Merimeloja 1/2022

1/2022

Aktiivi: Jussi Laari Makumatka Pannukakkusaarelle Hyvinvoiva selkäranka

HALLITUS PUHEENJOHTAJA

Tuija Tarula-Aho

pj@merimelojat.fi

VARAPUHEENJOHTAJA, KUNTOMELONTAJAOSTO,

Rauli Rautavuori vpj@merimelojat.fi Martti Roivainen sihteeri@merimelojat.fi, toimisto@merimelojat.fi TALOUDENHOITAJA Marja Vinni talous@merimelojat.fi VIRKISTYSJAOSTO Reetta Puttonen virkistys@merimelojat.fi KOSKI- JA POOLOJAOSTO Ville Vainio koski_poolo@merimelojat.fi RETKIJAOSTO Nädia Radi retki@merimelojat.fi NUORISO- JA RATAJAOSTOT Kimmo Ahonen nuoriso@merimelojat.fi KOULUTUS JA TURVALLISUUS Jari Peltonen koulutus@merimelojat.fi MÄNTYSAAREN ISÄNTÄ Ralf Sund mantysaari@merimelojat.fi RAKENNUKSET Matti Huhtamies kiinteisto@merimelojat.fi HALLITUKSEN JÄSEN Timo Mononen mono@merimelojat.fi HALLITUKSEN JÄSEN Tatu Paulaharju tatu@merimelojat.fi SIHTEERI JA TOIMISTONHOITAJA

MUUT LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT Leena Luostarinen Harri Granholm VAHTIMESTARI Marianne Anttila BUSSI JA PERÄKÄRRYT Jussi Laari KALUSTORYHMÄ

TALOUSSIHTEERI

SKORVÖN ISÄNTÄ

taloussihteeri@merimelojat.fi skorvo@merimelojat.fi vahtimestari@merimelojat.fi bussi@merimelojat.fi kalusto@merimelojat.fi

VIESTINTÄ MERIMELOJA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA MERIMELOJA-LEHDEN TAITTO VERKKOSIVUT INSTAGRAM-TILI

Liisa Kemppainen Miikka Koskinen Jussi Gustafsson, Titta Sihvonen Tatu Paulaharju

Kannen kuva: Pasi Järves 2

MERIMELOJA 1 /2022

lehti@merimelojat.fi taitto@merimelojat.fi www-vastaava@merimelojat.fi insta@merimelojat.fi

Puheen­ johtajalta HELMIKUUN alussa alkoi näyttää siltä, että

voimme palata parin pandemiavuoden jälkeen hieman tavanomaisempaan elämään, kun viranomaismääräykset asteittain alkoivat poistua. Kauan ei kuitenkaan ehditty hengähtää, kun Euroopassa tilanne muuttui arvaamattomaksi. Vaikka huomisesta ei koskaan tiedä, niin nyt ajatus on ehkä konkretisoitunut monen ajatuksissa aivan eri tavalla.

Vaihtuvista tilanteista huolimatta meidän on seuranakin pitänyt katsoa joka päivä eteenpäin ja toimia tavanomaiseen tapaan. Hallitus on käsitellyt viime vuoden tilinpäätöstä ja kevätkokouksen järjestelyjä, Nuoret merelle melomaan -projektin toiminnanohjaajan palvelusopimus on tehty ja suunnitelman mukainen toiminta aloitettu. Kevään ja kesän toimintaa on aktiivisesti suunniteltu mm. koulutuksen ja retkien osalta. Hallituksen jäsenet Nädia ja Jari ovat tahoillaan ahkeroineet myös seuran dokumenttien päivittämisessä. Seuralla on nyt uusi retkenvetäjän käsikirja ja aikuisten melontakoulun koulutussuunnitelma. Syyskokouksen hyväksymät seuran säännöt on hyväksytty yhdistysrekisterissä ja ne on kirjattu rekisteriin seuran voimassa oleviksi säännöiksi.

Yksityisvajan korjaus on edennyt hyvää tahtia, vaikka päälle päin ei paljon tehdystä työstä näy. Hallituksen kiinteistövastaava Matilta on aiheesta täsmätietoa toisaalla tässä Merimelojassa. Aika lailla viime hetkillä aloitettiin korjaukset.

Myös seuran www-maailmassa tapahtuu. Toinen pitkäaikaisista www-vastaavistamme, Ari Räisänen jätti nämä vapaaehtoistehtävät ansiokkaasti palvelleena. Kiitos Arille seuran eteen tehdystä työstä ja käytetystä ajasta. Kiitos myös Jussi Gustafssonille, joka jaksaa jatkaa edelleen ja on aloittanut seuran verkkosivujen uudistamisen. Iso urakka on vielä edessä, mutta iloksemme olemme saaneet myös uuden www-vastaavan Titta Sihvosen. On hienoa, että seuratoimintaan löytyy uusia tekijöitä.

3

Uutta seurajoukkueen organisoijaa sen sijaan ei löytynyt tauolta palanneeseen Suomi Meloo -tapahtumaan, joten näillä näkymin ei seurallamme ole tapahtumassa tänä vuonna joukkuetta.

Suunnitteilla on toteuttaa tämän vuoden keväällä viime vuonna pariin kertaan perutut seuran merkkivuosijuhlat, nyt teemalla 90 + 1 vuotta.

