Numero 3/2013
DOPING-tietoa KESKIVIIKKOKISAT S AARITUKIKOHDAT
Kuvat Jussi Laari
MERIMELOJIEN HALLITUS
P UHEENJOHTAJA
Rautavuori, Rauli pj@merimelojat.fi, 050 357 0916
S IHTEERI (ei hallituksen jäsen) Malmström, Marjo sihteeri@merimelojat.fi
VARAPUHEENJOHTAJA Suitiala, Anneli vpj@merimelojat.fi
TALOU d ENHOITAJA
Musakka, Henrik hallinto@merimelojat.fi 0451 242 505 (toimisto ja talous) talous@merimelojat.fi
KOSKI - JA POOLOJAOSTO Miettinen, Aarne koski_poolo@merimelojat.fi 044 527 4936
N UORISOJAOSTO
Ritvos, Ilkka nuoriso@merimelojat.fi
R ATA - JA MARATONMELONTAJAOSTO Ritvos Heikki rata@merimelojat.fi 040 570 3376
R ETKIJAOSTO
KOULUTUS
T URVALLISUUS
VAJAMESTARI
Roivainen, Martti retki@merimelojat.fi
Mononen, Timo koulutus@merimelojat.fi 040 551 9191
Kaario, Reino turva@merimelojat.fi
tehtävä avoinna vajamestari@merimelojat.fi
TOIMIHENKILÖT
TOIMISTONHOITAJA
VAHTIMESTARI
KOSKIVASTAAVA
P OOLOVASTAAVA
Malmström, Marjo toimisto@merimelojat.fi 050 357 4507 (toimisto)
Anttila, Marianne vahtimestari@merimelojat.fi Ojala, Matti vahtimestari@merimelojat.fi
Hämäläinen, Jyri koski@merimelojat.fi 040 548 1663
Atanassov, George poolo@merimelojat.fi 041 465 1391
V IRKIST ySJAOKSEN VASTAAVA Niemelä-Koura, Asko virkistys@merimelojat.fi 045 111 4724 KOULUTUSVASTAAVA Vartiainen, Eija koulutus@merimelojat.fi 040 720 2707 TALOUSSIHTEERI Luostarinen, Leena taloussihteeri@merimelojat.fi 050 5347 537
S KORVÖN IS ä NTä
Taipale, Hannu skorvo_is@merimelojat.fi 040 585 0822 Mä NT ySAAREN IS ä NTä Pulkkinen, Jussi mantys_is@merimelojat.fi 0400 974 317
K ALUSTOVASTAAVA
Merimeloja-lehti
PääTOIMITTAJA
Koivula, Heikki 0400 902 776
tehtävä avoinna mm_lehti@merimelojat.fi TAITTO Kekäläinen, Päivi mm_taitto@merimelojat.fi
V ERKKOSIVUJEN VASTAAVAT Räisänen, Ari ja www-vastaava@merimelojat.fi 045 7880 9504 Gustafsson, Jussi
YLIMELAMIES
Miehistökajakissa on voimaa –Merimelojat-kajakki liikkuu sujuvimmin, kun melomme yhteiseen tahtiin.
Hyvää kesää ja myötäisiä tuulia melontaseikkailuihin,
Rauli Rautavuori ylimelamies
Hallitus tiedottaa
VAJASAARELLA KÄV I MURTO VARKAITA
Murto tapahtui ilmeisesti perjantain ja lauantain välisenä yönä 10.–11.5.2013. Seuran toimistosta varastettiin irtainta omaisuutta, mutta seuran toiminta ei vaarannu murron vuoksi. Poliisi tutkii asiaa. Mahdolliset havainnot oudosta liikehdinnästä vajalla kyseisenä ajankohtana voi ilmoittaa seuran hallitukselle
Ilmeni, että käyttöoikeusvajassa oli murrettu joidenkin säilytyskaappien lukkoja. Jäseniä pyydetään tarkastamaan oman kaappinsa ja/tai vajalla säilyttämänsä omaisuuden. Kadonneesta omaisuudesta on syytä tehdä rikosilmoitus ja ilmoittaa omalle vakuutusyhtiölle. Poliisin käsittelytunniste on R/30149.
Olkaa tavallistakin tarkempia erityisesti hiljaiseen aikaan vajalla liikettä havaitessanne. Jos et tiedä, onko joku henkilö seuran jäsen, kysy suoraan! Ilmoita epäilyttävistä havainnoista!
Muista lukita ovet tiloista lähtiessäsi.
VAJASAAREN KE VÄTTALKOOT PIDETTY
Kevättalkoisiin osallistui 102 seuran jäsentä. Kaikki suunnitellut tehtävät saatii hoidettua. Kiitos talkooväelle!
K AJAKKIHANKINTOJA
Käyttöoikeuskalustoon hankittiin käytetty Bel-Ami -mallinen kajakki. Kyseessä on pienille ja keskikokoisille melojille soveltuva hyväkulkuinen, kohtuullisen hyvän melonta-asennon mahdollistava merikajakki. Punakantinen Bellu löytyy käyttöoikeusvajasta.
Käyttöoikeuskalustoa voidaan kauden mittaan täydentää muillakin kajakkimalleilla. Oliko vajasaarella testikäytössä olleiden SKIM- ja MIKS-kajakkien joukossa mielestäsi hyvin seuralle sopivia aluksia? Mitä muita kajakkeja meiltä puuttuu? Kommentoi seuran keskustelufoorumille avatussa keskustelussa tai suoraan hallituksen jäsenille.
KESKI V IIKKOKISAT
Rata- ja maratonjaos järjestää kesällä joka keskiviikko klo 18.15 avoimen seurakilpailun. Osallistua voivat niin kilpamelojat kuin kuntoilijatkin seurasta riippumatta. Matkat vuoroviikoin 4 km ja 10 km. Lisätiedot keskustelufoorumilta.
MÄN TYSAAREN tapahtumia 2013
R ESKUTUSLEIRI 2.-4. ELOKUUTA
Leirin tavoitteena on reskutus- eli melontaan ja erityisesti veden varaan joutuneen henkilön pelastamistekniikkojen oppiminen ja pelastautumiseen liittyvien taitojen harjaannuttaminen. Reskutusleiri järjestetään kolmannen kerran yhteistyössä Helsingin Melojien kanssa.
