Tuo otsikko kertoo jo paljon siitä, miten me leijonat toimimme ja mitkä ovat tavoitteemme. Meillä on Suomessa noin 800 Lions-klubia, joita on joka kaupungissa ja lähes joka kunnassa kautta koko Suomen Uudenmaan seudulta Lapin pohjoisimpiin osiin saakka. Suomessa on noin 17 000 leijonaa. Satakunnassa Lions-klubeja on 57 ja jäseniä noin 1500. Meitä leijonia on siis suuri joukko, jotka tekevät monella eri tavalla hyvää.
Jokainen klubi on erilainen. Ne ovat luoneet omille paikkakunnilleen sopivat tapahtumat ja niiden toteuttamistavat, pyrkien hyvinvoinnin edistämiseen lähialueilla. Esimerkiksi Porissa on klubi, joka on teemaklubi, mikä tarkoittaa, että rahallinen tulos, käsillä auttaminen, tms., menee määrätylle kohderyhmälle. Avustuksen saaja on sama kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen kohderyhmää vaihdetaan klubin jäsenten yhteisellä päätöksellä. Kohteena ovat sairaat lapset ja sairauden laatu vaihtuu kolmen vuoden välein.
Leijonat auttavat lapsia ja aikuisia, jotka
Monta tapaa tehdä hyvää!
Jari Vuorinen
LC Ulvila Presidentti
tarvitsevat tukea tai apua jokin asian toteuttamiseksi, esimerkiksi luiskan rakentamiseen ulko-oven eteen talkoilla. Aina hyvän tekemiseen ei tarvita rahaa. Auttamiseen kuitenkin yleensä rahaa tarvitaan ja siksi leijonien tempaukset ovat usein varojen keräämistä auttamista varten, mutta samalla myös mukavia tapahtumia paikkakunnalla, kuten Hansamarkkinat.
Näidenkin Hansamarkkinoiden tulos tullaan jakamaan apua tarvitseville ja hädässä oleville lapsille, vanhemmille henkilöille ja niille, jotka ovat elämässään sellaisessa tilanteessa, että eivät itse pysty selviytymään arkisista asioista. Te kaikki, jotka tulette nyt markkinoille, olette auttamassa omalla pienelläkin panoksellanne näitä edellä mainittuja henkilöitä. Kun markkinoilla kävijöitä on paljon, pienikin apu muuttuu isoksi avuksi.
Leijonat ovat maailmanlaajuinen järjestö, joka avustaa myös katastrofien uhreja maanjäristysten, hirmumyrskyjen, mutavyöryjen yms. kohdatessa. Kansallisella tasolla leijonat avustavat kummilapsiaan Sri-Lankassa ja ukrainalaisia, jolle on toimitettu mm. aggregaatteja, ambulansseja ja kaminoita. Köyliössä on mm. perustettu
Tekijöitä tarvitaan. Vaikka meitä leijonia on runsaasti, tekeviä käsiä ei ole koskaan liikaa ja nyt niitä tarvitaan lisää. Jos olet siis kiinnostunut auttamaan hädässä olevia ihmisiä, ole yhteydessä johonkin leijonaan. Hansamarkkinoilla on hyvä tilaisuus tutustua tai tulla toimintaan mukaan. Kannattaa tulla infotelttaan. Siellä on henkilö, joka kertoo leijonatoiminnasta tarkemmin ja vaikka opastaa tai vie liittymisasiaasi eteenpäin.
Leijonatoiminta on tarkoitettu kaikille sukupuoleen, yhteiskunnalliseen asemaan tai kansallisuuteen katsomatta. Klubeja on monia ja monenlaisia. Ulvilassa on kolme klubia: yhteisklubi, naisklubi ja miesklubi. Yhteisklubiin voi liittyä kuka tahansa aikuinen ja vaikka kumpikin puoliso yhdessä.
Olen toiminut liittotasolla Lions-järjestössä ja kuluvalla kaudella olen LC Ulvilan Presidentti eli vedän nyt vuoden meidän klubia ja pyrin ohjaamaan tämänkin vuoden tuotot hyviin kohteisiin.
Lions Quest
Mikäli olet kiinnostunut vapaaehtoisesta palvelutyöstä ja mukavasta yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä, täytä tämä kuponki ja toimita se minulle, otan yhteyttä. Raimo Gröhn • puh. 0400 593 820 sähköposti: grohn.raimo@gmail.com • tai palauta se info pisteeseen.
sukunimi etunimet synt.aika puoliso katuosoite
puh. koti puh. työ sähköposti
Hansamarkkinoiden tuotoilla mahdollistamme mm.
Lions Quest -koulutusta alueellamme. Tätä Questin koulutusohjelmaa on kehitetty ja päivitetty jatkuvasti, ja sen sisältö vastaa Suomen opetussuunnitelman 2016-perusteita.
Lions Quest on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu ohjelma, joka keskittyy lasten ja nuorten elämänhallinnan taitojen kehittämiseen. Ohjelman perusti Rick Little vuonna 1975, ja vuonna 2002 Lions Clubs Internationalin säätiö (LCIF) otti sen omistukseensa. Siitä lähtien Lions Quest on laajentunut yli 105 maahan ja 40 kielelle. Suomessa Lions Quest on ollut käytössä jo yli 33 vuotta. Ohjelman kautta on koulutettu yli 20 000 opettajaa ja kasvattajaa, ja se tarjoaa käytännön työkaluja lasten ja nuorten elämisentaitojen opettamiseen.
Mitä Lions Quest tarjoaa?
Tutkimukset osoittavat, että Lions Quest -ohjelmaan osallistuneet lapset ja nuoret parantavat koulutustuloksiaan, vähentävät riskikäyttäytymistään ja kehittävät vahvempia sosiaalisia taitoja. Ohjelma tarjoaa monipuolista koulutusta opettajille ja nuorisotyöntekijöille, jotta he voivat tukea ja ohjata nuoria tehokkaasti. Koulutuksessa painotetaan toiminnallisia ja kokemuksellisia menetelmiä, jotka parantavat nuorten
itseluottamusta sekä tunneja vuorovaikutustaitoja. Elämisentaitoja Lions Quest -koulutuksista hyötyvät lasten ja nuorten kasvattajat, jotka saavat työkaluja työstää luokan ilmapiiriä avoimemmaksi ja turvallisemmaksi niin, että jokainen voi olla oma itsensä. Avoin ilmapiiri edistää oppimista, lisää kouluviihtyvyyttä ja vähentää kiusaamista – kaikki tavoiteltavia asioita.
Lions Questin sisältöalueet:
1. Turvallinen ryhmä: Myönteinen ja erilaisuutta arvostava oppimisilmapiiri.
2. Itseluottamus ja päätöksenteko: Itsetunnon ja vastuullisuuden vahvistaminen.
3. Vuorovaikutus: Kuuntelu- ja keskustelutaidot kotona, koulussa ja vapaa-aikana.
4. Tunteet: Tunnetaidot ja itsehallinta, erityisesti muutoksessa tarvittavat valmiudet.
5. Terveys: Terveen kasvun tukeminen ja päihdeasenteen muokkaaminen.
Lions Quest tarjoaa koulutettavilleen arvokkaita työkaluja ja resursseja. Taitoja voidaan hyödyntää merkittävästi nuorten elämässä ja ihmisenä kasvamisessa. Yhdessä voimme hyväntekeväisyyden kautta luoda nuorillemme valoisan tulevaisuuden ja saada vahvemman yhteisön Suomeen.
Yhteystiedot ja lisätietoa
Lisätietoja ohjelmasta ja osallistumisesta löytyy osoitteesta www.lionsquest.fi
Voit myös ottaa suoraan yhteyttä Lions Quest -aluejohtaja Jorma Pakariseen ja kysyä lisätietoa Lions Quest koulutuksista puh. 040 86 28310 tai jorma.pakarinen@lions.fi
HansaKansa
Lions Club Ulvilan Hansamarkkinajulkaisun tuotto käytetään lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen. Lions Club Ulvila kiittää kaikkia HansaKansan manostajia ja kirjoittajia tuesta hyväntekeväisyyteen.
KLAPIARVONTA
Ulvila tarjoilee nyt parastaan.
Arvostetulla Mynsterin alueella on tarjolla omakotitalotontteja – eurolla!
Pakettiin kuuluu myös robotti-imuri tai -ruohonleikkuri – olemmehan robotiikan pääkaupunki.
Tsekkaa lisätiedot ulvila.fi I eurontontti.fi
Iloa, älyä ja yhteiseloa – etunojassa Ulvilassa
EDULLISESTI KOKO KUUKAUDEN
Ilman Plussa-korttia 4,19/rs (11,97/kg) Naapurin Maalaiskana KANAN JAUHELIHA 350 g (8,54/kg)
Ilman Plussa-korttia 2,69/pkt (17,93/kg)
-13-20 %
g (15,00/kg)
450 2
Saarioinen RUUKUT JA KULHOT 300 g (7,50/kg) Kulhot Vain K-kaupoista
Ilman Plussa-korttia 2,39-2,89/kpl (26,56-41,29/kg)
g (8,33/kg) Rajoitus 2 erää/talous
500 2 ps
g (7,69-12,50/kg)
IIman Plussa-korttia 2,89-3,15/ps (8,89-15,75/kg)
400 4 prk
Ilman Plussa-korttia 1,25/prk (10,00/kg)
399
LAAJA VALIKOIMA ERILAISIA BISTRON TAKE AWAY -ANNOKSIA
Herkullisia makuja helposti valmiina
(18,39/kg)
Tervetuloa aistimaan keskiaikaa ja yhteiseloa moderniin
Ulvilaan!