Kalenteriin varattu päivä on sunnuntai 22.5.2022 ja juhlapäivämme on tarkoitus aloittaa Ykan kympillä. Kello 12.00 starttaavat ajanotolla melovat ja toivottavasti suuri joukko muita melojia muutama minuutti sen jälkeen.

Sanoisikohan kolmas kerta toden? Lisätietoja myöhemmin seuran tiedotuskanavilla.

Hyviä kevätpäiviä, päivä kerrallaan!

Tuija Tarula-Aho

HALLITUS TIEDOTTAA Kevätkokous Merimelojat ry:n vuoden 2022 kevätkokous pidetään Merimelojien majalla tiistaina 26.4.2022 klo 19.00.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Virallinen kokouskutsu ja kokousasiakirjat julkaistaan lähempänä kokousajankohtaa seuran verkkosivuilla ja sähköpostilistalla.

Vajasaaren kevättalkoot Vajasaaren kevättalkoot järjestetään sunnuntaina 8.5.2022 klo 10 alkaen.

Tarkempi kutsu tehtävälistoineen julkaistaan seuran viestintäkanavilla muutamaa viikkoa ennen talkoita. Ohjelmassa tavanomaiset vajasaaren ja melontakaluston keväthuoltotyöt. Kovalla käytöllä olevat saunan lauteetkin kaipaavat taas kunnostusta.

Joitakin talkootehtäviä on mahdollista hoitaa myös aiemmin, niistä tulee erillinen päivittyvä luettelo seuran verkkosivuille.

Seuran 90 + 1 -juhlat Jo pariin kertaan perutut seuran merkkivuosijuhlat järjestetään sunnuntaina 22.5.2022, nyt teemalla 90 + 1 vuotta. Juhlapäivä aloitetaan Ykan kympin melonnalla kello 12.00.

Lisätietoja kerrotaan myöhemmin seuran viestintäkanavilla.

4

MERIMELOJA 1 /2022

Kuva: Merimelojien arkisto (1990-luku)

Jäsenmaksulaskut lähetetty Merimelojat ry:n vuoden 2022 jäsenmaksulaskut on lähetetty helmi–maaliskuun vaihteessa, ja ne erääntyvät kahdessa viikossa. Jos et ole vielä saanut laskua, ota heti yhteyttä toimistoon.

Käytä maksaessasi vain laskussa mainittua tilinumeroa ja viitenumeroa. Älä muuta laskun summaa omatoimisesti, vaan ota yhteyttä toimistoon, jos laskussa on jotakin huomauttamista.

Jäsenmaksuista ei lähetetä muistutuksia eikä karhulaskuja.

Jos lasku on maksamatta maalis–huhtikuussa, suljetaan jäsenen avainkortti eikä sillä enää pääse vajasaarelle. Uuden kortin saa toimistosta päivystysaikoina, ja vanha kortti on otettava mukaan. Myös jäsenlehden tulo lakkaa.

Jäsenen katsotaan eronneen seurasta, jos jäsenmaksu on erääntynyt puolella vuodella. Erillistä ilmoitusta ei lähetetä.

Seurasta eronneen henkilön seuran tiloihin jäänyttä omaisuutta, kuten kajakkia tai muita varusteita, säilytetään kaksi vuotta, minkä jälkeen seura menettelee niiden kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla. Kajakki voidaan siirtää ulos jo aikaisemmin, eikä seura vastaa sen kunnosta. Myös mahdollinen kaappi avataan ja tyhjennetään. Muistathan siis poistaa omaisuutesi seuran tiloista ajoissa, jos aiot jättää seuran.

5

Retkijaoston kuulumisia Retkijaosto on taas kokoontunut alkukeväästä retkenvetäjien suunnitteluillan muodossa, ja luvassa on monipuolinen ja hieno retkitarjonta kaudella 2022. Retkistä kerrottiin maaliskuun lopun retki-illassa, ja nyt tietoa löytyy myös seuran verkkosivuilla Kesäretket 2022 -sivulla.

Vaikka retkikalenteri on pitkälti valmis, on osassa retkistä ajankohta vielä auki. Aikataulut kirkastuvat kevään kuluessa, ja niistä tiedotetaan jäsenille ajallaan.

Ilmoittautumiset retkille alkavat 15.4.2022 klo 18, ellei retkikuvauksessa toisin sanota.

Jo selvillä olevat retket ovat: • • • • • • • • •

20.-22.5.22 Skorvanin kevätretki, taso 1, Nädia & Hemppa 16.-19.6.22 Saaristomeri, taso 2, Mara 24.-26.6.22 Kolmen saunan juhannusretki, taso 1–2, Andrey 9.-20.7.22 Perämeren kansallispuisto, taso 3, Mara 15.-17.7.22 Pentalan retki aloittelijoille yhdessä HeMen kanssa, taso 1, Matti & apuvetäjä 6.-7.8.22 Mäntiksen reskutusleiri yhdessä HeMen kanssa, Eva-Lotta Backman 12.-14.8.22 Bengtskär, taso 3, Andrey 23.-25.9.22 Skorvanin ruskaretki, taso 1, Nädia & Matti 30.9.-2.10.22 Koloveden ruskaretki, taso 2, Mara

Lisäksi suunnitteilla on: • • • • •

6

Aloittelijoille 1–2 viikonloppuretkeä, lähtö vajalta tai muualta, Reetta & Nädia + joku muu apuvetäjä?