Leirin runkona ovat lauantaina ja sunnuntaina pidettävät ohjatut pelastautumisharjoitukset, joissa harjoitellaan erilaisia tekniikoita. Leirillä voi myös suorittaa uimataitokokeen, 200 metriä melontavarusteissa sekä 50 metriä pelastusuintia. Leirille voi osallistua haluamallaan ajanjaksolla, saaressa voi luonnollisesti yöpyä teltassa. Sauna on lämpöisenä koko leirin ajan. Mukaan omat eväät ja varusteet.
Lisätiedot Timo Mononen, koulutus@merimelojat.fi
TÄYSIKUUMELONTA 23. ELOKUUTA
Jo viidennen kerran järjestettävässä Täysikuumelonnassa melotaan pitkin Kuun siltaa. Kajakeissa valaistuksena on tuulenkestävä kynttilä kajakin takakannella. Vesille lähdetään Mäntysaaresta heti Auringon laskun jälkeen. Muista kulkuvalo hämärässä ja pimeällä: esim. otsalamppu.
M ÄNTYSAAREN M ERIPÄI VÄT 24. ELOKUUTA
(perinteisesti jo vuodesta 2008!)
Nyt kokoonnumme juhlistamaan Mäntysaaren 30-vuotista taivalta Merimelojien retkitukikohtana. Luvassa on yhdessäoloa, saunomista ja grillausta, paikalle saapunee myös mielenkiintoisia vieraita edellisvuosien tapaan. Aloittelemme siinä klo 13 aikaan.
Seuraa ilmoittelua postituslistalla, seuran keskustelufoorumilla sekä Facebookissa.
Lisätiedot Jussi Pulkkinen mantys_is@merimelojat.fi 0400-974 317
Asiaa
KAJAKKIPAIKOISTA
ja talteenmeloistaotetuista
K AJAKKIPAIKAT
Jäsenistöä saattaa kiinnostaa, kuinka paljon seuralla on tarjota kajakkipaikkoja jäsenien omille kajakeille. Ne paikat, jotka eivät ole minkään jaoston hallinnassa, on nyt saatu vuoden kovan työn jälkeen numeroitua. Yhteensä paikkoja on tällä hetkellä 246 (joista kuutisen kappaletta on varattu ratajaoston käyttöön). Noin 25 % jäsenistöstä voi siis saada oman kajakkipaikan. Lisäksi ratajaostolla ja koski- ja kanoottipoolojaostolla on tarjota lajin kajakeille paikkoja, joista ko. jaostot vastaavat. Nämä eivät ole numerolistassa.
Suurin osa jäsenten omista kajakeista on Y- eli yksityisvajassa. Paikkanumerointi alkaa ulkoapäin katsottuna oikealta (Sibeliuspuiston puoleiselta) seinältä, etenee vasemmalle ja päätyy uuteen eli nosto-ovelliseen kasettivajaan. Tästä vajasta löytyy siis paikka numero 246.
Kuten Merimelojassa 4/2012 selostettiin, toimistonhoitaja jakaa kajakkipaikat henkilökohtaisesti. Kukaan jäsen ei saa ikiomakseen tiettyä paikkaa lopuksi ikäänsä, vaan toimistonhoitaja seuraa kajakkien käyttöä ja hänellä on hallituksen valtuutus hallinnoida paikkoja ja esim. itsenäisesti siirtää vähemmän käytetyt ylemmille paikoille tai toiseen vajaan.
Jäsen voi hakea hallitukselta toista kajakkipaikkaa, jos kajakin käyttötarkoitus on eri kuin ensimmäisen. Esim. retkikajakin omistava voi koettaa saada kilpakajakilleen paikan. Lisäpaikkamaksu on tällä hetkellä 50 euroa vuodessa.
Tarkemmat paikkasäännöt löytyvät em. lehdestä, ja lisätietoja voi kysyä toimistonhoitajalta. Paikka on ehdottomasti merkittävä. toimistonhoitajalta saatavalla nimilapulla. Suositellaan myös, että jokainen merkitsisi myös kajakkinsa nimellään esim. istuinaukon sisäpuolelle.
Koska paikoista on aina kysyntää, olisi erittäin suotavaa, että paikkoja käytettäisiin vain tositarpeeseen eli sellaisten kajakkien säilyttämiseen, joilla todella melotaan. Jos melontaharrastus on hiipunut, kajakin voi viedä kesämökilleen tai panna myyntiin. Innon uudelleen herätessä voi aina ilmoittautua uudelleen paikkajonoon. Ennemmin tai myöhemmin hakija saa paikan.
Y-vajan ilmoitustaululle laitetaan piakkoin täydellinen kajakkipaikkaluettelo. Luettelosta näkyy, mihin kajakki on mahdollisesti siirretty.
M ELAT
Viime vuonna vajoista talteen otettuja meloja voi kysellä toimistosta. Katso Merimeloja 4/2012.
MYYTÄVINÄ olevat seuran käytetyt kajakit
S EURA M YY omistamiaan käytettyjä kajakkeja tarjousten perusteella. Tarjolla ovat seuraavat kajakit, jotka on sijoitettu nähtäviksi ulos telineeseen lipputangon vierelle.
• kolme A QUATERRA -kajakkia, keltaista polyeteenimuovia (luukut vuotavat pahasti, vain suojaisille vesille)
• Käyrän työsiirtolan S TRUER FA N GER / MALI K-KUN TO K AJAKK I (kiintoevä, keltainen kansi, valkoinen runko, melontakunnossa)
• kaksi ESKIM OA (melontakunnossa, pientä kunnostusta tarvitaan)
• P&H UMIA K / I CE F LOE , 1980-luvun retkikajakki (punainen kansi, valkoinen runko, säätöevä, melontakunnossa).
