Räisänen Ari ja www-vastaava@merimelojat.fi 045 7880 9504
Gustafsson, Jussi
YLIMELA MIES
Syksy etenee, talvi lähestyy vääjäämättä.
Kajakkiin kiivetessämme olemme ”oman elämämme kippareita”. Toisaalta se tarkoittaa vapaut ta, toisaalta vastuuta. Olet itse aluksen komentosillalla ja vastuussa päätöstesi seurauksista. Minkä reitin valitsen, pidänkö tauon – entä onko matkantekoni turvallista? Miten ennakoin tulevaa, miten hallitsen harrastukseeni sisältyviä riskejä? Merimelojien melontakalusto on jäsenistön käytettävissä koko avovesikauden ajan, luotamme toistemme riskinarviointikykyyn. Yritetään olla luottamuksen arvoisia.
Kuudennen ylimelamiesvuoteni lähestyessä loppuaan haluan kiittää kaikkia Merimelojia aktiivisesta osallistumisesta ja seuran
eteen tehdyistä talkoopanoksista. Kiitos monille myös hyvästä yhteistyöstä.
Syyskokouksessa päätetään ensi vuoden suunnitelmista. Kokouskutsussa ennalta mainittu sääntömuutosasia ei valitettavasti ole valmis käsiteltäväksi. Asiaan palataan keväällä, ensi vuoden hallituksen valmistelemana. Keitä valitaan erovuoroisten tilalle hallitukseen, kuka kirjoittaa tälle palstalle seuraavassa Merimelojan numerossa – siitäkin päätetään kokouksessa.
Tulkaahan mukaan päättämään yhdessä!
Rauli Rautavuori, ylimelamies
Jäsenten lapset
HALLITUS tiedottaa
Jäsenillämme on nuoria (tyypillisesti alle 10 vuotiaita) lapsia jotka eivät ole eivätkä voikaan olla seuran melontataitoisia jäseniä. Lapset voivat olla jäsenten mukana seuran tiloissa ja toiminnassa seuraavin rajauksin.
Aikuinen jäsen on vastuussa lapsestaan ja tämän tur vallisuudesta. Lapsen mukaan ottaminen ei siirrä vastuuta seuralle.
Merimelojien jäsenten eimelontataitoisilla lapsilla on oikeus
• osallistua kuivalla maalla järjestettäviin seuran tapahtumiin vanhempiensa mukana
• matkustaa seuran kaksi- tai kolmiaukkoisessa kajakissa tai avokanootissa vanhempiensa mukana (Mela kädessä tai ilman. Kelluntaliiviä/pelastusliiviä on käytettävä)
• käyttää vajasaaren tiloja yhdessä vanhempiensa kanssa
Merimelojien jäsenten ei-melontataitoisilla lapsilla ei ole oikeutta
• meloa seuran yksikkökajakilla
• omaan avainkorttiin
• osallistua nuorisojaoston harjoituksiin (pl. kokeilukerta/kerrat joiden kautta pääsee melovaksi jäseneksi)
Seuran jäseneksi liittyminen edellyttää osoitettua melontataitoa. Jäsenyyden myötä lapsi saa oikeuden seuran kaluston (yksiköt ym.) itsenäiseen ja/tai ohjattuun käyttöön sekä avainkorttiin. Melontataidon voi osoittaa käymällä nuorten kurssin tai osallistumalla nuorison ohjattuihin harjoituksiin (kokeilukerrat).
KorJaus uimahalliharJoitusten alKamisaiKaan
Uimahalliharjoitukset alkavat kokoontumisella Itäkeskuksen uimahallin huolto-ovella perjantaisin klo 19.20. Olethan ajoissa paikalla! Pukukaappeja varten jokainen osallistuja tarvitsee mukaansa 50 sentin kolikon. Lisäksi tarvitset uima-asun sekä uimalasit ja/tai nenäklipsin (ei pakollinen, mutta lisää omaa viihtyvyyttä).
Kajakit ja varusteet siirretään altaalle ja pois altaalta yhdessä. Jokainen uimahallivuoron osanottaja osallistuu alku- ja lopputoimiin.
VaJasaaren Jäteastiat siJaitseVat nyt regatan pihalla
Vie omat jätteesi (mm. retkiltä palaavien jätepussit) suoraan Regatan pihan siniseen jätekonttiin.
Vajasaarella saunan edessä sijaitsevat pienet jäteastiat on tarkoitettu yksittäisten roskien keräilyyn. Autathan vahtimestaria viemällä jätteesi mieluiten suoraan isoihin astioihin! Voit myös tyhjentää pienet jäteastiat Regatan pihan astioihin, jos ne ovat täynnä.