Mikko Löfbacka Ulvilan kaupunginjohtaja
Tiesitkö, että Ulvila on saanut kaupunkioikeudet järjestyksessään toisena kaupunkina Suomessa? Ulvilalle kaupunkioikeudet myönnettiin 7.2.1365. Kerran vuodessa Ulvilassa palataan keskiajalle viikonlopun ajaksi perinteisten Hansamarkkinoiden yhteydessä.
Hansamarkkinat on pitkät perinteet omaava tapahtuma. Markkinoita on järjestetty vuodesta 2000 lähtien. Hansamarkkinat ovat myös Ulvilan suurin kesätapahtuma. Hansamarkkinoita järjestävä Lions Club LC Ulvila tekee arvokasta työtä saaden vuosittain Hansamarkkinat täyteen loistoonsa ja ihmiset liikkeelle. Tuotot tapahtumasta menevät paikalliseen hyväntekeväisyyteen.
Ulvila on vahvasti etunojassa elävä moderni automaatioteollisuuden keskittymä. Yrittäjäystävällinen ja –aktiivinen Ulvila tekee päivittäin töitä yritysten ja yrittäjien kanssa luodakseen yhdessä elinvoimaa ja kasvun mahdollisuuksia. Ulvilan elinvoiman
kehitys on ollut hyvää ja suunta näyttää jatkossakin hyvältä. Strategiansa mukaisesti Ulvila tarjoaa iloa, älyä ja yhteiseloa. Ulvila tarjoaa myös parhaat kasvun mahdollisuudet perheillä elää helppoa ja virikkeellistä elämää. Ulvilassa voit elää luonnon ja maaseudun läheistä elämää nauttien kuitenkin läheisistä kaupan ja kulttuurin palveluista. Saman ovat monet todenneet vuosittain valikoidessaan Ulvilan perheensä asuinpaikakseen. Ulvilassa on pitkään jatkunutta muuttovoittoa nimenomaan nuorten lapsiperheiden osalta. Ulvila onkin Satakunnan nuorekkain kaupunki. Tänä vuonna Ulvila kiihdyttää rakentamista tarjoamalla valikoidut tontit Mynsterin alueelta yhden euron hintaan. Käy tutustumassa kampanjaan ja tarjontaamme!
Saan liittyä Ulvilan seurakunnan pitkään historian ketjuun nyt toista kertaa, kun minut on valittu seurakunnan kirkkoherraksi. Ensimmäisen kerran Ulvila ja Ulvilan seurakunta tulivat minulle tutuiksi vuonna 2008, jolloin minut vihittiin papiksi ja aloitin pappispolkuni seurakuntapastorina Ulvilassa. Seurakunnassa työskentelin vuodet 2008-2011. Ulvila ja Ulvilan seurakunta tulivat minulle ja perheelleni monella tapaa merkityksellisiksi. Kaikki kolme lastamme ovat syntyneet Ulvilassa ja heidät on kastettu Ulvilan historiallisessa kirkossa. Myös vaimoni työskentelee edelleen Ulvilassa opettajana. Ulvilan ja Ulvilan seurakunnan historiat ovat Suomen mittakaavassa pitkät. Konkreettisella tavalla siitä kertoo Ulvilan keskiaikainen kirkko, joka on ollut omalla paikallaan jo silloin, kun Hansamarkkinoiden esikuvana olleita keskiaikaisia markkinoita todella järjestettiin Ulvilassa. Historian kulussa ihmiset ovat kohdanneet toisensa niin kirkossa kuin markkinoilla. Minulle on nyt suuri kunnia saada kulkea mukana tässä historian ketjussa. Toivon, että minäkin saan
Pasi Virta Kirjoittaja on kesäkuussa valittu Ulvilan seurakunnan seuraavaksi kirkkoherraksi
olla edelleen kohtaamassa ulvilalaisia juuri niin kuin täällä on ennenkin kohdattu toinen toisia.
”Minulle on nyt suuri kunnia saada kulkea mukana tässä historian ketjussa. Toivon, että minäkin saan olla edelleen kohtaamassa ulvilalaisia juuri niin kuin täällä on ennenkin kohdattu toinen toisia.”
Kirkon historia ulottuu vielä Ulvilan kaupungin ja Ulvilan seurakunnan historiaa kauemmas. Uuden Testamentin tekstit vievät meidät kahden tuhannen vuoden taakse ja Vanhan Testamentin tekstit vielä sitäkin kauemmaksi. Myös nuo tekstit kertovat erityisesti kohtaamisista, ihmisten välisistä kohtaamisista sekä ihmisen ja Jumalan kohtaamisista. Me saamme liittyä myös tähän historiaan samalla kun käymme keskiaikaisille markkinoille tässä päivässä ja tässä ajassa. Toivotan kaikelle markkinaväelle ja kaikille ulvilalaisille hyvän Jumalan siunausta!
Hansamarkkinat on paikkansa ansainnut
UMAKSETTU MAINOSTILA
Jukka Moilanen Ulvilan kaupunginjohtaja emeritus Ulvilan Olavi 2018
KUVA: Via Ramstén / Foto-Friitala Ky on Kaskelotin puisto. Olin itse mukana, kun aikoinaan kiersimme Kaskelotin aluetta pohtien monesta eri näkökulmasta, soveltuisiko paikka uudeksi markkina-alueeksi. Aluksi ilmassa oli ehkä epäileviäkin mielipiteitä. Paikassa nähtiin myös joitakin uhkia. Ei ehkä sittenkään niin hyvä, kuului mietteitä.
lvilan Keskiaikaiset Hansamarkkinat on muodostunut jo ulvilalaiseksi perinteeksi. Kerran vuodessa keskiaika palaa Ulvilaan. Tätä suosittua markkinatapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 2000 alkaen. Elokuiset viikonloppumarkkinat ovat koonneet kaupunkiin myyjiä, esiintyjiä ja vierailijoita kaikkialta Suomesta. Tapahtumassa on nähty usein myös kansainvälisiä esiintyjiä ja vieraita. Hansamarkkinoiden toteuttamisesta vastaa Lions Club Ulvila. Tapahtuma on upea näyttö talkootyöstä ja sen voimasta. Tilaisuudesta kertyneet varat osoitetaan hyväntekeväisyyteen.
Elinvoima on kunnalle välttämätön. Mitä on kunnan elinvoima? Tietenkin se pitää sisällään monia asioita. Tapahtumat ovat yksi tärkeä osa kunnan elinvoimaisuutta. Ihmiset tarvitsevat tapahtumia. Niiden perässä kuljetaan. Ne kokoavat ihmisiä yhteen. Hansamarkkinat tukee omalta osaltaan vahvasti Ulvilan kaupungin tapahtumatarjontaa ja sen myötä elinvoimaisuutta. Hansamarkkinat on paikkansa ansainnut Ulvilan monipuolisessa tapahtumatarjonnassa.
Nykyinen markkinapaikka
Nukuttuamme kuitenkin yön yli, taisimme lopulta tulla ihan yksissä tuumin siihen tulokseen, että Kaskelotin puisto on markkinapaikaksi mitä parhain. Kävellessämme ympäri puistoa, alkoivat alueen kehittämisideat suorastaan lentämään. Pohdimme esimerkiksi kiinteää, luontoon hyvin asettuvaa, esiintymislavaa ja rinnekatsomoa. Mietimme markkinaalueen laajentumismahdollisuuksia ja -suuntia. Totesimme yhdessä, että Kaskelotin puisto on Hansamarkkinoille suorastaan loistava alue ja antaa tarvittaessa tapahtumalle monenlaiset kehittymismahdollisuudet. Hansamarkkinat päätettiin siirtää Naparannasta Kaskelotin puistoon. Se oli hyvä päätös.
Tehtaantie 2
28400 ULVILA 02-538 9977
ULVILAN TILITOIMISTO OY
Wuodesta 1981
Meiltä kaikki pihalle ja puutarhaan sekä kodin kunnostukseen ja sisustukseen, Porin parhaalla palvelulla.
6590 -20% -20%
GARDENA HEDELMÄPOIMURI VARRELLA
Maahan pudonneiden hedelmien, ø 4 - 9 cm, erittäin helppoon keräämiseen ilman kumartelua. 501592274
PORI
Kaikki varastovalikoiman normaalihintaiset
MARJASTUS- JA SIENESTYSTARVIKKEET
Kaikki varastovalikoiman normaalihintaiset ONTIO KRUISER KEVYTSÄHKÖAJONEUVOT
Tarjoukset voimassa 7.8. 2024 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.
Satakunnankatu 39, Pori, Puh. 02-631 3300, ma-pe 7–19, la 9–16, su 10-16 www.k-rauta.fi/pori
Edut voimassa Satakunnan Osuuskaupan Prismoissa, S-marketeissa ja Saleissa.
