Merimeloja 3/2016

Page 1


3/2016

Melontaseikkailuja Aleuteilla

Melojat purjelentoa kokeilemassa

MERIMELOJIEN HALLITUS

PUHEENJOHTAJA

Rautavuori Rauli pj@merimelojat.fi, 050 357 0916

SIHTEERI Roivainen Martti sihteeri@merimelojat.fi

VARAPUHEENJOHTAJA Musakka Henrik vpj@merimelojat.fi

TALOUDENHOITAJA Musakka Henrik hallinto@merimelojat.fi 0451 365 948 (toimisto ja talous) talous@merimelojat.fi

KOSKI- JA POOLOJAOSTO Miettinen Aarne koski_poolo@merimelojat.fi

NUORISOJAOSTO Barta Alex alex.barta@merimelojat.fi

RATA- JA MARATONJAOSTO Ritvos Heikki rata@merimelojat.fi 040 570 3376

RETKIJAOSTO Seppäläinen Eeva-Maria retki@merimelojat.fi

KOULUTUS

TURVALLISUUS

VAJAMESTARI

TOIMIHENKILÖT

Mononen Timo koulutus@merimelojat.fi 040 551 9191

Kaario Reino turva@merimelojat.fi

Laari Jussi vajamestari@merimelojat.fi

TOIMISTONHOITAJA Roivainen Martti toimisto@merimelojat.fi 050 357 4507 (toimisto)

VAHTIMESTARI

KOSKIVASTAAVA

POOLOVASTAAVA

VIRKISTYSJAOSVASTAAVA

TALOUSSIHTEERI

SKORVÖN ISÄNTÄ

Anttila Marianne vahtimestari@merimelojat.fi

Immonen Jussi koski@merimelojat.fi 040 548 1663

Atanassov George poolo@merimelojat.fi 041 465 1391

Jaatinen Risto virkistys@merimelojat.fi

Luostarinen Leena taloussihteeri@merimelojat.fi 050 5347 537

Wasenius Veli-Matti skorvo_is@merimelojat.fi

MÄNTYSAAREN ISÄNTÄ Pulkkinen Jussi mantys_is@merimelojat.fi 0400 974 317

KALUSTORYHMÄ

MERIMELOJA-LEHTI

PÄÄTOIMITTAJA

TAITTO

VERKKOSIVUVASTAAVAT

Niemi Renita, Koski Katriina, Mäkelä Tommi, Lumio Toivo, Roivainen Martti, Koivula Heikki, Malmström Marjo, Malmström Katri

Kyttälä Anu-Riikka mm_lehti@merimelojat.fi

Heimala Mirva mm_taitto@merimelojat.fi

Räisänen Ari ja www-vastaava@merimelojat.fi 045 7880 9504 Gustafsson, Jussi

Kannen kuvat Rauli Rautavuori ja Harri Granholm

YLIMELA MIES

Syksy lähestyy. Paitsi että tuo mukanaan viileämpiä ilmoja, vie se ajatukset tulevan suunnitteluun.

Melonnan kilpaurheilun tulevaisuus näyttää synkältä, lajin pariin ei tule uusia nuoria. Viime vuosina olemme kokeilleet ja muissakin melontaseuroissa on kokeiltu sekä käytännössä ilmaista että kausimaksuun perustuvaa nuorisotoimintaa, suuruusluokaltaan samankaltaisin tuloksin. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa vertailussa lajimme harrastuskustannukset sijoittuvat kaikkein edullisimpien joukkoon. Miksei kukaan tule?

Nuorisotutkija Mikko Salasuo antaa selityksen, jonka olen lukenut muualtakin: syynä on yhä enenevä liikkumattomuus. jos liikuntaa harrastavien nuorten määrä on laskenut ja lajien suosio pysynyt suhteellisesti tarkasteltuna samana, ei ihme että kestävyyslajit kärsivät. On lisäksi mahdollista, että liikkumattomuus vaikuttaisi erityisesti kestävyyslajien suosioon.

Miten voimme vaikuttaa siihen?

Vaikuttaa pitäisi paitsi seuramme ja paikkakuntamme tasolla, myös laajemmin ­ kuka tulee lajiin, jonka parissa ”ei ole ketään”?

Melonnan aikuisliikunta voi seurassamme hyvin, eikä harrastusmahdollisuuksia näytä uhkaavan mikään. Seuran hallinnon ja puitteita ylläpitävien tehtävien tasapuolisessa jakamisessa on aika-ajoin hieman haasteita, mutta niistäkin on selvitty. Mikä on kilpaurheilun olemassaolon merkitys jäsenistön enemmistölle, aikuisille liikunnan harrastajille? Haluammeko tehdä jotain?

Pitkällisen etsinnän jälkeen meillä on seuraajaehdokas taloudenhoitajan tehtävistä luopuvalle Henrik Musakalle. Löytyisikö puheenjohtajallekin seuraaja, joko nyt, kahden vuoden päästä kymmenen hallitusvuoden täyt tyessä,

tai ehdottoman viimeistään neljän vuoden päästä? Mielelläni siir tyisin välillä hallintoihmisestä toiminnan toteut tajaksi, joko hallituksessa tai sen ulkopuolella.

Seuran säännöt uudistettiin edellisen yhdistyslain aikana. Sittemmin muutostarpeita on ilmennyt paitsi tilintarkastusta koskevan terminologian osalta, myös jäsenryhmien täsmällisempään kirjaamiseen liittyen. Yhdistyslain tulkinnan mukaan jäsenmaksuportaat määräävien jäsenluokkien pitäisi olla kirjattu yhdistyksen sääntöihin, maksujen suuruudet päättää vuosikokous. Puuttuuko jotain jäsenluokkia, pitäisikö Merimelojien mahdollistaa perhejäsenyys?

Ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelu etenee tuttuja kaavoja noudatellen, ellei joukostamme löydy

uusia ideoita. Onko näin hyvä, vai tekisimmekö jotain toisin, kenties enemmän, kenties vähemmän?

Syyskokous on seuramme ylin päätöksentekijä. Kokouskutsu julkaistaan toisaalla tässä lehdessä. Moniin kokouksessa käsiteltäviin asioihin voi vaikuttaa jo etukäteen esittämällä omia ideoitaan ja ajatuksiaan hallituksen jäsenille syksyn aikana. Kokous voi hyväksyä hallituksen esittelemät ehdotukset, muuttaa niitä tai palauttaa ne valmisteluun. Kokouksessa päätösvaltaa käyttävät seuran täysi-ikäiset jäsenet. Osallistu ja vaikuta!

Hyviä ja turvallisia syysmelontoja toivottaen, Rauli Rautavuori, ylimelamies

SYYSKOKOUS

Merimelojat ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 22.11.2016 klo 18

Merimelojien majalla.

Kokouksessa käsitellään

◦ Sääntömääräiset asiat

◦ Ehdotus yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi

Hallitus

VerkkosiVujen

HALLITUS tiedottaa

TieToa jäsenille -osio

Verkkosivuillemme on päivitetty jäsenasioihin ja toimintaamme liittyvää tietoa. Etsithän kysymykseesi vastausta Tietoa jäsenille -osiosta http://merimelojat.sporttisaitti.com/ tietoa-jasenille/ ennen kuin otat yhteyttä jäsenpäivystykseen. Muun muassa osoitteenmuutokset on mahdollista hoitaa myös tätä kautta. Jos verkkosivuilta puuttuu tietoa, joka mielestäsi pitäisi olla siellä, lähetä viesti pj@merimelojat.fi ja toimisto@merimelojat.fi.

Vajasaaren jäTehuollossa on TapahTunuT muuToksia.

Jäteastiamme sijaitsevat nyt kahvila Regatan pihalla punaisen maitolaiturin lähettyvillä (sekajätekontti ja astiat). Jäsenten toivotaan vievän isommat jätteensä (mm. retkiltä palaavien jätepussit) suoraan Regatan pihaan. Vajasaarella saunan edessä sijaitsevat pienet jäteastiat on tarkoitettu yksittäisten roskien keräilyyn. Autathan vahtimestaria viemällä jätteesi mieluiten suoraan isoihin astioihin! Voit myös tyhjentää pienet jäteastiat Regatan pihan astioihin, jos ne ovat täynnä.

