VERKKOSIVUVASTAAVAT Räisänen Ari ja www-vastaava@merimelojat.fi 045 7880 9504
Gustafsson, Jussi
Kannen kuvat: Auringonlasku Mäntysaaressa/Johanna Silanen ja Stadipoolo/George Atanassov
YLIMELA MIES
Alkusyksyisen Skorvön saunan lauteilla virisi keskustelu aktiivisten melontaretkeilijöiden määrän vähenemisestä. Olen kuullut aiheesta puhuttavan ennenkin. Samaa kuulee keskusteltavan muiden melontamuotojen osalta. Kuulostaako tutulta?
Meloen retkeileviä esimerkkinä käyttääkseni - joukkoon näyttäisi todellakin ilmestyvän uusia kasvoja harvakseltaan. Onko taustalla yön yli retkeilyn suosion liikkumistavasta riippumaton väheneminen? Erilaiset päiväksi luontoon -harrastukset sen sijaan ovat hyvinkin suosittuja. Moni haluaa muutamaksi tunniksi tai päiväksi melomaan, mistä osviittaa antavat seuramme jäsenmäärän kehitys ja loppuunmyydyt melontakoulut. Uusi kiireinen elämänrytmi ei ehkä mahdollista enemmän sitoutumista edellyttävää harrastusta. Kaiken lisäksi on sosiaalinen kynnys. Aktiivimelojat ovat uudelle tulijalle uusia tuttavuuksia. Hyväksytäänkö joukkoon, mitä jos en tule toimeen heidän kanssaan? Olenko tervetullut? Jokainen itsensä aktiiviharrastajiin lukeva melo -
ja, melontalajista riippumatta, voi miettiä, mitä voi itse tehdä lajin mukaantulokynnyksen madaltamiseksi. Miten voin osaltani vaikuttaa asiaan?
Uusia retkeilyn harrastajia kaipaavat aktiiviretkeilijät voivat osallistua matalan kynnyksen toimintaan, kuten virkistysmelontoihin. Ei tarvitse toimia vetäjänä, kunhan on mukana tekemässä itseään ja harrastustaan tutuksi. Pienillä asioilla voi olla iso vaikutus.
Seuran syyskokous pidetään tuttuun tapaan marraskuussa. Haluaisitko osallistua seuran päätöksentekoon? Asetu ehdolle hallitukseen, se on paras suoran vaikuttamisen kanava. Seuran säännöissä ei mainita sukupuolikiintiöitä, mutta silti vinkkinä mainittakoon, että maksimissaan kaksitoistahenkisessä hallituksessa on tällä hetkellä naispaikkoja enemmän vapaana kuin miespaikkoja. Hallituksen jäsenen tehtävistä ja vastuista voit kysyä lisää allekirjoittaneelta.
Regatan pihalla, punaisen maitolaiturin lähettyvillä (sekajätekontti ja astiat). Jäsenten toivotaan vievän isommat jätteensä, kuten retkiltä palaavien jätepussit, suoraan Regatan pihaan.
Vajasaarella saunan edessä sijaitsevat pienet jäteastiat on tarkoitettu yksittäisten roskien keräilyyn. Autathan viemällä jätteesi mieluiten suoraan isoihin astioihin!
Voit myös tyhjentää pienet jäteastiat Regatan pihan astioihin, jos ne ovat täynnä.
Vajamestari ja vajaryhmä
Jussi Laari luopui joidenkin vuosien urakoinnin jälkeen vajamestarin tehtävästä. Seuran hallitus päätti, ettei saappaita edes yritetä täyttää. Sen sijaan päätettiin hyvin toimivan kalustoryhmän esimerkin mukaisesti perustaa vajaryhmä. Sen toiminnan käynnistämisestä tulee tarkempaa tietoa ennen vajatalkoita, mutta osallistumishalunsa voi jo nyt ilmaista puheenjohtajalle sähköpostitse pj@merimelojat.fi tai vajalla tavattaessa.
