Merimeloja 3/2016

3/2016 3/2016

Tarkkaile vieraslajeja Melontaseikkailuja Aleuteilla Melojat purjelentoa kokeilemassa

257190-Merimeloja_32016.indd 1

13.9.2016 9:10:02

MERIMELOJIEN HALLITUS PUHEENJOHTAJA SIHTEERI VARAPUHEENJOHTAJA TALOUDENHOITAJA

(toimisto ja talous) KOSKI- JA POOLOJAOSTO NUORISOJAOSTO RATA- JA MARATONJAOSTO RETKIJAOSTO KOULUTUS TURVALLISUUS VAJAMESTARI

Rautavuori Rauli Roivainen Martti Musakka Henrik Musakka Henrik

pj@merimelojat.fi, 050 357 0916 sihteeri@merimelojat.fi vpj@merimelojat.fi hallinto@merimelojat.fi 0451 365 948 talous@merimelojat.fi Miettinen Aarne koski_poolo@merimelojat.fi Barta Alex alex.barta@merimelojat.fi Ritvos Heikki rata@merimelojat.fi 040 570 3376 Seppäläinen Eeva-Maria retki@merimelojat.fi Mononen Timo koulutus@merimelojat.fi 040 551 9191 Kaario Reino turva@merimelojat.fi Laari Jussi vajamestari@merimelojat.fi

TOIMIHENKILÖT TOIMISTONHOITAJA VAHTIMESTARI KOSKIVASTAAVA POOLOVASTAAVA VIRKISTYSJAOSVASTAAVA TALOUSSIHTEERI SKORVÖN ISÄNTÄ MÄNTYSAAREN ISÄNTÄ KALUSTORYHMÄ

Roivainen Martti toimisto@merimelojat.fi 050 357 4507 (toimisto) Anttila Marianne vahtimestari@merimelojat.fi Immonen Jussi koski@merimelojat.fi 040 548 1663 Atanassov George poolo@merimelojat.fi 041 465 1391 Jaatinen Risto virkistys@merimelojat.fi Luostarinen Leena taloussihteeri@merimelojat.fi 050 5347 537 Wasenius Veli-Matti skorvo_is@merimelojat.fi Pulkkinen Jussi mantys_is@merimelojat.fi 0400 974 317 Niemi Renita, Koski Katriina, Mäkelä Tommi, Lumio Toivo, Roivainen Martti, Koivula Heikki, Malmström Marjo, Malmström Katri

MERIMELOJA-LEHTI PÄÄTOIMITTAJA TAITTO VERKKOSIVUVASTAAVAT

Kyttälä Anu-Riikka mm_lehti@merimelojat.fi Heimala Mirva mm_taitto@merimelojat.fi Räisänen Ari ja www-vastaava@merimelojat.fi 045 7880 9504 Gustafsson, Jussi

Kannen kuvat Rauli Rautavuori ja Harri Granholm 2

257190-Merimeloja_32016.indd 2

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:03

misto)

Y L I M E L A­M I E S

Syksy lähestyy.

Paitsi että tuo mu­kanaan viileämpiä ilmoja, vie se ajatukset tulevan suunnitteluun.

Melonnan kilpaurheilun tulevaisuus näyttää synkältä, lajin pariin ei tule uusia nuoria. Viime vuosina olemme kokeilleet ja muis­ sakin melontaseuroissa on ko­ keiltu sekä käytännössä ilmaista että kau­ si­maksuun perustuvaa nuori­so­ toimintaa, suuruusluokaltaan sa­ man­ kaltaisin tuloksin. Opetus- ja kulttuuriministeriön laa­ti­mas­­sa ver­ tai­lussa lajimme har­ras­tus­kus­­tan­ nukset sijoittuvat kaikkein edul­li­sim­ pien joukkoon. Miksei kukaan tule?

Nuorisotutkija Mikko Sala­ suo antaa selityksen, jonka olen lukenut muualtakin: syynä on yhä enenevä liikkumattomuus. jos lii­ kuntaa harrastavien nuorten mää­rä on laskenut ja lajien suosio pysy­ nyt suhteellisesti tarkasteltuna sa­ ma­­na, ei ihme että kestävyyslajit kär­si­vät. On lisäksi mahdollista, että liikkumattomuus vaikuttaisi eri­ tyisesti kestävyyslajien suosioon.

Miten voimme vaikuttaa siihen?

Vaikuttaa pitäisi paitsi seuramme ja paikkakuntamme tasolla, myös laajemmin - kuka tulee lajiin, jonka parissa ”ei ole ketään”?

Melonnan aikuisliikunta voi seurassamme hyvin, eikä har­ras­ tusmahdollisuuksia näytä uh­kaa­­van mikään. Seuran hallinnon ja puit­­ tei­ta ylläpitävien tehtävien tasa­puo­ li­ ses­ sa jakamisessa on aika-ajoin hieman haasteita, mutta niistäkin on selvitty. Mikä on kilpaurheilun olemassaolon merkitys jäsenistön enemmistölle, aikuisille liikunnan harrastajille? Haluammeko tehdä jotain?

Pitkällisen etsinnän jäl­ keen meillä on seuraajaehdokas ta­­lou­­den­hoitajan tehtävistä luo­pu­­ val­­le Henrik Musakalle. Löy­tyi­si­kö puheenjohtajallekin seu­raa­ja, jo­ko nyt, kahden vuoden pääs­tä kym­ me­nen hallitusvuoden täyt­­tyes­­sä, 3

257190-Merimeloja_32016.indd 3

13.9.2016 9:10:04

tai ehdottoman viimeistään nel­­ jän vuo­den päästä? Mielelläni siir­­tyi­­sin vä­lil­lä hallintoihmisestä toi­­min­­nan to­teut­tajaksi, joko hallitukses­sa tai sen ulkopuolella.

Seuran säännöt uudistettiin edellisen yhdistyslain aikana. Sit­ tem­min muutostarpeita on ilmennyt pait­ si tilintarkastusta koskevan terminologian osalta, myös jä­sen­ ryhmien täsmällisempään kir­ jaa­ miseen liittyen. Yhdistyslain tul­ kin­ nan mukaan jäsenmaksuportaat määräävien jäsenluokkien pitäisi olla kirjattu yhdistyksen sääntöihin, maksujen suuruudet päättää vuo­ si­ kokous. Puuttuuko jotain jä­ sen­ luokkia, pitäisikö Merimelojien mah­ dollistaa perhejäsenyys?

Ensi vuoden toimin­ta­suun­ nitelman ja talousarvion val­ mis­ te­ lu etenee tuttuja kaavoja nou­ datellen, ellei joukostamme löydy

uu­sia ideoita. Onko näin hyvä, vai te­ki­simmekö jotain toisin, kenties enemmän, kenties vähemmän?

Syyskokous on seuramme ylin päätöksentekijä. Kokouskutsu julkaistaan toisaalla tässä lehdes­ sä. Moniin kokouksessa käsitel­ tä­ viin asioihin voi vaikuttaa jo etukä­ teen esittämällä omia ideoitaan ja ajatuksiaan hallituksen jäsenille syksyn aikana. Kokous voi hyväk­ syä hallituksen esittelemät ehdo­tuk­ set, muuttaa niitä tai palauttaa ne valmisteluun. Kokouksessa pää­tös­ valtaa käyttävät seuran täysi-ikäiset jäsenet. Osallistu ja vaikuta!

Hyviä ja turvallisia syysmelontoja toivottaen, Rauli Rautavuori, ylimelamies

SYYSKOKOUS Merimelojat ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 22.11.2016 klo 18 Merimelojien majalla.

Kokouksessa käsitellään ◦◦Sääntömääräiset asiat ◦◦Ehdotus yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi

4

257190-Merimeloja_32016.indd 4

Hallitus

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:04

HALLITUS tiedottaa

Verkkosivujen Tietoa jäsenille -osio

Vajasaaren jätevesikaivon naamiointi/koristelu

Verkkosivuillemme on päivitetty jäsenasioihin ja toi­ min­ taamme liit­ tyvää tietoa. Etsit­hän kysymykseesi vastausta Tietoa jäsenille -osiosta http://merimelojat.sporttisaitti.com/ tietoa-jasenille/ ennen kuin otat yhteyttä jäsenpäivystykseen. Muun muassa osoitteenmuutokset on mahdollista hoitaa myös tätä kautta.

Jos verkkosivuilta puuttuu tietoa, joka mielestäsi pitäisi olla siellä, lähetä viesti pj@merimelojat.fi ja toimisto@merimelojat.fi.

Jätevesikaivomme on saanut uu­ det tiivisteet ja aktiivi­hii­li­suo­dat­ti­ men poistoilmalle. Kaivo on säh­ kö­kaappeineen ja suo­dat­timineen mel­ koi­ nen ilmestys. Jos sinulla on ideoita kaivon naa­mi­oin­nista/ko­ris­ te­lusta, ota yhteyttä va­ja­mes­ta­riin ja/tai vahtimestariin: vahtimestari@ merimelojat.fi tai vajamestari@ merimelojat fi

Vajasaaren jätehuollossa on tapahtunut muutoksia.

Jäteastiamme sijaitsevat nyt kahvila Regatan pihalla punai­ sen maitolaiturin lähettyvillä (seka­ jätekontti ja astiat). Jäsenten toivotaan vievän isommat jätteensä (mm. retkiltä palaavien jätepussit) suoraan Regatan pihaan.

Vajasaarella saunan edes­ sä sijaitsevat pienet jäteastiat on tarkoitettu yksittäisten roskien keräilyyn. Autathan vahtimestaria viemällä jätteesi mieluiten suoraan isoihin astioihin! Voit myös tyhjentää pienet jäteastiat Regatan pihan astioihin, jos ne ovat täynnä.

