VERKKOSIVUVASTAAVAT Räisänen Ari ja www-vastaava@merimelojat.fi 045 7880 9504
Gustafsson, Jussi
Kannen kuvat Rauli Rautavuori
YLIMELAMIES
Merimelojat on jäsenjakaumaltaan pääasiassa aikuisikäisten liikuntaja urheiluseura. Seurallamme on pitkät perinteet melonnan nuorisotoiminnassa, emmekä halua, että ne katkeavat – että meistä tulisi ainoastaan aikuisten liikuntaseura. Meillä on nykyisin joukko nuoria jäseniä, joille voisimme tarjota enemmän toimintaa kuin olemme tähän asti kyenneet tarjoamaan vapaaehtoisten voimin. Tiloihimme ja toimintamme piiriin mahtuisi enemmänkin nuoria. Tähän asti nuorisotoimintaa ansiokkaasti toteuttaneiden jäsenten mahdollisuudet osallistua toiminnan toteuttamiseen ovat nykyään elämäntilanteesta johtuen paljon rajallisemmat kuin aikaisemmin.
Merimelojien syyskokous hy väksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2016. Osana suunnitelmia päätettiin osa-aikaisen nuorisokoordinaattorin palkkaamisesta laajentamaan seuramme nuorisotoiminnan osanottajakuntaa ja kehittämään nuorisotoimintaa. Nuorisotoiminnan palkkatyön kustannukset katetaan jatkossa toimintaan osallistuvilta kerättävillä maksuilla
Merimelojien toiminta perustuu jäsenten vapaaehtoistyöhön. Nyt nuorisotoiminnan osalta tehtyjä ratkaisuja lukuun ottamatta käytännössä kaikki toimintamme ja suuri osa hallinnostammekin toteutuu vapaaehtoisten voimin.
Myös nuorisokoordinaattorin ja muiden palkattujen työntekijöiden, toimistonhoitajan ja vahtimestarin, palkanmaksusta ja seuran päätöksenteosta vastaavat henkilöt hoitavat vastuualueensa edelleen vapaaehtoistyönä. Emme ole muuttamassa toimintatapojamme.
Seuran talous on ja pidetään jatkossakin vakaalla pohjalla. Tulojemme, joita saamme pääasiassa jäseniltä kerättävistä maksuista, salin vuokrauksesta ja melontakouluista, on vastattava menojamme. Menopuolella viimeisin isompi muutos tuli vajasaaren ja majan uusien kymmenvuotisten vuokrasopimusten astuessa voimaan vuodenvaihteessa. Tulopuolella muutokseen varauduttiin korottamalla jäsenmaksuja sekä melontakoulujen osanottomaksuja.
Kevät tulee ja melontakausi alkaa viimeistään parin kuukauden kuluttua. Aikuisten melontakoulujen ilmoittautuminen on jo käynnissä. Melotaan aktiivisesti, mutta turvallisesti – näytetään vajallemme saapuville uusille jäsenille, niin nuorille kuin vähän vanhemmillekin, hyvää esimerkkiä!
Kokous hyväksyi hallituksen esitykset suunnitelmaksi lähivuosille, toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi. Seuran virallisena tiedotuskanavana jatkaa Merimeloja-lehti. Jäsenmaksuja päätettiin korottaa aikuisjäsenten osalta 100 euroon ja nuorisojäsenten osalta 50 euroon. Näin katetaan kohonneet vajasaaren ja majan vuokrakustannukset.
Nuorisojaoston toimintasuunnitelma tähtää toiminnan laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen osa-aikaisen palkatun koordinaattorin vetämänä, muutoin kokouksen hyväksymä toimintasuunnitelma noudattelee edellisten vuosien linjaa.
Hallitukseen valittiin erovuoroisista uudelleen Alex Barta, Jussi Laari, Timo Mononen ja Heikki Ritvos. Ilona Ogbeide oli ilmoittanut, ettei enää ole käy tet
tävissä hallitustehtäviin. Hänen tilalleen valittiin Aarne Miettinen, joka on aiemminkin vaikuttanut hallituksessamme. Uuden hallituksen toimikausi alkoi 1.1.2016.
Hallituksen ja seuran toimihenkilöiden yhteystiedot löydät tämän lehden ensimmäiseltä aukeamalta sekä seuran verkkosivuilta.
nuoriSokoordinaattori aloitti tehtäväSSään 1.3.
Antti Löppönen aloitti palkattuna osaaikaisena nuorisokoordinaattorina. Antin tehtävään kuuluu nuorisojaostomme toiminnan ja talouden suunnittelu, toiminnan markkinointi (nuorten harrastajien rekrytointi) sekä päivittäinen organisointi, kuten harjoitusaikataulujen ja -suunnitelmien laatiminen sekä tuntiohjaajien rekrytointi ja ohjaaminen.
Antin tavoittaa sähköpostitse: nuoriso@merimelojat.fi sekä jatkossa tietenkin myös puhelimitse.
Melontakouluihin vetäjäkSi
Kesän 2016 melontakoulujen ilmoittautuminen on vilkasta. Melontakouluissa on vielä vapaita päävetäjän ja apuohjaajan paikkoja, nopeimmat pääsevät mukaan! Ilmoittautuminen ohjaajaksi onnistuu seuran sähköisillä tiedotuskanavilla julkaistun linkin/taulukon kautta tai toukokuun alussa vajan ilmoitustaululle siirrettävään listaan. Jo ilmoittautuneiden toivotaan kirjoittavan yhteystietonsa vajalle tulevaan listaan, jotta vetäjät voivat sopia melontakoulunsa järjestelyistä etukäteen keskenään. Jos et ole saanut linkkiä ohjaajaksi ilmoittautumiseen, voit pyytää sitä osoitteesta koulutus@merimelojat. fi tai ilmoittautua vajalle toukokuun alussa tulevaan listaan. Melontakoulujen apuohjaajiksi koulutetaan vuosittain noin 20 seuran jäsentä. Koulutus järjestetään majalla kahtena tiistaina 26.4. ja 3.5. klo 18–21. Koulutukseen kuuluva uimahalliharjoitus järjestetään perjantaina 29.4. klo 19.30–22.00 Itäkeskuksen uimahallissa. Jälkimmäisen tiistain on tarkoitus olla avovesiharjoitus, jonka siirrämme tar vittaessa yhdessä sovittavaan ajankohtaan, jollei avovettä vielä ole. Kaikki kolme kokoontumiskertaa kuuluvat koulutukseen.
Lisätiedot sähköpostitse Timo Mononen, koulutus@merimelojat.fi Ilmoittaudu koulutukseen seuran verkkosivuilla: http://merimelojat.sporttisaitti.com/ toiminta/koulutus_ja_turvallisuus/ apuohjaajakoulutukseen/
SM- ja arvokiSaMitaliStien huoMioiMinen
Merimelojat korvaa vuonna 2015 melonnan SM-mitalin tai lajin EMtai MM-kilpailuista mitalin saavuttaneiden urheilijoiden kilpailulisenssin vuodelle 2016. Kor vaukseen oikeutetut maksavat kilpailulisenssin ensin itse. Kopio maksukuitista (pdf-muodossa) lähetetään täytetyn tiliöintilomakkeen kera sähköpostitse taloudenhoitaja Henrik Musakalle, talous@ merimelojat.fi maaliskuun loppuun mennessä.
Seuran nettiSivuilla tietoa ja ohjeita jäSenille http://www.merimelojat.fi nettisivujemme Toiminta- ja Tietoa jäsenille -osioista löydät tietoa jäsenille suunnatusta toiminnasta ja jäsenasioista. Lisäksi sivustolle on koottu Merimeloja-lehdissä julkaistuja seuran ohjeita muun muassa kaluston käytöstä ja vajalla toimimisesta. Kauden säännölliset tapahtumat kootaan tapahtumakalenteriin, joka täydentyy kevään mittaan.
Hallituksen kokoukset 2016
12.1. klo 18 16.2. klo 18 15.3. klo 18 5.4. klo 18
17.5. klo 19 21.6. klo 19 16.8. klo 19
20.9. klo 18
25.10. klo 18 8.11. klo 18
VIRKISTYSVASTAAVAA ja TALOUDENHOITAJAA haetaan
virkiStySvaStaava
Etsimme virkistysjaostolle uutta vastuuhenkilöä Jyrki Härkin jouduttua luopumaan tehtävästä.
Virkistysvastaavan tehtävänä on virkistysmelontojen koordinointi (ohjaajat, turvallisuus, ilmoit telu, jne). Voit organisoida virkistysjaoston puitteissa muutakin toimintaa jos intoa on. Kyseessä on seuran vapaaehtoinen toimihenkilötehtävä. Syyskokouksen vahvistama toimihenkilöiden jäsenmaksu vuodelle 2016 on 50 euroa. Lisäksi tehtävä kuittaa talkoopanoksen.
Ota yhteyttä jos tehtävä kiinnostaa!
Rauli Rautavuori,
pj@merimelojat.fi
taloudenhoitaja
Etsimme seuralle uutta taloudenhoitajaa Henrik Musakan ilmoitettua lopettavansa tehtävän hoitamisen toimikautensa päättyessä vuoden 2016 lopussa. Sinulla on alan koulutusta ja/tai kokemusta taloushallinnon alalta, tilitoimistosta, yrityksistä, järjestöistä tms. Sopii myös seuran uusille jäsenille. Oleellista on, että taloudenhoitajalta löy tyy taloushallinnon käytännön osaamista.
Taloudenhoitaja on seuran toimihenkilö ja hoitaa tehtävää talkootyönä. Tehtävän hoitaminen kuit taa jäsenen talkoopanoksen, lisäksi toimihenkilöiden jäsenmaksu on ollut hieman tavanomaista alhaisempi. Taloudenhoitaja on tavallisesti hallituksen jäsen.
