakkia Kasnäsin vierasvenesatamassa olevalla pikkuisella hiekkarannalla. Ollaan pakkauspuuhissa. Sovitellaan pusseja, viritellään karttoja. Laskeva aurinko saa kajakkien kyljet hohtamaan valkoisina. Taustalla näkyy satamassa olevat veneet ja purjeveneiden mastoja, niiden yllä sinisenhailakka taivas.
TORSTAINA oli tyypillinen alkukesän ilta, ei kovin lämmintä mutta ei erityisen viileääkään. Pieni tuulenvire ja pientä aallokkoa vielä kymmenen aikaan illalla, kun lähdimme melomaan kohti Klobbarna -nimistä saarta, vain muutama kilometri Kasnäsista kaakkoon. Erinomainen kohde, jos on tarve yöpymiseen tai taukosaareen lähellä Kasnäsia, ja kaunis saari muutenkin. Leiriydyimme saarten koillisniemeen, jonka metsikössä oli runsaasti telttapaikkoja. Omani viritin tasaisen rantakallion reunaan – telttailun ylellisyyttä on astua paljain jaloin kuivalle, lämpimälle ja roskattomalle eteisenlattialle. Tuulan ja Ritvan seurassa nautitun pienen iltapalan jälkeen olikin jo nukkumaanmenoaika.
P ERJANTAIAAMUNA pääsimme lähtemään liikkeelle jo vähän ennen kymmentä. Kauniissa auringonpaisteessa ja pienen tuulenvireen rypyttäessä meren pintaa suuntasimme Jyrin johdolla ensin kohti Rosalan kylää. Perillä ahtauduimme kaikki yhteysvenelaiturin vieressä olevalle pienelle hiekkarannalle, jonka jälkeen hajaannuimme omille teillemme, Rosalan palveluita ajatellen lähinnä kauppaan tai viikinkikeskukseen kahville ja mustikkapiirakalle. Sarin kanssa suuntasimme ensin kahvil -
le, jonne saapui pian myös yllätysvieras Tuula M.-G., ei retkueeseemme kuuluva mutta yksi laajan Merimelojat-klaanin jäsenistä. Olimme sopineet lyhyehköstä tauosta, mutta nopeimmat kerkesivät jopa lounastaa rannassa kajakkien vieressä. Pieni kurvaus katsomaan laiturissa olevaa viikinkialuskopiota, jonka jälkeen jatkoimme leppoisaa vauhtia ja edelleen suloisessa suvikelissä Rosalasta länteen kohti Snåldön-nimistä saarta. Saaren tekee oivalliseksi tauko- tai leiripaikaksi sen keskellä oleva laaja, joka tuulella suojainen laguuni, jonne pääsee hyvin kajakilla kunhan huomaa väistellä muutamat karikot. Täällä vietimme lounastauon, joka monella alkoi pulahduksella itse laguuniin. Paikka oli tosi mukava ja keli niin hieno, että kaikkia varmaan ilahdutti kun aikataulumme salli tauolle jatko-aikaa. Näin kerkesi mukavasti tutustua saareen vähän paremmin, ja käydä ihailemassa viereiseltä kallioilta aukeavaa näköalaa, vaihtoehtoisesti istuskella rantakalliolla tai ottaa pienet nokkaunet.