Satamaito POUTAPÄIVA RASVASEOS
375 g (7,87/kg)
2 95 GRILLIHERKKUSIENI 350 g (8,43/kg)
Atria KANAN OHUT
FILEELEIKE
hunaja
600 g (9,98/kg)
Suomi
5 99
2 95
Kivikylän PORSAAN ULKOFILEE PIHVI MARINOITU ja NATUREL 4 kpl/pkt n. 600 g 8 90 KG
Sarpi PERINTEINEN KORVAPUUSTI ja VANILJAPUUSTI
7 kpl 420 g (7,02/kg)
2 95
Kivikylän GRILLERI GRILLIMAKKARA
400 g (6,23/kg)
Suomi
KRautaPori
@krautapori
Tasangon SUKLAAPIKKULEIPÄ, KANELIÄSSA ja 100 KAURA TUPLASUKLAA
Ulvila ja sen keskiaikainen historia mobiilissa ja verkossa
Maarit Grahn FT, museoamanuenssi, Ulvilan kaupunki
Ulvila on yksi Suomen kuudesta keskiaikaisesta kaupungista ja toiseksi vanhin kaupunki Turun jälkeen. Ulvilan kaupungin sijainti Kokemäenjoen varrella ja meren läheisyys tekivät kaupungista keskiajalla merkittävän kauppapaikan osana kansainvälistä hansakauppiaiden verkostoa. Ulvila ja sen keskiaikainen historia löytyvät nyt kätevästi sekä mobiilioppaasta että uuden ajan Hansaliiton verkkosivuilta.
Ulvila uuden ajan Hansaliitossa
Ulvilan kaupunki on vuodesta 2012 lähtien kuulunut uuden ajan Hansaliittoon (Die Hanse). Hansaliitto perustettiin vuonna 1980 Zwollessa, ja liittoon kuuluu lähes 200 jäsenkaupunkia. Uuden Hansan tavoitteena on kulttuuriperinnön, jäsenkaupunkien hansaidentiteetin ja rajat ylittävän
yhteistyön edistäminen. Keskeisiä yhteistyöaiheita ovat matkailu, kulttuuri ja kestävä kehitys. Historiallisia Hansaliiton kaupunkeja yhdistää Hansa-kulttuurireitti, joka on yksi Euroopan neuvoston kulttuurireiteistä. Hansaliittoon ja sen jäsenkaupunkien historiaan sekä nykypäivään voi tutustua Hansaliiton www-sivuilla https://www.hanse.org.
Ulvilan historiaa mobiilioppaassa
Ulvilan keskiaikaista historiaa esittelevä Ulvilan historiapolku -mobiiliopas toteutettiin vuonna 2023 osana Satakunnan Museon Museopalveluita meille kaikille -hanketta. Historiapolku on suunniteltu niin, että reittiä voi mobiilioppaan avulla lähteä kulkemaan esimerkiksi kävellen tai pyöräillen. Aikamatkalle voi lähteä myös kotisohvalta käsin. Historiapolku alkaa Ulvilan kirkolta. Polkuun kuuluu kaikkiaan kuusi kohdetta, joista kustakin on mobiilioppaaseen tallennettu historiatietoa. Oppaan
alussa kerrotaan keskiaikaisen Ulvilan perustamisvaiheista ja kaupankäynnistä hansakaupunkien kanssa. Ensimmäinen varsinainen kohde on Pyhän Olavin kirkko. Oppaan avulla voi tutustua kirkon perustamisvaiheisiin ja esineistöön sekä kirkon juurella sijainneen pienen ryhmäkylän historiaan. Oppaaseen on myös päässyt kirkolta vuonna 2004 löydetty, hieno rahakätkö, joka on tähän mennessä suurin keskiaikainen aarrelöytö nykyisen Suomen alueelta.
Kirkolta historiapolku jatkuu kohti Vanhakylän keskustaa, ja seuraavina kohteina reitillä ovat Ulvilan keskiaikaisen kaupungin paikka sekä Kellarimäki, jossa on perimätiedon mukaan sijainnut Ulvilan kaupungin tai Pyhän Gertrudin kiltatalon kellari. Oppaasta löytyy tietoa kaupunkipaikan muinaisjäännösalueella 1970-luvulla tehdyistä kaivauksista ja kaivauksissa löydetyistä esineistä. Esinelöytöjen perusteella keskiaikaiset porvarit elivät varsin varakasta elämää.
Kellarimäeltä matka jatkuu kohti kirkkoherranpappilaa, jonka paikalla sijaitsi aikoinaan Ulvilan keskiaikainen pappila. Oppaan avulla voi tutustua vuonna 1551 muodostetun Ulvilan kuninkaankartanon vaiheisiin ja elämään kuninkaankartanossa. Historiapolku päättyy Liikistöön, jossa sijaitsi kauppapaikka, kirkko ja hautausmaa jo 1200-luvulla.
”Historiapolku on suunniteltu niin, että reittiä voi lähteä kulkemaan esimerkiksi kävellen tai pyöräillen.”
Avaa QR-koodi Ulvilan historiapolkuun puhelimen kameralla tai mene osoitteeseen: tarinasoitin.fi/ulvilanaikaa
Keskiaikaisen kirkon paikka Liikistössä.
KUVA: Maarit Grahn 2024
Haistilan lauttapaikka
Anna Poijärvi ja Nea Ylikahri
Turun yliopisto, Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuri-perinnön tutkinto-ohjelma
Joet ovat olleet paitsi kulkureittejä, myös kulkemisen esteitä. Joen ylitys on voinut olla haastavaa, mutta jotenkin se on täytynyt järjestää. Ennen siltoja se tapahtui venein ja lautoin, ja yksi hyvin vanha Kokemäenjoen ylityspaikka on sijainnut Ulvilan Haistilassa.
Haistilan kylässä Ulvilassa sijainnut Haistilan lautta toimi vuosisatojen ajan tärkeänä Kokemäenjoen ylityspaikkana. Joen pohjoisrannalla sijaitsivat Ulvilan ja Liikistön keskukset, ja kulku sinne joen eteläpuolen kylistä sekä Turusta tulevalta tieltä piti järjestää jotenkin. Yksi keskiajan tärkeimmistä teistä oli Huovintie, joka oli osa Turusta Köyliön, Kokemäen ja Ulvilan kautta Pohjanmaalle johtanutta maantietä ja jonka arvellaan olevan yhtä vanha kuin Hämeen Härkätie. Huovintie ylitti Kokemäenjoen juuri Haistilassa.
Ensimmäiset tiedot Haistilassa olleesta lautasta ovat 1640-luvulta, mutta joen ylityspaikka on vakiintunut Haistilaan jo aiemmin, viimeistään 1500-luvulla. Ennen lauttaa joen ylitys tapahtui veneillä. Lautan tulo voidaan yhdistää kärryjen yleistymiseen, sillä kärryt tarvitsivat kunnollisen lautan joen ylitykseen. Haistilan lauttapaikan tärkeyttä korostaa se, että se oli pitkään koko seudun ainoa Kokemäenjoen ylityspaikka. Seuraava ylityspaikka oli vasta Kokemäellä ja ensimmäinen silta sijaitsi Tyrvään Vammaskoskella. Ensimmäiset tiedot Porissa sijainneesta lautasta ovat vasta vuodelta 1811. Poriin rakennettiin pontonisilta vuonna 1855 ja vuonna 1866 Ulvilan Friitalaan perustettiin kuvernöörin luvalla yksityinen lautta Joen ylitys lautalla oli maksullinen viimeistään vuonna 1840. Vuonna 1866 ylikulku maksoi
henkilöltä neljä penniä, hevoselta ja mieheltä 16 penniä ja hevoselta ja kärryiltä 20 penniä. Lautta oli tuolloin kapulalossi, jota liikuteltiin miesvoimin. Koska Haistilan lautta oli koko olemassaolonsa ajan puinen, oli se ajoittain uusittava. Haistilan viimeinen lautta, yhdeksän tonnia kantava puulossi, valmistui 1940-luvulla. Haistilan lautta lakkautettiin vuonna 1953 rakennetun Friitalan sillan myötä ja lautta siirrettiin työlautaksi Mäntyluotoon.
Vaikka lauttaranta ei enää toimi kuten ennen, on se nykyään suosittu paikka virkistäytymisen kannalta. Joen rannalla on laitureita ja laavuja, joiden myötä on pääsy kalastamaan ja nauttimaan vanhasta kulttuuriympäristöstä nuotion äärellä. Vanhaa tietä pitkin pääsee kävelemään aivan
rantaan asti, ja sen reunoja myötäilevät vielä vanhat puiset kaiteet. Haistilan lauttaranta on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäriston kohde. Se on asemakaavoitettu vuonna 2016.
Lähteet
”Vaikka lauttaranta ei enää toimi kuten ennen, on se nykyään suosittu paikka virkistäytymisen kannalta. Joen rannalla on laitureita ja laavuja, joiden myötä on pääsy kalastamaan ja nauttimaan vanhasta kulttuuriympäristöstä nuotion äärellä. ”
Häyrynen, M., & Lähteenmäki, M. (2009). Pohjanlahden rantatie: Ratsupolusta rannikon matkailutieksi. | Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos. Salminen, T. (1993). Huovintie Satakunnassa: Oripään ja Ulvilan välisen keskiaikaisen maantien linjaus ja sen muutokset uudella ajalla. | Satakuntaliitto : Tielaitos. Satakuntaliitto & Hiedanpää, J. (2011). Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla. | Satakuntaliitto. Tuomainen, K. & Luoto, K. (2022). Arkeologinen ja kulttuuriympäristöselvitys Haistila. | Finnmap Infra Oy. https://vayliensuunnittelu.fi/tiedostot/suunnitelma/ 1.2.246.578.5.1.2277755628.2949662029/ hyvaksymispaatos/02_Arkeologinenselvitys.pdf
Haistilan lauttaranta vuonna 1907. Haistilan
KUVA: Signe Brander. Museovirasto, finna.fi
KUVA: Anna Poijärvi
Birger esittelemässä vanhaa vedenkantovälinettä metsäsuomalaismuseossa.