Vajasaaren jäTeVesikaiVon naamioinTi/korisTelu

Jätevesikaivomme on saanut uudet tiivisteet ja aktiivihiilisuodattimen poistoilmalle. Kaivo on sähkökaappeineen ja suodattimineen melkoinen ilmestys. Jos sinulla on ideoita kaivon naamioinnista/koristelusta, ota yhteyttä vajamestariin ja/tai vahtimestariin: vahtimestari@ merimelojat.fi tai vajamestari@ merimelojat fi

skorVön Vuokrasopimus

Vuosille 2017-2019

Saaret omistajat ja seura ovat allekirjoittamallaan sopimuksella jatkaneet jo 35 vuotta jatkunutta vuokrasuhdetta uudeksi kolmivuotiskaudeksi. Vuokra nousi hieman, sopimuksen muut ehdot säilyivät muuttumattomina.

Skorvanin (Skorvö) saari mukaan lukien viereinen Lill-Skorvan (”Lillan”) ovat Merimelojat ry:n melovien jäsenten retkitukikohta Porkkalassa Kirkkonummella. Melovilla seuran jäsenillä on leiriytymisoikeus (telttailu). Hyvä ja turvallinen rantautumiskohta on saar ten välisessä välisessä salmessa. Nosta kajakki riittävän kauas vesirajasta.

Metsästys- ja kalastusoikeudet eivät sisälly saaren vuokrasopimukseen. Lintujen pesimäaikaan huomioi saarella pesivät haahkat, lokit, koskelot ym. Heinikoissa on punkkeja.

Tuvan oven lukkoon käy seuran vanha metalliavain (ASSA), jonka voi lunastaa jäsenpäivystyksestä. Saunan avainta säilytetään tuvassa (naula oven sisäpuolella). Tuvassa yöpyminen ei ole sallittua (mm. palotur vallisuussyistä).

Lisätietoja saaresta löydät seuran verkkosivuilta ja voit kysellä saaren isännältä: Veli-Matti Wasenius, skorvo_is@merimelojat.fi kajakkihankinToja

Rockpool Tarantella -merikajakki sijaitsee paikalla A5. Tarantella on tarkoitettu pienille ja keskikokoisille melojille. Kajakki soveltuu kaikenlaiseen retkeilyyn ja nopeutensa ansiosta myös iltalenkeille.

Kayman kayaks Raider -merikajakki on tilava ja kevytkulkuinen keski- ja suurikokoisten melojien retkikajakki. Kajakki sijaitsee A-käytävällä.

Melontakoulukalustoa on uusittu viidellä Perception Expression 14 ja 15 ­ kajakilla.

eTsiTään jäsenisTön keskuudesTa VasTuuhenkilöä yksiTyisVajan perusTusTen kunnosTukselle

Merimelojien vanhan yksityisvajan eli ns. Y-vajan perustusten korjaus jäi tekemättä, kun vuonna 2011 alkanut urakka keskeytyi käyttöoikeus-

vajan osuuden valmistuessa. Syynä keskeytymiseen olivat erimielisyydet silloisen urakoitsijan kanssa. Etsimme nyt jäsenistön keskuudesta korjausrakentamisen suunnittelun ja/tai valvonnan ammattilaista toimimaan seuran vastuuhenkilönä urakan loppuunsaattamiseksi. Laadit tarvittavat suunnitelmat tai järjestät niin että suunnitelmat tulevat laadituiksi. Kilpailutat ja valitset urakoitsijan tekemään työn tai organisoit toteutuksen jäsenten vapaaehtoistyön voimin. Toimit työmaan valvojana tai hankit valvojan muualta. Hyväksytät isommat taloudelliset päätökset seuran hallituksella, pienemmissä asioissa toimit itsenäisesti yhteistyössä puheenjohtajan ja vajamestarin kanssa.

Seura on varautunut teettämään suunnittelun ja valvonnan kohtuullista korvausta vastaan. Ensisijaisesti toivomme löytävämme tehtävään rakennusinsinöörin tai arkkitehdin jäsenistön keskuudesta.

Lisätietoa tehtävästä ja aiemmista työvaiheista voi kysyä Rauli Rautavuori, puheenjohtaja, pj@merimelojat.fi, puh. 050 357 0916

MISSÄ seuran asioista PÄÄTETÄÄN

merimelojaT ry on yhdisTys, jonka asioisTa pääTTäVäT jäseneT yhdessä.

Olemme voittoa tuottamaton yhdistys, jonka kaikki tulot käytetään toimintamme ja toimintamme puitteiden kustannuksiin.

yhdisTyksen kokoukseT

Yhdistyksen syyskokouksessa hyväksytään hallituksen valmistelemat toiminta- ja taloussuunnitelmat. Kevätkokouksessa käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Kokous voi päättää muutoksista hallituksen ehdotuksiin tai jopa palauttaa asioita hallituksen valmisteltavaksi. Seuran kaikilla täysi-ikäisillä jäsenillä on puhe- ja äänioikeus kokouksissa. Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle seuran hallitus sääntöjen edellyttämällä tavalla.

halliTus

Yhdistyksen kokouksien välillä suunnitelmien toteuttamisesta ja juoksevien asioiden hoitamisesta

vastaa seuran hallitus. Hallituksen jäsenet valitsee syyskokous. Kuka tahansa seuran jäsen voi asettua ehdolle hallituksen jäseneksi. Hallituksen jäsenet ovat vapaaehtoisia eikä heille makseta palkkioita.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajan kutsusta tekemään päätöksiä. Hallitus jakaa järjestäytyessään jäsenilleen vastuualueita (kuten jaostotoiminta) ja tarvittavia valtuuksia niiden hoitamiseksi. Seuralla ei ole palkattua

Merimelojien puheenjohtajia eri vuosikymmeniltä

toiminnanjohtajaa, jolle tavallisesti seuroissa kuuluvia tehtäviä on jaettu puheenjohtajan, taloudenhoitajan, taloussihteerin ja palkatun toimistonhoitajan kesken.

Luettelon hallituksen jäsenistä yhteystietoineen löydät verkkosivuilta Hallitus-sivulta tai Merimeloja-lehdestä.

ToimihenkilöT

Hallitus nimeää seuralle vapaaehtoisia toimihenkilöitä erilaisiin tehtäviin. Hallitus valitsee myös seuran osa-aikaiset palkatut toimihenkilöt toimintasuunnitelman asettamissa rajoissa. Palkattujen toimihenkilöiden esimiehenä toimii seuran puheenjohtaja, käy tännössä he hoitavat tehtäviään yhtä itsenäisesti kuin vapaaehtoisetkin. Tällä hetkellä palkattuja toimihenkilöitä on kaksi, toimistonhoitaja ja vahtimestari.

Toimihenkilötehtävä tarkoittaa isompaa, jonkinasteista säännöllistä sitoutumista edellyttävää tehtävää, johon yleensä sisältyy sekä vastuuta että itsenäistä toimivaltaa. Luettelon seuran toimihenkilöistä yhteystietoineen löydät verkkosivuilta Toimihenkilöt-sivulta tai Merimeloja-lehdestä.

VapaaehToiseT (Talkoopanoksen puiTTeissa)

Suuren osan seuran toiminnasta ja yhteisen omaisuutemme (mm. melontakalusto ja tilat) ylläpi-

dosta tekevät seuran jäsenet vapaaehtoistyönä talkoopanosjärjestelmämme puitteissa. Jokainen jäsen saa osallistua seuramme päivittäiseen toimintaan niin toteuttajan kuin osallistujan roolissa. Talkootilaisuuksista ilmoitetaan säännöllisesti ympäri vuoden.

Onko sinulla ideoita uusista toimintamuodoista tai nykyisen kehittämisestä? Onko vajalla jotain kohennettavaa? Pitäisikö seuralle hankkia melontakalustoa, jota meillä ei vielä ole? Osaatko tehtä jotain, josta arvelisit olevan seurallemme hyötyä? Hallitus ja toimihenkilöt vastaavat vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista, ota heihin yhteyt tä. Jokainen jäsen on tervetullut mukaan toimintamme toteuttamiseen.

Voit myös nostaa asioita ja tekemisiä esille seuran sähköisillä tiedotuskanavilla, kuten nettisivujen keskustelufoorumilla ja Facebookryhmässä, sekä keskustella niistä muiden jäsenten kanssa niin foorumeilla kuin vajalla tavattaessa. Merimeloja-lehti on kaikkien jäsenten tiedotuskanava, jokainen jäsen voi kirjoittaa lehteen.

jäseneT keskenään

Merkittävä osa jäsenten melonnoista on täysin omatoimista harrastamista tai harjoittelua. Jäsenet voivat sopia keskenään yhteisiä aktiviteetteja kaluston ja tilojen yleisten käyttöperiaatteiden puitteissa. Jäsenet voivat käyttää seuran tiedotuskanavia keskinäiseen sopimiseen.

