Erityisavustaja on ministerin työpari

s. 2

Porin satamaradan sähköistys tuo työpaikkoja

s. 2

Rauman telakan uusi nousu

s. 4

Matiaksen teemat eduskuntavaaleissa

s. 6–7

2

n o a j a t s u Erityisav i r e v a k ö y t n i h ä l n i r ministe MATIAS Marttinen on työskennellyt viimeiset neljä vuotta valtioneuvoston palveluksessa valtiovarainministeri Petteri Orpon ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen erityisavustajana. Mutta mitä ministerin erityisavustaja oikeastaan tekee? ERITYISAVUSTAJAT toimivat ministerien poliittisina avustajina ja neuvonantajina. Erityisavustajia kuvaillaan ministerien lähimmiksi luot-

tohenkilöiksi. He huolehtivat, että ministerin poliittinen linja etenee. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tiivistä yhteistyötä ministeriön virkakunnan kanssa lakien ja budjettien valmisteluun liittyen ja jatkuvia neuvotteluja muiden puolueiden kanssa asioiden edistämisestä. Nykyisessä talouspoliittisen erityisavustajan tehtävässä Marttisen päätehtävä on valtion budjetin valmistelu ja muusta valtion

talouspolitiikan linjasta huolehtiminen. – Matias on ollut minulla eritysavustajana vastaten talouspolitiikasta valtionvarainministeriössä ja täytyy sanoa, että oli aivan erinomainen, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo. LAINSÄÄDÄNNÖN valmistelun lisäksi erityisavustajan työhön kuuluu tyypillisesti paljon viestintää, yhteydenpitoa esimerkiksi kuntiin, järjestöihin

ja kansalaisiin, sekä kiertämistä Suomessa ja maailmalla ministerin matkassa. Päivät ovat täynnä kokouksia ja tapaamisia. Erityisavustajalle kertyy laaja suhdeverkosto sekä monipuolinen osaaminen politiikan eri kysymyksistä, sillä käsiteltävät teemat vaihtelevat laajasti. ERITYISAVUSTAJAKSI tullaan usein politiikan ammattitehtävistä. Marttinen oli erityisavustajaksi tullessaan työskennel-

lyt useita vuosia Kokoomuksen eduskuntaryhmän kansliassa vastaten puolueen kansanedustajien viestinnästä ja mediasuhteista. Monella erityisavustajalla on taustaa myös järjestöjen ja yritysten asiantuntija- ja johtotehtävistä. Myös omasta poliittisesta kokemuksesta voi olla etua, ja moni erityisavustaja onkin Matias Marttisen tapaan kerännyt meriittejä myös oman kotikaupunkinsa päätöksenteosta.

Porin Tahkoluodon satamaradan sähköistys luo kasvua ja työpaikkoja Poriin ja Satakuntaan PORIN ja Satakunnan talousalueen kasvu perustuu toimivaan liikenneinfraan. Hyvä esimerkki tästä on Porin satama, jonka liikenne lähti nopeaan kasvuun, kun sen toimitusjohtaja Sari De Meulder alkoi ennakkoluulottomasti kehittämään sataman liiketoimintaa. Tahkoluodon koelaivaukset onnistuivat erinomaisesti ja kasvupotentiaali oli ilmeinen. Radan sähköttömyys aiheutti kuitenkin toiminnalle ylimääräisiä lisäkustannuksia ja haasteita. TÄMÄN huomasi myös Matias Marttinen työskennellessään valtiovarainministeri Petteri Orpon talouspoliittisena erityisavustajana.

– Meille oli selvää, että Porin Tahkoluodon satamaradan sähköistys tuodaan heti sopivan raon löydyttyä budjettiin. Sitä ennen meidän oli kuitenkin vakuutettava useampi taho, että rahat pitää kohdentaa juuri Poriin, Matias kertaa tapahtumia. ASIA saatiin etenemään ja lopulta rahoituspäätös radan sähköistämiseksi tehtiin yllättävänkin nopeasti viime syksynä. – Tämä on ollut kerta kaikkiaan loistava projekti. Tätä on kuulemani mukaan yritetty saada Poriin 20 vuotta, nyt se tapahtui kuin sormia napsauttamalla. Tästä Matiakselle kuuluu kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, De Meulder kiittelee.

Porin sataman toimitusjohtaja Sari De Meulder ja Matias Marttinen tutustuivat radan maastoon.