Mystisten metsäsuomalaisten jäljillä
Ada Viljanen ja Juuli Vänni
Metsäsuomalaisiksi kutsutaan Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta Norjan ja Ruotsin laajoille metsäalueille 1600-luvun taitteessa muuttaneita kaskiviljelijöitä ja heidän jälkeläisiään. He toivat mukanaan uuden viljelytekniikan, joka tuotti monikymmenkertaisen sadon tavanomaiseen
peltoviljelyyn verrattuna. Metsäsuomalaisten mukana kulkeutuivat myös tuohikäsityöt sekä paikallisväestölle ennestään tuntematon rakennustekniikka. Muukalaisten puhuma kummallinen kieli, sekä erilaiset tavat, herättivät taruja ja uskomuksia suomalaisten mystisistä taikavoimista. Metsäsuomalainen Birger Nesholen on tutkinut aihetta lähes viisi vuosikymmentä ja puolustaa yhä aktiivisesti vähemmistö-
oikeuksia, sekä työskentelee Norjan metsäsuomalaismuseossa Finnskogenissa.
Vähemmistökulttuurin pelastaja
Luonnonuskonnot ja primitiiviset kansat kiehtoivat Birger Nesholenia jo teiniiässä. Mielenkiinnosta kasvoi elämäntyö ja identiteetti, kun hän sai selville polveutuvansa itsekin eräänlaisesta luonnonkansasta. Toisin kuin länsimaisessa
maailmankuvassa, luonnonkansat ajattelevat, että ihminen on osa luontoa, eikä sen hallitsija. Biologia ja luonnontuntemus ovatkin aina kiinnostaneet Birgeriä. Uteliaisuus omaa taustaa kohtaan vei hänet kuitenkin opiskelemaan etnologiaa, eli kansatiedettä, joka tutkii arkielämän kulttuuria ja sen muutosta. Birger on iloinen, että hänen nykyiseen ammattiinsa vä hemmistökulttuurin tut kijana ja elvyttäjänä liittyy
vahvasti myös biologian näkökulma.
- Luonto määrittää kulttuurin; kun ympäristö muuttuu, myös kulttuuri muuttuu, sanoo Birger. Birger on työskennellyt Gruessa sijaitsevassa Norjan metsäsuomalaismuseossa vuodesta 1972 lähtien. Hänen uransa kannalta merkittävin ensimmäinen työtehtävä oli jännittävä. Eräs suomalaismetsistä löytynyt talo oli tarkoitus tuhota. Samana yönä, kun Birger kuuli asiasta satoi kaatamalla vettä, joten hänelle tuli kiire pelastaa vintiltä löytyneet 25 000 metsäsuomalaisten valokuvaa. Birger onnistui pelastamaan kuvat ja siitä alkoi hänen tutkimustyönsä metsäsuomalaisuuden parissa.
Metsä tarjoaa kaiken tarvittavan, kunhan sen osaa nähdä
Metsäsuomalaiset osasivat hyödyntää metsää ja sen antimia tehokkaammin kuin paikallisväestö. Kaskiviljelyn taitaminen mahdollisti laajojen metsäalueiden asuttamisen ja hyödyntämisen. Tämän lisäksi uudisasukkaat olivat tehokkaita metsästäjiä, kalastajia, keräilijöitä ja kädentaitajia. Kaskiviljelyssä metsä ensin hakattiin tai puut kuorittiin, sitten sen annettiin kuivua vuoden tai kaksi. Seuraavaksi kaski poltettiin ja lopulta poltettuun maahan kylvettiin kaskiruis. Poltetun puun tuhkasta vapautui maahan ravinteita, joten ulkopuolista lannoitusta ei tarvittu. Kaskiruis kylvettiin ensimmäisenä ja kun maa ei ollut enää parin sadon jälkeen kelvollinen rukiille, siinä joskus viljeltiin vuo
huhtakaskitekniikkaa, joka oli ainut tapa viljellä havumetsävaltaisilla alueilla. Kaskiruis erosi nykyisistä ruislajikkeista kasvutavaltaan ja ravintoarvoiltaan. Sen luultiin jo kokonaan hävinneen, mutta vuonna 1969 vanhasta riihestä Finnskogenista löydettiin kourallinen vanhoja ruisjyviä. Nämä jyvät osoittautuivat vanhaksi kaskiruislajikkeeksi, jonka luultiin jo täysin kadonneen. Vanhat siemenet saatiin itämään ja lajike on nyt säilöttynä Huippuvuorten siemenpankkiin ja sitä viljellään Norjassa pienimuotoisesti.
Myös suomalaisten rakentamistapa erosi norjalaisten vastaavasta. Esimerkiksi metsäsuomalaisten savu-uunien käyttö oli alueen norjalaisille entuudestaan tuntematon tekniikka. Uudisasukkaiden savupirtti poikkesi paikallisten rakennustavasta muutenkin kuin uunin osalta, sillä se vaati oman rakenteensa johtamaan savun ensin katonrajaan ja lopulta ulos keskellä kattoa olevasta aukosta. Savupirtti piti lämmön savupiipulliseen taloon verrattuna paljon tehokkaammin. Lisäksi suomalaiset olivat erittäin innovatiivisia metsän käytön suhteen erilaisten tarveesineiden tekemisessä ja puun käyttämisessä. Suomalaisten mukana eteläiseen Norjaan saapunut tuohikäsityöperinne on säilynyt nykypäivään asti. Tietysti myös saunakulttuuri saapui alueelle suomalaisten mukana ja vaikutti osaltaan siihen, että suomalaiset saivat mysti
Suomen aurinkoisin vitamiiniperhe
KUVA: Ada Viljanen
Magiaa metsässä
Metsäsuomalaisten savunkesyttäjien kykyjä pidettiin paikallisten keskuudessa yliluonnollisina. Erilainen kulttuuri ja kieli, sekä taito hyödyntää luontoa antoivat metsäsuomalaisista mystisen vaikutelman ja heillä uskottiin olevan taikavoimia. Kun norjalaiset esimerkiksi löysivät kuolleen lehmän, uskoivat he suomalaisten tappaneen sen loitsuillaan. Suomalaismetsien kansa oli kristittyä, mutta heidän kulttuurissaan oli paljon pakanallisia piirteitä ja uskomuksia. Heidän joukossaan oli esimerkiksi tietäjiä, joiden pariin käännyttiin sairastuessa. Metsäsuomalainen saattoi myös veistää puuhun vihamiehensä kasvot. Tähän mieskuvaan iskettiin nauloja sen mukaan, kuinka paljon vihamiestä haluttiin satuttaa. Taikauskosta kertoo myös se, että vanhoista rakennuksista löytyy oviin ja ulkoseiniin kaiverrettuja symboleja, joiden uskottiin
pitävän pahan loitolla. Monet näistä heidän rituaaleistaan ja symboleistaan ovat yhteisiä primitiivisille kulttuureille ympäri maailmaa.
Nykyajan metsäsuomalaiset
Kaskeamiskulttuuri loppui vähitellen, kun metsän arvo nousi ja metsiä alettiin hyödyntämään teollisesti. Muutenkin kulttuuriset erilaisuudet metsäsuomalaisten ja kantaväestön välillä ovat hälvenneet ajan kuluessa. Nykyään ei edes olisi olemassa tarpeeksi laajoja metsäalueita kaskeamiseen ja savupirtit ovat väistyneet modernimpien asuinrakennusten tieltä. Lisäksi integroitumista on edistänyt kielimuurin katoaminen, sillä toisin kuin Ruijassa, Finnskogenissa kuulee nykyään vain norjan kieltä. Viimeinen suomea puhuva metsäsuomalainen kuoli 1960-luvulla. Mitä sitten on jäljellä tästä vanhasta kulttuurista?
- Metsäsuomalaiset ovat norjalaisia, mutta myös jotain muuta, vastaa Birger. Moni metsäsuomalaisten jälkeläinen on selvittänyt
perimänsä DNA-testin avulla ja nykyään monet ovat suomalaisjuuristaan ylpeitä. Metsäsuomalaisuus on rikastuttanut Norjan kulttuuria ja heidät tunnustettiin kveenien ohella yhdeksi Norjan viidestä kansallisesta vähemmistöstä vuonna 1999. Birgerillä oli tässä merkittävä rooli, sillä hän laati hallituksen nähtäväksi monisivuisen raportin, jonka avulla viranomaiset ymmärsivät, että metsäsuomalaiset eivät ole sama asia kuin kveenit. Metsäsuomalaisten ja kveenien historiassa, kulttuurissa ja perinteissä on paljon eroja, ovathan nämä ryhmät asuttaneet aivan erilaisia ympäristöjä. Jos haluat tutustua lisää metsäsuomalaisuuteen, voit vierailla metsäsuomalaisten kesätapahtumassa, jossa Finnskogenista julistetaan tasavalta juhlien ajaksi. Tapahtumassa pääsee myös saunomaan. Varo kuitenkin, sillä savusaunoilla on taipumus syttyä palamaan!
