Räisänen Ari ja www-vastaava@merimelojat.fi 045 7880 9504 Gustafsson, Jussi
Kannen kuvat: Rauli Rautavuori
HYVÄÄ KEVÄÄN ODOTUSTA!
t. Ylimela mies talvilaitumelta
HALLITUS tiedottaa
Vuoden 2018 kalenteri
Vuoden 2018 tapahtumien päivämääriä ei julkaista lehdessä. Ajantasaiset tiedot seuran tapahtumien ajankohdista löydät seuran verkkosivujen tapahtumakalenterista.
Melontakoulut
Melontakoulujen ilmoittautuminen avataan 1.3. klo 18. Melontakoulujen ohjaajaksi ilmoittautuminen ja apuohjaajakoulutuksen ilmoittautuminen on avattu, lisätietoja koulutusvastaavalta Timo Monoselta koulutus@merimelojat.fi sekä Merimelojien Facebook-ryhmästä.
KEVÄTKOKOUS
24.4.2018 klo 18
Merimelojat ry:n kevätkokous järjestetään
Merimelojien majalla tiistaina 24.4.2018 klo 18. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokouksessa on kahvitarjoilu.
Hallitus
TIEDOTE jäsenmaksuista ja jäsenluokista
Vuoden 2018 jäsenmaksu
Vuoden 2018 jäsenmaksulaskut lähetetään e-laskuna, jos olet verkkopankissasi lisännyt Merimelojat ry:n laskuttajaksi. Muussa tapauksessa lasku lähetetään paperilaskuna kotiin tai Postin Netposti-palveluun jos olet aktivoinut sellaisen itsellesi. Lasku saapuu maaliskuun alkupuolella.
Tarkkaile sähköpostiasi ja postejasi, ja jos laskua ei tuolloin kuulu, ota heti yhteyttä toimistoon osoitteeseen toimisto@merimelojat.fi. Karhulaskua ei lähetetä. Kysy muutenkin toimistolta neuvoa, jos seuraan liittyvissä maksuasioissa on mielestäsi jotakin ongelmaa.
Muistathan, että seuran lähettämät laskut on aina maksettava niissä olevaa viitenumeroa käyttäen.
Jos jäsenmaksua ei maksa eräpäivään mennessä, avainkortti suljetaan ja uuden saa vain päivystyksestä päivystysaikoina.
Jäsenmaksun kokonaan maksamatta jättäneet todetaan vuoden lopussa eronneiksi seuran jäsenyydestä.
TONNARIT 2017
Vuonna 2017 yli tuhat kilometriä meloneet eli tonnarilistalle yltäneet Merimelojat
Hannu Taipale 5222
Erkki Nieminen 4234
Harri Granholm 2282
Veli-Matti Wasenius 2223
Laura Tielinen 2060
Riitta Turunen 1777
Reino Kaario 1711
Kirsi Nukarinen 1765
Sari Saranka 1560
Sirkku Lehtinen 1452
Martti Roivainen 1556
Jari Kallio 1413
Tuula Mikkonen-Gröhn 1490
Oona Masso 1260
Miliza Malmelin 1186
Katri Malmström 1127
Johan Holmberg 1127
Jussi Kumpula 1100
Lasse Kovanen 1068
Christina Lindell 1041
Matti Ojala 1024
Ilmo Karila 1010
Elina Wuorivirta 1010
Päivi Ala-Harja 1007
Jyri Juslen 1003
Merimelojien NUORISOJAOSTO esittäytyy
Merimelojien Nuorisojaosto koostuu nuorista melojista, joista jokaisella on oma motivaatio ja into lajin harrastamiseen. Nuori voi harrastaa satunnaisesti tai melonta voi olla tavoitteellista kilpailutoimintaa niin poolon kuin ratamelonnan parissakin. Nuorisojaoston tavoitteena on kannustaa nuoria melontaharrastuksen pariin ja vuonna 2018 tavoittelemme 10–20 uutta aktiivista melonnan harrastajaa.
Jokainen Merimelojien jäsen voi omalta osaltaan edistää nuorisojaoston toimintaa. Parhaiten toimintaan voi osallistua kannustamalla läheisiä nuoria melonnan
pariin. Kauden alettua järjestämme säännöllistä ohjattua toimintaa ja melontakouluja. Kukin meloja voi osallistua ohjattuun toimintaan oman aktiivisuutensa ja tarpeidensa mukaan.
Merimelojien Nuorisojaoston toiminta on ensimmäinen askel nuorille liittyä melontaharrastuksen pariin. Tavoitteena on tutustua erilaisiin melonnan muotoihin retki, kunto, poolo ja ratamelontaan. Mikäli nuori kiinnostuu aktiivisemmin melontaharrastuksesta, seura mahdollistaa jokaisen tarpeiden mukaan mahdollisuuden tutustua myös aktiivi- tai kilpamelontaan niin
poolo- kuin ratajaostossakin. Nuorten kilpailutoiminta toteutetaan yhdessä siihen keskittyvien jaoksien eli lähinnä poolo- tai ratajaoksen kanssa.
