Page 1

1/2018 YRITYKSET VERONMAKSAJINA

RAUMAN KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.RAUMA.CHAMBER.FI

ROMAKKANIEMI: PARAS SUOMI JOKAISELLE MARTTINEN: MONESSA MUKANA

TIMO LEHTINEN, EUROPORTS:

RAUMAN SATAMA NOUSI UUDELLE TASOLLE BLOGI- & APPSIVINKIT

LYHYESTI LUKUINA

1 KAUPPAKAMARI

TILASTO


EY auttaa perhe- ja kasvuyrityksiä säilyttämään perinteensä ja kehittämään toimintaansa samalla uusiin suuntiin. 250 000 ey:läisen verkostomme palvelee yli 150 maassa, Suomessa 23 toimipisteessä. kasvuvoimaa.ey.fi ey.com/fi

© 2018 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. A17014 i

Vanhassa vara parempi? Uusi vie eteenpäin?


PÄÄKIRJOITUS

YRITYKSET HYVÄN TEKIJÖINÄ KEVÄISEN KAUPPAKAMARILEHTEMME pääteemana on yritysten rooli veronmaksajina. Nostamme esille sen, mikä merkitys yritysten maksamilla veroilla on hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä. Rauman seutukunnan kunnat olivat kaikki ylijäämäisiä vuonna 2017. Osaltaan kunnissa on tehty töitä toiminnan tehostamiseksi, osaltaan talouden suhdanne näkyy positiivisesti. Yhtä kaikki – elinkeinoelämä luo alueelle elinvoimaa ja mahdollistaa julkisten palveluiden ylläpidon.

ja kuntien vuosittain keräämä veropotti on yli 65 miljardia euroa. Kuten tässäkin lehdessä todetaan, esimerkiksi vuonna 2015 suomalaiset yritykset tilittivät Keskuskauppakamarin tekemän veroselvityksen mukaan veroja yhteensä 43,76 miljardia euroa. Yhteisöveron osuus tuosta n. 44 miljardista on vain n. 10 %. Verotuloja kertyykin myös mm. arvonlisäverosta, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätyksistä, ympäristöveroista ja kiinteistöverosta. Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät ole yritysten suoria kustannuksia, ilman yritystoimintaa näitä veroja ei syntyisi.

KOKONAISUUDESSAAN VALTION

TAVOITTEINA ON, ETTEI TYÖN VEROTUS KIRISTY EIKÄ KOKONAISVEROASTE NOUSE. NÄISTÄ ON EHDOTTOMASTI PIDETTÄVÄ KIINNI.

SATAKUNNASSA VEROJA kertyy eniten palkkojen ennakonpidätysten, yhteisöverojen ja sosiaaliturvamaksujen perusteella teollisuuden toimialalta – vientiteollisuus näyttäytyy veroeurojenkin kautta maakunnan kärkitoimialana ja työllistäjänä. Vuonna 2015 edellä mainittuja veroja tilitettiin Satakunnan teollisuusyritysten toimesta lähes 210 miljoonaa euroa, mihin ei ole luettuna muualle kotipaikkansa ilmoittaneiden yritysten osuutta. Seuraavana tilastossa näkyvät tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen, kuljetus ja varastointi.

kunnilta siirtyy tehtäviä maakuntiin. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuottoa kunnille alennetaan, vastaavasti valtion osuus kasvaa. Ainakin alkuvaiheessa maakuntien toiminnan taloudellinen ohjaus siirtyy vahvasti valtion näppeihin. Tuleeko maakunnille verotusoikeus ja missä vaiheessa, on hyvä kysymys. Tavoitteina on, ettei työn verotus kiristy eikä kokonaisveroaste nouse. Näistä on ehdottomasti pidettävä kiinni.

MAAKUNTAUUDISTUKSEN MYÖTÄ

YRITYSTEN TOIVEENA valtiovallan suuntaan on, että veropolitiikka olisi ennakoitavampaa. Poukkoileva politiikka aiheuttaa päänvaivaa monella tapaa. Eri toimialojen vaihtelevat verokohtelut esimerkiksi arvonlisäverotuksessa voivat olla yrityksille kilpailukykytekijä. KAUPPAKAMARIEN TAVOITTEENA on elinkeinoelämän menestys. Tämä tavoite ei ole mielestäni yhtään ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että veroja maksamalla, työllistämällä ihmisiä ja osallistumalla aktiivisesti seudun kehittämiseen yritykset ovat keskeinen tekijä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä.

RIIKKA PIISPA Rauman Kauppakamarin toimitusjohtaja

3 KAUPPAKAMARI


ELINKEINOELÄMÄN FOORUMI 2.5.2018 Tervetuloa kuulemaan Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin tulosjulkistusta. Kuinka meillä menee – miten teollisuuden, palvelusektorin ja rakennusalan yritykset ennakoivat tulevaa kehitystään? Mikä kasvua kirittää, mikä sitä uhkaa? Miten Lounais-Suomen tulokset eroavat koko maan tilanteesta? Työvoimapula vaikuttaa yhä vakavammin yritysten suhdannenäkymiin. Tule kuulemaan ja keskustelemaan keinoista, joilla saada avoimet työpaikat ja osaavat työntekijät kohtaamaan. AIKA ke 2.5. klo 10–12 PAIKKA Villa Tallbo, Petäjäksentie 178, Rauma OHJELMA 10:00 Tilaisuuden avaus Toimitusjohtaja Riikka Piispa, Rauman kauppakamari Suhdannebarometrin tulosjulkistus – kuinka työvoimapula etenee? Ekonomisti Jouko Kangasniemi, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työvoiman saatavuus Satakunnassa yritysten näkökulmasta • Euroports Oy työsuhdepäällikkö Jani Järvi • Teollisuuden Voima Oyj henkilöstöjohtaja Jaana Isotalo • Osuuskauppa Keula toimitusjohtaja Mika Marttila 12.00 Keskustelu jatkuu lounaan ääressä

ILMOITTAUTUMINEN 25.4.2018 mennessä

Lyhyt katsaus Rauman kauppakamarin jäsenille suunnatun työvoimakyselyn tuloksiin Yksityiset rekrytointi- ja työnvälityspalvelut – ratkaisuja työn ja sen tekijöiden kohtaamiseen Toimitusjohtaja Merru Tuliara, Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL

KEVÄTKOKOUS 22.5.2018 Rauman kauppakamarin sääntömääräinen kevätkokous järjestetään 22.5.2018 klo 16.00 lähtien Raumalla  Länsi-Suomen Osuuspankin kerhotiloissa, Nortamonkatu 18, 26100 Rauma. Ennen kevätkokousta Rauman kauppakamarin valtuuskunnan kokous.

OHJELMA 15.00 Valtuuskunnan kokous 16.00 Kahvit 16.15 Rauman kauppakamarin sääntömääräinen kevätkokous

Kevätkokouksen jälkeen on vuorossa Tulevaisuus ja talous -seminaari, jossa puhuvat Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola sekä keskuskauppakamarin talouspoliittinen neuvonantaja VTL, KTM Johnny Åkerholm. Kaikki kokoukseen osallistuvat ovat lämpimästi tervetulleita seminaariin.

17.15 Tulevaisuus ja talous -seminaari • Talouspolitiikan haasteista ja mahdollisuuksista, Johnny Åkerholm • Radikaalin epävarmuuden aika - tulevaisuuden hahmottelua liike-elämän näkökulmasta, Johanna Sipola 18.15 Kevyt illallinen Ilmoittautuminen kevätkokoukseen 15.5.2018 mennessä.