SATAMAN liikenne on lähtenyt jyrkkään kasvuun. Tälle vuodelle satamajohtaja De Meulder arvioi noin 25 prosentin kasvua

viime vuoteen verrattuna. Takennustyöt radalla vaikuttavat luonnollisestikin liikenteeseen vuonna 2019 mutta ensi vuonna

liikennettä pitäisi olla jopa 80 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Jo nyt ratainvestointi on tuonut noin 50 työpaikkaa lisää satama-alueelle puhumattakaan välillisistä työpaikoista projektissa. – Toimivan radan ansiosta logistiikkakustannukset alenevat merkittävästi, mikä nostaa elinkeinoelämän kilpailukykyä. Se taas on omiaan luomaan alueellemme työpaikkoja ja hyvinvointia. Radan luomat veroeurot kompensoivat investointikustannukset vuodessa tai parissa, joten tämä on paitsi Satakunnan, myös valtiontalouden kannalta hyvä investointi, De Meulder summaa.

3

Täyttä elämää diabeetikkona – OLEN sairastanut diabetesta yli 15 vuotta. Koska sairastuin nuorena, olen tottunut elämään sairauden kanssa hyvin – en oikeastaan muista, millaista elämä oli ilman sairautta, Matias kertoo. Hän suhtautuu positiivisen realistisesti vakavaan asiaan. Matias puhuu oman kokemuksen kautta pitkäaikaissairaudesta ja siihen liittyvistä sekä hyvistä että huonoista asioista. Hoitomenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet valtavasti ja esimerkiksi verensokeria mittaavat sensoroivat insuliinipumput helpottavat elämää. – Kuten jokaisen sairauden kanssa, on parempia ja huonompia aikoja. Moni diabeetikko on aika yksin sairautensa kanssa, siksi terveydenhuollon ammattilaisten ja esimerkiksi diabetesyhdistysten apu on korvaamatonta.

”Armeijan läpikäyminen antoi paljon uskoa itseen jatkoa varten.”

Matias haluaa parantaa pitkäaikaissairaiden ja diabetesta sairastavien hoitoa. Sairaus koskettaa monia ja omakohtainen kokemus tuo asian lähelle. – Entistä parempi kokonaisvaltainen hoito edellyttäisi, että diabetesyksiköiden yhteyteen tuotaisiin muita palveluja, esimerkiksi ravitsemusterapeutin ja psykologin vastaanotot, Matias arvioi.

ASEVELVOLLISUUS ANTOI USKOA MATIAKSEN kohdalla sairaus ei ole estänyt elämästä normaalia

elämää. – Halusin käydä asepalveluksen näyttääkseni itselleni, että pystyn elämään täyttä elämää diabeteksesta huolimatta. Matias astui palvelukseen Riihimäen Viestirykmenttiin kesällä 2011. Reserviupseerikoulussa hän toimi oman kurssinsa oppilaskunnan puheenjohtajana. Tupakaveri Lauri Leivo kertoo Matiaksen olleen kaikessa mukana normaalisti. – Koska Matias oli kurssin puheenjohtaja, hänellä oli usein iltaisinkin menoja, silti hän jaksoi aina kuunnella ja kannustaa. Hänen kanssaan oli mukava

tehdä töitä, oikeastaan en edes muistanut Matiaksen sairautta. Armeijassa sairauden hoito vaati enemmän huomiota. Matias muistelee kuinka kovilla talvipakkasilla lääkkeet kulkivat paidan alla, jotta ne eivät jäätyisi. Tärkeintä oli, että hän pystyi suorittamaan kaikki velvoitteet muiden mukana. – Se antoi paljon uskoa itseen jatkoa varten. Matiaksen mukaan suomalainen terveydenhoito on kor-

keatasoista. Sekä lääkärien että hoitajien ammattitaito ja kokemuksen tuoma näkemys asioista pitää ottaa huomioon entistä enemmän. – Meillä kaikilla pitäisi olla aikaa kuunnella toisiamme. Potilas on aina tärkein, hänen hyvinvointinsa ja se että hän saa parasta mahdollista hoitoa. Siinä ollaan niin suuren äärellä, Matias toteaa hiljaa. – Yhdessä ja sisulla diabetes voitetaan, ja siinä työssä haluan olla ehdottomasti mukana.

Diabetes-fakta • Diabetes on suomalaisten kansansairaus. • Sen kahta eri muotoa sairastaa yhteensä yli 400 000 henkilöä. • Arvioiden mukaan heidän lisäkseen lähes 100 000 suomalaista sairastaa diabetesta jota ei ole diagnosoitu. • Sairauden hoitoon käytetään yli 10 prosenttia kaikista sotekuluista.