Tehtävät
• Kirjanpitoaineiston valmistelu kuten tapahtumien tiliöinti tilitoimistolle ja valmiiden raporttien analysointi sekä edelleen raportointi hallitukselle. Taloussihteeri kokoaa tositeaineiston ja toimittaa sen kuukausittain taloudenhoitajalle
Merimelojat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 19.4.2016 klo 19 Merimelojien majalla.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Hallitus
JÄSENMAKSU
tiedote
Seuran syyskokous päätti vuoden 2016 jäsenmaksuista 24.11.2015. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksua korotettiin 10 eurolla ja on nyt vuonna 2016 100€ vuodessa. Lisäksi korotettiin melontakoulumaksu 120 euroon.
Koko jäsenmaksutaulukko on luettavissa seuran nettisivuilta osoitteessa: http://merimelojat.sporttisaitti.com/ tietoa-jasenille/maksut/
Jäsenmaksulaskut postitetaan helmikuun loppupuolella ja ne erääntyvät kahden viikon kuluttua laskun päiväyksestä.
Jäsenmaksusta ei lähetetä huomautuskirjettä.
Mikäli jäsenmaksu on edelleen hoitamatta huhtikuun alussa, jäsenen avainkortti suljetaan. Kortti voidaan avata, kun jäsenmaksu on maksettu ja asiasta sovittu toimiston hoitajan kanssa.
Lisätietoa saa toimiston hoitajalta ja taloudenhoitajalta, mieluiten sähköpostilla.
Henrik Musakka, taloudenhoitaja
MERIMELOJIEN
vuoden 2016 tärkeitä päivämääriä
Ajantasaiset tiedot kokouksista, koulutuksista, tapahtumista ja talkoista löydät seuran verkkosivuilta tapahtumakalenterista.
Kevät- ja syyskokoukset
19.4. klo 18.00 kevätkokous 22.11. klo 18.00 syyskokous
Vajasaaren kevättalkoot 8.5. klo 10 alkaen (katso ilm.) (syystalkoiden ajankohta päätetään myöhemmin)
Mäntysaaren kevättalkoot 21.5. klo 12 alkaen (katso ilm.).
Jäsenpäivystysajat Huhtikuusyyskuu: tiistaisin klo 1819.
Lokakuumaaliskuu: kuukauden ensimmäinen tiistai klo 1819.
Melontakouluviikoilla touko-kesäkuussa päivystys myös torstaisin klo 16.3017.30.
HUOM! Juhlapyhinä ei ole päivystystä!
VAJASAAREN kevättalkoot
Sunnuntaina 8.5. klo 10 alkaen
talkoo-ohjelMaSSa MM.
Salissa ikkunoiden pesu sekä seinien, taulujen ym. pintojen pölytys.
8.5.2016 klo 10
Keittiössä sopan ja kahvin keittoa sekä keittiön siivous
Saunassa:
Lauteiden, seinien ja lattioiden pesu
- Vessojen pesu
- Mattojen pesu painepesurilla
Käyttöoikeuskalusto:
- Aukkopeitteiden ja liivien tuonti alas vintiltä ja kunnon tarkistus Evien kunnon tarkastus ja mahd. korjaus, vikojen kirjaaminen
- Jalkatukien ja penkkien tarkastus ja puutteiden kirjaus
- Pohjien kunnon tarkastus
Muuta:
- Pihojen haravointia ja roskien poimintaa rannoilta
- Vajojen siivous ja kunnostus
- Laitureiden pesu ja kunnostus
- Busterin ja perämoottorin ajokuntoon laitto
- Lamppujen vaihtoa
Huom! Omat työkalut mukaan, jos on!
Osan tehtävistä voi tehdä jo ennakkoon, ota yhteyttä vajamestari@merimelojat.fi
TERVETULOA !
MÄNTYSAAREN
talkookutsu
Mäntysaaren kevättalkoot järjestetään
lauantaina 21. toukokuuta 2016 klo 12 alkaen.
Ohjelmassa on perinteisesti saunan ja mökin siivousta, polttopuiden tekemistä ja ympäristön siivousta.
21.5.2016 klo 12
Kyselyt ja lisätiedot: mantys_is@merimelojat.fi
Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa siitä, että Mäntysaaren kävijöiden tulee merkitä vierailunsa vieraskirjaan. Niitä on kaksi kappaletta: toinen tuvassa ja toinen saunan verannalla. Lisäksi saunojien tulee muistaa pilkkoa saunapuita vähintään käyttämänsä määrä. Tämä vaatimaton toive tuntuu viime vuosina kovin monelta unohtuneen. Saunapuita ei liioin käytetä grillipaikassa; saaressa on vanhoja lautoja ja muuta puutavaraa nuotiossa poltettavaksi.
YKAN KYMPPI
Ykan kymppi melotaan sunnuntaina 22.5. klo 12.
22.5.2016 klo 12
Ilmoittautuminen vajasaarella klo 10 alkaen. Melojan on mahdollisen kaatumisen jälkeen kyettävä itsenäisesti kiipeämään takaisin kajakkiin. Osanotto on maksuton ja tapahtuma on avoin myös muiden melontaseurojen jäsenille.
TONNARIT 2015
eli liSta yli 1000 kM kauden aikana hikiMittariin kirjanneiSta MeriMelojiSta
Hannu Taipale 5370
Erkki Nieminen 3668
Mia Winkler 3185
Rauli Rautavuori 2570
Reino Kaario 2369
Laura Tielinen 2043
Veli Matti Wasenius 1856
Riitta Turunen 1758
Harri Granholm 1745
Martti Roivainen 1632
Katri Malmström 1607
Jari Kallio 1563
Sari Saranka 1510
Kirsi Nukarinen 1503
Oona Masso 1494
Marjo Malmström 1350
Elina Wuorivirta 1333
Päivi Ala Harja 1216
Annemari Mikander 1157
Anneli Suitiala 1110
Leena Luostarinen 1109
Johan Holmberg 1108
Sanna Hohti 1100
Jyri Juslin 1063
Jorma Tissari 1060
Jyrki Härkki 1043
Henna Laatikainen 1042
Matti Ojala 1019
Antti Villanen 1008
Ralf Sund 1003
Yhteensä 50594
retki-ilMoittautuMinen alkaa SähköpoStilla
21.3. klo 18
Kauden 2015 MELONTARETKET
Tulevan kesän ja syksyn retkikalenteriin on taas saatu mukavan monipuolinen kattaus melontaseikkailuja. Jälleen on luvassa retkiä niin aloittelijoille kuin myös kokeneille retkeilijöille.
On retkiä järvillä ja merillä, niin kotimaassa kuin Norjassakin.
Varmasti siis löytyy jokaiselle jotakin!
Lisäksi seura osallistuu taas Suomi Meloo -kanoottiviestiin ja järjestää yhteisretken HSKG-koulutustapahtumaan. Rohkeasti mukaan!
Aluksi pieni lyhennelmä retkiä koskevista periaatteista ja säännöistä, tarkemmin sääntöihin voi perehtyä seuran nettisivuilla. Ja lopuksi kesän retkikalenteri, olkaa hyvä!
1. Retkenvetäjät ottavat vastaan ilmoittautumisia sähköpostitse ilmoitettuna ajankohtana. Ennen tätä tehdyt ilmoittautumiset eivät sido retkenvetäjiä. Lue tarkkaan, mitä
tietoja retkenvetäjä kaipaa nimen ja yhteystietojen lisäksi. Retken osallistujan on oltava Merimelojat ry:n kuluvan vuoden jäsenmaksun maksanut jäsen.
2. Tarkempia tietoja retkistä saa vetäjiltä. Sekä heillä että retkijaostolla on oikeus tehdä muutoksia retkisuunnitelmiin ja jopa perua retkiä tarvittaessa.
3. Osa retkistä on maksullisia. Kalleimmille retkille saattaa olla myös ilmoittautumismaksu, jota ei palauteta peruutustapauksissa (paitsi lääkärintodistuksella), mutta joka hyvitetään loppulaskutuksen yhteydessä. Jos osallistuja peruu lähtönsä retkimaksun eräpäivän jälkeen, pidätetään häneltä seuralle peruutusmaksuna puolet retkimaksusta (paitsi lääkärintodistuksen esittämällä). Jos osallistuja ei suorita retkimaksuaan viimeistään eräpäivänä, vetäjä voi hänet pudottaa pois osallistujaluettelosta. Merimelojat ry EI KORVAA mitään peruuttamisten aiheuttamia kuluja (esim. lauttaliput) osallistujille, on peruutuksen syy mikä tahansa.
4. Käyttöoikeuskajakki varataan jäsenpäivystyksestä. Varattu kajakki on merkittävä huolellisesti viimeistään lähtöpäivän aamuna, mieluiten jo edellisenä iltana.
Ota tarkkaan huomioon kajakin sopivuus sinulle eli sen koko (tilavuus) ja tuulipinta-ala sekä sen paino retkilastissa. Muista aina ennen retkeä huolellisesti tarkastaa kajakin ja muiden varusteiden kunto! Kohtele seuran varusteita vähintään yhtä hyvin kuin omiasi!
Tee itsellesi varustelista ja tarkasta varusteesi sen mukaan, ettei mitään unohdu kotiin.
Osallistuja saattaa saada vetäjältä ryhmän varusteita kajakkiinsa retken ajaksi (ea laukku, varaaukkopeite, varamela jne.).
Näitä lainavarusteita on käsiteltävä erityisen huolellisesti.