Tarjouksia ottaa vastaan Mara sähköpostitse retki@merimelojat.fi tai vajalla tavattaessa. Maksu tapahtuu ainoastaan kortilla toimiston päivystysaikana, ja ostettu kajakki on välittömästi vietävä pois seuran tiloista (tai omalle paikalleen vajaan, jos toimistonhoitaja on paikan antanut).
KOULUTUK SIEN kevät
Koulutus- ja turvallisuusjaostolla on ollut työntäyteinen kevät. Malmin uimahallin jokaviikkoisen vuoron lisäksi järjestettiin:
• Kolmen illan mittainen melontakoulujen apuohjaajakoulutus, johon sisältyi sekä teoriaa että käytännön harjoituksia
• Ergonomisen melonnan koulutukset ja melojan pilates -harjoitukset (kouluttajana Filippa Sjöberg),
• Risto Lehtisen melontatekniikkakoulutus ohjaajille
• Ensiapukoulutus EA1
• Edellisessä Merimelojan numerossa tarkemmin esitelty tilannehallintakoulutus Ahvenanmaalla.
Lisäksi yksi aktiivinen ohjaajamme on suorittanut Melonta- ja soutuliiton uusimuotoisen melontaopaskurssin seuran kustannuksella. Seura tarjoaa aktiivisesti ohjaajina toimiville mahdollisuuden tuettuun ohjaaja- ja opaskoulutukseen.
T ULE VIA KOULUTUKSIA:
• Leikkikerho, tekniikkaharjoitusillat jäsenille, jatkaa kesäkuun puolivälistä alkaen. Seuraa ilmoituksia sähköisillä tiedotuskanavilla.
• Tiistai-tutor -melonnat vähän meloneille jäsenille, joka toinen tiistai parittomilla viikoilla klo 17. Katso ilmoitus Merimelojan numerosta 2/2013 tai seuran sähköisiltä tiedotuskanavilta
• Mäntysaaren reskutusleiri 2.–4.8., tarkemmat tiedot toisaalla tässä lehdessä ja Merimelojan numerossa 2/2013.
Risto Lehtinen tutkailee ohjaajiemme melontatekniikkaa. Kuva Rauli Rautavuori
POOLOA aloittelijoille
Oletko koskaan nähnyt porukkaa pelaamassa kanoottipooloa? Näyttikö siltä, että heillä saattaisi olla hauskaa? Tekisikö mieli kokeilla, mutta omat melontataidot eivät tunnu riittäviltä?
Ei hätää! Tule mukaan aloittelijoille suunnattuihin poolotreeneihin. Treenit sopivat kaikille iästä ja melontakokemuksesta riippumatta. Treeneissä harjoittelemme kajakinhallintaa, pallonkäsittelyä sekä pelin kuvioita. Toisin sanoen – melomme vimmatusti edestakaisin, heittelemme palloa kaverilta toiselle sekä pelaamme pooloa. Lopuksi harjoittelemme tuentoja sekä eskimopyörähdystä.
Tarkoituksena näillä treeneillä on opettaa kanoottipoolon perustiedot ja -taidot sekä madaltaa tasoeroa muuhun pooloporukkaan nähden. Näin pääset helpommin mukaan pooloporukan säännöllisiin treeneihin.
Treenit ovat keskiviikkoisin kesäkuusta alkaen. Osallistujien määrän ja yleisen kiinnostuksen perusteella päätämme treenikertojen tiheyden (1–4 kertaa kuukaudessa). Tarkemmin treeneistä ilmoitellaan seuran Facebook-sivulla sekä foorumilla. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita. Aloitamme klo 18 vesillä. Tule ajoissa vajalle. Tervetuloa pelaamaan!
Kuva Pasi
Järves
DOPING
Teksti: Katri Malmström
”Merimelojat ry on sitoutunut lajiliiton kautta toimimaan reilun pelin hengen mukaisesti ja puhtaan urheilun puolesta. Jokaisen kilpailuihin osallistuvan jäsenemme henkilökohtaisella vastuulla on pitää itsensä tietoisena sitoumuksen merkityksestä ja noudattaa asianmukaisia säännöksiä.”
Merimeloja 2/ 2013
M ITÄ DOPING ON?
Dopingaine on urheilijan käyttämä tai urheilijalle annettu mikä tahansa elimistölle vieras aine, tai elimistöön kuuluva aine ylimäärin käytettynä tai epänormaalilla tavalla elimistöön annettuna. Dopingin tarkoituksena on parantaa urheilijan kilpailusuoritusta keinotekoisesti ja epäreilulla tavalla.
Dopingrikkomus on WADA:N (World Antidoping Association) vuosittain vahvistaman kiellettyjen lääkkeiden ja menetelmien listassa mainittu teko. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry vastaa dopingvalvonnasta Suomessa.
M IKSI DOPING ON KIELLETTY?
Dopingin kiellon taustalta löytyvät terveydelliset-, eettiset- sekä oikeudelliset syyt.
Dopingin käytöstä seuraa monenlaisia pitkäaikaisia ja pysyviä haittoja elimistölle. Dopingin käyttö voi johtaa myös äkilliseen kuolemaan (esimerkiksi piristeet). Dopingaineiden terveyshaitat korostuvat anabolisissa aineissa. Kuvaan 1 on koottu anabolisten aineiden käytön sivuvaikutuksia.
Dopingin käyttö on reilun pelin hengen vastaista. Kaikilla on yhdenvertainen oikeus puhtaaseen urheiluun.
Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Italiassa, dopingaineiden käyttö ei ole rikoslain perusteella rangaistava teko, huumausaineiden käyttöä lukuun ottamatta. Sen sijaan urheilun sisäiset kansainväliset ja kansalliset säännöstöt kieltävät dopingin käytön ja levittämisen.
M IKSI KÄYTETÄÄN?
Dopingaineiden käytöllä pyritään parantamaan suorituskykyä. Hapenkulutuksen lisäys parantaa kestävyyttä ja lihasmassan lisäys voimaa sekä luultavammin myös nopeutta. Dopingaineita käytetään vireystilan parantamiseen ja kivun poistoon. Molemmat näkyvät parempana suorituskykynä.