Vihurin kanssa yhteistyössä 2 x 4–6 päivää, Tampereen suunnalla, Vihurin vastuuretki ja Merimelojien vastuuretki vajalta Porkkalan suuntaan ja takaisin, Ralf Helppo tai ultrahelppo retki lähivesille, viikonloppu tai pitkä viikonloppu, Hemppa “Sika säkissä” -seikkailua Kuolimojärvellä ja ehkä Saimaalla, tietämättä mitä tuleman pitää; 4–6 päivää, taso 2 ja oikea asenne edellytyksinä, Nädia & Mara Toiveena: yksi Skorvanin viikonloppuretki myös heinä- tai elokuussa, jotta tänä vuonna aloittaneet jäsenet pääsisivät myös tutustumaan paikkaan ja lähisaariin

MERIMELOJA 1 /2022

Merimelojien tonnarilista 2022 Erkki Nieminen

4360

Tatu Paulaharju

3505

Hannu Taipale

3412

Harri Granholm

2626

Laura Tielinen

2526

Rauli Rautavuori

2220

Riitta Turunen

2144

Reino Kaario

2140

Sari Saranka

2062

Lasse Kovanen

1836

Kirsi Nukarinen

1731

Jari Kallio

1672

Marko Kirjavainen

1486

Miliza Malmelin

1465

Jyri Juslen

1403

Ilmo Karila

1350

Ralf Sund

1312

Sami Andersson

1302

Christina Lindell

1205

Jussi Laari

1180

Henri Modig

1176

Martti Roivainen

1138

Tuula Mikkonen-Gröhn Gröhn

1123

Katri Malmström

1100

Tuija Tarula-Aho

1083

Oona Masso

1079

Marja-Liisa Laihia

1062

Lauri Ovaska

1042

Elina Wuorivirta

1023

Olli Lehtonen

1018

Nädia Radi

1017

Satu Tala

1009 7

AKTIIVI

Haastattelussa

Jussi Laari Haastattelija Liisa Kemppainen Kuvat Pasi Järves VUODEN 2021 seuratoimijaksi valittu

Jussi Laari on monelle tuttu niin vajasaarelta kuin vaikkapa talvikauden uimahallitreeneistä. Tuntuu, että Jussi on aina paikalla, kun apua tarvitaan, olipa kyseessä sitten karkuun yrittävä laituri, avannon huoltaminen tai ihan vaan reissun jälkeen kajakin roudaaminen autolta omalle paikalleen.

Jussin haastattelu aloittaa uuden palstan, jolla tutustumme seuran aktiivimelojiin ja -toimijoihin.

Onneksi olkoon vuoden 2021 seuratoimijalle! Miltä huomionosoitus tuntuu?

Kiitos! Olihan se mukavaa, kun pikkujouluissa tuli tällainen yllätys yli 30 vuoden jäsenyyden aikana tehdyistä vapaaehtoishommista.

Melontataustasi?

Aloitin melonnan vuonna 1985.

Olen pelannut kanoottipooloa melkein siitä asti, kun laji tuli Suomeen, maajoukkueessakin useamman vuoden. Joukkueemme osallistui kanoottipoolon ensimmäisiin MM-kisoihin, jotka kisattiin vuon8

na 1994 Sheffieldissa Englannissa. Koskessa melominen on tullut tutuksi pienestä pitäen, ja olen ollut myös rakentamassa koskimelontatukikohtaa Kotkaan.

Kisakokemusta on kertynyt myös koskessa: koskipujottelussa sekä koskisyöksyn WWR-kisoissa. Ratamelonnassa olen kilpaillut K1, K2, K4 sekä C1 ja C2 -luokissa, myös maratonkisoja olen ehtinyt meloa. Viime vuodet ovat kuluneet lähinnä retkimelonnan parissa.

Seurakokemuksesi?

Olen ollut Merimelojien jäsen vuodesta 1989, jolloin siirryin seuraan naapurista. Toimin useamman vuoden kanoottipoolojaoston vetäjänä sekä seuran vajamestarina.

Mieleenpainuvin melontakokemuksesi?

Parhaita kokemuksia on ollut kanoottipoolon maajoukkuereissut Belgiaan, jossa pelasimme loppuottelussa brittien joukkuetta vastaan.

MERIMELOJA 1 /2022

Mitä melonta ja seuratoiminta on sinulle antanut?

Seuratoiminta Merimelojissa on antanut paljon vuosien varrella. On ilo katsoa kun omat lapset jatkavat siitä, mistä itse joskus luovuin. Olen saanut melonnan kautta paljon ystäviä niin Suomesta kuin ulkomailta. Ja tutustuin myös lasteni äitiin aikoinaan seuran kurssilla.

Lempikajakkisi?

Merellä melon mielelläni kotimaisilla Skim-kajakeilla.

Melontahaaveesi?

Haluaisin ehtiä vielä mahdollisimman moneen paikkaan merellä ja järvillä melomaan.

Terveisesi seuratovereille?

Seura on toiminut alusta asti aktiivisten jäsenten ansiosta. Toivon, että jokainen auttaa jatkossakin parhaan kykynsä mukaan seuraa eteenpäin. Tärkeää on auttaa esimerkiksi seuramme uusia jäseniä eri melonnan alalajien pariin.

9

Yksityisvajan peruskorjaus valmistumassa Teksti Matti Huhtamies Kuvat Timo Berg

VAJASAAREN yksityisvaja on jo pi-

demmän aikaa ollut aika surullinen näky.