5. Retken valmisteluihin liittyy turvallisuussyistä yleensä pelastusharjoitus vajavesillä ennen retkeä vetäjän johdolla. Se on pakollinen, jos vetäjä niin päättää.
vaatiMuStaSot ja niiden lyhyet kuvaukSet:
1 = helppo. Rauhallinen tahti, suojaisat reitit. Suunniteltu päivämatka on noin 25 km.
2 = keskitaso. Normaali retkivauhti, osittain suojaisat reitit. Vaatii jonkin verran retkikokemusta. Päivämatkat noin 30 km.
3 = vaativa. Isoja selkävesiä. Kokeneemmille melojille. Päivämatkan pituus voi olla yli 40 km.
padvan runtti 26.–29.5.
Vetäjä Timo Mononen.
Lähtö klo 18.00 vajalta, paluu noin klo 17.00 vajalle. Lähtöpaikka Hangon pohjoisrannasta, Sköldarnäsin venesatamasta. Kierrämme Padvan myötäpäivään, Bromarvissa maaylitys. Sunnuntaina aamupäivällä autoilla takaisin.
Vaatimuksena melontaa alle vähintään 75 km vuoden 2016 aikana ennen retkeä (tämä aikamääritelmä koskee muitakin retkiä). Retki sopii aloittelijoillekin, mutta täytyy jaksaa meloa esim. 40 km päivä helpoissa olosuhteissa. Telttamajoitus, omat ruoat. Yleensä retki on ollut 70‒80 km.
Pakolliset yhteislenkki ja reskutusharjoitukset toukokuussa.
Ilmoittautumiset timo.mononen@saunalahti.fi
Vaativuustaso: 1–2
SuoMi Meloo 2015 -kanoottivieSti 11.–17.6.
Keuruu-Padasjoki.
Lisätietoa http://www.suomimeloo.fi/
Osallistujilla tulee olla melottuna vähintään 50 kilometriä kuluvalla kaudella. Kokemus melonnasta avovesillä ja aallokossa on suositeltavaa.
Ilmoittautuminen sähköpostilla: taloussihteeri@merimelojat.fi Leena Luostarinen
Lisätietoa: Juhani Laaksonen geomalmi@gmail.com
Vaativuustaso: 2
SaariStoMeren retki 16.–19.6.
Vetäjänä Mara Roivainen. Vaatimuksena vähintään 100 melontakilometriä tänä vuonna ennen retkeä ja pakollinen pelastusharjoitus vetäjän johdolla. Ilmoittautuessa on ehdottomasti mainittava seuraavat asiat:
nimi
sähköposti
◦ puhelinnumero
◦ onko käytettävissä autoa ja jos on, onko siinä vetokoukku ja montako kyytiläistä ja kajakkia on valmis ottamaan mukaan.
Vaativuustaso: 2–3 eli kyseessä on kohtalaisen vaativa meriretki.
Skorvanin juhannuSretki 24.–26.6.
Vetäjänä Anneli Suitiala.
Osallistumisen edellytykset: vähintään 100 melontakilometriä kuluvan kauden aikana ennen retkeä sekä kyky meloa ilman maataukoa 15 km rauhallista retkivauhtia.
Lähtö on torstaina klo 17.00 ja tarkoitus on ehtiä Skorvaniin vielä samana iltana, mutta tarvittaessa voidaan myös yöpyä matkalla. Paluu vajalle sunnuntai-iltana.
Ilmoittautuminen: anneli.suitiala@kapsi.fi
Vaativuustaso: 1
häMeen järviSeudun Suuri kulttuuriMelontaretki 2.–9.7.
Vetäjänä Johan Holmberg.
Kaikkien aikaisempina vuosina tehtyjen Hämeen melontaretkien eri variaatiot ja herkut on nyt yhdistetty yhdeksi pitkäksi noin viikon pituiseksi retkeksi. Retken aikana on tarkoitus tutustua paikallisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin, kokeilla pitäjien gastronomisia erikoisuuksia, solmia ystävällismielisiä kontakteja seudun alkuasukkaisiin ja viettää viikon verran reipasta ulkoilmaelämää meloen...
Kohteena ovat Hämeen ja Pirkanmaan vesistöt eli Hiidenjoki, Vanajan kapeikko, Vanajavesi, Mallasvesi, Roine, Längelmävesi, Pälkänevesi, Hauhon vesistöt, Kukkiajärvi ja Kuohijärvi eli 8 yhdistettyä melonta- ja turismipäivää ja noin 200 km.
Melontavaatimuksena on 2 käyntiä Skorvössä tai vastaava määrä melontaa ennen Hämeen järviretken alkua. Ei pakollista pelastautumisharjoitusta.
Hinta-arvio kuljetuksineen kaikkineen on noin 150–200 euroa, ennakkomaksu 20 euroa.
Ilmoittautuminen: iamjohan.holmberg@dlc.fi tai tekstiviestinä 0400 172 816
Vaativuustaso: 1–2 eli keskitason retki, joka sopii myös aloittelijoille.
MäntySaari-SkorvankoulutuSretki 22.–24.7.
Päävetäjä Eevukka Seppäläinen, apuvetäjä Hanna Juurmaa.
Pakollinen pelastautumisharjoitus. Vaatimuksena on kauden aikana 75 km sekä kyky meloa ilman maissa vietettyä lepotaukoa 15 km rauhallista vauhtia. Hyvää harjoitusta saa osallistumalla virkistysmelontoihin.
Käymme tarvittaessa yhdessä ennen retkeä läpi retkivarusteita, kajakin pakkausta yms. Lähtö perjantai iltana Mäntysaareen, lauantaina melomme Skorvaniin ja vajalle palaamme sunnuntai-iltana. Luvassa kesäisestä merimaisemasta naut timista, saunomista, uintia, retkitarinoita ja iloista seuraa!
Ilmoittautuessasi kerro nimesi ja puhelinnumerosi sekä lyhyesti melontakokemuksestasi.
Retkelle otetaan enintään 10 henkilöä.
Ilmoittautuminen: retki@merimelojat.fi
Vaativuustaso: 1
Lofootit 18.‒31.7.
Vetäjinä Katri Malmström ja Rauli Rautavuori.
Retken kohteena on Lofoottien saariketju Norjassa hieman napapiiriä pohjoisempana. Retkeen sisältyy 10 melontapäivää. Päivittäin melotaan noin 30–40 km, mutta yksittäiset päivät voivat olla pidempiä tai lyhyempiä. Lisäksi tutustutaan melonnan lomassa alueen vaelluspolkuihin.
Retkelle osallistuvan on kyettävä melomaan tyhjällä kajakilla Lauttasaaren ympäri 10 m/s etelätuulella. Lisäksi on kyettävä melomaan Skorvön saarelle 10 m/s vastatuulessa jotakin reittiä.
Osallistujille järjestetään pakollinen pelastautumisharjoitus.
Retkelle lähdetään seuran bussilla, johon mahtuu kahdeksan henkilöä. Melonnan lähtöpaikkaan on kahden päivän ajomatka, yövymme puolimatkassa. Retken kustannusarvio on 180 € per henkilö (sis. bussin polttoaineet, sekä yöpymiset matkalla Lofooteille ja takaisin).
Ilmoittautuminen: pj@merimelojat.fi
Vaativuustaso: 3
KitKajärven Kierros 6.8.‒14.8.
Vetäjänä Asko Niemelä-Koura.
Kitka on kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Kitkajärvi sijaitsee Lapin rajalla Kuusamon ja Posion kuntien alueella.
Kristallinkirkasta Kitkajärveä ei suotta kutsuta Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Pohjoisen puhdasvetisen, luonnontilaisen, säännöstelemättömän ja yksinkertaisesti komean suurjärven maisemaa muokkaavat aavat ulapat, jyrkät syvänteet, pitkät hiekkarannat, särkät, kiviröykkiöt ja kiviset matalikot.
Melontapäiviä tulee 7 ja retken aikana majoitutaan telttoihin. Matkaa taitetaan noin n. 200 km.
Osallistujilla tulee olla melontaa takana kuluvana vuonna vähintään 200 km ja yksi Skorvanin retki tai vastaava. Retken osallistujille järjestetään pakollinen pelastusharjoitus. Kokemus melonnasta avovesillä ja aallokossa on suositeltavaa.
Mukaan mahtuu 7 osanottajaa. Arvioitu retkimaksu on 100 €.
Retkijaosto organisoi kuljetukset sinne ja takaisin, seuran retkeläiset saavat seuran kalustoa lainaan. Jokainen hoitaa ilmoittautumiset HSKG-tapahtumaan itse (ilmoittautumiset alkanevat toukokuussa). Seuran organisoimalla kyydillä Hankoon halajavat voivat ilmoittautua mukaan sähköpostitse osoitteeseen retki@merimelojat.fi. Kyytimaksu on arviolta 15 e. Lisää informaatiota keväämmällä.
Skorvanin ruSkaretki 26.–27.9.
Perinteinen Skorvanin ruskaretki, vaikka ruskaa emme voi taatakaan.
Vetäjä on auki. Jos vetäjää ei löydy, retki tehdään omatoimiretkenä.
Vaativuustaso: 12
ruSkaretki 6.–9.10.
Vetäjänä Mara Roivainen.
Retki suuntautuu jollekin järvialueelle. Vaatimuksena on vähintään 150 melontakilometriä tänä vuonna ennen retkeä.
Ilmoittautuessa on ehdottomasti mainittava seuraavat asiat:
◦ nimi
◦ sähköposti
◦ puhelinnumero
◦ onko käytettävissä autoa ja jos on, onko siinä vetokoukku ja montako kyytiläistä ja kajakkia on valmis ottamaan mukaan.
Vuosien 2014 ja 2015 Suomi Meloo -viestejä voisi kuvailla sanoilla tuulta, tuulta ja tuulta.