Skorvön vuokrasopimus vuosille 2017-2019 Saaret omistajat ja seura ovat allekirjoittamallaan sopimuksella jat­kaneet jo 35 vuotta jatkunutta vuokrasuhdetta uudeksi kolmi­ vuo­ tis­kaudeksi. Vuokra nousi hieman, so­ pimuksen muut ehdot säilyivät muuttumattomina.

Skorvanin (Skorvö) saari mu­ kaan lukien viereinen Lill-Skor­ van (”Lillan”) ovat Merimelojat ry:n melovien jäsenten retkitukikohta Porkkalassa Kirkkonummella. Me­ lo­ vil­ la seuran jäsenillä on leiriy­ tymisoikeus (telttailu). Hyvä ja turvallinen rantautumiskohta on saar­ten välisessä välisessä sal­mes­ sa. Nosta kajakki riittävän kauas vesirajasta.

5

257190-Merimeloja_32016.indd 5

13.9.2016 9:10:04

Metsästys- ja kalastus­ oi­ keu­ det eivät sisälly saaren vuok­ rasopimukseen. Lintujen pesimä­ aikaan huomioi saarella pe­ si­ vät haahkat, lokit, koskelot ym. Hei­ni­ kois­sa on punkkeja.

Tuvan oven lukkoon käy seuran vanha metalliavain (ASSA), jonka voi lunastaa jä­sen­päi­vys­ tyksestä. Saunan avainta säi­ly­te­tään tuvassa (naula oven sisä­ puolel­ la).

Tuvassa yö­py­­mi­nen ei ole sallit­tua (mm. pa­lo­tur­val­li­suus­syistä).

Lisätietoja saaresta löydät seu­ ran verkkosivuilta ja voit ky­ sel­ lä saaren isännältä: Veli-Matti Wasenius, skorvo_is@merimelojat.fi

Kajakkihankintoja Rockpool Tarantella -merikajakki si­jait­see paikalla A5. Tarantella on tar­koi­tettu pienille ja keski­ko­koi­­sille me­lo­jille. Kajakki soveltuu kai­ken­ lai­seen retkeilyyn ja no­peu­ten­sa ansiosta myös ilta­lenkeille.

Kayman kayaks Raider -meri­ kajakki on tilava ja ke­ vyt­ kul­ kuinen keski- ja suuri­ko­kois­ten me­ lo­jien retkikajakki. Kajakki si­jait­see A-käytävällä.

Melontakoulukalustoa on uu­ sit­tu viidellä Perception Ex­pression 14 ja 15 -kajakilla.

vajan osuuden valmistuessa. Syynä keskeytymiseen olivat erimielisyydet silloisen urakoitsijan kanssa.

Etsimme nyt jäsenistön keskuudesta korjausrakentamisen suunnittelun ja/tai valvonnan am­ mat­ tilaista toimimaan seuran vas­ tuu­henkilönä urakan lop­puun­ saat­­tamiseksi. Laadit tarvit­tavat suun­­ nitelmat tai järjestät niin että suunnitelmat tulevat laa­ di­ tuik­ si. Kilpailutat ja valitset ura­­ koit­­ sijan tekemään työn tai or­ ga­­ni­soit toteutuksen jäsenten va­­paa­­ehtoistyön voimin. Toimit työ­ maan valvojana tai hankit valvojan muualta. Hyväksytät isommat ta­ loudelliset päätökset seuran hal­ li­tuksella, pienemmissä asioissa toimit itsenäisesti yhteistyössä puheenjohtajan ja vajamestarin kans­sa.

Seura on varautunut teet­ tä­ mään suunnittelun ja valvonnan kohtuullista korvausta vastaan.

Ensisijaisesti toivomme löytäväm­ me tehtävään rakennusinsinöörin tai arkkitehdin jäsenistön kes­ kuu­ desta.

Lisätietoa tehtävästä ja aiem­ mista työvaiheista voi kysyä Rau­li Rautavuori, puheenjohtaja, pj@merimelojat.fi, puh. 050 357 0916

Etsitään jäsenistön

keskuudesta vastuuhenkilöä yksityisvajan perustusten kunnostukselle

Merimelojien vanhan yksityisvajan eli ns. Y-vajan perustusten korjaus jäi tekemättä, kun vuonna 2011 alka­ nut urakka keskeytyi käyttöoikeus­ 6

257190-Merimeloja_32016.indd 6

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:05

M I S S Ä seuran asioista PÄ ÄT E TÄ Ä N Merimelojat ry on yhdistys, jonka asioista päättävät jäsenet yhdessä.

Olemme voittoa tuottamaton yhdis­ tys, jonka kaikki tulot käytetään toimintamme ja toimintamme puit­ teiden kustannuksiin.

Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen syyskokouksessa hy­ väk­ sytään hallituksen valmistele­ mat toiminta- ja taloussuunni­ tel­ mat. Ke­vät­ko­kouk­sessa käsitellään edellisen vuoden toimintakerto­ mus ja tilinpäätös. Kokous voi päät­ tää muutoksista hallituksen eh­ dotuksiin tai jopa palauttaa asi­ oi­ ta hallituksen valmisteltavaksi. Seuran kaikilla täysi-ikäisillä jäsenillä on puhe- ja äänioikeus kokouksissa.

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle seuran hallitus sääntöjen edellyttämällä tavalla.

vastaa seuran hallitus. Hallituksen jäsenet valitsee syyskokous. Ku­ ka tahansa seuran jäsen voi asettua ehdolle hallituksen jäse­ nek­ si. Hallituksen jäsenet ovat vapaaehtoisia eikä heille makse­ ta palkkioita.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajan kutsusta teke­ mään päätöksiä. Hallitus jakaa jär­ jes­ täytyessään jäsenilleen vas­ tuu­ alueita (kuten jaostotoiminta) ja tarvittavia valtuuksia niiden hoi­ ta­ mi­ seksi. Seuralla ei ole palkattua

Hallitus Yhdistyksen kokouksien välillä suunnitelmien toteuttamisesta ja juoksevien asioiden hoitamisesta

Merimelojien puheenjohtajia eri vuosikymmeniltä

7

257190-Merimeloja_32016.indd 7

13.9.2016 9:10:05

toiminnanjohtajaa, jolle tavalli­ses­ti seuroissa kuuluvia tehtäviä on jaet­tu puheenjohtajan, taloudenhoita­jan, taloussihteerin ja palkatun toi­ mis­ tonhoitajan kesken.

Luettelon hallituksen jäsenistä yh­ teystietoineen löydät verkko­ sivuilta Hallitus-sivulta tai Merimeloja-leh­ destä.

Toimihenkilöt Hallitus nimeää seuralle va­ paa­ ehtoisia toimihenkilöitä erilaisiin tehtäviin. Hallitus valitsee myös seuran osa-aikaiset palkatut toi­ mi­­henkilöt toimintasuunnitelman aset­­­tamissa rajoissa. Palkattujen toi­mi­henkilöiden esimiehenä toi­ mii seu­ran puheenjohtaja, käy­tän­ nössä he hoitavat tehtä­ vi­ ään yhtä itsenäisesti kuin va­paa­ehtoisetkin.

Tällä hetkellä pal­kat­tuja toi­mi­ henkilöitä on kaksi, toi­mis­ton­hoitaja ja vahtimestari.

Toimihenkilötehtävä tarkoittaa isom­ paa, jonkinasteista säännöllistä sitoutumista edellyttävää tehtävää, johon yleensä sisältyy sekä vas­ tuuta että itsenäistä toimivaltaa.

Luettelon seuran toimihenkilöistä yhteystietoineen löydät verkko­ sivuilta Toimihenkilöt-sivulta tai Merimeloja-lehdestä.

Vapaaehtoiset (talkoopanoksen puitteissa) Suuren osan seuran toiminnasta ja yhteisen omaisuutemme (mm. melontakalusto ja tilat) yllä­­ pi­ 8

257190-Merimeloja_32016.indd 8

dos­­ ta tekevät seuran jäsenet va­­ paaehtoistyönä tal­koo­pa­nos­jär­ jes­­tel­­­mäm­me puitteissa. Jokainen jä­­sen saa osallistua seuram­me päi­­vit­­täiseen toimintaan niin to­ teut­ tajan kuin osallistujan roolissa.

Talkootilaisuuksista ilmoitetaan sään­ nöllisesti ympäri vuoden.

Onko sinulla ideoita uusista toimintamuodoista tai nykyisen kehittämisestä? Onko vajalla jotain kohennettavaa? Pitäisikö seuralle hankkia melontakalustoa, jota meillä ei vielä ole? Osaatko tehtä jotain, josta arvelisit olevan seurallemme hyötyä? Hallitus ja toimihenkilöt vas­ taavat vapaaehtoistoiminnan koor­ dinoinnista, ota heihin yh­teyt­tä. Jo­­ kai­nen jäsen on tervetullut mu­kaan toi­­min­tamme toteuttamiseen.

Voit myös nostaa asioita ja teke­ misiä esille seuran sähköisillä tie­ do­tuskanavilla, kuten nettisivujen kes­ kustelufoorumilla ja Facebookryh­mässä, sekä keskustella niistä mui­ den jäsenten kanssa niin foo­ rumeilla kuin vajalla tavattaessa.

Merimeloja-lehti on kaikkien jäse­ nten tiedotuskanava, jokainen jäsen voi kirjoittaa lehteen.