Lisätietoa: www.skogfinskmuseum.no
KUVA: Birger Nesholen
Kuolleen lehmän mahasta löytyneet taikapallot, sekä taikapussi, jossa suomalaisten kuviteltiin säilyttävän taikaesineitä.
Avoinna ma-pe 9-17 ja la klo 9-13, Savipajakatu 8, 28610 Pori Lisätietoja: keraamo.fi/tiiliruukinlajitteluasema
Enemmän etuja, vähemmän töyssyjä taloudessa
Omistaja-asiakkaana saat vuonna 2024 päivittäiset pankkipalvelut ilman kuukausimaksuja sekä OP-bonuksia 40 % enemmän kuin normaalisti. Siksi maksat entistä vähemmän palveluistamme ja sinulla säästyy enemmän muuhun elämiseen. Lue lisää: op.fi/lisaedut
Paikallisten asiantuntijoidemme numerot löydät: op.fi/lansi-suomi/soitasuoraan
Kenelle Ulvilan kirkonkellot soivat?
Kimmo Vepsä Sivistys- ja hyvinvointijohtaja, Ulvila
Ajattelin kirjoittaa tällä kertaa vähän keveämmin. Ajatuksen aiheesta sain siitä, että juuri parhaillaan haetaan uutta paimenta Ulvilan
seurakuntaan. Toivoisin, että kirjoitus voisi myös herättää kiinnostusta historiasta. Niin ja pitäisikö kirkonkello saada Ulvilan tapuliin, minne se on lahjoitettu.
Mennään ajassa taaksepäin vuoteen 1929. Ruotsin Hallandin läänin Knäredin kirkon torniin kiipesi inventaariota tehnyt Harald Nilsson. Hän kirjasi, että tornissa oli kaksi kelloa, joista toinen oli pienempi. Kun hän kirjasi kellojen tietoja, niin hän huomasi, että pienemmässä kellossa oli teksti:
- De ehrenteusten iunckeren Godich Fincke und Axel Korck hebben disse klocke foreret tho Ulesby kerke Anno 1595. Mttias Bennick me fecit.
Nykysuomeksi siinä kerrotaan, että Matias Bennicin tekemän kellon ovat jalosukuiset Gödik Fincke ja Akseli Kurki lahjoittaneet Ulvilan kirkkoon. Fincke asui osan elämästään Ulvilan kuninkaankartanossa, jonka hän sai äidiltään. Kuninkaankartanossa asusti usein kuningas Kustaa Vaasan poika Juhana Herttua, josta tuli myöhemmin Ruotsin kuningas Juhana III. Akseli Kurki asui Ulvilan Anolan kartanossa. Kurki oli suomalainen ylhäisaateliin kuulunut sotapäällikkö, joka oli Suomen sotaväen ylipäällikkönä vuosina 1598–1599.
Kello ei ole koskaan tullut Ulvilaan, vaan se on ehkä toiminut maksuna Knäredin rauhassa sovituista sotakorvauksista, jotka Ruotsi joutui maksamaan hävittyään Kalmarin sodan Tanska-Norjaa vastaan. Rauha solmittiin juuri Knäredissä 20. tammikuuta 1613. Tämä tulkinta on minun ihan oma, eikä perustu mihinkään historialliseen dokumenttiin. On kuitenkin selvää, että Kustaa II Adolf halusi Itämeren herruuden – dominium maris Baltici. Sotamenestys ei ollut aluksi kovin hyvää ja Ruotsi
menetti Älvsborgin linnoituksen, joka oli henkireikä länteen. Knäredin rauhassa Ruotsi lunasti linnan takaisin miljoonan taalerin hinnalla. Kukaan ei uskonut, että Ruotsi saisi valtavan summan kokoon. Ja tässä kohtaa ehkä halutiin käyttää maksuna myös kirkonkelloa, joka oli arvokas ja se ehkä näin siirtyi osana korvaussummaa Tanska-Norjalle.
Kun Knäredin kirkkoherra kuuli, että hänen kirkossaan oli ehkä heille kuulumaton kirkonkello, niin hän välittömästi ilmoitti asiasta Ulvilan seurakunnalle. Ulvilassa alettiin innokkaasti pohtia, miten kello saataisiin Ulvilan kirkon tapuliin ja minkälainen tarpeeksi hieno vastalahja hankittaisiin. Aluksi asia eteni hyvin ja kellon palautusta alettiin valmistella.
Kellosta virisikin paikallisten lehtien senaikaisilla tekstaripalstoilla sangen kiivas keskustelu. Alettiin pohtia seurakunnan sisäisen tiedottamisen vaikeutumista. Kun seurakuntalainen kuoli, niin siitä tiedotettiin kellonsoitolla.
Jos vainaja oli mies, aloitettiin ensin soittaa isoa kelloa ja sitten vasta pientä Ulvilan kelloa ja naisen kohdalla toisin päin. Ja lopulta seurakuntalaiset olivatkin sitä mieltä, että kyllä kello oli ihan oikeassa paikassa Knäredin kirkossa.
Kello valtakunnan politiikan keskiössä
Suomessa kellon palautusta alkoi ajaa Opetusministeriön kansliapäällikkö Yrjö Loimaranta, jolla oli hyvät suhteet Ruotsiin. Hänen ystävänsä oli ruotsalainen kenraali, suomalaistaustainen Ernst Linder, joka
osallistui vapaaehtoisena vuoden 1918 Suomen sisällissotaan ja kohosi Satakunnan Ryhmän komentajaksi. Näissä merkeissä hän oli käynyt Ravanin leirissä ja vieraili harjoitusten ohessa usein Ulvilan kirkossa. Kenraali piti tärkeänä, että kello luovutetaan Suomeen. Myös Göteborgpostin päätoimittaja Vigert-Lundström, joka oli suuri Suomen ystävä, käytti mediaa hyväkseen saadakseen kellon takaisin kotiin Ulvilaan. Asia eteni lopulta valtakunnan politiikkaan ja hallituksen ministeri Stander ilmoitti olevansa kellon palauttamisen takana.
Paikalliset Knäredin asukkaat kuitenkin halusivat itse päättää oman rakkaan kotikirkkonsa asioista. Lopulta kävi niin, että Knäredin seurakunnassa toteutettiin neuvoa-antava Kirkkokokous, jossa kellon palauttamisen puolesta äänesti 88 seurakuntalaista ja 428 halusi pitää keskustelun kohteena oleva kello kotikirkkonsa tornissa. Keskustelu vaimeni ja kello jäi tekemään tärkeää työtään Ruotsissa. Knäredissä asuu tällä hetkellä 927 ihmistä ja talouksia on 446. Kirkko on tilauksesta auki. Olisi mukava tehdä joskus retki kellon äärelle Länsi-Ruotsiin. Taputtaa sitä kylkeen ja kysyä, mitä oikeasti tapahtui. Olen kirjoittanut asiasta artikkelin teokseen Meidän kirkko, Kehitys oy, Pori 2004. Lähteenä olen käyttänyt Ulvilan seurakunnan arkiston asiakirjoja.
Ulvilan kirkonkellot soivat meille
Pasi Virta
Ulvilan seurakunnan kirkkoherra
Ulvilan kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja
Kimmo Vepsä kirjoittaa tässä lehdessä mielenkiintoisesta Ulvilan kirkon historiasta. Ulvilan kirkkoon on lahjoitettu kirkonkello 1500 -luvun lopulla, mutta itse kello ei ole koskaan Ulvilaan saapunut. Syystä tai toisesta kirkonkello päätyi Ruotsin Hallandin läänin Knäredin kirkon torniin. Teksti kirkonkellossa paljastaa kellon alkuperäisen osoitteen. Kirkonkello ei ole koskaan myöhemminkään päätynyt Ulvilaan, vaikka sellaista on 1900 -luvun alkupuolella yritetty jopa valtakunnan politiikan tasolla.
Otsikossa Vepsä kysyy, kenelle Ulvilan kirkonkellot soivat ja pohtii tekstissä, pitäisikö kirkonkello saada Ulvilan tapuliin, minne se on lahjoitettu. Tässä kysymyksessä ja pohdinnassa voi melkeinpä tuntea ja kuulla historian kellojen huminan.
Historian mittakaavasta kertoo se, että Mikael Agricola oli kääntänyt Uuden testamentin ensimmäistä kertaa suomen kielelle saman vuosisadan aikana, jolloin lahjoitus tehtiin. Kirkonkello on siten lähes yhtä
vanha kuin kirjoitettu suomen kieli. Luterilaisuus oli saanut alkunsa Saksassa samana vuosisatana ja Kustaa Vaasa sai läpi päätöksen reformaatiosta Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1527, jota kautta luterilaisuus sai virallisen aseman myös Suomessa.
