Martat-lehti 5-22

Page 1

YHTEISET ATERIAT OVAT RUOKAKASVATUKSEN PERUSTA VAUVA TULOSSA, TALOUS KUNNOSSA?

SYLIRYIJY KARKOTTAA KYLMÄÄ

1 kansi5-22-valittukansi.indd 3

Martat

5 · 2022

NYT LEIVOTAAN MAKEAA UUNIN TÄYDELTÄ

Marjukka Ke unen: Rohkeasti unelmaa a iin 28.9.2022 11.47


SUOMEN KÄDENTAIDOT -MESSUT

Tulevaisuus tehdään käsin Kädentaitoalan suurin tapahtuma Laadukkaita tuotteita ja materiaaleja yli 600 yrityksellä neljässä messuhallissa. Mieleenpainuva ohjelma vie mennessään Upeita muotinäytöksiä, näyttelyitä sekä huippuesiintyjiä! Messut avaa ja Taito-Finlandia-palkinnon jakaa tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Lahjaparatiisi ja ideoiden aarreaitta – tue kotimaista osaamista Uniikit luomukset pukinkonttiin ja omaksi iloksi. Inspiraatio ja materiaalit harrastuksiin. Jaa käsityön ilo – tule mukaan #Kädentaitajat yhteisöön Kun opit tai luot uutta ja inspiroidut, käytä #kädentaitajat ja tägää @suomenkädentaidot tarinaasi, niin jaamme sen!

18.–20.11. 2 ilmoitus-Tampereen Messut 5-2022.indd 22

TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS KADENTAIDOT.FI • OSTA LIPUT:

27.9.2022 10.37


ELVI RISTA

SHUTTERSTOCK

Uun ta ulos! 14

20

Ota kasvikset osaksi välipalaa ja pidä terveellistä naposteltavaa aina saatavilla kotona.

SISÄLTÖ

5/2022 4 5 6 7 8 14 20 22 28 30

KERTTU MALINEN

KRISTIINA KONTONIEMI

34 36 38 40 42 46

48

8

Marjukka Kettunen lähti Norjaan opiskelemaan lääkäriksi. – Ajattelin, että jos en nyt tee tätä, olen kuusikymppisenä niin katkera, ettei sitä kestä kukaan.

3 sisältö5-2022.indd 3

22

Ei ole pakko maistaa, jos ei halua! Ruokakasvatus alkaa yhdessä syömisestä, ja mukava tunnelma on aterioinnin paras höyste.

50 55 56 59 60 64 66

Marttakartta Pääkirjoitus Lukijalta Martta suosittelee Rohkeasti toiveita kohti Makeita maistiaisia Ota kasvikset osaksi välipalaa Hyvää ruokailoa! Vauva tulossa, talous kunnossa? Martta avaa vaatekaappinsa: Marttaherran moitteeton tyyli Pampulat päähän ja ranteisiin Minun viherkasvini: Noni Syliryijy karkottaa kylmää Kevennä kemikaalikuormaa: Ruoanlaitto ja ruokien säilytys Tuttavaksi metsän kanssa Martan lakitieto: Työntekijän lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan Viihtyisä yhdistys: Annetaan tilaa mielipiteille Yhdessä & yhdistyksessä Martan pitkä marssi Elämänmeno Netissä nyt Monessa mukana Marttaristikko Viekas: Mäkimeirami

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN STAILAUS SUSANNE SALO

Marjukan mekko: Nouki

30.9.2022 11.38


MARTAN KÄTEEN

Enemmistö suomalaisista (74 %) on omasta mielestään onnistunut vähentämään oman taloutensa ruokahävikin määrää viimeisen vuoden aikana. Myös tulevaisuudessa suurin osa aikoo pitää ruokahävikin minimissä. Tieto on peräisin Kuluttajaliiton valtakunnallisesta kuluttajakyselystä. Tutustu tuloksiin tarkemmin osoitteessa www.kuluttajaliitto.fi/ SHUTTERSTOCK

Keittiöpihdeillä noukit oliivit purkista, kääntelet kalapuikkoja pannulla ja kokeilet pastan kypsyyttä. Näppäriä kädenjatkeita valmistetaan teräksestä, muovista, silikonista ja puusta.

74% HY VÄ ME!

www.chezmarius.fi

Lahjoita lämpöä käsitöilläsi! A-klinikkasäätiön ja EHYT ry:n kampanja haastaa neulomaan lapasia, sormikkaita ja villasukkia asunnottomille sekä muille vähäosaisille. Keräyksessä otetaan vastaan vain uusia ja käyttämättömiä tuotteita. Voit valita värit ja mallit itse, tarvetta on erityisesti aikuisten kokonumeroissa. Keräys jatkuu 30.11. saakka. Neulomisohjeet ja keräyspisteiden luettelo osoitteessa https://aklinikkasaatio.fi/ajankohtaista

www.verkkokauppa.com

Hyvä syy neuloa

JÄRJEST YSMIES

Puhdista uuni.

A JAN KUVA

Laitilan Martat pitivät ryijykahvilaa kesän Munamarkkinoilla.

A JAN KUVA

Harvialan Martat tekivät sieniretken yhdessä Janakkalan Ladun kanssa Suomalaisen ruoan päivänä. Lajeja löytyi kuivuudesta huolimatta, ja sieniä tunnistettiin Raija Laitisen opastuksella.

4 | MARTAT 5 | 2022

4 marttakartta5-2022.indd 4

30.9.2022 11.51


MARTAT 5/2022

PÄÄKIRJOITUS 10.10.2022

120. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2022. Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Nyt tarvitaan arjen taitajia

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 35 882 (LT 2021) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

ARKISET TAIDOT korostuvat jälleen, nyt ehkä enemmän kuin pitkään ai-

kaan. Ruoan ja energian hinnat ovat hurjassa nousussa koko Eurooppaa koskettavassa kriisissä. Talvea kohti mentäessä suomalaisia neuvotaan laskemaan asunnon lämpötilaa, käyttämään villasukkia ja lyhentämään lämpimässä suihkussa vietettyä aikaa. Moni kiinnittää ruoan hinnannousun vuoksi entistä enemmän huomiota ostoksiin ja hävikin minimoimiseen. Lihaa ja kalaa edullisemmat proteiinin lähteet, pavut ja linssit, nähdään uudessa valossa. KESTÄVÄ RUOKA ratkaisee monta haastetta samalla kertaa. Kun miettii ja suunnittelee etukäteen, mitä ostaa ja käyttää, välttyy hävikiltä ja turhalta rahanmenolta. Martat neuvovat positiivisuuden kautta: hyvä ruoka on turvallista ja terveellistä sekä ystävällistä ympäristölle ja rahapussille. Kokataan siis entistä innokkaammin ruokaa kotimaisista herneistä, pavuista, juureksista ja ohrasuurimoista. Laitetaan oppimme ja osaamisemme jakoon lähipiirissä ja laajemminkin. Ohjataan uusi sukupolvi erilaisien makujen äärelle. Jos härkäpapua ja ohraa tottuu syömään lapsena, niistä pitää myös aikuisena. ME MARTAT olemme arjen taitajia. Meitä on monta, ja siksi tekomme ja

kannanottomme vaikuttavat isosti. Haasteet eivät lopu, mutta historiasta tiedämme, että ongelmat aina ratkaistaan. Tehdään joukolla maailmasta parempi paikka itsellemme ja kaikille muille. Yhdessä selviämme! MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. www.martat.fi

Hyvästä arjesta parempi maailma

5 pääkirjoitus5_2022.indd 5

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

Martat 6/2022 ilmestyy 28.11.

30.9.2022 11.51


LUKIJALTA

Kiitos hyvästä lehdestä. Tarkkaan tulee luettua.

» Martta avaa vaatekaappinsa

-sarjassa on ollut aika samantyylisiä pukeutujia, voisi olla enemmän variaatiota. Tässä lehdessä oli vähän kuivakoita juttuja. Henkilöjutut kiinnostaa, samoin trendikkäät ruoka-aiheet.

massa myös ruskotorvisieni ja harmaatorvisieni, aivan uusia tuttavuuksia. Ehkäpä sellaisia löytyy tulevalla Marttojen sieniretkellä, jonne olen ilmoittautunut. Odotan innolla kaikkea mukavaa, mitä jäsenyys tuo mukanaan.

» Martta-lehti on ihan paras

» "Monessa mukana" on hy-

kaikilta puolilta.

vä tietolähde eri yhdistyksien toiminnasta. Siitä löytää joskus vinkkejäkin.

» Kiitos monipuolisesta leh-

destä! » Lehti oli jälleen mukavan vä-

rikäs ja kutsui lukemaan. Paras juttu oli Kevennä kemikaalikuormaa: Tekstiilit. Omat ostotottumukset joutuvat nyt tarkkaan syyniin.

» Onpa hienoa, että potilaskoirille neulotaan sukat. Olisiko ohje mahdollinen saada Martat-lehteen? » Todella tavallisten ja iäk-

käämpien marttojen aliarvioimista näytellä toisten vaatevalintoja. » Vaikean anorexiani tueksi,

Martta sanana, tuo lämpöä ja iloa ja turvallisuutta, kuten Martta Wendelinin iki-ihanat kuvituksetkin. KOTOISUUS. » Sieniruuan ohje sivulla 19 on » Kiitos ihanasta lehdestä фν

» Onpa lehdessä tosi upeita

» Tänään tullut Martta-lehti

kuvia ja hieno painojälki, laadukas julkaisu!

oli suorastaan ihana kaikkine aiheineen. Kasvikset nousevat pöydälle. » Lehdessä paljon hyvää luet-

tavaa. » Henkilöjutut ei kiinnosta,

erityisesti vaatekaapin esittelyt. » Lehti hyvä, jään jo odottamaan seuraavaa. » Tämä lehti oli täynnään kaik-

kea jännää, tykkäsin kovasti koko lehdestä. » Vähiten pidin (taas kerran) sivujen 52–56 jutuista. En vaan ymmärrä, miksi näitä pitää julkaista.

jopa vaarallinen, sillä ohjeessa ei erikseen mainita että osa tuoreista sienistä edellyttää ryöppäystä ennen ruoaksi laittamista. Suositan että tavalla tai toisella varoitatte lukijoita asiassa.

» Martta-lehti on valitetta-

vasti vanhanaikainen ja joka lehdessä samantyylisiä juttuja. Itse kaipaisin esim. enemmän tietoa ja tarinaa Martoista ja Martta-yhdistyksistä. Joka lehdessä voisi olla esittely jostakin yhdistyksestä esim. Anarkistimartat, ProMartat, Aurinkorannikon Martat, TulppaaniMartat jne. Mitä nämä yhdistykset ovat ja mitä niissä touhutaan. Aiheena myös tietotekniikka-asioita yms. ajankohtaista nykypäivää. Ja myös tietoa Martoille esim. siitä, voiko kaikkien yhdistysten tapahtumiin mennä mukaan vai miten toimitaan.

» Kiitos sienisivuista. » Odotettu lehti! » Kiitos värikkäästä, iloisesti

tietoa jakavasta Martta-lehdestä. Hyvää syksyä toimitukseen! » Liityin Marttoihin tänä ke-

sänä ja tämä oli ensimmäinen lehti, jonka sain kotiini. Luin sen kannesta kanteen, jätin väliin ainoastaan golf-jutun sivulla 73. Ehkä vuodenaika ratkaisi kiinnostavimman jutun, nythän on sieniaika. Vahvero-jutusta opin, että on ole-

» Toimitus vastaa: Kiitos palautteestanne. Sienien kanssa on tosiaan syytä olla tarkkana. Tarkennamme, että viime lehdessä julkaistussa sienikastikkeen ohjeessa on käytettävä sellaisenaan syötäväksi sopivia sieniä, kuten kantarelleja, suppilovahveroita tai tatteja. Olemme tehneet saman tarkennuksen ohjeeseemme nettisivuillemme. Pahoittelemme virhettä ja kiitämme tarkkanäköisestä palautteesta!

6 | MARTAT 5 | 2022

6 lukijalta5-2022.indd 6

30.9.2022 11.53


Mar a suosi el

TA ATUSTI TOIMII

VIEL Ä ON SIENIÄ METSÄSSÄ

Yhteishyvän suosikkiruoat yksissä kansissa, yli 100 reseptiä kodin arkeen ja viikonloppuun. Johtotähtenä ohjeissa ovat terveellisyys, taloudellisuus ja hävikin välttäminen, mausta tinkimättä.

Martoille tutun sienigurun uusi opas esittelee Suomen tärkeimmät ruokasienet ja myrkkysienet. Säänkestävät sivut eivät hätkähdä kosteudesta tai sienikorin töhryistä. Sienten satokaudet näkyvät selkeästi sivun alalaidassa juoksevassa kalenterissa.

Sanna Autio ja Mari Lantto (toim.): Yhteishyvän parhaat kotiruoat. Otava

Lasse Kosonen: Pieni sieniopas. Karttkeskus

KIRJOVEHK ASTA SE ALKOI

Yhdestä puolihuolimattomasti hankitusta kasvista kehkeytyy kaikennielevä huonekasviharrastus. Romaani hurahduksesta ja sen seurauksista tarjoaa viihdykettä, mutta kuin vaivihkaa myös kasvitietoa. Katariina Vuori: Kasvun paikka. Otava

TEETÄ JUODA AN K AIKKIALL A

Ei kannata tyytyä mustaan pussiteehen, kun maailma on makuja tulvillaan. Opaskirja teentäyteiselle tutkimusmatkalle kuljettaa läpi historian ja ympäri maapalloa. Ville Raivio: Pieni teekirja. Vastapaino

Vahva suositus: Suomen Kansallisteatteri 150 vuotta.

NÄY TTELIJÄN EVÄILL Ä NÄLK Ä L ÄHTEE

Teatterin taika ja tunnelma tihkuu ruokakirjasta, joka sisältää näyttelijöiden luottoreseptejä ja meheviä tarinoita näyttämöltä ja kulisseista. Joskus lavallakin syödään; nautitaan illallisia tai kalutaan kanankoipia. Työryhmä Sari Puumalainen, Teresa Välimäki ja Laura Riihelä: Kansallisteatterin näyttelijöiden reseptikirja. Otava

KESTÄVÄSTI KUVAKIRJASSA

Kesäleirillä retkeillään, ongitaan ja leivotaan. Samalla opitaan olennainen kestävästä syömisestä (joka ei tarkoita sitä, että istutaan kauan ruokapöydässä!). Fiksuja eväitä höystetään riimittelyllä: Syödään lihaa vain vähän, kyl me pystytään tähän! Maijaliisa Erkkola ja Riikka Pajulahti: Kestokamut järkieväiden jäljillä. Gaudeamus

MARTAT 5 | 2022

7 m-suosikit5-2022.indd 7

| 7

30.9.2022 11.53


ROHKEASTI

TOIVEITA KOHTI MERJA FORSMAN // KUVAT KERTTU MALINEN

Viulistina menestynyt Marjukka Kettunen lähti viidenkympin korvilla Osloon opiskelemaan lääketieteitä, vaikkei osannut norjaa ja perhe piti jättää Suomeen. – Olen tehnyt kaiken väärässä järjestyksessä, mutta se on toiminut minulle, hän sanoo.

– Valitsemani tie ei ole helppo tai mukava, mutta olen tosi onnellinen. Elämän pitää tuntua siltä, että elää, sanoo Marjukka Kettunen.

8 | MARTAT 5 | 2022

8-12 henkilö5-2022.indd 8

30.9.2022 11.18


M

oni siitä haaveilee: alan tai edes työpaikan vaihtamisesta. Siitä, että löytyisi rohkeutta kokeilla jotain aivan uutta. Baronan työelämätutkimuksen mukaan liki joka toinen suomalainen uskoo vaihtavansa toimialaa työuransa aikana. Hyvinkääläinen suurperheen äiti Marjukka Kettunen (51) otti muutama vuosi sitten askeleen tuntemattomaan ja lähti Osloon opiskelemaan lääketieteitä norjaksi. – En halua, että ikä estää minua tekemästä jotakin, hän sanoo.

» MARTAT 5 | 2022

8-12 henkilö5-2022.indd 9

| 9

30.9.2022 11.18


MUSIIKKI VEI MENNESSÄÄN Sulkaval-

ta lähtöisin oleva Marjukka ajautui musiikin pariin veljiensä vanavedessä. Hän pääsi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen ja soittamaan Juniorijousissa. – Pääsin näkemään maailmaa ja sain soittaa konserttisaleissa hienojen orkestereiden kanssa. Viulistin työ on ihanaa ja parhaimmillaan todella antoisaa, Marjukka kertoo. Musiikki vei tytön mennessään ja lukio jäi kesken. – Mietin siinä, että kuka tätä lukiota nyt tarvitsee, Marjukka nauraa. Viulistin ura kuljetti Marjukan Wieniin, jossa hän opiskeli ja työskenteli 11 vuotta. Selittämätön koti-ikävä toi Marjukan takaisin Suomeen, mutta sopeutuminen ei ollutkaan helppoa. Suomalainen tervehtimättömyys ja puhumattomuus kaiversivat. – Olin tottunut kuulemaan 'dankea' ja 'bitteä'. Tavattuaan miehensä Jannen Marjukka kuitenkin jäi Suomeen. ALANVAIHTO JA UUSI HAAVE Suomessa

Marjukka alkoi kaivata muutosta. – Olin kokenut muusikkona paljon, mutta jotain puuttui. Tuli sellainen olo, etten osaa mitään muuta kuin soittaa viulua. Marjukka selvitti, miten voisi opiskella sairaanhoitajaksi. Vuonna 2014, 43-vuotiaana, Marjukka aloitti sairaanhoitajan opinnot. Samalla hän päätti suorittaa lukion. Hän valmistui sairaanhoitajaksi ja sai ylioppilastutkinnon. – Sairaanhoitajan työ ei kuitenkaan ollut 'mun juttu', Marjukka kertoo. Vähitellen mielessä alkoi muhia uusi haave. – Kaipasin erilaista haastetta ja leikin ajatuksella, että olisi hienoa olla lääkäri. Epäilin mahdollisuuksiani, mutta mietin, voisiko se sittenkin olla mahdollista. Marjukka luki Suomessa lääketieteellisen pääsykokeisiin, mutta jäi muutamaa pistettä vaille opiskelupaikasta. Seuraavaksi hän selvitti, mihin pääsisi opiskelemaan papereiden perusteella, ja

Ikä ei saa olla este. Aina voi opetella uutta, muistuttaa Marjukka Kettunen.