N UORISOTOIMINTA

Tiedote Merimelojien nuorisojäsenille ja jäsenten vanhemmille

31.8.2016

1. jaosTon yhTeysTiedoT

Jaoston vastuuhenkilönä toimii Alex Barta. Jaoston sähköpostiosoite on nuoriso@merimelojat.fi.

Harjoitusten yhteyshenkilönä toimii Krisse Vaano, puh. 050 322 5105 (iltaisin)

2. TalVen 2016–2017 harjoiTukseT

Talvikaudella pelataan 2.10. alkaen sunnuntaisin klo 13.30–15.00 sählyä ja muitakin sisäpelejä Pikku Huopalahden koululla osoitteessa Tilkankatu 19. Mukaan ovat tervetulleita kaikki Merimelojat ry:n nuoret jäsenet ja osallistuminen on maksuton.

Varustuksena normaali sisäliikuntavarustus, ml. sisäpelikengät. Mailat ja vastaavat tarvikkeet löytyvät seuralta.

Melontaharjoitukset jatkuvat syyskuussa seu raavasti maanantaisin vaja saaresta käsin klo. 18–19.30 ja perjantaisin Itäkeskuksen uimahallilta Merimelojien pe rinteisellä uimahallivuorolla klo.

19.20 syyskuun loppuun asti. Jokaiseen harjoitukseen on ilmoittauduttava edellisenä iltana klo. 20 mennessä tekstiviestillä 050 3225 105 (Ehdoton järjestelyteknisistä syistä.) Uimahallivuorosta: Itäkeskuksen uimahallivuorot alkavat pe 9.9.2016 klo 19.20.

Kaikki melojat kulkevat sisään Olavinlinnantien päässä olevan parkkipaikan huolto-oven kautta yhtä aikaa! Ota mukaan 50 sentin kolikko, jotta saat kaapin lukkoon. Ota mukaan tekninen T­ paita ja uikkarit/shortsit, pyyhe etc. Vuoro kestää klo 21 asti (sisältäen

3. nuorisojäsenmaksu ja Vapaa

harjoiTTelu seuran kalusTolla

Nuorisojäsenmaksu 50 euroa oikeuttaa käyttämään seuran nuorisokajakkia, melaa ja kelluntaliiviä ohjattujen harjoitusten ulkopuolella seuran tukikohdasta tapahtuvaan melontaan. Yksin melomista ei suositella. Harjoitusten ulkopuolinen melonta on jäsenen ja tämän huoltajan omalla vastuulla.

Seuran nuorisokajakit ja melat ovat kurssien ja ohjattujen harjoitusten aikana ensisijaisesti ohjatun toiminnan käytössä. Muulloin nuoret jäsenet voivat käyttää kalustoa vapaasti.

Osa nuorista harjoittelee henkilökohtaisen valmentajan/oh-

jaajan johdolla. Näistä harjoituksista sovitaan valmentajan/ohjaajan kanssa.

4. kesäkauden 2017 suunniTTelu

Ajatuksia ja ideoita kesäkauden 2017 harjoituksista ja muusta toiminnasta kannattaa esittää nuorisojaoston vetäjälle jo nyt. Toimintasuunnitelmasta päätetään seuran syyskokouksessa 22.11.2016, tule ja osallistu!

Lisätietoa löydät myös nuorisojaostomme verkkosivuilta: http://merimelojat.sporttisaitti.com/ toiminta/nuorisojaosto/

Jutun kuvat Katri Malmström

SYYSTALKOOT

Su 23.10. klo 10–15

Vajasaaren syystalkoot pidetään sunnuntaina 23.10. klo 10–15.

Tarkempi talkoo-ohjelma ja aikataulu julkaistaan seuran verkkosivuilla, keskustelufoorumilla, sähköpostilistalla ja Facebook-sivulla.

UIMAHALLI

Itiksessä

Uimahallivuorot Itäkeskuksen uimahallissa perjantaisin klo 19.30.

Harjoitukset pidetään joka perjantai Itäkeskuksen uimahallissa (Olavinlinnantie 6). Vuorot ovat yhteisvuoroja Marjaniemen melojien kanssa. Hallivuorolla voi harjoitella vapaasti. Käytössä on sekä retkikajakkeja että lyhyitä kajakkeja. Useimmilla kerroilla on mahdollista saada ohjausta eskimopyörähdyksen alkeiden oppimiseen.

Tapaaminen on klo 19.30 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla (älä siis jää uimahallin parkkipaikalle vaan jatka n.200 m. eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle). Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä. Kaikki melojat siirtyvät sisätiloihin yhdessä, ettei huolto-ovea tarvitse käydä avaamassa moneen kertaan.

Pukukaappeja varten jokainen osallistuja tarvitsee mukaansa 50 sentin kolikon. Lisäksi tarvitset uima-asun sekä uimalasit ja/tai nenäklipsin (ei pakollinen, mutta lisää omaa viihtyvyyttä).

Kajakit ja varusteet siirretään altaalle ja pois altaalta yhdessä. Jokainen uimahallivuoron osanottaja osallistuu alku- ja lopputoimiin.

Perjantai

klo 19:30

PALLOILUVUORO

Merimelojien avoin palloiluvuoro Taivallahden koululla Eteläisen Hesperiankadun länsipäässä on sunnuntaisin klo 18–19.30 ajalla 9.10.2016–26.4.2017.

Sunnuntai

klo 18

Pelivuoro on avoin kaikille Merimelojien jäsenille. Tarkoituksena on pelata mukavassa seurassa erilaisia palloilulajeja kuten koripalloa, sählyä, futsalia ja käsipalloa sekä ultimatea. Pelattavia lajeja voi myös ehdottaa. Sählymaalit, palloja, mailoja sekä muita pelivälineitä löytyy vajan kuntosali/ergotilasta, jonkun vuorolle menijän noudettava!

Ruskeasuon

VOIMAILUSALIVUOROT

Merimelojilla on talvikaudella vuoro Ruskeasuon voimailusalilla perjantaisin klo 18.00–19.30. Olemme vuorolla voimailuseura Herakleen vieraina.

Salilta löytyy levypainot ja kaikki peruslaitteet sekä pari soutulaitetta. Jos joku joskus kysyy oletko voimailuseuran jäsen, voit vastata olevasi Merimelojista ja että seurat ovat sopineet vuorosta keskenään.

Sisäänkäynti on rakennuksen itäpuolella ja pukuhuoneet sijaitsevat ulkoovesta sisään mennessä ylemmän tasanteen oikealta reunalta. Pukuhuoneessa on peseytymismahdollisuus (suihku), mutta ei lukittavia pukukaappeja. Tavarat voi ottaa laukussa salin puolelle tai käyttää käytävällä olevia kaappeja (2 € pantti). Voimailusali löytyy jatkamalla peremmälle nyrkkeilytilojen ohi.

Perjantai

klo 18

Tarkkaile meloessa

VIERASLAJEJA

Teksti: Hanna Kaisa Hellsten

Kajakista käsin voi tehdä konkreettisia ympäristötekoja.

Poistamalla ja rajoittamalla haitallisten vieraslajien esiintymiä voi tehokkaasti toimia Suomalaisen meriluonnon puolesta. Tärkeintä on ilmoittaa havainnoistaan.

Vieraslaji ValloiTTaa

Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkut vieraslajit leviävät aggressiivisesti ja syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa. Luonnossa niiden leviämistä estävät esimerkiksi valtameret tai vuoristot. Myös Itämeressä on paljon vieraslajeja joiden leviämistä yritetään estää. Itämeri on ainutlaatuinen vesialue, jonka ekologiaa uudet tulokkaat voivat horjuttaa.

kurTTuruusu

Yksi rantojen pahimmista valloittajista on kurtturuusu eli kurttulehtiruusu (Rosa rugosa). Kasvin tunnistavat luultavasti kaikki, sillä sitä käytetään paljon istutuksissa ja taimia myydään myös puutarhaliikkeissä – siitä huolimat ta, että se syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Alun perin laji on kotoisin Japanista Tyynen valtameren ääreltä. Kurtturuusu kasvaa puolesta puoleentoista metriä korkeaksi pensaaksi. Se levittäytyy tehokkaasti juurivesojen avulla, ja kasvi on

valloittanut myös ulkosaaristoa. Oksat ovat tiheäpiikkiset. Piikit ovat vaihtelevat kokoiset ja suorat. Ruusun lehdet ovat pinnaltaan uurteiset, siis kurttuiset. Kukat ovat kookkaat, useimmiten vaaleanpunaiset ja joskus valkoiset. Kiulukat ovat keskeltä litistyneet. Kurttulehtiruusun erottaa saariston alkuperäiseen lajistoon kuuluvasta orjanruususta (Rosa dumalis) piikkien muodosta (orjanruusulla ne ovat käyrät) sekä kiulukan muodosta (orjanruusun kiulukat ovat pitkänomaiset). Orjanruusu ei myöskään muodosta laajoja kasvustoja.