Maalipinta hilseilee, verhouslaudat irvistelevät, pohjoispäädyn parveke on käyttökelvoton. Mikä pahinta, koko vaja on hitaasti mutta varmasti luisunut kohti merta.

Kanootista katsottuna on näyttänyt siltä, että vaja pysyy pystyssä muutaman kivenlohkareen tukemana ja talkootyönä tehdyn vaijerivirityksen avulla.

Kanoottivajojen perustusten

10

korjauksesta tilattiin suunnitelmat vuonna 2020. Yhteiskäyttövaja saatiin korjattua, mutta yksityisvajan korjaus ei samalla kertaan onnistunut.

Yksityisvajan töitä yritettiin saada käyntiin uudestaan seuraavana vuonna 2021. Meillä oli urakoitsijakin jo tiedossa, mutta kaikenlaisista kiireistä johtuen puheita ja lupauksia pidemmälle ei asiassa edetty.

Loppuvuodesta päätimme etsiä korjaukselle uuden tekijän.

Mutta uutta tekijää ei ollut ihan

MERIMELOJA 1 /2022

helppo löytää. Tarjolla ollut kohde ei ollut urakoitsijoille erityisen kiinnostava hanke, varsinkin tänä aikana, kun töitä on muutenkin runsaasti tarjolla. Hanke on verraten pieni, mutta vaatii kuitenkin osaamista.

Kaikki rakennustarvikkeet on kannettava paikalle, sillä silta on ajokiellossa. Itse työ pitää tehdä ahtaasti ja epämukavasti osittain lattian alla, jossa tekemistä häiritsevät kivenlohkareet ja vaihteleva merenpinnan korkeus.

Onneksi rakennesuunnittelijan avulla lopulta löytyi tekijä, jonka kanssa homma lähti heti luistamaan. Sopimus allekirjoitettiin, ja työt käynnistyivät heti joulun pyhien jälkeen.

Ensin vahvistettiin lattiaa kannattavat puupalkit. Apuna käytettiin tukevia kuusiparruja, jotka vielä ankkuroitiin kiinni kallioon. Täten mereltä puhaltava tuuli ei enää pääse painamaan rakennusta ja kuormittamaan rannan puoleisia anturoita. Rakennusta myös suoristettiin tunkin avulla, siinä määrin kun se oli järkevää. Töiden edetessä havaittiin, että nykyiset lattiakannattimet ovat

osittain lahoja, ja ne vaihdettiin uusiin. Myös pohjoispään parveke sekä vajan pitkän sivun kaiteiden laudoitus uusittiin kokonaan.

Palkkien vahvistuksen jälkeen oli vuorossa antureiden vahvistus.

Rakennus on perustettu täyttömaalle, kivilohkareiden päälle valettujen betonisten sokkelitolppien varaan.

Haasteena on, että vesi nousee, jäätyy ja laajenee, minkä seurauksena lohkareet ja sokkelit siirtyvät.

Samalla mereltä puhaltava tuuli myös painaa rakennusta. Näin rakennuksen perustukset ovat vähitellen antaneet periksi. On pienoinen ihme, että vaja on ylipäätänsä yhä pysynyt pystyssä! Tilanne korjataan valamalla betonista uudet, raudoitetut betonianturat välipohjapalkkeja kannattamaan. Anturat kiinnitetään poraamalla viereisiin kivenlohkareisiin.

Korjaus on seuralle iso ja kallis projekti. Mutta se oli pakko tehdä.

Korjauksen ansiosta yksityisvaja on nyt paljon tukevammin perustettu kuin koskaan aikaisemmin. Eikä ole enää pelkoa siitä lähteekö jäiden mukana myös vaja ulapalle.

11

SEURAN RETKELLÄ

Rövarenin kallioilla kelpaa ottaa aurinkoa

Aloittelijan ensimmäinen melontareissu Teksti ja kuvat Mahmoud Marei

ALOITIN melonnan keväällä 2019.

Sinä ja seuraavana vuonna meloin vain, kun olosuhteet olivat parhaimmillaan: aurinko paistoi eikä tuullut kovasti. Jokainen meloja tietää, että silloin melontakerrat jäävät vähäisiksi. Kävin vajasaarella enemmän saunomassa kuin melomassa.

Halusin kehittyä melojana, ja keväällä 2021 ilmoittauduin rohkeasti Skorvanin toukokuiselle kevätjuhlaretkelle. Keli ei ollut vielä kesäinen, ja luvassa oli myös ainakin minun mittapuullani kovaa tuulta ja aallokkoa. Päätin kuitenkin laittaa itseni likoon. Milloin olisi parempi tilaisuus 12

harjoitella aalloissa melomista, kuin osaavien ohjaajien seurassa?

Valmistauduimme reissuun kattavasti. Tapasimme ja keskustelimme reitistä ja säästä. Sovimme, että mikäli tuuli olisi liian navakkaa, emme yrittäisi Skorvanille päivässä, vaan jakaisimme menomatkan kahdelle päivälle. Pahimmassa tapauksessa kääntyisimme takaisin jo ennen Skorvania. Pysyisimme kuitenkin kaikki yhdessä koko matkan ajan.

Yhdessä pysymisen tarpeellisuutta en ennakkoon vielä ymmärtänyt.

Myöhemmin retkellä sisäistin, kuinka tärkeää oli pysyä yhdessä sekä

MERIMELOJA 1 /2022

Vakaasta Vikingistä tuli luottokajakkini

henkisellä tasolla että ihan fyysisesti.