Jäsenet keskenään Merkittävä osa jäsenten melon­­nois­­ ta on täysin omatoimista harras­ta­­ mis­ta tai harjoittelua. Jäsenet voivat so­ pia keskenään yhteisiä aktivi­ teet­ teja kaluston ja tilojen yleisten käyt­tö­periaatteiden puitteissa. Jä­se­ net voivat käyttää seuran tie­do­tus­ kanavia keskinäiseen sopimiseen.

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:06

N U O R I S O T O I M I N TA

Tiedote Merimelojien nuorisojäsenille ja jäsenten vanhemmille 31.8.2016

1. Jaoston yhteystiedot Jaoston vastuuhenkilönä toimii Alex Barta. Jaoston sähköpostiosoite on nuoriso@merimelojat.fi.

Harjoitusten yhteyshenkilönä toimii Krisse Vaano, puh. 050 322 5105 (iltaisin)

2. Talven 2016–2017 harjoitukset

Talvikaudella pelataan 2.10. alkaen sunnuntaisin klo 13.30–15.00 säh­ lyä ja muitakin sisäpelejä Pikku Huopalahden koululla osoitteessa Tilkankatu 19. Mukaan ovat ter­ ve­ tulleita kaikki Merimelojat ry:n nuoret jäsenet ja osallistuminen on maksuton.

Varustuksena nor­ maa­li sisä­lii­kun­ta­varustus, ml. sisä­pe­li­kengät. Mailat ja vastaavat tarvikkeet löytyvät seuralta.

Melontaharjoitukset jatkuvat syyskuussa seu­ raa­ vasti maanantaisin vaja­ saa­resta käsin klo. 18–19.30 ja perjantaisin Itäkeskuksen uimahallilta Merimelojien pe­ rin­tei­sellä uimahallivuorolla klo.

19.20 syyskuun loppuun asti. Jokai­ seen harjoitukseen on ilmoittaudut­­ ta­va edellisenä iltana klo. 20 men­ nes­­sä tekstiviestillä 050 3225 105 (Ehdoton järjestelyteknisistä syistä.)

Uimahallivuorosta: Itäkes­ kuk­ sen uimahallivuorot alkavat pe 9.9.2016 klo 19.20.

Kaikki melojat kulkevat sisään Olavinlinnantien päässä olevan parkkipaikan huolto-oven kautta yhtä aikaa! Ota mukaan 50 sentin kolikko, jotta saat kaapin lukkoon. Ota mukaan tekninen T-paita ja uikkarit/shortsit, pyyhe etc.

Vuoro kestää klo 21 asti (sisältäen kajakkien pesun).

9

257190-Merimeloja_32016.indd 9

13.9.2016 9:10:06

3. Nuorisojäsenmaksu ja vapaa harjoittelu seuran kalustolla

Nuorisojäsenmaksu 50 euroa oi­ keut­ taa käyttämään seuran nuo­ ri­ so­kajakkia, melaa ja kelluntaliiviä ohjattujen harjoitusten ulkopuolella seuran tukikohdasta tapahtuvaan melontaan. Yksin melomista ei suositella. Harjoitusten ulkopuolinen melonta on jäsenen ja tämän huoltajan omalla vastuulla.

Seuran nuorisokajakit ja me­ lat ovat kurssien ja ohjattujen har­joi­ tusten aikana ensisijaisesti ohja­tun toiminnan käytössä. Muulloin nuo­ ret jäsenet voivat käyttää kalustoa vapaasti.

Osa nuorista harjoittelee hen­­ki­lö­kohtaisen valmentajan/oh­

jaa­­jan johdolla. Näistä har­joi­tuk­ sista sovitaan valmentajan/ohjaajan kanssa.

4. Kesäkauden 2017 suunnittelu

Ajatuksia ja ideoita kesäkauden 2017 harjoituksista ja muusta toi­ min­ nasta kannattaa esittää nuo­ ri­ sojaoston vetäjälle jo nyt. Toi­ min­ tasuunnitelmasta päätetään seuran syyskokouksessa 22.11.2016, tule ja osallistu!

Lisätietoa löydät myös nuo­risojaostomme verkkosivuilta: http://merimelojat.sporttisaitti.com/ toiminta/nuorisojaosto/

Jutun kuvat Katri Malmström 10

257190-Merimeloja_32016.indd 10

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:08

S Y Y S TA L K O O T Su 23.10. klo 10–15

Vajasaaren syystalkoot pidetään sunnuntaina 23.10. klo 10–15.

Tarkempi talkoo-ohjelma ja aikataulu julkaistaan seuran verkkosivuilla, keskustelufoorumilla, sähköpostilistalla ja Facebook-sivulla.

UIMAHALLI

Itiksessä Uimahallivuorot Itäkeskuksen uimahallissa perjantaisin klo 19.30.

Harjoitukset pidetään joka perjantai Itäkeskuksen uimahallissa (Olavinlinnantie 6). Vuorot ovat yhteisvuoroja Marjaniemen melojien kanssa. Hallivuorolla voi harjoitella vapaasti. Käytössä on sekä retkikajakkeja että lyhyitä kajakkeja. Useimmilla kerroilla on mahdollista saada ohjausta eskimopyörähdyksen alkeiden oppimiseen.

Tapaaminen on klo 19.30 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla (älä siis jää uimahallin parkkipaikalle vaan jatka n.200 m. eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle). Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä.

Kaikki melojat siirtyvät sisätiloihin yhdessä, ettei huolto-ovea tarvitse käydä avaamassa moneen kertaan.

Pukukaappeja varten jokainen osallistuja tarvitsee mukaansa 50 sentin kolikon.

Lisäksi tarvitset uima-asun sekä uimalasit ja/tai nenäklipsin (ei pakollinen, mutta lisää omaa viihtyvyyttä).

Perjantai klo 19:30

Kajakit ja varusteet siirretään altaalle ja pois altaalta yhdessä. Jokainen uimahallivuoron osanottaja osallistuu alku- ja lopputoimiin.

11

257190-Merimeloja_32016.indd 11

13.9.2016 9:10:08

PA L L O I L U V U O R O Sunnuntai klo 18

Merimelojien avoin palloiluvuoro Taivallahden koululla Eteläisen Hesperiankadun länsi­päässä on sunnuntaisin klo 18–19.30 ajalla 9.10.2016–26.4.2017.

Pelivuoro on avoin kaikille Merimelojien jäsenille. Tarkoituksena on pelata mu­ kavassa seurassa erilaisia palloilulajeja kuten koripalloa, sählyä, futsalia ja käsipalloa sekä ultimatea. Pelattavia lajeja voi myös ehdottaa. Sählymaalit, palloja, mailoja sekä muita pelivälineitä löytyy vajan kuntosali/ergotilasta, jonkun vuorolle menijän noudettava!

Ruskeasuon

VOIMAILUSALIVUOROT Merimelojilla on talvikaudella vuoro Ruskeasuon voimailusalilla perjan­ taisin klo 18.00–19.30. Olemme vuorolla voimailuseura Herakleen vieraina.

Salilta löytyy levypainot ja kaikki peruslaitteet sekä pari soutulaitetta.

Jos joku joskus kysyy oletko voimailuseuran jäsen, voit vastata olevasi Merimelojista ja että seurat ovat sopineet vuorosta keskenään.

Sisäänkäynti on rakennuksen itä­ puolella ja pukuhuoneet sijaitsevat ulkoovesta sisään mennessä ylemmän tasan­ teen oikealta reunalta. Pukuhuoneessa on peseytymismahdollisuus (suihku), mutta ei lukittavia pukukaappeja. Tavarat voi ottaa laukussa salin puolelle tai käyttää käytä­vällä olevia kaappeja (2 € pantti). Voimailusali löy­ tyy jat­ka­malla peremmälle nyrkkeilytilojen ohi.

Perjantai klo 18

12

257190-Merimeloja_32016.indd 12

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:09

Tarkkaile meloessa

VIERASLAJEJA Teksti: Hanna Kaisa Hellsten

Kajakista käsin voi tehdä konk­reettisia ympäristötekoja.

Pois­tamalla ja rajoittamalla haitallisten vieraslajien esiintymiä voi tehok­kaasti toimia Suomalaisen meri­luonnon puolesta.

Tärkeintä on ilmoittaa havainnoistaan.

Vieraslaji valloittaa

Kurtturuusu

Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levin­ nei­ syysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkut vieraslajit leviävät aggressiivisesti ja syr­ jäyt­ tävät alkuperäistä lajistoa. Luon­ nossa niiden leviämistä estävät esimerkiksi valtameret tai vuoristot.

Myös Itämeressä on paljon vieraslajeja joiden leviämistä yri­ tetään estää. Itämeri on ainut­ laa­ tuinen vesialue, jonka ekologiaa uudet tulokkaat voivat horjuttaa.

Yksi rantojen pahimmista val­ loit­ tajista on kurtturuusu eli kurt­ tulehtiruusu (Rosa rugosa). Kas­ vin tunnistavat luultavasti kaik­ki, sillä sitä käytetään paljon istu­ tuk­ sissa ja taimia myydään myös puutarhaliikkeissä – siitä huoli­­mat­­ta, että se syrjäyttää alkuperäistä la­jis­ toa. Alun perin laji on kotoisin Ja­ panista Tyynen valtameren ääreltä.

Kurtturuusu kasvaa puoles­ ta puoleentoista metriä korkeaksi pensaaksi. Se levittäytyy tehokkaasti juurivesojen avulla, ja kasvi on

13

257190-Merimeloja_32016.indd 13

13.9.2016 9:10:09

valloittanut myös ulkosaaristoa.

Oksat ovat tiheäpiikkiset.

Piikit ovat vaihtelevat kokoiset ja suorat. Ruusun lehdet ovat pinnaltaan uurteiset, siis kurttuiset.