Saaristossa kurtturuusu kasvaa hiekkarannoilla, rantaniityillä, kivikkorannoilla ja nummilla. Monet näistä ovat uhanalaisia luontotyyppejä, ja kurtturuusun leviämisen seurauksena ne umpeutuvat.

Taalintehtaalla asuvat melojat Sanna-Mari ja Panu Kunttu ovat vuosien ajan yhdistäneet omiin ulkosaariston retkiinsä kurtturuusun kurittamista. Tänä vuonna he ovat meloneet Saaristomerellä ja keränneet dataa kasvin esiintymistä.

Sanna-Mari kuvaa tilannetta hirveäksi: laji on levinnyt luontoon odotettua rajummin ja nyt tunnettuja esiintymiä on yli 200.

Kurttuuusun hävitystyö on pitkäjänteistä toimintaa, sillä kasvi saattaa versoa uudelleen pienestäkin juurenpalasista. Myös ympäristöjärjestöt järjestävät kurtturuusun hävitystalkoita. Kitkeminen ja ruusujen tukahduttaminen toimii, sillä esimerkiksi Tammisaaren kansallipuiston läheiset kurtturuusukasvustot ovat talkootyön seurauksena heikentyneet merkittävästi.

Kurtturuusu luokitellaan erityisen haitalliseksi vieraslajiksi. lammikki

Oletko meloessa törmännyt todella omituiseen ulpukkaan? Kyseessä saattaa olla lammikki (Nymphoides peltata).

Lammikin kukat ovat keltaiset, mutta toisin kuin ulpukassa, ne ovat reunoistaan mutkalaitaiset. Ne ovat myös kooltaan ulpukkaa pienemmät. Kukan terälehtien alapinnalla on punaisia

pilkkuja ja reunat ovat karvaiset ja ripsireunaiset.

Kuten kurttulehtiruusu, myös lammikki on puutarhakarkulainen.

Sitä on tuotu tänne KeskiEuroopasta koristekasviksi. Laji viihtyy erityisesti runsasravinteisissa jär vissä, lammissa, kanavissa ja allikoissa. Lammikki kasvattaa pitkät rönsyt, ja se saattaa muutamassa kuukaudessa vallata uusia alueita syrjäyttäen alkuperäisen lajiston.

Lammikin leviämistä torjutaan kitkemällä ne huolellisesti pohjaa myöten ja keruujätteet poltetaan. Apuna poistossa voi käyttää lapioita, talikoita ja haravia. Huolimattomasti tehty poisto voi levittää kasvia, sillä poiston yhteydessä irronneet versot saattavat ajautua uusille paikoille. Tämän voi estää poiston ajaksi asetettavilla puomeilla tai verkoilla, joihin karkailevat kasvinpätkät jäävät kiinni.

Suomessa lammikkia on havaittu ensimmäisen kerran vuonna 2012.

ohjeiTa Vieraslajin löyTäjälle

Jos löydät luonnosta kurtturuusun, ilmoita havainnostasi luonnontieteelliseen keskusmuseoon, joka seuraa tilannetta. Ilmoita tarkat koordinaatit sekä kuvaile kasvupaikkaa: onko kyseessä kallion rako, kivikko tai hietikko?

Kurtturuusut leikataan kaivetaan juurineen ylös maanomistajan luvalla. Hiekkamaalla käytetään apuna lapiota ja haraa, kiviset kohteet edellyttävät rautakangen käyttöä. Leikkuujätteet jätetään

kalliolle kuivumaan ja niiden päälle jätetään paino, jotta ne eivät lähde tuulen mukana takaisin luontoon. Hävitystyö on tehtävä ainkin kahtena vuonna peräkkäin. Hommaa jatketaan vuosittain, kunnes viimeinenkin verso on saatu katoamaan.

Toinen tapa kurtturuusun torjumiseen on tukahduttaminen: ruusu leikataan alas ja kasvusto peitetään paksulla pressulla heti keväällä. Pressun päälle laitetaan kiviä painoksi. Kasvuston tilaa seurataan keväisin ja syksyisin. Lopulta ruusu kuolee valon puutteeseen.

Satunnainen kulkija voi myös poimia kurtturuusun kiulukat mukaansa ja tehdä niistä vaikkapa hilloa. Silloin siemenet eivät leviä ympäristöön lintujen mukana.

Jos löydät luonnosta lammikin, mukanasi tuskin on talikkoa ja lapiota – varsinkaan, jos liikut kajakilla. Ilmoita löydöksestäsi luonnontieteelliseen keskusmuseoon, joka seuraa valtakunnallista vieraslajitilannetta. Ota paikasta tarkat koordinaatit. Lammikki täytyy poistaa mahdollisimman nopeasti. Vedestä poistetut kasvit voi kuivattaa rannassa.

Helpoimmin ilmoitat vieraslajihavainnostasi verkkosivun www.vieraslajit.fi kautta. Sivulta löy tyy lisätietoa myös merelle vieraista eläinlajeista. Sivun voi tallentaa valmiiksi puhelimeen.

Juttua varten on haasteteltu ympäristösuunnittelijaa Sanna-Mari Kunttua sekä vieraslajiasiantuntijaa Markus Seppälää. Kuvat Wikipedia.

Merimelojat tutustumassa

PURJELENTOON

Lauantaina 20.8.2016 Nummelan lentokentällä, jonne olimme sopineet tapaamisen ilmaelementistä kiinnostuneiden Merimelojien kesken, aamu aukeni utuisen aurinkoisena ja tyynenä. Sateisten säiden takia olimme siirtäneet viikolla luonnon ehdoilla tapahtuvaa purjelentokokeilua.

Lauantai oli sattumoisin Pohjoismainen Purjelentopäivä, joten iltapäivällä parkkialue pursusi katsojia.

Kello 10.00 alkavaan teo riaosuuteen kerääntyi osallistujia toiseltakin kurssilta. Kaksipaikkaisten ASK21­ purjelentokoneiden esittelyssä oli tiivis, mielenkiinnon virittämä tunnelma. Purjelentokouluttajan toimiessa kapteenina, sai myös kolmikkomme kokeilla liitokoneen ohjailua. Keli oli loistava ja samoin loistivat myös lentäjien kasvot.

Merimelojien kokemukset moottorittoman, sulavalinjaisen

ja pitkäsiipisen purjelentokoneen ja ilmatilan yhteydestä olivat yksilöllisen innostavia. Taivaan sineen kokeilemaan lämpimän ilman nostoja ja ilmavirtauksia kohosivat

Kristian S., Mikko L. ja Mikko S.

Kuvat ja teksti

Anja Kytölä

Melontaseikkailuja:

ALEUTIT

Tunnettu matka- ja seikkailukirjailija Jon Bowermaster teki kesällä 1999 kolmen kumppanin kanssa viiden viikon melontaretken Aleuttien saarijonoon kuuluville Islands of Four Mountains eli ”Neljän vuoren saarille” (Bowermaster, Jon: Birthplace of the Winds. Adventuring in Alaska´s Islands of Fire and Ice, 2000). Bowermaster on vuosikymmenten aikana osallistunut erilaisille seikkailumatkoille kaikissa maanosissa, muun muassa useamman kerran Antarktikselle, kirjoittaen näistä kirjoja ja artikkeleita esimerkiksi National Geographic -lehteen. Aleuttien retki oli ensimmäinen jossa Bowermaster toimi retken johtajana, aikaisemmilla hän oli ollut mukana osallistujana ja kirjoittajana.

Aleutit on toista tuhatta kilo-

metriä pitkä tuliperäinen saarijono, joka ulottuu pitkänä kaarena Alaskan lounaiskulmalta kohti Kamtsaktan niemimaata Siperiassa. Aleuttien saaret ovat pintaan asti nousseita merenalaisia tulivuoria. Alueella on edelleen jatkuvaa vulkaanista toimintaa ja ajoittain maanjäristyksiä. Luonto on ankara: kylmä, jatkuvasti sumuinen ja sateinen ilmasto; rajuja myrskyjä ja jatkuvaa tuulta; voimakkaat vuorovesivirtaukset saarien välisissä salmissa. Kaikkein läntisimmällä Attun saarella on mitat tu vuonna 1995 myrskyssä 76m/s tuulen nopeus ennen kuin mittari särkyi. Saaret ovat puuttomia ja talvisin lumen peitossa, mutta meri pysyy avoimena.