Kovassa tuulessa ja aallokossa toisia melojia on vaikea kuulla, etäisyyttä ei tarvitse olla paljoakaan. Saatikaan sitten, jos joku joutuu sellaisessa kelissä veden varaan.

Kaikki lähtijät osallistuivat myös

Kirjoittaja rentoutuu Rövarenilla

reskutusharjoitukseen – voin vieläkin tuntea sen kylmän shokin!

Onneksi pääsimme harjoituksen jälkeen saunaan. Olen iloinen, että osallistuin reskutustreeniin. Reissussa on rennompi mieli, kun tietää miten toimia, jos joutuu veden varaan.

Lähtöpäivä oli jännittävä, koska tuuli kovaa. Yllättävän pitkän kajakin pakkaamisen jälkeen pääsimme lähtemään. Parasta oli muiden seura ja se, että kokeneemmat melojat antoivat palautetta, jos sitä kysyi. Kovassa tuulessa ja aallokossa melominen oli minulle raskasta, ja jäin usein muusta ryhmästä jälkeen.

Ei ole kiva tunne olla se, jota muut joutuvat odottelemaan. Rehellisesti sanottuna en ollut käynyt melomassa sinä vuonna vielä melkein yhtään, mikä vaikutti jaksamiseeni. Seuran retkissä on melontakilometrivaatimukset ihan syystä. Jos pelkää reissulla sitä, että jää muista jälkeen, suosittelen vaan lisää melontakilometrejä alle. Varmaa on, että ketään ei reissussa jätetä, eikä hitaudesta moitita.

13

Retkenvetäjän vinkki - vetovyöllä kamat kuivumaan

Rövarenilla puitteet kunnossa

Kuten olimme arvioineet, emme päässeet Skorvanille saakka ensimmäisenä päivänä, vaan päätimme yöpyä kauniilla ja yllättävän isolla Rövarenin saarella. Koosta kertoo se, että saarella on varmaan kymmenkunta tulipaikkaa. Oli mukavaa syödä yhdessä nuotion ääressä.

Vaihdoimme reissutovereiden kanssa ajatuksia melonnasta ja retkeilystä laajemminkin.

Huomasin illalla olevani niin uupunut, etten uskonut jaksavani meloa samanlaisessa aallokossa seuraavana päivänä. Ehdotin retkenvetäjille, että jäisin Rövarenille siksi aikaa, kun muut käyvät Skorvanilla.

14

Olen iloinen, että uskalsin ilmaista uupumukseni, ja että se otettiin ymmärtäväisesti vastaan. Tuosta päätöksestä tulikin reissun paras.

Vietin yksin Rövarenilla kaksi aurinkoista päivää ja yhden yön.

Kiersin saarta, ihailin maisemia, otin aurinkoa ja grillasin nuotiolla lihaa.

Kun reissupoppoo lopulta palasi, he kertoivat, että osuus Rövarenilta Skorvanille oli ollut rankka, ja että olin tehnyt oikean päätöksen.

Seuraavana aamuna meloimme aurinkoisessa ja tyynessä säässä takaisin majalle. Reissun kruunasi tietysti kunnon löylyt.

Suosittelen lähtemään rohkeasti mukaan melontareissuihin. Ne antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää melontataitoja, laajentaa mukavuusaluetta, luoda uusia ystävyyssuhteita ja saada unohtumattomia elämyksiä.

Nähdään kesällä vajalla – kunhan aurinko paistaa eikä tuule :)!

MERIMELOJA 1 /2022

OMALLA RETKELLÄ

Makumatka Pannukakku­ saarelle 10.–13.8.2021

Teksti ja kuvat Juhani Laaksonen KORONARAJOITUKSET eivät houku-

telleet lähtemään ulkomaille. Siksi muutaman päivän maku-, geokätköily- ja melontamatka Ahvenanmaalle oli varsin mukava vaihtoehto.

Matkaratsumme oli vanha ja uskollinen moottoripyörä BMW 1200 GS 2009 ja yhtä uskolliset navigaattorit Garmin Colorado 300 ja Zumo 390. Booking.comista tukikohdaksi löytyi majapaikka Bästössä, jota kuvattiin tunnelmaltaan rennoksi.

Myös kajakkeja löytyi vuokralle.

Koska meillä ei ollut kohteesta ennakkotietoja, hieman jännitti, mitä olisi vastassa olisi varsinkin kajakkikaluston suhteen.

Lähdimme aamulla hyvissä ajoin kohti Naantalia Hämeenlinnan Härkätietä pitkin. Olimme valinneet vanhan tutun Finnlinesin lauttayhteyden Långnäsiin. Långnäsissä navigaattori päälle ja kohti Bästöötä.

Pientä ruostetta oli havaittavissa kuskilla reitin seurannassa, viime aikoina ei uusia reittejä oltu juu15

ri kuljettu. Muutama käännös jäi tekemättä, kun oli tarkoitus oikaista suoraan Jomalaan. Perille päästiin kuitenkin ihan mukavasti.

Majapaikka osoittautui siistiksi ja mukavaksi. Koska sää oli hyvin seesteinen, päätimme lähteä ihailemaan 16

auringonlaskua saaren korkeimmalle kohdalle Getaan. Matkalla piipahdimme suurella siirtolohkareella, jonka löysimme geokätköilykartasta.

Aivan perille asti emme kaksipyöräisellä päässeet, mutta jaloittelu teki hyvää.