– Jos menee mönkään, voi yrittää uudestaan. Tärkeitä on yrittää, eikä mennä siitä, mistä aita on matalin, vaan siitä, mistä haluaa mennä.

10 | MARTAT 5 | 2022

8-12 henkilö5-2022.indd 10

30.9.2022 11.18


huomasi, että Norjassa hänen pisteensä riittäisivät ja opinnot olisivat maksuttomat. – Mieheni ymmärsi, että kaipaan muutosta, ja oli valmis ottamaan vastuun perheestä arkisin. En tunne kovinkaan monta, jotka tekisivät saman kuin mieheni. Olen siitä todella kiitollinen hänelle, Marjukka sanoo. Kotiin jäi neljä lasta; Ilse oli silloin 14-vuotias, Eelis 12, Oiva 8 ja Alva 3. Lisäksi perheeseen kuuluu bonuslapsi, jo aikuinen Ella. – Ei tietenkään ole kiva olla erossa perheestä, mutta ajattelin, että jos en nyt tee tätä, olen kuusikymppisenä niin katkera, ettei sitä kestä kukaan. OKSETTI JA ITKETTI, MENIN SILTI No-

pea käänne vaati nopeita toimenpiteitä. – Tuli vähän kiire hankkia asunto Oslosta, Marjukka naurahtaa. Hän soitti ystävälleen, joka tunsi jonkun, joka oli asunut Oslossa. Tämä joku laittoi sanan kiertämään, ja tunnin päästä Marjukalla oli langan päässä puoliksi suomalainen Riitta, joka lupasi vuokrata huoneen talostaan. – Minulla kävi erittäin hyvä tuuri! Korona-aikana Marjukka pystyi opiskelemaan etänä niin, että oli vain parin kuukauden ajan Oslossa. Kun pakollista läsnäoloa vaativat kurssit alkoivat, Marjukka alkoi matkustaa viikoittain edestakaisin Suomen ja Norjan välillä. – Minulla on aina poissa ollessa ikävä koko perhettä, mutta Janne on hoitanut homman loistavammin kuin itse ikinä olisin pystynyt. Entä opiskelu norjan kielellä? – Olen ehkä vähän hullu. Ensimmäisenä vuonna mietin, mitä tulikaan tehtyä. Esseitä ei silloin syntynyt norjaksi. Aika nopeasti aloin oppia, ja etenkin vahvasta saksasta oli apua, Marjukka kertoo. Tänä keväänä hän osallistui suulliseen tenttiin, joka pelotti. – Oksetti ja itketti ja olin paniikissa. Menin silti. Kun haastaa itsensä, voi on-

nitella itseään, että oli rohkea ja yritti. Silloin kehittyy. Jos menee mönkään, voi yrittää uudestaan. Tärkeitä on edes yrittää, eikä mennä siitä, mistä aita on matalin, vaan siitä, mistä haluaa mennä. MIKÄ MINUSTA TULEE ISONA? Mitä mis-

säkin iässä kuuluu tehdä? Onko sillä lopulta väliäkään, milloin mitäkin tekee? – Olen tehnyt kaiken väärässä järjestyksessä. Tämä on toiminut minulle. Tämä on minun elämäni. En ole koskaan osannut olla missään muotissa, Marjukka kertoo. – Ihmisen pitää olla liikkeessä! Valitsemani tie ei ole helppo tai mukava, mutta olen tosi onnellinen. Elämän pitää tuntua siltä, että elää. Marjukka kannustaa kuuntelemaan omaa sisintään. – On oltava rohkea siinä, mitä kuulee. Itsekin olisin voinut hakeutua uudelle uralle aikaisemmin, mutta pidin kiinni viulunsoitosta. Ei kannata antaa pelon ohjata. Jos ei ole tyytyväinen, kannattaa pyrkiä sitä kohti, mitä toivoo. – Ihminen pystyy niin paljoon, kun haluaa. Minäkin lähdin Norjaan opiskelemaan lääkäriksi, vaikken osannut norjaa. Aina voi opetella uutta! TEHDÄÄN ITSE Marjukka on toisen pol-

ven martta. Jo pienenä hän istui marttailloissa ja leikki muiden marttojen lasten kanssa äitien jaloissa. – Muistan, miten äidin marttailloissa suoritettiin kultaisia avaimia ja merkkejä ja neulottiin sukkia. Tarjolle oli katettu juustolla ja kurkulla päällystettyjä voileipäkeksejä. Äidiltä Marjukka oppi marttailun: sen, että tekee mahdollisimman paljon itse ja kerää sadon talteen. – Äitini on Karjalan evakko ja perinteinen martta. Hän tekee kaiken itse vaatteista lähtien. Arvostan sitä, että ainakin yritetään tehdä itse. Juhliin teen mielelläni kaiken itse, jos vain on aikaa, vaikka pitopalvelu kyllä olisi helpompi ja ehkä halvempikin.

– Ja marjaa pitää tietysti olla monta sataa kiloa pakkasessa, Marjukka nauraa. Marjukan äiti kuuluu sodanjälkeisen säästäväisyyden sukupolveen. Hänen kodissaan ruoka hyödynnettiin tarkkaan, eikä mitään mennyt hukkaan. – Arvostan paljon tätä ajattelua, jota kai voisi sanoa marttailuksi. Äiti on antanut Marjukalle marttapukunsa. Marjukka ei aio muokata sitä itselle sopivaksi muttei myydäkään. – Pidän sen muistona äidistä. MARTTAILUSTA ROHKEUTTA Vuonna

2012 Marjukka oli mukana perustamassa Hyvinkäälle AsenneMarttoja. – Olemme kaikki vähän erilaisia, aika räväköitä marttoja. Siitä yhdistyksen nimikin tuli. Kaikilla oli omat vahvuutensa, Marjukka kertoo. Ryhmään kuuluu paljon luovia ihmisiä, joita yhdistää halu oppia uutta. AsenneMartat muun muassa osallistuvat sieni- ja yrttikursseille, lumikenkäilevät, pitävät viini-iltoja ja tekevät käsitöitä. –Harmi, etten nyt ole päässyt rientoihin mukaan, kun olen niin paljon poissa Suomesta. Marttojen kautta Marjukka on päässyt tutustumaan erilaisiin ihmisiin, mikä on ollut rikastuttava ja silmiä avaava kokemus. Marttailusta hän on saanut myös rohkeutta – esimerkiksi alan vaihtoon. – Marttailu on myös sitä, että naisilla on voimaa tehdä itse omia valintojaan rohkeasti. Se on myös tasa-arvon edistämistä. Vielä tänä päivänä on erikoista, että nainen lähtee opiskelemaan uutta alaa toiselle paikkakunnalle tai maahan. Toivottavasti meidän lapsillamme se ei enää ole niin. Kaikilla pitää olla oikeus toteuttaa ja kouluttaa itseään, sukupuolesta ja iästä huolimatta, Marjukka toteaa.

» MARTAT 5 | 2022

8-12 henkilö5-2022.indd 11

| 11

30.9.2022 11.18


PIENI M ARTTATESTI

Parasta elämässä on perhe. Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa: Tällä hetkellä se ilmeinen, eli rauha Eurooppaan. Tästä en luovu: Oma aika. HÄN ON

Marjukka Kettunen (51) • Lääketieteen opiskelija, viulisti, sairaanhoitaja • AsenneMarttojen jäsen ja perustajajäsen • Perhe: puoliso Janne ja lapset Ilse (16), Eelis (14), Oiva (11) ja Alva (6), bonuslapsi Ella (24) sekä Mimmukoira (2,5).

Marjukka oppi marttailun äidiltään, kun kulki pienenä tämän mukana marttailloissa.

12 | MARTAT 5 | 2022

8-12 henkilö5-2022.indd 12

30.9.2022 11.18


OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOMI

Havuamppeli

TEE vehreän tuuhea havukoriste amppelia apuna käyttäen. Työhön sopii metalliamppeli, jossa on reikiä tiheässä, niin että niihin voi työntää oksia ulkopuolelta. VARAA työhön havunoksia, risuja, käpyjä ja sammalta. Hyödynnä käsillä olevia aineksia, kuten käkkäräisiä risuja, köynnösten versoja ja marjovia oksia. KIINNITÄ oksat työntämällä ne amppelin raoista, niin että ne tulevat ulos toiselta puolelta. Näin koristeesta tulee tukeva. Alimmaksi sopivat esimerkiksi tuuheat ja jämäkät kuusenoksat. LISÄÄ oksia kaikilta sivuilta tasaisesti, jotta amppeli roikkuu suorassa. Jatka oksien ja risujen lisäämistä, kunnes lopputulos on sopivan pörheä. KORISTELE amppeli sammaleella, kävyillä ja marjaoksilla. Jos haluat, lisää kausivalot luonnonmateriaalien lomaan.

Hu aa! Amppeliin sopivat myös pihanurmikosta kaapaistu sammal ja tuulen maahan tiputtamat risut ja havunoksat. Kasvinosien kerääminen elävistä puista ja sammalen kerääminen luonnosta vaatii maanomistajan luvan.

MARTAT 5 | 2022

13 Kokeiletätä5-22.indd 13

| 13

30.9.2022 11.55


Korvapuustit

KORVAPUUSTI ON KOTIKEITTIÖN KL ASSIKKO VAILL A VERTA A .

Uunimunakas sienistä

14 | MARTAT 5 | 2022

14-19 ruoka5-2022.indd 14

30.9.2022 11.23


Ma keita

MAISTIAISIA Maanantaina mutakakkua, keskiviikkona korvapuusteja, perjantaina puolukkapiirakkaa… Nyt iski tuoreen ja tuoksuvan tarve! EMMI TUOVINEN // KUVAT ELVI RISTA

M

ikä laittaa leipomaan itse, vaikka valmistakin olisi tarjolla? Ehkä se on se tunne, kun katsot uuniin ja huomaat, että kakku kohoaa kauniisti. Kun vedät pellillisen pipareita tai piirakkavuoan jäähtymään, nipistät kulmasta nokareen senkin uhalla, että kieli palaa, ja toteat onnistuneesi. Kun ryhdyt kokeilemaan uutta ohjetta, ja kaikki menee nappiin. Kun huomaat kehittyneesi sorminäppäryydessä ja piirakan rypytyksessä. Leivomme siksi, että on, mistä ottaa: evääksi, välipalaksi, vierasvaraksi, lohdukkeeksi. Siksi, että haluamme jotain, mitä ei kaupasta saa, tai sellaista, mikä sopii omaan ruokavalioon. Laitamme taikinan tulille, kun haluamme hyödyntää puurontähteet ja perunamuusin jämät leipomuksessa. Kun haluamme luoda, hemmotella, yllättää, nautiskella. Me pistimme kekkerit pystyyn siitä ilosta, että Marttojen ja Gummeruksen Leivontakirja on juuri ilmestynyt. Tarjoamme makeita maistiaisia kirjasta – joka toki sisältää myös ihanien suolaisten leivonnaisten ohjeita!

»

MARTAT 5 | 2022

14-19 ruoka5-2022.indd 15

| 15

30.9.2022 11.23


Vegaaninen puolukkapiirakka ja mustikkapiirakka mascarponejuustolla Martan sienikastike

16 | MARTAT 5 | 2022

14-19 ruoka5-2022.indd 16

30.9.2022 11.23


VEGAANINEN PUOLUKKAPIIRAKKA

Pohja: 150 g margariinia (vegaanista) 1 dl sokeria 0,5 dl pehmeää tofua 1,5 dl vehnäjauhoja 1,5 dl täysjyvävehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte: 3 dl puolukoita 250 g pehmeää tofua 0,5 dl kaura- tai soijajuomaa 0,5 dl fariinisokeria 2 tl vaniljasokeria

Kauralastut ja cookiet

1. Vaahdota margariini ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää pehmeä tofu ja sekoita tasaiseksi. 2. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe. Lisää seokseen ja sekoita tasaiseksi. 3. Taputtele taikina voidellun piirasvuoan pohjalle ja reunoille käsin (vuoan halkaisija 30 cm). 4. Levitä puolukat taikinan päälle. 5. Sekoita loput täytteen ainekset ja kaada puolukoiden päälle. 6. Paista 225-asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia.

MUSTIKKAPIIRAKKA MASCARPONEJUUSTOLLA

125 g margariinia 1 dl sokeria 1 kananmuna 1 tl leivinjauhetta 3 dl vehnäjauhoja Täyte: 5–6 dl mustikoita 1 prk mascarponejuustoa (250g) 1 kananmuna 1 tl vaniljasokeria

1. Vaahdota pehmeä margariini ja sokeri. Lisää huoneenlämpöinen kananmuna joukkoon hyvin vatkaten. 2. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Lisää jauhoseos vaahdon joukkoon ja sekoita tasaiseksi esimerkiksi haarukkavatkaimella. 3. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille (halkaisija noin 25 cm). 4. Ripottele mustikat taikinan päälle. 5. Notkista mascarponejuusto sekoittamalla sitä lusikalla. Lisää joukkoon kananmuna ja vaniljasokeri. Lusikoi seos mustikoiden päälle. 6. Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia.

»

MARTAT 5 | 2022

14-19 ruoka5-2022.indd 17

| 17

30.9.2022 11.23


KORVAPUUSTIT

noin 15 kpl 1 annos pullataikinaa (ohje viereisellä sivulla) Täyte: 100 g margariinia tai voita 1 dl sokeria kanelia Voiteluun: 1 kananmuna Pinnalle: raesokeria

Mutakakku moneen makuun KAURALASTUT

COOKIET

noin 25 kpl

10 kpl

200 g margariinia tai voita 0,5 dl vaaleaa siirappia 0,5 dl maitoa tai kasvijuomaa 1 tl ruokasoodaa 1,5 dl kaurahiutaleita 3,5 dl vehnäjauhoja 2 dl sokeria 1 dl mantelirouhetta 1 tl kardemummaa

100 g voita tai margariinia 1 dl fariinisokeria 1 kananmuna 1,5 dl vehnäjauhoja 2 dl kaurahiutaleita 1 tl vaniljasokeria 1 maustemitallinen suolaa 100 g tummaa suklaata 50 g hasselpähkinöitä

1. Sulata rasva ja siirappi kattilassa. Lisää joukkoon maito ja anna kiehahtaa. 2. Lisää sooda joukkoon. Seos alkaa vaahdota. Siirrä kattila pois liedeltä. 3. Sekoita kuivat aineet keskenään. 4. Kaada voi-siirappi-maitoseos kuivien aineiden joukkoon. Sekoita tasaiseksi. 5. Nostele lusikalla nokareita pellille leivinpaperin päälle. Asettele nokareet väljästi, sillä lastut leviävät paistuessaan. 6. Paista 175-asteisen uunin ylätasolla noin 8 minuuttia.

1. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja fariinisokeri. Vatkaa kananmuna vaahdon joukkoon. 2. Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, vaniljasokeri ja suola keskenään ja lisää taikinaan. 3. Rouhi suklaa ja pähkinät ja lisää ne taikinan joukkoon. 4. Nostele taikinasta lusikalla palloja leivinpaperin päälle. Taputtele kostutetuilla käsillä litteiksi kekseiksi. 5. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

Hävikkivinkki Jos kahvia jää tähteeksi, jäähdytä juoma, pakasta pieninä annoksina ja käytä mausteena leivonnassa, juomissa ja ruoanlaitossa.

MUTAKAKKU MONEEN MAKUUN

175 g tummaa suklaata 3 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta 3 dl sokeria 1,5 dl kaakaojauhetta 1,5 tl leivinjauhetta 1 maustemitallinen suolaa 1,5 dl kahvia 1,5 dl rypsiöljyä 1,5 dl kaurajuomaa Koristeluun: suklaakonvehteja 1. Voitele ja jauhota irtopohjavuoka (halkaisija noin 25 cm). 2. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa, sekoita välillä. 3. Sekoita kuivat aineet keskenään. 4. Sekoita sulan suklaan joukkoon kahvi, rypsiöljy ja kaurajuoma. 5. Sekoita molemmat seokset keskenään ja kaada seos vuokaan. 6. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 25–30 minuuttia. Kakku saa jäädä keskeltä hieman pehmeäksi. 7. Koristele suklaakonvehdeilla.