Nesteenpoistosta on etua kun pyritään alempaan painoluokkaan lajeissa, joissa urheilijan kilpailuluokka perustuu kehon painoon. Nestettä poistamalla voidaan myös peittää muiden dopingaineiden käyttöä. Jatkuvasti kehittyvä geeniteknologia tarjoaa geenidopingille rajattomat mahdollisuudet suorituskyvyn parantamiseen. Puhutaan muun muassa EPO-geenistä. Veren happipi-
Kuva 1.
Anabolisten aineiden terveyshaitat
Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt - diabetes
Rasvatasapainon häiriöt - sydän- ja verisuonisairaudet
Urheiluvammoja - lihasten kiinnityskohdan repeämiä
Anaboliset aineet
Iho-ongelmat - akne
Psyykkiset vaikutukset - agressiivisuus
Maksan vauriot - sappitukokset - kasvaimet
Naiset -akne - karvoittuminen - kaljuuntuminen - kuukautishäiriöt - klitoriksen kasvu - äänen madaltuminen - rintojen pieneneminen
Hormonitasapainon häiriöt
Nuoret - kasvun pysähtyminen
Miehet - impotenssi - kivesten surkastuminen - rintojen kasvu - eturauhassyöpä - lapsettomuus - kaljuuntuminen
Anaboliset aineet lisäävät elimistön proteiinisynteesiä ja ovat kudoksia rakentavia. Lisäksi ne vaikuttavat elimistön hormonitasapainoon ja aineenvaihduntaan lisäten elimistön sietokykyä kovalle harjoitukselle. Anabolisia aineita ovat esimerkiksi testosteroni ja klenbuteroli.
toisuuden on todettu lisääntyvän 10–20% ja kestävyyssuorituskyvyn vastaavasti noin 5% erytropoetiinihormonia dopingaineena käytettäessä (erytropoetiinihormoni lisää punasolujen määrää).
Dopingaineiden käytöllä pyritään myös palautumisen nopeuttamiseen (energiavarastojen täyttyminen ja hormonitasapainon palautuminen). Mitä nopeammin palaudutaan sitä enemmän ja kovempaa voi harjoitella.
Tutkimusten mukaan kilpaurheilijat käyttävät dopingia menestyäkseen, ylläpitääkseen mainetta ja rahavirtoja sekä ”koska muutkin käyttävät”. Lisäksi kilpaurheilijat mainitsevat aineiden käytön syyksi aineiden helpon saatavuuden. Muut kuin kilpaurheilijat turvautuvat dopingiin esikuvien ja tuttaviensa perässä tai narsismin ja fitness-buumin huumassa. Niin ikään syiksi mainitaan aineiden helppo saatavuus.
D OPING VALVONTA
Merimelojien jäsen kuuluu seuransa kautta Suomen antidopingsäännöstön piiriin, joka tarkoittaa sitä, että testata voidaan missä ja milloin tahansa. Periaatteessa tämä koskee seuran kaikkia jäseniä, käytännössä vähintään kansallisissa kilpailuissa kilpailevia urheilijoita.
Kielletyt aineet ja menetelmät löytyvät osoitteesta http://www.antidoping.fi/kielletytaineet-ja-menetelmat-urheilussa1.
• Taulukosta I löytyy luettelo Suomessa harjoituskaudella ja/tai kilpailuissa kielletyistä aineista.
• Taulukossa II on listattu kielletyt ja sallitut lääkkeet.
Näiden pohjalta voi tarkistaa helposti, onko jokin itselle määrätty lääke tai käsikauppalääke sallittu vai ei. Lääkkeet kannattaa tarkistaa listalta, vaikka olisi lääkärissä kertonut kilpailevansa ja näyttänyt em. luetteloita. Esimerkiksi tavallinen lääkärin määräämä yskänlääke Codesan comp löy-
tyy kiellettyjen lääkkeiden listalta. Lääke sisältää efedriiniä, joka on piriste ja kilpailun aikana kielletty aine.
E rivapaus melojan lääkityksessä
Mikäli rata- tai koskimelojalla (yleinen sarja sekä nuoret 18v ja 20v) on kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa olevien aineiden käytölle lääketieteellinen peruste (sairauden hoito) pitää sen käytölle hakea erivapautta. Erivapautta haetaan Antidopingtoimikunnalta kirjallisesti lääkärintodistuksen kera. Pelkkä resepti ei riitä erivapauden myöntämiseen. Muissa melonnan lajeissa ja ikäsarjoissa, kuten maratonmelonnassa ADT tarkistaa mahdollisen dopingtestin jälkeen, että aineen käytön perustana on sairauden hoito. Tämä on voitava todistaa lääkärintodistuksella. ADT:lta saa tarkempia ohjeita erivapauden hakemisesta.
R avintolisät
Ravintolisien tuoteselosteet eivät aina kerro totuutta, sillä ne saattavat joskus sisältää epäpuhtauksina kiellettyjä aineita. Ravintolisiä käyttävän tulisi pyytää valmisteen maahantuojalta kirjallinen todistus, siitä ettei valmiste sisällä kiellettyjä aineita.
R ANGAISTUKSET
Dopingrikkomuksesta seuraa yleensä 2 vuoden urheilun toimintakielto. Toistuvasta rikkomuksesta voi seurata elinikäinen toimintakielto. Todettu dopingrikkomus on Merimelojat ry:n sääntöjen mukainen erottamisperuste – dopingrikkomukseen syyllistyneen henkilön toiminta melonnan parissa ja Merimelojat ry:ssä voi päättyä kokonaan.
P OHDINTAA
Kuten edellä todettiin kuuluvat dopingrikkomukset urheilun itsesäätelyn piiriin. Itsesäätelyn tehokkuus dopingin käyttörikkomuksissa perustuu erityisesti kilpailemisen oikeuden epäämiseen. Puhdasta urheilua voitaisiin kenties edistää koventamalla dopingin käyttörikkomuksista annettavia rangaistuksia sekä urheilun sisäisissä säännöstöissä että rajoittamalla lailla urheilun autonomiaa. Urheilun autonomiaan koskeminen tässä tapauksessa tarkoittaisi sitä, että myös dopingin käyttö, vähintäänkin anabolisten aineiden osalta, kriminalisoitaisiin rikoslaissa.