TIEDOTE jäsenmaksuista ja jäsenluokista
Terveisiä konttorilta!
Vuoden 2016 JäsenmaKsu
Jos jäsen ei ole maksanut kuluvan vuoden jäsenmaksua, hallitus toteaa hänet eronneeksi joulukuussa. Jos siis haluat pysyä jäsenenä, mutta arvelet jäsenmaksun olevan hoitamatta, ota heti yhteyttä toimistoon sähköpostitse osoitteeseen toimisto@ merimelojat.fi. Sinulle voidaan lähettää sähköpostitse maksutiedot.
Muistathan, että seuran lähettämät laskut on aina maksettava niissä olevaa viitenumeroa käyttäen!
Vuoden 2017 jäsenmaksulaskut postitetaan helmikuun lopussa – maaliskuun alussa. Tarkkaile postiasi, ja jos laskua ei tuolloin kuulu, ota heti yhteyttä toimistoon em. osoitteeseen. Karhulaskua ei lähetetä! Kysy muutenkin toimistolta neuvoa, jos
seuraan liittyvissä maksuasioissa on mielestäsi jotakin ongelmaa.
Jos jäsenmaksua ei maksa eräpäivään mennessä, avainkortti suljetaan, ja uuden saa vain päivystyksestä päivystysaikoina.
JäsenluoKan muutos tai seurasta eroaminen
Jos haluat ensi vuodeksi muuttaa jäsenluokkaasi – et esimerkiksi tar vitse Humalluodon palveluita ja haluat ”saarijäseneksi” (jäsenmaksuluokka 3) – ilmoita muutoksesta mahdollisimman pian em. toimiston osoitteeseen. Kun luokka vaihdetaan tämän vuoden puolella, saat ensi vuonna heti oikeanlaisen jäsenmaksulaskun.
Niin ikään mahdollisesta seurasta eroamisesta olisi hyvä tiedottaa toimistolle jo tämän vuoden puolella. Silloinkin vältyt turhan jäsenmaksulaskun saamisesta ensi vuonna.
La 26.11. klo 18
PUUROJUHLA
Lauantaina 26.11.2016
klo 18 majalla
Luvassa iloista tunnelmaa, elävää musiikkia ja jouluherkkuja!
Sauna on lämpimänä klo 16 alkaen.
Puuro, leivonnais ja glögitarjoilu alkaa klo 18. Ohjelma alkaa klo 19 ansiomerkkien luovutuksella saajilleen sekä vuoden nuorisomelojan valinnalla.
Tilaisuuteen ei tarvitse ennakkoilmoittautua.
Juhlan järjestämme yhdessä. Voit ilmoittautua mukaan järjestelyihin sähköpostitse Timo Monoselle koulutus@merimelojat.fi.
RETKIKUVAILTA
Perinteinen retkikauden päättävä retkikuvailta pidetään tiistaina 15.11.2016 klo 18 alkaen Merimelojien majalla.
Illan ohjelman sisällön tuotatte te: Tuokaa siis omat retkikuvanne muiden ihailtavaksi! Ensisijaisesti aikaa löytyy seuran järjestämien retkien kuville, mutta usein myös joku muu mielenkiintoinen retkikuvakollaasi on mahtunut mukaan.
Jos olet tuomassa kuviasi nähtäväksi, ilmoita siitä minulle mielellään viimeistään sunnuntaina 13.11.2016.
Tilaisuudessa on kahvi ja teetarjoilu leivonnaisineen.
Tervetuloa kaikki nauttimaan retkimuistoista!
Eevukka, retkijaosto
Ti 15.11. klo 18
MAJAKKASEURA
vierailee
keskiviikkona 14.12. juhlasalissa
Tervetuloa melojien majakkailtaan klo 18.30 alkaen!
Sauna on samana päivänä poikkeuksellisesti lämmin klo 17 alkaen.
Elokuvakiertueen elokuvat ja myyjäiset pitää Pekka Väisänen
Suomen Majakkaseurasta. Kaikki dokumenttifilmit ovat uusia tämän vuotisia ja ensiesityksessä.
Elokuva 1: Suomalaiset majakat - vaarallisten karikoiden tienviitat (10 min.)
Elokuva 2: Tasku - uudesti syntynyt pooki (25 min.)