Melontaharrastuksen ohjaus pohjautuu suurimmaksi osaksi vapaaehtoisuuteen. Vain aivan keskeisimpään ydintoimintaan seura palkkaa ohjaajat. Monissa muissa lajeissa ohjaajina toimivat nuorilta perityillä kausimaksuilla palkatut ohjaajat, jotka määrätietoisesti ohjaavat nuoria eteenpäin harrastuksen parissa. Pitämällä toiminta maksuttomana taataan kaikille nuorille tasavertaisempi mahdollisuus osal-
listua ja vapaaehtoisuus myös mahdollistaa pätevien ohjaajien käytön toiminnassa, kun ohjaajina toimivat lajin aktiiviset harrastajat. Se kuitenkin vaatii myös nuorelta harrastajalta hieman enemmän omaa aktiivisuutta ja suurempaa vastuun ottamista omasta harrastuksestaan.
Näin talvikaudella pelataan sunnuntaisin sählyä Pikku Huopalahden koululla osoitteessa Tilkankatu 19. Mukaan ovat tervetulleita kaikki Merimelojat ry:n nuoret ja nuorenmieliset jäsenet. Aika Sunnuntaisin 13.30–15.00.
Merimelojat Kimmo Ahonen
KUNTOSALIVUORO
Merimelojilla on talvikaudella vuoro Ruskeasuon voimailusalilla perjantaisin klo 18.00–19.30. Olemme vuorolla voimailuseura Herakleen vieraina.
Salilta löytyy levypainot ja kaikki peruslaitteet sekä pari soutulaitetta.
Jos joku joskus kysyy, oletko voimailuseuran jäsen, voit vastata olevasi Merimelojista ja että seurat ovat sopineet vuorosta keskenään.
Sisäänkäynti on rakennuksen itäpuolella ja pukuhuoneet sijaitsevat ulko-ovesta sisään mennessä ylemmän tasanteen oikealta reunalta. Pukuhuoneessa on peseytymismahdollisuus (suihku), mut ta ei lukittavia pukukaappeja.
klo 18:00
Tavarat voi ottaa laukussa salin puolelle tai käyttää käy tävällä olevia kaappeja (2 € pantti). Voimailusali löytyy jatkamalla peremmälle nyrkkeilytilojen ohi.
HALLIVUORO
Itäkeskuksen uimahallissa
Harjoitukset pidetään joka perjantai klo 19.20 alkaen Itäkeskuksen uimahallissa, os. Olavinlinnantie 6. Vuorot ovat yhteisvuoroja Marjaniemen melojien kanssa. Hallivuorolla voi harjoitella vapaasti. Käytössä on sekä retkikajakkeja että lyhyitä kajakkeja. Useimmilla kerroilla on mahdollista saada ohjausta eskimopyörähdyksen alkeiden oppimiseen.
Tapaaminen on klo 19.20 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla. Älä siis jää uimahallin parkkipaikalle, vaan jatka n. 200 m eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle. Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä.
perjantai klo 19:20
Pukukaappeja varten jokainen osallistuja tarvitsee mukaansa 50 sentin kolikon. Lisäksi tarvitset uima-asun sekä uimalasit ja/tai nenäklipsin (ei pakollinen, mutta lisää omaa viihtyvyyttä).
Kajakit ja varusteet siirretään altaalle ja pois altaalta yhdessä. Jokainen uimahallivuoron osanottaja osallistuu alku- ja lopputoimiin.
Hei, kiinnostaako KOSKIMELONTA?
Tule kokeilemaan hauskaa ja koukuttavaa uutta lajia – koskikurssilla!
Tämän vuoden kurssi koskimelonnan perusteista pidetään 15.–17.6.2018, merkatkaahan kalentereihinne. Kevään aikana ennen kurssia on mahdollisuus myös koskikalustoon tutustumiseen ja eskimon treenaamiseen uimahallissa. Eskimo ei kuitenkaan ole osaamisvaatimuksena kesän kurssille tulemiselle.
Koskimelonta on erinomainen tapa opetella tai parantaa melontataitoja.
Kun pärjäät koskessa, pärjäät paremmin myös aallokossa! Koski tarjoaa monipuolisen ympäristön uusien melontataitojen opetteluun. Samasta koskesta löytyy helppoja paikkoja niin vasta-alkajille, kuin haastavia kohteita kokeneemmillekin melojille.
Tulevan kesän virtaamien ennusteet näyttävät lisäksi erittäin lupaavilta Kymijoella, jossa kurssi pidetään. Meillä on myös mahtava tiimi vetämässä kurssia. Nyt jos koskaan on oikea hetki aloittaa koskimelonta!
Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa luvassa myöhemmin.
Lämpimästi tervetuloa kurssille!
Edistyneiden freestylemelojien leiri 2017 Neitikoskella. Kuva: Dennis Newton
Kirja ESPOON SAARISTON kulkijalle
Oletko miettinyt,mitä kartassa lukeva ”Kardusen” tarkoittaa? Tai mistä mahtaa tulla nimi ”Kytö”?
Vajalta länteen melova kulkee Espoon saariston läpi ja usein miettii, mistä saariston nimet juontavat juurensa ja mitä ne mahtavat tarkoittaa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä julkaisi jo vuonna 1996 kirjan ”SAARISTO-ESPOO”, jossa tarkastellaan Espoon saariston nimistöä, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta.