Historia ei ole ainoastaan mielenkiintoista, vaan se myös määrää tämän hetken. Mieleeni nousee väkisin ajatus siitä, että historia on määrännyt myös Ulvilaan lahjoitetun kellon paikan. Sen paikan, jossa kello on vuosisatojen ajan soinut. Samalla en voi olla ajattelematta kaikkea sitä, jolle niin tuo Ulvilaan lahjoitettu kello kuin muutkin kirkon kellot ovat näinä vuosisatoina soineet. Kellojen soitto on saattanut lukemattomat ihmiset tästä ajasta ikuisuuteen. Samalla nuo kellot ovat olleet mukana siinä historian kirjoittamisessa, jossa tämän hetkinen sivistyksemme ja pohjoismainen hyvinvointivaltio on rakennettu. Kirkon rooli on ollut siinä merkittävä. Kirkko on ollut historiassa kasvattamassa lukutaitoa ja ollut merkittävä taho sosiaalityön ja sairaanhoidon parissa. Kirkon rooli ja asema on muuttunut vuosisatojen aikana paljon siitä, mitä se on aikanaan ollut. Silti toivon, että myös tulevaisuudessa kirkon kellojen sointi olisi todistamassa siitä, kuinka yhteiskunta muuttuu paremmaksi ja että kirkko olisi
Rakennussaneerausta Satakunnassa - YLI 30 VUODEN KOKEMUKSELLA -
omilla toimillaan mukana tässä muutoksessa. Kirkko itse elää monisäikeisessä suhteessa historiaan. Toisaalta kirkon sanoma tulee kaukaa menneisyydestä. Vanhimmat Raamatun kertomukset kertovat ihmisten uskonkäsityksestä ja Jumalan kohtaamisesta useiden tuhansien vuosien takaa. Itse kirkon syntymästä on kulunut aikaa kohta kaksi tuhatta vuotta. Me olemme silti yhä samojen tekstien, samojen ajatusten ja asioiden, saman uskon äärellä tänään kuin mitä esi-isämme olivat tuolloin. Toisaalta kirkon pitää elää mukana tässä ajassa. Yhteiskunta on aivan erilainen tänään verrattuna siihen aikaan, kun Ulvilaan lahjoitettiin kirkonkello, puhumattakaan ajasta jolloin Jeesus eli. Piispainkokouksen hyväksymä jumalanpalveluksen opas sisältää edelleen ohjeita siitä, miten kirkonkelloja kirkossamme soitetaan. Vaikka edelleen kirkonkelloja soitetaan samassa merkityksessä kuin ennen esimerkiksi kertomaan kuolemantapauksesta, niiden merkitys on meille hyvin erilainen. Harva enää pysähtyy kuuntelemaan kelloja uusia tietoja saadakseen. Vaikka edelleen kellot soivat useimmilla paikkakunnilla eri tavalla poisnukkuneelle miehelle ja naiselle, harva raitilla kulkija osaa tätä viestiä enää tulkita. Tieto kulkee nopeammin ja varmemmin
sanomalehden tai sähköisten viestimien välityksellä. Itse viesti on kuitenkin kirkolla sama tänään kuin ennenkin. Jokainen meistä on arvokas ja merkityksellinen, Jumalalle tärkeä ja rakas, elimmepä minä historian hetkenä tahansa. Jokaista meitä kutsutaan kirkon ja Jumalan siipien suojaan. Sitä myös Ulvilan kirkonkellot meille edelleen soittavat. Vepsä kertoo omassa kirjoituksessaan, kuinka aikanaan Opetusministeriön kansliapäällikkö Yrjö
Loimaranta ajoi kirkkonkellon palauttamista Ulvilaan. On minun mielestä mielenkiintoista, että myös hänen nimensä on nyt historian kirjoissa asian tiimoilta, kuten on kellon lahjoittajien Flincken ja Kurjen nimet. Edelleen tarvitsemme heidän kaltaisiaan puuhamiehiä, jotka nostavat ajettavakseen itse tärkeäksi kokemiaan asioita kaikkien yhteiseksi hyväksi. Historiaa kirjoitetaan usein juuri sitä kautta, että asioihin tartutaan kiinni.
Me tämän hetken ulvilalaiset, seurakuntalaisina ja kaupungin asukkaina, teemme nykyistä historiaa pienemmin ja suuremmin teoin. Toivottavasti osaamme toimia siten, että Ulvila olisi hyvä paikka asua ja elää myös tulevina vuosina ja tuleville sukupolville. Yhdyn Vepsän ajatukseen siitä, että olisi mukava tehdä retki kellon äärelle Länsi-Ruotsiin. Taputtaa sitä kylkeen ja kysyä, mitä oikeasti tapahtui.
Kiinteistöuudistus Huhtamäki Oy www.kiinteistouudistushuhtamaki.fi kiinteistouudistushuhtamaki 02 637 8398
www.abakusisannointi.fi
Noitavainoja Ahvenanmaalla
Petra Hietanen Filosofian maisteri
On talvinen sunnuntai vuonna 1673; messu on juuri vietetty ja on aika siirtyä käräjätupaan. Käräjillä ei kuitenkaan käsitellä tavalliseen tapaan varkauksia, tappoja tai seksuaalirikoksia. On tullut aika tarttua kansassa levinneeseen huoleen noituudesta. Syytettyjä kutsutaan vuorotellen sisään. Suurin osa heistä on naisia, mutta myös miehiä on joukossa. Syytetyistä kolmastoista on 50-vuotias naimaton nainen, Gölin. Samassa yhteydessä oikeuden eteen tuodaan myös 10-vuotias Anders, 7-vuotias Hans ja vain 4,5-vuotias Oluf He kertovat, kuinka Gölin on vienyt heidät aina lauantaisin Kyöpelinvuo relle (Blåkulla) pitoihin; sinne matkattiin lentä en lehmällä. Siellä lapset olivat todistaneet, kuin ka syytetty oli tanssinut ja istunut ruokapöytään. Naisella oli pidoissa olka päällään kolme käärmettä ja luuta. Käsittely tulisi jatku maan vielä kaksi päivää ja sinä aikana kuultaisiin todistuksia eri-ikäisiltä lapsilta ja noidiksi epäil lyiltä siitä, keitä he olivat tavanneet Kyöpelivuorel la. Ketkä toisilleen vieraat ihmiset olivat olleet kuin aviopuolisoina, ja kuin
ka noidiksi syytetyillä oli kirkossa mukanaan outoja klimppejä – niin, kuin vain noita-akoilla. Käsittelyn loppuessa yli 40 henkilöä olisi syytettynä noituudesta. Suurinta osaa heistä ei kuitenkaan tuomittu kuolemaan polttamalla, mikä oli normaali tuomio noituudesta noitavainojen aikaan. Ilmeisesti tuomiolta heidät säästi juuri valtaan noussut Kaarle XI, jonka mukaan vain pahimmat synnintekijät tulisi tuomita kuolemaan.
Ruotsin suuret noitavainot ajoittuvat 1660-luvun lopusta 1670-luvulle. Otteet Hälsinglandin noituuskomissiosta ovat tyypillisiä tilanteita sille, mitä oikeudenkäyntien aikana tapahtui. Nykyisen Suomen puolelle varsinainen noitahysteria ei juuri ylettynyt,
joessa ja imevän vieraan talon lehmästä maitoa.
Ainoa Suomen suuri noitavainojen keskus oli Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan noitaoikeudenkäyntejä voisi pitää alkusoittona koko noitahysterialle ja ne alkoivat vuonna 1666. Noitasyytökset kohdistuivat tavallisiin naisiin. Poikkeuksellisesti oikeudenkäynneissä käytettiin myös kidutusta tunnustuksen saamiseksi. Ruotsin tapahtumista poiketen noitavainot eivät nousseet tavallisen kansan huolesta, vaan niiden aloittaja oli tuomari Nils Psilander. Psilander vaikutti olleen kiinnostunut lähinnä noituuden teoreettisesta käsitteestä – niin juridisesti, kuin teologisestikin. Ruotsin tapahtumista poiketen tuomioita ei siis annettu erillisen noituusko-
myös tuomari Psilanderin suuri rooli tuomioiden aikaansaamisessa. Käräjillä toimineet lautamiehet vaikuttavat tutkimuksen perusteella olleen huomattavasti tuomaria epäileväisempiä.
Psilanderin toiminnasta vielä poikkeuksellisempaa tekee yleinen 1600-luvun käsitys tuomarin tehtävästä. Tärkeänä nähtiin syyllisen tuomitseminen, mutta ri-
kokset tuli tutkia kunnolla. Vielä pahempaa kuin syyllisen jättäminen ilman tuomiota oli viattoman tuomitseminen – varsinkin kuolemaan. Lopulta valtakunnan noitavainot loppuivat niiden järkyttävyyteen ja valtavan suureen kuolemantuomioiden määrään. Alusta alkaen valtion johdossa oli ollut erimielisyyksiä siitä, kuinka asiaa tulisi käsitellä. Kaikille yllä-
tyksenä tuli kuitenkin se, kuinka pahasti tilanne eskaloitui. Kovat otteet vain lietsoivat tilannetta. Lopulta alettiin pelätä, että koko noitahysteria olisi vain paholaisen juoni. Lopulta niin valtio, kirkko, kuin oikeuslaitoskin menettivät uskonsa noitahysteriaan, vaikka noituuden olemassaolo oikeuslaitoksen tiloissa ei sinänsä hävinnytkään.
”Noitahysteria Ahvenenmaalla kesti 12 vuotta, ja niiden aikana kuolemaan tuomittiin seitsemän naista.”