I LTAPÄIVÄLLÄ jatkoimme edelleen länteen ja edelleen hulppeassa kelissä kohti Vänön eteläpuolella sijaitsevaa Bärsskäriä. Etsimme ensin leiripaikkaa saaren itäpuolelta, mutta mahtuaksemme tänne olisimme joutuneet hajaantumaan useaan eri paikkaan. Saaren muilta rannoilta löytyi vain hyvin vinoa nukkuma-asentoa, joten päätimme meloa ennestään tutulle Vänö-beachille Vänön kaakkoiskärkeen. Mainio leiriytymispaikka! Rantabeachin takana oli loivia hiekkadyynejä, niiden takana laakeita kallioita ja matalaa katajikkoa ja vasemmalla puolella hienot laakeat kalliot, joten kukin sai valita telttapai -
kan omien mieltymystensä mukaan. Päivin, Tepon, Akin ja Janin lisäksi raahasin makuuhuoneeni ja keittiöni hiekkarannan taakse kallioille. Täällä oli, paitsi runsaasti pieniä veripalvelua vaativia siivekkäitä, tarjolla hienot näkymät lähisaaristoon. Illemmalla lähdimme kävelemään pitkin luontopolkua kohti kylää ja kauppaa/kioskia siinä toivossa, että voisimme nauttia pienet unta edistävät terassilla. Jäimme ilman iltamehuja, mutta istuskelimme hetken ilta-auringossa laiturinreunalla kuuntelemassa Tuulan ja Päivin musisointia huuliharpulla.
Matkalla takaisin leiripaikkaan menimme hetkeksi pakoon hyttysiä Vänön pieneen kappeliin ja veisasimme hurskaasti muutaman virren. Raitis ilta ja virsienveisaus – tässä tasapainottavaa ainesta niille jotka saattaisivat pitää muutamia tapojamme kuten yhteissaunomista ja alastomana uimista jotenkin moraalisesti epäilyttävinä ilmiöinä.
L AUANTAI-AAMUNA kävimme ensin ostamassa saunajuomat Vänön kaupasta. Sitten jatkoimme matkaa pienessä myötätuulessa pohjoiseen Vänön länsipuolelta kohti Hel -
singholmenia. Jan suunnisti, reitti kulki mukavasti myötäillen saaria Halsskär-BärsskärTunn hamn-Aspskär. Matkalle osui ihmeteltäväksi yksi muinaisjäänne aika uudelta rautakaudelta: Tunnhamnin rantakallioita koristi pinnaltaan jo varsin patinoitunut pieni rahtialus. Kyseessä on kaikesta päätellen Hiekka, joka ajautui nykyiselle paikalleen 1990-luvun lopulla myrskyn irrotettua sen ankkurista. Hiekalla, joka on rakennettu IsoBritanniassa 1944, on ansioitunut menneisyys. Se on ollut mukana D-päivänä Liittoutuneiden maihinnousussa ja on sen jälkeen mm. kuljettanut hiekkaa Porvoon moottoritietä varten. Sen päivät hylkynä ovat kuitenkin luetut: lopullinen purkaminen on suunnitteilla vielä tämän vuoden aikana (www. hylyt.net).
LOUNASTAUKOA vietimme Tistronskärillä, tarkemmin sanottuna Södra Tistronskärin luoteiskärjessä olevassa lahdessa. Paikka on veneilijöiden suosima luonnonsatama, mutta tällä kertaa saimme sen täysin omaan käyttöömme. Kävin Tistronskärillä ensimmäistä kertaa kesällä 1982 viettämässä viikonloppua
hyvän ystäväni kanssa. Hänen kaksi setäänsä perheineen olivat vuokranneet kesämökit, toinen Västerlandetilta ja toinen Södra Tistronskäriltä. Paikka teki lähtemättömän vaikutuksen jo silloin, varsinkin näkymät Södra Tistronskärin huipulta. Muistikuvani, että kyläily toisen sedän luona sujui kävellen, osoittautui oikeaksi. Salmessa Västerlandetin ja Kyrkskärin välissä oli niin matalaa ettei kajakillakaan päässyt siitä. Osa uitti kajakkinsa salmen läpi, toiset kiersivät Västerlandetin, ja tästä jatkoimme sitten yhdessä kohti Helsingholmenia, kivassa pienessä myötätuulessa mutta pilviseksi muuttuneessa kelissä. Helsingholmenilla rantauduimme pohjoispuolen lahdenpohjukkaan, jossa oli runsaasti ruohikkoista ja tasaista teltanalustaa. Mara lähti varmistamaan että saisimme varmastikin yöpyä paikalla ja noutamaan meille tilattua yhteisillallista eli savulohta ja -siikaa sekä uusia perunoita. Näitä sitten nautimme istuen kaikki rantapuihin viritettyjen sadekatosten alla. Illallisemme jälkeen vaelsimme venelaitureiden ohi niemen toiselle puolelle saunaan. Sauna ei ollut kovin suuri, mutta meillä oli sauna-aikaa kaksi tuntia niin että saimme saunottua riittävästi. Palattuamme takaisin teltoille syntyi ajatus nuotion sytyttämisestä. Päivi ja Mara marssivat takaisin isännän puheille ja palasivat luvan kanssa. Kuivan materiaalin löytyminen illan sateen jälkeen onnistui lähinnä päättäväisellä ja intensiivisellä yhteistyöllä. Nuotion sytyttäminen ei onnistunut heti alkuunsa, mutta jonkin ajan kuluttua rannalla roihusi tuli, jonka ääressä oli kiva istuskella ja jossa makkarat paistuivat mukavasti, kohtalaisen savunmuodostuksen pitäessä hyttyset jotakuinkin loitolla. Lopuksi Sanna ja Jyri pitivät iltashown, jossa oli aika mahtava savukone...