1. Tee pullataikina ohjeen mukaan. 2. Kaada kohonnut taikina jauhotetulle leivinpöydälle. Jaa taikina kahtia. 3. Kauli kummastakin taikinapalasta suorakaiteen muotoinen levy (noin 30 × 60 cm). Levitä pinnalle ohut kerros pehmeää rasvaa ja ripottele päälle sokeria ja kanelia. 4. Kääri rullaksi pitkältä sivulta, jätä saumakohta alle. Leikkaa rulla noin 15 palaan vuoroin vasemmalle ja oikealle suuntautuvin viilloin. Nosta palat pystyyn kapeampi puoli ylöspäin. 5. Paina sormella jokaisen palan kapea kärki alas pöytään niin, että leikkauspinnat nousevat ylös. Nosta puustit leivinpaperin päälle pellille. 6. Peitä liinalla ja anna kohota kaksinkertaisiksi. 7. Vatkaa muna kevyesti. Voitele kohonneet korvapuustit munalla. Ripottele päälle raesokeria. 8. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 8–10 minuuttia. 9. Anna jäähtyä leivinliinan alla.

Muuntele Haluatko laktoosittomia puusteja? Käytä taikinan nesteenä vettä tai kaurajuomaa ja rasvana laktoositonta margariinia. Muna-allergia? Voitele puustit siirapilla makeutetulla vedellä.

18 | MARTAT 5 | 2022

14-19 ruoka5-2022.indd 18

30.9.2022 11.23


MENEVÄN MARTAN MUNKIT

noin 15 kpl 5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl sokeria 0,5 tl suolaa 3 tl leivinjauhetta 2 tl kardemummaa 2,5 dl maitoa 2 kananmunaa 50 g margariinia tai voita sulatettuna Kypsentämiseen: 1 litra rypsi- tai auringonkukkaöljyä Pinnalle: sokeria 1. Sekoita kuivat aineet keskenään. 2. Lisää maito, kananmunat ja sulatettu rasva. 3. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. 4. Kaada öljy tukevaan kattilaan tai pataan. Öljyä olisi hyvä olla noin 5 cm:n korkeudelta tai niin, että munkit eivät osu pohjaan. Kuumenna öljy noin 180-asteiseksi. 5. Nosta ruokalusikalla nokareita kuumaan öljyyn. 6. Anna kypsyä kauniin ruskeiksi yhteensä noin viisi minuuttia, käännä kypsentämisen puolivälissä. Munkeista tulee muodoltaan epätasaisia. 7. Nosta munkit reikäkauhalla lautaselle talouspaperin päälle. 8. Pyörittele lämpimät munkit sokerissa toisella lautasella.

Menevän martan munkit PULLATAIKINAN PERUSOHJE

5 dl vettä, maitoa tai kaurajuomaa 50 g hiivaa 1,5 dl sokeria 1 tl suolaa 1 rkl kardemummaa noin 1 kg vehnäjauhoja 125 g margariinia tai voita

1. Varaa kaikki aineet huoneenlämpöön ennen leipomista. 2. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva ja liuota joukkoon. 3. Lisää sokeri, suola ja kardemumma. Sekoita esimerkiksi haarukkavatkaimella. 4. Lisää jauhoja vähitellen. Voit alustaa taikinan käsin tai yleiskoneella. Vaivaa taikinaa,

kunnes se on sileää ja kimmoisaa. 5. Lisää pehmennyt rasva taikinaan ja alusta, kunnes taikina irtoaa käsistä ja kulhon reunoista. 6. Peitä taikinakulho liinalla ja laita lämpimään ja vedottomaan paikkaan. Anna taikinan nousta noin kaksinkertaiseksi.

Ohjeet ovat teoksesta Martat – Leivontakirja, joka ilmestyy 10.10. Gummeruksen kustantamana.

»

MARTAT 5 | 2022

14-19 ruoka5-2022.indd 19

| 19

30.9.2022 11.23


OTA KASVIKSET OSAKSI VÄLIPALA A MAIJA SOLJANLAHTI // KUVA LAURA RIIHELÄ

Välipalan tarkoitus on tehdä kylläiseksi, mutta sillä ei korvata ateriaa.

K

unnon välipala siivittää jaksamista aterialta toiselle. Pientä lisää pääaterioiden välillä tarvitsee jokainen: alakoululainen, teini ja aikuinen. Välipala on tarpeen koulupäivän jälkeen ja työpäivän keskellä, lounaan ja päivällisen välissä. Välipalalla vaikutetaan siihen, miten läksyjen tekoon riittää puhtia, miten liikuntaharrastukset sujuvat tai miten bänditreeneissä jaksaa keskittyä. Säännölliset ruokailuhetket tekevät hyvää hammaskalustolle ja ruoansulatuselimistölle. Koko kehon, myös aivojen, toiminta nauttii tasaisesta energiansaannista. Kehon säätelyjärjestelmät toimivat saumattomassa yhteistyössä, ja ruoka sulaa ravintoaineiksi ja energiak-

si. Energiaa riittää, kun ruokailujen välit eivät veny mahdottoman pitkiksi. Monipuolinen ja kuitupitoinen välipala tukee painonhallintaa. Kun ravinnonsaanti on tasaista ja riittävää, annoskoot pysyvät järkevinä aterioillakin. Napostelun tarve vähenee, eikä karkinhimo tai suolaisennälkä kasva hillitsemättömäksi. HELPOT KEINOT KÄYTTÖÖN Varmis-

ta, että kotona on aina aineksia kunnon välipalaan, ja ota se huomioon myös kauppalistaa suunnitellessasi. Silloin vierasvaraksi tarkoitettu keksipaketti ei tyhjene omaan suuhun, kun energiantarve iskee ruokaa odotellessa. Suomalaiset tuppaavat saamaan liikaa energiaa välipaloista, kertoo Finravinto

2017 -tutkimus. Valitsemme välipaloiksi erittäin energiatiheitä tuotteita, joissa on paljon rasvaa ja hiilihydraatteja. Ratkaisun avaimet ovat kasviksissa: ne ovat täynnä vitamiineja, hivenaineita ja kuituja. Yhdessä täysjyväviljatuotteiden ne ovat välipalojen tärkeimmät ainekset. Entä miten varmistetaan, että kasviksia tulee syötyä välipalaksi? Kokeile kotona erilaisia keinoja: Kuori ja pilko kasviksia houkuttaviksi annoksiksi rasioihin jääkaappiin. Ota säännöksi, että voileipä syödään aina kurkku-, tomaatti- tai paprikaviipaleiden ryydittämänä. Pidä esillä ja helposti saatavilla terveellisiä aineksia: pistä ruokapöydälle pikkutomaatteja, naposteluporkkanoita tai banaaneja ja tee jääkaappiin valmiiksi marjarahkaa tai vispipuuroa.

20 | MARTAT 5 | 2022

20-21 kehorauha-5-2022.indd 20

30.9.2022 11.56


K ASVIS + VIL JA + HY VÄ RASVA + PROTEIINI = NY T JAKSA A!

RUISPIZZAT

Hyvän välipalan voi ajatella matemaattisena yhtälönä, jossa ynnätään yhteen hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa ihan tavallisina ruokina. Laskutoimitus lähtee kasviksista, jolloin yhtälöön otetaan vaikkapa pala porkkanaa tai omenalohkoja. Kylkeen lisätään viljatuote, kuten leipä tai annos mysliä, sekä hyvää rasvaa ja proteiinia sisältävää valmistetta: leivälle margariinia ja juustoa tai myslin alle jogurttia tai kauragurttia. Tuloksena on voimia ja hyvää oloa.

2 pyöreää ruisleipästä 2 ananas- tai tomaattiviipaletta 2 kinkku- tai kalkkunaviipaletta 4 viipaletta juustoa tai 0,5 dl juustoa raasteena ripaus pizzamaustetta

VÄLIPAL AIDEOITA

»ruisleipä + levite + juustoviipale + kurkkuviipaleet + hedelmä »marjapirtelö + leseitä + muutama pähkinä »ohrapuuro + mehukeitto »marjarahka + välipalakeksi »kasviksia + ruissipsejä + kermaviilidippi »lämmin leipä + hedelmä

»Laita kinkku- tai kalkkunaviipaleet ja ananasrenkaat leiville. Peitä juustoviipaleilla tai -raasteella, ripottele päälle pizzamaustetta. Lämmitä mikrossa. martat.fi/reseptit/ruispizzat/

MUISTA JUOMA! Lasiin maitoa, kasvijuomaa, piimää tai vettä. M ARJAISA HIUTALEHERKKU

1 dl kaurahiutaleita 2 dl pakastemarjoja sokeria maun mukaan 1 dl maustamatonta jogurttia (tai kaura- tai soijavalmistetta) »Paahda kaurahiutaleita kuivalla paistinpannulla, kunnes ne saavat väriä. Anna jäähtyä. Mausta marjat ripauksella sokerilla. Laita hiutaleita, marjoja ja jogurttia kerroksittain annoskulhoon. martat.fi/reseptit/marjaisahiutaleherkku/

MARTAT 5 | 2022

20-21 kehorauha-5-2022.indd 21

| 21

30.9.2022 11.56


HYVÄÄ RUOKAILOA! Lapsi on yhtä arvokas ruokailija kuin kaikki muutkin. Tästä ajatuksesta ponnistaa nykypäivän ruokakasvatus, jossa lapsella on oikeus sanoa ”kiitos ei”. Nyt saa maistaa ja tutkia – mutta ei ole pakko. MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Vehmaloiden perheessä lapsia rohkaistaan maistamaan joka sorttia ja pöytätavoista pidetään kiinni. Tavoitteena on, että lapset oppivat mahdollisimman kaikkiruokaisiksi.

22 | MARTAT 5 | 2022

22-27 ruokakasvatus5-2022.indd 22

30.9.2022 11.58


L

autanen tyhjäksi! Kaikkea pitää maistaa. Jos et ole kunnolla, et saa jälkkäriä! Käsi ylös: kuinka moni on lapsuudessaan kuullut nämä fraasit ruokapöydässä? Todennäköisesti käsiä nousi melkoinen määrä, sillä suomalainen ruokakasvatus oli vielä 1990-luvullakin kovin toisenlaista kuin nykyään. Käskyttäminen tai uhkailu eivät kuulu nykyaikaiseen ruokakasvatukseen. Lapsi saa olla aktiivinen toimija, ilmaista oman näkemyksensä ja sanoa myös ei kiitos. – Lapsi on yhtä arvokas ja tärkeä ruokailija kuin kaikki muutkin ruokailijat perheessä, kiteyttää Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen. – Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että tehtäisiin aina lapsen lempiruokaa, vaan että lapsella on väliä. Toinen iso muutos liittyy maailmaan, jossa elämme. Nykyisessä yltäkylläisyydessä ruoka ei enää merkitse pelkästään energiansaantia, vaan siitä on tullut osa päivittäisiä kulutusvalintojamme, joilla vaikutamme omaan terveyteemme ja ympäristömme tilaan sekä hoidamme sosiaalisia suhteitamme. – Ruoan avulla opimme asioita, tutustumme kulttuuriin ja kokoonnumme yhteen. Yhteiset ruokailuhetket ovat erityisen tärkeitä, kun opettelemme syömään, Tuovinen tiivistää. PALJONKO JAKSAN SYÖDÄ? Ruokakas-

vatus on laaja käsite, joka kattaa oikeastaan kaiken ruokaan liittyvän puheen ja toiminnan. Ruokailutilanteiden lisäksi ruokakasvatusta ovat esimerkiksi perheen yhteinen kauppareissu, kasvimaan hoitaminen tai sämpylöiden leipominen. Martoille tärkeitä teemoja ruokakasvatuksessa ovat yhdessä syöminen ja ruokailo. Neuvontaa ja ruokakursseja tarjoamalla järjestö haluaa ohjata perheitä myös terveellisiin ruokailutottumuksiin ja ruokahävikin vähentämiseen. Marttaliiton asiantuntija Taru Karonen sanoo, että nykysuositusten mukaan jo 4–5-vuotiaiden lasten olisi hyvä ope-

Ella otti alkupalaa. Vehmaloilla ruokatarjoilut eivät tuota suurta päänvaivaa, sillä kenelläkään ei ole allergioita.

tella annostelemaan ruokansa itse. – Näin opitaan jo varhain, mikä on itselle sopiva määrä, ja sitä kautta myös lautashävikki vähenee. Asia on tärkeä myös terveyden näkö-

kulmasta. Jos lasta toistuvasti painostetaan syömään enemmän kuin hän haluaisi, hänen kylläisyydensäätelynsä voi mennä sekaisin. »

MARTAT 5 | 2022

22-27 ruokakasvatus5-2022.indd 23

| 23

30.9.2022 11.58


HYI, EN TYKKÄÄ! Ruokakasvatuksen

kultainen sääntö kuuluu: Aikuinen päättää, milloin ja missä syödään ja mitä on tarjolla. Lapsen tehtävä on päättää, mitä tarjolla olevista ruoista hän syö ja minkä verran. Mutta mikä neuvoksi, jos lapsi vain nyrpistelee eikä suostu edes maistamaan? Karonen muistuttaa, että epäluuloisuus uusia ruokia kohtaan kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen. Voimakkaimmillaan ennakkoluulot ovat 2–3-vuotiaalla. Yleensä ne helpottavat ajan mittaan, kun valikoivuudesta ei tee isoa numeroa. Tärkeintä on, ettei lasta pakota maistamaan. Pakko vie ruokailon ja voi aiheuttaa lapselle jopa kammoja. Uusia makuja voi tutkia leikin kautta kaikkia aisteja hyödyntäen. Usein myös ruoanlaittoon osallistuminen taittaa epäluuloilta pahimman terän. Pienillä lapsilla sormiruokailusta on tutkitusti iso hyöty. Kun lapsi saa laittaa ruokapalat suuhunsa omaan tahtiinsa, ruokailusta tulee kiintoisa tutkimusmatka ja elämys. Asiantuntijat kehottavat antamaan jo pienillekin lapsille valinnanmahdollisuuksia: Tässä on kurkkua, porkkanaa ja paprikaa, mitä haluaisit maistaa? Laitetaanko kastike perunoiden päälle vai viereen? Aikuinen voi myös kertoa rohkaisevasti omista maistamiskokemuksistaan: ”Maistoin tänään töissä sinihomejuustoa. En ole ihan varma, tykkäsinkö, mutta aion maistaa uudestaan. Siitähän voi tulla vaikka uusi herkkuni.” ÄLÄ LEIMAA NIRSOKSI Joskus lapsi kiel-

täytyy pontevasti syömästä, vaikka hänellä olisi nälkä. Tällöin taustalla voi olla jokin fyysinen vaiva, sanoo pienten lasten syömisvaikeuksiin ja aistitiedon käsittelyn haasteisiin erikoistunut toimintaterapeutti Annukka Moilanen. Lapsi voi kärsiä esimerkiksi ummetuksesta, allergiasta tai refluksitaudista. Hänellä voi olla pulmia aistisäätelys-

Moilanen toivoo, että aikuiset malttaisivat olla kommentoimatta kenenkään syömistä. Jos lapsi vaikka maustaa makaronilaatikkonsa kanelilla, mitä sitten? – Mitä enemmän lapset kuulevat taivastelua siitä, mitä, miten ja minkä verran he syövät, sitä enemmän se tekee hallaa. AINA EI MENE PUTKEEN Niin Marttojen

Aterialla ollaan isot ja pienet yhdessä.

sä, jolloin tietty koostumus tai lämpötila tuntuu suussa pahalta. Syömisvaikeuksia voivat aiheuttaa myös ongelmat suun motoriikassa. Erityislasten ruokakasvatuksessa pätevät Moilasen mukaan samat perusperiaatteet kuin muillakin, mutta sääntöjä ja totuttuja tapoja pitää soveltaa. Ensimmäisenä ei kannata takertua pöytätapojen harjoitteluun, vaan varmistaa, että lapsi saa syötyä riittävän monipuolisesti ja hyvällä mielellä. – Ruokaa ei tietenkään syljetä ympäriinsä, mutta sormin syömiselle ja ruoan pois ottamiselle suusta pitää olla syömistä harjoiteltaessa lupa, oli kyse minkä ikäisestä lapsesta tahansa. Tällaiset myönnytykset madaltavat uusien ruoka-aineiden maistamiskynnystä ja tuovat ruokailutilanteeseen turvallisuuden tunnetta. Moilanen vinkkaa, että ruoan voi ottaa suusta siististi ja huomaamattomasti keittiöpaperin tai lautasliinan avulla. Sormiruokailua suosivien isojen lasten kanssa taas voi sopia kompromissina, että kodin ulkopuolella käytetään ruokailuvälineitä.

asiantuntijat kuin toimintaterapeuttikin ovat sitä mieltä, että ruokakasvatuksessa kaikkein tärkeintä on pitää ruokailuhetkien tunnelma myönteisenä. Tämä edellyttää aikuiselta armollisuutta paitsi lasta myös itseään kohtaan. – Kun jokin asia tehdään vähintään viidesti päivässä, ei siinä voi joka kerta onnistua. Ei lapsi voi olla aina rakentavimmillaan ja avoin uudelle, eikä aikuiseltakaan voi odottaa pelkkiä harkittuja sanoja, Emmi Tuovinen pohtii. Erityislasten vanhemmat saavat usein arvostelua osakseen, koska heidän lapsensa ei käyttäydy ruokapöydässä sovinnaisella tavalla. Annukka Moilasen mielestä turhaa syyllisyyttä ei kannata potea. – Jos lapsella on syömispulmia, se ei yleensä johdu mistään, mitä vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. Vanhemmat yrittävät parhaansa, ja muutokset vievät aikaa. Tärkeintä on, että syömistilanteet olisivat mukavia.