Kirjoittaja on liikuntatieteen maisteri (valmennus) ja työskennellyt terveystiedon opettajana sekä urheiluvalmentajana.
Artikkeli on suunnattu kuntoilijoille. Kilpaurheilijalle suunnattua lisätietoa sekä havainnollisia tapausesimerkkejä ICF:n vuorovaikutteisessa verkkomateriaalissa http://icf.realwinner.org/Default.aspx
LEIREI LYÄ keväällätalvellaja
Merimelojien juniorimeloja Antti Laurikainen osallistui huhtikuussa ratamelonnan maajoukkueen harjoitusleirille Slovenian Bledissä. Bled oli suomalaismelojille uusi, mutta kiistatta mielenkiintoinen leiripaikka. Moni muista nuorista melojistamme avasi puolestaan melontakautensa Merimelojien omalla leirillä Eurassa. Aikaisemmin talvella Antit Löppönen ja Laurikainen kävivät harjoittelemassa maajoukkueen myös suomalaisten perinteisessä leirikohteessa Espanjan Sevillassa.
S LO VENIAN
POSTIKORTTIMAISEMISSA
O LIMME HARJOITUSLEIRILLÄ Bled-järvellä Sloveniassa. Paikka sijaitsee noin 60 km Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta. Bled on pikkukaupunki jossa on noin 10 000 asukasta, joten saimme olla aika rauhassa ja paikka oli muutenkin rauhallinen.
Bledin maisemat ovat kuin postikortista, niin kuin kuvista näkyy, järven ympärille nousee joka puolelle vuoristoa. Bled tarjoaa paljon nähtävää turisteille, kuten esimerkiksi Bledin linnan, joka sijaitsee järven rannalla 130m jyrkänteen päällä, ja Bled-järven saarella olevan barokkityylisen kirkon jonne pääsee vaikkapa soutuveneellä.
Järvi oli tarpeeksi pieni siihen, että sinne ei päässyt nousemaan isoa aallokkoa, mutta kuitenkin tarpeeksi iso siihen että siellä pystyi vetämään pitkiä ratavetoja 2000m ratojen ansiosta. Blediä voi matkakohteena suositella etenkin niille jotka pitävät paljon ulkoilemisesta. Bledissä voit esimerkiksi kiivetä Triglav-vuorelle joka nousee melkein 3000m korkeuteen! Bledissä on muutenkin loistavat olosuhteet vaellukselle.
teksti: Antti Laurikainen
Kuva Antti Laurikainen
M ELONTAREISSU
E URAAN 12.–14.4.
KEVÄÄ N E N SIMMÄI NEN melontareissu Merimelojien rataja maratonjaoston junioripainotteiselle joukkueelle melottiin huhtikuun puolenvälin tienoilla suomalaisen maratonmelonnan Mekkanakin pidetyssä Eurassa. Tämä pienehkö paikkakunta ja Eurajoen tarjoamat poikkeukselliset talviharjoitusmahdollisuudet ovat tuottaneet vuosien ajan useita huippumelojia varsinkin maratonmatkoille. Meloimme kahden vuorokauden aikana viisi treeniä. Paikka oli hyvä vuodenaikaan nähden. Eurajoki oli täysin avoinna toisin kuin tuohon aikaan Etelä-Suomen vesistöt, jotka olivat pieniä aukkoja lukuun ottamatta jäässä. Paikka oli oivallinen kilpailijoille, joiden täytyy päästä aikaisin vesille, mutta matalalla olleen veden vuoksi kosket rajoittivat melottavissa olevan matkan 3 kilometriin. Joki oli tälläkin osuudella melko matala ja paikoin kivet ja hiekkasärkät olivat ihan pinnassa. Alavirrassa olisi teoriassa paremmat melontamahdollisuudet, mutta Euran jätevedenpuhdistamon ongelmien vuoksi sinne lähteminen ei ollut tällä kertaa houkutteleva vaihtoehto.
Kuva Kirsi Luoma
Mukana reissussa olivat ulkomaiden kisoihin erityisesti maratonmatkoilla pyrkivät nuoret melojamme: Alex Barta, Eero ja Eveliina Luoma, Maija Saalasti, sekä lisäksi Heikki Ritvos ja kuskina ja huoltomiehenä toiminut Kirsi Luoma. Majoituimme läheisessä maatalossa, josta löytyi kaikki mukavuudet sauna, televisiot ja kunnolla tilaa. Sää oli vaihteleva, mutta sateisesta ja kylmästä säästä huolimatta treenit vedettiin innolla yli neljän kuukauden tauon jälkeen. Kahden vuorokauden ja viiden treenin aikana pojat meloivat noin 60 kilometriä ja tytöt noin 50. Ensimmäisessä treenissä totuttelimme melomiseen pienen tauon jälkeen ja tutustuimme jokeen. Muut treenit olivat sitten vähän kovempia pk- ja vk-treenejä. Treeniseuraksi saatiin paikallisia Suomen kärkitason maratonmelojia, joilla vauhtia ja kestävyyttä riittää.
teksti: Alex Barta ja Eveliina Luoma
SKORVÖ INFO
30.5.2013
(tämä on enempi toimintatavan kuvaus kuin sääntökokoelma ja päivitetään tarvittaessa)
Skorvön (Skorvan) saari mukaan lukien viereinen Lilla-Skorvan ovat Merimelojat ry:n melovien jäsenten retkitukikohta Porkkalassa Kirkkonummella. Melovilla seuran jäsenillä on leiriytymisoikeus (telttailu). Hyvä rantautumiskohta on Skorvön ja PikkuSkorvön välisessä salmessa. Nosta kajakki riittävän kauas vesirajasta.
» Metsästys- ja kalastusoikeudet eivät sisälly saaren vuokrasopimukseen. Lintujen pesimäaikaan huomioi saarella pesivät haahkat, lokit, koskelot ym. Heinikoissa on punkkeja.