Kajakkihankintoja
Käyttöoikeuskalustoa on kesän aikana täydennetty käytetyllä Citius 51 -mallisella kuntokajakilla sekä Nelo Viper -kaksikolla. Molemmat soveltuvat merikajakeilla tasapainon hyvin hallitseville ensimmäisiksi kuntokajakeiksi. Näissä kajakeissa on rungon alapuolella oleva ns. pohjaperäsin, joka pysyy käyttökunnossa, kun meloessa vältät matalia ja kivisiä paikkoja.
Etsimme edelleen jäsenistön joukosta henkilöä, joka ottaisi kesken jääneen yksityisvajan perustusten korjauksen loppuun saattamisen organisoitavakseen. Voi olla, että työt jäävät ensi kesään, syksy tuo viileämpiä ilmoja ja matalapaineen jaksoja joiden aikana vesi on korkealla, mutta suunnitteluun talvi on hyvää aikaa, kun ei tarvitse meloa. Jos tiedät jotain rakentamisesta ja/tai talkoiden organisoinnista ja haluat tehtävän, ota yhteyttä puheenjohtajaan sähköpostitse pj@merimelojat.fi tai keskustellaan vajalla tavattaessa.
Merimelojien jäsenmaksu e-laskuna
Merimelojat on aiemmin lähettänyt jäsenmaksulaskut postitse paperikirjeenä. Mitäs, jos jatkossa saataisiin suurin osa laskuista kulkemaan suoraan verkkopankkiin e-laskuna? Kätevää, edullista ja nopeaa seuralle ja vaivattomampaa maksavalle melojalle. Saat maksussa olevan laskun tiedot suoraan verkkopankkiisi, tarkistat ja vahvistat laskun ja maksu on hoidettu!
Kuulostaa hyvältä, eikö? Miten sitten toimia? Etsi käsiisi Merimelojien 2017 jäsenmaksulasku, tarvitset siitä yksilöivän asiakasnumeron (laskun oikeassa yläreunassa). Kirjaudu verkkopankkiisi ja etsi valikosta e-laskut, josta pääset lisäämään uuden laskuttajan/tee uusi e-laskusopimus. Etsi hakusanalla Merimelojat ry ja tilaa e-lasku. Mikäli vuoden 2017 jäsenmaksulasku asiakasnumeroineen on jo hävinnyt, laita viestiä osoitteeseen toimisto@merimelojat.fi
SYYSKOKOUS
21.11. klo 18
Merimelojat ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 21.11.2017 klo 18 Merimelojien majalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen asiakirjat julkaistaan seuran verkkosivuilla noin viikkoa ennen kokousta.
Hallitus
SYYSTALKOOT
Vajasaaren syystalkoot pidetään sunnuntaina 15.10. klo 10–15.
Tarkempi talkoo-ohjelma ja -aikataulu julkaistaan seuran verkkosivuilla, sähköpostilistalla ja Facebook-sivulla. su 15.10. klo 10–15
Talvikauden KUNTOSALIVUORO
Merimelojilla on talvikaudella vuoro Ruskeasuon voimailusalilla perjantaisin klo 18.00–19.30. Olemme vuorolla voimailuseura Herakleen vieraina.
Salilta löytyy levypainot ja kaikki peruslaitteet sekä pari soutulaitetta. Jos joku joskus kysyy, oletko voimailuseuran jäsen, voit vastata olevasi Merimelojista ja että seurat ovat sopineet vuorosta keskenään.
perjantai klo 18
Sisäänkäynti on rakennuksen itäpuolella ja pukuhuoneet sijaitsevat ulko-ovesta sisään mennessä ylemmän tasanteen oikealta reunalta. Pukuhuoneessa on peseytymismahdollisuus (suihku), mutta ei lukittavia pukukaappeja.
Tavarat voi ottaa laukussa salin puolelle tai käyttää käytävällä olevia kaappeja (2 € pantti). Voimailusali löytyy jatkamalla peremmälle nyrkkeilytilojen ohi.