SISÄLTÖ

JULKAISIJA RAUMAN KAUPPAKAMARI SINKOKATU 11 26100 RAUMA PUH. +358 (0)40 526 8412 WWW.RAUMA.CHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. +358 (0)44 765 4533 KAUPPAKAMARI@ RAUMA.CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA RIIKKA PIISPA TOIMITUS SAMU VAHTERISTO TAITTO TEEMU RINTANEN MEDIAKUMPPANIT ILMOITUSMYYNTI LINNEA.KAURAMAA RAUMAN KAUPPAKAMARI 044 710 9603

22

PAINO RAUMAN PAINOPISTE OY 8 SYDVEST

12 HENKILÖ Paras Suomi aivan jokaiselle 16 TEEMA Yritykset ovat myös kuntatalouden tukijalka

9 AJANKOHTAISTA Mielekkäästi työssä kiinni läpi uran 11 GALLUP Mikä on viimeisin digitaalinen askel, jonka olet ottanut?

20 TILASTO Naiset löivät ennätyksen pörssiyhtiöiden johtopaikoilla

24 TOUKOKUUN KOULUTUSKALENTERI 25 TAPAHTUMIA 27 HYVÄ UUTINEN Rauman seudun kunnilla positiivinen talousvuosi

21 KOLUMNI Ritva Toivonen

5 KAUPPAKAMARI


SOVELLUS- JA BLOGIVINKIT

Kari Korkiakoski @ blogi Futurelab Finlandin toimitusjohtaja Kari Korkiakosken herätteleviä ajatuksia asiakaskokemuksesta. karikko.wordpress.com

SANO SE SOMEKSI

Muutosjohtajan matkassa Mainostoimistoyrittäjän, strategic plannerin ja kirjailijan Riikka HackseliusFonsénin oivalluksia muutosjohtamisesta. hackselius.com

Haystack Näppärä käyntikorttisovellus, jonka avulla paperiset käyntikortit voi skannata älypuhelimella digitaaliseen muotoon. thehaystackapp.com

Oletko oman kohderyhmäsi ruhtinas tai onko organisaatiosi rakastetuin instituutio maan päällä? Jos vastasit myönteisesti, älä lue tätä kirjaa. Muussa tapauksessa kannattaa kyllä lukea. Sano se someksi 1+2=3 – Sosiaalisen median suuri laskuoppi on suunnattu niille osaajille ja organisaatioille, jotka haluavat hyödyntää

SOME SUJUVOITTAA ARKEASI JA KASVATTAA VERKOSTOASI.

sosiaalista mediaa työssään. Hyödyntämistä on monenlaista: some sujuvoittaa arkeasi, kasvattaa verkostoasi, nopeuttaa uralla etenemistäsi, opettaa uutta ja tukee henkilöbrändiäsi. Yrityksille some taas antaa kanavan asiakas­kontakteille, keinon markkinointiin, tuen myyntiin ja välineen kriisi­viestintään. Tämä kirja kertoo vinkit ammattimaiseen someläsnäoloon sekä yksilölle että organisaatiolle. Kirja käsittelee somekanavat, blogit, podcastit, kriisiviestinnän ja monta muuta tärkeää somen osa-aluetta, joita pääset hyödyntämään työssäsi. Kirja on konkreettinen ja keissi­pitoinen käytännön opas, kuten kaikki Katleenan kirjat. Sosiaalinen media elää ja muuttuu koko ajan. Niinpä tämäkin kirja on perusteellisesti uudistettu - ja jo kolmas painos. Ensimmäinen Sano se someksi ilmestyi vuonna 2010, ja seuraava kahdessa osassa vuonna 2014.


URAPOLKU

Petäjäkseltä politiikan ytimeen Nouseva raumalainen politiikan tekijä Matias Marttinen on ollut monessa mukana. Meriittilistalta löytyy pestejä aina kaupunginvaltuutetusta ministerin erityisavustajaksi asti.

R

aumalta ponnistava Marttinen aloitti työuransa jo kouluikäisenä Petäjäksen Telakan apupoikana. Meripartiolaiselle venetarvikeliikkeessä työnteko oli unelmahomma ja pestin myötä Marttiselle kävi selväksi, että työssään pääsee pitkälle olemalla ahkera, kantamalla vastuuta ja tekemällä työnsä hyvin. Käänteentekeväksi urallaan Marttinen kertoo liittymisen Kokoomuksen nuorisojärjestöön 15-vuotiaana. ”Taisin olla valveutunut, osin kriittinenkin”, Marttinen toteaa. ”Aika nopeasti polku vei ehdolle kunnallisvaaleihin vuonna 2008, sitten Kokoomusnuorten valtakunnalliseen hallitukseen. Vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeen ryhdyin johtamaan isoa kasvatus- ja opetuslautakuntaa Raumalla, kun olin vielä itsekin valtio-opin opiskelijana Turun yliopistossa.” Marttinen kertaa ensi askeleitaan politiikan parissa. Merkittävä askel uralla oli Kokoomuksen eduskuntaryhmän päätös valita Marttinen töihin eduskuntaan vuonna 2013 hoitamaan ryhmän mediasuhteita ja viestintää. ”Pääsy eduskuntaryhmän kansliaan avasi minulle polut uudella tavalla politiikan maailmaan. Opin tuntemaan kansanedustajat, virkamiehet ja keskeiset politiikan toimittajat. Marttinen kertoo. Kesällä 2015 Kokoomus lähti mukaan Sipilän hallitukseen. Uudeksi opetusja kulttuuriministeriksi valittu Sanni Grahn-Laasonen pyysi Marttisen mukaansa ministeriöön erityisavustajakseen. Tästä tehtävästä Marttinen siirtyi viime kesänä valtiovarainministeri Petteri Orpon talouspolitiikasta vastaavaksi erityisavustajaksi Orpon kabinettiin valtiovarainministeriöön.

Valtiovarainministeriössä Marttisen vastuulle kuuluvat budjetti- ja veropolitiikka, rahoitusmarkkina-asiat, budjettiprosessien valmistelu ja valtion omistajaohjausasioiden seuranta. ”Voi sanoa, että kaikki politiikan osa-alueet, joihin liittyy merkittävä julkisen talouden vaikutus, kulkevat jollain tavalla työpöytäni kautta. Työkenttä on valtavan laaja, mutta se taitaa nykyisessä työssäni juuri kiehtoakin. ” Marttinen toteaa. Marttinen suhtautuu työhönsä intohimolla. Työt tehdään aina hyvin. Erityisavustajan työ on kuluttavaa ja paikoin hyvin raskasta ja työtunteja kertyy viikossa helposti 60-80 tuntia. Monet tekevät työtä vain vuoden tai kaksi. Marttisella vuosia erityisavustajana on takana jo kolme ja yhteensä politiikan taustatehtävissä viisi. ”Politiikan kautta olen saanut tehdä töitä kaikkia suomalaisia koskettavien asioiden kanssa lähtien verotuksesta koulutuksen kysymyksiin, soteen tai liikennepolitiikkaan. Työssäni pääsen vaikuttamaan asioihin, joihin uskon. On hienoa nähdä, että monet Rauman ja Satakunnan edunvalvonnan asiat menevät maaliin ja tulosta syntyy. Se on palkitsevaa, sillä uskon, että kotiseutuni tulee menestymään jatkossakin. Tietää, että omalla työllä on merkitystä” Marttinen kertoo. Marttisen seuraavaa ammatillista liikettä ei osaa mies itsekään vielä ennustaa. ”Jalat täytyy pitää maassa ja työt tehdä hyvin joka päivä. Opittavaa ja tehtävää riittää vielä valtiovarainministeriössä. Työuran seuraavia vaiheita on vaikeaa ennustaa, mutta tarmoa jatkaa töitä politiikan parissa riittää edelleen.” Marttinen summaa.

KOULUTUS: Valtiotieteiden kandidaatti (Turun yliopisto, yleinen valtio-oppi ja taloustiede). ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA: Kesäapulainen Petäjäksen Telakalla. MERKITTÄVIN ASKEL URALLA: Valinta Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteeriksi vuonna 2013. MUISTA! Kaiken kiireen ja paineen keskellä asenne työntekoon on todella tärkeää. En usko synkistelyyn, vaan myönteiseen asenteeseen, kannustamiseen ja huumoriin. Kun työyhteisössä on hyvä ilmapiiri vaikeuksista tai kovasta paineesta huolimatta, työt etenevät ja asioita tapahtuu. 7 KAUPPAKAMARI


YRITYS

Jari Salli (vas.) ja Juho Jokela kertovat Sydvestin ja ravintola Kalatorin yhteistyöstä.