RUOK AK ASVATUS ON…

»ruokailoa ja yhdessä syömistä »ruokien nimeämistä ja ruokatilanteiden sanoittamista »aistien hyödyntämistä ja kokemuksellisuutta »puhetta ruoan alkuperästä sekä vaikutuksesta ihmiseen ja ympäristöön »ruoanlaittoon ja eri ruokakulttuureihin tutustumista »ruokaan liittyviä leikkejä, loruja ja askartelua.

24 | MARTAT 5 | 2022

22-27 ruokakasvatus5-2022.indd 24

30.9.2022 11.58


Miten sipulikammoinen kesytetään Olipa kerran päiväkoti, jossa oli sipulikammoisia lapsia. Sitten päiväkodin työntekijä antoi lasten kokeilla sipulin pilkkomista ja ihmetellä sen kirvoittamia kyyneliä. He saivat paistaa sipulia ja haistella pannulta nousevia tuoksuja. Kun työntekijä nosti paistetut sipulit ruokapöytään, osa lapsista halusi maistaa niitä. Tämän tositapauksen kertoo Marttaliiton hallitukseen kuuluva Aila Naalisvaara, joka on lasten ruokakasvatuksen ja sovelletun Sapere-ruokakasvatusmenetelmän kouluttaja. Sana sapere on latinaa ja tarkoittaa: maistella, tuntea, olla rohkea. Naalisvaara on ollut mukana kehittämässä aistilähtöistä, aiemmin vain kouluikäisille suunnattua Sapere-menetelmää varhaiskasvatusikäisille sopivaksi. Ranskalaislähtöinen menetelmä hyödyntää lasten luontaista tapaa oppia leikin ja kaikkien viiden aistin kautta. – Koskaan en ole saanut lasta syömään terveellistä ruokaa sanomalla, että tämä on terveellistä. Se ei riitä perusteluksi lapselle. Lapsi tarvitsee leikkiä, tekemistä, mielikuvitusta ja aistimista ruokamaailman oppijana, Naalisvaara sanoo. Aistilähtöistä ruokakasvatusta voi kokeilla kotona monin tavoin. Tutkimuskohteeksi voi ottaa vaikkapa lantun: Miltä lanttu tuntuu käsissä? Millaisia ääniä siitä lähtee? Entä tuoksu? Mitä jos lantunpalaa nuolaisee? Maistuuko lanttu parhaalta palana, raastettuna vai keitettynä? Naalisvaara toivoo, että myös Martat hyödyntäisi aistilähtöisyyttä ruokakasvatuksessaan enemmän. Hänen mielestään niin lapsille kuin aikuisillekin voisi järjestää kursseja, joilla ruokia pääsisi tutkimaan kaikilla aisteilla. MH

Aila Naalisvaaralle ruokailo tulee ykkösenä. Mukavan ilmapiirin luomisessa pääsee pitkälle, kun aikuiset puhuvat ruoasta ja syömisestä myönteiseen sävyyn.

»

MARTAT 5 | 2022

22-27 ruokakasvatus5-2022.indd 25

| 25

30.9.2022 11.58


1

2

3

4

5

6

1. Tänään syödään uunilohta ja lohkoperunoita. 2. Suvi-äiti ja Matilda kokkaavat usein itselleen vegaanista ruokaa. 3. Seitsenhenkisessä perheessä tehdään ruokaa iso annos. 4. Jokainen vie omat astiansa pöydästä pois. 5. Sitä syödään, mitä on tarjolla. Hermannille maistuu. 6. Nyt alkaa jälkiruoan valmistus. Luvassa on smoothieta pakastemarjoista.

26 | MARTAT 5 | 2022

22-27 ruokakasvatus5-2022.indd 26

30.9.2022 11.58


Alkupaloiksi kasviksia – Ella ja Jose, tulkaa hakemaan alkupalat! Suvi Vehmalan kutsu saa kangasniemeläisessä perheessä aikaan kuhinaa. Ella (3) ja Jose (6) seuraavat Lulun (2) esimerkkiä ja käyvät noukkimassa kippoihinsa kasvistikkuja. Pian koko seitsemänhenkinen poppoo istuu suuren ruokapöydän äärellä. Lautasilla on äidin valmistamaa uunilohta ja lohkoperunoita. Matilda (13) ja Hermanni (14) keskustelevat suunnitelmastaan valmistaa jälkiruoaksi smoothieta. – En halua syödä tuota, Ella sanoo väliin ja osoittaa haarukallaan lohenpalaa. – Maista, neuvoo isosisko. Kun Ella yhä protestoi, äiti sanoo, ettei ole pakko. Onhan Ella viime aikoina maistanut lohta monta kertaa. Usein uteliaisuus vie voiton, kun perheessä pohditaan, miltä ruoka tuntuu suussa. Ruokailu jatkuu sopuisissa tunnelmissa. SÄ ÄNNÖT SELVILL Ä

Vehmaloiden perheessä tavoitteena on oppia mahdollisimman kaikkiruokaiseksi. Kasvikset tarjotaan aina ensimmäisenä, koska nälkäisinä lapset syövät niitä parhaiten. Kangasniemen Marttoihin kuuluva Suvi Vehmala tunnustaa, ettei pidä nirsoilusta. Jos päivän ateria ei maistu, ei ole pakko syödä, mutta muuta ruokaa ei sillä kertaa tarjota. – Vähän tiukka systeemi, mutta hyvin nämä ovat oppineet. Vehmaloiden ruokakasvatuksessa korostuu maistamaan rohkaiseminen sekä pöytätapojen opettelu. – Omat astiat viedään pois, perheen kesken syödessä ei käytetä puhelinta ja lippis otetaan pois päästä, Matilda luettelee. Sitten on vielä yksi tärkeä sääntö. – Jos hellalla tai jääkaapissa on valmista ruokaa, ei ruveta tekemään mitään nuudeleita.

SUVI VEHMAL AN VINKIT L APSIPERHEEN PÖY TÄ ÄN SÄILYVÄ SALAATTIPOHJA

kesäkurpitsaa paprikaa kukkakaalia porkkanaa sitruuna- tai appelsiinimehua hedelmästä puristettuna (mustapippuria myllystä) (tuoretta valkosipulia puserrettuna) »Tarjoile esimerkiksi salaatinlehtien, tomaatin, kurkun ja omenan kera. VILLIYRTTIMAUSTE

1 osa nokkosta 1 osa vuohenputkea 1 osa lipstikkaa (sipulijauhetta yhtä paljon kuin yrttejä yhteensä) (suolaa) »Kun lisäät mausteseokseen kaurajogurttivalmistetta, murskattua valkosipulinkynttä, sitruunamehua ja mustapippuria, saat vegaanisen salaatinkastikkeen, dippikastikkeen tai levitteen.

MH

Vehmaloilla lapset saavat vuorollaan vastuuta keittiöaskareista ja siivouksesta.

MARTAT 5 | 2022

22-27 ruokakasvatus5-2022.indd 27

| 27

30.9.2022 11.58


VAUVA TULOSSA, TALOUS KUNNOSSA? Uusi perheenjäsen tuo muutoksia perheen talouteen. Menojen ja tulojen seuraaminen kannattaa aloittaa ajoissa. Rahapuhe ja vertaisten vinkit auttavat uudessa elämäntilanteessa. ERKKI UKKOLA // KUVA VAUVAPERHEEN TALOUS -ESITE

R

askausaika ja etenkin esikoisen odottaminen on jännittävää aikaa. Tulevat vanhemmat pohtivat monia asioita vuoroin innolla ja vuoroin peloissaan. Onko vauvalla kaikki hyvin äidin mahassa? Mikä valitaan nimeksi? Miten mahtaa käydä yöunien? Uusi perheenjäsen mullistaa helposti – paitsi arkirutiinit ja päivärytmin – myös perheen talouden. Menot kasvavat, ja erilaisista tukimuodoista pitää ottaa tolkku. Lastenhuoneen seinien maalaamisen ja nimiehdotusten listaamisen ohella kannattaakin pysähtyä hetkeksi myös raha-asioiden ääreen. ENNAKOI Kun uusi perheenjäsen ilmoit-

taa tulostaan, on alkujärkytyksen tai -innostuksen jälkeen hyvä ryhtyä toimeen talouden suhteen. Mikäli perheessä ei tässä vaiheessa vielä seurata tuloja ja menoja, on nyt sen aika. Kun tarkkailee talouttaan pari-kolme kuukautta, saa hyvän käsityksen menorakenteesta. Samalla löytyy ehkä piilokuluja ja säästökohteita. Jostakin karsimalla voi jotain jäädä säästöön. Osa vanhempien saamista tuista on aina samansuuruisia, riippumatta perheen tulotasosta tai muista tekijöistä. Esimerkiksi esikoisen saaman lapsilisän tai kotihoidon tukeen kuuluvan hoitorahan määrä ei ole sidonnainen siihen, paljonko vanhemmat ovat tienan-

neet ennen lapsen syntymää. Kuitenkin vanhempainrahan määrä riippuu hakijan tuloista. VARAUDU Osa lapsiperheiden tuista on

haettavissa tai niihin voi saada päätöksen Kelalta vasta lapsen syntymän jälkeen. Tällainen on esimerkiksi lapsilisä. Hakemuksien käsittely vie aikaa, joten vauvaperheen tulot voivat hetkellisesti olla tiukilla. Vaikka muu elämä olisikin tauolla vauvaperhekuplassa, menot juoksevat kuten ennenkin. Uusi perheenjäsen saattaa tuoda mukanaan yllättäviä menoja. Väsyneenä vanhempien tulee ehkä tehtyä heräteostoja. Kun päivärytmi hakee vielä muotoaan, turvaudutaan herkästi kotiruokaa kalliimpaan noutoruokaan. Pienen taloudellisen puskurin ja vararahaston säästämisen voi aloittaa viimeistään positiivisen raskaustestin jälkeen. Vararahaston suuruus suhteutetaan omaan tulotasoon. Pääasia on, että jokaista yllättävää menoa ei tarvitse maksaa velkarahalla, ja että pikavipeiltä vältytään kokonaan. Toki jemmarahan pitäminen erillisellä tilillä on fiksua, vaikkei lapsia koskaan aikoisi hankkiakaan. Jotkut vanhemmat haluavat varautua tulevaan ottamalla lapselle vakuutuksen. Julkinen terveydenhuolto on kaikkien ulottuvilla, mutta erillisellä vakuutuksella vanhemmat voivat hank-

kia itselleen mielenrauhaa. Kannattaa huomata, että vakuutusyhtiöt velvoittavat ottamaan vakuutuksen hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Näin vakuutus korvaa myös mahdollisiin synnynnäisiin sairauksiin liittyvät hoitokulut. SÄÄSTÄ Vauvaperheen arki vie rahaa, jos

näin halutaan. Vanhemmille tarjotaan jos jonkinlaista tarviketta. Pienokaisen voi halutessaan verhota hintaviin trendikuoseihin synnytyslaitokselta lähtien. Kalliit kulissit eivät kuitenkaan tee kenestäkään parempaa vanhempaa, eli myös vähemmällä pärjää. Vauvan- ja lastentarvikkeissa on onneksi mittavat käytetyn tavaran markkinat. Lähes kaiken, mitä lapsi tarvitsee ensimmäisenä vuotenaan, voi hyvässä lykyssä hankkia kirppishinnoin. Usein sukulaiset ja ystävät kierrättävät mielellään omien lastensa pieneksi jääneitä vaatteita ja tarvikkeita eteenpäin. Ehdoton värikoodi – punaista tytöille, sinistä pojille – on mennyttä maailmaa. Sillä ei ole merkitystä, jos poikavauva nukkuu päiväuniaan pinkissä bodyssä ja tyttö traktorikuvioidussa potkupuvussa. Materiaalisen avun lisäksi ystäviltä, tuttavilta ja sukulaisilta saa arvokasta tukea ja neuvoja vauvaperheen arkeen, myös rahatalouteen. Kukin toteuttaa vanhemmuutta omalla tyylillään, mutta vertaisvinkit voivat parhaimmillaan ehkäistä turhia menoja.

28 | MARTAT 5 | 2022

28-29 talous-vauvaperhe5-2022.indd 28

30.9.2022 11.25


PUUTUTA AN PULMIIN YHDESSÄ

Puhe rahasta kannattaa, todetaan Vauvaperheen talous -esitteessä . PUHU Kun on varautunut hyvin, ei uusi

perheenjäsen horjuta budjettia, ja vanhemmilla jää rahaa myös oman hyvinvointinsa huoltamiseen. On kuitenkin tosiasia, että vauvan tarpeet menevät aikuisten mielitekojen ohi perheen tarvehierarkiassa. Vanhemmuuteen kuuluu luonnostaan hetkiä, jolloin joutuu tinkimään jostakin. Jos raha on tiukassa tai taloustilanne muuten huolettaa, oloa helpottaa, kun asian ottaa puheeksi. Raha-asioista puhuminen syventää vanhempien välistä luottamusta ja ehkäisee riitoja. Kun molemmat ovat kartalla perheen tilanteesta, ei yllätyksiä pääse syntymään. Yhden vanhemman perheissä asioista kannattaa jutella luotettavien läheisten kanssa. Ylipäätään rahasta voi puhua ystävien ja sukulaisten kesken. Taloushuolet eivät välttämättä näy päällepäin, ja sosiaalinen paine voi ajaa tuoreet vanhemmat elämään yli varojensa. Lapsiperhearkeen kuuluu kustannuksia siinä missä lapsettomankin arkeen. Vastasyntyneen kanssa eläminen vaatii alkuun tasapainoilua. On löydettävä uudet rutiinit, myös raha-asioissa. Valmistautuminen kannattaa aloittaa viimeistään odotusaikana selvittämällä oman talouden reunaehdot.

PERHEVAPA AUUDISTUS LISÄ Ä VANHEMPIEN YHDENVERTAISUUTTA

»Perhevapaat uudistuivat 1.8.2022. Uusi malli koskee perheitä, joissa laskettu aika on 4.9.22 tai sen jälkeen. Uudistuksella on pyritty lisäämään joustavuutta ja vanhempien yhdenvertaisuutta. »Raskaana oleva vanhempi on oikeutettu 40 päivän raskausrahaan. Jos altistuu työssä tietyille vaaratekijöille, voi olla oikeutettu erityisraskausrahaan. »Varsinainen vanhempainraha on yhteensä 320 päivää lasta kohden, ja se on kiintiöity puoliksi kahdelle vanhemmalle. Kiintiöstä voi luovuttaa osan (enintään 63 päivää) toiselle vanhemmalle, puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Osittainen vanhempainraha on mahdollinen osa-aikatyötä tekevälle. »Kelan sivuilla on vanhempainpäivärahalaskuri, josta selviää lapsen kanssa kotona olevan vanhemman tukien määrä. »Tuet ovat lähes poikkeuksetta palkkatuloja pienemmät, ja tuistakin maksetaan veroa. Vauvan syntymä siis pienentää perheen tulotasoa ainakin tilapäisesti.

Taloudellinen epävarmuus lisääntyi korona-aikana erityisesti lapsiperheissä. Täysin perusturvan varassa elävien lasten lukumäärä nousi vuonna 2020, ja moni lapsiperhe joutuu toistuvasti turvautumaan toimeentulotukeen, joka on tarkoitettu viimesijaiseksi avuksi. Kelan tutkimusyksikön tuoreen simulointitutkimuksen mukaan noin 16 000 lapsiperhettä putosi köyhyysrajan alle Ukrainan sotaan ja energiakriisiin liittyvien hinnannousujen seurauksena. Samalla lasten köyhyysprosentti nousi yli kolme prosenttiyksikköä: 0–6-vuotiailla muutos oli 9,4 prosentista 12,8:aan ja 7–17-vuotiailla 11,2 prosentista 14,4:ään. Ruoka-apua ja muuta väliaikaista tukea tarvitsee jatkossa siis yhä useampi perhe. Viranomaisten lisäksi monet järjestöt ja seurakunnat tarjoavat matalan kynnyksen apua taloushuoliin. Perheen kannattaa tarttua talouden pulmiin varhain, jolloin ratkaisukin todennäköisesti löytyy helpommin. Oli kyseessä sitten pieni tai suurempi murhe, yksin sen kanssa ei tarvitse jäädä. Marttaliitto on julkaissut esitteen vauvaperheiden taloudenhallinnasta yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton, Takuusäätiön ja Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeen kanssa. Esitteen on tarkoitus paitsi palvella vauvaperheitä myös tukea ammattilaisia ottamaan raha-asiat puheeksi asiakaskohtaamisissa. Vauvaperheen talous -esitteessä käsitellään arjen rahataitoja sekä tilanteita, joissa talousvaikeuksiin olisi hyvä hakea apua. Mukaan on otettu myös taloudellinen väkivalta, koska se on yksi vaikeimmin tunnistettavista lähisuhdeväkivallan muodoista. Lisätietoa ja -tukea kaipaavat ohjataan Marttaliiton lapsiperhearjen neuvontaan, Takuusäätiön neuvontapalveluihin sekä viranomaistahojen luo. TARU KARONEN

asiantuntija, Lapsiperheiden arjen tukeminen, Marttaliitto

INFO

»Vauvaperheen talous -esite on saatavilla sähköisenä, ja sitä voi myös tilata Ensi- ja turvakotien liitosta. https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/ docs/vauvaperheen_talous_opas https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/materiaalit/

MARTAT 5 | 2022

28-29 talous-vauvaperhe5-2022.indd 29

| 29

30.9.2022 11.25


MARTTA AVA A VA ATEK A APPINSA

TAPA A MME M ARTTOJA , JOTK A PUKEUTUVAT GARDEROBIN HENGESSÄ .

martat.fi/garderobi-harkitsekorjaa-kierrata/

– Perustin aikoinaan Kemijärven Miesmartat. Sekä äitini että isoäitini olivat koko ikänsä marttoja, ja minusta se on hyvä harrastus. Miesmartat ompelivat ensitöikseen nimellä kirjaillut essut marttakankaasta, kertoo Ilkka Haapalinna. – Vaatteissa käytännöllisyys on minulle tärkeää. Marttakeittiöön puen marttaesiliinani. Essu on niin pitkä, että jos kattila kaatuu, se suojaa jalkoja.