Melojaa kiinnostanee eniten Kurt Zilliacuksen ja Ritva Liisa Pitkäsen kirjoittama 75-sivuinen artikkeli ”Paikat ja niiden nimet”, jossa käsitellään mantereen ja saarten nimiä kahdeksassa eri osassa Espoonlahdesta Laajalahdelle. Inforuudut, karttapiirrokset ja valokuvat ryydittävät luettelonomaista kerrontaa. Lukija saa tietää esimerkiksi, että Pentalan eteläpuolella sijaitseva kalliokari ”Kardusen” on ilmeisesti nimenantajien mielestä näyttänyt tupakkapakkaukselta (ruots. kardus). ”Kytöstä” mainitaan mm. että ”Kytö on Herrön tapaan vaikeasti tulkittava yksiosainen nimi, todennäköisesti kuitenkin suomalaislähtöinen.”
Artikkeli päättyy osaan ”Yleistä nimistöstä”, jossa pohdiskellaan monipuolisesti Espoon saariston noin viittäsataa paikannimeä. Siellä kerrotaan mm. lainatuista suomalaisista ja erityyppisistä ruotsalaisnimistä, tavallisista saaristonimistä ja erilaisista nimikerrostumista. Sen jälkeen seuraa paikannimiartikkeleiden elävöittämiseksi laadittu muistelmakooste ”Saaristoelämää” saariston vakinaisten asujien ja kesäasukkaiden elämästä 1900-luvun vaihteessa ja vuosisadan alussa. Artikkeli on kiehtovaa luettavaa ja katsottavaa kauas taakse jääneestä kiireettömästä elämästä.
Koska kirja on painettu 1996, niin jotkut artikkeleista ovat sangen vanhentuneita ja niitä lukee kuriositeetteina ja merkkinä silloisesta ajattelusta. Kun taas vaikkapa ”Saaristoluonto” ja ”Saaristoasutuksen vaiheet” ovat ajattomia nimistöartikkeleiden lailla.
Saaristo-Espoo
Kustantaja Espoon kaupungin viestintäyksikkö
ISBN 951-857-254-2 Lainattavissa Helmet-kirjastoista.
Jussi Pulkkinen
MELONTARETKELLE
– 176 kohdetta –
Karttakeskus on julkaissut melontaretkiä suunnittelevalle mainion teoksen, jossa esitellään melontakohteet ja reitit maakunnittain. Kirjoittaja, Eerikki Rundgren, on nostanut kaikkein mielenkiintoisimmat retkikohteet maakuntien toille ja ne on esitelty muita perus teellisemmin. Hän on tarkistanut teoksen tiedot
Eerikki Rundgren on koke nut erä- ja luonto-opas, kartoittaja sekä retkeilytoimitta ja. Hän on itse melonut muun muassa kaikki Suomen mereen laskevat joet järjestyksessä itärajalta länsirajalle.
Itse kirja on run saasti kuvitettu ja karttojen osuus on huomattava, ilmeisesti kustantajalla on osuutta asiaan. Jo kaisen retkikohteen kuvaus alkaa vaike usasteen määritte
lyllä ja arvioidulla retken kestoajalla. Itse selostuksen pituus vaihtelee huomattavasti reitistä riippuen ja se voi sisältää vesillelaskupaikkoja, ohitettavia esteitä, patoja ja voimalaitoksia, viittauksia kalustovuok-
Lukuisat kartat helpottavat reittisuunnittelua
on lisäksi mainittu muukin kartta-ai neisto. Mahdolliset reitin palvelut on lueteltu niiden jälkeen.
keneellekin melojalle. Kerronta on sujuvaa ja kirjan yli neljäkymmentä tietolaatikkoa autiotuvista Vienan reittiin antavat mukava lisän reittiselostuksiin.
Kirjaa saa ostaa kirjakaupoista ja suoraan tekijältä, URL http://www.eerikkirundgren.fi, halutulla omistuskirjoituksella varustettuna. Näin se sopii myös persoonalliseksi lahjaksi.
Melontaretkelle
Eerikki Rundgren
Karttakeskus
ISBN 978-952-266-408-2
160 sivua, 176 melontaretkikohdetta, 44 tietolaatikkoa Jussi Pulkkinen pulkkine@iki.fi
Kohteiden kuvaukset antavat riittävät perustiedot
VIRKISTYSMELONNAN
vanhat ja uudet tuulet
Edelliskautena ennätysmyöhäisen kevään jälkeen virkistysmelonnoissa päästiin toteuttamaan 16 retkeä lähivesille ja vähän kauemmaksikin. Kilometrejä kerättiin kaikilla retkillä yhteensä peräti 248 km ja keskimäärin 15,5 km/retki, kun parit pidemmätkin päiväretket lasketaan mukaan. Homma meni sikäli siististi, kun ottaa huomioon, että kesä oli
kolea, mikä taisi verottaa melontaintoa. Meteorologien mukaan kesä olikin harvinaisen viileä; jotakin, jota koetaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa – lisäksi yhtä matala kesän korkein lämpötila mitattiin viimeksi yli 40 vuotta sitten.
Torstairetki Hernesaaren Eppujen keikalla
Tästä voi tyytyväisenä päätellä, että seuraavasta kesästä on aika varmasti tulossa lämpöisempi!