Sydvest on löytänyt paikkansa Raumalta

V

iime kesänä Rauman Kuninkaankadulle avattu Sydvest on keittiömestari Juho Jokelan johdolla löytänyt oman tyylinsä ja paikkansa. Pieni, alle 30-paikkainen ravintola on lounasaikaan suosittu ja houkuttelee kävijöitä myös iltaisin. Tyyliltään ravintola on ns. liitutaulu-bistro, mikä tarkoittaa lyhyttä ja nopeasti vaihtuvaa ruokalistaa. – Tämän kokoiselle ravintolalle tällä tyylillä löytyi Rauman kokoisessa kaupungissa sopiva paikka, sanoo keittiömestari Juho Jokela. Sydvestin omistavat keittiötä hallitseva Juho Jokela, yleismiehenä ajoittain toimiva Tuomas Jokela ja suurimpana Ravintola Kalatori. Kalatorin omistajat Jari ja Kaisa Salli näkevät

8 KAUPPAKAMARI

toisella puolella Vanhaa Raumaa sijaitsevien ravintoloiden tuovan sopivasta synergioita sekä toiminnan että tarjonnan suhteen. – Molemmissa ravintoloissa on vastuullinen keittiömestari, mutta muu henkilökunta toimii joustavasti puolin ja toisin. Tämä auttaa vastaamaan nopeasti isoihin tilauksiin ja toisaalta takaa tekijöille tasaisesti työtä ja vapaata. Alkutalvi on perinteisesti ravintoloille hiljaista aikaa. Raumalla kävijämäärää tasaavat yritysvieraat, jotka ovat liikkeellä arki-iltoina ympäri vuoden. –  Kyllähän Raumalla heinä-elokuu on vilkkain sesonki ravintoloissa, Jokela sanoo. OMA TYYLINSÄ Ravintola Kalatori ja Sydvest ovat samantyyppisiä ravintoloita, mutta erojakin

löytyy. Kalatorin on hotellin yhteydessä, mikä tuo sille omat vaatimuksensa. – Kalatorin ruokalistan pitää olla enemmän kaikkea kaikille -tyyppinen. Se tuo tietysti vaatimuksia ruokalistalle ja sen vaihtuvuudelle. Me voimme Sydvestissä reagoida nopeasti ja vaihtaa annoksia raaka-aineiden saatavuuden mukaan, sanoo Juho Jokela. Salli ja Jokela pitävät Rauman ravintolatarjontaa melko kattavana. Eri tyyliset ravintolat ovat löytäneet oman asiakaskuntansa ja paikkansa. –  Itse toivoisin, että Raumalle saataisi vielä laadukas pikaruokaravintola, josta saisi alusta asti itse tehtyjä annoksia. Toki sushiravintolakin mielestäni tänne mahtuisi, Jokela pohtii.


AJANKOHTAISTA N E X TJ E T. S E / F I

Mielekkäästi kiinni työssä läpi uran Hyvinvoiva ihminen kukoistaa työssään. Hyvällä työurajohtamisella vaikutetaan yksilön työkykyyn eri elämäntilanteissa. Se on voimavarojen johtamista sillä tavalla, että työntekijät voivat onnistua työssään. ”Yritysten päätehtävä on tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Tuottamiseen vaikuttavat työvoiman oikeanlainen resursointi ja osaamisen ajantasainen vahvistaminen. Kilpailukyvystään kiinnostuneelle ­yritykselle on strateginen valinta panostaako se työurajohtamiseen”, toteaa Työeläkeyhtiö Elon työhyvinvointipäällikkö Marjo Wallin. Työurajohtamisen ytimessä ovat erilaiset työelämänkulun siirtymät ja niiden sujuvoittaminen hyvillä johtamiskäytännöillä. Työelämään astuva vasta rakentaa normistoa työkulttuureista. Varhaisilla työelämäkokemuksilla on kriittinen merkitys yksilön koko uralle. ”Positiiviset tai negatiiviset vaikutukset voivat tutkitusti ulottua jopa kymmenen vuoden päähän”, hän sanoo. Työurajohtaminen koskettaa kaikenikäisiä. Haasteet eivät ole varttuneen työväestön yksinoikeus, vaan myös nuoret voivat kohdata työelämänkulussaan ongelmakohtia. Tärkein työn voimavaroja lisäävä seikka joka ikävaiheessa on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Mitä hyvällä työurajohtamisella saadaan parhaimmillaan aikaan? Wallinin mukaan tilanne on win-win-win. ”Työnantaja pystyy varmistamaan yrityksen kilpailukyvyn. On osaamispääomaa ja työkykyiset ihmiset, jotka pystyvät ­parhaimpaansa. Työntekijä saa hyödyntää osaamistaan ja tote­uttaa ­haaveitaan. Hyvä työkyky koko uran ajalta ennustaa ­vahvasti toimintakykyistä, onnellista ja tervettä vanhuutta”, sanoo Wallin.

Y HDENS U U N TA IN EN LENTO A L K.

59€

R AUMA - HELSINKI & TUKHOLMA

Yhteys maailmalle! Tukholma ja Helsinki sijaitsevat ihan kulman takana, ilmassa vajaa tunti ja olet perillä. Kaikkiaan 54 lentoa ja lähtöä Porin lentoasemalta, kuutena päivänä viikossa, vievät sinut kahteen Pohjoismaiseen pääkaupunkiin. VA R A A LIIK EM ATK A SI NE X TJE T. SE /FI Lisätietoja hinnoista & yrityssopimusten ehdoista paula.kangasniemi@nextjet.se, +358 45 1222 777

9 KAUPPAKAMARI


UUSI JÄSEN

West Coast Seaservice Oy – merellisiä elämyksiä kesään

R

aumalla ja Turussa toimiva West Coast Seaservice Oy on vuonna 2006 perustettu merikuljetus, -majoitus, -ravintola ja elämyspalveluita tarjoava moniosaava yritys. Raumalla heidät tunnetaan parhaiten Kylmäpihlajan majakan sekä Kuuskajaskarin linnakesaaren vetureina ja kuljetuspalvelujen tarjoajana. Turussa yritys vastaa Vepsän retkeilysaaren kuljetuksista ja palveluntarjonnasta. Tuoreena kauppakamarin jäsenenä West Coast Seaservice Oy toivoo pääsevänsä mukaan vaikuttamistyöhön. Toimitusjohtaja Teemu Knuutilan mukaan jäsenyys kauppakamarissa tuo mukanaan joukkovoimaa. Kauppakamarin verkostot ovat vahva tuki yrittäjälle, ja vertaistuen lisäksi verkostoista löytyy pontta julkiseen päätöksentekoon vaikuttamiseksi. Kauppakamari toivottaa West Coast Seaservice Oy:n lämpimästi tervetulleeksi mukaan kamarin toimintaan!

SAA KOSKETTAA TÄMÄKIN LEHTI ON MEILLÄ PAINETTU

KORTIT | JÄLKIKÄSITTELY | ESITTEET | LOMAKKEET | TARRAT | NIDONTA | KUORET RAUMAN PAINOPISTE OY | MÄNNISTÖNKATU 15, 26101 RAUMA | PUH. 040 586 3883 | PAINO@RAUMANPAINOPISTE.FI 10 KAUPPAKAMARI


LYHYESTI LUKUINA

1/3

Finnveran mukaan yritysten omistusjärjestelyt kääntyivät vuoden 2015 aikana ensimmäistä kertaa kasvuun, ja Finnvera on mukana arviolta joka kolmannessa yrityskaupassa.

Vuoden 2015 aikana Finnvera rahoitti yrityksiä yhteensä 1 116 miljoonalla eurolla.

950

1 116 000 000

Vuonna 2015 yhteensä noin 950 yritystä sai rahoitusta omistusvaihdokseen.

Suurin osa, eli 88 prosenttia Finnveran tarjoamista vientitakuista koski pääoma­tavaraviennin perinteisiä toimialoja, kuten laivanrakennusteollisuutta, telekommunikaakiota ja metsäteollisuutta.

88% GALLUP

Mikä on viimeisin digitaalinen askel, jonka olet ottanut? Toimialajohtaja Marika Leppänen Topteam IT Oy

Toimitusjohtaja Kari Sjöroos Viherkäine Oy

Aluepäällikkö Anu Lääveri Teknologiateollisuus

Otin käyttööni Office 365:sta Teams (Skype for business yhdistyy tähän) eli keskustelupohjaisen ryhmätyövälineen. Sillä pystyy pitämään työyhteisön sisäisiä chatteja ja videokokouksia, jakamaan aineistoja ja tehtäviä ryhmän kesken. Lisäksi opettelin salattujen sähköpostiviestien lähetyksen. Järjestelmä voi mm. automaattisesti lähettää viestin salattuna jos esim. viestissä on salattavia tietueita.