UIMAHALLIVUORO
Itäkeskuksen uimahallissa
Harjoitukset pidetään joka perjantai klo 19.20 alkaen Itäkeskuksen uimahallissa, os. Olavinlinnantie 6. Vuorot ovat yhteisvuoroja Marjaniemen melojien kanssa. Hallivuorolla voi harjoitella vapaasti. Käytössä on sekä retkikajakkeja että lyhyitä kajakkeja. Useimmilla kerroilla on mahdollista saada ohjausta eskimopyörähdyksen alkeiden oppimiseen.
Tapaaminen on klo 19.20 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla. Älä siis jää uimahallin parkkipaikalle, vaan jatka n. 200 m eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle. Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä.
perjantai klo
19:20
Pukukaappeja varten jokainen osallistuja tarvitsee mukaansa 50 sentin kolikon. Lisäksi tarvitset uima-asun sekä uimalasit ja/tai nenäklipsin (ei pakollinen, mutta lisää omaa viihtyvyyttä).
Kajakit ja varusteet siirretään altaalle ja pois altaalta yhdessä. Jokainen uimahallivuoron osanottaja osallistuu alku- ja lopputoimiin.
MAJAKOITA
ja luonto-/retkivalokuvausta
31.10 klo 18.00 Merimelojien majalla
Majakkaseuran Pekka Väisänen on tulossa kertomaan majakoiden tilanteesta ja huhun mukaan olisi ensi-illassa upea Seppo Laurelista, Suomen majakoiden ”grand old manista” kertova dokkari sekä toinen, jossa melojatkin vilahtaa. Samalla voi tukea majakoiden kunnostusta myyjäisissä tainauttia vain esityksistä kahvikupin ja leivonnaisten äärellä.
Illan aloittaa vaellusretkeilyä monipuolisesti tekevä, vaan ei vielä melova Teemu Saloriutta, jonka blogi löytyy osoitteesta http://www.luonnonvalo.net/ blogi/
Teemu Saloriutta on järjestänyt luontovalokuvauskursseja Luonto-Liitossa ja osaa ”puoliammattilaisena” kertoa luontovalokuvauksesta vinkkejä ja näyttää upeita kuvia.
Tervetuloa!
t. Risto / Virkistys ti klo31.10. 18
INKOON mahtava melontaretki
Aurinkoisena heinäkuun perjantaina Merimelojien minibussi suuntasi majalta kohti Inkoon venesatamaa.
Traileri oli lastattu täyteen erivärisiä kajakkeja jo edellisenä iltana ja viimeiset reskutukset oli suoritettu hyväksytysti.
Yhdeksän naista odotti innolla tulevaa aloittelijoiden melontaretkeä!
Satamassa nautitun tankkauslounaan jälkeen kajakkeihin pakattiin kaikki tarpeelliset retkivarusteet sekä viikonlopun muonat ja kajakkien keulat suunnattiin kohti Lilla Lövön saarta. Melontareittimme kulki hyvää retkivauhtia monen kauniin saaren ja luodon kautta ja ylitimme myös pari syväväylää. Lähtö Inkoon satamasta ja koko melontareitti oli mielenkiintoista vaihtelua Helsingin lähivesiin.
Sää oli loistava ja melonta erittäin nautinnollista. Yllättävän nopeasti Lilla Lövön saari näkyikin jo edessämme. Luodolle rantautumisen jälkeen oli vuorossa telttapaikan valinta ja hetkessä luodolle kohosi pieni telttakylä. Nälkä kurni vatsassa ja pian trangiat alkoivat lämmetä rantakalliolla ja herkullinen
ruoan tuoksu leijui ilmassa. Miten ruoka voikaan maistua niin hyvältä ulkona luonnossa! Loppuilta kuluikin lämpimillä rantakallioilla mainiossa seurassa kaunista auringonlaskua ihaillen.