Elokuva 3: Hän kuvasi majakat (50 min.) Kolmen vuorokauden seikkailu Pohjanmaan majakoille. Elokuva seuraa intohimoisten valokuvaajien matkaa kolmen vuoro kauden ajan Yttergrundista Hällgrundiin.
Lisätietoja ja järjestelyihin osallistumisesta ilmoittautumiset (leivonnaisia tai järjestelyapua/talkoopiste) Email: virkistys@merimelojat
Mikromuovi ei kuulu
ITÄMEREEN
Teksti: Hanna Kaisa Hellsten
Muovijäte hioutuu luonnossa pikkuriikkisiksi hitusiksi, jotka lähtevät kiertoon ravintoketjuissa. Mikromuovia käytetään myös kosmetiikassa. Erityisen haitallista mikromuovi on vesistöissä.
Pikkuahvenet rakastavat muovia.
Tiede lehden lainaaman ruotsalaistutkimuksen mukaan kalanpoikaset syövät mieluummin alle millimetristä muovihitua kuin eläinplanktonia.
Tällä tavalla syövistä kaloista kasvaa tavallista pienempiä ja ne jäävät helpommin petojen suihin. Muovi ei poistu ekosysteemistä vaan kiertää ravintoketjussa eteenpäin. Osa siitä päätyy myös kalan mukana lautaselle siihen perunamuusin viereen. Parhaillaan tutkitaan, voiko mikromuovi aiheuttaa muoville persojen ahvenkantojen taantumisen.
Mikromuoviksi kutsutaan pienenpieniä muovinhitusia, alle millin tai kahden kokoisia. Niiden vaikutuksia Itämereen ei vielä tarkkaan tiedetä. Monet tutkijat arvioivat, että kyseessä on vakavampi ongelma kuin mitä aikaisemmin on kuviteltu. Tukholman yliopiston mukaan Itämereen päätyy vuosit tain 40 tonnia mikromuovia. Samalla vesistöihin joutuu myös muovihitusiin sitoutuneita kemikaaleja.
Mikromuovista osa on peräisin isommasta muoviroskasta, joka luonnossa hioutuu pienemmiksi
hitusiksi. On arvioitu, että maailman meriin päätyy noin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Mikromuovia puolestaan käytetään esimerkiksi kosmetiikassa, kuten kuorintavoiteissa, suihkugeeleissä ja hammastahnoissa. Se päätyy mereen jätevesien kautta. Viemäristä luontoon huuhtoutuu myös pyykkikoneessa irronnut fleecekuitu.
Vesillä liikkujalla on erityinen vastuu pitää jälkensä siistinä: tekemiset merellä ja rannoilla kun vaikuttavat suoraan meren tilaan.
Alle on koottuna muutamia käytännön vihjeitä, joilla meloja voi vähentää omaa muovikuormitustaan. Järjen ja tilannetajun käyttö ovat suositeltavia. Melontavarusteista suuri osa perustuu muoviin, mutta ympäristön huomioiminen ei tietenkään tarkoita sitä, että harrastuksesta pitäisi luopua. On kuitenkin parempi tehdä parhaansa kuin unohtaa uhmakkaasti koko homma.
1) Pidä varusteet kunnossa.
Kajakin alle laitettavat lötköpötköt murenevat ajan myötä, samoin narut, kellukkeet, styroxpalat, muoviset pesusienet ja muut vastaavat. Vesillä käytettävistä varusteista muovimuru päätyy suoraan mereen. Oikeampi paikka huonokuntoisille muovivarusteille on Vajasaaren roskis. Jos on mahdollista valita styroxin tai muun muovin sijaan korkkia, valitse korkkia.
2) Suosi vaatetuksessa ja varusteissa luonnonkuitua silloin kun se on mahdollista. Melojakin voi valita merinovillaa fleecen sijaan.
3) Älä päästä muovia merelle karkuun. Käytä moneen kertaan käytettäviä kuivapusseja repeilevien muovipussien sijaan. Eväät voi pakata rasioihin. Jätä roskat maihin jo lähtiessä, jos se on mahdollista, vesillä ja tuulessa kun tulee kumminkin sählättyä.
4) Varsinkin retkeillessä käytä muovitonta hammastahnaa. Peseydy aina maissa ja imeytä jätevedet maan kautta, se vähentää muutakin meren kemikaalikuormaa. Nyrkkisääntönä on, että maaekosysteemit kestävät vesiä paremmin.