Geokätköily on vienyt meidät matkoillamme monille hienoille paikoille, ja niin se vei nytkin. Getassa meitä odotti puinen näkötorni ja huikeat näkymät. Paikalla on ilmeisesti ihailtu näkymiä jo vuosisatoja, sillä kalliolta löytyy myös kivistä tehty muistomerkki, johon on kirjoitettu jotain hyvin ikiaikaista: ”Se Guds storhet i naturen”. Vapaasti käännettynä Näe Luojan suuruus luonnossa. Geokätkökin löytyi pienen kiipeilyn jälkeen.

Toinen matkapäivä alkoi runsaalla aamiaisella majapaikan ravintelissä.

Aamupäivän retkellä vaihdoimme vaimon kanssa paikkoja: hän eteen ja minä taakse. Tämä tarkoitti, että moottoripyörä jäi parkkipaikalle ja menopeli vaihtui kaksikkokanootik-

MERIMELOJA 1 /2022

si. Tarjolla oli hyväkuntoisia ämpärimuovisia kaksikkoja, tyyppiä Sea Bird. Melat ja aukkopeitteet olivat myös kunnossa, liivejä unohtamatta. Vuokra-aikakin oli joustavasti sovittavissa, olimmehan liikkeellä sesongin ulkopuolella.

Bästö on nimensä mukaan saari, ja ajattelimme kiertää sen. Otimme evästä ja juomaa mukaan ja suuntasimme kohti uomaa, joka erottaa Bästön ”mantereesta”. Siinä tulikin mutka matkaan. Olimme tutkailleet läheistä uomaa jo aikaisemmin pieneltä sillalta, mutta kaislikot ovat näillä vesillä tiheitä ja laajoja, eikä mereltä erottunut selkeästi kohtaa, josta uomaa kannattaisi lähestyä.

Jälkeenpäin voi todeta, että olisi pitänyt valmistautua paremmin tai vaihtoehtoisesti aloittaa melonta sillan pielestä etelään. Se olisi kuitenkin vaatinut vähintään kanoottikärryjä kaluston siirtoon.

Saarikierroksen sijaan päätimme nauttia rantanäkymistä Bästöön pohjoisilla ja läntisillä vesillä. Päivä

oli kesäisen lämmin, aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta. Mukava tuulenvire siivitti matkaamme. Tuuheita kaislikkoja kasvoi myös aukeiden vesialueiden keskellä, vedet olivat siis varsin matalia. Melatuntumallakin pohja oli Grundfjärdenin lahdekkeessa usein varsin lähellä.

Vedet syvenivät Orrfjärdenillä ja sen länsipuolella, minkä havaitsi hyvin myös pohjoisrantojen kallioista.

Pian huomasimme, että valkeat hahmot tuijottivat meitä intensiivisesti vesirajassa. Suurten merien tarinoissa valkea hahmo on se kuuluisa tappajavalas Moby Dick. Meitä ei onneksi tuijottanut tappajavalas, vaan lauma valkoisia lehmiä. Vilvoittelevat ja uivat lehmät eivät olleet vaarallisia, lähinnä hämmentyneitä.

Lauma kokoontui rantaniitylle, ja lehmät jäivät sinne tuijottamaan meitä päät kenossa. Olimme ilmeisesti sen verran outo ilmestys.

Jatkoimme matkaa länteen. Seuraavat valkeat hahmot olivat joutsenia. Niitä näkyi ilmassa ja vesillä.

17

Linnutkaan eivät olleet aggressiivisia, eihän niillä ollut enää poikasia suojeltavana.

Vuokra-ajan puolivälissä pidimme evästauon Pantsarnsfjärdenin itäreunan kallioisella rannalla. Vastaisella Bergön saarelta olisi löytynyt erikoinen nähtävyys: kahdeksansataa vuotta vanha kelottunut tammi. Matkaa sinne olisi ollut noin kilometrin verran. Pidimme kuitenkin aikataulusta kiinni, ja läksimme paluumatkalle. Grundfjärdenillä piti kurkata navigaattorista aamupäivän reittiämme, sen verran rantakaislikot hämäsivät, varsinkin kun aurinko heijastui voimakkaasti veden pinnasta. Arvioimme majapaikan rannan kaukaa hieman vikaan, mutta lisäkiemuroita ei silti matkaan tullut.

Olimme pieneen reissuumme varsin tyytyväisiä. Kaluston ja varusteiden huollon jälkeen kiitimme isäntäväkeä hyvistä palveluista.

18

Seuraavat päivät jatkoimme makumatkaamme taas kaksipyöräisellä.

Sitä kuuluisaa tammea piti päästä ihailemaan, upea ilmestys. Ja olihan siellä geokätkökin.

Matkallamme oli myös runsaasti makuelämyksistä. Melojille sopivista kohteista voisin mainita Eckerön Käringsundetin vierasvenesataman Bodeganin Gastro Pubin. Se on kuuluisa kala-annoksistaan, mutta myös bataattiburgeri on tutustumisen arvoinen. Niitä Ahvenanmaan kuuluisia pannukakkuja voi nauttia Kastelholman viereisessä ravintolassa. Bomarsundista löytyy Puttes camping, jonne voi saapua vesitse suojaisaan luonnonsatamaan.