Saarijonosta on hahmotettavissa viitisen pienempää saariryhmää, joiden välillä on laajempia

merialueita. Neljän vuoren saaret ovat yksi näistä ryhmistä. Ne sijaitsevat koko saariketjun keskivaiheilla. Saariryhmä sai nimensä kauan sitten merenkulkijoilta, jotka käyttivät kolmea saarta ja niillä sijaitsevia neljää tulivuorta maamerkkinä saariryhmän eteläpuolisella reitillä purjehtiessaan. Todellisuudessa saaria on viisi (tai enemmänkin, jos lähialueen muita saaria lasketaan mukaan) ja niillä vuoria kuusi. Osan saarista nimi kuulostaa eksoottiselta, kuten Chuginadak, Kagamil ja Uliaga. Toisilla on länsimaiset nimet, kuten Carlisle ja Herbert. Paikka on kirkkaalla säällä maisemallisesti huikea: sopusuhtaisen kauniita, suoraan merestä nousevia lumihuippuisia vuoria - kuin Japanin Fuji meren päälle sijoitettuna. Korkeimmat vuoret ovat suurimman saaren Chuginadakin päähuippu Mount Cleveland (1730 m) ja Carlisle (1610 m).

Ankeasta ympäristöstä huolimatta saaret olivat ennen ennen modernia aikaa varsin tiheästi

asutettuja. Alkuperäisasukkaat tunnetaan aleutteina (omakielinen nimi Unangan). He ovat eskimoiden sukulaiskansa, mutta erkaantuneet omaksi ryhmäkseen jo tuhansia vuosia sitten. Saariryhmä on ollut asuttu ainakin kahdeksan tuhatta vuotta. Aleuttien asukkaiden elanto perustui meren rikkauteen ja merelliseen pyynti- ja kalastuskulttuuriin: sekä kaloja että merinisäkkäitä on ollut erittäin paljon. Näiden pyytäminen on mahdollistanut poikkeuksellisen rikkaan kulttuurin, jollaista harvoin on nähty ilman maanviljelystä ja kiinteitä asuinpaikkoja.

Aleuteilla oli satojen, ehkä tuhansienkin asukkaiden kyliä, sekä sosiaalisesti monimutkainen yhteisö sosiaaliluokkineen (päälliköistä orjiin). Muinaisia aikoina liki kaikki saaret olivat asuttuja. Heimot kävivät jatkuvia sotia keskenään. Pyyntikulttuurille hyvin erikoinen piirre oli se, että aleutit palsamoivat vainajiaan - Amerikoissa sama tapa tunnetaan Aleuttien lisäksi vain Andeilta. Yhdestä luolasta löydettiin 1920 ­ luvulla yli kaksisataa muumiota.

Väestö väheni nopeasti venäläisten ja myöhemmin amerikkalaisten tultua alueelle, sekä sairauksien että väkivaltaisen hallinnon myötä. Viimeinen isku oli toinen maailmansota.

Japanilaisten hyökättyä alueelle amerikkalaiset evakuoivat koko väestön Alaskan mantereelle.

Vain har va palasi alku-

Louis Choris (1795–1828)

peräisille asuinpaikoilleen. Nykypäivänä vain ehkä viisi alueen 120 saaresta on vakituisesti asuttuja. Aleut tien kulttuuri elää edelleen, mutta esimerkiksi kieli on vakavasti uhanalainen (muutama sata puhujaa). Ennen venäläisten tuloa 1740luvulla alueella lienee asunut 10 000 – 15 000 aleuttia, sata vuot ta myöhemmin heitä oli jäljellä enää 900. Saariston jonkinlainen keskuspaikka on Unalaskan saari, ja sen taajama joka tunnettaan saaren nimen lisäksi myös nimellä Dutch Harbor. Kaikista kajakkia käyttäneistä alkuperäiskansoista aleutit kehittivät niiden käytön ja valmistamisen taidon pisimmälle. Käyttö oli eniten avomerimelontaa kaukana maasta ja koko kulttuuri perustui kajakkiin. Aleuttien kajakkityyppi tunnetaan yleisesti venäläisperäisellä nimellä baidarka. Siinä on erikoisia piirteitä kuten kaksihaarainen keula, jonka merkitystä ja hyötyä tutkijat ja melojat ovat myöhemmin ahkerasti pohtineet. Baidarkan käyttö ensisijaisena ravinnonhankintamatkojen kulkuneiuvona päättyi viimeistään 1930 ­ luvulla. Vaikuttavinta ja ihailua herättävää on minusta se, kuinka karuissa oloissa ja todella vihamielisen meren ympäröiminä aleutit kajakkejaan menestyksellä käyttivät. Meriolosuhteista saa kuvan jos on katsonut esimerkiksi tosi-tv-sarjaa Beringin meren ravunpyytäjistä (”Hengenvaarallinen saalis”).

maTka

Bowermasterin retkikuntaa kuului hänen lisäkseen kaksi kokenutta

vanhempaa miestä, joista yksi toimi valokuvaajana, sekä yksi nuorempi 27­vuotias mies. Kohdesaarille pääsy oli haaste sinänsä. Miehet ja tavarat kuljetettiin kerran kuussa kulkevalla rahtilaivalla Aleuttien saarten keskuspaikkaan Unalaskaan pari sataa kilometriä Neljän vuoren saarista itään. Sieltä oli tarkoitus päästä isommalla matkaveneellä Nikolskin saarelle runsaan 60km päähän kohteesta, josta pienemmällä veneellä perille. Nikolskissa asui pari ihmistä, joista ainoastaan yksi tunsi Neljän vuoren saaria. Saaret ovat olleet asumattomia ainakin 1800 ­ luvun alkupuolelta lähtien.

Viimeinen veneosuus ei toteutunut. Jonkin aikaa koko retki oli uhattuna, koska isomman Unalaskan veneen omistaja ei olisi halunnut vaarantaa itseään ja venettään vaarallisilla vierailla vesillä. Lopulta tänä kuitenkin onnistui, retkikunta pääsi veneellä kohteeseensa. Oli sovittu että heidät haettaisiin sieltä viiden viikon kuluttua takaisin. Radio- ja muiden yhteyksien toimiminen oli satunnaista, ja alusta pitäen oli selvää että jos jotain yllättävää tapahtuisi, retkikunta olisi oman onnensa varassa. Bowermaster kirjoittaa myös, että alusta pitäen oli mahdollista että sää osoittautuisi ylivoimaiseksi ja meri myrskyjen takia melontakelvottomaksi, jolloin retkikunta joutuisi kyyhöttämään maissa koko viisi viikkoa. Miehet meloivat kahta raskaasti lastattua kajakkikaksikkoa. Lisävaivaa oli siitä että jokaiselle osuudelle kaikki tavarat oli pakko pakata mukaan,

koska ei ole ollut varmaa että sään takia takaisin varusteita hakemaan pääsisi.

Retkikunnan tarkoitus oli käydä meloen kaikilla saarilla sekä maissa oltaessa retkeillä saarilla ja kiivetä huipuille. Saarten väliset salmet ovat vaihtelevan levyisiä. Kapein ja ensiksi ylitetty salmi vain 4 km, mutta tuuli ja merivirrat lisäävät koettua matkaa olennaisesti. Jo ensimmäisen salmen ylitys merkitsi taistelua tuulen lisäksi voimakasta sivuttaista vuorovesivirtausta vastaan, ja vaarana oli ajautua ulos salmesta avomerelle. Melomista ja henkistä painetta ei tehnyt helpommaksi, et tä usein kohdesaarta ei edes sumun seasta nähnyt ja kelvollisia rantautumispaikkoja oli vaikea löytää.

Kunnollisia karttoja ei ollut. Ylitysten suunnittelu edellytti jatkuvaa sään tarkkailua ja vuorovesien laskeskelua. Sää muuttuu alueella todella nopeasti. Chugin-

adakille päästyä oli yksi kovin poikkeuksellinen hetki, kun tuuli laantui täysin ja porukka saattoi istua t-paidoissa rannalla kalastamassa. Seuraavana yönä alkoikin sitten koko retken pahin myrsky, joka piti retkikunnan telttoihin sulkeutuneena yhtä mittaa seuraavat 60 tuntia. Teltat olivat samanlaisia kuin mitä vuorikiipeilijät käyttivät Himalajalla ja ne olivatkin tarpeen (yksikään ei repeytynyt).