Olen ottanut käyttöön mobiilipankin. Se tekee pankkiasioiden hoitamisesta pelottavan helppoa!

Uusin digikokeiluni on valopilkku-sovelluksen käyttöönotto. Sovelluksella voi tilata taksin. Se toimi oikein hyvin, antoi saapumisajan minuuteissa ja piti myös paikkansa.

11 KAUPPAKAMARI 11 KAUPPAKAMARI


HENKILÖ

12 KAUPPAKAMARI


Paras Suomi aivan jokaiselle

TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT: RONI REKOMAA

Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi haluaa laajentaa kuvaa kauppakamareista ainoastaan yritysten ja elinkeinoelämän edun ajajina. Romakkaniemen mielestä kauppakamareiden on aiempaa enemmän kerrottava, että edistämämme arvot luovat Suomea, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle suomalaiselle.

J

uho Romakkaniemi palaa maaliskuussa 2018 Brysselin vuosien jälkeen Suomeen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi. Hän on viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä. Sitä ennen hän toimi muun muassa pääministeri Alexander Stubbin kabi-

nettipäällikkönä, komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinetissa sekä muissa keskeisissä tehtävissä politiikan ja hallinnon ytimessä niin Suomessa kuin Brysselissäkin. “Käyn tähän työhön hihat käärittyinä ja äärimmäisen motivoituneena. Suomen menestys on minulle sydämen asia. Sen eteen on voinut tehdä

13 KAUPPAKAMARI


JUHO ROMAKKANIEMI KESKUSKAUPPAKAMARIN

toimitusjohtaja 1.3.2018 alkaen EUROOPAN KOMISSIO

kabinettipäällikkö (varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, 1.11.2014– 28.2.2018) PÄÄMINISTERIN

ministeriryhmän erityisavustaja (pääministeri Alexander Stubb, kesäkuu 2014– marraskuu 2014) EUROOPAN KOMISSIO

kabinetin jäsen (varapuheenjohtaja Olli Rehn, heinäkuu 2012– kesäkuu 2014) PÄÄMINISTERIN

EU-erityisavustaja (pääministeri Jyrki Katainen, kesäkuu 2011– kesäkuu 2012) EU- JA KANSAINVÄLISTEN

asiain erityisavustaja (valtiovarainministeri Jyrki Katainen, huhtikuu 2007– kesäkuu 2011)

14 KAUPPAKAMARI

ja muiden pohjoismaiden globaalissa vertailussa kotyötä sekä Suomesta että Brysselistä”, toteaa Romakrkean kilpailukyvyn takana. Pikemminkin chydenikaniemi. uslainen markkinoiden vapausajattelu ja avoimuus Juho Romakkaniemi haluaa toimitusjohtajana kansainväliselle kaupalle ovat olleet pohjoismaislaajentaa ja kirkastaa kuvaa Keskuskauppakamarin en menestyksen takana. Tämä on mahdollistanut tavoitteista ja roolista suomalaisessa yhteiskunnasmyös vahvat verotulot valtiolle ja pohjoismaisen sa. hyvinvointimallin rakentamisen. Sen etuna taas on ”Haluaisin, että emme rajaa itseämme vain yrollut tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen itysten ja elinkeinoelämän edun ajajaksi. Se luo kaikille kansalaisille. Korkea koulutustaso on sitten helposti virheellisen mielikuvan yhteiskunnasta satanut laariin pitkän ajan kilpailukykynä. nollasummapelinä, jossa omaa etua ajetaan muid”Suomi on menestynyt parhaiten silloin, en kustannuksella”, sanoo Romakkaniemi. ”Meidän kun olemme käyneet kauppaa ja olleet aktiivisia on kerrottava, että haluamme edistää arvoja, joiden kansainvälisillä markkinoilla. Kehitys ja kansakunavulla luomme Suomen, joka on paras mahdollinen nan vaurastuminen ovat aivan jokaiselle suomavastaavasti olleet heikompia laiselle.” SUOMI ON MAA, silloin, kun olemme käperNäitä arvoja ovat vaJONKA AINOA PYSYVÄ tyneet omaan kuoreemme”, paus, toimiva markkimuistuttaa Romakkaniemi. natalous, terve kilpailu, GLOBAALI KILPAILUETU ”Lisäksi julkisen sektorin aidosti tasa-arvoiset mahSIJAITSEE KORVIEMME kasvun ja nykyisenkin radollisuudet jokaiselle sekä VÄLISSÄ hankäytön suhteen pitää olla tarkoituksenmukainen aina terveen kriittinen”. sääntely ja investointeihin kannustava verotus. UUDISTUKSIA ON JATKETTAVA Romakkaniemen mielestä näiden arvojen muNykyinen ja edelliset hallitukset ovat tehneet useikaan rakennettu Suomi on avoin, globaali ja euta tarpeellisia uudistuksia, joista tärkeimmät ovat rooppalainen talous sekä paikka, jossa investoidaan eläkeuudistus, suhteellisen hintakilpailukyvyn ja talous kasvaa. Sellaisessa Suomessa syntyy työpaiparantaminen, yritysveron laskeminen, julkisen kkoja jokaiselle työhaluiselle ja -kykyiselle. Siinä talouden sopeuttaminen sekä kaupan ja muiden Suomessa syntyy myös riittävästi vaurautta kaikille säädösten vapauttaminen. Nämä toimenpiteet eivät sekä verotuloja huolehtia muun muassa investoinkuitenkaan riitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi pineista laadukkaaseen koulutukseen, huippututdemmällä aikavälillä. kimukseen sekä arvokkaaseen huolenpitoon niistä, Seuraavan hallituksen suurin haaste tulee jotka eivät itse siihen kykene. olemaan työllisyyden vahvistaminen lähelle muid”Suomi on maa, jonka ainoa pysyvä globaali en Pohjoismaiden tasoa. Työmarkkinauudistuksen kilpailuetu sijaitsee korviemme välissä”, Romakkatavoite tulee Romakkaniemen mukaan olla työlniemi summaa. ”Siksi investoinnit koulutukseen lisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle vuoteen 2023 mennessä ja 80 prosenttiin pidemja korkeakouluihin sekä tutkimukseen ja innovaatimällä aikavälillä. Samalla on toteutettava sosiaaloihin ovat pärjäämisemme ehto.” iturvan kokonaisuudistus, joka vastaa työelämän muutoksiin, sopeuttaen työtuloja ja sosiaaliturvaa TASA-ARVOA MARKKINOILLE keskenään ilman kannustinloukkuja. JA IHMISILLE Romakkaniemeä huolestuttaa opportunistinen Romakkaniemi haluaa, että Suomi on valtio, jossa politiikka, jossa vastustetaan kaikkea lyhyen tähtäijokainen voi saavuttaa kovalla työllä ja kyvyillään men poliittisen hyödyn tavoittelemiseksi. Maailma täyden potentiaalinsa riippumatta taustastaan ja ja talouden reunaehdot eivät muutu mahdollisen lähtökohdistaan. Sellainen maa toteuttaa yhtä aivaalivoiton jälkeen, ja samat ongelmat on ratkaistakaa sekä yksilönvapauden korkeimmat ihanteet että va riippumatta siitä, kuka on hallitusvastuussa. parhaan koko yhteiskunnan menestyksen kansain”Työllisyys- ja sosiaaliturvatalkoot ovat aivan välisessä kilpailussa. jokaisen hallitukseen pyrkivän puolueen edessä ensi ”Haluan, että kuka tahansa suomalainen, vaikka vaalikaudella”, Romakkaniemi muistuttaa. ”Olisikin hän ei itse toimisi yrityksessä tai elinkeinoelämässä, viisasta olla turhaan maalaamatta itseään omaevoi samaistua kauppakamareiden edustamiin arhtoisesti nurkkaan jo nyt.” voihin ja kokea, että tavoitteidemme edistäminen Romakkaniemen mukaan haasteet ovat esimtarkoittaa parhaan mahdollisen Suomen rakentamerkiksi työllisyysasteen nostamiseksi sen verran ista myös hänelle”, sanoo Romakkaniemi. suuret, että pelkillä mukavilla keinoilla ei selvitä, Romakkaniemi haluaa myös murtaa myytin, vaan tarvitaan myös vaikeita päätöksiä. jonka mukaan raskas hyvinvointivaltio on Suomen


Kauppakamarin Tulevaisuus-WORKSHOP: Millainen on tulevaisuuden asiakas? Kauppakamari tuo jäsenilleen mahdollisuuden pureutua tulevaisuuden muutoksiin ja niiden hyödyntämisen mahdollisuuksiin puolen päivän luennon ja workshopin myötä. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen mukaan tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta aina voi ennakoida tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kuka tahansa voi havainnoida ja analysoida esimerkiksi heikkoja signaaleja kuluttajatrendien muutoksista. Hiltunen on itse kategorisoinut tulevaisuuden asiakkaat 18 eri trendin alle, joista esimerkkeinä ”minäkeskeisyys” ja ”pelon asiakkaat”. Mahdollisuudet piilevät näiden trendien ymmärryksessä ja hyödyntämisessä, kun yrityksissä pohditaan tuote- ja palveluvalikoimaa tai liiketoiminnan ansaintamalleja.