5) Myös melojan arkivalinnoilla on vaikutusta, kuten kodin tekstiilien ja vaatteiden materiaalilla ja kotikylppärin kosmetiikalla. Ihon kuorintaan sopii kiteinen hunaja tai sokeri. Mikromuovia sisältävän suihkugeelin voi korvata jollain toisella tuotteella tai vaikka hyvän tuoksuisella palasaippualla. Joutsenmerkityt tuotteet tai luonnonkosmetiikka eivät sisällä mikromuovia, ja monet kosmetiikan suuryritykset ovat luopumassa niiden käytöstä.
Kainalo:
Mistä tunnistaa mikromuovin?
Mikromuovi on merkittävä kosmetiikan raaka-aineluetteloon. Niissä on myös tarkennettu, mistä yhdisteestä on kysymys.
Muoviraaka-aineita ovat
• Polyeteeni / Polyethylene, PE
• Polyetyleenitereftalaatti / Polyethylene terephthalate, PET
• Etyyli Vinyyli Asetaatti / EthylenVinylacetatCopolymere, EVA
• Polyimidi / Polyimid, PI (Polyimid1)
• Acrylates Crosspolymer, ACS
• Acrylates Copolymer, AC
• Polyquaternium7, P7
Lähde: YLE
Pelkoa ja inhoa
NYKÄLÄNJOELLA
Reportaasi ruskaretkestä 6.9.10.2016
[prologi]
Ahaa.
Tuossa se on. Tuossa joki kulkee, kapea sininen viiva kartalla, syvä joki. Siinä kiidämme vajonneessa kivikurussa aistit valppaina ja mieli tyhjänä – melominen ja elämä ovat omissa käsissä. Olen laatinut ja tarkastanut suunnitelman auringonlaskun hetkeä myöten. Ajankin
me hallitsemme ja saamme voimaa säätäessämme matkamme valon mukaan ja kaihtaessamme pimeyttä.
Lihakset virittyvät. Kilpajaostolta kitsaasti saadun opin mukaiset tekniikat sähköistävät melan. Olemme valmiit Naarajoelle, Nykälänjoelle, mille tahansa luonnon hitaalle katseelle eikä meitä voi mikään yllättää.
kuva Mia Winkler
[matKa alamäKeen]
Lomatrio katoaa ikuisuuteen, kun kaarramme sumujärven kaislikonkulmasta ahtaaseen uomaan pystymättä katsomaan taaksemme. Naarajärvi hengittää usvaa ja piilottaa sulonsa meiltä. Me imemme sisään ympäröivän suon viileyttä ja tunnemme veljeyttä joenjumalia, majavia kohtaan, jotka kaatavat puupylväitä ja rakentavat temppeleitään viidakossa. Tuossa on järsitty Jakin, tuolla lojuu kalut tu Boas. Hätistämme laulujoutsenen pakoon, ja se kiitää joen mutkissa kuin partiovene Mekongin suistossa. En ihmettelisi, jos kapteeni Willard
meloisi meitä vastaan, mutta voisin säikähtää hänen ilmeettömyyttään. Puristan melaa kuin pimeyden sydäntä, sillä kaikki ei ole hyvin. Kartta ei näytäkään totuutta.
[JyrKät VastaKohdat]
Joki kääntyy länteen, Kälystenkoski lähestyy.
Silloin kaikki tulee syliin –suunnitelmani purkautuu kuin kerä kissan kynsissä ja iskemme lasikuidun kiveä vasten. Joki rakastaa meidät rikki, vetää pehmeästi ja hitaasti, mutta puskee rajusti ja näyttää sammaleen peittämät lohkeilleet hampaansa.
Päivi on sahissa kiinni, Kirsi uittaa kajakkia, jysähdän särmään ja koko ajan joki houkuttelee ja kiskoo meitä eteenpäin. Sehän on matala! Syvää on vain epätoivoni. Odotan lisää nuolia rannalta.
Kujanlaskun läpäissyt Hannu viittoo Mialle ohjeita – joen viitat hämäävät ja kääntyvät.
[rantaaKin on]
Vehvaa pelastaa meidät järvensä kehtoon ja majoittaa leiriin. Musta metsä romahtaa niskaan. Iltatulilla loitsimme uskoa jatkoon, sillä paluuta ei ole. Betonigrillissä loistaa sydämenmuotoinen tuli, jota ruokimme viidasta raahatuilla vastahakoisilla juurakoilla.
Tähdet ovat räjähtäneitä timantteja sametilla.