Kukat ovat kookkaat, useimmiten vaaleanpunaiset ja joskus valkoiset.

Kiulukat ovat keskeltä litistyneet.

Kurttulehtiruusun erottaa saariston alkuperäiseen lajistoon kuuluvasta orjanruususta (Rosa dumalis) piik­ kien muodosta (orjanruusulla ne ovat käyrät) sekä kiulukan muo­ dosta (orjanruusun kiulukat ovat pitkänomaiset). Orjanruusu ei myös­ kään muodosta laajoja kas­vus­toja.

Saaristossa kurtturuusu kas­ vaa hiekkarannoilla, rantaniityillä, kivik­ korannoilla ja nummilla. Mo­ net näistä ovat uhanalaisia luon­to­ tyyppejä, ja kurtturuusun le­vi­ämi­sen seurauksena ne umpeutuvat.

Taalintehtaalla asuvat me­ lo­ jat Sanna-Mari ja Panu Kunttu ovat vuosien ajan yhdistäneet omiin ulkosaariston retkiinsä kurtturuusun kurittamista. Tänä vuonna he ovat meloneet Saaristomerellä ja ke­ ränneet dataa kasvin esiintymistä.

14

257190-Merimeloja_32016.indd 14

Sanna-Mari kuvaa tilannetta hir­ veäksi: laji on levinnyt luontoon odotettua rajummin ja nyt tunnet­tu­ja esiintymiä on yli 200.

Kurttuuusun hävitystyö on pitkäjänteistä toimintaa, sillä kas­ vi saattaa versoa uudelleen pie­ nes­ täkin juurenpalasista. Myös ympäristöjärjestöt järjestävät kurt­ tu­ ruusun hävitystalkoita. Kitkemi­ nen ja ruusujen tukahduttami­ nen toi­mii, sillä esimerkiksi Tam­mi­ saaren kansallipuiston läheiset kurt­ turuusukasvustot ovat talkoo­ työn seurauksena heikentyneet mer­ kit­ tävästi.

Kurtturuusu luokitellaan eri­ tyisen haitalliseksi vieraslajiksi.

Lammikki Oletko meloessa törmännyt todella omituiseen ulpukkaan? Kyseessä saattaa olla lammikki (Nymphoides peltata).

Lammikin kukat ovat keltaiset, mutta toisin kuin ulpu­ kassa, ne ovat reunoistaan mut­ kalaitaiset. Ne ovat myös kooltaan ulpukkaa pienemmät. Kukan terä­ lehtien alapinnalla on punaisia

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:13

pilkkuja ja reunat ovat karvaiset ja ripsireunaiset.

Kuten kurttulehtiruusu, myös lammikki on puutarhakarkulainen.

Sitä on tuotu tänne KeskiEuroopasta koristekasviksi. Laji viih­ tyy erityisesti runsasravinteisissa jär­vissä, lammissa, kanavissa ja allikoissa. Lammikki kasvattaa pit­kät rönsyt, ja se saattaa muuta­mas­sa kuukaudessa vallata uusia aluei­ ta syrjäyttäen alkuperäisen lajiston.

Lammikin leviämistä tor­ ju­ taan kitkemällä ne huolellisesti pohjaa myöten ja keruujätteet pol­ te­ taan. Apuna poistossa voi käyt­ tää lapioita, talikoita ja haravia.

Huolimattomasti tehty poisto voi levittää kasvia, sillä poiston yhteydessä irronneet versot saat­ tavat ajautua uusille paikoille.

Tämän voi estää poiston ajaksi asetettavilla puomeilla tai verkoil­la, joihin karkailevat kasvinpätkät jää­ vät kiinni.

Suomessa lammikkia on havaittu ensimmäisen kerran vuon­ na 2012.

Ohjeita vieraslajin löytäjälle Jos löydät luonnosta kurt­ tu­ ruusun, ilmoita havainnostasi luonnontieteelliseen keskus­mu­se­ oon, joka seuraa tilannetta. Ilmoita tarkat koordinaatit sekä kuvaile kasvupaikkaa: onko kyseessä kal­ lion rako, kivikko tai hietikko?

Kurtturuusut leikataan kai­ ve­taan juurineen ylös maanomista­ jan luvalla. Hiekkamaalla käyte­ tään apuna lapiota ja haraa, kiviset kohteet edellyttävät rautakangen käyttöä. Leikkuujätteet jätetään

kalliolle kuivumaan ja niiden pääl­ le jätetään paino, jotta ne eivät lähde tuulen mukana takaisin luon­ toon. Hävitystyö on tehtävä ai­ nkin kahtena vuonna peräkkäin.

Hommaa jatketaan vuosittain, kun­ nes viimeinenkin verso on saatu katoamaan.

Toinen tapa kurtturuusun torjumiseen on tukahduttaminen: ruusu leikataan alas ja kasvusto peitetään paksulla pressulla heti keväällä. Pressun päälle laitetaan kiviä painoksi. Kasvuston tilaa seu­ rataan keväisin ja syksyisin. Lopul­ta ruusu kuolee valon puutteeseen.

Satunnainen kulkija voi myös poimia kurtturuusun kiulu­ kat mukaansa ja tehdä niistä vaikka­pa hilloa. Silloin siemenet eivät le­ viä ympäristöön lintujen mukana.

Jos löydät luonnosta lam­ mikin, mukanasi tuskin on ta­lik­ koa ja lapiota – varsinkaan, jos liikut kajakilla. Ilmoita löy­ dök­ ses­ täsi luonnontieteelliseen kes­ kus­ museoon, joka seuraa val­ta­kun­ nallista vieraslajitilannetta. Ota paikasta tarkat koordinaatit. Lam­ mikki täytyy poistaa mah­dol­lisimman nopeasti. Vedestä poistetut kasvit voi kuivattaa rannassa.

Helpoimmin ilmoitat vie­ ras­lajihavainnostasi verkkosivun www.vieraslajit.fi kautta. Sivulta löy­tyy lisätietoa myös merelle vie­ raista eläinlajeista. Sivun voi tal­len­ taa valmiiksi puhelimeen.

Juttua varten on haasteteltu ympäristösuunnittelijaa Sanna-Mari Kunttua sekä vieraslajiasian­tun­ti­jaa Markus Seppälää. Kuvat Wikipedia.

15

257190-Merimeloja_32016.indd 15

13.9.2016 9:10:14

Merimelojat tutustumassa

PURJELENTOON Lauantaina 20.8.2016 Nummelan lentokentällä, jonne olimme sopineet tapaamisen ilmaelementistä kiin­ nos­tuneiden Merimelojien kesken, aamu aukeni utuisen aurinkoisena ja tyynenä. Sateisten säiden ta­ kia olimme siirtäneet viikolla luon­ non ehdoilla tapahtuvaa pur­ je­ len­ tokokeilua.

Lauantai oli sattumoisin Poh­joismainen Purjelentopäivä, jo­ ten iltapäivällä parkkialue pursusi kat­sojia.

16

257190-Merimeloja_32016.indd 16

Kello 10.00 alkavaan teo­­ri­a­osuuteen kerääntyi osal­lis­tu­ jia toiseltakin kurssilta. Kak­si­­­paik­ kaisten ASK21-pur­je­len­to­koneiden esittelyssä oli tii­vis, mie­len­kiinnon virittämä tunnel­ma. Pur­je­lento­kou­luttajan toimiessa kap­tee­ni­na, sai myös kolmikkomme ko­keil­la lii­to­ koneen ohjailua. Keli oli loistava ja samoin loistivat myös lentäjien kasvot.

Merimelojien ko­ke­­muk­ set moottorittoman, su­la­va­linjaisen

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:22

ja pitkäsiipisen pur­je­len­­to­ koneen ja ilmatilan yhtey­ destä olivat yksilöllisen innostavia. Taivaan si­ neen kokeilemaan läm­ pi­ män ilman nostoja ja ilma­virtauksia kohosivat Kristian S., Mikko L. ja Mikko S. Kuvat ja teksti Anja Kytölä

17

257190-Merimeloja_32016.indd 17

13.9.2016 9:10:28

Melontaseikkailuja:

ALEUTIT Tunnettu matka- ja seikkailukirjailija Jon Bowermaster teki kesällä 1999 kolmen kumppanin kanssa viiden viikon melontaretken Aleuttien saa­ rijonoon kuuluville Islands of Four Mountains eli ”Neljän vuoren saarille” (Bowermaster, Jon: Birth­ place of the Winds. Adventuring in Alaska´s Islands of Fire and Ice, 2000). Bowermaster on vuosi­ kymmenten aikana osallistunut eri­ lai­ sille seikkailumatkoille kaikissa maan­osissa, muun muassa use­ am­­­man kerran Antarktikselle, kir­ j­ oit­ taen näistä kirjoja ja artik­ ke­­ leita esimerkiksi National Geo­ graphic -lehteen. Aleuttien retki oli ensimmäinen jossa Bowermaster toimi retken johtajana, aikaisemmilla hän oli ollut mukana osallistujana ja kirjoittajana.

Aleutit on toista tuhatta kilo­ 18

257190-Merimeloja_32016.indd 18

metriä pitkä tuliperäinen saarijono, joka ulottuu pitkänä kaarena Alaskan lounaiskulmalta kohti Kamtsaktan niemimaata Siperiassa. Aleuttien saaret ovat pintaan asti nousseita merenalaisia tulivuoria. Alueella on edelleen jatkuvaa vulkaanista toi­ mintaa ja ajoittain maanjäristyksiä.