Paikallista ja itämaista ruokalistaa on tarjolla viihtyisässä Furulundsgårdenissa. Jos haluaa poiketa ”sisämaahan”, löytyy Saltvikin kirkon kupeesta mukava hiekkaranta ja venesatama Kvarnbovikenin poh-

MERIMELOJA 1 /2022

jukasta. Viikingitkin ovat vierailleet täällä aikoinaan.

Paluumatkalla Långnäsiin poikkesimme vielä Lembötenissä. Sieltä löytyy karu kivinen kappeli, joka toimi merellä liikkuvien levähdyspaikkana aikana, jolloin reitti Itämeren poikki kulki lähempänä rannikkoa. Melojakin voi siellä käydä

ohi mennessään. Rannasta johtaa kappelille lyhyt ja hyvä polku, tosin varsin jyrkästi ylämäkeen.

Säät olivat meille suotuisia koko matkamme ajan, ja saaristomeren upeita näkymiä ihastelimme vielä autolautan kannelta kotimatkalla.

Kotiin oli hyvä palata, kun matkalta oli saatu monia mukavia muistoja.

19

MELOJAN NOTKISTELUT

Hyvinvoiva selkäranka Teksti Emilia Raunio ja Johanna Kokko Kuvat Johanna Rojola Tämä juttusarja esittelee kehollisia harjoituksia, jotka on suunniteltu erityisesti melojille helpottamaan kolotuksia ja tuomaan hyvää oloa.

Sarjan ensimmäinen osa käsittelee selkärankaa.

Selkäranka ja liikkeen merkitys Selkäranka kulkee pääkallosta lantioon ristiluuhun. Ranka koostuu 24:stä erillisestä nikamasta. Nikamien väleissä on välilevyt. Nikamia liikuttaa sekä yhdistää toisiinsa pienen pienet lihakset.

Selkärangassa kulkee selkäydinkanava sekä koko kehon toimintoihin ja hallintaan vaikuttavia hermosäikeitä. Niiden kautta kehossa välittyvät viestit aivojen ja esim. raajojen, sisäelinten ja nivelten välillä. Selkäytimestä hermosäikeet kulkevat eri elimiin nikamien väleissä olevista aukoista.

Liike vilkastaa veren ja nesteiden kiertoa, mikä voitelee ja kosteuttaa lihaksia, kudoksia ja sekä välilevyjä.

Tämä on terveen selän kannalta välttämätöntä. Jos verenkierto hidastuu vaikkapa nikamien liikerajoitusten takia, pääsevät selän kudokset kuivahtamaan ja jäykistymään, mikä altistaa ajan kuluessa välilevy- tai muille selkäongelmille.

Jännittynyt selkäranka saa myös 20

selän lihakset jännittymään.

Kun ranka pystyy liikkumaan ja toimimaan normaalisti, toimii koko keho ja hermotus parhaalla mahdollisella tavalla, ja pitkäaikaisista jumeista johtuvat ongelmat voidaan välttää.

Harjoituksia tehdessä on tärkeää kuunnella ja aistia kehoa ja sen tuntemuksia. Jos tunnet rangassa jäykkyyttä, tee liikkeet lempeästi ja kehon ehdoilla. Pyri liikuttamaan koko rankaa tasaisesti. Yliliikkuvia kohtia ei kannata rasittaa liikaa, koska silloin rangan jäykemmät kohdat jäävät helposti huomiotta. Tee liikkeet rauhallisesti, rentouttavasti, lempeästi sekä tiedostaen.

Seuraavassa osassa annamme vinkkejä lantioalueen hyvinvointiin.

Kirjoittajista Emilia Raunio on melontaa ja uintia harrastava elintarviketieteen maisteri, kuluttajaneuvoja, joogaopettaja ja meditaatio-ohjaaja. Vuosien varrella tietoinen ja lempeä liike on tuonut apua niin levottomiin jalkoihin kuin uniongelmiinkin.

Johanna Kokko on koulutettu hieroja ja osteopatian opiskelija. Hän harrastaa mm. melontaa, kiipeilyä, kylmäuintia sekä tanssia. Monipuolinen liikunnan harrastaminen tuo hyvinvointia niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

MERIMELOJA 1 /2022

Liike 1: Selkärangan rullaukset Seiso hartian levyisessä asennossa.

Anna jalkaterien katsoa suoraan eteenpäin, kuin ladulla. Koukista pehmeästi polvia, ja varmista, ettei alaselkä ole notkolla. Voit kuvitella tuovasi kevyesti häntää jalkojen välistä alas ja eteenpäin, jolloin alaselkään tulee tilaa. Mikäli hartioiden alueella tuntuu jännitystä, pyörittele kevyesti olkapäitä muutaman kerran tai ravistele yläkehoa.

Sisäänhengityksellä kuljeta kädet sivukautta pään jatkeeksi siten, että lopulta sormenpäät kurottelevat taivaalle. Uloshengityksellä koukista polvia hieman lisää, ja tuo napaa sisään aktivoiden keskustan lihakset ja tuoden tukea alaselkään.

Tuo leuka lempeästi kohti kaulakuoppaa, ja rullaa samalla eteentaivutukseen niin, että päälaki katsoo lopulta maata kohti. Voit ottaa vastakkaisista kyynärpäistä kiinni ja keinutella puolelta toiselle. Hengittele leveään selkään, ja uloshengityksellä kuvittele pudottavasti kaikki taakka hartioilta, päästä ja mielestä.

Päästä irti kyynärpäistä ja kurottele sormenpäillä maata kohti. Sopivalla sisäänhengityksellä rullaile takaisin seisomaan. Toista lempeä rullailu muutamia kertoja.