[VoiKo Vielä pahentua]
Lokakuussa Nykälänjoki on joki vain kartalla, sininen viiva kuin kalpea suoni rappeutuneen aatelismiehen kuihtuneessa käsivarressa. Tunnen, miten se puristaa meitä sivuilta kuin painaakseen meidät vähässä veressään eteenpäin tavalla tai toisella. Se huijaa; ensin se tarjoaa huiman, onnistuneen laskun Koskentilalla nöyrryttääkseen meidät seuraavassa kaarteessa konttaamaan louhikossa ja anomaan armoa vedenhengiltä. Uhraan kuivan saappaani virtaan ja kas – saamme hilattua kajakit pimeyden ytimen läpi.
[olimme unohtaneet
JärVen]
Emme ole uskoa Kyyveden olevan totta. Se vakuuttaa koskien jääneen taa ja tarjoaa Vavesaaressa tulipaikan ja koillistuulen palkeet, jotka illalla viskaavat kipinälyhteen ruokkimaan yön nälkäistä suuta. Yövyn laavun puisessa kidassa; olen luonnolle vain suupala.
[tuuli Ja pelKo]
Kylmä koillinen heittää meidät kuin jokikäärmeestä siinneen suomun Rauhansalmeen. Siellä nimi on enne, ja laskemme leveän ja hitaan nivan Rauhajärveen. Kajakkejamme ei purra, mutta vaikka niin olisikin käynyt, henkemme olisi sen kestänyt. Joki on jo koulinut meidät, tämä on meidän osamme, ja alamme päästä labyrintista polulle.
Läsäkosken kanava vahvistaa asian: se vie meitä hyväilevän lempeästi tapaamaan seuraavaa kivistä serkkuaan. Sen me kuitenkin kierrämme maitse. Emme silti näytä pitkää nenää joen ansoille; ne eivät pääse käsiksi, mutta mekään emme voi mitellä taitojamme niiden kanssa. Vaihtoehtoa ei ole, vaikken haluaisi katsoa pelkoa silmiin vain verhon takaa.
Viimeisen kerran meitä koetellaan Läsäkosken etelään ja länteen purkautuvassa uomassa. Melkein parasta laskua, mustaa vettä, pyrähdyksiä ja väylän etsintää. Alussa purkautunut kerämme on osittain koossa, ja voimme alkaa kutoa oppejamme.
kuva Mara Roivainen
[pedon sanat]
Kajakkejamme on peto raapinut. Viimeisessä paikassa, Likoniemessä, pelkäämme katsoa jokihir viön riipustuksia. Nyt tiedän, että vaikka joen retoriikka voi olla mahtavaa pauhua, vaarallisimmillaan se on kirjoittaessaan tragiikkaa, kun se on loppukesästä väsynyt eikä jaksa puhua. Emme olleet voittajia, mutta Nykälänjoki läimäytti meitä anteeksiantavasti.
[epilogi]
Tuossa joki on. Samalla kartalla, mutta erinäköinen. Eihän se ole sama, se on nielaissut meidät ja pit
kät kajakkimme, pudistanut niitä ja katsonut ihmeissään päätään puistaen. Turha sille on sanoa mitään, se on jo kääntynyt pois odottamaan kevättä.
[p.s.]
Seisomme poliisiauton takana pysäkillä. Bussikin kiukuttelee ja kostaa huonon kohtelun. Voin tuntea sen närkästyneisyyden, tai poliisin ymmärtäväisyyden raa’an vastakohdan. Vain yhden paperin tähden, tuntuu auto murisevan ja heiluu pyörillään.
Mara Roivainen
SUOMI MELOO 2016
Keuruu–Padasjoki
Säät vaihtelivat helteistä sateeseen, mutta tuulet olivat suotuisia poiketen viime vuoden vastatuulen puskemisesta. Jopa kuuluisa Näsijärven selkä oli aivan peilityyni kuulaana kesäaamuna. Vasta viimeisenä päivänä meloessamme
Padasjoelta Kelveneelle ja takaisin, saimme nauttia reippaan aallokon tuomasta keinunnasta sekä padasjokelaisten tarjoamista juhlakahveista maatauolla Kelveneen nuotiopaikalla.
