K ÄSIT YÖ
SUPISUOMALAISTA SOLMEILUA Fransuissa käytetään kahta erilaista solmua. Tuloksena on pitsimäisiä koristeita. TEKSTI, OHJE JA PIIRROKSET ANJA AALTO //KUVAT LAURA RIIHELÄ
E
rilaiset vanhat solmeilutekniikat ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa. Amppeleista, kasseista ja seinätekstiileistä tuttu makramee on kulkeutunut ympäri maailmaa muun muassa merimiesten matkassa. Meiltä Suomessa on ikioma solmeilutekniikka, fransut. Ne muistuttavat hieman makrameeta, mutta solmut ovat erilaisia, ja tekniikalla valmistetaan täysin erilaisia tekstiilejä. Aivan samanlaista tekniikkaa ei tutkimusten mukaan ole muualta löytynyt. Fransuja on solmittu läntisessä Suomessa ja erityisesti Pohjanmaalla. Tekniikalla on koristeltu liinavaatteita ja etenkin juhlissa käytettyjä tekstiilejä. Fransut ovat olleet mukana ihmisen koko elämän taipaleella: Fransukoristeinen tekstiili voi olla pöytäliinana juhlissa ja hääkatoksena häissä. Kasteelle vietävä lapsi on kääritty siihen, ja vainajan arkku on asetettu hautajaisissa fransuin koristellun liinan päälle. Fransut solmeiltiin yleensä loimilankoihin, jotka jäivät kankaan päähän kutomisen jälkeen. Solmeilusta muodostui pitsimäinen koriste. Fransuja tehdään myös erillisenä solmimalla langat sydänlankaan, ja valmis fransu kiinnitetään jälkeenpäin pitsin tapaan kankaaseen. Solmimista varten tarvitaan teline eli konkari, jonka pystypuiden väliin sydänlanka pingotetaan. Ylösalai-
sin käännetyn tuolin jalkoja voi käyttää samaan tarkoitukseen. Fransujen solmimistekniikka on sinällään yksinkertainen, sillä siinä käytetään vain kahta erilaista solmua. Fransujen tekeminen ei ole kuitenkaan kaikkein helpoimpia käsityötekniikoita, sillä vaatii harjoittelua, että solmuista tulee täsmällisiä ja pinnasta kaunista ja tasaista. Harjoitteluun sopii hyvin puuvillalanka. Kokemuksen kasvaessa kannattaa kokeilla pellavalankaa. Fransuissa esiintyvillä kuvioilla on hauskoja nimiä, esimerkiksi hammasrati ja säärirati. Myös tähtikuvio on tavallinen. Fransuista voidaan käyttää myös nimityksiä ripsut tai typsyt. KIRJANMERKISTÄ LIIKKEELLE
Kokeile solmuja aluksi pieneen työhön. TEE NÄIN:
»Pingota sydänlanka tiukasti nelinkertaisena esim. ylösalaisin käännetyn jakkaran jalkoihin. »Leikkaa kahdeksan n. 70 cm pitkää lankaa fransulangoiksi. »Taita jokainen fransulanka puoliksi ja solmi langat yksitellen sydänlangan ympärille napakasti, solmut eivät saa liukua työn edetessä. Sydänlangasta lähtee nyt 16 lankaa. Tässä vaiheessa määräytyy myös tulevan fransun tiheys. (Kuva 1) »Aloita solmiminen vasemmasta laidasta niin, että jätät ensimmäisen langan vapaaksi ja solmit kahdella seuraavalla langalla solmun A. (kuva 2) Jatka solmimalla
aina kaksi seuraavaa lankaa, solmujen pitää asettua tasaiseen riviin. Viimeinen lanka jää vapaaksi. »Aloita toinen rivi taas vasemmalta solmimalla kaksi ensimmäistä lankaa, eli toisen kerroksen solmut muodostuvat edellisten solmujen kanssa lomittain. Solmi langat pareittain koko kerroksen matkalta, myös viimeinen lanka solmitaan. Jatka näin muutama solmurivi, saat tuntumaa solmun tekoon. »Hammasrati: Solmi aina kaksi vierekkäistä lankaparia yhteen solmulla B (kuva 3) jonkin matkan päästä edellisistä solmuista. » Jatka taas solmimalla tiheää, eli kuten alussa. Jatka työtä solmimalla vuorotellen tiheää ja hammasrateja. »Kun työsi on sopivan mittainen, solmi kaikki langat yhteen solmulla B, tee päällekkäin kaksi tai kolme napakkaa solmua. Leikkaa tupsu sopivaksi. »Solmi sydänlangat kauniille solmulle ja katkaise päät. »Voit höyryttää työn varovasti tai kastella. Asettele se tasaiselle alustalle kuivumaan.
LISÄTIETOA
»Bertta Aspfors: Fransut eli franssit – Kaunista käsityöperinnettä »Ritva Koskennurmi-Sivonen (toim.): Lankatekniikoiden käsikirja, Tammi 2013 »Maija Märsylä: Fransua oppimaan, Keskipohjanmaan kirjapaino 1973 »Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri, WSOY 1975
30 | MARTAT 6 | 2019
26-31_fransut.indd 30
15.11.2019 12.49