Luonto on ankara: kylmä, jatkuvasti sumuinen ja sateinen ilmasto; raju­ ja myrskyjä ja jatkuvaa tuul­ ta; voimakkaat vuorovesivirtaukset saa­­ri­en välisissä salmissa. Kaikkein län­ti­simmällä Attun saarella on mi­ tat­tu vuonna 1995 myrskyssä 76m/s tuulen nopeus ennen kuin mittari särkyi. Saaret ovat puuttomia ja talvisin lumen peitossa, mutta meri pysyy avoimena.

Saarijonosta on hahmotet­ ta­ vis­ sa viitisen pienempää saari­ ryh­mää, joiden välillä on laajempia

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:29

merialueita. Neljän vuoren saaret ovat yksi näistä ryhmistä. Ne sijaitsevat koko saariketjun keskivaiheilla. Saa­ riryhmä sai nimensä kauan sitten merenkulkijoilta, jotka käyttivät kol­ mea saarta ja niillä sijaitsevia neljää tulivuorta maamerkkinä saari­ r yh­ män eteläpuolisella reitillä pur­ jeh­ tiessaan. Todellisuudessa saa­ria on viisi (tai enemmänkin, jos lä­hi­alueen muita saaria lasketaan mu­­ kaan) ja niillä vuoria kuusi. Osan saa­ris­ ta nimi kuulostaa eksoottiselta, ku­ ten Chuginadak, Kagamil ja Uliaga.

Toisilla on länsimaiset nimet, ku­ ten Carlisle ja Herbert. Paikka on kirkkaalla säällä maisemallisesti hui­­kea: sopusuhtaisen kauniita, suo­­ raan merestä nousevia lumi­ huip­ puisia vuoria - kuin Japanin Fuji meren päälle sijoitettuna. Kor­ keimmat vuoret ovat suurimman saaren Chuginadakin päähuippu Mount Cleveland (1730 m) ja Carlisle (1610 m).

Ankeasta ympäristöstä huo­ li­ matta saaret olivat ennen ennen modernia aikaa varsin tiheästi

Louis Choris (1795–1828)

asutettuja. Alkuperäisasukkaat tun­ ne­ taan aleutteina (omakielinen ni­ mi Unangan). He ovat eskimoiden sukulaiskansa, mutta erkaantuneet omaksi ryhmäkseen jo tuhansia vuo­ sia sitten. Saariryhmä on ollut asuttu ainakin kahdeksan tuhatta vuotta.

Aleut­tien asukkaiden elanto perustui meren rikkauteen ja merelliseen pyynti- ja kalastuskulttuuriin: sekä kaloja että merinisäkkäitä on ollut erittäin paljon. Näiden pyytäminen on mahdollistanut poikkeuksellisen rikkaan kulttuurin, jollaista harvoin on nähty ilman maanviljelystä ja kiinteitä asuinpaikkoja.

Aleuteilla oli satojen, ehkä tuhansienkin asukkaiden kyliä, sekä sosiaalisesti monimutkainen yhteisö sosiaaliluokkineen (päälliköistä or­ jiin). Muinaisia aikoina liki kaikki saa­ ret olivat asuttuja. Heimot kävi­ vät jatkuvia sotia keskenään. Pyyn­ tikulttuurille hyvin erikoinen piirre oli se, että aleutit palsamoivat vai­ na­ jiaan - Amerikoissa sama ta­ pa tunnetaan Aleuttien lisäksi vain Andeilta. Yhdestä luolasta löy­det­tiin 1920-luvulla yli kaksisataa muumiota.

Väestö väheni no­peas­ti venäläisten ja myö­hem­min a­me­rikka­ lais­­ten tultua alu­eelle, se­kä sai­rauk­si­en että vä­ki­val­tai­­­sen hal­lin­non myötä. Vii­­mei­nen isku oli toinen maa­­il­mansota.

Ja­pa­ni­lais­­ten hyökättyä alu­­eel­le a­me­rikkalaiset eva­ku­oi­vat ko­ko väes­ tön Alas­­­kan man­tereelle.

Vain har ­va pa­lasi al­ku­ 19

257190-Merimeloja_32016.indd 19

13.9.2016 9:10:31

peräisille a­suin­­­pai­koil­leen. Nyky­ päivä­nä vain eh­kä viisi alueen 120 saa­ resta on vakituisesti asuttuja.

Aleut­tien kulttuuri elää edelleen, mut­ta esi­merkiksi kieli on vakavasti uhan­ alai­ nen (muutama sata puhu­ jaa). Ennen venäläisten tuloa 1740luvulla alueella lienee asunut 10 000 – 15 000 aleuttia, sata vuot­ta myö­ hemmin heitä oli jäljellä enää 900.

Saariston jonkinlainen keskus­paik­ka on Unalaskan saari, ja sen taa­ja­ma joka tunnettaan saaren nimen li­säk­ si myös nimellä Dutch Harbor.

Kaikista kajakkia käyttä­neis­ tä alkuperäiskansoista aleu­ tit ke­ hittivät niiden käytön ja val­mis­ta­misen taidon pisimmälle. Käyt­tö oli eniten avomerimelontaa kau­­ka­na maasta ja koko kulttuuri pe­rus­tui kajakkiin.

Aleuttien ka­jak­ki­tyyppi tunnetaan yleisesti venä­läis­peräisellä nimel­ lä baidarka. Siinä on erikoisia piirtei­ tä kuten kaksihaarainen keu­­ la, jonka merkitystä ja hyö­tyä tut­ ki­jat ja melo­jat ovat myö­hem­min ahkerasti pohtineet.

Baidarkan käyt­­tö ensisijaisena ravin­non­han­ kin­ tamatkojen kulkuneiuvona päät­ tyi viimeistään 1930-luvulla. Vai­ kut­­ tavinta ja ihailua herättävää on minusta se, kuinka karuissa oloissa ja todella vihamielisen meren ym­ päröiminä aleutit kajakkejaan menestyksellä käyttivät. Meriolo­ suh­teista saa kuvan jos on kat­so­nut esimerkiksi tosi-tv-sarjaa Beringin meren ravunpyytäjistä (”Hen­ gen­ vaarallinen saalis”).

Matka Bowermasterin retkikuntaa kuului hänen lisäkseen kaksi kokenutta 20

257190-Merimeloja_32016.indd 20

vanhempaa miestä, joista yksi toimi valokuvaajana, sekä yksi nuorempi 27-vuotias mies. Kohdesaarille pää­­­ sy oli haaste sinänsä. Miehet ja tavarat kuljetettiin kerran kuus­ sa kulkevalla rahtilaivalla Aleut­ tien saarten keskuspaikkaan Un­ alaskaan pari sataa kilometriä Neljän vuoren saarista itään. Sieltä oli tarkoitus päästä isommalla matkaveneellä Nikolskin saarelle runsaan 60km päähän kohteesta, josta pienemmällä veneellä perille.

Nikolskissa asui pari ihmistä, jois­ ta ainoastaan yksi tunsi Neljän vuoren saaria. Saaret ovat olleet asumattomia ainakin 1800-luvun alkupuolelta lähtien.

Viimeinen veneosuus ei to­ teutunut. Jonkin aikaa koko retki oli uhattuna, koska isomman Unalas­ kan veneen omistaja ei olisi halun­ nut vaarantaa itseään ja venettään vaarallisilla vierailla vesillä. Lopul­ta tänä kuitenkin onnistui, retki­kun­ ta pääsi veneellä kohteeseensa.

Oli sovittu että heidät haettaisiin sieltä viiden viikon kuluttua takaisin.

Radio- ja muiden yhteyksien toimimi­ nen oli satunnaista, ja alusta pitä­en oli selvää että jos jotain yllät­tä­vää tapahtuisi, retkikunta olisi oman onnensa varassa. Bowermaster kir­ joittaa myös, että alusta pitäen oli mahdollista että sää osoittautuisi ylivoimaiseksi ja meri myrskyjen takia melontakelvottomaksi, jolloin retkikunta joutuisi kyyhöttämään maissa koko viisi viikkoa. Miehet meloivat kahta raskaasti lastattua kajakkikaksikkoa. Lisävaivaa oli sii­ tä että jokaiselle osuudelle kaikki tavarat oli pakko pakata mukaan,

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:31

koska ei ole ollut varmaa että sään takia takaisin varusteita hakemaan pääsisi.

Retkikunnan tarkoitus oli käydä meloen kaikilla saarilla sekä maissa oltaessa retkeillä saa­ ril­ la ja kiivetä huipuille. Saarten väliset salmet ovat vaihtelevan levyisiä.

Kapein ja ensiksi ylitetty salmi vain 4 km, mutta tuuli ja merivirrat lisäävät koettua matkaa olennaisesti. Jo ensimmäisen sal­men ylitys merkitsi taistelua tuulen lisäksi voimakasta sivuttaista vuo­ro­vesivirtausta vas­ taan, ja vaa­ra­na oli ajautua ulos salmesta avo­merelle. Melomista ja henkistä pai­ net­ ta ei tehnyt helpommaksi, et­tä usein kohdesaarta ei edes su­ mun seasta nähnyt ja kelvollisia rantautumispaikkoja oli vaikea löytää.

Kunnollisia karttoja ei ollut. Ylitysten suunnittelu edel­ lyt­ ti jatkuvaa sään tarkkailua ja vuo­­ ro­­ vesien laskeskelua. Sää muut­ tuu alueella todella nopeasti. Chugin­

adakille päästyä oli yksi kovin poik­ keuksellinen hetki, kun tuuli laantui täysin ja porukka saattoi istua t-paidoissa rannalla kalastamassa.

Seuraavana yönä alkoikin sitten koko retken pahin myrsky, joka piti retkikunnan telttoihin sulkeutu­ nee­ na yhtä mittaa seuraavat 60 tun­­tia.