SISÄLTÖ: • Luento-osuus klo 11.45 - 13.15: Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa - kuluttajatrendit ja megatrendit sekä niiden vaikutus yritysten tarjontaan ja toimintaan. • Workshop klo 13.40 - 15.30: Miten ennakoida muutoksia omalla toimialalla? Työkaluja ennakointiin ja strategiseen pohdintaan. AIKA: perjantai 25.5.2018 klo: 11.00- 15.30 (sisältää alkuun lounaan ja iltapäivällä kahvin) PAIKKA: Villa Tallbo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma KOULUTTAJA: YLEn Prisma Studio-tiedeohjelmastakin tuttu tulevaisuudentutkija, DI, KTT Elina Hiltunen ILMOITTAUTUMINEN: 18.5.2018 mennessä kauppakamarin verkkosivuilla OSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille hinta on 250 € + alv 24 %, muille 350 € + alv 24 %. Hinta sisältää tarjoilun. PERUUTUSEHDOT: Peruutukset korvauksetta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkamista. Muussa tapauksessa kauppakamari perii 50 % kurssimaksusta.

Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Rauman Kauppakamarin, Rauman Nuorkauppakamarin ja Satakunnan Kauppakamarin kanssa.

Elina Hiltunen 15 KAUPPAKAMARI


TEEMA

Yritykset ovat myös

kuntatalouden tukijalka TEKSTI TIMO SORMUNEN

Valtio ja kunnat keräävät vuosittain veroja yli 65 miljardia euroa. Harva suomalainen kuitenkaan tiedostaa, että kaksi kolmasosaa tästä veropotista kertyy yritysten kautta. Kauppakamarin Verojalanjälki-kampanja nostaa esiin yritysten roolin kotikuntansa talouden ja hyvinvoinnin turvaajana.

KUVA: SHUTTERSTOCK 16 KAUPPAKAMARI


KUVA: PASI MURTO

”Käytännössä julkisia palveluja pyöritetään yritysten synnyttämillä verotuloilla. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltion rahoituksella ei olisi pohjaa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell.

V

erotus on meille suomalaisille tunnetusti herkkä asia. Tämän huomaa viimeistään marraskuun alussa, kun edellisen vuoden verotiedot tulevat julki ja uutisotsikot täyttyvät julkkisten ja päättäjien tulotiedoista. Värikkäiden ja jopa paheksuntaa herättävien otsikoiden keskellä unohtuu helposti se, että merkittävä osa veroeuroista päätyy lopulta veronmaksajan oman kunnan peruspalvelujen turvaksi. Runsaasti veroeuroja tuovat asukkaat ovat luonnollisesti tervetulleita jokaisessa suomalaiskunnassa. Sen sijaan yritysten merkitystä veroeurojen tuottajana ei useinkaan nosteta esille. Kuntatalouden kestävyyden kannalta yritysten rooli on kuitenkin olennainen, Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell muistuttaa. ”Käytännössä julkisia palveluja pyöritetään yritysten synnyttämillä verotuloilla. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltion rahoituksella ei olisi pohjaa”, hän painottaa. PITKÄ LISTA ERILAISIA VEROJA Näkemyksen tukena ovat tilastot, joita Keskuskauppakamarin asiantuntijat keräsivät viime vuoden lopulla julkaistuun yritysten verojalanjälkiselvitykseen.

18 KAUPPAKAMARI

Selvityksen mukaan valtion ja kuntien vuosittain keräämä veropotti on noin 65 miljardia euroa. Tästä yritysten osuus oli vuonna 2015 lähes 44 miljardia euroja. ”Yritysten tilittämien verojen suuruus on varmasti monille yllätys, sillä useat ajattelevat yritysten maksavan lähinnä yhteisöveroa. Ilman yritystoimintaa ei kuitenkaan kertyisi arvonlisäveroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä. Niiden lisäksi tulevat vielä mm. vakuutusmaksuverot, kiinteistöverot, ympäristöverot ja valmisteverot”, Kemell huomauttaa.

”ILMAN YRITYKSIÄ HYVINVOINTIVALTION RAHOITUKSELLA EI OLISI POHJAA”

Selvitystä työstäneenä hän kertoo yllättyneensä esimerkiksi ympäristöverojen suuruudesta. Niiden osuus on lähes yhtä iso kuin yhteisöveron. Kemellin mukaan yritysten verotusta täytyykin arvioida huomattavasti laajemmin kuin pelkän yhteisöveron perusteella.

”Jokainen vero vaikuttaa yrityksen toimintaedellytyksiin, hinnoitteluun ja tätä kautta kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin. Pk-yrityksille verotus on myös melkoinen hallinnollinen taakka”, Kemell huomauttaa. MONINKERTAISET KERRANNAISVAIKUTUKSET Yritysten rooli kuntatalouden korvaamattomana tukijalkana on seikka, johon Keskuskauppakamari haluaa kiinnittää huomiota omalla verojalanjälkikampanjallaan. Pelkän verokritiikin sijaan korostetaan ennemminkin sitä, miksi yritysten hyvinvoinnista ja hyvästä veronmaksukyvystä kannattaa pitää huolta – kokoon katsomatta. Kampanjaan on kerätty mukaan eri puolilla Suomea toimivia yrityksiä ja avattu niiden kerryttämää veropottia. Niitä esitellään tarkemmin juttusarjassa, jonka ensimmäinen osa löytyy tästä lehdestä ja jatkossa myös Kauppakamarin verkkosivuilta. ”Taloudellisesti vahva ja työllistävä yritys säteilee aina hyvinvointia myös ympäristöönsä. Yritys ja sen henkilöstö maksavat veroja, mutta he myös ostavat ja käyttävät alueen palveluja. Tätä kautta kysyntäketju ja taloudellinen toimeliaisuus leviävät koko seutukunnan hyväksi. Ja se taas tuottaa lisää verotuloja”, Kemell muistuttaa.