Kampanjatyössä Matiaksen matkassa – kolmas kerta toden sanoo! MATIAS Marttinen on nyt ehdolla eduskuntavaaleissa kolmatta kertaa. Monet henkilöt hänen taustallaan ovat nähneet potentiaalin aikanaan jo nuoresta miehestä ja kuuluneet hänen tukiryhmäänsä aivan Marttisen poliittisen uran alusta asti. Yksi heistä on Juho Anttila, maanviljelijä ja yrittäjä Kokemäeltä. Elettiin loppukesää 2010, kun Marttinen kysyi Anttilaa kampanjapäällikökseen eduskuntavaaleihin. He olivat tutustuneet pari vuotta aiemmin Kokoomusnuorten toiminnassa. – Matias oli jo tuolloin erittäin tavoitteellinen. Ymmärsimme, että kyseessä on pitkäaikainen projekti ja sen eteen on tehtävä paljon töitä, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa, summaa Juho Anttila tuolloista tilannetta. – Politiikkakärpänen oli purrut Matiasta lujaa, joten tuolloin 19-vuotiaana hänellä oli takana jo useampi vuosi kokemusta politiikasta niin harrastuksena kuin vaalien kautta saavutetuista luottamustoimistakin. Marttinen oli alusta alkaen samanlainen ydintiimilleen kuin hän on tänäkin päivänä: avoin, sydämellinen ja vaatii paljon myös itseltään. Ensimmäisistä vaaleistaan lähtien Marttinen on halunnut haastaa ajatteluaan tiimin jäsenillä ja rakentaa suunnitelmallista kampanjaa. Eduskuntavaaleissa vuonna 2011 positiivisella nuorisokampanjalla saavutettiin kelvollinen reilun

500 äänen tulos.

JOKA VAALEISSA SEURAAVALLE TASOLLE VIIME eduskuntavaaleissa 2015 Marttisella oli jo kokemusta politiikan parissa työskentelystä Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ja näin vaaleissa työpaikkaa Arkadianmäeltä tavoiteltiin tosissaan. Anttila oli tuolloinkin mukana Marttisen tiimissä. Verkostoa ja uskottavuutta oli kertynyt jo siinä määrin, että saavutettiin listan kolmas sija ja lähes 2300 ääntä. Tulos oli niin hyvä, että siitä jäi kova nälkä. Niin Marttisen tekemiseen uskoville tiimiläisille kuin hänelle itselleenkin. Yhdessä politiikkaharrastuksen parissa vietettyjen vuosien aikana miehet ovat ystävystyneet. Anttila on seurannut ystävänsä nousujohteista uraa politiikan parissa hyvillä mielin. Yhteyttä on pidetty kiireisestä arjesta huolimatta ja keskusteltu ajankohtaisista aiheista ja kysytty näkökulmaa omiin pohdintoihin puolin ja toisin. Nyt ollaan taas eduskuntavaalien kynnyksellä ja Anttilalla on ollut oma ehdokas valittuna jo pitkään. – Näissä vaaleissa Matiaksen kokemus ja osaaminen on taas tasoa korkeammalla ja uskon, että hän tulee valituksi.

4

Temppu ja miten se tehtiin Rauman telakkateollisuus nousi lyhyessä ajassa pohjalta miljardiluokan toimijaksi.

RAUMA on tunnettu jo vuosikymmenet telakkakaupunkina ja sellainen se on vahvasti myös tänä päivänä – telakkatoimintaa nykyisin pyörittävän Rauma Marine Constructions -yhtiön tilauskanta on miljardin euron luokkaa. VÄHÄLTÄ kuitenkin piti, ettei Raumasta olisi tullut entinen telakkakaupunki. Se oli itse asiassa lähempänä kuin yleisesti uskotaankaan, kun STX Finland ilmoitti syyskuussa 2013 lopettavansa telakan toiminnan. Raumalla tuota päivää kutsutaan mustaksi maanantaiksi. – Telakka pelastui, kun kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti lunastaa telakan infran eli maapohjan ja kiinteistöt vuoden 2014 alussa kaupungin haltuun runsaalla 18 miljoonalla eurolla, RMC:n hallituksessa istuva Ari Salmi kertaa. – Se päätös piti tehdä ensin, jotta muut toimijat voisivat lähteä mukaan. Olin itsekin mukana, kun asiaa valmisteltiin, jatkaa Salmi. ARI Salmi korostaa, että viisi vuotta sitten Rauman valtuustossa istunut ja kokoomuksen eduskuntaryhmän palveluksessa ollut Matias Marttinen oli yksi niistä, joiden kautta raumalaisten suunnitelmat levisivät kaupungin ulkopuolelle. – Jatkoa ajatellen oli äärimmäisen tärkeä asia saada myös valtakunnalliset päättäjät ymmärtämään, mitä täällä oltiin tekemässä. Siinä vaiheessa ei usko suomalaisen telakkateollisuuden elinvoimaisuuteen ja ylipäätään tulevaisuuteen ollut suinkaan itsestäänselvyys.