Vuonna 2014 viesti päättyi Heinolaan vastavirtaan ja vahvaan vastatuuleen ja sitä sitten jatkui vuonna 2015 Virolahdelta Helsinkiin.
Aloitetaan ensin Ilosaaresta Joensuusta ja vuodesta 2014. Matkaan lähtivät allekirjoittaneen lisäksi Leena x 2, Ritva, Veikko, Reino, Musti, Pirjo ja Ralf.
Sää oli kesäisen kaunis ja Pyhäselkäkin sen verran tuuleton, että suuri selkä ylittyi mukavasti. Yöpymiset alkumatkasta hoituivat
Meritaidon väyläasemilla.
Meritaito Oy on allekirjoittaneen työnantaja ja suhtautui suopeasti joukkueemme vierailuihin. Savonrannan kautta matka jatkui kohti Punkaharjua. Siinä matkalla tuli koettua sitten ikimuistoinen migreeni vesillä. Sopivasti turvavenekin oli poissa pelistä eikä matkaa voinut jättää kesken. Mutta onneksi oli lääkärituttuja mukana tällä pätkällä ja kannen alta löytyi jonkinlaista ensiapua. Joukkue tuki sitten myöhemmin uusilla aurinkolaseilla, jotta kohtausta ei tarvinnut ottaa uu-
siksi. Samalla myös kiitos kaikille heille, jotka ovat seurassa melontatekniikkaa opettaneet. Kaikki opit olivat tarpeen, jotta pysyi migreeni päällä vauhdissa mukana.
Matka jatkui Punkaharjun Vaahersalon yökierroksella kohti Savonlinnaa, jossa pidettiin juhlalliset Suomi Meloo -viestin 30 vuotisjuhlat Olavinlinnassa. Samassa paikassa, jossa aikoinaan Suomi Meloo -viestin syntysanat oli lausuttu.
Puumalan ja Saimaan kierroksen jälkeen siirryttiin autosiirrolla Vuohijärvelle ja sitä kautta Repoveden kansallispuiston upeisiin maisemiin. Täällä sitten Musti ja Leena tekivät vielä oman kierroksen ohjatun reitin ulkopuolella. Kulttuurikierros hoitui Verlan vanhan teollisuusyhteisön kautta.
Sitten alkoi se tuuliosuus. Kohti Heinolaa saatiin varsin reipasta aallokkoa. Harvoin sisävesillä naapurikanootti häipyy näkyvistä aallon taakse. Ihan viimeisenä virityksenä oli vastavirtaosuus Heino -
lan satamaan. Niin juhlaretki päättyi ja osanottajajoukkueille jaettiin perinteiseen tapaan diplomit.
Odotus vuoden 2015 uudesta virityksestä alkoi sitten poltella mieltä. Suomi Meloo -järjestäjillä oli haave Saimaan kanavasta ja matkasta Viipurin kautta Suomenlahdelle.
Homma ei kuitenkaan toteutunut aivan suunnitelmien mukaan. Naapurivaltion viranomaiset eivät antaneet kulkulupaa Viipurinlahdelle. Lähtö oli Lappeenrannasta Saimaan kanavan kautta Viipuriin, jossa päiväretki kaupungin ympäri ja sitten maasiirrolla takaisin Suomen puolelle ja Virolahdelle.
Majoitusjärjestelyt ja paperisota Viipurin reitille osoittautuivat meille sen verran hankaliksi, että aloitimme matkan vasta Virolahdelta. Viestin teemana oli vanha Viikinkien reitti. Matkaan lähtivät allekirjoittaneen lisäksi Tuula, Ritva, Anneli, Veikko ja Reino. Ralf houkuteltiin vielä mukaan viimeisille etapeille Porvoosta lähtien.
Tälläkin kertaa Meritaidon väyläasemat toimivat majoituskohteina, samoin toimi vanhan yhteistyökumppanin, luotsijoukkueen, järjestämä luotsiasema Kotkassa. Veikko oli järjestänyt viimeisen yön majoituksen Porvoon seudulle, jossa muu joukkue piti taukoa, kun Ralf veti pitkän yösafarin. Virolahdella aikainen aamu oli varsin viileä mutta kuulas. Suomenlahdella vallitsi pirteä tuuli. Siinä sitten mentiin vuorovedoin kohti Haminaa. Yöosuudet jätettiin suosiolla väliin. Kotkassa pidettiin
Viikinkiteeman mukainen melajuhla. Kotkasta matka jatkui kohti Pyhtäätä ja Kaunissaarta. Tuuliolosuhteet alkoivat vaikuttaa sen verran, että viestin johto päätti jättää Kaunissaaren kierroksen kokonaan väliin ja silti iltavuorokin myöhästyi aikataulusta. Tästä eteenpäin aikataulusta oltiin sitten jäljessä säännöllisesti ihan Helsinkiin asti. Paikalliset melontaseurat olivat järjestäneet mukavaa oheisohjelmaa matkan varrella. Vaihtopaikoilla oli tarjolla saunaa ja purtavaa, ja kerran maatauolla oli jopa voileipiä, skumppaa ja haitarimusiikkia. Loviisassa oli ydinvoimalaitoksen portilla järjestetty infotilaisuus voimalaitoksen toiminnasta. Viimeinen päivä sujui vauhdikkaasti vesillä ja Bear & Waterin kautta viesti saapui Puotilan venesatamaan kesäisessä auringonpaisteessa. Tästä viikosta voi sanoa vain, että kyllä Merimeloja merta rakastaa.
Molempina vuosina oli joukkueen kesken vallinnut mukava ja hyväntuulinen mieliala. Valmistelut ja varsinkin vaihtopaikkojen kuviot hoituivat aina mallikkaasti. Joukkueen kapteenina haluan vielä kerran kiittää osallistujia tuesta ja myötätunnosta matkan varrella. Vuoden 2016 reitti on julkaistu (Keuruu-Padasjoki) ja valmistelut ovat käynnissä. Josko taas lähdettäisiin matkaan?
Suomi meloo -tiimin puolesta Juhani Laaksonen
MAJAKKASEURAN vierailu joulukuussa
Kaukana horisontissa häämöttävät majakat ovat kiehtovia tarunhohtoisia paikkoja. Todellisuudessa majakoiden automatisointi ja veneliikenteen navigoinnin muuttuminen GPSsatelliittipohjaiseksi on tehnyt majakakoista aikalailla ”tarpeettomia” rapistuvia museorakennuksia, joiden ylläpitoon ja korjauksiin ei tahdo löytyä tarvittavaa rahoitusta. Suomen Majakkaseuran Pekka Väisänen kävi joulukuussa kertomassa melojille, kuinka seura
vaalii majakoiden perintöä. Seura on vuokrannut Ahvenanmaan ulkopuolelta Märketin majakan ja Hangon edustalta Gustavsvärnin majakan ja niiden korjaus on edennyt pääosin talkootyönä jo pitkälle. Illalla esitetyssä Märketin majakanvartija elokuvassa tulivat paikan karut olosuhteet hyvin esiin. Tänä päivänä näitä majakoita esittelemässä ja korjaamassa ovat Majakkaseuran aktiivit, jotka ovat viikon jaksoissa talkoissa.
Heidän, jotka missasivat vierailun, kannattaa yrittää päästä kesällä käymään Majakkaseuran kohteissa. Märketin ja Gustavsvärnin majakoille melojat niin kuin muutkin vesillä liikkujat ovat hyvin tervetulleita ja voivat ilmaiseksi rantautua ja katsella paikkoja ulkoa päin. Myös yöpyminen telttaillen on mahdollista. Melonnallisesti Hangon edustan Gustavsvärn on helppo kohde noin 3 km päässä, mutta vaativa Märket sijaitsee lähes 20 km päässä ulkomerellä Suomen ja Ruotsin rajalla ja on hyvin myrskyisä paikka. Sisälle majakkaan pääsee vain Märketillä ja esittelykierroksesta joutuu maksamaan pienen korvauksen, mutta sehän menee hyvään tarkoitukseen eli majakoiden korjaukseen.
Jokainen halukas voi viettää ikimuistoisen viikon talkoohommissa majakoilla ja uimataidon puute on ainoa syy reputtamiseen. Talkoovuoron kustannuksiin sisältäen laivamatkat ja viikon ruuat/ majoitus majakalla joutuu osallis-
tumaan vajaalla 10 eurolla päivältä. Tehtävät vaihtelevat kulloisellakin viikolla korjaustöiden osalta, mutta ainakin turistioppaan, kokin ja päiväkirjan laatijan tehtäviä riittää. Kustakin tehtävästä on laadittu selkeät ohjeet. Viime kesänä kokin tehtävässä toimiessani sain ennakolta 15 sivuisen ohjeen, joten pulaan ei joudu. Harmillisesti saunavuoro on Märketillä vain kaksi kertaa viikossa, jotta polttopuiden kulutus pysyisi kohtuullisena. Upeat näköalat terassilta, uintiretket ja satunnaiset hylkeiden vierailut horisontissa saavat viikon kulumaan hetkessä.
Lisää majakka-asioista: http://www.majakkaseura.fi/
Teksti ja kuvat Risto Jaatinen
KIRJAHYLLYSTÄNI
arktiSia kertoMukSia
Suomen Arktinen Klubi ry julkaisi 16. marraskuuta 2015 kirjan ”Arktisia kertomuksia”. Se on kokoomateos Suomen Arktisen Klubin jäsenten tekemistä matkoista, saavutuksista ja tutkimuksista. Kirjan sivuilla matkataan ikiroudan maille Kanadaan, Grönlantiin, Islantiin, Huippuvuorille ja etelä- ja pohjoisnavalle sekä kuljetaan tutkijoiden ja lääkärien matkassa maapallon syrjäisimmillä seuduilla. Melontaa unohtamatta.