» Tuvan oven lukkoon käy seuran vanha metalliavain (ASSA), jonka voi lunastaa jäsenpäivystyksestä. Saunan avainta säilytetään tuvassa (naula oven sisäpuolella). Tuvassa yöpyminen ei ole suositeltavaa (mm. paloturvallisuussyistä). Tuvassa on ensiapupakkaus. Tuvan seinässä on ohjeet avun hälyttämiseksi hätätapauksessa.
» Tupaa ja saunaa voivat käyttää ne seuran jäsenet, joilla on leiriytymisoikeus. Seuran ulkopuolisilta melojilta peritään vierailijamaksua 3 €/vrk ja se suoritetaan jäsenpäivystykseen tai tilillepanona Merimelojat ry:n tilille: Nordea FI37 2400 1800 0354 87, viitenumero 6149185.
» Saunassa käytetään löylyvetenä sadevettä, jota kerätään mökin nurkissa oleviin tynnyreihin. Käytä vettä säästäen. Merivettä ei saa tuoda saunaan. Ennen kiukaan lämmittämistä tyhjennä tuhkat pihalla olevaan peltiämpäriin ja täytä lämminvesisäiliö. Lue kiuasohjeet. Saunan käyttöön liittyy polttopuiden pilkkominen. Käyttäjä pilkkoo käyttämänsä määrän puita. Polttopuiden hankkimiseksi järjestetään puutalkoita. Saaressa kasvavia puita tai keloja ei saa kaataa.
» Saaressa ei ole kaivoa, vie juomavesi mukanasi. Lähin vesipiste on Väransbyn ulkoilualueella. Lähteelän ulkoilualueella 9,5 km Skorvöstä lounaaseen olevassa porakaivossa on hyvä vesi. Porkkalan vierassatama ja kesäkauppa Dragesviken sisäväylää pitkin 11,5 km.
» Saaressa on kaksi kompostikäymälää, niitä käyttävät myös Pikku-Skorvössä leiriytyvät.
» Nuotiopaikkoja on kaksi, huussipolun varressa kalliojyrkänteen kupeessa ja saaren etelärannassa vastapäätä Pikku-Skorvöä. Muualle ja Pikku-Skorvöön nuotioita ei saa tehdä. Metsäpalovaroituksen voimassa ollessa nuotiota ei saa tehdä ollenkaan.
» Iltojen pimetessä saunotaan taskulampun/ myrskylyhdyn valossa (muista lamppuöljy). Lyhdylle on ripustin ikkunan pielessä ulkopuolella. Kynttilöitä ei saunassa polteta, jotta steariini ei sotke paikkoja.
» Saaressa ei ole jätehuoltoa. Kaiken minkä tuot, viet mennessäsi pois. Jätepisteitä löytyy mm. Lähteelästä ja Porkkalan vierassatamasta. Siivoa sauna ja tupa käytön jälkeen. Lukitse ovet saarelta lähtiessäsi. Kuittaa käyntisi saaressa tuvan vieraskirjaan.
P ARI REITTITÄRPPIÄ
(ota kartta ja kompassi mukaan):
RAN TAREITTI
(27,5 km, suojainen)
Westendin ja Matinkylän rantoja seuraten Suinon salmesta (Saaristokauppa, kesäkioski), Pentalan ohi Hirsalan ja mantereen välistä kapeikkoa pitkin. Skorvö näkyy Väränsbyn ulkoilualueen jälkeen kilometrin päässä etelässä.
KES K IREITTI
(26,0 km, pääsuunta lounaaseen)
Hanasaaren sillan jälkeen suunta väylän sivussa Varsasaaren eteläkärkeen, josta Miessaaren ja Pukkisaaren välistä kohti LillaBodön ja Stora Bodön välistä salmea Suvisaariston eteläosassa. Malmkopplanin pohjoisreunaa Rövargrundet’n ja Rövaren pohjoispuolelta Stora Herrön ohi ja Herrön selän yli. Stora Brändön ja Ängeslandet’n välisestä salmesta Skorvön ”puolipallon” muotoinen profiili näkyy 2,0 km päässä Brändön selän takana.
PÄIVÄLENK IK SI suositellaan Porkkala Runt n. 32 km, kantoosuus n. 115 m.
NUORTEN melontaharjoitukset
Tämän ilmestyessä nuorisojaoston toiminta on jo lähtenyt käyntiin tämän kesän osalta, mutta mukaan voi edelleen tulla milloin vain.
Kaikille seuran nuorille jäsenille, melontakokemuksesta riippumatta suunnattuja ohjattuja melontaharjoituksia on tarkoitus järjestää pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa aiemman käytännön mukaisesti:
KERRA N VII K OSSA ohjelmassa on yleisluontoista melontaa. Ohjelma pyritään suunnittelemaan osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi. Nämä harjoitukset on tarkoitus järjestää pääsääntöisesti tiistaiiltaisin klo 18.30.
KERRA N VII K OSSA pidetään kilpamelontapainotteiset harjoitukset. Nämäkin harjoitukset järjestetään siten, että ohjelma sopii kaikille aloittelijoista lähtien. Jos osallistut harjoituksiin kerran viikossa tai harvemmin on kuitenkin suositeltavampaa tulla mukaan tiistaisin. Todennäköisesti nämä harjoitukset järjestetään useimmiten torstai-iltaisin.
Tiiviimmästä ja vähän tavoitteellisemmasta harjoittelusta kiinnostuneille nuorille järjestetään mahdollisuuksien mukaan enemmän harjoituksia. Ne voivat olla vaativampia, ei-
vätkä välttämättä sovellu kaikille. Ajoista ja siitä ketkä voivat milloinkin osallistua sovitaan erikseen.
Lista tulevista harjoitusajoista löytyy nuorisojaoston internetsivulla osoitteessa nuoriso.merimelojat.fi. Varmista sieltä aina myös pääasiallisesti vakioaikaan järjestettävien harjoituksien ajankohta, sillä välillä siinä saattaa olla poikkeuksia. Jos ei ole aiemmin käynyt harjoituksissa tai edellisestä melontakerrasta on kulunut kauan, olisi hyvä ilmoittaa tulostaan etukäteen (nuoriso@merimelojat.fi).