– Helposti olisi voinut käydä niinkin, että raumalaisten toimet olisi leimattu vain paikalliseksi hörhöilyksi. Meille oli tärkeä saada ihmiset ymmärtämään, että projekti oli uskottava ja liikkeellä oltiin tosissaan, Salmi muistuttaa. – Matias Marttinen järjesti jo tuolloin erinomaisten suhteidensa kautta tapaamisia niin Helsinkiin kuin Raumallekin. Viesti meni muutenkin läpi harvinaisen nopeasti, sillä päättävissä asemissa on yllättävänkin paljon raumalaisia. Puhuimme yksinkertaisesti samaa kieltä ja saman tien niin uskottavuus kuin projektin osakseen saama sympatiakin alkoivat nousta, hän tiivistää. ARI Salmi oli yksi niistä raumalaisista, jotka olivat keräämässä telakan uudelleen käynnistämisen vaatimaa noin viiden ja puolen miljoonan euron alkupääomaa. Siinä vaiheessa mukaan astui myös RMC:n nykyinen toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa. – Kiitos sen rahan RMC pääsi heti kiinni bisnekseen. Ilman niitä miljoonia olisi ollut vaikea aloittaa. Pitkälti raumalaisvoimin kerätty pääoma oli lopputulosta ajatellen lähes yhtä tärkeässä roolissa kuin kaupungin tekemä kauppa telakka-alueesta, Heinimaa sanoo. RMC:N tarina oli alusta alkaen niin hyvä ja uskottava, että myös valtion alainen Suomen Teollisuussijoitus lähti sitä tukemaan. Hanke sai uskottavuutta siitäkin, että Raumalla ei missään vaiheessa yritetty saada valtiota telakan koko toiminnan rahoittajaksi, painottaa Heinimaa.

Rauman Lukon puheenjohtajana toimiva Ari Salmi (oik.), kutsui Jyrki Heinimaan (vas.) ja Matias Marttisen vieraakseen Äijänsuolle. Jääkiekon lomassa oli aikaa keskustella myös vahvasti länsirannikolle painottuneesta suomalaisesta meriklusterista.

”Matias Marttinen järjesti jo tuolloin erinomaisten suhteidensa kautta tapaamisia niin Helsinkiin kuin Raumallekin. Viesti meni muutenkin läpi harvinaisen nopeasti, sillä päättävissä asemissa on yllättävänkin paljon raumalaisia.”

VALTION luottamuksesta raumalaiseen laivanrakennusosaamiseen kertoi myös hyvin aikaisessa vaiheessa tehty aiesopimus uuden Laivue 2020:n rakentamisesta Raumalla. Jyrki Heinimaan mukaan raumalaismieliset virkamiehet ja paikalliset vaikuttajat olivat ratkaisevassa roolissa. – Merkillepantavaa on ollut myös se, että ministeriöt eli niin

työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö kuin liikenneministeriökin ovat tehneet koko ajan yhteistyötä raumalaisen laivanrakennuksen hyväksi. Pitkälti sen yhteistyön kautta saimme mahdollisuuden esimerkiksi Vaasan ja Uumajan välille tulevan laivan rakentamiseen. Valtio sitoutui sen taakse jo vuonna 2016. – Matias Marttisen kautta olemme pystyneet informoi-

maan koko ajan reaaliajassa valtiovarainministeriötä siitä, missä täällä mennään ja mitkä ovat toisaalta meidän odotuksemme ja tarpeemme. Suora kommunikaatio on erittäin tärkeä asia, kiittää Heinimaa. SAMAA mieltä Marttisen roolista ilmoittaa olevansa myös Ari Salmi, eikä pelkästään RMC:tä ajatellen. – Rauman talousalue on yksi koko maan teollistuneimmista seuduista, peräti 48 prosenttia täkäläisten eritysten liikevaihdosta tulee teollisuudesta. Sitä ajatellen on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on kontakteja, joiden kautta voi vaikuttaa myös valtion päättäviin elimiin. Tässä Matiaksella on ollut ja tulee jatkossa olemaan korostetun iso rooli, Salmi ilmoittaa.

5

Rauma nousemassa varhaiskasvatuksen edelläkävijäksi Suomessa Suomen ensimmäisen harjoittelupäiväkodin, pikkunorssin, perustamista Raumalle on edistetty Turun yliopistossa syksystä 2017 lähtien. Rauman seminaarimäelle rakennettavan pikkunorssin toiminnan on näillä näkymin tarkoitus käynnistyä syksyllä 2020. VARHAISKASVATUKSEEN panostaminen on ollut kuluvan hallituskauden yksi suurista teemoista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on määrätietoisesti nostanut varhaiskasvatuksen merkitystä lasten oppimispolussa. Raumalle asian tekee merkitykselliseksi vahva panostus varhaiskasvatuksen koulutukseen. Koulutukseen otettavien opiskelijoiden määrää nostettiin vuonna 2018 80:stä 120:een. Tänä vuonna opiskelijoita otetaan saman verran ja vuosina 2020 ja 2021 uusien opiskelijoiden aloituspaikkamäärää nostetaan edelleen 140:een. – Aloituspaikkojen määrän nostaminen kasvattaa tietysti opiskelijoiden määrää Raumalla ja nostaa samalla Rauman kampuksen merkitystä myös valtakunnallisesti, sanoo Matias Marttinen. Merkittävänä uutena avauksena Raumalle ollaan perustamassa varhaiskasvatuksen tueksi harjoittelupäiväkotia.