TÄSMÄSÄÄN ennustettua sadetta sunnuntaille heti aamuyhdeksän jälkeen päätimme aikaistaa lähtöämme tunnilla. Ensimmäiset sadepisarat tipahtelivatkin kajakin kannelle klo
9.15, kun olimme jo matkalla kohti Kasnäsia. Reitti kulki Norstön ja Nämanön länsipuolta, jonka jälkeen pujahdimme Kejsarhamneniin ja sieltä edelleen Högsåran vierasvenesataman hiekkarannalle. Useimmat jatkoivat tästä legendaariseen Farmors caféhen.Tarjolla oli toinen toistaan herkullisemman näköisiä kakkuja, mutta oli lounasaika ja noin puolet meistä päätyikin nauttimaan tavallista parempaa retkiruokaa eli juuri katetun saaristolaisbu een herkkuja. Högsårasta jatkoimme Söderön ja Ånholmin välistä kohti samaa hiekkarantaa, jolta lähdimme retkellemme. Vettä tuli, mutta ei häiritsevästi. Sateen jumalatar, joka päivän aikana oli ystävällisesti pidellyt taukoja juuri sopivin väliajoin, näytti unohtaneen meidät tällä viimeisellä etapilla. Kaikki tuuli-jumalatkin vaikuttivat olevan nokosilla. Harvemmin on Kasnäsin lähivesilla meloessa ollut niin vähän aallokkoa ja tuulta kuin siinä retkemme viimeisillä kilometreillä.
EN TIEDÄ tuliko tästä se ”erilainen” retki, jota Mara kuvaili edellisen Saaristomeren retken jälkeen (Merimelojat 2/2012), mutta hyvin meni ja hauskaa oli.
Mia Winkler
Skorvön (Skorvan) saari mukaan lukien viereinen Lilla-Skorvan ovat Merimelojat ry:n melovien jäsenten retkitukikohta Porkkalassa Kirkkonummella. Melovilla seuran jäsenillä on leiriytymisoikeus (telttailu). Hyvä rantautumiskohta on Skorvön ja Pikku-Skorvön välisessä salmessa.
Metsästys- ja kalastusoikeudet eivät sisälly saaren vuokrasopimukseen.
Tuvan oven lukkoon käy seuran vanha metalliavain (ASSA), jonka voi lunastaa jäsenpäivystyksestä. Saunan avainta säilytetään tuvassa (naula oven sisäpuolella). Tuvassa yöpyminen ei ole suositeltavaa (mm. paloturvallisuussyistä).
Tupaa ja saunaa voivat käyttää ne seuran jäsenet, joilla on leiriytymisoikeus. Seuran ulkopuolisilta melojilta peritään vierailijamaksua 3 €/vrk ja se suoritetaan jäsenpäivystykseen tai tilillepanona Merimelojat ry:n tilille: Nordea FI37 2400 1800 0354 87, viitenumero 6149185.