Kirjassa on 28 artikkelia arktisista aiheista ja niistä 19 on matkakertomuksia. Kirja sisältää useita ennen julkaisemattomia kertomuksia ja tarinoita tutkijoiden ja lääkärien silmin katsottuna viimeisen 50 vuoden ajalta. Kirjan alussa, alkusanojen jälkeen, on yhdistyksen kronologia eli lähinnä sen toimintakertomus vuodesta 1982 alkaen.
Ensimmäinen Grönlannin jäätikölle suuntautunut matka tehtiin
jo viisikymmentä vuotta sitten ja se on myös tämän kirjan ensimmäinen tarina. Viisikymmentä vuotta myöhemmin kaksi suomalaista arktista retkeilijää oli jälleen kulkemassa Grönlannin jäätiköllä samaisella reitillä ja tämän matkan kuvaus on tämän kirjan viimeinen tarina. Näiden matkojen väliin mahtuu mittava määrä tutkimusta ja kuljettuja kilometrejä kylmillä ja jäisillä seuduilla.
Sivuilla 66–69 melovat Ilppo Silakoski, Kari Miikki, Eino Luhas ja Lauri Salama kuukauden vuonna 1987 Kanadan Luoteisterritoriossa, Suurella Karhujärvellä metsästäen ja kalastaen.
Lisää melontaa Luoteisterritoriossa on sivuilla 71–75. Asialla ovat Ilppo Silakoski, Lauri Salama, Kari Miikki ja Pentti Vuojolahti, vuosi on 1989. Päiväkirjanotteita Anderson Riveriltä on herkullista lukea.
Sivulta 180 alkaa JuhaPekka Mäen ja Pekka Holman kertomus Huippuvuorten pääsaaren, Spitsbergenin, ympärimelonnasta vuonna 2009. Tarina alkaa esipuheella ja sitä seuraavat otteet lokikirjasta valokuvineen kuuden sivun verran.
Sivulla 196 saa vuoronsa Jaakko Mäkikylän ja Lauri Salaman viisisivuinen, viidensadan kilometrin ja 20 vuorokauden mittainen tarina vuoden 2012 Kanadan Snake River Expedition -seikkailusta.
Kirjan kirjoittajat ovat itse seikkailijoita ja jokainen kertomus on kirjoittajansa näköinen. Huolimatta runsaista kirjoitus- ja kielioppivirheistä kirja on mainiota luet tavaa. Kirjan yli 120 värikuvaa kertovat pääosin arktisten alueiden ankaruudesta.
Arktisia kertomuksia, Suomen Arktinen Klubi ry, Vaasa, ISBN 978 952 93 60871. 263 s.
Myynti: http://www.avotunturit.fi/ kauppa/ €32,00
kiehtova teoS Majakan hiStoriaSta
Märket on pieni kallioluoto Suomen ja Ruotsin rajalla, Eteläkurkussa keskellä Ahvenanmeren pohjoisosaa eli Ahvenraumaa. Luodolle rakennettiin kivimajakka vuonna 1885. Suomen Majakkaseura ja Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat julkaisseet kirjat Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla ja Märket – Havsfyr och gränsland.
Kirja on 304 sivuinen, näyt tävä suurteos majakan 130 vuotisesta historiasta. Ahvenanmaan museon tutkija ja historioitsija Jan Andersson on perustanut kirjan pääosin arkistomateriaaliin, jota saatiin Märketin majakan ullakolta, Ahvenanmaan maakunta-arkistosta
ja Kansallisarkistosta Helsingissä. Kahdeksanvuotisen työnsä aikana Andersson on haastatellut kolmisenkymmentä ihmistä, joilla on ollut yhteyksiä Märketiin. Tuloksena on syntynyt kirja, joka on sekä viihdyttävä että runsaasti tietoaineistoa sisältävä.
Teos kuvaa kattavasti Märketin majakkasaaren menneisyyttä karikosta majakaksi. Lukuisat alkuperäiset kartat, piirrokset ja valokuvat havainnollistavat kertomusta, joka kuvaa majakan myrskyisiä ja vähemmän myrskyisiä aikoja merimerkistä Majakkaseuran talkookohteeksi. Majakka täytti 130 vuot ta 10. marraskuuta 2015 ja se on ollut miehitettynä 1885–1914, 1918–1976 ja jälleen vuodesta 2007 lähtien. Majakan kivestä rakennetun päärakennuksen suunnitteli ja rakennutti tamperelainen arkkitehti
Georg Schreck.
Märket-kirja on helppolukuinen ja mukaansatempaava. Kirjailija on onnistunut välttämään luettelomaisen esitystavan ja runsas kuvituskin auttaa ymmärtämään majakan merkitystä merenkululle sekä majakanvartijoiden usein vaativaa elämää. Andersson on lisäksi pyrkinyt saamaan näkyviin majakan aseman myös suuremmissa maantieteellisissä ja historiallisissa yhteyksissä ja siksi hän on kertonut ympäröivän saariston kohtaloista sodan ja rauhan aikana. Erityinen painoarvo on ollut merenkululla ja kaikilla niillä haaksirikoilla, jotka ovat tapahtuneet Märketin näköpiirissä.
Pekka Väisänen on kirjoittanut luvun, joka kuvaa Märketin uutta elämää vuodesta 2007 lähtien, jolloin Majakkaseura ry allekirjoitti vuokrasopimuksen. Siinä kerrotaan talkoolaisten mittavasta työpanoksesta, joka on saattanut majakan uuteen kukoistukseen. Kirjaa myydään Majakkaseuran tilaisuuksissa ja sen voi tilata myös postitse osoitteesta julkaisut@majakkaseura.fi. Kirjan hinta on 45 €, postimaksu 10 €. Ruotsinkielisen opuksen voi tilata Mariehamns Bokhandelista, www. bokhandel.ax, hintaan 39€.
Jan Andersson: Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura – Finlands Fyrsällskap.
ISBN 978 952 93 6151 9. 304 s.
Jan Andersson: Märket – havsfyr och gränsland. Ålands Landskapsregering.
ISBN: 978 952 56 1460 2. 302 s.
Jussi Pulkkinen
Gran Tour
DE SOISALY
Pyöräilyklassikkoon viittaava otsikko on sanaleikkiä. Nyt ollaan tulevan melontaklassikon äärellä ja mietin sille nimeä, joka myisi täällä pääkaupunkiseudulla. Laajennettu Soisalon kierros oli toissa syksynä pois menneen Pertti ”Pertsa” Rajalan odotettu melontaloma Saimaalla. Puheenjohtajavuosien jälkeen Pertsalla oli aikaa soolomelontaan ja monena vuotena hän oli hikimittarin kärjessä. Soisalo ”runtin” vaiheita, leiritärppejä ym. kerrattiin usein mm. Skorvön saunan lauteilla. Helteisenä heinäkuun viikkona 2010 meloin kierroksen yhdessä Pertsan kanssa. Myöhemmin lomaaikataulumme eivät menneet yksiin, vaikka reitillä olimme molemmat myös Pertsan viimeisenä kesänä. Viime heinäkuussa meloin Soisalon kierroksen Pertsaa muistellen ja kerron reitin niin kuin hän sen meloi pienillä omilla rönsyillä maustettuna. Reissun konsepti on toimivaksi havaittu ja tämän jutun tarkoitus on innostaa muitakin Saimaalle. Melonnallisia haasteita ei välttämättä löydy kuin pitkistä päivämatkoista. Sopivilla tuulilla järvenselillä nousee inhottava terävä aallokko, jossa on merimelojallakin tekemistä. Runtti
on myös meditatiivinen matka, mutta se on toinen juttu.
Lähtöpaikka on Puumalan Rokansaari Lietvedellä ja tarkemmin Rokansaaren retkisatama, jonka historia ulottuu 1930 luvulle ja Viipurilaiseen kauppiassukuun. 300 km ajomatka vajalta Rokansaloon, josta kilometrin melontamatka saareen. Miesten saunavuoro klo 21:30 (naisten klo 20:00) ja uinti Umpilammessa ovat pakollinen aloitusrituaali. Satamaan kuuluva Mallun baari oli kiinni ja Mallu kaupungissa hakemassa täydennyksiä, joten iltaohjelmana mustasin makkarat nuotiolla. Aamulla kympin lämmittely Puumalan vierassatamaan, jossa on melojille oma laituri. Torilla lettukaffet ja lörtsyjä evääksi. Matka jatkui Haapaselälle Kylmäsaaren retkisataman ohi Partalansaaren länsipuolta ja parin tunnin melonnan jälkeen saavuin Mannilanniemeen. AKT:n jäsenten kesänviettopaikka, jonka ravintolassa Mannilanniemen härkä juhlisti loman alkua. Lounaan jälkeen jatkoin Norppa kymppi veneen imussa vastapäivään Sulkavan soudun reittiä ja peesin päätteeksi keitin lörtsykaffet Linnavuoren näköalapaikan laiturilla. Mat-
ka jatkui ilman vetoapua ohi Sulkavan Vekaran lossille, josta aukeaa kilometrien mittainen Tuohiselkä. Olin taas syväväylällä ja väylän sivussa meloin kohti Pihlajavettä välillä taakse katsellen tulisiko sieltä laiva. Karistaansaaren jälkeen poikkesin etelään Pihlajavedelle reitiltä sivuun. Karistaansaaren ja Ahvionsaaren välissä on Pieni Liikaansaari, jossa villi leiri iltaauringolla (päivämatka 67 km).