– Olin valtiovarainministeriön edustajana Turun yliopiston ja Rauman kaupungin kanssa mukana pohtimassa keinoja hyödyntää edelleen sitä korkeaa osaamista, jota Rauman yksikössä on. Lisäksi etsittiin tapoja tuoda varhaiskasvatuksen harjoittelupaikkoja ja tutkimusta lähemmäs, samaan tapaan kuin Normaalikoulussa luokanopettajien osalta. Opetusministeri Grahn-Laasonen on alusta asti ollut olennaisesti mukana edistämässä asiaa ministeriössä samaan aikaan kun kaupunki ja yliopisto ovat tehneet asiasta tarkempia laskelmia. – Harjoittelukoulujen menestyskonsepti tuodaan myös varhaiskasvatukseen. Raumalla kehitetty malli laajenee saman tien valtakunnalliseksi, Sanni Grahn-Laasonen sanoo. YLIOPISTON hakemus rahoituksesta on parhaillaan opetusministeriön käsittelyssä ja siitä odotetaan myönteistä päätöstä kevään aikana.

Harjoittelupäiväkodille on kaavoituksessa katsottu paikka valmiiksi. Arviolta noin 4,2 miljoonaa euroa maksavan rakennuksen tulee rakentamaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.

UUSI PROFESSUURI LAHJOITUSVAROIN ASIAN merkityksellisyyttä korostaa sekin, että varhaiskasvatuksen koulutusta ja tutkimusta Raumalla tukee lahjoitusvaroin perustettava varhaiskasvatuksen pedagogiikan professuuri. Satakunnan korkeakoulusäätiö keräsi varoja professuuriin alueen yrityksiltä, yhteisöiltä ja kaupungeilta. – Oli hienoa miten laajasti yritykset lähtivät lahjoitusprofessuuriin mukaan. Se on selkeä osoitus siitä, että korkeakoulutusta halutaan Raumalle ja Satakuntaan, Marttinen arvioi.

– Harjoittelukoulujen menestyskonsepti tuodaan myös varhaiskasvatukseen. Raumalla kehitetty malli laajenee saman tien valtakunnalliseksi, Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Nopea valtatie 8 on tärkein tavoite TÄRKEIN päätös valtatie 8:n parantamisen kannalta oli pääsy valtakunnallisten pääväylien joukkoon. Liikenneministeri Anne Bernerin antamassa asetuksessa määritellään valtakunnallisesti merkittävät väylät, eli runkoverkko. – Jatkossa runkoverkkoon kuuluvien teiden turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta kehitetään etusijalla. Jatkokehityksen kannalta pääsy runkoverkkoon oli erittäin tärkeää ja sen eteen on tehty laajalla rintamalla kovasti töitä, kuvailee Matias Marttinen. Turun ja Porin välinen osuus valtatiestä 8 on merkittävä tavaraliikenneväylä Lounais-Suo-

messa. Tieosuuden painoarvoa nostavat sen varrella sijaitsevat viisi satamaa ja ratayhteyden puuttuminen. Tieyhteyden kautta kulkee satamista 23 miljoonaa tonnia tavaraa vuosittain. Vilkkaalla väylällä on myös runsaasti työmatkaliikennettä. Uudenkaupungin autotehtaan voimakkaan tuotannon nousun myötä liikennemäärät ovat kasvaneet.

EDUNVALVONTA PALA KERRALLAAN MOOTTORITIEN jatkaminen Turusta Nousiaisiin saatiin yhteistyössä Varsinais-Suomen kanssa edistymään.

– Valtatie 8 on länsirannikon keskeisin liikenneväylä. Nyt on saatu tuloksia aikaan yhteistyöllä positiivisen rakennemuutoksen tahdissa. alueemme kasvun jatkuminen edellyttää, että tieinfra laitetaan kuntoon, sanoo kansanedustaja Ilkka Kanerva. – Eurajoen ohikulkutien tiesuunnittelu valmistuu syksyllä ja Laitilan eritasoliittymän suunnitelman edistyvät vahvasti. Näiden edistäminen on ollut tärkeää, sillä nyt uusi hallitus pääsee tekemään rahoituspäätökset näistä ensi hallituskaudella, Marttinen painottaa. Merkittävä parannustyö on käynnissä myös Porin päässä,

jossa Söörmarkun eritasoliittymän rakennustyöt ovat käynnissä.