M ITEN MUKAAN TOIMINTAAN?
Jos olet seuran jäsen tai suorittanut melontakurssin aikaisemmin, voit tulla suoraan mukaan tiistain harjoituksiin, vaikka et olisi ennen osallistunut niihin. Ilmoita kuitenkin tulostasi etukäteen (nuoriso@merimelojat.fi).
Jos et ole seuran jäsen, etkä ole osallistunut kurssille, tai tunnet jonkun sellaisen joka haluaisi tulla mukaan toimintaan, on suositeltavaa osallistua kurssille. Tämän ilmestyessä kurssit on kuitenkin jo osin pidetty ja todennäköisesti myyty loppuun. Erikseen sovittaessa uusienkin harrastajien on kuitenkin mahdollista tulla kokeilemaan melontaa harjoituksiin ja sen jälkeen mukaan seuran nuorisotoimintaan. Ole suoraan yhteydessä nuorisojaostoon jos tämä mahdollisuus kiinnostaa.
Y kan kympin (Y-10)
tulokset
Y-10 19.5.2013 T ULOSLUETTELO:
Ykan kymppi 2013 keräsi kaksitoista osanottajaa ottamaan itsestään mittaa, osa omia aikaisempia melontoja vastaan, osa muuten vain. Melonnan jälkeen syötiin hernesoppaa ja juotiin pullakahvit. Tänä vuonna saunakin muistettiin laittaa ajoissa lämpenemään. Kiitos kaikille melontaan ja sen järjestelyihin osallistuneille. Ensi keväänä taas!
Sijoitus Nimi Aika Kajakki
1. Riku Ruokonen 45:55 Wäkkäri (Nelo Scorpion)
2. Rauli Rautavuori & Katri Malmström 47.44 Kayakpro Zazzzu K2
3. Ilmo Karila
49.18 Rapier 20 4. Jyri Juslén
52.16 Lettmann Streamliner 5. Erkki Nieminen 56.08 Lettmann Streamliner 6. Jari Gröhn
56.24 Rapier 20 7. Mara Roivainen 56.38 Plastex Marathon Master 8. Jyri Aulio 1.01.37 Nelo Viper 9. Emil Rosenqvist 1.17.34 K1 10. Paul Rosenqvist 1.17.37 Plastex K1
11. Elias Rosenqvist 1.17.42 K1
Kuva Pasi Järves
Teksti ja kuvat: Jussi Pulkkinen
Hengittäväävesitiiviyttä
Melojan päähineestä näkee lähes yhtä monta versiota kuin on melojaakin. Tavallinen lippalakki suojaa melko hyvin, villapipo on taas paikallaan viileällä kelillä. Sateen sattuessa vaihdetaan sydvesti päähän tai tyydytään vakiopäähineen vedenpitävyyteen tai -pitämättömyyteen.
Veden ja tuulen pitävä, hengittävä päähine on kelpo vaihtoehto yleispäähineeksi hellekauden ulkopuolella. Tällaisia valmistaa englantilainen SealSkinz Limited, jonka valikoimassa on 11 erilaista mallia tiukasta piposta lierihattuun.
SealSkinz-tuotteiden etu on joustavuus ja siten venyvyys, joka on saatu aikaiseksi laminoimalla haitarimaisesti rypytetty vesitiivis ja hengittävä kalvo kahden pintamateriaalin väliin. Ja ratkaisu toimii, vaikka yksi koko ei kaikille sovikaan. Päällimmäisenä on käyttötarkoituksesta riippuva materiaali
Winter Hat, mukava, tuulenpitävä, lämmin
joka vaihtelee myssyn pörröstä hiihtokäsineen pintaan. Keskellä on patentoitu, hengittävä, vesitiivis kalvo ja sisimpänä on joko merinovillainen tai Coolmaxista tehty vuori.
Käytössämme oli ”Hi Vis Beanie Hat” sekä ”Winter Hat”. Edellinen on huomiovärjätty, napakasti istuva pipo ja jälkimmäinen fleecevuorattu lipallinen lakki, jossa on alas kääntyvät korvasuojat.
Molemmat toimivat kuten mainostettu, tuuli ja vesi pysyivät ulkopuolella. Runsaasti energiaa kuluttava liikunta sai ajoittain hien nousemaan otsalle, jolloin päähine luonnollisesti kostui. Lakki ja myssy kuitenkin kuivuivat melko nopeasti joten niitä viitsi käyttää jatkuvasti, varsinaiseen hikiliikuntaan ne ovat liian lämpimiä. ”Winter Hat” oli todella nimensä mukainen: se oli mukava vielä alle −5 asteen pakkasella kaupunkiolosuhteissa. Talvihatun etuja on myös pystyyn nostetta-
va lippa ja korvasuojissa olevat sidontanarun paikat. Pipo puolestaan herätti huomiota erityisesti merellä.
Päähineiden lisäksi SealSkinz Limited valmistaa myös sukkia ja käsineitä. Kirjoittajalla on kokemuksia SealSkinz-sukista jo usean vuoden ajalta. Ne toimivat erinomaisesti leirisukkina, yhdessä sandaalien tai Crocsien kanssa ne korvaavat kumisaappaat. Mukavuutensa ansiosta niitä on mukavaa pitää myös hyttysten ja punkkien torjujina. SealSkinz-sukkien kanssa on edullista käyttää alussukkaa, liner’ia. Niin hengittävät sukat eivät ole, etteikö koko kesäisen päivän käytön jälkeen esiintyisi lievää hajuhaittaa, mutta onneksi nurin päin käännettyinä sukkien sisäpuoli kuivaa suhteellisen nopeasti.
Toki sukilla on muutakin kuin leirikäyttöä. Ne sopivat melontasukiksi, pitämään jalan kuivana vuotavissa kalvojalkineissa tai kahlaamoissa kuljettaessa. Monet pyöräilijät
Täysin vesitiivis, mukavasti istuva, hengittävä sukka
käyttävät SealSkinz-sukkia märissä ja kylmissä olosuhteissa. Valikoimassa on toistakymmentä tuotetta.