Seuraava aamu valkeni kirkkaassa auringonpaisteessa ja alkoi virkistävällä aamu-uinnilla. Aamupalan jälkeen oli aikaa rennolle saarimeiningille ja olo oli kuin etelän lomalla (varsin poikkeuksellista tänä kesänä :)) kun voi uida naapuriluodolle ja tutustua siihen pelkissä uikkareissa. Vastapäisellä saarella näkyi lehmiä ja toisella lampaita, joten aivan yksin emme seudulla olleet. Iltapäivällä oli vuorossa melontaretki lähivesille tai saaripäivän jatkaminen lähisaareen tutustuen. Illalla pienen sadekuuron jälkeen sää kir-
kastui, tuuli tyyntyi täysin ja taivas värjäytyi vaaleanpunaisilla ja -sinisillä pastellisävyillä. Melontaretki Lilla Lövön ympäri peilityynessä meressä oli hieno, mieleenpainuva kokemus.
Luodolla olisi voinut viettää vielä monta päivää, mutta sunnuntaina oli jo pakattava kajakit aamupalan jälkeen ja suunnattava takaisin Inkoon satamaan. Paluureitti mutkitteli taas kiinnostavasti ja vaihtelevasti kauniissa maisemissa ja saarten lomassa - meloimme matalikoissa ja odotimme vuoroam-
me purje- ja moottoriveneiden ylittäessä syväväylää. Näimme paljon saariston kaunista luontoa, hienoja mökkejä, rantasaunoja, merilintuja ja kenties yhden hylkeenkin. Pysähdyimme myös pienelle tauolle kauniille Gammalby Landetin hiekkarannalle, jossa oli paljon äkäisiä muurahaisia, jotka halusivat mukaamme mantereelle. Pian olimmekin taas Inkoon satamassa monta melontakilometriä ja hienoa kokemusta rikkaampana.
Suurkiitos Eevukalle ja Hannalle mahtavasta reissusta ja kaikille osallistujille mainiosta seurasta!
Seuraavaa reissua innolla odotellen, Sari Hainari
Kuvat: retkeläisten ottamia
KONNEVESI – tuntematon helmi
Teksti ja kuvat Hanna Kaisa Hellsten Suomessa on 40 kansallispuistoa, ja monessa niistä on upea vesiluonto. Yksi uusimmista puistoista on Etelä-Konneveden kansallispuisto.
Sadesää ei ole lainkaan hullumpi melontakeli. Harmaan sävyt ja veden äänet rauhoittavat kiireisen kaupunkilaisen.
Matka Etelä-Konneveden kansallispuistoon ei ole Helsingistä ihan mahdottoman pitkä, suunnilleen kolme ja puoli tuntia. Tämä on nopea tapa päästä aivan erilaiseen ympäristöön – kivikaupunki vaihtuu upeisiin kalliorantoihin, joissa jääkauden jäljet näkyvät selvästi. Vuokrasimme kajakit paikan päältä. Lähdimme liikkeelle Hanhitaipaleen satamasta ja vietimme vesillä kolme hienoa päivää. Kävimme tutustumassa myös luontopolkuun, joka vei katsomaan Loukkuvuoren upeita maisemia.
Etäisyydet ovat Etelä-Konnevedellä varsin maltilliset, ja sokkeloinen saaristo sopii hyvin myös aloittelevalle retkimelojalle. Kajakkivuokraajalta saamaamme retkikarttaan oli merkitty laavut, nuotiopaikat, kajakki- ja venelaiturit sekä tärkeimmät nähtävyydet.
Puisto on varsin uusi, samoin osa rakenteista. Osa laavuista ja laitureista oli kesällä 2017 vielä vaaleita ja tuoreen puun värisiä, eivätkä matkailijat olleet vielä kaivertaneet niihin omia kyseenalaisia jälkiään. Samoilla vesillä liikkui jonkin verran muitakin matkailijoita, mutta vesiliikennettä ei ollut ruuhkaksi asti.