VALTATIE 12 TÄRKEÄ TAVARALIIKENTEEN VÄYLÄ

ERITYISESTI Rauman sataman kannalta tärkeä väylä on valtatie 12 aina Tampereelle saakka. Valtatie 12 toimii Rauman seudun teollisuuden ja sataman kuljetusten pääreittinä sisämaahan. – Valtatien 12 parantaminen Eura–Raijala-välillä saatiin toteutettua ns. korjausvelkarahoituksella. Tietä levennetään ja sen kantavuutta parannetaan sekä

liittymiä parannetaan. Tien turvallisuus paranee merkittävästi, Marttinen sanoo.

6

Matiaksen tarina OLEN asunut Raumalla koko ikäni, lapsuuteni Tiilivuorella ja aikuisikäni Syväraumassa. Perheeseeni kuuluu hammaslääkärinä työskentelevä äitini, myyntineuvottelijana toimiva isäni ja pikkuveli, joka viimeistelee tällä hetkellä opintojaan kauppakorkeakoulussa. Sukuamme asuu ympäri Satakuntaa Merikarvialla, Porissa ja Ulvilassa. LAPSENA harrastin paljon, ja mieleen on jäänyt erityisesti hauskat vuodet meripartiolippukunta Myrskypoikien riveissä. Lapsuudenkodissani ei puhuttu juuri politiikasta, mutta ajankohtaisista asioista kyllä. Innostuin jo nuorena lähtemään mukaan puolueeni nuorisojärjestön toimintaan. Sen kautta tieni vei kunnallispolitiikkaan. Kuusi vuotta sitten harrastuksesta tuli itselleni myös ammatti, kun minut valittiin töihin eduskuntaan.

oli hieno näköalapaikka eduskunnan toimintaan. Vastasin työssäni eduskuntaryhmän viestinnästä ja mediasuhteista. Lisäksi avustin eduskuntaryhmän puheenjohtajana tuolloin toiminutta Petteri Orpoa. Opetusministerin erityisavustajaksi minut kutsuttiin kesällä 2015 opetusministeriöön. Viimeiset kaksi vuotta olen tehnyt töitä valtiovarainministeriössä Petteri Orpon talouspolitiikasta vastaavana erityisavustajana. Työskennellessäni eduskunnassa, opetusministeriössä ja valtiovarainministeriössä olen voinut olla monessa asiassa viemässä eteenpäin Satakunnalle tärkeitä asioita. Viimeisen vuoden aikana pöydälläni ovat olleet Porin sataman radan sähköistäminen, nopeat koulutustoimet työvoimapulan hyväksi, OKL:n harjoittelupäiväkoti ja liikenneasiat. Tätä työtä haluan jatkaa satakuntalaisten kansanedustajana.

ENSIMMÄINEN pestini valtakunnan politiikassa eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä

OLEN koulutukseltani valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta. Valtio-opin lisäksi

”Tätä työtä haluan jatkaa satakuntalaisten kansanedustajana.”

olen opiskellut taloustiedettä, Eurooppa-opintoja ja hallintotiedettä Åbo Akademissa. Kirjoitin pro gradu -työni pormestarimallista kunnallisessa päätöksenteossa ja luottamushenkilöiden tilivelvollisuudesta päätöksenteossa.

PAIKALLISTA VAIKUTTAMISTA OLEN ollut Raumalla kunnallispolitiikassa mukana vuodesta 2008. Vuodesta 2017 olen toiminut Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Tätä ennen toimin vuosina 2013–2017 Rauman kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtajana. Olen myös istunut Satakunnan maakuntahallituksessa vuodesta 2013 edis-

tämässä maakunnan yhteisiä asioita. Eduskuntavaaleissa olen ollut ehdolla kahdesti. Vuoden 2011 vaaleissa sain 520 ääntä opiskelijaehdokkaana. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kannatukseni kasvoi lähes 2300 ääneen ja nousin Kokoomuksen listan kolmannelle sijalle. Nyt tavoittelen tosissani paikkaa satakuntalaisten kansanedustajana, uuden sukupolven päättäjänä. OLEN sairastanut 1-tyypin diabetesta lähes viidentoista vuoden ajan. Arki sairauden kanssa – hyvine ja huonoine aikoineen – on tuttua. Olen kiitollinen siitä, miten hyvin olen pärjännyt sairauteni kanssa. Työssäni valtiovarainministeriössä olen pitänyt esillä pitkäai-

kaissairauksien hoitamisen tärkeyttä. Diabeteksen hoidossa on meillä vielä paljon parannettavaa, vaikka hoitomenetelmät ja lääkkeet ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina.

VAPAA-AJALLA LIIKUNTAA VIETÄN vapaa-aikani perheeni ja ystävieni seurassa. Vapaa-aikani kuluu rullaluistelun, sulkapallon pelaamisen ja lenkkeilyn merkeissä, talvisin valikoimaan kuuluu myös hiihto. Kiireisen arjen keskellä liikunta on paras tapa ladata akkuja. Merellä liikkuminen on itselleni rakasta. Opiskeluaikoina tein töitä Kylmäpihlajan majakkasaarella useampana kesänä. Sotilasarvoltani olen reservin vänrikki. Toimin oman Reserviupseerikurssini 240 ”Timantti” oppilaskunnan puheenjohtajana Reserviupseerikoulussa Haminassa. Reserviläistoiminta on arvokasta, ja osallistun oman yhdistykseni Rauman reserviupseeriyhdistyksen toimintaan.