Joukkueeseen kuuluivat al-
32. Suomi Meloo viesti kulki tänä vuonna 11.–17.6. pääosin läpi hämäläisen järvimaiseman, alkaen hieman KeskiSuomen puolelta Keuruulta ja päätyen Padasjoelle.
lekirjoittaneen lisäksi Leena, Musti, Tuula, Tepa, Ritva ja Ralf. Tällä kertaa olimme suunnitelleet majoitukset niin, että olimme melajuhlayötä lukuun ottamatta samassa kohteessa kaksi yötä kerrallaan. Näin saimme aikaa kunnon yöunil-
le, varsinkin kun Ralf oli innokas yön ritari, joten vain muutama yö ja varhainen aamu jäi väliin, jolloin ei Merimelojien norppamaskotti eikä sponsorimme Meritaidon viiri keikkunut viestin mukana. Lisäksi Musti järjesti meille muutaman
oman paikalliskierroksen Ylöjärvellä ja Padasjoella, joten kilometrejä joukkueelle kertyi ihan mukavasti.
Lähdimme matkaan vajalta viestiä edeltävänä päivänä, hyvissä ajoin. Kohteemme oli Ruhalan mökkimajoitus Väärinmajalla. Paikka oli hieman sivussa itse reitiltä, mutta mökki sijaitsi tosi kauniilla paikalla kallioisine rantoineen hiukan ennen Vilppulaa.
Lauantaiaamuna suuntasimme sitten kohti Keuruuta. Lähdössä on aina oma hohtonsa, kun kalustoa järjestellään ja kerrataan vaihtorutiineja. Samalla tutkaillaan, ketkä vanhat tutut ovat lähteneet matkaan. Kaikki saivat nauttia Keurusselän maisemista ja auringonlaskuakin saimme ihailla mökin rannassa, ensimmäisen me
lontapäivän jälkeen saunomisen ja makkaranpaiston lomassa. Hieman teki mieli yömelontaan, mutta oli parempi säästellä voimia.
Seuraavana päivänä poimimme Ralfin mukaan maitolaiturilta, kun hän saapui niin sanotusti jälkijunassa. Hän pääsikin heti yötaipaleelle Muroleesta ja sai varmuuden vuoksi meloa kaksi etappia peräjälkeen. Seuraava majapaikkamme sijaitsi Näsijärven rannalla Ylöjärvellä. Tampereen seutu tuli näin tutuksi niin Näsijärven kuin Pyhäjärvenkin puolelta. Erikoisinta oli kulku vanhaa tukkitunnelia pitkin ja poikkeaminen Laukon torin maisemissa.
Melajuhlapäivä koitti seuraavaksi. Toijalasta pyrähdys Valkeakoskelle, jossa juhlapaikkana oli
Kelveneen rannassa
vanha tuttu hotelli Waltikka ja tuttua oli leiriytyminenkin Apianlahden Campingin mökissä. Tiettyä historian havinaakin juhlaan liittyi, koska Merimelojat sai Leenan seuraksi allekirjoittaneen uudeksi Suomi Meloo klubin jäseneksi, Ingrid (perustajajäsen) kun on jo siirtynyt autuaammille melonta ulapoille. Jäsenyys edellyttää 20:ta osallistumiskertaa Suomi Meloo -viestiin. Jäsenyys velvoittaa jokaista osaltaan edistämään melontakulttuuria ja tuomaan uusia kandidaatteja tutustumaan melonnan pariin.
Melajuhlan jälkeinen päivä oli melontaa parhaimmillaan suvisessa säässä läpi Mallasveden, poiketen
Pälkäneelle ja päätyen osaltamme Vahderpäähän Kangasalle. Matkan
varrelle osui myös laulujoutsenen pesä ja upeita maisemia kallioisten saarten lomassa. Illan tullen siirryimme suoraan Padasjoelle Mainiemeen, jossa vietimme hieman levottoman yön tarkastellen sääennusteita, koska tuuli oli nousemassa ja Päijänteen suuret selät odottivat meitä. Jätimme seuraavan aamun osuudet väliin ja teimme pienen kulttuurikierroksen kylälle. Sen jälkeen suuntasimme iltapäivän ja illan osuuksille. Sää oli varsin kostea, mutta tuulesta ei ollut juuri tietoakaan. Osuuden aikana näimme kalasääskipariskunnan ja varsin erikoisia usvamuodostelmia saarten välisissä salmissa. Yöksi ajoimme takaisin Padasjoelle. Aamulla meitä sitten odotti Kelveneen kierros, josta mei
L ähtö Keuruulta
Merimelojien joukkue
Vaihtopaikan tohinaa
nasimme myöhästyä, kun olim me arvioineet vaihtopaikan kohdan väärin. Mainiemen Campingilla oli oma ranta, josta lähdimme melomaan ja matkaa olikin hieman enemmän kuin oletimme. Saimme varsin rivakan aamuverryttelyn päätösetapin pohjaksi. Tällä osuudella sitten saimme riittävästi tuulitukea ja palasimme sivumyötäisessä takaisin Padasjoen rantaan, jossa olikin sitten tarjolla paistettuja muikkuja energiatarpeeseen.