Vaarallinen vaihe oli ylitys Carlislelta Herbertille. ryhmä oli miettinyt ajoitusta. Nuorin jäsen halusi ehdottomasti lähteä aikaisin ja ja päästä hyödyntämään samaan suuntaan kulkevaa vuorovesivirtausta. Tämä onnistuikin, mutta liiankin hyvin: virtaus oli hurja, aiheuttaen paikoitellen seisovia aaltoja kuten paremmassakin koskessa. Miehet joutuivat melomaan henkensä kaupalla selvitäkseen virtauksesta ja pysyäkseen pystyssä. Yksi valittikin jälkeenpäin, että

kuva Wanetta Ayers

hän ei kyllä halua meloa raskailla kaksikoilla Beringin meressä luokan 4 koskessa!

Veden löytäminen osoittautui joillakin saarilla mahdottomaksi. Tämä muutti aikatauluja: kaikilla saarilla oli huipuilla lunta, mutta osalla saarista vulkaaniset kalliot olivat niin huokoisia, ettei alas asti puroja valunut vaan maaperä nieli sulaveden. Paikoitellen oli sitten toisaalta kauniita putouksia, korkein noin 50 metriä. Maissa saattoi törmätä yllättäviinkin asioihin, kuten sattumalta löytyneeseen sodan aikana japanilaisten alas ampuman lentokoneen hylkyyn.

Miehet koettivat löytää merkkejä aleut tien asutuksesta, vailla suurempia tuloksia. Merieläimiä oli vähänlaisesti, parin sadan vuoden riistometsästyksen jälkeen, mutta retkikunta näki kyllä hylkeitä, merileijonia, merisaukkoja, valkopäämerikotkia ja useamman kerran saaren välillä kulkevia lahtivalaita. (Aleutit olivat muuten vanhoina aikoina metsästäneet kajakeistaan myös valaita, käyttäen myrkytettyjä harppuunoita.)

Monista epävarmuustekijöistä huolimatta retki oli lopulta onnistunut. Kaikille saarille päästiin, vuorenhuipuille kiivettiin, loukkaantumisia tai kajakkien kaatumisia ei tapahtunut. Matkan lopulla myös luonto oli suosiollinen, kun korkeimmalle Mount Clevelandin vuorelle kiivetessä ilma kirkastui, ja retkikunta saattoi huipulta ihailla kerrankin kaikkia saaria ilman sumupeitettä. Valokuvat ovat upeita.

kommenTTeja

Huomasin pitäväni tästä kirjasta enemmän toisella kuin ensimmäisellä lukemiskeralla. Kirja sisältää jonkin verran toistoa, hypotermian vaarat kuvataan moneen kertaan. Kirjoittaja joutui retkikunnan johtajana käsittelemään myös retken osallistujien välisiä konflikteja, kun osa ei välillä ollut edes puheväleissä keskenään. Viimemainitun huolen kyllä ymmärtää, kun poikkeusolosuhteissa oli tärkeää että jokaiseen voi joka hetki luottaa, jos vaikeuksia tulee. Parasta kirjassa on minulle luonnon kuvaus, monet esimerkit alkuperäisestä aleuttikulttuurista sekä elävän kuvan saaminen siitä kuinka ankaria ja vaativia saarten ja ympäröivän meren olosuhteet todella ovat. Tämä lisää entisestään kunnioitusta alkuperäisiä asukkaita kohtaan näiden tehtyä menestyksellä näin jumalan hylkäämästä paikasta kotinsa vuosituhansien ajaksi. Kirjassa on upeita valokuvia, joita olisin toivonut olevan vielä enemmän ja isommassa koossa - joku yksittäinen kuva on sellainen minkä mieluusti ottaisin julisteena seinälleni tai tietokoneen taustakuvaksi. Taivaallisen kauniita merestä nousevia lumihuippuisia vuoria, vihreänsininen meri, ja pienenä pisteenä keltainen kajakki merellä tässä äärettömyydessä.

Arto Lauerma

Melonnan

SM-KILPAILUT

raTa sm osa ii (27.–28.8.2016)

Ratamelonnan toiset SM-kilpailut melottiin Tampereen Kaukajär vellä. Rauli-myrsky tuotti haasteita lauantain lähtöihin. Lähdöt olivat pääosin nelikkölähtöjä, mutta myös kaksikoiden 5000 metrin ja yksiköiden 3 x 200 metrin viestin Suomen mestaruudet jaettiin näissä kilpailuissa. Neliköllä miehillä

oli ohjelmassa 200, 500, 1000 ja 5000 metrin kilpailut. Naisilla oli samat matkat nelikön 5000 metriä lukuun ottamatta. Merimelojat saivat vihdoin monien vuosien puheiden jälkeen kaksi miesten nelikköä viivalle, myös naiset saivat nelikön kasaan ensimmäisen kerran noin 20 vuoteen.

Miesten ykkösnelikköön ei saatu tänäkään vuonna parasta miehistöä loukkaantumisten ja sairas-

Kuva Katri Malmström

tumisen vuoksi, niinpä tuloksena oli suorilla matkoilla aina niin harmittava ja viime vuosina tutuksi tullut neljäs sija. Nelikössä meloivat Alex Barta, Heikki Ritvos, Eero Luoma ja Antti Löppönen. Päätösmatkalla nelikön 5000 metrillä saatiin vihdoin neliköllä onnistuminen. 5000 metrin neliköissä on nähty lähes aina kolareita ja keskeytyksiä, eikä niiltä tänäkään vuonna vältytty. Taktiikka pyrittiinkin luomaan niin, ettei nelikkö joutuisi osalliseksi kolariin ensimmäisessä kaarteessa. Niinpä joukkue lähti varovaisesti kilpailuun, mutta siitä huolimatta kolaria ei onnistuttu välttämättään, kun Vanajaveden Vesikoiden nelikkö ei jättänyt Merimelojien joukkueelle tilaa ensimmäisessä kaarteessa ja seurauksena olikin kolari. Kolarin jälkeen nelikkö pääsi kuitenkin nopeasti kärkiryhmään, jossa oli heidän lisäkseen Kangasalan Melojien (KaMe) ja Saaristomeren

Melojien (SMM) neliköt. Pirkka Melojien neliköltä kisa jäi ensimmäiseen kaarteeseen, kun yksi nelikön melojista menetti melan ja takaa tulleet neliköt ajoivat sen yli katkaisten varren. Kärkikolmikosta putosi SMM:n nelikkö ja kilpailu vaikutti jäävän loppukirin varaan. Siinä KaMe:n nelikkö oli tällä kertaa vahvempi, mutta hopea lämmit ti Merimelojien nelikon mieltä muuten niin vaikeiden kisojen jälkeen. Kakkosnelikkö – Zakaria Djabali, Yanis Nouioua, Kari Lehtinen ja Rauli Rautavuori – meloivat 200 ja 5000 metrin matkoilla viidenneksi. 500 ja 1000 metrin matkoilla tuloksina oli seitsemäs sija. Kaksikoiden 5000 metrillä keli nousi jo järjettömyyden rajamaille. Lähes 20 metriä sekunnissa puhaltava tuuli teki kisasta hyvin haastavan. Maratonin SM-kultaan meloneet Alex ja Eero muodostivat Merimelojien ykköskaksikon ja he

Kuva Markku Nieminen

ottivatkin hyvän lähdön ja pääsivät kärkiryhmään, jossa oli heidän lisäkseen Turun, Kangasalan ja Hämeenlinnan kaksikot. Kaksikon kisa päättyi kuitenkin harmittavasti noin kahden kilometrin jälkeen haaksirikkoon kun iso aallokko runteli kaksikkoa niin pahasti että kajakki täyttyi aukkopeitteistä huolimatta täyteen ja kajakki upposi. Seuraavalla kierroksella myös Kangasalan ja Hämeenlinnan kaksikot upposivat ja lopulta maaliin pääsi yhdestätoista kaksikosta vain neljä. Heikki Ritvos ja Antti Löppönen nousivat kakkosryhmästä pronssille kärkikaksikoiden keskeytettyä. Zakaria ja Yanis täydensivät Merimelojien panosta meloen neljänneksi, ensimmäisen kierroksen kolarista huolimatta. Sunnuntaina melottiin viesti jossa Heikki, Antti ja Alex onnistuivat saalistamaan pronssia. Kakkosjoukkue – Zakaria, Kari ja Eero – meloivat neljänneksi, mutta joutuivat pettymään kun heidät hylättiin vaihtorikkeen vuoksi. Naiset vastasivat tänä vuonna suuremmasta palkintosaaliista, saavuttaen neljä mitalia. Lauantain vaikeissa keleissä naiset saavuttivat nelikön 200 ja 500 metrillä pronssia. Sunnuntaina naiset nousivat 1000 metrillä hopealle. Tampereen Vihuri otti voiton joka matkalla ja Melamajavat Porista oli lauantain lähdöissä toinen ja sunnuntaina kolmas. Nelikkömatkojen lisäksi myös naisilla oli ohjelmassa viesti ja

kaksikoiden 5000 metriä. Kaksikko melottiin lauantain myrskyssä ja siinä Eveliina ja Hilppa Luoma onnistuivat hienosti melomaan hopealle. Viestissä naiset olivat neljänsiä. Naisten nelikössä meloivat tänä vuonna Eveliina Luoma, Hilppa Luoma, Kristiina Vaano ja Katri Malmström. Marjo Malmström korvasi Katrin 500 metrin matkalla.