TYÖLLISYYDEN PARANTAMINEN HYVINVOINNIN EDELLYTYS tulla jarru yrityksen omalle kehitykselle. Jos VEROVERTAILU ON REALISMIA Nurmijärveläinen Korsisaari-yhtiöt jättää ruoho alkaa näyttää pidemmässä juoksussa Korsisaari-yhtiöt perustettiin Nurmijärvellä valtiolle ja kotikuntaansa yhteensä noin 3,8 vihreämmältä jollain toisella paikkakunnalla, vuonna 1929. Vuosikymmenten kuluessa miljoonan euron verojalanjäljen. Perinon vaihtoehtoa puntaroitava aina vakavasti. perheyhtiön repertuaari on laajentunut perinteikkään perheyrityksen toimitusjohtajan “Yrityksen kotipaikan vaihto sujuu tänä teisestä bussiliikenteestä ja tilausajoista mm. Antti Korsisaaren mielestä verotuksen päivänä jo varsin vaivattomasti. Se kannattaa elämysmatka- ja ambulanssipalveluihin, kontilkkutäkkiä pitäisi yksinkertaistaa. Lisäksi myös kuntien huomioida, sillä menestyvät sultointiin ja joukkoliikenteen tuotannon­ oman kunnan hyväksi jäävä verojalanjälki yritykset ovat niille lopulta se kaikkein tärkein ohjausjärjestelmiin. Yhteensä 11 yrityksestä olisi reilua huomioida esimerkiksi kilpailutalouden turva”, toimitusjohtaja muistuttaa. koostuvan konsernin viimeisin laajennus on tuksissa. autokoulutoiminta. Pian 90-vuotiaaksi varttunut KorsiVEROEUROT ESIIN MYÖS Toimipisteet sijaitsevat Nurmijärvellä, saari on nurmijärveläinen kuljetusalan KILPAILUTUKSISSA Klaukkalassa, Hyrylässä, Helsingissä, Espoosperheyhtiö, joka lähti mukaan KeskusYksikään yritys ja yrittäjä ei veroja suorasa, Konnevedellä ja Lohjalla. Käytännössä kauppakamarin veroselvitykseen avoimin naisesti rakasta, mutta oman paikkakunnan toiminta keskittyy pitkälti Keski-Uusimaalle mielin. Toimitusjohtaja Antti Korsisaaren elinvoimaisuuden eteen ollaan Korsisaarja pääkaupunkiseudulle. Pääkonttori on mielestä yritysverotuksen julkisuutta voi en mukaan aina valmiita tekemään töitä. ­Nurmijärvellä, tosin kotipaikkana on ollut kernaasti lisätä, sillä julkinen keskustelu Kuntapäättäjiltä puolestaan typistyy pitkälti joko ajoneuvovero 34 000 € ennakonpidätys osingoista 17 000 € kaivataan juhlapuheiden yrittäjäomistajien kiinteistövero 11 000 € sähkövero 8 000 € ja satunnaisen mainosomiin tuloihin tai vakuutusmaksuvero 93 000 € muut verot 35 000 € näkyvyyden sijaan konkyrityksen maksamiin reettisia tekoja ja kestäviä yhteisöveroihin. linjauksia, joilla turvataan kunnalle Arvonlisävero ja palkkojen entärkeiden työllistäjien tulevaisuutta. nakonpidätykset ovat yrityksille Se on lopulta parasta vastinetta rutiininomaisia menoeriä. myös veroeuroille. Monet muut verot sen “Esimerkiksi kilsijaan jäävät vähemArvonlisävero pailutustilanteessa mälle huomioille, 570 000 € olisi reilua huomioida vaikka niitä kertyy yrityksen kunnalle Korsisaarenkin tuomat verotutapauksessa yli Poltoainevero lot, jotka minun miljoona euroa Yhteisövero 862 000 € mielestäni ovat vuodessa. 261 000 € olennainen osa ”Polttoainevero on kuljetusyrittäjälle selkeä ja Työnantajan kokonaistaloudeltiedossa lisuus-kriteeriä. oleva mensosiaaliturvaJos palvelunoerä, mutta maksut tuottaja tulee esimerkiksi 168 000 € kunnan ulkopuolelvakuutusmakta, menevät myös suista kertyvän yhteisöverotulot muualEnnakonpidätys veron määrä le”, Korsisaari muistuttaa. oli yllätys. Moni palkoista Kuntien elinkeinopmuukin eritelty kohta 1 748 000 € olitiikassa pitäisi muutenkin sai mietteliääksi. Veroilla muistaa nykyistä enemmän ja maksuilla on aina oma toimintansa jo vakiinnuttaneita vaikutuksensa kustannustasoon yrityksiä. ja sitä kautta hintoihin”, Antti Korsi “Monessa kunnassa panokset menevät saari muistuttaa. ARI LÄHDE: KORSISA lähinnä uusien yritysten houkuttelemiseen Myös turhia päällekkäisyyksiä pitäisi karerilaisilla tuilla ja toimitilaratkaisuilla. Kun välillä myös Hyrylä. sia. Kuljetusyrittäjän mielestä on nurinkurisnämä veronmaksajat on saatu kotiutumaan, Antti Korsisaaren mielestä perheyhtiössä ta, että he joutuvat maksamaan esimerkiksi loppuu myös kiinnostus niitä kohtaan”, Korsihistorialla, juurilla ja kotikunnalla on aina polttoaineesta sekä polttoaine- että arvonsaari harmittelee. oma merkityksensä. Niistä ei kuitenkaan saa lisäveroa.

Verojalanjälki 3,8 milj. €

19 KAUPPAKAMARI


TILASTO

Naisjohtajat löivät ennätykset pörssiyhtiöiden johtopaikoilla HYVIÄ UUTISIA SUOMALAISISTA PÖRSSIYHTIÖISTÄ! NAISTEN MÄÄRÄ ON NOUSSUT ENNÄTYSLUKUIHIN NIIN PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUSPAIKOILLA KUIN JOHTORYHMISSÄ JA LIIKETOIMINTAJOHDOSSA. TEKSTI SANNA KRANJC GRAAFIT JULIA KOIVULANAHO

Naisten osuus suomalaisten yhtiöiden hallituksissa on kolminkertaistunut runsaan 10 vuoden aikana. Suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista naisilla on nyt 33 prosenttia ja kaikkien kokoluokkien yhtiöissä 27 prosenttia. Osuus on noussut suurissa yhtiöissä viime vuodesta yhden prosenttiyksikön, ja kaikissa yhtiöissä yhteensä kaksi prosenttiyksikköä. “Huippuluvut osoittavat itsesääntelyjärjestelmämme toimivuutta. Kiintiöt eivät Suomessa ole tarpeen, kun elinkeinoelämä pitää itse huolen hallitustensa monimuotoisuudesta”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa. Naisten osuus on kääntynyt nousuun myös pörssiyhtiöiden johtoryhmissä, joissa naisia on nyt ennätykselliset 23 prosenttia. Pullonkaulana tunnetussa liiketoimintajohdossa naisten osuus on yhä vaatimaton, mutta kasvussa. Johtoryhmien liiketoimintojen johtajista naisia on nyt 11 prosenttia, prosenttiyksikkö viime vuotta enemmän.

NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA

30 25 20

23 %

24 %

2013

2015

27 %

18 %

15 10 5 0

2011

2017

Naisten osuus harppoo eteenpäin. Vuonna 2017 uusista hallitusnimityksistä 35 prosenttia meni naisille.

NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTORYHMISSÄ

25 20 15 10 5 0

19 %

2012

20 KAUPPAKAMARI

19 %

2013

21 %

2014

22 %

2015

20 %

2016

23 %

2017

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on kasvanut viidessä vuodessa 18,5 prosentista 22,9 prosenttiin. Luvuissa ei ole mukana toimitusjohtajia.


KOLUMNI

MITÄ DEKAANI OPPII YLIOPISTOLLA KUUKAUDESSA? TÄTÄ KIRJOITTAESSANI takanani on reilu kuukausi päätoimista dekaaniaikaa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellises-

sä tiedekunnassa. Aika on kiitänyt siivillä ja uusien asioiden oppimiskäyrä on korkealla. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan budjetti on karkeasti 35 milj. € ja opiskelijoita on vajaat kolmetuhatta. Koko yliopisto on näihin lukuihin nähden moninkertainen. Yliopistossa onkin suuren organisaation ilot ja surut. Nuorta energiaa ja elämänuskoa kuitenkin riittää ja positiivisuus valaisee käytäviä, vaikka henkilöstön mielialoissa heijastuvat vielä tuoreet isot leikkaukset ja epävarmuus tulevastakin.

OLEN JO oppinut, että asiat voivat edetä vauhdilla hiukan hitaana pidetyssä yliopistossakin. Toinen iloinen havainto on se, että biotalous nähdään mahdollisuutena ja yritysyhteistyötä halutaan vahvistaa. Ja vielä kolmas havainto on se, että talouden suhdanteet vaikuttavat yliopistossakin, joskin jälkijättöisesti markkinoihin nähden. Metsä- ja elintarvikealojen kiinnostavuus vaihtelee toimialojen suhdanteiden mukaan, ja niinpä tiedekunnassa iloitaan hakijamäärien käänteestä nyt kasvuun.

myös kuukausi haikeaa irtautumisen aikaa Raumalta. Aika kauppakamarissa oli innostavaa ja kiinnostavaa. Viihdyin todella hyvin. Sen saivat aikaan ihmiset, miljöö ja vahva yhdessä tekemisen tahto. Toivottavasti pystyn ammentamaa tätä kokemusta niin, että elinkeinoelämä, opiskelijat ja tutkimus hyötyvät. Samalla on hienoa huomata, miten kauppakamarin toimistossa väreilee energia ja tekemisen meininki Riikan johdolla. Projektit ovat saaneet tuulta siipiensä alle, koulutuspalveluiden kysyntä on entistäkin vahvempaa ja yhteistyö Satakunnan kamarin kanssa on jatkanut tiiviinä ja tuloksekkaana.