Virkistysmelonnan on idea olla yhteistä harrastusta ja vapaaehtoista toimintaa, joten siinä ei tarvitse olla rajoituksia nopeuden tai matkan pituuden suhteen. Toisaalta ei myöskään ole tarkoitus jättää ketään jälkeen. Porukkamelontaa tämä on parhaimmillaan ja retkien taso on TiTusta selvästi suunnattu jo osaavammille. Mielenkiintoista nähdä, millaista toimintaa uusi kuntomelontajaos pystyy tarjoamaan rinnalle.
Vetäjien ehtiminen paikalle on ollut tiukoilla virkistystoiminnassa ja viime kaudella parit suunnitellut torstairetket kaatuivat, kun kenellekään ei vaan sopinut. Tähän on ollut vaikea keksiä ratkaisua, kun vetäjillä on käytännössä vapaat kädet joka kerta toteuttaa, mihin milloinkin mennään - järkeä unohtamatta. Hyvä joka tapauksessa, että ehdittiin tehdä monta hienoa retkeä ja kiitos siitä kaikille toimintaan osallistuneille ja tervetuloa mukaan uudet vetäjät!
Kauden alussa saatiin ommeltua parit melarukkaset ja siitä kanssa kiitos tekijöille. MonoTimon vetämä tekniikkakerta oli onnistunut ja edellisestä vuodesta saatiin tuplattua päiväretket kahteen ISOON retkeen: Iso Vasikkasaari eli Espoon Strömsöön grilliretki (23km) ja kokeneiden retki Isosaareen (29 km). Nämä ovat virkistysmelonnan
monipuolisinta antia ja eteenkin oli hienoa päästä asiantuntevan oppaan kierrokselle entiseen armeijan Isosaareen. Alkutalvesta juhlasalissa kävivät Suomen Majakkaseuran Pekka Väisänen (www.majakkaseura.fi) – olipa muuten varsinainen kaupparatsu ja filmit olivat taas hienoja - sekä Luonto-Liitossa toimiva Teemu Saloriutta (www.luonnonvalo.net) kertomassa retkivalokuvauksesta mukavasti onnistuneessa illassa, mikä keräsi ilahduttavan paljon porukkaa paikalle.
Tulevan kauden navigointia
Toimivaan virkistystoimintaan oma resepti on se, että yritetään tarjota osaavien vauhdikkaampia lenkkejä ja tuoreimmille melojille rennompia keikkoja, kun näiden reimareiden välistä on kuitenkin mentävä. Tuleva melontakausi alkaa toukokuun lopussa ja alkuun on viisasta tehdä pari totuttelulenkkiä. Vesi on tyypillisesti +10⁰ C lluokkaa ja silloin mahdollisten puolieskimoiden jälkeen olisi hyvä päästä nopeasti lämpöiseen vaihtamaan vaatteet. Virkistyksessä edelliskautena reskutuksia oli 5–6 kpl, mikä kertoo osallistujien vaihtelevasta tasosta. Tämä on hyvä tietenkin siksi, että porukka tulee mukaan retkille ja uskaltaa kokeilla omia rajoja. Jo keväällä suunnittelukokouksessa voidaan ottaa turvallisuusteemat aiheeksi ja vaikka alkukauden retkillä kokeilla niitä käytännössä. Luontokuvauksesta
kertoneen Teemun kanssa oli alustavasti puhetta, että voitaisiin yrittää tehdä melova linturetki keväällä, jos aikataulut saadaan toimimaan ja luontoasiat kiinnostavat torstaivirkistäjiä.
Vaativampana retkenä pohdinnan alla on, voisiko saada vierailuluvan armeijan hallitsemalle Rönnskärin majakkasaarelle Porkkalan ulkopuolelle. Kymmenen vuotta sitten ideoin sinne jussipäivän retken
Skörvanista ja saimme silloin pinnistellä reippaaseen vastatuuleen 16km, mutta perillä hieno esittelykierros aina majakkatornia myöten teki retkestä upean. Mitään ylärajaa ei sille ole, montako eri pidempää retkeä voidaan tehdä kaudessa, kunhan vetäjät löytyvät.
Eri teemoja on tarkoitus ottaa mukaan torstaimelotuksiin: urbaaniretket kahviloihin ja vastaaviin paikkoihin; luotoretket Lauttiksen
ulkopuolelle horisontissa häämöttäviin kohteisiin ja kaislikkoretket lähiluonnon seuraamiseksi. Hyvä olisi, jos vosimme jo ennakolta sopia, millainen retki tehdään, niin voitaisiin somettaa kohteesta. Palautetta ja idiksiä ensi kaudelle voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen virkistys at merimelojat.fi
Virkistellen t Risto
Virkistyjät Isosaaren opaskierroksella
PITKIÄ MATKOJA
ja vähän pidempiä matkoja
Tämä lista ei ole täydellinen ja se on osin pääkaupunkikeskeinen.
Jos joku melonta alkaa kiinnostaa, niin pitämässäni melontablogissa, Off-Road-Paddler.blogspot.fi on tuoreempia tietoja ja linkkejä.
Tämän vuoden melonnat on listattu aikajärjestyksessä.