Samassa yhteydessä melottiin veteraanisarjojen K1 200 ja 5000 metrin SM-lähdöt. Merimelojista mitalin makuun pääsivät M40sarjassa Rauli Rautavuori ja Kimmo Ahonen, M50 ­ sarjassa Kari Lehtinen, M70 ­ sarjassa Jyri Aulio, sekä N35 ­ sarjassa kolmikko Katri Malmström, Marjo Malmström ja Kristiina Vaano. Timo Monosen kohtalon oli jäädä niukasti mitalisijojen ulkopuolelle M50sarjassa.

Naisten neliköissä tilanne vaikuttaa melko huolestuttavalta. Linjaan saatiin vain kolme miehistöä ja nekin enemmän tai vähemmän kuntoilijoista koottuja. Viime vuosien kestomenestyjistä, KaMe:sta, VeSa:sta, Canoa:sta ja SMM:sta, kukaan ei saanut miehistöä kasaan. Samansuuntaista kehitystä on havaittavissa myös naisten yksiköissä, jossa ratamelontamaajoukkueesta puuttuu täysin naiset. Myös miesten taso on laskenut takavuosista, mutta vielä oli 8 nelikköä linjassa ja niissäkin lupaavia nuoria melojia.

raTamelonnan nuorisomesTaruuskilpailuT ja 18-VuoTiaden sm-kilpailuT (20.–21.8.)

Ratamelonnan 18 ­vuotiaiden SMkilpailut ja alle 16 ­vuotiaiden nuorisomestaruuskilpailut melottiin Tampereella 20.–21.8. Merimelojien saaliina oli 5 nuorten Suomen mestaruutta, 3 nuorisomestaruutta ja yhteensä 17 mitalia. Tällä vuosikymmenellä Merimelojat on vakiinnuttanut paikkansa Suomen parhaiden melonnan nuorisoseurojen joukossa. Nuorisomestaruuskilpailuiden seurapisteissä Merimelojat olivat pienellä 6 hengen joukkueella upeasti neljäs. 18 ­vuotiaiden SM ­ lähdöissä Eveliina Luoma meloi Suomen mestaruuteen yksikön 200 ja 5000 metrillä, sekä SM ­ hopeaa 500 ja

1000 metrillä. Saman sarjan kaksikoissa Eveliina ja Hilppa Luoma voittivat suvereenit mestaruudet niin 200, 500 kuin myös 1000 metrin matkoilla.

Alle 16 ­vuotiaiden nuorisomestaruuskilpailuissa Hilppa meloi mestariksi 16 ­vuotiaiden sarjassa yksikön 500 ja 2500 metrillä ja hopealle 200 metrillä. Kolmeen mitaliin yksikkömatkoilla ylsi myös 14 ­vuotiaiden sarjassa 200 ja 2500 metrillä hopeaa ja 500 metrillä pronssia voittanut Anni Heinonen. Samassa sarjassa Helmi Ahonen meloi pronssille 200 ja 2500 metrillä. Myös Vellamo Viitanen oli vahvasti mukana sarjan mitalikamppailussa, vaikka jäikin tällä kertaa sijoille 5–6. 16 ­vuotiaiden kaksikossa sarjaan reilusti alaikäiset Anni ja Vellamo olivat kolmansia 200 met­

Kuva Tarmo Aalto

rillä. Saman sarjan 3 x 200 metrin viestissä koettiin harmillinen takaisku, kun Annin, Helmin ja Hilpan selvä voitto vaihtui hylkäykseen vaihtorikon takia. Viestin pettymys paikattiin kuitenkin hienosti tyttöjen nelikön 500 metrin kisassa, jossa kaikki tytöt olivat voittamassa mestaruutta.

Joukkueen ainut poika, Emil Rosenqvist meloi vaikean kauden jälkeen itsensä joka matkalla

A ­finaaliin, jossa sijat 7–9.

Hyviä suorituksia korostaa se, että tänä vuonna jokainen kilpailijoistamme oli itse asiassa vuoden alaikäinen omaan sarjaansa. Kaikki saavat siis jatkaa samassa sarjassa myös ensi vuonna.

raTamelonnan pm-kilpailuT (13.-14.8.)

Ratamelonnan pohjoismaiset mestaruuskilpailut käytiin tänä vuonna

Lahdessa. Kilpailuihin osallistui

Suomesta pieni 11 hengen joukkue, jossa Merimelojista mukana Hilppa

Luoma, Eveliina Luoma ja Antti Laurikainen. Hilppa Luoma oli ottamassa Suomen ainutta mitalia alle 16 ­vuotiaiden kaksikoiden 500 metrillä yhdessä Kangasalan Melojien Emma Niemisen kanssa. Hilppa meloi aikaisemmin tänä vuonna jo hopealle maratonmelonnan PMkilpailuissa Oslossa. Antti meloi bravuurimatkallaan 200 metrin yksikössä neljänneksi jääden vain noin 0,3 sekuntia mitalista. Eveliina oli parhaimmillaan niin ikään neljäs kaksikoiden 200, 500 ja 1000 metrillä yhdessä Mikkelin Melojien Ida Hulkon kanssa.

maraTonmelonnan sm (16.-17.7.)

Maratonmelonnan SM-kilpailut melottiin tänä vuonna Kokemäenjoessa, Porissa 16.–17.7. Lauantaina kilpailtiin ensin junioreiden ja myöhemmin aikuisten ja veteraanien Suomen mestaruuksista. Seuramme urheilijat voittivat mitaleita lähes joka sarjassa.

14 ­vuotiaiden sarjassa Kangasalan Melojien Emma Nieminen meloi voittoon kahdeksan kilometrin matkalla, jonka jälkeen Merimelojien nuoret tytöt veivät sijat 2–4 tiukoilla eroilla toisiinsa. Anni Heinonen meloi toiseksi, Helmi Ahonen oli kolmas ja Vellamo Viitanen neljäs. 16 ­vuotiaiden tyttöjen sarjan Suomen mestaruuden 12 kilometrin matkalla voitti Hilppa Luoma. Miesten sarja vaikutti ennakolta tasaisimmalta väännöltä. Maratonmelonnan maajoukkuemies Jonas Salensin harteilla tosin lepäsi ennakkosuosikin paineet, mutta kovassa kunnossa oleva ratameloja Miika Nykäsen tiedettiin tuovan myös Jonakselle haastetta. Pronssista käytäisiin myös kova kamppailu viime vuonna pronssille melonut Merimelojien Alex Barta ja toissa vuonna Suomenmestaruutta juhlinut Merimelojien Eero Luoma olivat ennakolta vahvasti

kisaamassa viimeisestä mitalista. Myös Melamajavien vasta 18 ­vuotias nuori lupaus Davide Bottieri tiedettiin hyvänä päivänä pystyvän kamppailemaan mitaleista. Kisan lähdön tapahduttua Miika ja Jonas muodostivat odotetusti kärkiryhmän, myös Davide onnistui pääsemään ryhmään, Alexin ja Eeron ottaessa huonot lähdöt. Takaa-ajoryhmässä oli Alexin ja Eeron lisäksi myös Jussi Wallin Saaristomeren melojista. Ero kärkiryhmän ja takaa-ajajien välillä pysyi minuutin luokassa, ja takaa­ajajien ainut toive olikin, että joku tippuisi kärkiryhmästä. 12 kilometrin jälkeen Jussi tippui takaa-ajoryhmästä ja 16 kilometrin kohdalla Eero jätti kilpailun kesken. Alexin osalta kilpailu näytti jo melko vaikealta, kärkikolmikko pystyi vaihtamaan vetäjää muiden levätessä peesillä, kun taas Alexin täytyi meloa yksin. Ero lähtikin seuraavan kier-

Kuva Rasmus Forssell

roksen aikana kasvuun, mutta myös kärjessä tapahtui. Miikan ja Jonaksen vauhti oli Davidelle liikaa ja hän tippui ryhmästä. Alex alkoi hiljalleen saavuttamaan ja noin 5 kilometriä ennen maalia hän oli saanut Daviden kiinni. Davide ja Alex meloivat noin kilometrin yhdessä, jonka jälkeen Alex nosti vauhtia ja jätti Daviden keikkumaan peräaalloilleen. Viimeisellä kierroksella ainut mielenkiinto kohdistui voittotaisteluun, jonka Miika onnistui ratkaisemaan hyväkseen loppukirissä kahdeksan sekunnin erolla Jonakseen.