TAKANA ON

viime vuonna toden teolla siihen, että kasvu tarvitsee osaavia tekijöitä enemmän kuin Satakunnassa on tarjolla. Muuttotappio on kirpaiseva tosiasia. Kamarin vaikuttamistyössä korkeakoulutus ja osaajat ansaitsisivat vielä nykyistäkin voimakkaamman roolin, koska kilpailu on kovaa. Jo yliopistot kilpailevat vähenevien ikäluokkien suosiosta ja vahvimmista kyvyistä.

LOUNAIS-SUOMESSA HAVAHDUTTIIN

HELSINGISSÄ YLIOPISTON tai ministeriöiden käytävillä ei osaajapula kasvun haasteena ole vielä samalla tavoin konkretisoitunut

kuin Lounais-Suomessa. Asia voi jopa yllättää, kun mielessä on oman organisaation kipeät leikkaukset. Vaikuttamisessa tarvitaan siksi vahvaa yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja tähän uusia konsepteja. Mielikuva yhteistyöstä ei saa kuitenkaan olla se, että yliopiston tutkimuksen vapaus kapenisi, koska silloin innovatiivisuuskin kapenee ja tutkijoiden innostus hiipuu.

TIEDEKUNNASSA OLEMME kokoamassa yritysten ja yhteiskunnan johtotehtävissä toimivia alumneja neuvonantajaryhmäksi vauhdittamaan yritysyhteistyötä ja rakentamaan tässä välttämättömiä verkostoja. Harjoitus- ja kesätöiden lisäksi pohdinnassa on mentorointi. Se synnyttäisi uuden ulottuvuuden nuorten tulevaisuuden tekijöiden ja elinkeinoelämän välisiin sidoksiin. Tällaisen yhteistyön avaaminen tiedekunnan ja Satakunnan sekä Rauman kauppakamarien kesken olisi mainio pilotti toiminnalle. UUSI STRATEGIA on sekin tiedekunnan työohjelmassa tälle vuodelle. Koko Viikin kam-

pusta on alustavasti linjattu profiloitavaksi biotalouden Euroopan tason johtavaksi yliopistoksi, kestävyyden ja kiertotalouden ohella. Kiinnostuksen kohteena ovat tulevaisuuden kuluttajat tarpeineen ja aktiivinen biomassojen, kemikaalien, lääkkeiden ja palveluiden kestävä tuotanto. Tämä on keskeistä myös Rauman seutukunnassa.

KÄYTÄNNÖN TOIMIA yhteistyön konkretisoimiseksi ollaan siis jo virittämässä yliopiston ja elinkeinoelämän välille, Rauman seutu mukaan lukien. Tehdään nämä pala kerrallaan ja pidetään yhteyttä!

RITVA TOIVONEN ritva.toivonen@helsinki.fi, 040 526 8412 21 KAUPPAKAMARI


AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Rauman satama

Rauman Sataman investoinnit infraan antavat mahdollisuuden kehittää toimintaa sekä vastata globaaliin kilpailutilanteeseen.

SYVÄVÄYLÄ JA KONTTITERMINAALI VALMISTUIVAT ALKUVUODESTA. NOIN 65 MILJOONAN EURON INVESTOINTI KAKSINKERTAISTI KAPASITEETIN.

K

reivin aikaan saatiin valmista. Nyt meillä on mahdollisuus vastata volyymien kasvuun tuotantotehokkaasti, sanoo Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Hannu Asumalahti. Pitkän taantuman jälkeen vienti vetää. Euroports Finland Oy:n tuore toimitus-

22 KAUPPAKAMARI

johtaja Timo Lehtinen sanoo, että investoinnit olivat lottovoitto Raumalle. − Uskottavuus asiakkaidemme suuntaan kasvoi merkittävästi. Seuraavan neljän vuoden aikana Euroports on valmis investoimaan 36 miljoonaa euroa ja lisääkin, jos kasvu jatkuu, sanoo Lehtinen.

OPEROINTI UUDELLA TASOLLA Ensimmäinen näkyvä osoitus Europortsin investoinneista rantautui Rauman satamaan maaliskuussa. Pariisin riemukaaren kokoinen nosturi on valmiina koeajoon toukokuun lopulla.


valmiina kasvuun

− Uuden nosturin myötä pystymme sekä leveys- että korkeussuunnassa operoimaan suurimmat meidän merillä kulkevat laivat. Rauman sataman syväväylä sekä uusi laituri yhdistettynä meidän konttiulottuvuuteen nostavat operointimahdollisuuden uudelle tasolle, tiivistää Euroports Finland Oy:n tekninen johtaja Simo Kuparinen. Syväväylä, puolen kilometrin laituri ja Europortsin uusi nosturi ovat aivan rat-

kaisevassa asemassa maailman suurimman varustamon vinkkelistä. − Rauman Sataman investoinnit infraan antavat operaattorille mahdollisuuden kehittää toimintaansa, ja paremmin vastata globaaliin kilpailutilanteeseen yhdessä teollisuuden ja varustamoiden kanssa, sanoo Michael Enberg, Maersk Suomen toimitusjohtaja. VARASTOKENTTÄ VALMISTUU Investoinnit jatkuvat, ja suurhankkeen

rinnalla on viety läpi myös useampia pienempiä hankkeita. Ja uudet investoinnit varastokenttään ovat jo käynnissä: Petäjäs 2 tarkoittaa käytännössä louhintaa, Petäjäs 3 puolestaan merialueen täyttämistä sekä penkeröintiä. − Louhittavaa kallioissa on yli 400 000 kiintiökuutiometriä eli neljä kertaa enemmän kuin eduskuntatalon tilavuus, sanoo Rauman Sataman tekninen johtaja Timo Metsäkallas. 23 KAUPPAKAMARI


KOULUTUSKALENTERI

9.5. SUURI PALKKAPÄIVÄ Koulutuksessa käydään monipuolisesti läpi palkanlaskennassa esiin tulevia ajankohtaisia asioita. Päivän aikana tutustutaan uusimpaan oikeuskäytäntöön sekä lakimuutoksiin. Aika: keskiviikkona 9.5.2018 klo 9-12 (ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 8.45)

9.5. TULOREKISTERI JA AJANKOHTAISTA VEROTTAJALTA

Koulutuksessa valmistaudutaan tulorekisteriin ja kuullaan ajankohtaisia asioita Verohallinnosta. Aika: keskiviikkona 9.5.2018 klo 12-16 (koulutus alkaa lounaalla klo 12) LISÄTIETOJA

LISÄTIETOJA

Paikka: Etappi 22, Satamakatu 22, Rauma

Paikka: Etappi 22, Satamakatu 22, Rauma

Kouluttaja: Sari Wulffilla on kahdenkymmenen vuoden kokemus verotuksesta, mukaan lukien verolakien säätäminen Valtiovarainministeriössä. Hänellä on myös vuosien kokemusta tuomioistuintyöskentelystä. Sari Wulff on mukana erilaisissa Verohallinnon hankkeissa, esim. rakentamisilmoitukset ja Tulorekisteri. Osallistumismaksu: Kauppakamarin jäsenille hinta on 275 € + alv 24 %, muille 385 € + alv 24 %. Hinta sisältää lounaan ja iltapäiväkahvin. Mikäli osallistut myös Tulorekisteri ja ajankohtaista verottajalta-koulutukseen, yhteishinta on 440e + alv 24% jäsenille ja 550e + alv 24% muille. Ilmoittautuminen: 2.5.2018 mennessä