21

Liike 2: Kierto

Liike 3: Sivutaivutus

Ota hieman leveämpi seisoma-asento. Anna sisäänhengityksen tuoda ryhtiä ja tilaa. Uloshengityksellä hellitä. Seuraavalla sisäänhengityksellä tuo kädet suorina sivuille hartiakorkeudelle. Uloshengityksellä tuo vasenta kättä kohti oikeaa kylkeä, ja anna oikean käden heilahtaa selän taakse kurotellen selän kautta vasenta kylkeä. Katse seuraa vasenta kättä.

Sisäänhengityksellä heilauta kädet vasemmalle puolelle. Jatka heiluriliikettä hengityksesi tahdissa.

Pidä liikerata ensin pienenä ja tunnusteleva, hiljalleen voit syventää harjoitusta. Jatka muutaman minuutin ajan, ja palaa sitten keskelle.

Ota mukava seisoma-asento: jalkapohjat ovat lantion leveydellä, jalkaterät katsovat eteenpäin. Sisäänhengityksellä kuvittele kohoavasi, jolloin nikamien väliin tulee tilaa. Huokaise uloshengityksellä, ja pudota mielestä kaikki taakka. Anna jalkapohjien juurtua syvälle maahan.

Seuraavalla sisäänhengityksellä tunne kohoavasi, taivuta ylävartaloa oikealle, ja kurota kädellä pitkälle yläviistoon. Säilytä lantion asento suoraan eteenpäin, pidä rintakehä avoinna. Tunne venytys ja tila kyljen lihaksissa. Hengittele hetki mukavasti, ja palaa lähtöasentoon. Toista 5–10 kertaa molemmin wpuolin.

Tule lopussa vielä mukavaan seisoma-asentoon. Sulje silmät. Käy koko keho läpi aina jalkapohjista päälakeen, kuin skannaisit koko kehon läpi. Kuuntele kehosi viestejä hyväksyen ja hymyillen. Kiitä itseäsi harjoituksesta ja siitä, että olet pitänyt upeasta kehostasi huolta. Toista liikkeet mielellään päivittäin.

22

MERIMELOJA 1 /2022

Jäsenpäivystys Vajasaaren toimiston päivystys on auki: • huhti-toukokuussa tiistaisin klo 18-19 • kesä-, heinä-, elokuussa torstaisin klo 18-19 • syyskuussa tiistaisin klo 18-19 • loka-maaliskuussa kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18-19 Päivystysaikoina toimistonhoitaja vastaa numerosta 050 3574 507. Toimiston sähköpostiosoitteesta toimisto@ merimelojat.fi vastataan muutaman päivän kuluessa.

Juhlapyhinä ei ole päivystystä. Tarkista päivystysajat verkkosivuilta, muutokset ovat mahdollisia.

Viestintä Verkkosivuilta merimelojat.sporttisaitti.com löytyy kattavasti tietoa seuran toiminnasta ja tarjonnasta sekä ajankohtaiset uutiset. Koronaviruksesta aiheutuvista poikkeusjärjestelyistä kerrotaan sivulla merimelojat.sporttisaitti.com/korona.

Sähköpostilistalla välitetään tärkeimmät uutiset. Liity listalle tai eroa siitä lähettämällä viesti osoitteseen www-vastaava@merimelojat.fi.

Merimeloja-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jäsenten juttuja ja kuvia otetaan mielellään vastaan, julkaistusta materiaalista saa talkoopisteen. Lisätietoja lehti@merimelojat.fi.

Facebook-ryhmä löytyy hakemalla nimellä ”Merimelojat”. Ryhmässä muistutellaan ajankohtaisista asioita, ja sen on hyvä paikka keskustella seuratovereiden kanssa.

Instagram-tili löytyy osoitteella www.instagram.com/merimelojat tai hakemalla @merimelojat. Käytä melontakuvissasi tunnistetta #merimelojat.

Sauna Sauna lämpiää kesäkaudella, eli kevättalkoista 8.5. lähtien, maanantaista torstaihin klo 17-22, lauantaisin klo 13-18 sekä sunnuntaisin klo 15-21.

23

MERIMELOJAT RY Merikannontie 10, 00260 Helsinki toimisto@merimelojat.fi www.merimelojat.sporttisaitti.com PÄIVYSTYS Puhelin: 050 357 4507 Huhti–toukokuu: tiistaisin klo 18–19 Kesä-elokuu: torstaisin klo 18-19 Syyskuu: tiistaisin klo 18-19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19

PANKKIYHTEYDET Nordea FI37 2400 1800 0354 87: tilille maksetaan sekä jäsenmaksut että retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.

OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki

MAJAN VARAUKSET Katso nettisivuilta osoitteesta www.merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.

Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen.

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Julkaisija: Merimelojat ry Kirjapaino: PunaMusta oy LEHDEN TOIMITUS Päätoimittaja: Liisa Kemppainen lehti@merimelojat.fi Taitto: Miikka Koskinen taitto@merimelojat.fi

Ilmoitushinnat: Koko sivu 1/2 sivu toistoalennus

300 € 150 € 25 %

Ilmestymisaikataulu vuonna 2022 No

Aineisto Painatus

1/2022 2/2022 3/2022 4/2022

11.3. 27.3.

20.5.

5.6.

16.9. 2.10.

2.12. 18.12.