Naisten kisassa erot olivat melko selvät jo kisan alusta alkaen. Tampereen Vihurin kolmikon viedessä kaikki mitalit. Nina Riosa meloi voittoon, Netta Malinen toinen ja Tanja Jantunen kolmas.

18 ­vuotiaissa pojissa Davide vei voiton, Tampereen Vihurin Mikko Niemenpää toinen ja Merimelojien Elias Järventaus kolmas.

Yli 70 ­vuotiaiden sarjassa Merimelojien Unto Elo voitti hopeaa ja Jyri Aulio pronssia.

Sunnuntaina melottiin kaksikoiden Suomen mestaruudet.

Miesten sarjan voiton veivät Alex ja Eero, toiseksi meloivat Merimelojien Heikki Ritvos parinaan Jussi Wallin Saaristomeren Melojista ja kolmanneksi meloivat Merimelojien

Rauli Rautavuori ja Kallan Melojien Johannes Hietala. Kisasta muodostui melko tylsä. Eniten yhdessä meloneet Alex ja Eero olivat kilpailun suosikkeja ja taktikoivat itselleen voiton jo ensimmäisten kilometrien aikana. Erot kasvoivat

kisassa melko suuriksi, Heikki ja Jussi jäivät voittajista noin kuusi minuuttia ja Rauli ja Johannes noin kymmenen minuuttia. Naisten sarjassa nähtiin vielä murskaavampaa ylivoimaa kun Tampereen Vihurin ykköskaksikko Nina ja Netta jätättivät järjestävän seuran Melamajavien Outi Seppää ja Emmi Puputti ­Vehkalahtea yli 15 minuuttia. Tampereen Vihurin Tanja Jantunen ja Kaisa Toivonen olivat kolmansia. Yli 70 ­vuotiaiden sarjassa Unto Elo voitti Suomen mestaruuden yhdessä Ruoveden Kanoottipurjehtijoiden Pentti Sahin kanssa, Jyri Aulio otti hopeaa yhdessä Tampereen Vihurin Kari Tikkasen kanssa.

raTamelonnan sm osa i (9.-10.7.)

Kangasalan melojat järjestivät tänä vuonna ensimmäisen ratamelonnan SM-kilpailuista. Matkoina oli yksiköllä 200, 500, 1000 ja 5000 metriä ja kaksikolla 200, 500 ja 1000 metriä. Miesten sarjassa meloivat Antti Löppönen, Eero Luoma, Alex Barta ja Heikki Ritvos. Naisten sarjaan osallistui vielä nuorten sarjoissa kilpailevat Eveliina ja Hilppa Luoma. Veteraanisarjoissa meloivat Jyri Aulio, Kari Lehtinen, Timo Mononen ja Kimmo Ahonen. Yleisessä sarjassa mitalisaldo jäi kahteen, Alexin ja Eeron ottaessa pronssia 1000 metrin kaksikoista ja Eveliinan ja Hilpan meloessa hopealle kaksikoiden 500 metrillä. Yli 40 ­vuotiaiden sarjassa Kimmo Ahonen meloi hopealle sekä 500 että 1000 metrin matkoilla jääden alle kaksi sekuntia voitta-

jalle. Yli 50 ­vuotiaiden sarjassa Kari

Lehtinen saavutti niin ikään hopeaa 500 ja 1000 metrin matkoilla, Timo Monosen säestäessä neljännellä sijalla. Yli 70 ­vuotiaissa Jyri Aulio meloi pronssille 500 ja 1000 metrin kilpailuissa.

Miesten 200 metrin finaalissa ei nähty tänä vuonna yhtäkään Merimelojaa, kun paras sprintterimme Antti Laurikainen on kärsinyt loukkaantumisista. Alex, Eero ja Antti Löppönen karsiutuivat finaalista. Naisten sarjassa lauantain 200 ja 1000 metrin matkoille ei osallistunut seurastamme ketään. Miesten 1000 metrin yksikössä Alex meloi seitsemänneksi. Sunnuntaina vuorossa oli 500 ja 5000 metrin kilpailut. Miesten 500 metrin finaaliin kahdeksanneksi meloi Alex, Heikin seuratessa noin puolen sekunnin päästä perässä sijalle yhdeksän.

Naisten sarjassa kuudenneksi meloi 17­vuotias Eveliina ja kahdeksanneksi vasta 15 ­vuotias Hilppa. 5000 metrin kilpailussa Eveliina meloi viidentenä maaliin ja Hilppa pian tämän jälkeen kuudentena. Miesten 5000 metrin kilpailuissa nähtiin draamaa, kun Alex kaatui kilpakumppanin ajettua hänen melaansa. Eero meloi seitsemänneksi ja Heikki oli 12. Alex ja Eero meloivat myös kaikki kolme kaksikkomatkaa saaliinaan kaksi viidettä sijaa 200 ja 500 metrin matkoilta sekä pronssi 1000 metriltä. Heikki ja Antti Löppönen osallistuivat vain 500 metrin kaksikkoon, jossa he olivat seitsemänsiä. Eveliina ja Hilppa osallistuivat niin ikään vain 500 metrin kaksikkoon, jossa he saavuttivat nuoresta iästään huolimatta hopeaa.

Kuva Rasmus Forssell

jäsenpäiVysTys

Päivystysten aikana vastaa numero: 050 ­3574 507

Päivystysajat:

Huhtikuu–syyskuu: tiistaisin klo 18–19.

Lokakuu–maaliskuu: kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18–19.

Lisäksi melontakouluviikkoina (viikot 20–24) to 16.30–17.30.

HUOM! Juhlapyhinä ei ole päivystystä. Tarkista päivystysajat aina verkkosivuilta, koska muutokset ovat mahdollisia.

seuran sähköposTiosoiTe toimisto@merimelojat.fi

Sähköpostiin pyritään vastaamaan viimeistään muutaman päivän kuluessa.

sauna

Sauna lämpiää melontakaudella huhti-syyskuussa ma–to klo 17–22 ja su 15–22.

Talvikaudella sauna on lämpimänä tiistaisin ja torstaisin 17–21 sekä sunnuntaisin 15–21.

Muista uima-asu ulkona liikkuessasi sekä hyvät tavat ja järjestys. Saunassa uima-asu on vapaaehtoinen. Vajalla saunovat ainoastaan seuran jäsenet ja melontakoululaiset. Jäsenet eivät saa tuoda kavereitaan saunomaan.

kunTosaliVuoro

Merimelojien talvikauden vakiovuorot Ruskeasuon liikuntahallin voimailusalilla ovat perjantaisin klo 18–19:30. Olemme vuorolla voimailuseura

Herakleen vieraina. Salilta löytyy levypainot ja kaikki peruslaitteet sekä pari soutulaitetta.

uimahalli

Itäkeskuksen uimahallissa perjantaisin klo 19.30, os. Olavinlinnantie 6.

Tapaaminen on klo 19.30 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla. Älä siis jää uimahallin parkkipaikalle, vaan jatka n. 200 m. eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle. Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä.

merimelojien palloiluVuoro

Merimelojilla on avoin palloiluvuoro Taivallahden koululla Eteläisen Hesperiankadun länsipäässä sunnuntaisin klo 18–19.30 ajalla 9.10.2016–26.4.2017.

MERIMELOJAT RY

Merikannontie 10, 00260 Helsinki e ­ mail: toimisto@merimelojat.fi http://merimelojat. sporttisaitti. com

PÄIVYSTYS

Puhelin: 050 357 4507

Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19

MAJAN VARAUKSET

Katso nettisivuilta osoitteesta http://merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.

PANKKIYHTEYDET

Nordea FI20 1200 3000 0099 10: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja Nordea FI37 2400 1800 0354 87: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.

OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT

Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki

Ilmoitushinnat: Koko sivu 300 € 1/2 sivu 150 € toistoalennus 25 % Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Julkaisija: Merimelojat ry Kirjapaino: Unigrafia oy

Päätoimittaja: Anu-Riikka Kyttälä e ­ mail: mm_lehti@merimelojat.fi

Taitto: MIrva Heimala e ­ mail: mm_taitto@merimelojat.fi

Ilmestymisaikataulu vuonna 2016

Aineiston No jättö Painatus 1/2016 21.2. 7.3. 2/2016 8.5. 23.5. 3/2016 28.8. 12.9. 4/2016 16.10. 31.10.

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.