HÄN ON

»Ilkka Haapalinna (72) »asuu Turussa »kokkailevien herrojen yhdistyksen, Marttaherrojen, hallituksen jäsen »Lapin Marttojen hallituksessa vuosina 2017–2020 »eläkkeelle jäänyt meriupseeri ja kauppatieteiden tohtori, tekee parhaillaan väitöstutkimusta Suomen liikenneympyröissä olevasta taiteesta »toiminut siviilikriisinhallintatehtävissä Sri Lankassa ja Nepalissa. »Perheeseen kuuluu kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna, kaksi aikuista omaa lasta, kaksi Pirkon aikuista lasta ja 11 lastenlasta.

MARTTAHERRAN MOITTEETON TYYLI Vuosikymmenet virkapuvussa jättivät jäljen Ilkka Haapalinnan pukeutumiseen. MERJA FORSMAN // KUVAT ILONA SAVOLA

30 | MARTAT 5 | 2022

30-32 garderobi-5-2022.indd 30

30.9.2022 11.59


Kiiltonahkaiset kengät kuuluvat Ilkan juhlalookiin. – Teetin Intiassa mittojen mukaan kenkäparin, ja nämä kengät löysin suutarin valmiista valikoimasta.

Sukkia myöten mustaa.

P

uolalanpuiston laidalla, yli satavuotiaan Jugend-talon yläkerrassa, on tyylillä ja taiteella sisustettu asunto. Sen yli kolmen metrin korkeuteen kohoavan katon alla asuu vähintäänkin yhtä tyylikäs marttaherra, entinen meriupseeri, arvoltaan komentaja, Ilkka Haapalinna. – Tyyli on välttämättömyys, sillä ilman tyyliä on tyylitön, hän toteaa. Moitteeton pukeutuminen on ollut Ilkalle tärkeää pienestä pitäen. Kravatit, paitapuserot ja suorat housut ovat kuuluneet niin työhön kuin vapaa-aikaan. – Olin yli 30 vuotta virkapuku päällä ja ylläpidin samaa tyyliä vapaa-ajan pukeutumisessa. Nyt eläkkeellä tyylini on muuttunut rennommaksi.

Nahkatakki on ollut käytössä toistakymmentä vuotta.

HANKIN VAATTEENI sieltä, mistä löydän

sopivan laadukkaita, hintaisia ja esteettiä vaatteita –yleensä Haloselta, Dressmannilta ja Stockmannilta. En ole merkkivaatteiden ystävä, mielestäni siinä maksetaan turhasta. JUHLIA varten pukeudun Thaimaas-

sa teetettyyn raakasilkkipukuun, jota käytän kiiltonahkakenkien kanssa. Pukuun kuuluu pystykauluksinen takki, jota kutsun Nehru-jakuksi. Toimin aikoinaan Nepalissa ensin sisänimisteriön erityisasiantuntijana, sitten YK:n virassa, ja silloin teetätin itselleni useita pukuja. Nyt toivon, että olisin teetättänyt enemmänkin. PARAS VAATEVINKKINI: Osta vain mus-

TY YLINI KOLMELLA SANALLA: Rento

mutta asiallinen. LUOTTOASUUNI kuuluu siisti kaulus-

paita, pikkutakki, suorat housut ja mustat sukat sekä kengät.

tia sukkia. Ne sopivat joka tyyliin, ja parin löytäminen on helppoa. Käytin yhdessä vaiheessa Happy Socks -sukkia, mutta ne eivät kestäneet pesua. Niistä tuli siinä mielessä arvokkaita.

Neljästä elefantin häntäkarvasta tehdyn korun Ilkka osti Sri Lankalta. Koru oli ahkerassa käytössä, kunnes yksi karvoista katkesi.

Ilkan kaapissa on enää parisenkymmentä kravattia. Niitä on karsiutunut joka muutossa useita. Marimekon Unikkokravatti on Ilkan suosikki.

KÄYTÄN EDELLEEN ahkerasti pitkää mustaa nahkatakkia, jonka ostin Colombosta Sri Lankalta vuonna 2006. Oli ihme, että löysin sieltä 182 cm:n pituiselle miehelle sopivan takin. KAAPISTANI EI LÖYDY rikkinäisiä fark-

kuja. Se on älyttömin muoti, joka on keksitty. Jos housut menevät käytössä rikki, niistä voi tehdä sortsit, mutta rikkinäisissä farkuissa ei mennä edustamaan. En ymmärrä sitäkään, miksi nykyään kuljetaan julkisilla paikoilla pitkissä kalsareissa ja miksi juhlissa jätetään kengät eteiseen. Ehkä nämä ovat iän mukanaan tuomia rajoituksia.

MARTAT 5 | 2022

30-32 garderobi-5-2022.indd 31

| 31

30.9.2022 11.59


Ilkka avasi vaatekaappinsa.

– Tästä kaiketi alkoi se kauluspaitojen ja kravatin käyttö. Uomalan valokuvaamossa Helsingin Mikonkadulla noin vuonna 1953 otetussa kuvassa Ilkalla on tummansininen solmio, jota koristaa pieni metallinen karhu eli mesikämmen. – Minulla kun ei kieli tuolloin oikein taipunut, kutsuin sitä vesikämmeneksi. Vaatepuulla asut pysyvät ojennuksessa.

PARAS LÖYTÖNI on keväisen beesi pe-

rustakki, joka löytyi viime keväänä halpaan 20 euron hintaan, eikä suinkaan kirpputorilta, vaan Haloselta Turusta. TYYLINI on muuttunut vuosien mittaan KAIKKIEN AIKOJEN VIRHEHANKINTA

oli kumisaappaat, jotka ostin Ranskasta. Keräsin vaimoni, kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinnan, kanssa hienoa savea vuorovesijättömaalta, ja tarvitsin sitä varten saappaat. Ne jäivät kuitenkin kertakäyttöisiksi, koska niiden riisumiseen tarvittiin kaksi avustajaa.

rennommaksi, vaikka urani puolustusvoimissa löi leimansa pukeutumiseeni. Tykkään pukeutua puseroihin ja suoriin housuihin, vaikka rouva on sitä mieltä, että farkut riittäisivät. Jossain vaiheessa pidin lähes aina Jokapoika-paitaa, ja onhan minulla niitä yhä kaapissani. UNELMOIN räätälin tekemästä, omi-

PIDÄN HUOLTA VAATTEISTANI prässää-

mällä housut ja silittämällä paitani ennen käyttöä ja säilyttämällä niitä vaatepuulla. Rouva pesee pyykin, minä silitän.

en mittojeni mukaisesta puvusta, jonka materiaalina on laadukas ohut villakangas. Jospa löytäisin täältä Turusta kunnon kotimaisen räätälin.

– Tämä kemijärveläisen Torstai Oy:n toppa-asu on ollut minulla 1980-luvun puolivälistä lähtien. Rouva sanoi edellisen muuton aikaan, että tätä ei sitten muuteta ja pueta enää päälle, mutta ehkä joskus käytän sitä vielä vaikka retrobileissä.

32 | MARTAT 5 | 2022

30-32 garderobi-5-2022.indd 32

30.9.2022 11.59


MUTKATON , KODIKAS JA MODERNI

M A RTAT – L E I V O N TA K I R JA

UUTUUS

• helpottaa hyvää arkea ja kodin juhlahetkiä. • on täynnä taatusti toimivia ohjeita suolaiseen ja makeaan leivontaan. • sisältää klassikoita ja raikkaita nykypäivän reseptejä. Marttaliiton jäsenet voivat ostaa kirjan –15 % alennuksella Adlibriksen verkkokaupasta osoitteesta http://adlibr.is/martat.

• pursuaa vinkkejä sekä muunteluideoita. • huomioi kestävät valinnat ja hävikin pienentämisen.

Teos on myynnissä myös muissa hyvin varustetuissa kirja- ja verkkokaupoissa sekä marketeissa kautta maan. MARTAT 5 | 2019

33 ilmoitus-Gummerus 5-2022.indd 33

| 33

28.9.2022 15.18


Pampulat päähän ja ranteisiin Virkkaa lämpimät asusteet pallosilmukoilla. TEKSTI, OHJE, PIIRROS JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVA LAURA RIIHELÄ

Muuntele

Pannan sijaan voit virkata muhkean pipon. Kun pipo on tarpeeksi korkea, kavenna tasaisin välein.

Tähän työhön käytettiin kahta erilaista lankaa.

34 | MARTAT 5 | 2022

34-35 kässä-PANTA 5-2022.indd 34

30.9.2022 12.01


P

anta ja rannekkeet valmistuvat sukkelasti, joten tässä ohjeessa on ainekset vaikka useampaankin pehmeään pakettiin. Yksivärisen merino-alpakkalangan mukaan virkataan pörröistä mohairlankaa, joka tekee pinnasta elävän. Pallosilmukassa koukulle tulee kahdeksan langankiertoa alkuperäisen silmukan lisäksi.

TARVIKKEET

»Kerä DK-vahvuista lankaa, neuletiheys 22 silmukkaa 10 cm:llä (esim. KlompeLOMPE, Sandness garn) »Kerä ohutta mohairlankaa (esim. Tilia, Filcolana) »Virkkuukoukku 5 tai käsialan mukaan TEE NÄIN

RANNEKKEET

»Virkkaa ketjusilmukoita sopivasti ranteen ympäryksen verran, esim. 22 s, sulje ketju renkaaksi. »Virkkaa muuten samoin kuin panta, mutta virkkaa vain kolme pallosilmukkakerrosta. Katkaise lanka ja päätä. »VINKKI: Voit myös virkata rannekkeista yhtä leveät tai leveämmät kuin panta.

PANTA

»Virkkaa työ käyttäen samanaikaisesti molempia lankoja. »Virkkaa löyhästi ketjusilmukoita niin paljon, että silmukkaketju yltää napakasti pään ympäri, esim. 54–56 cm. Sulje ketju renkaaksi piilosilmukalla. »Jatkossa joka toinen kerros on pallosilmukoita ja joka toinen kiinteitä silmukoita: » 1 krs: virkkaa alkuun 2 kjs ja virkkaa sitten jokaiseen ketjusilmukkaan pallosilmukka (KATSO OHJE: OPI PALLOSILMUKKA). Yhdistä viimeinen silmukka piilosilmukalla kerroksen lopussa aloitussilmukkaan. »2. krs: 1 kjs, virkkaa kiinteä silmukka aina edellisen kerroksen kahden pallosilmukan väliin. Yhdistä lopussa piilosilmukalla ensimmäiseen silmukkaan. »Toista vielä kaksi kertaa kerrokset 1 ja 2. »Virkkaa viimeiseksi krs 1, eli pallosilmukkakerros. Katkaise lanka ja päätä.

OPI PALLOSILMUKK A

Aloita virkkaaminen tavallisen pylvään tapaan. Kun koukulla on kolme lankaa, venytä niitä hieman nostamalla koukkua ja *ota koukulle uusi langankierto, pistä koukku edelliseen kerrokseen samasta kohtaa kuin aikaisemmin ja ota lanka taas koukulle*. Toista *-* vielä kaksi kertaa niin, että koukulla on yhteensä kahdeksan langankiertoa alkuperäisen silmukan lisäksi. Ota lanka uudelleen koukulle ja vedä kerralla kaikkien langankiertojen läpi. Sulje pallosilmukka virkkaamalla vielä ketjusilmukka.

Pannassa on neljä pallosilmukkakerrosta, rannekkeissa kolme.

MARTAT 5 | 2022

34-35 kässä-PANTA 5-2022.indd 35

| 35

30.9.2022 12.01


KERRO VIHERK ASVISTASI

MINUN VIHERKASVINI: NONI (Morinda citrifolia)

Kirjoita sinulle rakkaasta, tärkeästä tai muuten merkityksellisestä viherkasvista. Julkaisemme juttuja Minun viherkasvini -sarjassa. Katso ohjeet osoitteesta www.martat.fi/ minunviherkasvini.

Leena Haavisto,

Laaksolahden Martat

N

oni on trooppisella vyöhykkeellä kasvava pensasmainen puu, joka tuottaa hedelmiä läpi vuoden. Hedelmä on muhkurainen, perunan kokoinen ja raakana pahanmakuinen. Nonia on käytetty rohtona Intiassa, Tahitilla, Havaijilla ja Indonesiassa. Hedelmien lisäksi siitä voidaan käyttää lehtiä, juurta ja kuorta. Noni-mehua on ollut myynnissä Suomessakin. Onnistuin saamaan 1990-luvun lopulla Nonin siemeniä, joista pari-kolme lähti hyvin itämään. Kasvu oli aluksi aika hidasta. Kasvi tarvitsee paljon valoa mutta ei kestä kovaa paahdetta. Menetin pari tainta, kun vein ne liian nopeasti kesäksi ulos paahteiselle parvekkeelle. Onneksi yksi taimi jäi henkiin. Se on nyt istutettu altakasteluruukkuun, jolloin se saa tasaisesti kosteutta, vaikka olisin välillä viikon poissa kotoa. Noin kymmenen vuoden kuluttua itämisestä kasvi alkoi kasvattaa pieniä kukintoja ja hedelmiä. Nykyisin se ulottuu kattoon asti. Muutossa karsin kasvia rankalla kädellä, eikä siinä tällä hetkellä ole kukkia tai hedelmiä. Mitään kasvinosaa en ole uskaltautunut syömään. Kaikilla viherkasveillani on jokin tarina, muuten en niitä kai jaksaisi vaalia. Nonia vaalin senkin vuoksi, että siinä on niin voimannuttavan vihreät ja isot lehdet.

Noni ulottuu kattoon ast i

ja siinä on upeat lehdet

.

36 | MARTAT 5 | 2022

36 viherkasvini5-2022.indd 36

28.9.2022 15.33


Käännä astetta alemmas, jotta energiaa riittää meille kaikille Täällä pohjoisessa olemme tottuneet siihen, että välillä tulee kylmää kyytiä. Me tiedämme miltä tuntuu sysipimeä marraskuu tai hyinen puhuri idästä. Mutta tuli mitä vain, se ei vie meidän energiaamme. Ollaan ihan viileesti vaan.

Näin säästät energiaa: Astetta alempi huonelämpötila

Astetta lyhyempi suihku

Astetta järkevämpi kulutus

Lisää energiansäästövinkkejä ƊȺɈƵɈɈƊƊǶƵǿǿƊȺ‫˛خ‬ MARTAT 5 | 2019

37 ilmoitus-Motiva 5-2022.indd 37

| 37

28.9.2022 15.20


SYLIRYIJY KARKOTTAA KYLMÄÄ

Syliryijy lämmittää pyörätuolissa istuvaa, rauhoittaa muistisairaan mieltä ja ilahduttaa silmää. MERJA FORSMAN // KUVAT ILONA SAVOLA

Elina Airikkalan kehittelemässä syliryijyssä loimi on tiheämpi kuin seinäryijyssä. Näin ryijystä tulee taipuisampi ja pehmeämpi.

38 | MARTAT 5 | 2022

38-39 käsityö-ryijy5-2022.indd 38

30.9.2022 12.02


V

iime talvena Elina Airikkala sai idean. – Yritin löytää Roihuvuoren seniorikeskuksen asukkaille sellaista taidetoimintaa, jota muut eivät tarjoa. Keksin, että voisimme alkaa kutoa syliryijyjä, hän kertoo. Alun perin ryijyjä on käytetty nimenomaan peitteinä – siinä ei ollut mitään uutta. Sylikokoinen ryijy oli kuitenkin tuore idea. – Syliryijy on keksimäni uudissana, joka kuvaa hyvin sitä, mistä on kyse, taiteen maisteri ja tekstiilitaitelija Elina Airikkala kertoo. Syliryijy on nimensä mukaisesti sylissä peitteenä pidettävä ryijy. Se sopii erinomaisesti esimerkiksi pyörätuolissa istuville henkilöille. – Pyörätuolissa istuminen hidastaa jalkojen verenkiertoa, ja keholle tulee kylmä. Kun ryijyn nukkapuoli on alaspäin, se on todella lämmin. Nurjasta puolesta taas tulee syliin taso, jolta esimerkiksi leipälautanen ei helposti valu alas, Airikkala esittelee. Syliryijy on myös sammalmaisen pehmeä istuinalusta, kaunis seinäkoriste ja näyttävä asuste. – Sen alle voi kätkeä vaikka verkkarit, Airikkala ehdottaa. Kaiken edellä mainitun lisäksi sillä on terapeuttisia vaikutuksia: muistisairaat saavat rauhaa ja turvallisuuden tunnetta, kun käsissä on jotain hypisteltävää. MUISTOT HERÄÄVÄT Roihuvuoren seni-

orikeskuksen kangaspuiden vieressä on rivi tuoleja. Helsinkiläisen ryhmäkodin asukkaat pyörittävät ryijynukkia kierrätyskeskuksesta saaduista langoista ja kerivät auki vanhoja neulepaloja. Airikkala istuu kangaspuilla ja kokoaa nukista ryijyä. Inspiraationa toimii seinällä roikkuva kuva metsän maapinnasta. Samalla, kun kädet saavat näperrettävää, ilman täyttävät tarinat. – Olen kuullut hirveän jänniä juttuja, Airikkala selittää.