Kallioisen maaston vuoksi nuotiopaikkojen ja laavujen yhteydessä on todella vähän tilaa teltoille, mutta pääsimme vaivattomasti nukkumaan molempina reissuöinä. Puisto sopii mainiosti riippumattoretkeilyyn, puuhun mahtuu aina.
Tällä kertaa keli vaihteli melkoisesti sateisen harmaasta päivästä ja illasta räikeän aurinkoiseen iltapäivään. Vesillä ollessa sää vaikuttaa välittömästi tunnelmaan. Oli hienoa päästä näkemään savolaista vesiluontoa monissa eri väreissä.
Geologiasta kiinnostuneille Etelä-Konnevesi tarjoaa paljon nähtävää kuten silokallioita, pirunpeltoja, komeita siirtolohkareita. Jääkauden jälkien lisäksi myös ihminen on jättänyt puumerkkinsä ympäristöön kalliomaalausten, hautojen ja karsikkopuiden muodossa. Puistossa pesii parikymmentä sääksiparia sekä itse rakentamissaan risulinnoissa että ihmisen kasaamissa tekopesissä.
Ensimmäisenä iltana meitä ilahdutti myös laulujoutsenpari. Saimme seurata rauhassa uiskentelevaa kansallislintua kansallispuistossa satavuotiaan Suomen juhlavuonna. Se tuntui vähän hassulta ja todella hienolta.
Kajakki- ja kanoottivuokrausta alueella esim. www.kalajaretkeily.fi
JOITAIN VINKKEJÄ
retkimelojalle
• Jos olet lähdössä ensimmäistä kertaa retkelle, kysele neuvoa kokeneemmilta. Netistä löytyy hyviä vinkkejä ja matkakertomuksia, lisäksi erilaisista facebook-ryhmistä voi kysyä vastauksia tarkkoihinkin kysymyksiin. Retkeilijät ovat mukavaa porukkaa, jotka auttavat mielellään.
• Kansallispuistot ovat helppoja ja hienoja retkikohteita. Niistä on olemassa valmiit hyvät kartat, puistoissa on erilaisia palveluita ja luonto on taatusti upeaa.
• Joissakin kansallispuistoissa on saatavilla juomavettä, joissakin se pitää joko tuoda itse tai puhdistaa. Itse olen ottanut riskejä ja hommannut osan vedestä suoraan isommalta selältä, jossa ulosteperäisiä bakteereja ja muuta ikävää on todennäköisesti vähemmän kuin rantavesissä. Aistinvarainen arvio ei kuitenkaan aina kerro täyttä totuutta juomaveden laadusta. Retkeilytarvikeliikkeistä on saatavilla erilaisia suodattimia, ja suurimman osan mikrobeista saa tuhottua keittämällä vettä muutaman minuutin ajan.
• Palauta ennen lähtöä mieleesi jokamiehenoikeudet. Selvitä, onko puiston alueella rantautumiskieltoja tai muita erityisrajoituksia.
• Tsekkaa nähtävyydet etukäteen, niin löydät varmasti hienoimmat paikat, kalliomaalaukset ja muut käymisen arvoiset paikat.
• Usein kansallispuistoissa on nuotiopaikkoja, joihin on myös varattu polttopuuta. Nuotiolla ruuan valmistaminen on toki tunnelmallista, mutta se vie aikaa, joten jos haluaa olla paljon vesillä, kannattaa ottaa mukaan retkikeitin. Sillä voi valmistaa lämpimän ruuan tai keittää kahvit oikeastaan missä vaan. Itse käytän kaasua, sillä se on nopea eikä nokea. Kansallispuistojen ulkopuolella puuhuoltoa ei useinkaan ole.
