K ĂSIT YĂ
SUPISUOMALAISTA SOLMEILUA Fransuissa kĂ€ytetÀÀn kahta erilaista solmua. Tuloksena on pitsimĂ€isiĂ€ koristeita. TEKSTI, OHJE JA PIIRROKSET ANJA AALTO //KUVAT LAURA RIIHELĂ
E
rilaiset vanhat solmeilutekniikat ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa. Amppeleista, kasseista ja seinÀtekstiileistÀ tuttu makramee on kulkeutunut ympÀri maailmaa muun muassa merimiesten matkassa. MeiltÀ Suomessa on ikioma solmeilutekniikka, fransut. Ne muistuttavat hieman makrameeta, mutta solmut ovat erilaisia, ja tekniikalla valmistetaan tÀysin erilaisia tekstiilejÀ. Aivan samanlaista tekniikkaa ei tutkimusten mukaan ole muualta löytynyt. Fransuja on solmittu lÀntisessÀ Suomessa ja erityisesti Pohjanmaalla. Tekniikalla on koristeltu liinavaatteita ja etenkin juhlissa kÀytettyjÀ tekstiilejÀ. Fransut ovat olleet mukana ihmisen koko elÀmÀn taipaleella: Fransukoristeinen tekstiili voi olla pöytÀliinana juhlissa ja hÀÀkatoksena hÀissÀ. Kasteelle vietÀvÀ lapsi on kÀÀritty siihen, ja vainajan arkku on asetettu hautajaisissa fransuin koristellun liinan pÀÀlle. Fransut solmeiltiin yleensÀ loimilankoihin, jotka jÀivÀt kankaan pÀÀhÀn kutomisen jÀlkeen. Solmeilusta muodostui pitsimÀinen koriste. Fransuja tehdÀÀn myös erillisenÀ solmimalla langat sydÀnlankaan, ja valmis fransu kiinnitetÀÀn jÀlkeenpÀin pitsin tapaan kankaaseen. Solmimista varten tarvitaan teline eli konkari, jonka pystypuiden vÀliin sydÀnlanka pingotetaan. Ylösalai-
sin kÀÀnnetyn tuolin jalkoja voi kÀyttÀÀ samaan tarkoitukseen. Fransujen solmimistekniikka on sinÀllÀÀn yksinkertainen, sillÀ siinÀ kÀytetÀÀn vain kahta erilaista solmua. Fransujen tekeminen ei ole kuitenkaan kaikkein helpoimpia kÀsityötekniikoita, sillÀ vaatii harjoittelua, ettÀ solmuista tulee tÀsmÀllisiÀ ja pinnasta kaunista ja tasaista. Harjoitteluun sopii hyvin puuvillalanka. Kokemuksen kasvaessa kannattaa kokeilla pellavalankaa. Fransuissa esiintyvillÀ kuvioilla on hauskoja nimiÀ, esimerkiksi hammasrati ja sÀÀrirati. Myös tÀhtikuvio on tavallinen. Fransuista voidaan kÀyttÀÀ myös nimityksiÀ ripsut tai typsyt. KIRJANMERKISTà LIIKKEELLE
Kokeile solmuja aluksi pieneen työhön. TEE NĂIN:
»Pingota sydÀnlanka tiukasti nelinkertaisena esim. ylösalaisin kÀÀnnetyn jakkaran jalkoihin. »Leikkaa kahdeksan n. 70 cm pitkÀÀ lankaa fransulangoiksi. »Taita jokainen fransulanka puoliksi ja solmi langat yksitellen sydÀnlangan ympÀrille napakasti, solmut eivÀt saa liukua työn edetessÀ. SydÀnlangasta lÀhtee nyt 16 lankaa. TÀssÀ vaiheessa mÀÀrÀytyy myös tulevan fransun tiheys. (Kuva 1) »Aloita solmiminen vasemmasta laidasta niin, ettÀ jÀtÀt ensimmÀisen langan vapaaksi ja solmit kahdella seuraavalla langalla solmun A. (kuva 2) Jatka solmimalla
aina kaksi seuraavaa lankaa, solmujen pitÀÀ asettua tasaiseen riviin. Viimeinen lanka jÀÀ vapaaksi. »Aloita toinen rivi taas vasemmalta solmimalla kaksi ensimmÀistÀ lankaa, eli toisen kerroksen solmut muodostuvat edellisten solmujen kanssa lomittain. Solmi langat pareittain koko kerroksen matkalta, myös viimeinen lanka solmitaan. Jatka nÀin muutama solmurivi, saat tuntumaa solmun tekoon. »Hammasrati: Solmi aina kaksi vierekkÀistÀ lankaparia yhteen solmulla B (kuva 3) jonkin matkan pÀÀstÀ edellisistÀ solmuista. » Jatka taas solmimalla tiheÀÀ, eli kuten alussa. Jatka työtÀ solmimalla vuorotellen tiheÀÀ ja hammasrateja. »Kun työsi on sopivan mittainen, solmi kaikki langat yhteen solmulla B, tee pÀÀllekkÀin kaksi tai kolme napakkaa solmua. Leikkaa tupsu sopivaksi. »Solmi sydÀnlangat kauniille solmulle ja katkaise pÀÀt. »Voit höyryttÀÀ työn varovasti tai kastella. Asettele se tasaiselle alustalle kuivumaan.
LISĂTIETOA
»Bertta Aspfors: Fransut eli franssit â Kaunista kĂ€sityöperinnettĂ€ »Ritva Koskennurmi-Sivonen (toim.): Lankatekniikoiden kĂ€sikirja, Tammi 2013 »Maija MĂ€rsylĂ€: Fransua oppimaan, Keskipohjanmaan kirjapaino 1973 »Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri, WSOY 1975
30 | MARTAT 6 | 2019
26-31_fransut.indd 30
15.11.2019 12.49