7

S U U S I L L A V R TU MIKSI OLEN EHDOLLA? SATAKUNNASTA tarvitaan uuden polven kansanedustaja pitämään maakuntamme puolta ja tekemään töitä elinvoimaisen Satakunnan puolesta, missä ihmisten on mahdollista toteuttaa omia unelmiaan ja elää täysipainoista, turvallista elämää hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien ympäröimänä. Oikeilla päätöksillä Satakunta ei ole taantuva maakunta vaan tulevaisuudessa osa Etelä-Suomen kasvua. OLEN tehnyt töitä valtakunnan politiikassa viimeiset kuusi vuotta, jonka aikana olen rakentanut verkostot ministereihin, kansanedustajiin ja virkamiehiin ministeriöissä. HALUAN tehdä kaikkeni maakunnan parhaaksi.

TYÖ SATAKUNTA menestyy vain sillä, että mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen saa tehdä töitä. Työn tekeminen on itsessään arvokasta ja tuo merkitystä elämään. Korkea työllisyys on myös ratkaisu siihen, että tärkeät palvelut, kuten koulutus ja ikäihmisten hoiva sekä tarpeellisten tulonsiirtojen ja eläkkeiden maksu voidaan järjestää tulevaisuudessa. Valtion velaksi eläminen pysäytetään korkean työllisyyden tuomilla veroeuroilla ja tiukalla menokurilla. KAIKKIEN eduskunnan päätösten pitää tukea työntekoa ja yrittäjyyttä. Verotuksen tulee kannustaa ottamaan työtä vastaan, opiskelemaan ja kehittämään itseään. Työn verotusta pitääkin laskea kaikilla tulotasoilla. Veronkevennysten tulee kohdistua myös eläkkeisiin, jotta eläkeläisten ostovoima turvataan. Sosiaaliturvaa pitää uudistaa niin, että työtä kannat-

taa ottaa aina vastaan ilman tukien nopeaa leikkaantumista ja raskasta byrokratiaa. VALTAOSA uusista työntekijöistä on palkattu 2000-luvulla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pk-yritykset ovat Suomen talouden selkäranka. Näiden yritysten mahdollisuuksia luoda lisää työpaikkoja on tuettava lisäämällä mahdollisuuksia sopia työehdoista nykyistä laajemmin työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien kesken. SATAKUNTA on teollistuneimpia maakuntia. Teollisuuden kilpailukyvystä on pidettävä huolta, jotta työpaikkoja ja veroeuroja ei valu Suomesta ulos. Verotuksen pitää olla ennustettavaa, eikä yrittäjyyden ja omistamisen verotusta pidä kiristää. Hyvät liikenneyhteydet ja osaava työvoima tukevat teollisuuden toimintaedellytyksiä.

OSAAMINEN SATAKUNTA menestyy vain korkealla osaamisella. Pidetään huoli siitä, että maakunnassamme on monipuoliset koulutusmahdollisuudet toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Yhä useampi työntekijä päivittää jatkossa omaa osaamistaan myös työuran aikana. Monet yritykset kärsivät Satakunnassa työvoimapulasta. Siksi tarvitsemme lyhytkoulutuksia, joilla voidaan nopeasti kouluttaa uudelleen

ihmisiä, joilla on jo aikaisempaa koulutusta. KOULUTUS on tärkeä satsaus lapsen ja nuoren tulevaisuuteen. Peruskoulun pitää taata jokaiselle lapselle hyvä luku- ja kirjoitustaito. Tavoitteena pitää olla, että jokainen peruskoulun päättänyt siirtyy toisen asteen opintoihin ja suorittaa tutkinnon. Koulutus on paras lääke nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymistä vastaan.

KANSALAISTEN turvallisuuden takaaminen on valtion keskeisiä tehtäviä. Poliisien määrää pitää lisätä nykyisestä, jotta rikokset voidaan selvittää nykyistä kattavammin ja poliisi on enemmän läsnä siellä, missä ihmiset liikkuvat. Rikoksista tulee seurata tuntuva ja oikeasuhtainen rangaistus. Rikoslain uudistamista tulee jatkaa. Erityisesti seksuaalirikosten rangaistuksia tulee kiristää. PUOLUSTUSVOIMIEN toimintaedellytykset pitää turvata. Tämä tarkoittaa merivoimien alusten ja Hornetien korvaajien hankintaa. Tarvitsemme uskottavan koko maan kattavan puolustuksen. Tämän perusta on uskot-