Teltat olivat samanlaisia kuin mi­ tä vuorikiipeilijät käyttivät Himalajalla ja ne olivatkin tarpeen (yksikään ei repeytynyt).

Vaarallinen vaihe oli yli­ tys Carlislelta Herbertille. ryhmä oli miettinyt ajoitusta. Nuorin jä­ sen halusi ehdottomasti lähteä ai­ kai­ sin ja ja päästä hyödyntämään sa­ maan suuntaan kulkevaa vuo­ ro­vesivirtausta. Tämä onnistuikin, mutta liiankin hyvin: virtaus oli hur­ ja, aiheuttaen paikoitellen seisovia aaltoja kuten paremmassakin kos­ kes­ sa. Miehet joutuivat melomaan henkensä kaupalla selvitäkseen virtauksesta ja pysyäkseen pys­tys­ sä. Yksi valittikin jälkeenpäin, että

kuva Wanetta Ayers

257190-Merimeloja_32016.indd 21

21

13.9.2016 9:10:34

hän ei kyllä halua meloa raskailla kaksikoilla Beringin meressä luokan 4 koskessa!

Veden löytäminen osoittau­ tui joillakin saarilla mahdottomaksi.

Tämä muutti aikatauluja: kaikilla saarilla oli huipuilla lunta, mutta osalla saarista vulkaaniset kalliot olivat niin huokoisia, ettei alas asti puroja valunut vaan maaperä nieli sulaveden. Paikoitellen oli sitten toisaalta kauniita putouksia, korkein noin 50 metriä. Maissa saattoi törmätä yllättäviinkin asioihin, ku­ ten sattumalta löytyneeseen so­ dan aikana japanilaisten alas am­ puman lentokoneen hylkyyn.

Mie­ het koettivat löytää merkkejä aleut­tien asutuksesta, vailla suu­ rem­­ pia tuloksia. Merieläimiä oli vähän­laisesti, parin sadan vuoden riistometsästyksen jälkeen, mutta retkikunta näki kyllä hylkeitä, me­ ri­leijonia, merisaukkoja, val­ko­pää­ merikotkia ja useamman kerran saaren välillä kulkevia lahtivalaita.

(Aleutit olivat muuten vanhoina aikoina metsästäneet kajakeistaan myös valaita, käyttäen myrkytettyjä harppuunoita.)

Monista epävarmuus­te­ki­ jöistä huolimatta retki oli lo­ pul­ ta onnistunut. Kaikille saarille pääs­tiin, vuorenhuipuille kiivettiin, louk­kaan­ tumisia tai kajakkien kaatumisia ei tapahtunut. Matkan lopulla myös luonto oli suosiollinen, kun kor­keim­ malle Mount Clevelandin vuorelle kiivetessä ilma kirkastui, ja retkikunta saattoi huipulta ihailla kerrankin kaikkia saaria ilman sumupeitettä.

Valokuvat ovat upeita.

22

257190-Merimeloja_32016.indd 22

Kommentteja Huomasin pitäväni tästä kirjasta enemmän toisella kuin ensimmäi­ sellä lukemiskeralla. Kirja sisältää jonkin verran toistoa, hypotermian vaarat kuvataan moneen kertaan.

Kirjoittaja joutui retkikunnan johta­ jana käsittelemään myös retken osallistujien välisiä konflikteja, kun osa ei välillä ollut edes puheväleis­ sä keskenään.

Viimemainitun huo­len kyllä ymmärtää, kun poik­ keus­­ olosuhteissa oli tärkeää että jokai­seen voi joka hetki luottaa, jos vaikeuksia tulee. Parasta kirjas­ sa on minulle luonnon kuvaus, monet esimerkit alkuperäisestä aleut­ tikulttuurista sekä elävän kuvan saaminen siitä kuinka ankaria ja vaativia saarten ja ympäröivän meren olosuhteet todella ovat.

Tämä lisää entisestään kunnioitusta alkuperäisiä asukkaita kohtaan näiden tehtyä menestyksellä näin jumalan hylkäämästä paikasta kotinsa vuosituhansien ajaksi.

Kirjassa on upeita valo­ ku­­via, joita olisin toivonut olevan vie­ lä enemmän ja isommassa koos­ sa - joku yksittäinen kuva on sel­ lainen minkä mieluusti ottai­ sin julisteena seinälleni tai tietoko­neen taustakuvaksi. Taivaallisen kauniita merestä nousevia lumihuippuisia vuoria, vihreänsininen meri, ja pienenä pisteenä keltainen kajakki merellä tässä äärettömyydessä.

Arto Lauerma

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:36

Melonnan

S M - K I L PA I L U T Rata SM osa II (27.–28.8.2016) Ratamelonnan toiset SM-kilpailut me­lot­­tiin Tampereen Kaukajär­vel­ lä. Rauli-myrsky tuotti haasteita lau­­an­tain lähtöihin. Lähdöt olivat pää­osin nelikkölähtöjä, mutta myös kaksikoiden 5000 metrin ja yksi­ köi­den 3 x 200 metrin viestin Suo­ men mes­ taruudet jaettiin näis­ sä kilpai­ luis­ sa. Neliköllä miehillä

oli ohjelmassa 200, 500, 1000 ja 5000 metrin kilpailut. Naisilla oli samat matkat nelikön 5000 metriä lukuun ottamatta. Merimelojat saivat vihdoin monien vuosien puheiden jälkeen kaksi miesten nelikköä viivalle, myös naiset saivat nelikön kasaan ensimmäisen kerran noin 20 vuoteen.

Miesten ykkösnelikköön ei saatu tänäkään vuonna parasta mie­ histöä loukkaantumisten ja sai­ ras­

Kuva Katri Malmström 23

257190-Merimeloja_32016.indd 23

13.9.2016 9:10:43

Kuva Markku Nieminen

tumisen vuoksi, niinpä tu­lok­sena oli suorilla matkoilla aina niin harmittava ja viime vuosina tutuksi tullut neljäs sija. Nelikössä meloivat Alex Barta, Heikki Ritvos, Eero Luoma ja Antti Löppönen. Päätösmatkalla nelikön 5000 met­­rillä saatiin vihdoin neliköllä onnistuminen. 5000 metrin neli­ köissä on nähty lähes aina kolarei­ta ja keskeytyksiä, eikä niiltä tänäkään vuonna vältytty. Taktiikka pyrittiinkin luomaan niin, ettei nelikkö joutuisi osalliseksi kolariin ensimmäisessä kaarteessa. Niinpä joukkue lähti varovaisesti kilpai­ luun, mutta siitä huolimatta kolaria ei onnistuttu välttämättään, kun Vanajaveden Vesikoiden nelikkö ei jättänyt Merimelojien joukkueelle tilaa ensimmäisessä kaarteessa ja seurauksena olikin kolari. Kolarin jälkeen nelikkö pääsi kuitenkin nopeasti kärkiryhmään, jossa oli heidän lisäkseen Kangasalan Melo­ jien (KaMe) ja Saaristomeren

24

257190-Merimeloja_32016.indd 24

Melojien (SMM) neliköt. Pirkka Melojien neliköltä kisa jäi en­ sim­ mäiseen kaarteeseen, kun yksi nelikön melojista menetti me­ lan ja takaa tulleet neliköt ajoivat sen yli katkaisten varren. Kärkikolmikos­ ta putosi SMM:n nelikkö ja kilpailu vaikutti jäävän loppukirin varaan.

Siinä KaMe:n nelikkö oli tällä kertaa vahvempi, mutta hopea läm­mit­ti Merimelojien nelikon mieltä muu­ ten niin vaikeiden kisojen jälkeen.

Kakkosnelikkö – Zakaria Djabali, Yanis Nouioua, Kari Lehtinen ja Rauli Rautavuori – meloivat 200 ja 5000 metrin matkoilla viidenneksi. 500 ja 1000 metrin matkoilla tuloksina oli seitsemäs sija.

Kaksikoiden 5000 metrillä keli nousi jo järjettömyyden raja­ maille. Lähes 20 metriä sekunnissa puhaltava tuuli teki kisasta hyvin haastavan. Maratonin SM-kultaan meloneet Alex ja Eero muodostivat Merimelojien ykköskaksikon ja he

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:45

ottivatkin hyvän lähdön ja pääsi­ vät kärkiryhmään, jossa oli heidän lisäkseen Turun, Kangasalan ja Hämeenlinnan kaksikot. Kaksikon kisa päättyi kuitenkin harmittavasti noin kahden kilometrin jälkeen haak­ sirikkoon kun iso aallokko run­ teli kaksikkoa niin pahasti että kajakki täyttyi aukkopeitteistä huo­ limatta täyteen ja kajakki upposi.

Seuraavalla kierroksella myös Kan­ gasalan ja Hämeenlinnan kak­ sikot upposivat ja lopulta maaliin pääsi yhdestätoista kaksikosta vain neljä. Heikki Ritvos ja Antti Löppönen nousivat kakkosryhmäs­­ tä pronssille kärkikaksikoiden kes­ keytettyä. Zakaria ja Yanis täy­ densivät Merimelojien panosta meloen neljänneksi, en­sim­mäi­ sen kierroksen kolarista huo­ li­ matta. Sunnuntaina melottiin viesti jossa Heikki, Antti ja Alex on­ nis­ tuivat saalistamaan pronssia.

Kakkosjoukkue – Zakaria, Kari ja Eero – meloivat neljänneksi, mutta joutuivat pettymään kun heidät hylättiin vaihtorikkeen vuoksi.