Perinteisten juhlamuodollisuuksien, puheiden, diplomien ja maskottikisan jälkeen suuntasimme takaisin vajalle palauttamaan ja huoltamaan kaluston. Mukanamme oli myös järjestäjien kutsu Suomi Meloo viestin seuraavalle, Kuusamo–Ii kohteelle kirjailija Päätalon maisemiin.
Juhani Laaksonen
Johtokanootti N äsijärvellä
JOKIMARATON
Italian
malliin
Kuvat: Teijo Saalasti ja Maija Saalasti
Adige joki virtaa pysty suorien vuoriseinämien välissä
tusleireillä ja vietettyäni kesän Italian Sabaudiassa aloin harkita pysyvämpää harjoittelua saapasmaassa. Reilu vuosi sitten muutin lopulta Italiaan saatuani opiskelupaikan Roomasta. Aloin edustaa roomalaista urheiluseuraa, Circolo Canottieri Anienea. Ensimmäisen kauden aikana meloin lähes kaikissa Italiassa järjestetyissä melontakisoissa. Kulunut kausi huipentui jokimaratoniin Pohjois-
Joka vuosi mainettaan kasvattava Adige Marathon melot tiin lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina tänä vuonna 13. kerran. Kilpailu on saanut nimensä Adige joesta. Joki laskee Dolomiittien vuoristosta Adrianmereen virraten Veronan, Gardajärven ja Valpolicellan viinialueen välisessä kauniissa ja vuoristoisessa maastossa. Kilpailussa jokea melotaan sarjasta riippuen 12 tai 36 kilometrin pituinen matka.
Kilpasarjan melojat starttasivat ensimmäisinä Borghetto nimisestä pikkukylästä 36 kilometrin matkalle. Kun kilpailijat olivat meloneet 24 km, viimeisille 12 kilometrille starttasivat sup- ja river rafting -melojat sekä muut turistit. Osanottajia oli yhteensä 1460. Kullekin matkalle suoritettiin yhteislähtö melojien iästä, kajakkikokoonpanosta tai kajakista riippumatta.
Joessa oli kova virtaus, joka mahdollisti paikoitellen melko kovankin matkavauhdin. Kilpailijoiden jännitykseksi ja joen varrelle kerääntyneiden katsojien huvitukseksi reitti oli täynnä muun muassa erikokoisia ja muotoisia koskia. Kilpareitin pieni putous keräsi eniten katsojia. Vaikeimmis-
ta paikoista varoitettiin matkan varrelle ripustetuilla varoituskolmioilla.
Koskissa kaatuneita olivat heti auttamassa järjestäjien toimesta koskimelojat, pintapelastajat, ambulanssit sekä pelastuslaitos. Kilpailu oli jatkuvaa muiden väistelyä ja pystyssä pysymisestä taistelua. Luonnollisesti kaikilla oli oltava pelastusliivit ja kypärät. Kajakit varustettiin erilaisilla kellukkeilla uppoamisen estämiseksi.
Adige Marathon on yksi Euroopan isoimpia jokimaratonkisoja. Se on ehdottomasti raskain ja hienoin kilpailu, jonka olen koskaan melonut. Kilpailijat lähetetään matkaan vesitykkien saattelemina. Lähtöviivalla kilpailijoiden välillä vallitsi kunnioitus. Jokainen oli valmis kohtamaan sen, mitä kisa toi
Melojat valmistautumassa starttiin
si tullessaan. Kisa oli täynnä yllätyksiä, riskinottoja ja osittain myös tuuripeliä. Voittajia oli vaikea veikata etukäteen, kukaan ei voinut olla varma edes maaliin pääsemisestä. Koko kilpailun nopeimmat meloivat 36 km pituisen matkan noin kahteen tuntiin.