tavassa asevelvollisuusarmeijassa ja tiiviissä läntisessä yhteistyössä. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja aktiivinen reserviläistoiminta ovat tärkeä osa maamme puolustusta. SUOMEEN on tervetullut tekemään töitä, opiskelemaan ja rakentamaan omaa elämäänsä, kun sitoutuu noudattamaan lakejamme. Turvapaikkapolitiikka pitää uudistaa niin, että turvapaikanhaku tapahtuu jo EU:n ulkorajoilla olevissa keskuksissa, joista jäsenmaat ottavat vastaan kaikkein hädänalaisimpia hakijoita. Näin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä ei oleskele Suomessa ja järjestelmän turvallisuus vahvistuu.

YHTEYDET SATAKUNTA on maantieteellinen pussinperä. Olemme lähellä pääkaupunkiseutua, Tamperetta ja Turkua, mutta heikot yhteydet sulkevat meidät kasvukolmion ulkopuolelle. Sujuvat raideja tieyhteydet tekevät Satakunnasta osan Etelä-Suomen kasvukolmiota. Tavoitteenamme tulee olla kasvukolmion muuttaminen kasvuneliöksi! TARVITSEMME nopeat raideyhteydet Porista ja Raumalta Tampereen kautta Helsinkiin. Pääradan parannukset mahdollistavat tulevaisuudessa Satakunnasta suoran ratayhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Teollisuu-

den kuljetukset ovat kovassa kasvussa, minkä vuoksi raiteiden kestävyyttä pitää parantaa. VALTATIE 8 on länsirannikon pääväylä sekä tavara- että henkilöliikenteessä. VT8:n kehittäminen pitää sisällyttää eduskunnan 12-vuotiseen liikennesuunnitelmaan, ja Eurajoen ohikulkutien ja Laitilan eritasoliittymän rakentaminen käynnistää. Tien kehittämiseksi on selvitettävä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja avoimin mielin. Tavoitteena on nelikaistainen kasitie 2030-luvulla Pori-Turku –välillä.

YMPÄRISTÖ SUOMI on jätettävä paremmassa kunnossa tuleville sukupolville kuin mitä se on tällä hetkellä – taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta. Ilmastonmuutos koskettaa meistä jokaista, kun talvet lyhenevät ja sään ääri-ilmiöt helteineen ja myrskyineen lisääntyvät. Poikkeukselliset säätilat vaikeuttavat maatalouden harjoittamista tulevaisuudessa myös Satakunnassa. KESTÄVÄ talouskasvu ja ilmastonsuojelu eivät sulje toisiaan pois. Keskeisintä on hinnoitella verotuksella korkeat päästöt raskaammin kuin vähäpäästöinen energiantuotanto. Työn verotuksen kevennykset rahoitetaan päästöjen ja haittojen verotuksen kiristyksillä. Kivihiilen käyttökielto vuoteen 2030 mennessä on oikea ratkaisu. Suomen tulee varautua myöntämään uusia lupia ydinvoiman lisärakentamiseen.

ILMASTONMUUTOKSEN vastaiset toimet eivät saa johtaa siihen, että autoilun kustannukset kasvaisivat kohtuuttomiksi. Yksityisautoilu on maakunnassa välttämättömyys ihmisten työssäkäynnin ja harrastamisen kannalta. Autoveroa tulee laskea pieni- ja keskipäästöisten autojen osalta, jotta autokanta uudistuisi nopeammin. Polttomoottoriautojen kieltäminen ei ole kannatettavaa eikä realistista. ITÄMEREN tila on huolestuttava. Jätevesien puhdistus on saatava korkealle tasolle Itämeren kaikissa rantavaltioissa. Paikallisesti erityisesti Eurajoen ongelmallinen jätevesitilanne on järjestettävä nopeasti kuntoon. Raumalla aloitettu Meremme tähden -projekti on erinomainen esimerkki pienistä ympäristöteoista, joilla on suuri vaikutus.

Lue lisää nettisivuiltani:

SEURAA SOMESSA:

Facebook.com/MarttinenMatias Instagram: matiasmarttinen Twitter: MatiasMarttinen

Eduskuntavaalit sunnuntaina 14.4.2019. Ennakkoäänestys 3.–9.4.2019 MUISTA ÄÄNESTÄÄ! KOKO PERHEEN LASKETTELURIEHA TUORIN RATSUTILALLA HUITTISISSA Matiaksen ja Henna Virkkusen ulkoilmatilaisuus klo 12.00–14.00 Su 17.3. Tuorin Ratsutilalla Punkalaitumentie 10:ssä Huittisissa. Pulkkamäkeä, makkaran paistoa nuotiolla, hevosia ja mikropossu Huugo.

Maksaja: Edistyksellinen Satakunta ry.

Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Valtiotieteiden maisteri