Naiset vastasivat tänä vuon­ na suuremmasta palkintosaaliista, saa­vuttaen neljä mitalia. Lauantain vaikeissa keleissä naiset saavut­ti­vat nelikön 200 ja 500 metrillä prons­ sia. Sunnuntaina naiset nousivat 1000 metrillä hopealle. Tampereen Vihuri otti voiton joka matkalla ja Melamajavat Porista oli lauantain lähdöissä toinen ja sunnuntaina kolmas. Nelikkömatkojen lisäksi myös naisilla oli ohjelmassa viesti ja

kaksikoiden 5000 metriä. Kaksikko melottiin lauantain myrskyssä ja siinä Eveliina ja Hilppa Luoma on­ nistuivat hienosti melomaan ho­ pealle. Viestissä naiset olivat nel­ jänsiä. Naisten nelikössä meloi­ vat tänä vuonna Eveliina Luoma, Hilppa Luoma, Kristiina Vaano ja Katri Malmström. Marjo Malmström korvasi Katrin 500 metrin matkalla.

Samassa yhteydessä me­lot­ tiin veteraanisarjojen K1 200 ja 5000 metrin SM-lähdöt. Merimelojista mitalin makuun pääsivät M40sarjassa Rauli Rautavuori ja Kimmo Ahonen, M50-sarjassa Kari Lehtinen, M70-sarjassa Jyri Aulio, sekä N35-sarjassa kol­mik­­ ko Katri Malmström, Marjo Malm­ ström ja Kristiina Vaano. Timo Monosen kohtalon oli jäädä niu­ kas­ti mitalisijojen ulkopuolelle M50sarjassa.

Naisten neliköissä tilanne vaikuttaa melko huolestuttavalta.

Linjaan saatiin vain kolme mie­ his­ töä ja nekin enemmän tai vä­ hemmän kuntoilijoista koottuja.

Viime vuosien kestomenestyjistä, KaMe:sta, VeSa:sta, Canoa:sta ja SMM:sta, kukaan ei saanut mie­ histöä kasaan. Samansuuntais­ ta kehitystä on havaittavissa myös nais­ten yksiköissä, jossa rata­me­ lon­tamaajoukkueesta puut­tuu täy­ sin naiset. Myös miesten taso on laskenut takavuosista, mutta vielä oli 8 nelikköä linjassa ja niis­säkin lupaavia nuoria melojia.

25

257190-Merimeloja_32016.indd 25

13.9.2016 9:10:45

Ratamelonnan Nuorisomestaruuskilpailut ja 18-vuotiaden SM-kilpailut (20.–21.8.)

Ratamelonnan 18-vuotiaiden SMkil­pai­lut ja alle 16-vuotiaiden nuo­ri­ so­mestaruuskilpailut melottiin Tam­ pereella 20.­­–21.8. Merimelojien saa­liina oli 5 nuorten Suomen mes­­taruutta, 3 nuorisomestaruutta ja yhteensä 17 mitalia. Tällä vuo­ si­­kym­­menellä Merimelojat on va­ kiin­ nuttanut paikkansa Suomen par­­hai­den melonnan nuo­ri­so­seu­ro­ jen joukossa. Nuo­ri­so­mes­ta­ruus­ kilpailuiden seu­­ra­­pisteissä Meri­ melojat olivat pienellä 6 hen­gen jouk­kueella upeasti neljäs.

18-vuotiaiden SM-lähdöissä Eveliina Luoma meloi Suomen mes­taruuteen yksikön 200 ja 5000 met­rillä, sekä SM-hopeaa 500 ja

1000 metrillä. Saman sarjan kak­ si­ koissa Eveliina ja Hilppa Luoma voittivat suvereenit mestaruudet niin 200, 500 kuin myös 1000 metrin matkoilla.

Alle 16-vuotiaiden nuo­ri­so­ mes­ taruuskilpailuissa Hilppa meloi mestariksi 16-vuotiaiden sarjassa yksikön 500 ja 2500 metrillä ja hopealle 200 metrillä. Kolmeen mi­ taliin yksikkömatkoilla ylsi myös 14-vuotiaiden sarjassa 200 ja 2500 metrillä hopeaa ja 500 metrillä pronssia voittanut Anni Heinonen.

Samassa sarjassa Helmi Ahonen meloi pronssille 200 ja 2500 metril­lä.

Myös Vellamo Viitanen oli vah­vas­ti mukana sarjan mitalikamppailus­sa, vaikka jäikin tällä kertaa sijoille 5–6.

16-vuotiaiden kaksikossa sarjaan reilusti alaikäiset Anni ja Vellamo olivat kolmansia 200 met­

Kuva Tarmo Aalto

26

257190-Merimeloja_32016.indd 26

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:10:51

Kuva Petri Hakosalo

rillä. Saman sarjan 3 x 200 metrin vies­ tissä koettiin harmillinen ta­ ka­ isku, kun Annin, Helmin ja Hilpan sel­ vä voitto vaihtui hylkäykseen vaih­to­ri­kon takia. Viestin pettymys pai­kat­tiin kuitenkin hienosti tyttöjen ne­li­kön 500 metrin kisassa, jossa kaikki tytöt olivat voittamassa mestaruutta.

Joukkueen ainut poika, Emil Rosenqvist meloi vaikean kauden jälkeen itsensä joka matkalla A-finaa­liin, jossa sijat 7–9.

Hyviä suorituksia korostaa se, että tänä vuonna jokainen kil­pai­ lijoistamme oli itse asiassa vuoden alaikäinen omaan sarjaansa. Kaikki saavat siis jatkaa samassa sarjassa myös ensi vuonna.

Ratamelonnan PM-kilpailut (13.-14.8.)

Ratamelonnan pohjois­mai­set mes­ ta­ruuskilpailut käy­tiin tä­nä vuonna Lahdessa. Kil­pai­luihin osallistui Suomesta pie­ni 11 hen­gen joukkue, jossa Meri­me­lojista mu­ka­na Hilppa

Luo­ma, Eveliina Luoma ja Antti Laurikainen. Hilppa Luoma oli ottamassa Suomen ainutta mitalia alle 16-vuotiaiden kaksikoiden 500 metrillä yhdessä Kangasalan Me­lo­ jien Emma Niemisen kanssa. Hilppa meloi aikaisemmin tänä vuonna jo hopealle maratonmelonnan PMkilpailuissa Oslossa. Antti meloi bravuurimatkallaan 200 metrin yk­ si­ kössä neljänneksi jääden vain noin 0,3 sekuntia mitalista. Eveliina oli parhaimmillaan niin ikään nel­ jäs kaksikoiden 200, 500 ja 1000 metrillä yhdessä Mikkelin Melojien Ida Hulkon kanssa.

Maratonmelonnan SM (16.-17.7.)

Maratonmelonnan SM-kilpailut me­ lot­tiin tänä vuonna Koke­mäen­joes­ sa, Porissa 16.–17.7. Lauan­tai­na kilpailtiin ensin junioreiden ja myö­ hemmin aikuisten ja vete­ raa­ nien Suomen mestaruuksista.

Seuramme urheilijat voitti­ vat mitaleita lähes joka sarjassa.

27

257190-Merimeloja_32016.indd 27

13.9.2016 9:11:01

14-vuotiaiden sarjassa Kangasalan Melojien Emma Nieminen meloi voittoon kahdeksan kilometrin mat­ kalla, jonka jälkeen Meri­me­lo­jien nuoret tytöt veivät sijat 2–4 tiu­ koilla eroilla toisiinsa. Anni Heino­ nen meloi toiseksi, Helmi Ahonen oli kolmas ja Vellamo Viitanen neljäs. 16-vuotiaiden tyttöjen sar­jan Suomen mestaruuden 12 kilometrin matkalla voitti Hilppa Luoma.

Miesten sarja vaikutti en­ na­ kolta tasaisimmalta väännöltä.

Maratonmelonnan maajoukkue­ mies Jonas Salensin harteilla tosin lepäsi ennakkosuosikin paineet, mutta kovassa kunnossa oleva ratameloja Miika Nykäsen tiedettiin tuovan myös Jonakselle haastetta.

Pronssista käytäisiin myös kova kamppailu viime vuonna pronssille melonut Merimelojien Alex Barta ja toissa vuonna Suomenmesta­ ruut­ ta juhlinut Merimelojien Eero Luoma olivat ennakolta vahvasti

kisaamassa viimeisestä mitalista.

Myös Melamajavien vasta 18-vuotias nuori lupaus Davide Bottieri tiedettiin hyvänä päivänä pystyvän kamppailemaan mitaleista. Kisan lähdön tapahduttua Miika ja Jonas muodostivat odotetusti kärkiryh­män, myös Davide onnistui pääse­ mään ryhmään, Alexin ja Eeron otta­es­sa huonot lähdöt. Takaa-ajoryhmäs­ sä oli Alexin ja Eeron lisäksi myös Jussi Wallin Saaristomeren melojista. Ero kärkiryhmän ja takaa-ajajien välillä pysyi minuutin luokassa, ja takaa-ajajien ainut toive olikin, että joku tippuisi kärkiryhmästä. 12 kilometrin jälkeen Jussi tippui takaa-ajoryhmästä ja 16 kilometrin kohdalla Eero jätti kilpailun kesken. Alexin osalta kilpailu näytti jo melko vaikealta, kärkikolmikko pystyi vaihtamaan vetäjää muiden levätessä peesillä, kun taas Alexin täytyi meloa yksin. Ero lähtikin seuraavan kier­

Kuva Rasmus Forssell

28

257190-Merimeloja_32016.indd 28

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:11:06

roksen aikana kasvuun, mutta myös kärjessä tapahtui. Miikan ja Jonaksen vauhti oli Davidelle liikaa ja hän tippui ryhmästä. Alex alkoi hiljalleen saavuttamaan ja noin 5 kilometriä ennen maalia hän oli saanut Daviden kiinni. Davide ja Alex meloivat noin kilometrin yhdessä, jonka jälkeen Alex nosti vauhtia ja jätti Daviden keikkumaan peräaalloilleen. Viimeisellä kier­ rok­ sella ainut mielenkiinto kohdistui voittotaisteluun, jonka Miika on­ nis­ tui ratkaisemaan hyväkseen loppukirissä kahdeksan sekunnin erolla Jonakseen.