Kasvo-, käsi- ja jalkahoitola
Runsas valikoima edullisia Työhousuja Hinnat alk. 26,50 €
Kalustekokonaisuus
L 2600, K 1830, S 460 mm. Pöytälevyn kork. 870
Työtaso 25 mm paksua lakattua täyspuuta,
UUTUUTENA
VALIKOIMASSAMME!
Laaja valikoima Motul-voiteluaineet autoihin!
Varastohyllykkö
L1220 x S476 x K2286
7 hyllytasoa. Kokonaiskantavuus 800 Kg tasaisesti kuormattuna.
129 00
Automallikohtaiset koiraverkot ja tilanjakajat!
Industar Powerstage
Hyönteisirrote
Poistaa kuolleet hyönteiset pois auton maalipinnalta ja ikkunoista. 500 ml. 59000
Koirankarvojen irroitusharja Silikonikumia. Poistaa hiukset ja lemmikkieläinten karvat kangasistuimista, -verhoiluista ja -matoista.
Laadukkaat Caravan lisävarusteet, varaosat ja tarvikkeet asuntoautoihin ja -vaunuihin!
Hyllyssä kymmeniätuhansia tuotteita yli 1000:n automalliin.
Kerralla oikeat varaosat suoraan varastosta! ABC-123
Tilattavat jo seuraavalle päivälle.
Rekisterinumerolla myyjämme etsivät autoosi oikeat osat. Meihin voit luottaa!
Kesämatka
Teksti ja kuvitus: Eero Karjalainen
Mitä sinä niin ajatuksissa istut ja vuoleskelet noita oravanuolia?
Koko illan istut paikallasi ja vilkuilet ympärillesi, isä Johannes ihmetteli.
- Minun on pitänyt jo aikaisemmin ottaa puheeksi eräs asia, mitä on pohdittu Kulman poikien kanssa. He rakensivat ison kalastusveneen toissa talvena ja suunnittelevat kesämatkaa pitkin rannikkoa Turkuun. He pyysivät minua mukaan neljänneksi. Minua myös kiinnostaisi lähteä mukaan. Olisi todella mukava käydä katsastamassa rannikon paikkoja ja sa-
malla kuuluisaa Turkua.
- Vai sellaisia ajatuksia olette pohdiskelleet. Koska tällainen retki sitten tapahtuisi, ja mitä muita suunnitelmia olette miettineet?
- Ei meillä mitään muita suunnitelmia ole. Lähtisimme matkalle heti juhannuksen jälkeen ja varaisimme aikaa noin viikon verran.
- Oletteko miettineet mitä tällainen matka vaatii? Meri on iso ja monenlaisia vaaroja kätkee. Myrskyt voivat yllättää, karikot, matalikot ja monet arvaamattomat vaikeudet. Se on pitkä reissu ja vaatii myös paljon ruokaa ja juomaa. Vesi pitää myös varata ja ruoka helposti pilaantuu.
- Olemme jo tuon kaiken suunnitelleet. Kuiva ruoka ei pilaannu, jauhoista saam-
me helposti makoisaa puuroa ja meri antaa tuoretta kalaa. Ja voimmehan poiketa jossakin maapaikassa, jos sellainen sattuu matkan varrelle.
- Missä sitten yöt vietätte? Majataloja ei olekaan joka niemessä ja saaressa.
- Sen asian olemme jo suunnitelleet hyvin tarkkaan. Pojilla on useita lampaan vuotia ja öljyttyjä, vettä eristäviä kankaita. Myös luontohan tarjoaa pehmyttä sammalta ja lehteviä koivunoksia.
- Hyvin olette retken suunnitelleet, mutta oletko kuullut, että pohjoisessa ja Itä-Suomessa syödään männyn kuorta. Kerran täällä kulki eräs kulkukauppias Itä-Suomesta ja hän kertoi, että nälkävuosina kaadettiin
mäntyjä ja niistä kuorittiin nila eli kaarnan alla oleva pehmyt osa, mikä kuivattiin ja jauhettiin. Siitä jauhosta tehtiin leipää eli niin sanottua pettuleipää.
Johannes kertoi myös monista vanhoista ruokaan liittyvistä muistoista ja kehotti hyvin valmistautumaan tulevalle matkalle.
Vihdoin koitti kauan odotettu lähtöpäivä. Veneeseen pakattiin tarpeellisia tavaroita ja tarkistettiin ne useampaan kertaan. Johannes seurasi poikien pakkaamista ja teki omia ehdotuksia. Sitten vene työnnettiin Kokemäen jokeen ja kauan haaveiltu matka alkoi.
Aapo istui perään ja alkoi ohjailla venettä ulos Kokemäenjoen suusta. Aurinko oli kiivennyt jo korkealle ja
737 9187
KIRKKO
2024 sunnuntaisin Teljän kirkossa
Su 28.7. –25.8.2024 klo 20 ohjelmat 10 euroa.
Su 1.9.2024 klo 18 vapaa pääsy.
heikko pohjoistuuli tarttui veneen purjeeseen. Olof tunsi miellyttävän heilahduksen vatsanpohjassa. Isä oli hyväksynyt hänet tälle matkalle ja auttanut valmistautumisessa. Lokkiparvi seurasi venettä kimakasti kirkuen odottaen tuoretta kalaa aamupalaksi. Matias ja Nikke laittoivat uistimet veteen. Merellä näkyi muutamia kalastusveneitä ja iso purjevene. - Illalla saavutaan Rauman saaristoon ja katsotaan sieltä sopiva yöpaikka. Minä tiedän erään saaren, missä meidän on helppo ja muutenkin hyvä majottua. Saamme samalla ihailla kaunista auringonlaskua. Nyt nautitaan kauniista merestä, aaltojen kohinasta ja lokkien laulusta.
Samalla Niken uistimeen tarttui iso kuha ja niin iltapala oli hankittu. Rauman saariston rantakalliot kylpivät iltapäivän hehkuvassa auringossa. Saariston linnut kaartelivat rannan tuntumassa ja syöksyilivät veteen napaten poikasilleen ruokaa. Aapo ohjasi veneen erään saaren rantaan ja tuumasi. - Täällä kävin viime kesänä ja tiedän mainion yöpymispaikan. Vene liukui kahden suuren kiven vierestä laakealle sileälle kalliorannalle. Tuuhea metsä reunusti lähes vesirajaan saakka. Pojat nousivat kalliolle, purkivat tarvittavat tavarat ja siirtyivät tarkastelemaan paikkaa.
- Johan on upea ja sopiva paikka. Tuon kiven viereen teemme nuotion, missä paistamme kalat ja syömme illallista ja seuraamme auringon vaipumista lännen kainaloon.
Aamulla herättyään pojat pulahtivat ensiksi uimaan, söivät tukevan aamupalan ja sonnustautuivat kohti uusia maisemia. Rauman kohdalla kuului rannalta karjankellojen kilkattelua. Muutamia kalastusveneitä oli pyrkimässä merelle ja laaja lokkiparvi seurasi mukana. Matka jatkui heikossa myötätuulessa ja puolenpäivän tienoilla saavuttiin Uudenkaupungin alueelle. Eteläiselle taivaanrannalle oli kerääntynyt ohut pilvikerros. Se kasvoi ja kuului kaukaista, matalaa jyminää.
- Saamme varmaan iltapäivällä ukkosta ja kesäsadetta. Meidän on paras poiketa silloin maihin sadetta pitämään ja syömään, Aapo arveli ja jatkoi.
- Koska tuuli hiukan voimistui ja matka taittuu nyt hyvää vauhtia, voimme ehtiä Kustaviin ennen myrskyä.
Matka taittui nyt hyvää vauhtia, mutta ukkosrintama lähestyi. Välillä pilvimassa näytti pysähtyvän, kunnes hetken kuluttua jatkoi lähestymistä.
- Tuolla edessä oikealla, näätte tuon pitkulaisen saaren. Suuntaamme sinne ja odotamme myrskyn tuloa. Parempi katsoa kuin vaarantaa matkaamme.
Vene vedettiin saaren rantaan ja kiinnitettiin tukevaan rantamäntyyn ja siirryttiin saaren sisälle suuren kalliolohkareen viereen. Myrsky nousi päälle ja alkoi sataa voimakkaasti. Salamat iskivät
ja kuului ankara jyrinä. Sade jatkui, mutta salamointi eteni ja tuuli heikkeni.
- Nyt myrsky on tältä osin loppunut, mutta myös tämä päiväkin on illassa. Koska tämä paikka on ihan kaikinpuolin hyvä, vietämme tulevan yön tällä saarella.
Pojat valmistivat makuupaikat, paistoivat kalat ja kuivattelivat kastuneita vaatteita. Aurinko tuli esille, ja koko saaristo kimalteli sateen jälkeen miljoonista vesipisaroista.
Aamutoimien jälkeen lähdettiin viimeiselle osuudelle matkalla Turkuun. Tuuli oli jälleen myötäinen ja matka eteni hyvää vauhtia. Naantalin seutu ohitettiin puolenpäivän jälkeen. Lähestyttiin Turun rannikkoa. Linna seisoi jykevästi rannan tuntumassa. Sitä korjattiin ja laajennettiiin ja rakennusmiehiä hääri sen ympärillä. Pojat tarkkailivat rantaa, mistä löytyisi sopiva paikka veneelle. Pitkän tutkiskelun jälkeen löytyi pieni poukama, missä ei ollut muita veneitä eikä muitakaan esteitä.