Jokaisessa melonnassa on yleensä luokat ainakin kanootti- ja kajakkiyksiköille ja -kaksikoille.
Türi-Tori
Viro 14.4.2018, 78 km ja 54 km tyritori.ee
Melonta on Pärnujokea ja keväinen joki auttaa menoa reilusti. Matkalla on jokunen myllypato, joista ainakin yksi kannattaa ohittaa maitse. Näistä on hyvät ohjeet. Vesi on kylmää ja samoin sääkin voi olla räntäsateinen. Huoltoauto ei ole välttämätön. Kilpailun järjestäjältä saa kyydin takaisin lähtöpaikalle. Virtaavan veden kokemusta kannattaa olla edes
vähän. Melonta-aika 6-10 tuntia. Tämä on virolaiseen tapaan hyvin omatoiminen melonta. Turvamelojia ei ole. Koskipaikoissa on selkeät opasteet. Maalissa pääsee saunaan ja saa ruokaa.
Vöhandumaraton
Viro 21.4.2018, 100 km vohandumaraton.ee
Joki auttaa jonkin verran, riippuu vesitilanteesta. Huoltoauto kannattaa olla mukana. Huoltajasta on hyvä apu voimalaitosten ohituksissa. Olot voivat olla talviset. Tämä taitaa olla Euroopan suu-
rin melontatapahtuma, osallistujia on satoja joukkueita kanooteista, sup-lautoihin ja isoihin rafteihin. Varaa majoitus hyvissä ajoin. Pienellä koskikokemuksella selvittää joen myllypadot uimatta. Melonta-aika on 10-15 tuntia. Hyvin omatoiminen melonta. Turvamelojia ei ole. Koskipaikoissa selkeät opasteet.
Gauja XXL
Latvia 4.5.2018, perusmatka 310 km gaujaxxl.lv
Tämä on Euroopan pisin melontamaraton. Olen lähdössä tähän ensimmäistä kertaa, joten paljoa en tapahtumasta tiedä. Matkalla on yksi ainoa koskipaikka ja melonta-aikaan vaikuttaa oleellisesti joen vesitilanne. Perillä pitää olla sunnuntaina 6.5. Matkan aikana on kaksi tunnin pakollista taukoa. Huoltoauto välttämätön. Turvamelojat Valmieiran koskimelontaradan kohdalla.
Lieksa, Jongunjoki, melontaretki 19.5. tai 26.5.2018 (jäätilanteesta riippuen) alkaen klo 10.
Jonkeri – Aittokoski 28 km / Teljo –Aittokoski 12 km Googlaa Lieksan melojat
Jongun hujauksessa ei oteta aikaa. Matka melotaan retkenä yhdessä ryhmässä. Mukana on turvamelojat ja yleensä vielä kumivene. Koskimelontataito pitää olla hyvä, jos lähtee Jonkerista. Vähemmän kokeneet voivat lähteä Teljosta, jonka jälkeen joki on jo huomattavasti rauhallisempi. Itselläni on ollut rajana, että jos virtaama on yli 80 m/s, niin lähden suosiolla Teljosta. Retki melotaan lauantaipäivän aikana.
Vantaanjokimaraton
Klaukkala–Helsinki, 3.6.2018, 40 km, lähtö klo 10 ja 20 km lähtö klo 12 vantaanjokimaraton.blogspot.fi
Vantaanjoen virtaama ja vedenkorkeus vaihtelevat sekä kevään että sateiden mukaan. Koskia on muutama, mutta enemmän voi olla ongelmana kivet. Yksi kantomatka Kehä III:n ali. Hyvin omatoiminen melonta. Turvamelojia ei välttämättä ole lainkaan.
Jongun Hujaus
Erämelonnan SM
Lappeenranta 26.–27.5.2018, 2 päivää, 40 km eramelonta.fi
Tapahtuma on erätaitokilpailu, jossa melonta on tapa liikkua rastien välillä. Melonta on matkamelontaa omaan tahtiin. Kilpailu kestää 30 tuntia ja siihen sisältyy ilta ja yöpyminen. Se on opettavainen ja sosiaalisesti hauska tapahtuma.
Suomi-Meloo
Kuopio-Imatra 9.–15.6.2018, 500 km suomimeloo.fi
Suomi-Meloo on supersosiaalinen retki, jossa kanoottikaravaani kulkee vuorokaudet ympäri ja miehistöt vaihtuvat. Koko matkaa ei tarvitse meloa, saati olla edes mukana. Järjestäjä on tehnyt joustavat sään-
nöt osallistumiseen. Kaksinkin voi lähteä, mutta yhdellä autolla kolme on optimi. Mukana kulkee kaksi kanoottia ja autossa on tilaa tavaroille. Jos et ole ollut Suomi-Meloossa, suosittelen.
Gullö Runt XLI
Tammisaari. (1.7.2018) päivämäärä ei ole vielä varma, mutta yleensä tapahtuma on heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Matka on 20 km. Kilpa- ja retkisarja. wagen.idrott.fi
Reitti on pääosin suojainen, kovalla lounaistuulella alun viisi kilometriä on puurtamista. Parina viime vuonna olen mennyt tapahtumaan jo lauantaina ja viettänyt hauskan illan Tammisaaressa. Tämä melotaan täysillä koko matkan. Vågenin serviisi on hyvää ja hauskaa porukkaa.