Naisten kisassa erot olivat melko selvät jo kisan alusta alkaen.

Tampereen Vihurin kolmikon vie­ dessä kaikki mitalit. Nina Riosa meloi voittoon, Netta Malinen toinen ja Tanja Jantunen kolmas.

18-vuotiaissa pojissa Davide vei voiton, Tampereen Vihurin Mikko Niemenpää toinen ja Merimelojien Elias Järventaus kolmas.

Yli 70-vuotiaiden sarjassa Merimelojien Unto Elo voitti hopeaa ja Jyri Aulio pronssia.

Sunnuntaina melottiin kak­ si­ koiden Suomen mestaruudet.

Miesten sarjan voiton veivät Alex ja Eero, toiseksi meloivat Merimelo­ jien Heikki Ritvos parinaan Jussi Wallin Saaristomeren Melojista ja kolmanneksi meloivat Merimelojien Rauli Rautavuori ja Kallan Melo­ jien Johannes Hietala. Kisasta muodostui melko tylsä. Eniten yhdessä meloneet Alex ja Eero oli­ vat kilpailun suosikkeja ja takti­ koi­ vat itselleen voiton jo ensimmäis­ten kilometrien aikana. Erot kasvoivat

kisassa melko suuriksi, Heikki ja Jussi jäivät voittajista noin kuusi minuuttia ja Rauli ja Johannes noin kymmenen minuuttia. Nais­ ten sarjassa nähtiin vielä murs­kaa­ vampaa ylivoimaa kun Tampereen Vihurin ykköskaksikko Nina ja Netta jätättivät järjestävän seuran Mela­ majavien Outi Seppää ja Emmi Puputti-Vehkalahtea yli 15 minuuttia.

Tampereen Vihurin Tanja Jantu­nen ja Kaisa Toivonen olivat kolman­sia.

Yli 70-vuotiaiden sarjassa Unto Elo voitti Suomen mestaruuden yhdes­ sä Ruoveden Kanoottipurjehtijoi­den Pentti Sahin kanssa, Jyri Aulio otti hopeaa yhdessä Tampereen Vihurin Kari Tikkasen kanssa.

Ratamelonnan SM osa I (9.-10.7.)

Kangasalan melojat järjestivät tänä vuonna ensimmäisen ratamelon­nan SM-kilpailuista. Matkoina oli yksi­köl­ lä 200, 500, 1000 ja 5000 metriä ja kaksikolla 200, 500 ja 1000 metriä.

Miesten sarjassa meloivat Antti Löppönen, Eero Luoma, Alex Barta ja Heikki Ritvos. Naisten sarjaan osallistui vielä nuorten sarjoissa kilpailevat Eveliina ja Hilppa Luoma.

Veteraanisarjoissa meloivat Jyri Aulio, Kari Lehtinen, Timo Mononen ja Kimmo Ahonen.

Yleisessä sarjassa mitalisaldo jäi kahteen, Alexin ja Eeron ottaessa pronssia 1000 metrin kaksikoista ja Eveliinan ja Hilpan meloessa hopealle kaksikoiden 500 metrillä.

Yli 40-vuotiaiden sarjassa Kimmo Ahonen meloi hopealle sekä 500 että 1000 metrin matkoilla jääden alle kaksi sekuntia voitta­ 29

257190-Merimeloja_32016.indd 29

13.9.2016 9:11:07

Kuva Rasmus Forssell

jalle. Yli 50-vuotiaiden sarjassa Kari Lehtinen saavutti niin ikään hopeaa 500 ja 1000 metrin matkoilla, Timo Monosen säestäessä neljän­ nellä sijalla. Yli 70-vuotiaissa Jyri Aulio meloi pronssille 500 ja 1000 metrin kilpailuissa.

Miesten 200 metrin fi­naa­ lissa ei nähty tänä vuonna yh­ tä­kään Merimelojaa, kun paras sprintterimme Antti Laurikainen on kärsinyt loukkaantumisista. Alex, Eero ja Antti Löppönen karsiutuivat finaalista. Naisten sarjassa lauantain 200 ja 1000 metrin matkoille ei osallistunut seurastamme ketään.

Miesten 1000 metrin yksikössä Alex meloi seitsemänneksi. Sun­nun­taina vuorossa oli 500 ja 5000 metrin kilpailut. Miesten 500 metrin finaaliin kahdeksanneksi meloi Alex, Heikin seuratessa noin puolen sekunnin päästä perässä sijalle yhdeksän.

30

257190-Merimeloja_32016.indd 30

Naisten sarjassa kuuden­ neksi meloi 17-vuotias Eve­liina ja kahdeksanneksi vas­ta 15-vuo­tias Hilppa. 5000 metrin kilpailussa Eve­ liina meloi viiden­tenä maaliin ja Hilp­ pa pian tämän jälkeen kuu­dentena.

Miesten 5000 metrin kil­ pai­luissa nähtiin draamaa, kun Alex kaatui kilpakumppanin ajet­ tua hänen melaansa. Eero meloi seitsemänneksi ja Heikki oli 12.

Alex ja Eero meloivat myös kaikki kolme kaksikkomatkaa saa­ liinaan kaksi viidettä sijaa 200 ja 500 metrin matkoilta sekä prons­ si 1000 metriltä. Heikki ja Antti Löppönen osallistuivat vain 500 met­rin kaksikkoon, jossa he oli­vat seitsemänsiä. Eveliina ja Hilppa osallistuivat niin ikään vain 500 metrin kaksikkoon, jossa he saa­ vuttivat nuoresta iästään huolimatta hopeaa.

MERIMELOJA 3/2016

13.9.2016 9:11:09

Jäsenpäivystys

Päivystysten aikana vastaa numero: 050-3574 507 Päivystysajat: Huhtikuu–syyskuu: tiistaisin klo 18–19.

Lokakuu–maaliskuu: kuukauden ensim­mäi­nen tiistai klo 18–19.

Lisäksi melontakouluviikkoina (viikot 20–24) to 16.30–17.30.

HUOM! Juhlapyhinä ei ole päivystystä. Tarkista päi­vys­tysajat aina verk­ko­ sivuilta, koska muutokset ovat mahdollisia.

Seuran sähköpostiosoite

toimisto@merimelojat.fi

Sähköpostiin pyritään vastaamaan viimeistään muutaman päivän kuluessa.

Sauna

Sauna lämpiää melontakaudella huhti-syyskuussa ma–to klo 17–22 ja su 15–22.

Talvikaudella sauna on lämpimänä tiistaisin ja torstaisin 17–21 sekä sunnuntaisin 15–21.

Muista uima-asu ulkona liikkuessasi sekä hyvät tavat ja järjestys. Saunassa uima-asu on vapaaehtoinen. Vajalla saunovat ainoastaan seuran jäsenet ja melontakoululaiset. Jäsenet eivät saa tuoda kavereitaan saunomaan.

Kuntosalivuoro

Merimelojien talvikauden vakio­vuorot Ruskeasuon liikuntahallin voimai­ lusalilla ovat perjantaisin klo 18–19:30. Olemme vuorolla voimailuseura Herakleen vieraina. Salilta löytyy levypainot ja kaikki peruslaitteet sekä pari soutulaitetta.

Uimahalli

Itäkeskuksen uimahallissa perjantaisin klo 19.30, os. Olavinlinnantie 6.

Tapaaminen on klo 19.30 Olavinlinnan tien päässä olevalla parkkipaikalla. Älä siis jää uimahallin parkkipaikalle, vaan jatka n. 200 m. eteenpäin ja käänny tien päässä liikenneympyrästä vasemmalle. Uimahalliin mennään sisälle sivuparkkipaikan ajoluiskan kautta yhtenä ryhmänä.

Merimelojien palloiluvuoro

Merimelojilla on avoin palloiluvuoro Taivallahden koululla Eteläisen Hes­ periankadun länsipäässä sunnuntaisin klo 18–19.30 ajalla 9.10.2016– 26.4.2017.

31

257190-Merimeloja_32016.indd 31

13.9.2016 9:11:10

MERIMELOJAT RY Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat.fi http://merimelojat. sporttisaitti. com PÄIVYSTYS Puhelin: 050 357 4507 Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19 MAJAN VARAUKSET Katso nettisivuilta osoitteesta http://merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.

PANKKIYHTEYDET Nordea FI20 1200 3000 0099 10: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja Nordea FI37 2400 1800 0354 87: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.

OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Ilmoitushinnat: Koko sivu 300 € 1/2 sivu 150 € toistoalennus 25 %

Julkaisija: Merimelojat ry Kirjapaino: Unigrafia oy

Ilmestymisaikataulu vuonna 2016

Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen.

No Päätoimittaja: Anu-Riikka Kyttälä e-mail: mm_lehti@merimelojat.fi Taitto: MIrva Heimala e-mail: mm_taitto@merimelojat.fi

257190-Merimeloja_32016.indd 32

Aineiston jättö Painatus

1/2016 21.2. 7.3.

2/2016 8.5. 23.5.

3/2016 28.8. 12.9.

4/2016 16.10. 31.10.

13.9.2016 9:11:10