Meloin kilpailun kaksikolla yhdessä joukkuetoverini kanssa sekapariluokassa. Sijoituimme sarjassamme kaikista vastoinkäymisistä huolimatta toisiksi. Virheemme oli, että lähdimme kilpailuun ratakajakilla. Kajakkivalintamme kostautui heti vahvan startin jälkeen. Peräsin osui vir tauksien alle peittyneeseen
kivikkoon painuen kajakin sisälle. Jouduimme melomaan sivuun jo ensimmäisen kilometrin kohdalla. Saimme vedettyä peräsimen ulos kajakista ja asennettua uudelleen. Pohjaan oli kuitenkin muodostunut iso reikä ja kaksikkomme täyttyi jatkuvasti vedellä. Myös koskissa ratakisoihin suunnatut aukkopeitteet päästivät vettä sisälle litroittain. Jouduimmekin tyhjentämään matkan varrella kajakkimme neljä ker taa jatkuvasta pumppauksesta huolimatta. Kaikkien yllätykseksi pääsimme kuitenkin Pescantinaan, Veronan lähelle sijainneeseen maaliin kaatumatta kertaakaan. Jälkeenpäin
Kamppailua koskea vastaan
Pahimmassa putouksessa ei GoProkaan säästynyt roiskeilta ja kuvan laatu on sen mukainen
ajateltuna on myös yllätys, että kajakkimme selvisi niinkin vähillä vahingoilla.
Kaksi viikkoa ennen kilpailua valmentajamme ilmoitti ketkä 36:n hengen nuorisojoukkueesta saisivat osallistua kilpailuun. Lähdimme matkaan kahdeksalla kaksikolla,
joista yksi selvisi ehjänä takaisin Roomaan. Kaksi kaksikkoa näkivät viimeiset kilpailunsa Adigejoen putouksessa ja koskissa. Yksi henkensä heittänyt seuramme kaksikko oli kilpailun kuuluisuus katkettuaan koskessa kahteen osaan. Toivottavasti ensi vuonna
Yksi Anienen kaksikoista katkesi putouksessa kahtia ja upposi. Pintapelastajat auttoivat miehistön rannalle.
Varusteina kypärät kameroilla, pelastusliivit, aukkopeitteet ja juomareput sekä kajakin sisällä lisäkellukkeet
saamme kilpailupaikalle Italiaa ympäröivien maiden lippujen lisäksi myös Suomen lipun. Kansalaisuuttani ei huomioitu, koska edustin italialaista melontaseuraa. Vanhempani lensivät Suomesta katsomaan kilpailua. He ajoivat vuokra-autolla joen vier tä pysähtyen silloil kannustamaan.
Rakkaat merimelojat, ensi vuonna kajakit traileriin ja nokka kohti Italiaa.
Nähdään startissa! Maija Saalasti
Kisan jälkeen kajakit kannettiin kapeita kujia myöten P alueelle.
JäsenpäiVystys
Päivystysten aikana vastaa numero: 050 3574 507
Päivystysajat:
Huhtikuu–syyskuu: tiistaisin klo 18–19.
Lokakuu–maaliskuu: kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18–19.
Lisäksi melontakouluviikkoina (viikot 20–24) to 16.30–17.30.
HUOM! Juhlapyhinä ei ole päivystystä. Tarkista päivystysajat aina verkkosivuilta, koska muutokset ovat mahdollisia.
seuran sähKöpostiosoite toimisto@merimelojat.fi
Sähköpostiin pyritään vastaamaan viimeistään muutaman päivän kuluessa.
sauna
Sauna lämpiää melontakaudella huhti syyskuussa ma–to klo 17–22 ja su 15–22. Talvikaudella sauna on lämpimänä tiistaisin ja torstaisin 17–21 sekä sunnuntaisin 15–21.
Muista uima-asu ulkona liikkuessasi sekä hyvät tavat ja järjestys. Saunassa uima-asu on vapaaehtoinen. Vajalla saunovat ainoastaan seuran jäsenet ja melontakoululaiset. Jäsenet eivät saa tuoda kavereitaan saunomaan.
KuntosaliVuoro
Merimelojien talvikauden vakiovuorot Ruskeasuon liikuntahallin voimailusalilla ovat perjantaisin klo 18–19:30. Olemme vuorolla voimailuseura
Herakleen vieraina. Salilta löytyy levypainot ja kaikki peruslaitteet sekä pari soutulaitetta.
uimahalli
Itäkeskuksen uimahallissa perjantaisin klo 19.20, os. Olavinlinnantie 6. Tapaaminen on klo 19.20 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla. Älä siis jää uimahallin parkkipaikalle, vaan jatka noin 200 metriä eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle. Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä.
merimeloJien palloiluVuoro
Merimelojilla on avoin palloiluvuoro Taivallahden koululla Eteläisen Hesperiankadun länsipäässä sunnuntaisin klo 18–19.30 ajalla 9.10.2016–26.4.2017.
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki e mail: toimisto@merimelojat.fi http://merimelojat. sporttisaitti. com
PÄIVYSTYS
Puhelin: 050 357 4507
Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta http://merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.