Sommarö runt
Espoo, Canoa 13 km ja 6 km lenkit. Ajankohta ei ole vielä tiedossa, mutta on yleensä samaan aikaan
Gulllö Runtin kanssa.
Reitti kiertää Suvisaariston. Periaatteessa suojainen samalla tavalla kuin
Gullö Runt. Eli jollain tuulella saa pusertaa. Aallokko ei niinkään ole ongelma. Kovavauhtinen tapahtuma.
51. Sulkavan Suursoudut
Sulkava 5. – 8.7.2018, 35+35 km tai 60 km suursoudut.fi
Lauantain 60 kilometrille osallistuu melojia, yksiköitä ja kaksikoita. Jos ei halua nimeään etukäteen painettuun ohjelmaan yms. niin ilmoittautua voi vaikka päivää ennen lähtöä. Tämä on hyvä pitää mielessä, ettei lähde turhan kovaan tuuleen. Itse olen pitänyt rajana ennustetta 5 m/s. Vaikka reitti kiertää rantoja pitkin, on se avoin varsinkin loppumatkasta. Sulkava on pisin sileän veden kellotettu melonta Suomessa. Tätä ei kannata yrittää painaa pää märkänä. Melojille retkivauhdilla 8-10 tuntia on hyvä aikatavoite.
Tuusulanjärvimelonta
Tuusula, Tuusmelojat 8 km ja 15 km, ajankohta yleensä syyskuun ensimmäinen sunnuntai. tuusmelojat.fi
Tavallaan hauska. Kapealla järvellä tuuli on aina myötäinen ja vastainen. Hyvä serviisi ja sauna on tarjolla. Täysivauhtinen rutistus.
Pääkaupunkimelonta
Helsinki, Marjaniemen melojat , Vartiosaaren kierto 8 km, Villingin ympäri 17 km, ajankohta elokuun puolenvälin paikkeilla. marjaniemenmelojat.fi
Molemmilla matkoilla on täysvauhtista melontaa. Kelistä riippuen pitkä matka on seikkailu. Hyvää soppaa saa maalissa ja hauska tapahtuma muutenkin.
Vuoksennauha on Suomen Retkimelojat ry:n uusi sisävesinauhamelonta. Nauhan päätepisteitä ovat vaihtoehtoisesti Kiuruvesi tai Nurmes ja Lappeenranta.
Päätepisteiden välillä reitin voi valita vapaasti.
Lähdimme matkaan merkka-riporukalla heti Juhannuksen jälkeen. Kavereina olivat Harri ja Laura, joiden kanssa on tehty jo useampi retki.
Olin katsellut Pielistä talvella Kolin rinteiltä sillä silmällä, että tuonne pitäisi joskus päästä melomaan. Näin lähtöpaikasi valikoitui Nurmes.
Ajomatkan jälkeen saunoimme ja yövyimme Nurmeksessa Bomban karjalaiskylässä ja aamupa-lan jäl-
keen maanantaina 26.6. pakkasimme kajakit virallisella lähtöpaikalla Laamilan uimarannalla. Nurmeksen kylän jälkeen eteen aukenivat Pielisen selät ja kevyessä vastatuulessa ja tihkusateessa etenimme 30 km lounaalle Porosaaren Kulliniemeen. Tauon jälkeen jatkoimme Pielisen itäpuolta ja rantauduimme Ristiselällä pieneen Hekla-saareen, mihin me -
rikortissa on merkitty veneilijöiden retkisatama. Viihtyisä leirisaari, missä on hiekkaranta aamuauringon suuntaan. Muutaman askeleen päässä leiristä löytyi tuoreen oloinen karhun jätös, mikä hämmästytti, koska matkaa lähimpään saareen on lähes kilometri. Päivän melontamatka 42 km.
Tiistaiaamuna lähdimme ylittämään Suurselkää kevyessä sivumyötäisessä ja tihkusateessa. Kolin satamaan saa-vuimme 28 km melonnan jälkeen ja näimme ensimmäiset ihmiset Nurmeksen jälkeen. Rantaravintolassa oli tarjolla herkullinen lounaspöytä, riistakäristystä, paistettuja muikkuja ym. Tihkusateinen keli ei suosinut maisemista naut-timista, eikä vesiltä kansallismaisema näyttänyt yhtä komealta kuin Kolin rinteiltä. Rykiniemen hiekkarannan saa-vutimme 46 km päivämelonnan jälkeen iltakahdeksalta. Leiripaikalla oli pystyssä kolme tunnelitelttaa, jotka olivat Kolilta lähtevän Herajärven kierroksen vaeltajien.