Katri Lihavainen muistelee, miten lapsuudenkodissa käytettiin ryijyjä peitteinä kylmällä.

Eräs asukas kertoo nukkia kietoessaan tarinaa siitä, miten oli lapsena lähtenyt marjaan ja ylittänyt vahingossa Venäjän rajan. Perhe hätääntyi ja lähetti koiran etsimään lasta. Pian koira oli tullut lapsen luokse ja tökännyt hiljaa kuonollaan ensin kerran, sitten toisen. Lapsi oli ymmärtänyt lähteä koiran perään ja pääsi takaisin kotiin. Toinen asukas muistelee, miten hänen pappansa teki kerran hänelle saappaat jämäpaloista. Perhe oli köyhä, ja harvoin vaatteet saivat kehuja, mutta nyt kylillä katsottiin, että jalassa oli hirmuisen hienot saappaat. Pappaa pyydettiin tekemään vastaavanlaiset myös kylän lapsille, mutta hän kieltäytyi. Oli niin paljon omiakin lapsenlapsia. Airikkala nostaa yhden syliryijyistä Katri Lihavaisen jaloille. – Voi tämähän on ihana! Lihavainen huokaa ja juoksuttaa sormiaan ryijyn kuteissa. – Tein itsekin tällaisia, kun lapset olivat pieniä. Olin käsistäni hyvin taitava. Nyt kädet eivät toimi samalla tavalla. Lihavainen kertoo, miten hänen lapsuudenkodissaan käytetiin ryijyjä peitteinä kylminä päivinä. Ryijyjä oli myös seinillä, ja sohvatyynyjäkin koristeltiin

ompelemalla säkkikankaaseen villalankanukkia. – Äitini oli kehrääjä. Hän kehräsi oikein ohutta lankaa rukillaan. Iltasella, kun äiti pani meidät nukkumaan, hän saattoi vielä puolen yön aikaan kehrätä, kun piti saada rahaa. Sellainen äiti oli, Lihavainen muistelee ja hypistelee langanpätkiä. HELPPO JA NOPEA TEHDÄ Muutamaa

kerrosta alempana seniorikeskuksessa on Elina Airakkalan kokoama Metsänpeitto-ryijynäyttely. Esillä on kymmenen keskuksen asukkaiden kanssa tehtyä ryijyä. – Näissä ryijyissä on epäsymmetriaa, mutta niinhän luonnossakin on, tekstiilitaiteilija esittelee. Ryijyt syntyivät Airikkalan mukaan alle kahdessa kuukaudessa. – Syliryijyjä on helppo ja kokonsa ansiosta nopea tehdä. Niihin tarvitaan vain jämälankoja ja kangaspuut. Koko Suomen maa voisi tehdä näitä! hän ehdottaa. – Suomessa on useita vanhainkoteja, joissa voisi olla käyttöä syliryijyille. Ne ovat myös erinomainen lahja mammalle, papalle tai pyörätuolissa istuvalle ystävälle.

MARTAT 5 | 2022

38-39 käsityö-ryijy5-2022.indd 39

| 39

30.9.2022 12.02


KEVENNÄ KEMIKAALIKUORMAA:

RUOANLAITTO JA RUOKIEN SÄILYTYS Kun hankit välineitä kokkailuun, varmista, että tuotteet sopivat elintarvikekäyttöön. SALKA ORIVUORI // KUVA ORTHEXGROUP JA LAURA RIIHELÄ

Lasiastiat ovat hyviä säilytykseen.

Soveltuu elintarvikekäyttöön

Mikron kestävä

Konepesun kestävä

Maximi lämmönkesto tuotteen normaalikäytössä

Suositellaan käsinpesua

Pakastuksen kestävä

VINKIT ARKEEN

R

uoanlaitossa ja ruokien säilytyksessä käytettävistä astioista ja välineistä ei saa siirtyä elintarvikkeisiin ainesosia, jotka voivat vaarantaa terveyden tai aiheuttaa sopimattomia muutoksia ruokaan. Tuotteiden valmistajat ja maahantuojat ovat vastuussa siitä, että elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit ovat vaatimusten mukaisia. Kotikeittiössä kannattaa kiinnittää huomiota astioiden käyttöön, ruoanvalmistustapoihin ja ruoan säilytykseen. Jos astioita käyttää jatkuvasti väärin, tulee kemiallista altistusta paljon vuosien kuluessa. TARKISTA MERKINNÄT

Käytä ruoanlaitossa ja säilytyksessä vain elintarvikkeille tarkoitettuja astioita ja välineitä. Säilytykseen kannattaa valita ruostumatonta terästä ja nykyaikaisia lasija keramiikka-astioita. Jos hankit muoviastioita, tarkista, että niissä on merkintä konepesun- ja mikronkestävyydestä. Jos merkintä puuttuu, astioita ei saa laittaa tiskikoneeseen eikä mikroaaltouuniin. Muovi on kestävä materiaali, mutta ajan mittaan sekin haurastuu. Kuuma, kylmä,

kulutus ja terävät esineet voivat vahingoittaa muovia. Kovin vanhoja, kuluneita tai rikkinäisiä astioita ei kannata käyttää ruoan valmistukseen, säilytykseen tai tarjoiluun. Naarmuuntuneet, pinttyneet tai ulkonäöltään muuttuneet muoviastiat otetaan pois käytöstä. SUOSI KESTOK ÄY TTÖÖN TARKOITETTUJA

Joskus ruoan säilytykseen näkee käytettävän muovisia jäätelörasioita tai raejuustopurkkeja. Lähtökohtaisesti elintarvikkeiden pakkaukset on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, eikä niitä ole testattu ja turvalliseksi varmistettu toistuvassa käytössä. Ei liene haittaa, jos kertakäyttöisiä pakkauksia käytetään uudelleen lyhyen aikaa ja satunnaisesti. Kannattaa kuitenkin suosia kestokäyttöön tarkoitettuja astioita. Jos elintarvikepakkausta käytetään uudelleen, pidetään kiinni sen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta, eikä esimerkiksi lämmitetä ruokaa jäätelörasiassa. Muoviastioiden sisältämiä kemikaaleja voi siirtyä ruokaan, erityisesti jos ruoka on hapanta, rasvaista tai kuumaa.

•Käytä ruoan valmistukseen ja säilytykseen vain elintarvikkeille tarkoitettuja astioita ja välineitä. •Jos säilytät elintarvikkeita muoviastioissa, käytä vain elintarvikkeille tarkoitettuja muoviastioita. •Jos lämmität ruokaa mikrossa muoviastiassa, tarkista, että astia on mikronkestävä. •Älä käytä huonokuntoisia muoviastioita ruokien valmistukseen, säilytykseen tai tarjoiluun. Poista naarmuuntuneet ja huonokuntoiset muoviastiat käytöstä. •Matkamuistona tuodut keramiikkaastiat kannattaa pitää vain koristeesineinä. Niissä saattaa olla korkeita raskasmetallipitoisuuksia. •Älä käytä alumiinifoliota sellaisten astioiden päällä, jotka on valmistettu hopeasta, uushopeasta, ruostumattomasta teräksestä tai raudasta. Folio voi syöpyä ja alumiinia saattaa joutua ruokaan. Juttu liittyy Arjen kemikaalit- aineistoon, joka on julkaistu Martan koti & keittiö -sarjassa. Marttapiirit järjestävät aiheeseen liittyviä ketjukoulutuksia tänä vuonna.

40 | MARTAT 5 | 2022

40 neuvokki-ruoka-5-22.indd 40

30.9.2022 12.22


MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Syksyn askareita Marttakoteja-sarjassa 1957 vierailtiin Mirjam ja Paavo Hietalahden kodissa Iitin Lyöttilässä. Kuvatekstin mukaan "Emäntä on säilömispuuhissa, perkaamassa umpioitavia vihanneksia.". Emäntälehti 9/1957 MARTAT 5 | 2022

41 marttailukansi-5-2022.indd 41

| 41

30.9.2022 12.23


Eväsretkiä, marjastusta, patikointia… Ulkomailta Suomeen muuttaneet pääsevät Luontokoti-hankkeen mukana tutustumaan lähiluontoon. Tarkoituksena on vähentää luontoon liittyviä pelkoja ja esitellä suomalaista elämäntapaa. MERJA FORSMAN // KUVAT KERTTU MALINEN

S

uomalainen on sinut metsämaiseman kanssa, mutta tänne muuttaneiden asenne ei ole ehkä yhtä mutkaton. Monen maahan muuttaneen mielestä metsät tuntuvat pelottavilta. Tästä syystä he eivät välttämättä lähde luontoretkille. Marttaliiton ja Monihelin yhteisessä Luontokoti-hankkeessa maahanmuuttajat pääsevät tutustumaan luontokohteisiin, luonnon antimiin ja kotipuutarhaviljelyyn. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden tutustua asuinmaansa luontoon. Jos Suomessa ei uskalla metsiin, jää peräti 75 prosenttia täkäläisestä maa-alasta kokematta ja tärkeä osa suomalaisesta identiteetistä vieraaksi. LUONTO KUULUU KAIKILLE Sipoonkor-

ven pohjoispuolen polku ylittää Byabäckenin solisevan puron ja nousee jyrkästi korkeiden kuusten reunustamaa polkua. Parikymmenpäinen joukko Finn-mamu monikulttuurinen yhdistys ry:hyn kuuluvia naisia ja heidän lapsiaan pulisee ja nauraa niin, että korpi kaikuu. Lauman perässä kulkee Marttaliiton Anna Anttonen, Luontokoti-hankkeen asiantuntija. – Tämä on nyt neljäs ja viimeinen Luontokoti-tapaaminen tämän ryhmän kanssa, hän kertoo.

– Luontokodin kautta haluamme tutustuttaa Suomeen muuttaneita kaikkeen siihen, mihin me suomalaiset olemme tottuneet, mutta mitä maahanmuuttajat eivät vielä välttämättä tunne, kuten sieniin, marjoihin, villiyrtteihin, jokamiehenoikeuksiin ja luonnossa liikkumiseen. Hankkeen pilottikurssille osallistuneet Finn-mamun naiset ovat käyneet muun muassa Vuosaaressa eväsretkellä ja melomassa, Malminkartanon omenatarhalla keräämässä omenoita ja Lammassaaressa lähiluontoretkellä. Palaute on ollut myönteistä. Jokaiseen tapaamiseen on tullut odotettua enemmän osallistujia ja jokaisen päätteeksi on kiitetty kokemuksesta. – Meille on tärkeää, että kaikki Suomessa asuvat voisivat hyödyntää näitä upeita luontokohteita ja sitä kautta tutustuisivat suomalaisten elämäntyyliin ja juurtuisivat tänne paremmin, Anttonen sanoo. – Luonto on suomalaisten hyvinvoinnille hyvin tärkeä. Toivoisimme, että myös muualta tulleet saisivat saman kokemuksen, Anni Huovinen Moniheliltä lisää.

42 | MARTAT 5 | 2022

42-45 sipoonkorpi5-2022.indd 42

30.9.2022 12.23


Retkeläiset ovat Finn-mamu monikulttuurisen yhdistyksen jäseniä. Finn-mamu tarkoittaa arabian kielellä ”Missä äiti?” Mallu Mannila (oik.) etsii sieniä yhdessä Eman Salahin (keskellä) ja muun ryhmän kanssa. Porukalla on turvallista tutustua luontoon.

TUTTAVAKSI METSÄN KANSSA

» MARTAT 5 | 2022

42-45 sipoonkorpi5-2022.indd 43

| 43

30.9.2022 12.23


YKSIN EI USKALLA Keskellä Sipoon-

korven metsää on Bergströmin torppa 1700-luvulta. Sen pihapiiriin on pystytetty grillikatos ja retkeilypöytiä. – Nauttikaa nyt tästä ihanasta Suomen luonnosta, sienimarttana paikalle saapunut Mallu Mannila kannustaa ja viittoo ympärilleen. – Joo, pitää halata puita, verenpaine laskee, Finn-mamu -ryhmän vetäjä Hewida Ahmed hymyilee. Viereisessä pöydässä istuu Fatima Ait Bengourram. – Kun kuulin retkestä, halusin heti tulla metsään. Yksin en uskalla tulla, mutta nyt kun on porukka, halusin syvälle metsään, Marokosta Suomeen vuonna 2003 muuttanut nainen kertoo. – Ei yksin, ryhmän kanssa! Zineb Berber nyökkäilee vieressä. Algeriasta Suomeen 13-vuotiaana muuttanut Dinar Amel asuu Espoon Varistossa ja kertoo käyvänsä usein metsässä. Porukassa metsään meno on kaikista kuitenkin mukavinta. – Jos on keskellä metsässä, ajattelen, että en löydä reittiä takaisin. Kaverit sanovat töissä, että ole varovainen. Pitää tietää, missä on pohjoinen ja itä ja tietää reitit. Nyt oli hyvä tilaisuus tulla katsomaan vähän metsää, Ait Bengourram kertoo. – Luontokodissa on tuntunut, että olemme tervetulleita ja hyväksytty Suomeen. Teette paljon töitä meitä varten, hän kiittelee. MUSTIKAT RIKKAIDEN RUOKAA Osa joukosta lähtee Mallu Mannilan johdolla etsimään sieniä. Lapset saavat tehtäväkseen poimia munakennon kuppeihin erivärisiä luonnon antimia. – Koska osa sieniä on vaarallinen, minä ei osaa. Kaikki pelkää, että kerää myrkyllisiä sieniä. Nyt on hyvä oppia, mitä saa poimia ja mitä ei, Zineb Berber kertoo. – Retki on hyvä, kun pitää puhua suomea. Kotona ja ryhmässä puhun omaa

kieltä. Kotona lapset sanoo, että ’älä puhu suomea’. Niiden mielestä en osaa, Nisrin Zbun nauraa. Lapset saavat kennot nopeasti täyteen aarteita. Sieniä sen sijaan ei juuri löydy. Egyptistä Suomeen vuonna 2002 muuttanut Hanan Mohamed kertoo keräävänsä Suomen metsistä mustikoita. Sieniä hän ei harrasta. – Egyptissä mustikat syö rikas ihminen, ei tavalliset ihmiset. Hänkin kertoo menevänsä metsiin mieluiten porukassa. – Yksin jännittää, jos tapahtuu jotain tai tulee joku vastaan. Ei vain ihminen, vaan susi. Vähän aikaa susi meni motarilla, Hanan Mohamed irvistää. Egyptissä Mohamed toimi asianajajana, mutta Suomeen muutettuaan hän opiskeli parturi-kampaajaksi ja pitää tällä hetkellä omaa liikettä Espoossa. – Suomen kieli oli vaikea, piti opiskella uusi ala. Kulttuurikin on niin erilainen. Egyptissä kun joku koputtaa ovea, hänet kutsutaan sisään ja tarjotaan ruokaa. Täällä naapuri sanoo nyt moi, mutta ennen ei puhunut mitään, Mohamed nauraa. Mohamedin kampaamossa työskentelevä Ehlam Eidof on ensimmäistä kertaa Finn-mamun ja Luontokodin reissulla. – Suomen metsä on vihreä ja kaunis. Ennen ei kukaan opettanut, mitä puita on. Nyt opin erilaisia puita, hän kertoo ja katsoo korkealle puiden latvoihin. Eidof saapui Sudanista Suomeen vuonna 2005, mutta haaveilee palaavansa vielä kotiin Sudaniin. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista levottomuuksien vuoksi. – Sudan on rikas maa. Haluaisin takaisin, mutta olen iloinen, että sain tulla Suomeen. Täällä on rauha ja ihmiset ovat ystävällisiä. Mieheni halusi Amerikkaan, ja siellä on ystäviäni. Kun kerron heille, että täällä on hyvä systeemi – terveydenhuolto, sosiaaliturva, lapsilisät ja muut – ystäväni Amerikassa eivät usko. Siellä ei ole sellaista. Suomi on tosi paras maa, mutta perheeni, sisarukseni ja veljeni ovat Sudanissa.