Kouluttaja: OTM Reetta Riihimäki. Riihimäki toimii Helsingin seudun

kauppakamarin työsuhdeneuvontaa antavana lakimiehenä. Hän on työskennellyt aikaisemmin työsuhdeneuvojana työntekijäliitossa. Osallistumismaksu: Kauppakamarin jäsenille hinta on 275 € + alv 24 %, muille 385 € + alv 24 %. Hinta sisältää aamukahvin ja lounaan. Mikäli osallistut myös Tulorekisteri ja ajankohtaista verottajalta-koulutukseen, yhteishinta on 440e + alv 24% jäsenille ja 550e + alv 24% muille. Ilmoittautuminen: 2.5.2018 mennessä

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) –KURSSI Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. Vuodesta 2007 alkaen HHJ–kurssin käyneille on tarjolla mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto. Laajuus:

HHJ-kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista. 1. jakso: Hyvä hallintotapa Perjantai 18.5.2018 klo 11.00–16.00 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi Keskiviikko 23.5.2018 klo 12.00–17.15 3. jakso: Hallituksen strategiatyö Torstai 31.5.2018 klo 12.00–17.15 Ryhmätyö vko 23 (kolmannen ja neljännen jakson välissä erikseen ryhmän kanssa sovittuna aikana ja paikassa) 4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Keskiviikko 13.6.2018 klo 12.00–19.00 Sisältö: Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Kurssin hinta: HHJ-kurssin hinta on jäsenille 1200 € + alv 24 %, muille 1700 € + alv 24 %. Ilmoittautuminen: Kurssin ilmoittautuminen osoitteessa hhj.fi Lisätietoja: Palvelusihteeri Sanna Leppänen, Satakunnan kauppakamari Puh. 044 558 5650, sanna.leppanen@sata.chamber.fi 24 KAUPPAKAMARI


TAPAHTUMIA

Harri Gustafsberg luennoi tilannetajusta Porissa 30.1.2018

Somecon Marko Suomi koulutti sosiaalisen median hyödyntämisestä asiantuntijaprofiilin luomisessa Sytyttimessä 12.2.2018

Rauman ja Satakunnan kauppakamarien yhteinen HHJ-kurssi järjestettiin Noormarkussa 17.1–14.2.2018

Kauppa- ja palvelualojen valiokunnan puheenjohtaja Heimo Ylitalo ja toimitusjohtaja Riikka Piispa suunnittelivat valiokunnan tulevaa toimintaa Lääkärikeskus Minervassa 7.3.2018

Työturvallisuudesta ja elinkeinoelämän varautumistoiminnasta keskusteltiin 28.2.2018 Sytyttimessä.

HR-valiokunta kokoontui Europortsilla keskustelemaan mm. työvoiman saatavuudesta, alueen vetovoimasta ja amisreformista 6.3.2018

12.2.2018 Kutsuseminaarissa Helsingin Katajanokalla keskusteltiin valtatie 8 parantamisesta. Vierailevana puhujana valtiovarainministeri Petteri Orpo. 25 KAUPPAKAMARI


HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA HHJ-PJ-KURSSI Pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajakoulutuksessa käsitellään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa. Puheenjohtajan tulisi toimia vastaavasti kuten orkesterinjohtaja tai luotsi. Hänellä tulee olla kyky kehittää hallitusosaamista, niin omaansa kuin hallituksen jäsenten. Toimiva hallitus toimii osakeyhtiön voimavarana ja suunnan näyttäjänä. Koulutus sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville. Koulutukseen osallistujilta edellytetään HHJ -kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.

LISÄTIETOJA Aika: Ke 16.5.2018 klo 12.15 - 16.30 ja to 17.5.2018 klo 08.30 - 14.30 Paikka: Johtola, Tikkalantie 5, 26100 Rauma

Osallistumismaksu: Rauman ja Satakunnan kauppakamarien jäsenetuhinta 1200 eur (+alv 24 %), normaalihinta 1650 eur (+alv 24 %). Ilmoittautuminen:

Tiistaihin 7.5.2018 mennessä HHJ-sivustolle

HHJ-PJ-KURSSISTA SANOTTUA: ”HHJ-kurssin jälkeen Puheenjohtajaja-kurssi tuo osallistujan merkittävästi lähemmäs todellisen hallitustyöskentelyn ilmapiiriä. Erinomainen jatkokurssi todelliseen hallitustyöskentelyyn valmistautuvalle sekä hallituksen jäsenelle että puheenjohtajalle.” Jyrki Heinimaa, Rauma Marine Constructions Oy

”Pätevät ja kokeneet luennoitsijat osasivat luoda hyvän ilmapiirin keskusteluille ja mielipiteenvaihdolle. Antoisa kokemus ja hyvät materiaalit saatiin mukaankin. Välttämätön pk-yrityksen puheenjohtajatehtäviin ryhtyvälle.” Kari Sallinen, Motoseal Components Oy

26 KAUPPAKAMARI


HYVÄ UUTINEN

Rauman seudun kunnilla positiivinen talousvuosi RAUMAN SEUDULLA KUNTATALOUS JÄI VUODELTA 2017 YLIJÄÄMÄISEKSI. MUUTAMAN TALOUDELLISESTI RASKAAMMAN VUODEN JÄLKEEN SUUNTA NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ SEKÄ TYÖLLISYYDEN ETTÄ VEROTULOJEN PARANEMISEN SUHTEEN.

Raumalla selkeää ylijäämää

Eurassa tavoite ylittyi

Rauman kaupunkikonserni teki viime vuodelta reilusti ylijäämäisen tuloksen. Peruskaupungin osalta ylijäämä oli noin 12,5 miljoonaa euroa, kun budjetissa vuoden ennakoitiin jäävän alijäämäiseksi. Syynä parempaan toteutumaan oli osittain valtion verotulojen jaksotuksessa ja toisaalta parantuneessa työllisyystilanteessa. Koko kaupunkikonsernin talouden tulos viime vuodelta nousi 21,9 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Merkittävimmät kaupungin yhtiöt Rauman Energia Oy ja Rauman Satama Oy saavuttivat molemmat hyvän tuloksen. Investointeihin kaupunkikonserni käytti viime vuonna yhteensä noin 58,1 miljoonaa euroa.

Nollatuloksen budjetoinut Eura teki viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa ylijäämää. Ennakoitua parempaan tulokseen vaikutti muun muassa selvästi parantunut työllisyystilanne ja siitä seurannut verotulojen kasvu. Tuloveroja kertyi noin 600 000 euroa ennakoitua enemmän. Yritysten maksaman yhteisöveron tuotto oli noin 150 000 euroa ennakoitua suurempi. Investointeihin Eura käytti viime vuonna noin 5,4 miljoonaa euroa.

Uuden Eurajoen ensimmäinen talousvuosi positiivinen

Säkylässä erittäin vahva tulos

Uuden Eurajoen, eli Luvian ja Eurajoen kuntaliitoksesta syntyneen kunnan ensimmäinen talousvuosi sujui ennakoitua paremmin. Vuoden 2017 tilinpäätös on lähes 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarviossa ylijäämäksi oli arvioitu noin miljoona euroa. Eurajoki on yksi Rauman seudun harvoista muuttovoittokunnista. Asukasluku kasvoi 122:lla, mikä osaltaan vaikutti odotettua parempaan tulokseen. Kunnan viime vuoden toimintamenot olivat noin 64,7 miljoonaa euroa. Investointeihin Eurajoki käytti viime vuonna noin 6,6 miljoonaa euroa.

Säkylän kunta teki viime vuodelta erittäin vahvan tuloksen. Tilinpäätöksen mukaan toimintavuosi on 2,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan taseen alijäämä tulee kokonaan katetuksi ja tase kääntyy 1,5 miljoonaan euroa ylijäämäiseksi. Säkylä on lyhentänyt investointihankkeisiin ottamiaan lainoja runsaan kahden vuoden aikana 10,6 miljoonaa euroa.

Veroprosentit vuonna 2018

Tuloveroproseti Kiinteistövero Yleinen kiinteistövero Vakituiset asuinrakennukset Muut asuinrakennukset

Eura 20,50

Eurajoki 18,00

Rauma 20,00

Säkylä 21,50

Satakunta 20,19

Koko maa 19,86

1,10 0,60 1,10

0,93 0,41 1,10

0,93 0,40 0,93

1,00 0,49 1,10

0,96 0,47 1,08

1,06 0,00 1,16 27 KAUPPAKAMARI


Rauman Kauppakamari 1 2018  
Rauman Kauppakamari 1 2018  
Advertisement