• Koska kajakki on pakattava tiiviisti, pakkaamiseen ja purkamiseen menee aikaa. Älä survo päivän aikana tarvitsemiasi kamoja perimmäiseksi. Pidä lähelläsi tai helposti saatavilla vesipullo, vessapaperia, välipalaa, kännykkä, kamera, aurinkolasit ja lisävaatetta. Jos et halua
Pohjanlumme kasvaa pehmeäpohjaisissa lammissa, järvissä ja hitaasti virtaavissa joissa. Niitä löytyy myös Etelä-Konneveden suojaisimmista sokkeloista.
ryhtyä ähräämään retkikeittimen kanssa kesken päivän (mutta pidät kovasti rantakahveista tai lämpimästä safkasta), käytä termaria. Myös ruokatermos saattaa osoittautua käteväksi.
• Varaa ruokaa vähän enemmän kuin mitä luulet tarvitsevasi. Nälkäkiukkuisena vesiluontokin näyttää ikävältä.
• On hyvä varautua myös viivästyksiin ja yllätyksiin. Lyhyillä reissuilla ruokahuollon kanssa voi olla hiukan huolettomampi kuin pitkillä; ruokatarvikkeet vievät tilaa ja kajakin volyymi on rajallinen. Pitkillä reissuilla onkin laskettava vähän tarkemmin, miten paljon sapuskaa voi ja pitää ottaa mukaan.
• Käytä kuivasäkkejä. Useampi pieni pakkaus on helpompi survoa kannen alle kuin muutama suuri. Kaikkea ei tarvitse pakata vesitiiviisti: melontasäkkien lomaan voi hyvin sovitella esimerkiksi lasipurkeissa olevat eväät ja sen sellaiset.
• Kuivasäkkejä tarvitaan aina yksi enemmän kuin mitä luulet. Ja jos tila loppuu kesken, niin kuivasäkin voi myös kiinnittää kannelle. Usein säkkejä saa lainattua kajakin vuokraajalta, ei kaikkea ei tarvitse hommata itse. Kannattaa myös kysellä kavereilta, olisiko jollakulla säkkiä tai paria lainaksi: kaikki eivät kuitenkaan ole samaan aikaan reissussa.
Teksti ja kuvat Hanna Kaisa Hellsten
Jäsenpäivystys
Päivystysten aikana vastaa numero: 050-3574 507
Päivystysajat:
Huhtikuu–syyskuu: tiistaisin klo 18–19. Lokakuu–maaliskuu: kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18–19.
Lisäksi melontakouluviikkoina (viikot 20–24) to 16.30–17.30.
HUOM! Juhlapyhinä ei ole päivystystä. Tarkista päivystysajat aina verkkosivuilta, koska muutokset ovat mahdollisia.
Seuran sähköpostiosoite toimisto@merimelojat.fi
Sähköpostiin pyritään vastaamaan viimeistään muutaman päivän kuluessa.
Sauna
Sauna lämpiää melontakaudella huhti-syyskuussa ma–to klo 17–22 ja su 15–22.
Talvikaudella sauna on lämpimänä tiistaisin ja torstaisin 17–21 sekä sunnuntaisin 15–21.
Muista uima-asu ulkona liikkuessasi sekä hyvät tavat ja järjestys. Saunassa uima-asu on vapaaehtoinen. Vajalla saunovat ainoastaan seuran jäsenet ja melontakoululaiset. Jäsenet eivät saa tuoda kavereitaan saunomaan.
Uimahallivuoro
Itäkeskuksen uimahallissa perjantaisin klo 19.20, os. Olavinlinnantie 6.
Tapaaminen on klo 19.20 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla. Älä siis jää uimahallin parkkipaikalle, vaan jatka n 200 m. eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle. Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä.
kuntosalivuoro
Merimelojien talvikauden vakiovuorot Ruskeasuon liikuntahallin voimailusalilla ovat perjantaisin klo 18–19:30. Olemme vuorolla voimailuseura Herakleen vieraina. Salilta löytyy levypainot ja kaikki peruslaitteet sekä pari soutulaitetta.