Erilaisia käsineitä yritys valmistaa neljääkymmentäviittä eri mallia, lisänä vielä alushansikkaat. Käsineitä löytyy todella joka lähtöön, tuotteita on niin ratsastajille kuin [moottori]pyöräilijöille, ampujille, hiihtäjille ja onpa joukossa teräskudoksella vahvistettuja viiltosuojattuja hansikkaitakin. Kokemus tuiki tavallisista melontakäytössä olleista SealSkinz-käsineistä on niinikään yksinomaan positiivinen.
Kuvissa esiintyvien tuotteiden suositushinnat ovat: Beanie Hat 39,90, Winter Hat 41,90 ja Mid Weight Mid Lenght Sock 49,90 euroa.
SealSkinz-maahantuoja on vantaalainen Sailclean Oy. Tuotteiden jälleenmyyjät löytyvät parhaiten maahantuojan kotisivuilta, webissä tuotteita toimittaa ainakin Partiovaruste Oy:n ScandinavianOutdoorStore.com. Valmistajan www-sivusto kertoo koko mallistosta.
www.sailclean.fi www.sealskinz.com
Hi Vis Beanie Hat, huomiovärinen, tyköistuva pipo
KIPPARIN kirja
Vaikka kanootti kulkee siellä missä veneitä ei välttämättä näy, niin kohtaamiselta ei voi välttyä. Retkimelojan on hyvä hallita navigoinnin perusteet ja tuntea keskeisimmät vesiliikenteen säännöt kuten kenen tahansa muunkin liikennöidyillä vesialueilla kulkevan.
Kipparin kirja on 24-sivuinen tietopakkaus, jonka kierresidotut pvc-muoviset sivut kestävät myös merivettä, joten se on myös oivaa retkilukemista. Kompaktista koosta johtuen teoksessa mennään suoraan asiaan ja lukijalle tarjoillaan yhdellä sivulla perusasiat merikartasta, seuraavalla merimerkeistä, sitten jatketaan viitoituksesta jonka jälkeen navigoidaan väylillä ja niiden ulkopuolella. Loistot ja pimeänavigointi saavat kaksi kiinnostavaa sivua.
Kun aletaan ohjata kompassin avulla, niin meno käy hieman haastavammaksi mikäli lukija haluaa todella perehtyä käytettyihin termeihin ja noudatettuihin käytäntöihin, esimerkiksi eranto ja eksymä tulevat tutuiksi. Onneksi lukija voi harpata osion ”Suunnan määritys virtaavassa vedessä” ylitse, sillä esitettyjä asioita ei tarvita jokimelonnassa kuten ei myöskään Suomen rannikolla.
Paikanmääritykseen suuntimineen on omistettu lähes sivu; loppuosa sivusta on navigointiin satelliittinavigaattorin avulla. Siinäkin kirjoittaja on jalat maassa arvellessaan että GPS-laitteen käyttö saattaa aikaansaada vaarallisen turvallisuudentunteen, sillä GPSlaite (kuten matkapuhelinkin) on virhealtis. Kirjoittajan mielestä on viisasta pitää GPSlaitetta vain navigointia helpottavana ja täydentävänä apuneuvona.
Seuraavat kolme sivua on omistettu meriteiden säännöille. Tiiviissä esityksessä käydään läpi kulkuvalot, äänimerkit ja väistämissäännöt. Melojan on syytä olla niistä tietoinen, joskin viisain menettely on väistää kaikkea muuta liikennettä. Merellä ei ole oikeuksia, on ainoastaan velvollisuuksia.
Kipparin kirjan solmuosio on pakostakin suppea, silti siinä on melojallekin käyttökelpoista tietoa, paalu- ja rullasolmulla pärjää jo pitkälle.
Osa teoksesta on suunnattu purje- ja moottoriveneilijöille, vaan niidenkin tekstien lukeminen on avartavaa. Samalla oppii ymmärtämään joitain veneilijöiden menettelytapoja sekä pääsee tutustumaan sellaisiin ongelmakenttiin joita meloja ei koskaan kohtaa. Mutta paljon on kuitenkin yhteistä. Kuten ensiapu, toiminta hätätilanteessa, hätämerkit sekä VHF-puhelimen käytön perusteet.
Kaikenkaikkiaan Kipparin Kirja on tiivis, vedenpitävä tietopaketti, joka on selkeä opas aloittelijalle ja oiva muistin tuki kokeneellekin vesillä liikkujalle.
Kipparin kirjan voi hankkia kätevästi merikarttojen ohessa John Nurminen Marine Oy:stä Helsingin Lauttasaaresta tai verkkokaupasta hintaan € 25,00 osoitteessa www.merikartat.fi.
Kipparin kirja, Bo Streiffert, P. O. Tjärnberg, Topi T. Järäinen, Paul J. Lammi, Jori Nordström Kustannusosakeyhtiö Otava
ISBN: 9789511267867
Kipparin kirja on painettu vedenkestävälle pvc-muoville
Asiat on jaoteltu selkeästi
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat.fi http://merimelojat. sporttisaitti. com
PÄIVYSTYS
Puhelin: 050 357 4507
Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta http://merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.
PANKKIYHTEYDET
Nordea FI20 1200 3000 0099 10: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja Nordea FI37 2400 1800 0354 87: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.
OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT
Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki
Päätoimittaja : tehtävä avoinna Tehtävää hoitaa toistaiseksi pj Rauli Rautavuori e-mail: mm_lehti@merimelojat.fi
Taitto: Päivi Kekäläinen e-mail: mm_taitto@merimelojat.fi
Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen. Ilmestyy viisi kertaa vuodessa.
Julkaisija : Merimelojat ry
Kirjapaino: Unigrafia oy
Ilmoitushinnat: Koko sivu 170 € 1/2 sivu 90 € toistoalennus 25 %
Aineiston jättö No Painatus Ilmestymisaikataulu vuonna 2013
1/2013 8.2. 25.2. 2/2013 28.3. 15.4. 3/2013 17.5. 3.6. 4/2013 22.8. 9.9. 5/2013 10.10. 28.10.