Keskiviikkona Kolin kansallispuisto jäi taakse ja Pielinen päättyi Ahvenisen kohdalla pengertiehen ja Ahvenisenvir-ran siltaan. Penkereen päällä on tienvarsikahvila, jonka kohdalla penger osoittautui liian jyrkäksi rantautumiseen. Sivummalta löytyi loivempi paikka, mistä pääsimme maihin. Kahvilla oli paikallisia autokuskeja, jotka kommentoi-vat: ”Piäsitte sitte rantaan”. Pari kertaa jouduimme kysymään, että mitä? ennen kuin murre aukeni. Tauon jälkeen jatkoimme Rukavedelle, missä ohitimme myötäsurffissa Uimaharjun tehtaat. Vesistö
alkoi kaventua joen kaltaisek-si ja 34 km melonnan jälkeen ratauduimme Enon venesatamaan ja lähdimme kylälle etsimään lounaspaikkaa. Kes-kustasta löytyi Dona pizza-kebab ravintola, missä pizzan sijaan meille tarjottiin aitoa intialaista ruokaa. Enon jäl-keen uoma vaihtui Pielisjoeksi ja vastaan tuli Kaltimon voimalaitos ja sulku. Sulussa putousta on noin 11 metriä ja kajakissa tunsi olonsa pieneksi. Kaltimosta meloimme Jakokoskelle, jossa on leiripaikka ja kanavamuseo. Paikalla toimi myös kesäteatteri, jonka kenraaliharjoituksen päätyttyä loppuilta oli rauhallista. Päivän melonta 48 km.
Torstaina näimme 13 km melonnan jälkeen rantaniityllä punaisen mökin seinässä Kahvila-tekstin, eikä siitä päästy ohi. Ilma oli seljennyt ja saimme vihdoin kahvitella terassilla auringonpaisteessa Paiholan entisen parantolan piha-piirissä. Paiholan jälkeen on Kuurnan voimalaitos ja sulku. Sulun jälkeen virta voimistui kohti Joensuuta ja rantau-tumispaikka löytyi keskustan vieraslaiturin kohdalta. Sitten viime käynnin rantaan oli ilmestynyt kajakkivuokraamo, josta kysyimme rantautumisluvan. Pian meitä lähestyi kaksi neitoa, jotka olivat Karjalainen-lehden kesätoimittajia tekemässä juttua kaupungin romanttisista paikoista. Harri ja Laura pääsivät antamaan haastattelua rantapusikossa kesken vaatteiden vaihdon. Rantakadun varrelta löytyi pizzeria ja kaupassa kävimme täydentämässä muonavaras-toja. Jatkoimme upeassa ilta-auringossa yli peilityynen Py-
häselän ja poikkesimme katsomassa Pienen Pyhäsaaren leiripaikan. Pyhäsaaren takana olevan Perhesaaren kärjessä on myös hieno leiripaikka, mutta jatkoimme suojai-sempaan leiriin Suursaaren Linnakallion retkisatamaan, missä mittari näytti päivämatkaksi 61 km. Perjantaina kävimme tarkistamassa Tikankaivannon leiripaikan ja jatkoimme Tikanselän yli yltyvän tuulen nosta-massa sivuaallokossa. Pienestä Jänissaaresta löysimme Rääkkylän Osakaskunnan ylläpitämän laavun, mutta ran-tautuminen oli hankalaa lohkareiden takia. Rääkkylän Paksuniemeen saavuimme 18 km melonnan jälkeen ja ranta-ravintolassa söimme pizzat ja köyhät ritarit. Poikkesimme myös Paksuniemen juomatehtaalla ja mukaan lähti kuo-hujuomaa. Rääkkylän jälkeen Orivedellä puhalsi navakka itätuuli. Etenimme Samppaanselän itälaitaa suojaa hakien ja nousimme tauolle Kattilasaareen, mistä löytyi leiripaikka laavuineen ja tulipaikkoineen. Tauon jälkeen edessä oli vaahtopäisen Kuhakivenselän ylitys, missä neljä kilometriä on avointa selkää. Kyyrönniemen takana pääsimme
suojaan tuulelta ja aallokolta ja lähdimme melomaan etelään Paasselän itäreunaa. Paasselkä on kymmenen kilo-metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä kraaterijärvi Savonrannan kaakkoispuolella, eikä siinä ole saaria. Puoli kym-meneltä illalla saavuimme Paasselän etelälaitaan Pahatsunlahden suulle, missä leiriydyimme pieneen Suursaareen. Nostimme kajakit maihin kalliorantaisesta laguunista. Iltapalan söimme auringon laskiessa kauas järvenselän taak-se. Päivän melontamatka 54 km.
Lauantaina melottiin Pistalanjärven kautta ohi Pistalanharjun retkisataman Raikuun kanavalle, missä tutustuimme Salpa-aseman bunkkereihin. Raikuusta jatkoimme Lintusalmen lopettaneen tienvarsikioskin rantaan lounaalle. Tien alituksen jälkeen olimme Puruvedellä, missä meloimme Hevossalmen retkisatamaan jaloittelemaan. Hevossalmes-ta jatkoimme Kerimäelle pizzalle ja edelleen leiriin Patasalon saaren retkisatamaan. Päivämatka 54 km.