- Nyt jätetään vene tähän ja käydään pienellä tutustumismatkalla. Tuosta lähtee pieni polku Aurajoen rantaa myötäillen. Voisitko sinä Nikke jäädä siksi aikaa veneen luokse vähän niinkuin vartioimaan? Me ei viivytä kauan. Huomenna voidaan lähteä koko porukalla.
- Sopii hyvin. Voin hiukan torkahtaa sellaista koiranunta, Nikke tuumasi. Kaverukset kävelivät ja tulivat tuomiokirkon aukiolle, kävelivät vanhojen talojen luona, poikkesivat muutamiin puoteihin ja ostivat hiukan savukaloja ja palan paistettua lampaanlihaa ja palasivat veneelle. Sitten matkalaiset nauttivat
iltapalan ja tekivät veneen pohjalle väliaikaisen makuutilan.
Pojat heräsivät lintujen aamukonserttiin. Aurinko oli noussut ja lämmitti mukavasti.
- Nyt lähdemme katsastamaan, mitä Turun kaupunki meille tarjoaa, Aapo tuumasi.
Aamutoimien jälkeen lähdettiin kohti kaupungin keskustaa. Saavuttiin toriaukiolle, mihin alkoi kerääntyä väkeä myymään erilaisia tuotteita. Kalastajat asettelivat saaliinsa hyvin esille erään pienen kojun viereen. Oli myös paistettuja ja savustettuja kaloja. Pojat päättivät ostaa palan savulohta, mikä maistuikin vallan mainiolta. Sitten kierrettiin eri kohteissa. Monenlaisia esineitä ja makoisia paistoksia oli esillä useilla pöydillä.
- Hei, katsokaapas tuon pöydän ympärille. Siellähän istuu tuttuja hansapoikia, huomautti Olof.
- Mennäänpä hiukan jututtamaan.
Hansapojat kertoivat olevansa matkalla kohti pohjoista ostamaan villieläinten nahkoja. Saapuvat heinäkuun ja elokuun vaihteessa Ulvilaan.
- Olipa kiva tavata ja nyt tiedämme hyvissä ajoin valmistautua heidän tuloonsa.
Pojat kiertelivät koko päivän Turun keskustassa etsiskellen jotain kotiin viemistä. Olof halusi ostaa Marjatalle pienen nahkalaukun, jonka hän löysikin eräältä toripöydältä.
- Tämä päivä kierrellään vielä täällä Turun kaupungissa ja aamulla otetaan suunta kotiin Ulvilaan.
Lähtöaamu valkeni aurinkoisena ja lämpimänä. Heikko etelätuuli antoi sopivan vauhdin poikien veneelle ja pian oltiin jo
Naantalin vesillä, mistä matka jatkui kohti tuttua reittiä Rauman saaristoon. Puolenpäivän aikaan pojat huomasivat idän taivaalle alkavan muodostua tummia pilviä. Ne kasvoivat kovaa vahtia ja tuulen suuntakin vaihteli.
- Nyt meidän täytyy pyrkiä suojaan johonkin Rauman saareen, sillä myrsky pian meidät yllättää. Monta päivää on ollutkin kovia helteitä ja nyt se purkautuu ukkosena, Aapo tuumasi. Vihaiset tuulenpuuskat saivat vedenpinnan väreilemään ja etempänä alkoi muodostua pieniä vaahtopäitä.
- Yritämme kiertää tuon edessä olevan korkean kalliosaaren toiselle puolelle ja jäämme odottamaan tuulen tyyntymistä. Tällaiset kesämyrskyt yleensä tulevat äkkiä ja tyyntyvät myös aika pian.
Aapo ohjasi veneen kivien välistä kallion sileälle rannalle. Muutama iso vaahtopää vyöryi veneen viereen ja pärskäytti vettä veneeseen.
- Ei mitään hätää. Nyt on kivenkovaa maata allamme ja voimme vain ihailla myrskyn raivoa. Illalla myrsky rauhoittui ja aurinko tuli esiin synkän pilven takaa. Pojat löysivät keskeltä saarta notkelman, missä kasvoi monenlaisia puita ja pensaita. Kuivia puita saatiin kaatuneen koivun alta ja pieni nuotio tehtiin kallion kupeeseen.
- Olihan se aikamoinen myräkkä. Onneksemme kerkisimme tänne Rauman saaristoon ja löysimme tämän pienen kalliosaaren. Nämä saaret ovat hyviä turvasatamia merellä liikkuville. Matka on mennyt ihan mukavasti ja nyt kohta jatkamme matkaa kohti koti Ulvilaa.
KIVIKYLÄN MAKKAROISSA MAISTUU SATAKUNTALAINEN
SISÄÄN
UIMAHALLI
Hansamarkkinat 2024 ohjelma
LAUANTAI 3.8.
10:00 – 17:00 Markkinaportit auki. Koko päivän ajan Hansakauppiaiden markkinamyyntiä (myyjiä läheltä ja kaukaa). Työnäytöksiä markkina-alueella. LC Ulvila myy lettuja jne. järjestää arpajaiset ja lapsille tikkupullan paistoa sekä ritaripuiston aktiviteetit että keppari ratsastusta.
MARKKINA-ALUE / ESIINTYMISLAVA
10:00 – 17:00 Hansateltasta kahvia, pullaa, pasteijoita, lettuja ja juomia
11:00 – 13:30 Kalapaalit (lohikeittoa) Ruoan siunaus 11:30 Ulvilan seurakunnan edustaja.
RITARIPUISTO
10:00 – 16:00 Ritaripuiston toiminta alueella ritaripolku. Tehtävärastit lapsille ja aikuisille.
KEPPARIRATA
10:00 – 14:00 Keppihevosradalla Mette Anttilan johdolla voi tutustua keppihevosharrastukseen ja harjoitteluun kilpailuradalla. Ilmoittautuminen keppihevoskilpailuun päättyy klo 14:00.
14:00 Kepparikilpailu (kilpailuluokat ovat seuraavat): 1. 15 cm - alle 7-vuotiaat, 2. 30 cm - 8–11-vuotiaat, 3. 50 cm - kaiken ikäiset. Kilpailut aloitetaan pienimmästä kilpailuluokasta suurimpaan. Kilpailuluokkien parhaimmille jaetaan pokaalit, sekä ruusukepalkinnot. Kilpaileminen on kaikille ilmaista.
KESKIAIKALEIRI / Ulvilan Keskiaikaseura
10:00 – 17:00 Keskiaikainen telttaleiri, jossa voi tutustua keskiaikaiseen leirielämään. Leiriläisinä Ulvilan keskiaikaseura sekä vierailevat keskiaikaseurat. Keskiajan työnäytöksiä, jousiammuntaa, taistelunäytökset (2 esitystä / päivä) ja siltataistelunäytöksiä.
18:00 Ulvilan kirkko - HILDEGARD – Dramatisoitu musiikkiteos keskiajalla eläneen naisen – abbedissan, kirjailijan, mystikon ja kirkkomusiikin säveltäjän tarinasta (kesto n 1 tunti, vapaa sis. pääsy ja ohjelma 5 €).
SUNNANTAI 4.8.
10:00 – 16:00
Markkinaportit auki. Koko päivän ajan Hansakauppiaiden markkinamyyntiä (myyjiä läheltä ja kaukaa). Työnäytöksiä markkina-alueella. LC Ulvila myy lettuja jne. järjestää arpajaiset ja lapsille tikkupullan paistoa sekä ritaripuiston aktiviteetit että keppari ratsastusta.
MARKKINA-ALUE / ESIINTYMISLAVA
10:00 – 16:00 Hansateltasta kahvia, pullaa, pasteijoita, lettuja ja juomia
11:30 – 13:30 Kalapaalit (lohikeittoa) Ruoan siunaus 11:30 Ulvilan seurakunnan edustaja.
RITARIPUISTO
10:00 – 15:00 Ritaripuiston toiminta alueella ritaripolku. Tehtävärastit lapsille ja aikuisille.
KEPPARIRATA
10:00 – 14:00 Keppihevosradalla Mette Anttilan johdolla voi tutustua keppihevosharrastukseen ja harjoitteluun kilpailuradalla. Ilmoittautuminen keppihevoskilpailuun päättyy klo 14:00 14:00 Kepparikilpailu (kilpailuluokat ovat seuraavat): 1. 15 cm - alle 7-vuotiaat, 2. 30 cm - 8–11-vuotiaat, 3. 50 cm - kaiken ikäiset. Kilpailut aloitetaan pienimmästä kilpailuluokasta suurimpaan. Kilpailuluokkien parhaimmille jaetaan pokaalit, sekä ruusukepalkinnot. Kilpaileminen on kaikille ilmaista.
KESKIAIKALEIRI / Ulvilan Keskiaikaseura
10:00 – 16:00 Keskiaikainen telttaleiri, jossa voi tutustua keskiaikaiseen leirielämään. Leiriläisinä Ulvilan keskiaikaseura sekä vierailevat keskiaikaseurat. Keskiajan työnäytöksiä, jousiammuntaa, taistelunäytökset (2 esitystä / päivä) ja siltataistelunäytöksiä.
Hansamarkkinoiden ohjelmaan voi tulla muutoksia järjestäjistä riippumattomista syistä. Info-teltta ja EA-piste on kahviteltan vieressä. Lisää tietoa markkinoista www.hansamarkkinat.fi