MUKAAN MARTTOIHIN Maastosta löy-

tyy syötävä sieni. – Maistakaapa tätä kirpeää haperoa, se maistuu pippurille, Mallu Mannila sanoo ja ojentaa avoimen kämmenensä. Pornaisten Marttoihin kuuluva Mannila on sieni-, villiyrtti- ja vertaismartta ja mukana useissa eri hankkeissa. Luontokodin hän kokee tärkeäksi, sillä on kaikkien oikeus tietää, mitä Suomen luonto tarjoilee. – Marjat ja sienet ovat ilmaista ruokaa, Mannila sanoo painokkaasti. – Suurimmasta osasta Suomea saa kerätä näitä luonnon antimia, mutta jokamiehenoikeudet ja se, mistä ja mitä voi kerätä, voivat olla vaikeita sisäistää. Mannila toivoo, että Luontokodista olisi hyötyä myös Marttaliitolle, ja että hanke antaisi arvokasta tietoa siitä, miten toimintaan kutsutaan mukaan maahanmuuttajia. – Olemme juuri perustamassa Uudellemaalle maahanmuuttajien omaa toimintaryhmää, jota he voisivat itse pyörittää. Toivottavasti saamme maahanmuuttajia mukaan muuallekin Marttoihin, hän esittää. KUNNON EVÄSTAUOT Vanhan torpan

grillikatoksessa paistuvat kalkkuna- ja kasvismakkarat. Jokaisen repusta nousee jotain pöydälle, ja kaikkea tarjotaan kaikille. – Jokaiseen retkeemme on liittynyt voimakkaasti eväät, ja olemme pitäneet pitkiä evästaukoja, Anna Anttonen naurahtaa. – Tapaamiset ovat olleet hyvin yhteisöllisiä. Meiltäkin on pyydetty, että kun menemme metsään seuraavan kerran, kerromme heille, että he voivat tulla mukaan, Anni Huovinen sanoo. Pilottikurssin viimeinen reissu alkaa olla ohi, mutta muita Luontokoti-retkiä on jo käynnissä ympäri Suomen. Hanketta toteutetaan Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä- sekä Pohjois-Karjalassa. Sitten toivottavasti muuallakin.

44 | MARTAT 5 | 2022

42-45 sipoonkorpi5-2022.indd 44

30.9.2022 12.23


Eväät nautittiin grillikatoksessa.

Sudanista Suomeen muuttanut Ehlam Eidof oli ensimmäistä kertaa Finn-mamun ja Luontokodin reissulla

Lapset keräsivät aarteita munakennoihin. Salma esittelee löytöjään.

TULE MUK A AN LUONTOKODIN KOULUTUKSEEN

»Sykkiikö sydämesi luonnolle? Kiinnostaako monikulttuurisuus ja kotoutuminen? Tervetuloa mukaan Luontokoti-hankkeen kaikille avoimeen, maksuttomaan koulutukseen! Opit, mitä on luontokotoutuminen ja pääset jakamaan omia kokemuksiasi muiden kanssa. »Koulutus on kaksiosainen ja toteutetaan Teamsissa kahtena iltana, 14.11. ja 21.11. klo 17.30–19. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: martat.fi/luontokoti Eman Salah lähti retkelle tyttärensä Maryamin kanssa.

MARTAT 5 | 2022

42-45 sipoonkorpi5-2022.indd 45

| 45

30.9.2022 12.23


MARTAN L AKITIETO

TYÖNTEKIJÄN LOJALITEETTIVELVOITE TYÖNANTAJA A KOHTA AN Lojaliteettivelvoite koskee myös työntekijän vapaa-aikaa. TUULA RAINTO/L AKIASIAINTOIMISTO AMOS www.amoslaki.fi

MITÄ LOJALITEETTIVELVOITE TARKOITTA A?

Työnantajalla on velvollisuus muun muassa huolehtia työntekijän työturvallisuudesta ja palkanmaksusta. Vastaavasti työntekijällä on velvollisuuksia työnantajaansa kohtaan. Eräs näistä velvollisuuksista, lojaliteettivelvoite, tulee suoraan työsopimuslaista.

ULOTTUU SOSIA ALISEEN MEDIA AN

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että lojaliteettivelvoite ulottuu myös vapaa-aikaan tai tilanteeseen, että työntekijä olisi lomautettuna. Tietyssä määrin se voi rajoittaa jopa perustuslakiin kirjattua sananvapautta. Viime vuosina onkin nähty työoikeudellisia riitoja siitä, mitä työntekijä voi tai ei voi kertoa sosiaalisessa mediassa.

T YÖNANTA JAN EDUN MUK AISESTI

KILPAILEVA TOIMINTA KIELLETT Y

Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen määräyksiä, joita työnantaja antaa työn suorittamisesta. Työntekijän on siis noudatettava työnantajan työnjohto-oikeutta. Työntekijän lojaliteettivelvoite edellyttää, että työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työntekijän tulee toimia työnantajan edun mukaisesti, eikä hän saa aiheuttaa työnantajalleen vahinkoa. Lojaliteettivelvollisuuden laajuus on sitä suurempi, mitä korkeammassa asemassa työntekijä työskentelee. Työntekijällä on lain mukaan velvollisuus noudattaa työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Hänen on huolehdittava omasta ja työpaikan muiden työntekijöiden turvallisuudesta käytettävissään olevin keinoin. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaara.

Työsopimuslaki kieltää työntekijää harjoittamasta toimintaa, joka kilpailee työnantajan toiminnan kanssa. Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. SAL ASSAPITOVELVOLLISUUS VOI JATKUA

Työntekijällä on velvollisuus pitää salassa työnantajan liike- ja ammattisalaisuudet. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista ulkopuoliselle työnantajan liikesalaisuuksia, esimerkiksi taloudellisia ja teknisiä tietoja tai asiakastietoja. Pääsääntöisesti salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen kestäessä, mutta tietyin edellytyksin myös työsuhteen päätyttyä.

Tuula Rainto

Tuula Rainto MITÄ SEURA A RIKKOMUKSESTA?

Jos työntekijä rikkoo lojaliteettivelvoitetta, on työnantajalla oikeus antaa varoitus. Mikäli samasta asiasta on useita varoituksia, saattaa työnantajalla olla oikeus irtisanoa työsuhde. Työntekijä saattaa myös joutua vahingonkorvausvastuuseen rikkomuksestaan.

INFO

Artikkelin laati martta ja lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saavat martat aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.

46 | MARTAT 5 | 2022

46 laki-5-2022.indd 46

30.9.2022 12.24


Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

1930-luvulla kuluttajia piti vakuutella siitä, että kaikki uusi oli parempaa kuin käytetty. Nyt, melkein 100 vuotta myöhemmin, haluamme löytää tuon vanhan ajattelutavan uudelleen. Tuumasta tekoihin on strateginen opas, johon sisältyy inspiraatiota, ideoita ja esimerkkejä siitä, miten uusiokäytön ja korjaamisen kohtaamispaikat saadaan toimimaan. www.pohjola-norden.fi

MARTAT 5 | 2022

47 ilmot-dagmar_norden 5-2022.indd 47

| 47

30.9.2022 11.48


VIIHT YISÄ YHDIST YS Ristiriidat, odotukset ja vaatimukset

ANNETA AN TILA A MIELIPITEILLE

Ristiriitoja syntyy, kun odotukset ja todellisuus törmäävät. On luonnollista, että asioista ollaan eri mieltä, mutta jos konflikteja ei ratkota avoimesti, ne jäävät vaikuttamaan taustalle. PIIA MARTIKAINEN // KUVITUS MIRVA MALMGREN

R

istiriidat, erimielisyydet, jopa vakavammat konfliktit kuuluvat kaikenlaisten yhteisöjen arkeen; perhe- ja työelämään, harrastus- ja luottamustoimintaan. Yhteisö muodostuu ihmisistä, joilla on erilaiset arvo- ja kokemusmaailmat, persoonallisuudet ja vuorovaikutustaidot. Se, miten erimielisyyksiin suhtaudutaan ja miten asioita käsitellään, antaa suunnan yhdistyksen tulevaisuudelle. Pahimmillaan toiminta voi lamaantua ja jäsenet eivät koe yhteisössä oloa mielekkääksi. Toisaalta ristiriidat voivat olla jopa tarpeen toiminnalle. ”Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu”, eli jos kukaan ei kyseenalaista tai ihmettele tai tuo uusia

ajatuksia esiin, ei toiminta yhdistyksessä voi kasvaa ja kehittyä. Siksi yhdistys tarvitsee erilaisia jäseniään: eri-ikäisiä ihmisiä, joilla on erilaiset elämänkokemukset ja koulutustaustat, erilaiset kiinnostuksen kohteet ja mielipiteet. TYYTYMÄTÖN EHKÄ VETÄYTYY Jos yh-

distys on tyystin ristiriidaton, se saattaa olla merkki siitä, että yhteisössä ei ole tilaa esittää eriäviä mielipiteitä, että ristiriitoja halutaan vältellä tai että ei uskalleta ilmaista omia näkemyksiä. Ristiriidat syntyvät yleensä siitä, mitä tehdään, miten tehdään tai kuka tekee, miten asioita ilmaistaan ja miten valtaa sekä vastuuta käytetään. Taustalla ovat ne odotukset ja vaatimukset, mi-

tä jäsenillä on yhdistyksen, luottamushenkilöiden ja toisten jäsenten toimintaa kohtaan. Jos odotukset ja toiminnan toteutus ovat ristiriidassa, syntyy tyytymättömyyttä. Mikäli sitä ei saada käsiteltyä, seuraa konflikti tai toiminnasta vetäytyminen. Vaatimuksia yhdistyksen toiminnalle, kuten päätöksenteolle, esitetään yhdistyksen säännöissä. Odotuksia taas herää, kun seurataan nettisivuja, sosiaalista mediaa ja yleistä keskustelua. Jokaisella jäsenellä on omat toiveensa. Mielikuvat ja toisilta kuullut kokemukset ohjaavat odotuksia. Voi olla tarpeen keskustella ajoittain odotuksista ja siitä, onko yhdistyksen toiminta toivotun kaltaista.

48 | MARTAT 5 | 2022

48-49 viihtyisäyhd.5-2022.indd 48

30.9.2022 12.25


TÄ M Ä TOIMII

»Uusille ajatuksille avoin kulttuuri edistää asioiden puheeksi ottamista ja toiminnan kehittymistä. Näin voidaan vähentää erimielisyyttä ja ristiriitoja yhdistyksessä: »Viestitään avoimesti ja selkeästi kaikille jäsenille. »Sovitaan selkeät vastuualueet ja johdonmukaiset toimintatavat. »Varataan päätöksenteossa aikaa keskustelulle ja kuullaan eri näkökulmia. »Rohkaistaan kaikkia kertomaan mielipiteensä ja kuuntelemaan toisten näkemyksiä. »Sovitaan, miten mahdollisia ristiriitoja käsitellään, ja tuodaan toimintatavat kaikkien tietoon. PYSÄHDY TÄ ÄN POHTIM A AN

»Millaiset asiat aiheuttavat yhdistyksessämme ristiriitoja? »Miten voisimme lisätä keskustelua ja mielipiteiden esittämistä? »Millaisia odotuksia sinulla oli liittyessäsi marttayhdistykseen? Ovatko odotukset täyttyneet, onko tullut yllätyksiä?

PAINOLASTI TUNTUU ILMAPIIRISSÄ On

luonnollista, että asioista ollaan eri mieltä. Aina ei jakseta ilmaista mielipiteitä rakentavasti, ja joskus provosoidutaan toisten esittämistä asioista. Hyvin toimiva yhdistys pystyy ratkaisemaan ristiriitansa, eikä niistä muodostu toimintaa vaikeuttavia kahakoita tai kuppikuntia. Mikäli ristiriitoja ei ratkota avoimesti, ne jäävät elämään omaa elämäänsä. Loppujen lopuksi itse ristiriidan syytä ei välttämättä edes tiedetä tai muisteta, mutta tietty painolasti kulkee toiminnassa mukana. Tällaisen taakan voi ulkopuolinen tai yhdistyksen uusi jäsen aistia esimerkiksi jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta, vaikenemisesta tai satunnaisista tokaisuista. Usein tällaisia ti-

lanteita kuvataan sanomalla, että ilmapiirissä on jotain outoa, mutta sitä voi olla hankala sanoin selittää. Joskus ristiriitojen ratkaisemiseksi tarvitaan ulkopuolista henkilöä. Sovittelua käytetään monissa erilaisissa tilanteissa, kuten naapuruus- ja työyhteisöasioissa, riidoissa ja rikoksissa. Sovittelun osapuolilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä ja kuulla muiden näkemykset erimielisyyteen johtaneesta tilanteesta. Mahdollisesti päädytään sovintoon ja voidaan laatia sopimus, kuinka jatkossa toimitaan, jotta ristiriitatilanteilta vältyttäisiin.

MIETI, miten itse suhtaudut ristiriitoihin: »Vältteletkö ristiriitatilanteita? »Toimitko sovittelevana osapuolena? »Pyritkö löytämään yhteisen ratkaisun? »Koetko tilanteessa itsesi uhatuksi? »Haastatko mielelläsi keskustelukumppania omilla näkemyksilläsi? Kun tunnet ja ymmärrät oman tapasi toimia ristiriitatilanteissa, yllättävätkin tilanteet on helpompi hallita niiden tullessa vastaan. INFO

Miten luomme mukavan, turvallisen ja avoimen ilmapiirin marttayhdistykseemme? Tästä puhutaan Viihtyisä yhdistys -juttusarjassa. Kirjoittaja on työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja martta. MARTTOJEN TEEMAT 2022: yhdenvertaisuus ja kohtaaminen.

MARTAT 5 | 2022

48-49 viihtyisäyhd.5-2022.indd 49

| 49

30.9.2022 12.25


YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

KOONNUT REIJA SALOVAARA

N Y T K Y LL Ä KI I N NOSTA A martat.fi/saasta-energiaa-saastaymparistoa-ja-kukkaroa Valtakunnallinen Energiansäästöviikko 10.–16.10. kiinnostaa enemmän kuin koskaan! Pelissä ovat energian riittävyys ja hinta, oma kukkaro ja koko yhteiskunnan toiminta, ilmastokriisi... Yhdistykset voivat tarttua ajankohtaiseen aiheeseen vaikka Säästä ja säädä -marttaillan mallia käyttäen. Martat.fi:ssä on julistepohjia ja aineistoja, sekä neuvoja esimerkiksi sähkönkulutuksen seuraamiseen kotona eri vuodenaikoina, eri keleissä.

HYVÄT NEUVOT TARPEEN

SH

UT T

ERS TO CK

HELI BLÅFIELD

martat.fi/martat-keraavat-100-kestavan-arjen-saastovinkkia Löytyykö marttaporukalta 100 säästövinkkiä? Vai enemmänkin? Keräämme parhaillaan kestävän arjen säästövinkkejä liittyen energiaan, ruokaan, vaatteisiin, liikkumiseen – tai mihin tahansa aihepiiriin. Millä keinoin sinä säästät aikaa, rahaa, luonnonvaroja? Lahjoita vinkki, jolla on arkitakuu, eli joka on käytännössä kokeiltu ja toimivaksi todettu. Julkaisemme vinkkejä Martat-lehdessä ja sosiaalisessa mediassa.

KEMIK A ALIT K AIKKIALL A

martat.fi/arjen-kemikaalit Kuinka pienennän kemikaalikuormaani? Siinäpä marttaillan aihe, joka koskettaa jokaista. Kemikaalit kuuluvat siivoukseen, hygieniaan, terveydenhoitoon, ruoanlaittoon, puutarhanhoitoon… Kemikaaleja on myös monissa tavaroissa ja esineissä esimerkiksi jääminä tuotantoprosessista. Nettisivujen aineistolla pääsee juonesta kiinni.

50 | MARTAT 5 | 2022

50-55 yhdessäyy-5-2022 .indd 50

30.9.2022 11.47


PUUROKUULL A TUKEA AFRIKK A AN LIISA HUIMA

martat.fi/puurokuu Marttojen kansainvälinen toiminta tukee köyhiä, vammaisia, syrjäseudulla asuvia ja vähän koulutettuja tyttöjä ja naisia Malawissa, Etiopiassa ja Sambiassa. Lokakuussa marttayhdistykset kampanjoivat näiden kansainvälisten hankkeiden hyväksi. Varoja kerätään puuron voimalla: keitetään puuroja ja myydään niitä torilla, seurakunnan tiloissa tai kauppakeskuksessa. Yhdistys voi myös järjestää oman puuroillan, keskustella kansainvälisten hankkeiden kuulumisista ja kerätä jäseniltä osallistumismaksun Marttojen kehitysyhteistyölle.

TA MMIKUUSSA LEHDEN JUHL A A OPI LISÄ Ä RYIJYISTÄ

Ryijy on Marttojen käsityöteema tänä vuonna. Tule oppimaan lisää aiheesta Martat vinkkaa Facebook-liveen torstaina 10.11. kello 11. Kässämartta Pirjo Kuisma neuvoo, kuinka tehdään ryijypistoja.

martat.fi/maailman-suurin-marttailta-2023 Maailman suurin marttailta 2023 juhlii 120-vuotiasta Martat-lehteä 31.1. Allin nimipäivänä, kunnianosoituksena lehden ensimmäiselle päätoimittajalle Alli Nissiselle. Marttaillan saa toteuttaa omilla mausteilla ja persoonallisilla painotuksilla, oman porukan kesken tai yhdessä toisten yhdistysten kanssa. Järjestäjien avuksi kootaan materiaalipaketti, joka sisältää vinkkejä illan järjestämiseen. Onko jollakulla kätköissä vanhoja Emäntälehtiä tai Martat-lehtiä? Niitä voi tuoda marttailtaan rekvisiitaksi ja selattavaksi. Ohjeita netissä ja seuraavassa Martat-lehdessä (6/22). KERTTU MALINEN

KERTTU MALINEN

MARTAT 5 | 2022

50-55 yhdessäyy-5-2022 .indd 51

| 51

30.9.2022 11.47


YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

TIEDOSSA KESÄ MENO

Tule tapaamaan marttahenkisiä ihmisiä eri puolilta Pohjolaa! Kuopiossa pidetään 15.–16.6.2023 Pohjoismaiset marttapäivät teemalla Maista Savoa. Lisäksi 17.6. järjestetään tutustuminen Kuopion keskustaan ja Savon Marttojen tiloihin. Ohjelma ja hintatiedot julkaistaan alkuvuodesta. Tapahtumapaikkana Hotelli Puijonsarvi, huonevaraukset koodilla BMARTTA23. Osallistujat varaavat ja maksavat majoituksensa itse. Toimi ajoissa; Kuopiossa on samaan aikaan toinen iso tapahtuma.