Aamupalan nautin tiuhan kasvuston alla suojassa tihkusateelta ja liikkeelle päästyä suuntasin kohti Varkautta. Matkalla koukkasin Harronsaareen, joka on kansallispuiston viimeinen leiripaikka. Kodikas hiekkalaguuni auringonlaskun suuntaan Aamulla jatkoin kohti Kokonsaaren lossirantaa ja ohitin Piispanhuvilan (retkisatama ja sauna). Sokkeloinen reitti vie Pitkälle Pihlajavedelle, josta alkaa lähestyminen Savonlinnaan. Savonlinnassa rantauduin torin
reunassa olevaan mökkiläisten asiointilaituriin, johon kajakki on helppo nostaa. Vaihdoin kuivat ja Majakka ravintolan terassilla tilasin paistetut muikut. Ruokaa odottaessa bongasin kadulla oopperajuhlaväkeä. Jälkkäriksi otin torilta jätskiä, kaffet ja evääksi lörtsyjä. Vesisäkki täydentyi torin vesipisteessä. En mennyt keskustan siltojen alta vaan kiersin Laitaatsalmen kautta Haapavedelle. Suunnitelmissa on syväväylän siirtäminen Olavinlinnan vierestä Laitaatsalmeen ja samalla salmeen rakennetaan korkea silta, jonka ali mahtuu laivoilla. Katse etsi valkoista kummelia Haapaveden vastarannalta ja selän ylityksen jälkeen saavuin Hevonniemen saaristoon, joka on suojelualuetta. Saariston sokkeloista löysin Pienelle Haukivedelle, jossa Varparannanselän ylitys ja tauko Hietasaaressa. Hietasaari on Linnansaaren kansallispuiston eteläisin leiripaikka. Tulipaikkoja on
Näkymä Hietasaaresta Kuopioon Kallavedellä
saaren molemmissa päissä. Valitsin länsipään hiekkarannan. Uimatauko ja lörtsykaffet. Sitten Haukivedelle kohti Oravin satamaa, missä Tarmo lähikauppa ja pizza. Iltamelonta vei takaisin Haukivedelle ja kohti Myhkyrän retkisatamaa. Linnansaaren Sammakkoniemi saunoineen olisi ollut jo kuusi kilometriä päässä Oravista, mutta nyt oli meno päällä. Myhkyrässä oli kolme venettä laiturissa ja kaksikkokajakki rannassa. Nuoripari katseli auringonlaskua Myhkyrän kallion laelta, en viitsinyt häiritä vaan palasin kilometrin takaisin Hirvisaareen. Hir visaari oli löytö, intiimit siistit tulipaikat saaren molemmilla puolilla ja puuvaja täynnä koivuhalkoja (70 km).
Aamupalan nautin tiuhan kasvuston alla suojassa tihkusateelta ja liikkeelle päästyä suuntasin kohti Varkautta. Matkalla koukkasin Harronsaareen, joka on kansallispuiston viimeinen leiripaikka. Kodikas hiekkalaguuni auringonlaskun suuntaan, mutta harmillisesti muurahaisten valloittama. Siellä kerran kuuntelin yöllä tuntitolkulla tukkilauttaa vetävän hinaajan jyskytystä. Haukiveden jälkeen reitti on tylsähköä siirtymää, mutta matkalla Varkauteen voi katselmoida mökkirantoja. Lopulta edessä oli Taipaleen sulku ja porttien auettua meloin sisään. Sulun jälkeen on vierassatama, jossa järvipelastajien kahvilasta vuokrasin fillarin. Polkaisin kaupungille Rossoon syömään ja samassa talossa olevan kaupan kautta takaisin rantaan reppu täynnä eväitä. Lähtökahvien jälkeen valitsin itäi-
sen väylän Kinkamon selän kautta Unnukalle. Unnukalla määränpää oli Leppävirran kunnan ylläpitämä Kaitasaaren retkisatama, jossa saunatupa. Yksi vene oli laiturissa, mutta muuten hiljaista. Puuvajassa pari märkää pölkkyä, joilla ei sauna syttynyt. Laituriin ajoi vene, jonka kapteeni tuli tarkistamaan saunan lämmitystä. Veneestä löytyi valopetrolia sytykkeeksi ja sitten saunottiin. Olen aina yöpynyt saunatuvan kuistilla sisäteltta hyttysuojana (51 km).
Kaitasaari jäi veneilijöiden nukkuessa ja tunnin kuluttua olin Leppävirran satamassa. Aamukaffet rantabaarissa, jossa kuulen mökkiläisten varastavan saunapuut Kaitasaaren retkisatamasta. Rantabaarin kantapeikkojen asiantuntemus säväytti kun kyselivät, että Soisaloa kiertämässä? Melonta jatkui vastavirtaan joen kaltaisessa uomassa. Joen jälkeen väljeni ja pian olin Konnuksen kanavalla. Sulun jälkeen vasemmalla on veneranta, johon rantauduin. Kävelin Konnustuvalle, jossa oli uusi yrittäjä. Lounaspöytä salaatteineen oli vaihtelua pizzalle ja tankkasin tulevaa etappia varten. Konnuksen jälkeen aukeaa Koirus, lähes kymmenen kilometrin selkä. Jos on pakko leiriytyä, niin Koiruksella on pari mökitöntä saarta ennen Hanhisaloa. Hanhisalon salmen jälkeen on saaristoa ja seuraavaksi aukeaa Puutossalmeen päättyvä Sotkanselkä. Puutossalmen lossirannassa on kioski, joka oli kiinni viime heinäkuussa. Kioskin pitäjä oli lähtenyt kaupunkiin odottamaan parempia kelejä, eikä helle häirin
nyt melontaakaan. Puutossalmelta aukeaa Kallavesi. Kallaveden ensimmäinen leiripaikka on Vatanen, jossa pieni autiotupa. Jatkoin myös ohi Hietakoistin (sauna) ja Hätisen Tuomaansaloon, jossa on iso laavu ja laituripaikkoja veneilijöille. Kallavedellä on valinnanvaraa leiripaikoissa, mutta 2010 leiriydyimme Pertsan kanssa Rauhalahden leirintäalueelle koska Pertsa halusi nähdä jalkapallon MM -loppuottelun. Pidin yksin tulia laavulla ja laitoin sisäteltan laavun sisään sateensuojaan (53 km). Tuomaansalosta suuntasin aamulla kohti Kuopiota. Kuopion venesataman aallonmurtajan takaa löytyi rantautumispaikka, johon kajakin uskalsi jättää ja kävelin Sampo ravintolaan muikuille. Jälkkäriä ja eväslörtsyjä piti hakea torilta mäen päältä. Paluumatkalla hain vielä kaupasta lisää evästä. Pertsan reitti meni yleensä Kuopiosta suoraan Vehmersalmelle, mutta 2010
houkuttelin hänet Riistaveden lisäosalle. Ex-vajamestari Matti Ojalalla oli melontaliike Muuruvedellä Tahkon reitin varrella ja poikkesimme siellä kaffella. Jännevirralla rantauduin sillan korvaan ja poikkesin kyläkaupalla oluella. Jännevirran jälkeen jatkoin Tahkon reittiä ja ennen Riistaveden väylää on Purtosaaren retkisatama, jossa pidin tauon. Purtosaaresta jatkoin etelään Melaveden poikki kohti Riistavettä. En poikennut Riistavedelle vaan jatkoin kohti Kipansaloa, joka on kymmenen kilometriä Riistaveden jälkeen. Kipansalo on Norppareitin retkisatama, joka on rakennettu EU tuella 2000 luvun alussa ja on Kuopion kaupungin ylläpitämä. Saaren kaakkoispään niemen ympärillä on useita laitureita veneitä varten ja yksi laituri, johon voi ajaa kajakilla. Kipansalon saunassa on tilaa isommallekin porukalle ja samanlainen kiuas kuin Skorvössä, joten lämmitys sujui
Kaitasaaren laituri Unnukalla
rutiinilla. Rannassa on laavu ja tulipaikka. Teltta on aina ollut laiturilla, koska maaston topografia on haastava. Syrjässä oleva Kipansalo on rauhallinen ja isolla veneellä pääse vain Riistaveden kautta, sillä kilometri etelään on Summan avokanava, jossa olevan sillan alituskorkeus 3,5 metriä karsii isommat veneet reitiltä (62 km).
Aamulla meloin poikki syrjäseutujen ja lounaaksi saavuin Suvasvedelle. Kukkarinselän itälaidalla pidin tauon pienessä saaressa, jossa Pertsan kanssa yövyimme 2010. Silloin meloimme Kipansalosta Vehmersalmen Millibaariin pizzalle ja sieltä Kukkarinselän yli leiriin. Lounaan jälkeen jatkoin Heinäveden reittiä ja pysähdyin Paimensaaressa, jossa on retkisatama tulipaikkoineen sekä lammaslaidun. Paimensaaresta jatkoin Karvion kanavalle. Karvion sulun jälkeen oikealla on leirintäalue, jonka kahviosta saa myös pizzaa. Vasemmalla rannalla on huoltoasema, jossa myös ruokailumahdollisuus. Karvioon en jäänyt, vaan virta vei Kermajärvelle. Vasarasaari on ensimmäinen leirisaari Kermajärvellä, mutta meloin pidemmälle Luhtakannansaaren leiripaikalle yöksi (63 km). Luhtakannansaaresta jatkoin aamulla yli Kermajärven. Heinäveden kirkko näkyy kauas selälle ja on hieno näky korkealla mäen päällä. Kävelymatkaa satamasta kylälle on muutama kilometri ylämäkeen ja kylän ruokapaikat kehnot. Jäi tällä kertaa käymättä. Kermajärven jälkeen on Kerman kanava ja Ker-
man keitaalla ruokailumahdollisuus.