Sunnuntaina palasimme neljä kilometriä tulosuuntaan tutustumaan suojeltuun Hytermän saa-
reen ja sen nähtävyyk-siin, mm. työn muistomerkkiin. Hytermästä jatkoimme Punkaharjulle Harjunportin satamaan lounaalle. Lounaan jälkeen poikkesimme katsomassa Aapelinsaaren retkisataman ja leiriin melottiin Pihlajavedelle Mustasaaren retki-satamaan. Illallinen syötiin jälleen auringon laskiessa järven selälle. Päivämatka 43 km. Maanantaina tutustuimme parin kilometrin melonnan jälkeen Kongonpään Salpa-aseman konekivääribunkkeriin. Pesolansaaressa katsastimme Mitinhiekka-retkisataman ja retkilounas syötiin Ahvionsaaren lossirannassa. Telatai-paleen kanavalla nostimme kajakit puulaiturille tauon ajaksi. Jatkoimme Oulunpään Petrosaaren retkisataman ohi Viljakansaaren itäpuolella olevaan Honkasaaren retkisatamaan yöksi. Honkasaaren puuhuolto on lopetettu ja kei-timme aamupuurot sateensuojassa tyhjässä puuvajassa. Päivämatka 50 km.
Tiistaina ohitimme Katosselän ja näimme Hiekkaniemen retkisataman palaneen laavun, jonka jälkeen käännyimme etelään Kukonharjun ja Käyhkään kanaville johtavalle väylälle. Talkkunassa pidimme lounastauon Ruokolahden melontareittiin kuuluvalla Mustaniemen laavulla. Mustaniemestä jatkoimme Petraselän reunaan ja Kut-
veleen kana-van kautta Kyläniemen eteläpuolelle Peräsaaren retkisatamaan. Peräsaaren kalliolta on upea merellinen näkymä Suur-Saimaalle. Harrin ja Lauran tonnaribileitä vietimme kuohujuoman kera ilta-auringossa.
Keskiviikkona melottiin selkien yli Ilkonsaaren retkisatamaan, mutta tsasounat jäivät katsomatta. Sateisessa kelis-sä saavuimme retken viralliseen päätöspaikkaan Lappeenrantaan Saimaan Ladun melontavajalle ja kävelimme kaupungille Angus-ravintolaan pihville. Iltapäivällä lähdimme vielä jatkamaan melontaa Retkimelojien 20-vuotisjuhla-tapaamiseen Lintusaloon. Vuoksennauha-melontamme oli yhdeksän ja puolen päivän ja 467 km mittainen retki. Vaikka tavoite oli ehtiä juhlatapaamiseen Lintusaloon perjantaina, ei suorittamisen makua tullut ja joka päivä oli uudet maisemat ja leiripaikat täyttivät vaativat kriteerit. Suosittelen reittiä melontalomaksi, mutta aikatauluun kan-nattaa ottaa kelivaraa. Nauhamelonnan kunniakirjat jaettiin Merimelojien majalla sunnuntaina 13.2.2018 Retkime-lojien vuosikokouksen yhteydessä parille kymmenelle melojalle. Viime kesän kelit huomioiden erinomainen suosio jo Vuoksennauhan toisena vuotena.
Jäsenpäivystys
Päivystysten aikana vastaa numero: 050-3574 507
Päivystysajat:
Huhtikuu–syyskuu: tiistaisin klo 18–19.
Lokakuu–maaliskuu: kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18–19.
Lisäksi melontakouluviikkoina (viikot 20–24) to 16.30–17.30.
HUOM! Juhlapyhinä ei ole päivystystä. Tarkista päivystysajat aina verkkosivuilta, koska muutokset ovat mahdollisia.
Seuran sähköpostiosoite toimisto@merimelojat.fi
Sähköpostiin pyritään vastaamaan viimeistään muutaman päivän kuluessa.
Sauna
Sauna lämpiää melontakaudella huhti-syyskuussa ma–to klo 17–22 ja su 15–22.
Talvikaudella sauna on lämpimänä tiistaisin ja torstaisin 17–21 sekä sunnuntaisin 15–21.
Muista uima-asu ulkona liikkuessasi sekä hyvät tavat ja järjestys. Saunassa uima-asu on vapaaehtoinen. Vajalla saunovat ainoastaan seuran jäsenet ja melontakoululaiset. Jäsenet eivät saa tuoda kavereitaan saunomaan.
Uimahallivuoro
Itäkeskuksen uimahallissa perjantaisin klo 19.20, os. Olavinlinnantie 6.
Tapaaminen on klo 19.20 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla. Älä siis jää uimahallin parkkipaikalle, vaan jatka n 200 m. eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle. Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä.
Kuntosalivuoro
Merimelojien talvikauden vakiovuorot Ruskeasuon liikuntahallin voimailusalilla ovat perjantaisin klo 18–19:30. Olemme vuorolla voimailuseura
Herakleen vieraina. Salilta löytyy levypainot ja kaikki peruslaitteet sekä pari soutulaitetta.
Palloiluvuoro
Talvikaudella pelataan sunnuntaisin klo 13.30–15.00 sählyä Pikku
Huopalahden koululla osoitteessa Tilkankatu 19. Aikuiset tervetulleita, mutta nuorilla etusija jos tulee ruuhkaa Varustuksena normaali sisäliikuntavarustus, ml. sisäpelikengät. Mailoja ja muita tarvikkeita löytyy seuralta. Myös omia mailoja voi ottaa mukaan
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat.fi http://merimelojat. sporttisaitti. com
PÄIVYSTYS
Puhelin: 050 357 4507
Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta http://merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.