Saunassa käytetään löylyvetenä sadevettä, jota kerätään mökin nurkissa oleviin tynnyreihin. Käytä vettä säästäen. Merivettä ei saa tuoda saunaan. Ennen kiukaan lämmittämistä tyhjennä tuhkat pihalla olevaan peltiämpäriin ja täytä lämminvesisäiliö. Lue kiuasohjeet. Saunan käyttöön liittyy polttopuiden pilkkominen. Käyttäjä pilkkoo käyttämänsä määrän puita. Polttopuiden hankkimiseksi järjestetään puutalkoita. Saaressa kasvavia puita tai keloja ei saa kaataa.
Saaressa ei ole kaivoa. Vie juomavesi mukanasi. Lähin vesipiste on Väransbyn ulkoilu -
alueella 1,5 km saaresta pohjoiseen. Lähteelän ulkoilualueella 10 km Skorvöstä lounaaseen olevassa porakaivossa on hyvä vesi.
Saaressa on kaksi kompostikäymälää, joita käyttävät myös Pikku-Skorvössä leiriytyvät.
Nuotiopaikkoja on kaksi, huussipolun varressa kalliojyrkänteen kupeessa ja saaren etelärannassa vastapäätä Pikku-Skorvöä. Muualle ja Pikku-Skorvöön nuotioita ei saa tehdä. Metsäpalovaroituksen voimassa ollessa nuotiota ei saa tehdä.
Iltojen pimetessä saunotaan taskulampun/myrskylyhdyn valossa (muista lamppuöljy). Lyhdylle on ripustin ikkunan pielessä ulkopuolella. Kynttilöitä ei saunassa polteta, jotta steariini ei sotke paikkoja.
Saaressa ei ole jätehuoltoa. Kaiken minkä tuot, viet mennessäsi pois. Jätepisteitä löytyy mm. Lähteelästä ja Porkkalan vierassatamasta. Siivoa sauna ja tupa käytön jälkeen. Lukitse ovet saarelta lähtiessäsi. Kuittaa käyntisi saaressa tuvan vieraskirjaan.
Pari reittitärppiä (ota kartta ja kompassi mukaan):
R ANTAREITTI ( 27,5 km, suojainen) Westendin ja Matinkylän rantoja seuraten Suinon salmesta (kauppa, kesäkioski), Pentalan ohi Hirsalan ja mantereen välistä kapeikkoa pitkin. Skorvö näkyy kilometri Väränsbyn ulkoilualueen jälkeen etelässä.
K ESKIREITTI ( 26,0 km, pääsuunta lounaaseen) Hanasaaren sillan jälkeen suunta väylän sivussa Varsasaaren eteläkärkeen, josta Miessaaren ja Pukkisaaren välistä kohti Lilla-Bodön ja Stora Bodön välistä salmea Suvisaariston eteläosassa. Malmkopplanin pohjoisreunaa Rövargrundet’n ja Rövaren pohjoispuolelta Stora Herrön ohi ja Herrön selän yli. Stora Brändön ja Ängeslandet’n välisestä salmesta Skorvön ”puolipallon” muotoinen pro ili näkyy 2 km päässä Brändön selän takana.
Hannu Taipale Skorvön isäntä
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat. http://merimelojat.sporttisaitti.com
PÄIVYSTYS
Puhelin: 050 357 4507
Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta http://merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.
Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen. Ilmestyy viisi kertaa vuodessa.
Julkaisija: MERIMELOJAT RY
PANKKIYHTEYDET:
N ordea FI20 1200 3000 0099 10: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja
N ordea FI37 2400 1800 0354 87: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.
OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT
Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat. tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki
Päätoimittaja: tehtävä avoinna e-mail: mm_lehti@merimelojat.
Taitto:
Päivi Kekäläinen e-mail: mm_taitto@merimelojat.
Ilmoitushinnat:
jättö No: Painatus Ilmestymisaikataulu vuonna 2012