Sitten Vihovuonnen sulku ja Väärän kanava, jossa virta vie mukavasti. Ohitin toimintansa lopettaneen Wirranvietävä vierassataman, jossa Pertsan kanssa 2010 saunoimme ja olimme sisämajoituksessa. Wirranvietävän jälkeen saavuin Pilppaan. Vesi oli riittävän korkealla, joten sulutuksen sijaan päätin laskea kosken. Pohjakosketus olisi tehnyt pahaa jälkeä Epicin hiilikuiturunkoon, mutta hyvin meni ja pian olin Koloveden Mäntysalon kohdalla. Mäntysalon kupeessa oleva Pitkäsaari on Koloveden kansallispuiston pohjoisin retkisatama. Ohitin Koloveden ja jatkoin laivaväylää Säynämöön. Säynämö on Kansanlähetyksen leirikeskus, jossa ei nyt ollut rippikoululaisia. Mutta keittiössä oli tarjolla muikkupaistosta, joka todella vei kielen. Ja kyllä sillä meloikin seuraavat kolme kymppiä Oraviin. Reitti poikki Joutenveden oli sateesta ja vastatuulesta huolimatta hieno ja vastaan tuli muutama ulkomaalainen meloja Oravista matkalla Kolovedelle. Oravin satamassa maistui jälleen pizza. Tihkusateessa jatkoin Haukivedelle ja Hietasaaren itäkärjen leiripaikalle, jossa iltanuotio (71 km).
Aamulla sade oli loppunut, mutta Savonlinnassa tori ei houkuttanut. Palasin Laitaatsalmen kautta Citymarketin asiointilaituriin. Kaupasta eväät ja laiturille nauttimaan. Masu täynnä Pihlajavedelle ja Ahvionsaaren ja Tuohisaaren välistä Telataipaleen kanavalle, jonka puulaiturilla nautin
pussimuonaillallisen. Telataipaleen kanavareitti päättyy Lepistönselälle, josta suuntasin etelään tavoitteena Honkasaaren retkisatama Viljakansaaren itäpuolella kilometri lossilta etelään. Honkasaareen rantauduin iltakymmeneltä. Tulipaikan viereen oli pystytetty tunneliteltta ja rannassa oli avokanootti. Yritin toimia hiljaa, mutta teltasta ilmestyi saksalaismeloja katsomaan myöhäistä tulijaa (65 km).
Aamulla matka jatkui Katosselän ohi Puumalaan päin ja koska aikataulussa oli varaa rönsylle, käännyin etelään Kukonharjun kanavalle johtavalle väylälle. Kukonharju, Käyhkään kanava, Käkövesi ja Patasaaren jälkeen olin Petraselän reunassa. Tavoitteena oli Hietasaaren retkisatama Kyläniemen länsipuolella ja miesten saunavuoro klo 20. Koska vieläkin oli aikaa, suuntasin etelään Kutveleen kanavan kautta SuurSaimaalle ja seurasin Kyläniemen eteläreunaa, joka tuntui jatkuvan loputtomiin. Puoli tuntia etuajassa saavuin Hietasaareen ja ehdin pystyttää teltan ennen saunaa. Saaren ”isäntä” Sepe oli yllättäen jo nukkumassa ja muutkin veneilijät ehtineet saunoa (64 km).
Hietasaaresta suuntasin aamulla Ruuhonsaarten (sauna) ohi ja Lintusalon vieritse Niinisaaren Okkolan talon Niinipuu ravintolaan, jossa nautin lohikeittolounaan. Okkolasta meloin Rokansaareen ja kävin pudottamassa pari lanttia saunamaksulippaaseen, mikä oli unohtunut lähtöiltana. Mallun baari oli nyt auki ja istuin terassille yhdel-
le. Mallu tunnisti kanta-asiakkaan ja totesi, että minua ja sitä toista kaveria ei ole tänä kesänä näkynyt. Kerroin, että se toinen kaveri ei enää tule. Edellisenä kesänä Pertsa oli lenkkinsä jälkeen viipynyt muutaman päivän Rokansaaren maisemissa ja seurannut jalkapallon MM kisojen loppuotteluita Mallun kisastudiolla ja oli siten tuttu. Kun uutiset oli kerrottu ja Pertsaa muisteltu meloin autolle ja palasin vajalle (26 km).
Melontamatkaa kertyi yhdeksän ja puolen melontapäivän aikana 600 km. Tällaisella reissulla melonta on pääasia ja maisemien katselu sekä navigointi ajankulua. Työpäivän mittainen melonta sujuu kun liikkuu mahdollisimman kevyellä varustuksella ja liukkaalla kajakilla. Ruokaa ei tarvitse kuljettaa mukana kun hyödyntää reitin varren palveluita. Veneilijöiden retkisatamat ovat myös melojalle sopivia leiripaikkoja. Niihin kannattaa tutustua etukäteen veneilysaimaa. com sivustolla ja merkata karttaan, jotta leiri löytyy sitten kun päivä alkaa olla täysi. Tehoja tulee käyttää säästäen, muuten seuraavana päivänä ei kulje. Vastatuulipäivät ovat haasteellisia, koska ne tyhjentävät energiavarastot. Tämä oli tiivis selostus reitistä, ruoka ja leiripaikoista. Matkan varren maisemat ja kohteet on koettava itse.
Teksti Hannu Taipale, kuvat Pertti Rajala
HELGELAND 2015
vankilan kautta Sannan Saarelle
Norjan Helgelandin saaristo napapiirin tasolla Mo I Ranan kaupungin länsipuolella on kaunis ja monipuolinen vaativan melontaretken paratiisi. Retken uloimpana oleva kohde oli Sannan saari, josta Norjanmeri avautuu kohti Islantia ja Grönlantia.
Helgeland on hyvin monimuotoinen ja rikas saaristo. Siellä on sekä korkeita merestä nousevia vuoria, että rikkonaisempia matalia saari- ja luotoryhmiä. Kalliorantojen lisäksi saarten lahdissa on hienoja hiekkarantoja.
Retken vetäjinä toimivat Rauli ja Katri ja heidän laajan kokemuksensa ansioista retki onnistui yli odotusten. Retkelle lähdettiin vajalta seuran bussilla ja Vaasa-Uumaja-väli matkustettiin laivalla. Ruotsissa jouduttiin viettämään yö vankilan selleissä – Hotell Gamla Fängelset i Umeå oli mielenkiintoinen kokemus. Voimme suositella paikkaa muillekin retkeläisille. Automatka jatkui kohti Norjaa. Päädyimme Mo I Ranan kautta Nesnan leirintäalueelle, jossa yövyimme. Seuraavana aamuna lähdimme vesille. Nesnan satamassa pysähtyvät Norjan rannikon Hurtigruten reittialukset, jotka liikennöivät väliä Bergen-Kirkkoniemi, siis Helsingin leveyspiiriltä Suomi-Neidon päälaen yli maamme itäpuolelle.
Ensimmäisen melontapäivän jälkeen rantauduimme Indre Kvarøy
-saarelle. Rannalla oli kaksi kajakkia ja teltta. Melojat olivat ruotsalaisia nuoria naisia, jotka kuitenkin taisivat olla sen verran ujoja, etteivät uskaltaneet tulla teltasta ulos, kun me itänaapurit pystytimme leirimme heidän viereensä. Illalla kuitenkin vaihdoimme muutaman sanan.
Seuraavana päivänä matka jatkui Napapiirin yli Rødøysaarelle, jossa teimme samana päivänä patikoinnin saaren huipulle 443 metrin korkeuteen. Maisemat olivat mahtavat. Leiripaikkamme oli hienolla hiekkarannalla, jossa oli retkeilijöille fasiliteetit kuten suihku, johon vesi tuli vieressä virtaavasta purosta. Myös esihistoriallisesta asutuksesta oli rakennettu malliksi kota; toisaalta rantakalliolla oli moderni taideteos, metalliveistos.
Seuraavana aamuna lähdimme varhain liikkeelle, mutta
saaren pohjoiskärjessä totesimme tuulen liian kovaksi joten rantauduimme ja pystytimme katoksen eli tarpin. Lounaan jälkeen lähdimme patikoimaan kohti saaren asuttua kylää. Kun olimme kulkeneet jonkin aikaa maastossa, Harri luki karttaa ja sanoi, että hän on tilannut meille kyydin tuonne autotien päähän. Kun saavuimme tielle, pakettiauto kuljettajanaan nuori norjalaisnainen pysäköi tien päähän. Harri rupesi heti juttelemaan ja neito lupasi, että kyllä hän voi ajaa meidät kylille. Hauska sattuma! Kylällä vierailimme kirkossa, kaupassa ja ravintolassa. Alkuillasta tuuli oli laantunut ja pääsimme jatkamaan matkaa kohti Holandsfjordenin pohjukkaa, josta päästiin seuraavana aamuna patikoimaan Svartisen-jäätikön reunaan. Svartisen-jäätikkö on Skandinavian toiseksi suurin ja se on osa Saltjellet-Svartisen kansallispuistoa. Jäätikkö oli todella vaikuttava ja vaikka näimme siitä vain reunan, saimme jopa käsin kosketella jäätä. Jäätikölle emme toki lähteneet, sillä turvallisuussyistä jäätiköllä pitää olla aina turvaköydet ja muut varusteet mukana.
oli kapean lahden pohjukassa ja oli mukava seurata vuoroveden vaihtumista. Illalla pääsimme melomaan nurmikkorannalle, mutta seuraavana aamuna jouduimme kantamaan kajakkeja noin sata metriä. Helgelandin saaristossa vuorovesivirroista ei ole melojalle ongelmaa kuten joissakin muissa paikoissa Norjassa.
Iltapäivällä palasimme Rødøy-saarelle ja seuraavana päivänä matka jatkui Nesøya-saarelle. Sopiva leiripaikka löytyi erään aution kesähuvilan pihalta. Kuulimme paikalliselta rouvalta, että omistajaherra käy siellä harvoin. Paikka
Säät olivat Norjassa heinäkuussa 2015 hyvin samanlaiset kuin muullakin pohjolassa, viileää ja pilvistä. Kuitenkin meillä kävi hyvä tuuri, sillä kun melomme retken uloimmalle Sannan saarelle, aurinko paistoi ja tuulet olivat leppoisia. Træna on alle viidensadan asukkaan ulkosaariston kunta ja Sannan saari on kunnan saarista hienoin. Saarella pääsee tietä ja tunnelia pitkin mahtavalle näköalapaikalle, josta avautuu näkymät sekä Norjanmerelle että Norjan rannikolle. Saarella on pieni Grendahus, jossa emäntä keitti meille kahvit ja paistoi vohveleita. Sannan nähtävyyksiin kuuluu myös Kirkhelleren–luola, joka on esihistoriallinen ihmisten
asuinpaikka. Trænan Husøya-saarella pääsimme tutustumaan pieneen ja kauniiseen Petter Dass -kappeliin oppaan johdolla. Træna on Norjan vanhin kalastajayhdyskunta.
Trænan saarilla vietetään vuosittain Trænafestivalen-tapahtumaa, joka oli juuri alkamassa. Telttakansaa eri puolita Eurooppaa oli saapumassa saarille. Emme kuitenkaan jääneet juhlimaan nuorison kanssa, vaan jatkoimme Lovundin saarelle. Siinä missä Sannan saarella on neljä erillistä huippua, Lovundilla on yksi massiivinen huippu, jonka korkeus on 623 metriä. Saaren rinteillä pesii suuri lunniyhteisö. Lunni on ruokkilintu ja sillä on värikäs nokka. Matkamuistoina mukaan lähti muutama pehmolelu-lunni. Helgelandin saaristossa on paljon lampaita ja eri saarilla tapasimme hieman erilaisia laumoja. Eräs lam-
maslauma säikähti, kun Riitta toivotti heidät tervetulleiksi ”bäää”, kun taas Lovundin lampaat seurasivat vierestä, kun pystytimme telttoja. Vesillä näimme pyöriäisiä ja hylkeitä sekä ruokkien lisäksi muitakin lintuja, ja pinnan alla näkyi monenlaisia leviä, kotiloita ja simpukoita. Lovundilta jatkettiin Donnessaarelle, jossa tehtiin kävely kylille ja jatkettiin vielä Tomman saarelle. Seuraavana päivänä palattiin Nesnan leirintäalueelle, josta muu seurue lähti kotia kohden paitsi kirjoittaja, joka jatkoi matkaa ristiin rastiin Norjassa ja sitten Ruotsiin suunnistuskisoihin.
Helgelandin retkellä melottiin 284 km, oltiin 46 tuntia vesillä ja patikoitiin lähes 60 km eli noin 20 tuntia. Saaristossa on hyvin monenlaisia kohteita ja hienoja maisemia. Vaativalle melontaretkelle varmasti yksi hienoimpia kohteita, myös patikointiin ja retkeilyyn löytyy hienoja paikkoja. Kauniiden ja jyhkeiden maisemien kuvaamiseen sanat eivät riitä kertomaan!
Osallistujat: Rauli, Katri, Laura, Harri, Riitta, Mia ja Reino
Teksti ja kuvat Reino Kaario
VENE 16 BÅT Eräkoira ja Vesikissa venemessujen uusia tulokkaita
Vene 16 Båt -messuilla 12.–21.2.2016 Helsingin Messukeskuksessa etsittiin elämyksiä ja nostatettiin veneilykuumetta.
Messuilla vieraili kymmenen päivän aikana 77 000 veneilystä ja vesielämästä kiinnostunutta.
Kävijämäärä nousi viidellä prosentilla viime vuodesta. Messuihin osallistui ennätysmäärä, 411 näytteilleasettajaa ja pinta-alaltaan tapahtuma oli historiansa kolmanneksi suurin. Uusi Aalto -alue tarjosi ennätyssuuren altaan ja ennätysmäärän aktiviteettejä. Melojille ei kuitenkaan ollut erityisen run-
saasti uutta. SUP eli Stand Up Paddling -kalustoa oli esillä sangen runsaasti eri toimijoilla. Puhallettavia kanootteja sai käydä hipelöimässä sekä Marinekaupan että Vesikissan osastoilla. Melontakaupat olivat pääosin ykköshallin 500 000 litraisen altaan ympärillä, joskin Welhonpesä oli parkkeerannut itsensä yläkertaan.
Bear and Water oli messuilla mukana ensimmäistä kertaa
Hobie-SUP: Hobien pumpattava, poljettava SUP-lauta, joka on varustettu istuimella ja peräsimellä.
moneen vuoteen. Osastolla oli uutuuksina esillä mm. Nordkappin sukulainen, Valley Sirona, 3490 €,
Light-Pack: Ortlieb Light-Pack 25:ssä on sekä rinta- että lantioremmit, molemmat säädettäviä, lantioremmi on lisäksi helposti irrotettavissa.
ruotsalainen Melker Ulvön LV/HV 1780 € sekä koottava, muovinen Oru Bay kajakki 1690 €. Natura Viva oli myös paikalla kertomassa toiminnastaan.
Viereiseltä North West Importin ständiltä löytyi tavanomaisten kanoottien, kajakkien ja tarvikkeiden joukosta uutuus, Ortliebin IP64luokiteltu vesitiivis Light Pack 25 reppu, jonka perusversion paino on vain 290 grammaa ja tilavuus 25 litraa. Hieman paremmin varusteltu Light Pack 25 Pro painaa puolestaan 385 g. Reppujen hinnat ovat 75,90 € ja 109,90 €.
Maskun Erä ja Koira esitteli laajaa valikoimaa poljettavia Hobieuiskoja. Heillä oli katamaraaneja, kiinteärunkoisia kajakkeja ilmatäytteisten lisäksi ja olipa näytillä uutuuskin; puhallettava, istuimella varustettu ja poljettava SUP lauta, Hobie Mirage i11s, 2800 €.
Bearwater: Edessä lattialla koottava Oru Bay, taaempana Think Acen päällä keltakantinen Valley Sirona.
Vesikissa oli uusi tuttavuus. Firman latvialaisvalmisteinen tuotesarja käsittää vesikulkuneuvoja 60 kiloisesta, ilmatäytteisestä purjekatamaraanista erilaisiin ilmatäytteisiin avokanootteihin ja kajakkeihin. Lisänä ovat samoista materiaaleista valmistetut kuivakassit, säkit ja pussit erikoispakkausten ohella. Katamaraanin hinta on 3800 €, kajakit välillä 560–880 €, pussit ja kassit koosta ja mallista riippuen 12–185 €.
Oy Sea Safety Scandinavia
Ltd:n osastolla oli esillä CE-hyväksyttyjä Typhoon-merkkisiä englantilaisia kuivapukuja. Valmistaja Typhoon International Limited kehitti ensimmäisen kevyen kuivapuvun vuonna 1976 ja nykyään Typhoon kertoo olevansa maailman suurin kuivapukujen valmistaja.
Jussi Pulkkinen
Vesikissa: Vesikissan kajakki ja katamaraani, taustalla näkyy vesitiiviitä pakkauspusseja.
Kyösti Romppanen piti Kajakin keulakuvia -jäähyväisnäyttelynsä nemessuilla
jäSenpäivyStyS
Päivystysten aikana vastaa numero: 050 3574 507
Päivystysajat:
Huhtikuu–syyskuu: tiistaisin klo 18–19. Lokakuu–maaliskuu: kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18–19.
Lisäksi melontakouluviikkoina (viikot 20–24) to 16.30–17.30.
HUOM! Juhlapyhinä ei ole päivystystä. Tarkista päivystysajat aina verkkosivuilta, koska muutokset ovat mahdollisia.
Seuran SähköpoStioSoite toimisto@merimelojat.fi
Sähköpostiin pyritään vastaamaan viimeistään muutaman päivän kuluessa.
Sauna
Sauna lämpiää melontakaudella huhti-syyskuussa ma–to klo 17–22 ja su 15–22.
Talvikaudella sauna on lämpimänä tiistaisin ja torstaisin 17–21 sekä sunnuntaisin 15–21.
Muista uima-asu ulkona liikkuessasi sekä hyvät tavat ja järjestys. Saunassa uima-asu on vapaaehtoinen. Vajalla saunovat ainoastaan seuran jäsenet ja melontakoululaiset. Jäsen ei siis saa tuoda kavereitaan saunomaan.
uiMahallivuoro
Perjantaisin klo 20.00 on seuran harjoitusvuoro Itäkeskuksen uimahallissa.
Kaikki, jotka tulevat hallille, kulkevat sisään huolto ovesta yhtä aikaa klo 19.30. Huolto ovi/ajoluiska sijaitsee Olavinlinnatien päässä olevan kiertoliittymän vieressä, jossa on myös parkkipaikka. Vuoro jatkuu huhtikuun loppuun asti.
kuntoSalivuoro
Merimelojien jäsenet voivat edellisten vuosien malliin vierailla talvikaudella voimailuseura Herakleksen kuntosalivuorolla Ruskeasuon liikuntahallilla perjantaisin klo 18–19.30 huhtikuun loppuun asti.
palloiluvuoro
Sunnuntaisin klo 15–17 Pikku Huopalahden alaasteella osoitteessa Tilkankatu 19. Vuoro jatkuu aina 24.4.2016 saakka. Aikataulu ja kullakin vuorolla pelattavat lajit ovat esillä Merimelojien kotisivulla: http://merimelojat. sporttisaitti.com/tapahtumakalenteri/
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki e mail: toimisto@merimelojat.fi http://merimelojat. sporttisaitti. com
PÄIVYSTYS
Puhelin: 050 357 4507
Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta http://merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.