TA AS KOHDATTIIN

Maailman suurinta marttailtaa vietettiin 13.9. sadonkorjuun merkeissä ja alkusyksyn tunnelmissa. Kiitos kaikille mukana olleille ja tapahtumia järjestäneille!

KURKK A A KOULUTUSK ALENTERIIN

martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri Yhdistystoimijan koulutuskalenteri sisältää Marttaliiton järjestämien koulutusten aikataulut ja ilmoittautumislinkit. Kannattaa osallistua! Osaaminen vahvistuu, hyvät ideat pääsevät kiertoon ja marttaohjelmien käytöstä tulee vaivattomampaa. Koulutukset järjestetään etäyhteyksin Teamsilla.

Saarenkylän Martat viettivät Maailman suurinta marttailtaa Rovaniemellä järjestämällä Syysmarkkinat sadonkorjuun ja kirpputorin merkeissä.

Himoisten, Vehmaan ja Rahkmalan Martat viettivät Maailman suurinta marttailtaa saunoen. Muutamat pulahtivat uimaankin.

Pilkanmaan Martat ja Liikkuvat Martat viettivät Maailman suurinta marttailtaa sadonkorjuujuhlan merkeissä Pilkanmaassa.

52 | MARTAT 5 | 2022

50-55 yhdessäyy-5-2022 .indd 52

30.9.2022 11.47


KERTTU MALINEN

JÄSENEKSI L ÄPI VUODEN

Marttajärjestö siirtyi syyskuussa rullaavaan jäsenyyteen uusien jäsenten osalta. Jäsenyys alkaa siitä päivästä, kun henkilö liittyy jäseneksi, ja on voimassa seuraavat 12 kuukautta. Toisin sanoen jäsenyys ei ole sidottu kalenterivuoteen vaan liittymispäivään. Ennen syyskuuta 2022 liittyneillä jäsenmaksukausi on jatkossakin 1.1.–31.12. Muutos helpottaa yhdistysten jäsenhankintaa. Alkusyksy on otollista aikaa jäsenhankinnalle, mutta moni on saattanut lykätä liittymistä seuraavan vuoden alkuun. Nyt mukaan voi hypätä missä kohtaa vuotta tahansa.

UUSI JÄSENREKISTERI K ÄY TTÖÖN

martat.fi/marttarekisteri Marttajärjestö on ottanut käyttöön uuden jäsenrekisterin, Marttarekisterin. Siellä yhdistykset voivat muuttaa ja täydentää omia tietojaan. Tunnukset on lähetetty yhdistysten puheenjohtajille ja niille, joilla on ollut tunnukset vanhaan jäsenrekisteriin ja jotka ovat käyttäneet sitä viimeisen vuoden aikana. Rekisterin käyttökoulutus järjestetään etäyhteyksin Teamsilla seuraavan kerran 25.10. Perehtyminen onnistuu myös kirjallisten ohjeiden ja koulutustallenteen tuella. Jäsenrekisteriä on kehitetty yhdistysten toiveiden mukaisesti ja uusi ohjelma on helppokäyttöinen.

KOTISIVUJEN TEKOON YHDIST YSAVAIN

martat.fi/yhdistyksen-kotisivut Marttaliitto suosittelee, että yhdistykset käyttävät jatkossa kotisivujen tekemiseen Yhdistysavain-palvelua. Sitä käyttää jo 40 marttayhdistystä, ja palaute on ollut hyvää. Palvelu on helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen. Yhdistysavaimeen ja uuteen sivupohjaan voi ryhtyä tekemään sivuja joulukuussa. Sivupohjan vakioidut kentät auttavat toteutuksessa. Perusversio on yhdistykselle maksuton ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia, kuin nykyinen yhdistyssivu martat.fi:ssä. Jos hankkii maksullisen version, saa luotua vieläkin monipuolisemmat verkkosivut. Koulutus Yhdistysavaimen käyttöönottoon ja kotisivujen tekoon järjestetään etäyhteyksin 29.11. klo 17–19. Koulutuksesta tehdään tallenne. Jatkossa Yhdistysavaimen maksuton asiakaspalvelu auttaa ja neuvoo yhdistyksiä, ja käyttöliittymässä itsessään on hyvät ohjeet. Tulevaisuudessa yhdistysten perustiedot tuodaan martat.fi-pääsivustolle Marttaliiton jäsen- ja järjestörekisteristä. Tietojen pohjalta voi esimerkiksi jäseneksi aikova etsiä sopivaa yhdistystä itselleen. Yhdistykset voivat muokata nykyisiä yhdistyssivuja martat.fi:ssä ensi kesäkuun loppuun saakka. Sivut piilotetaan näkyvistä vuoden 2023 lopussa.

MARTAT 5 | 2022

50-55 yhdessäyy-5-2022 .indd 53

| 53

30.9.2022 11.47


YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

ÄPPI-UUTISET TERVETULOA TUTUSTUM A AN

martat.fi/sovellus Martat-sovelluksella on jo yli 23 000 käyttäjää – ota sinäkin äppi omaksesi! Vauhtiin pääset osallistumalla perehdytykseen. Seuraavat järjestetään torstaina 27.10. ja keskiviikkona 30.11. klo 18–19.

LOGO NÄK Y VIIN

sivis.kuvat.fi/kuvat/Graafinen+materiaali Jos yhdistys toteuttaa koulutuksen Opintokeskus Siviksen taloudellisella tuella, Siviksen logon uusimman version pitää näkyä koulutuksen markkinointi- ja viestintämateriaaleissa sekä verkkosivuilla.

K YSYMYKSIÄ?

Järjestö- ja jäsenchat palvelee yhdistysten toimintaan ja jäsenyyteen liittyvissä asioissa tiistaisin klo 9–11 ja torstaisin klo 14–16. Klikkaa martat.fisivujen Kysy martalta -laatikkoa.

KIITOS PAL AUTTEESTA

Martat-lehden 3/22 suosituin juttu oli Taitavan tarhurin tontilla. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin Luonnonyrtit-kirjoja. Kirjan saivat Marja Anttilainen Säynätsalosta, Marja-Liisa Veijalainen Luhalahdesta ja Anne Vuorinen Luumäeltä.

Ä IDEA! WAU, MIK Maskun Niemenkulman Martat toteutti ison projektin ja rakensi Maskuun paikkakunnan ensimmäiset kuntoportaat. Hankkeeseen liittyi paljon paperityötä: anottiin maankäyttöoikeus kunnalta ja yksityiseltä maanomistajalta, hankittiin toimenpidelupa, järjestettiin kilpailutus portaiden rakentajasta ja haettiin sekä saatiin rahoitusta Leader Varsin Hyvästä. Talkoolaiset tavoitettiin Facebook-ilmoittelulla, ja Whatsapp-ryhmässä tiedotettiin, mitä työtä milloinkin oli tarjolla. Suurta apua saatiin paikallisilta yrittäjiltä, jotka talkoilla hoitivat kaivinkone-, traktori-, maansiirto- ja sähkötyöt. Yhdistys on saanut paljon kiitosta hyvästä lähiliikuntapaikasta. Martoille hanke merkitsi myös verkostoitumista: Luotiin yhteyksiä paikallisiin yrittäjiin ja kuntaan. Talkoihin osallistui henkilöitä, joilla ei ollut ennestään marttayhteyksiä. Mukaan tuli paljon miehiä, ja suunnitteilla onkin miehille suunnattu ruokakurssi.

54 | MARTAT 5 | 2022

50-55 yhdessäyy-5-2022 .indd 54

30.9.2022 11.47


MARTAN PITK Ä MARSSI

E M N

Ote Tasavallan Presidentti Urho Kekkosen puheesta Marttaliiton 75-vuotisjuhlassa 8.6.1974

N

Julkaistu Emäntälehdessä n:o 8/1974

”Hyvät kuulijat, varmaan hämmästelette, että olen suuressa juhlassanne puuttunut asiaan, joka ensi katsannolta ei kuulu Marttaliiton toimipiiriin. Rohkenen kuitenkin olla sitä mieltä, että inflaation vastustaminen – jos mikä – kuuluu Marttaliitolle. Kuka joutuu kipeämmin kuin perheenemäntä kokemaan inflaation aiheuttaman hintojen voimakkaan nousun? Kyllä moni perheenemäntä on ahdistunein mielin pöyhinyt talouskukkaroaan ollessaan etsimässä ruokaa ja vaatetta niille, joista hän on vastuussa. En tahdo manata Marttaliittoa inflaatiota vastustavan kansanliikkeen sydämeksi ja nostattajaksi, mutta kysyn, kenellä on inflaation aiheuttamista taloudellisista vahingoista ja inhimillisistä kärsimyksistä läheisempi kokemus kuin perheenemännillä ja kenellä aidompi syy vaatia rahanarvon vakaisuutta.”

MARTAN MUISTOLLE Kiitä ja muista yhdistyksesi toimijaa tai läheistä marttaa. Hautareliefi ja muistomerkki palvelevat kunnianosoituksena arvokkaasta vapaaehtoistyöstä. Reliefi on tarkoitettu hautakiveen ja muistomerkki uurnalehdon muistolaattaan.

ILMAISE OSANOTTOSI Marttaliiton suruadressilla voit ottaa osaa suruun, muistaa omaisia ja kunnioittaa vainajan muistoa. (adressi 9 €, 5 erilaista mallia). Tilaukset osoitteesta martat.fi/martanpuoti/ Lisätietoa: martat.fi/martan-muistolle/

Muistomerkki

45 € Hautareliefi

70 €

MARTAT 5 | 2022

50-55 yhdessäyy-5-2022 .indd 55

| 55

30.9.2022 11.47


ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 95 VUOTTA | Irma Emilia Taipale 7.11. Perttula-Uotilan Martat 90 VUOTTA | Anja Laitinen 17.7. Hiltu-

lanlahden Martat • Marja Sairanen 19.9. Moinsalmen Martat • Kirsti Kovanen 16.11. Hankasalmen Martat • Eero Oivo 20.11. Saarenkylän Martat

85 VUOTTA | Anneli Peuhkuri 1.2. Lintusalon My • Liisa Keijonen 27.5. Lintusalon My • Sinikka Lehtikari-Autio 18.8. Rajamäen Martat • Helena Hännikäinen 9.9. Paavolan Martat • Sirkka Hovi 16.9. Rajamäen Martat • Salme Seppä 25.9. Teuvan Martat • Marjatta Pikkarainen 12.10. Pitkälahden Martat • Hilkka Veijalainen 23.10. Imatran My • Aili Heiskanen 2.11. Imatran My • Ritva Tyni 3.11. Kouvolan My • Alli Kauppi 5.11. Hyrkkälän Martat • Eila Vesalainen 16.11. Kouvolan My • Sirkka Lindgren 24.11. Tietävälän Martat • Hilkka Lieppinen 27.11. Askisto-Hämeenkylän Martat 80 VUOTTA | Kaija Sairanen 29.5. Moinsalmen Martat • Anja Mäkelä 30.8. Kaarinan Koriston My • Riitta Kitkiöjoki 13.9. Turtolan Martat • Anneli Runsten 18.9. Rajamäen Martat • Kaarina Ketonen 27.9. Teuvan Martat • Sirkka Leino 16.10. Anjalan Riitamaan Martat • Ulla Virtanen 23.10. Tietävälän Martat • Sirkku Manderbacka 25.10. Launeen Martat • Paula Jalava 28.10. Nummelan Martat • Mirja Elo 31.10. Tainionkosken Martat • Tuulikki Karinen 21.11. Saarenkylän Martat 75 VUOTTA | Tuula Lampinen 5.8. Hankasalmen Martat • Liisa Pursiainen 13.10. Nummelan Martat • Rea Ripatti 18.10. Kuusankosken Herttamartat • Anneli Alava 20.10. Saarenkylän Martat • Ritva Sainio 21.10. Pirttimäen My • Maija Patamäki 22.10. Hallin My • Sisko Sohlman 22.10. Olkkalan Martat • Helena Talja 3.11. Renkomäen Martat • Liisa Boman 4.11. Korson Martat • Tuula Kortelainen 9.11. Rajamäen Martat • Antti Reponen 30.11. Lintusalon My

Osanottomme 70 VUOTTA | Merja Härkönen 20.12.2021 Lintusalon My • Aino Keijonen 12.4. Lintusalon My • Raija Kylliäinen 12.8. Anjalan Riitamaan Martat • Tuula Ajanki 29.8. Turtolan Martat • Marja Koskinen 29.9. Paraisten My • Sinikka Väyrynen 13.10. Juuan My • Raili Kotamäki 18.10. Nummelan Martat • Eila Aalto 30.10. Itä-Ikaalisten Martat • Raili Alanne 30.10. Porvoon Karjalaiset Martat • Seija Urtti 2.11. Keljonkankaan Martat • Anneli Hakala 3.11. Teuvan Martat • Hilkka Metsälä 4.11. Teuvan Martat • Seija Elkki 16.11. Saarenkylän Martat • Leena Päiväniemi 16.11. Kalannin Martat -86 • Pirjo Lehtonen 22.11. Keihäskosken Martat 65 VUOTTA | Aino Alhokoski 20.10. Pihlavan Martat • Pirjo Ruippo 11.11. Karsturannan Martat • Seija Vikman 12.11. Anjalan Riitamaan Martat • Paula Rosenlund 23.11. Paavolan Martat • Seija Noppari 25.11. Porin Nuormartat 60 VUOTTA | Soili-Iiris Taivainen 14.4. Turtolan Martat • Sirkka Viitala 5.9. Tornion Martat • Mervi Hämäläinen 22.10. Kaskiin Martat • Kirsi Romo 27.10. Renkomäen Martat • Paula Rosenlund 23.11. Paavolan Martat • Heli Ollikkala 24.11. Teuvan Martat • Tiina Toikka 26.11. Imatran My 55 VUOTTA | Anne Pekkola 16.10. Ranni-

»Marttaliiton kunniajäsen Marja-Liisa Sarvela menehtyi 6.8.2022. Hän oli syntynyt 14.10.1932. Marja-Liisa valmistui käsityönopettajaksi 1950-luvun lopulla ja muutti miehensä Jaakon kanssa Sarveloiden sukutilalle, Itikan tilalle. Anoppi Elli Sarvela vei miniänsä mukanaan Peltosalmen Marttayhdistykseen, ja siitä lähtien marttatoiminta kuului Marja-Liisan elämään. Hän toimi pitkään ja ansioituneesti paikallis- ja piiritasolla sekä järjestön valtakunnallisissa tehtävissä. Hän oli Peltosalmen Marttayhdistyksen jäsen vuodesta 1960 ja sihteeri vuodesta 1973 sekä Kankaan Marttojen jäsen vuodesta 2008. Pohjois-Savon Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen hän oli vuodet 1969–1973, hallituksen varapuheenjohtaja 1975–1977 ja valtuuston puheenjohtaja 1977–1981. Marttaliiton valtuuston jäsen hän oli 1977–1983, hallituksen jäsen 1989– 1992 ja varapuheenjohtaja 1990–1992. Marja-Liisa Sarvela kutsuttiin PohjoisSavon Marttapiiriliiton kunniajäseneksi vuonna 2004 ja Marttaliiton kunniajäseneksi 2019, liiton 120-vuotisjuhlavuonna. Hänelle oli myönnetty Marttaliiton kultainen ansiomerkki 1981. Marttatoiminnan lisäksi hän toimi Peltosalmen koulun johtokunnassa, vanhustentukisäätiössä ja Iisalmen Naisvoimistelijoiden killassa. Marja-Liisa Sarvelan muistoa kunnioittaen Marttaliitto ry

kon Martat 50 VUOTTA | Saija Eerola 17.10. Kämmenniemen Martat • Sanna Toikka 27.10. Karsturannan Martat • Sari Ellimäki 28.10. Olkkalan Martat• Tanja Kallio 25.11.Jalkarannan Martat 45 VUOTTA | Helmi Aalto 25.10. Ranni-

kon Martat 40 VUOTTA | Laura Miettinen 19.11. Lapinlahden Martat

»Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Eeva Kohonen nukkui rauhallisesti ikiuneen kotonaan 85-vuotiaana 28.8.2022. Marttatoiminta oli lähellä Eevan sydäntä. Elämänmyönteistä marttaa lämmöllä muistaen Rännimäen Martat »Yhdistyksemme vanhin jäsen Varma Lennes nukkui pois 101-vuotiaana 16.8.2022. Hän oli syntynyt 25.9.1920, joten hän olisi täyttänyt syyskuussa 102 vuotta. Varma liittyi yhdistykseemme vuonna 1955, eli 67 vuotta sitten. Hän toimi aktiivisesti eri tehtävissä: hallituksessa, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Erityisen rakas hänelle oli matkamartan tehtävä, jota hän hoiti vuoteen 2004 saakka. Varma osallistui mielellään kaikkeen yhteiseen toimintaan. Muistam-

56 | MARTAT 5 | 2022

56-57 elamanmeno-5-2022.indd 56

30.9.2022 12.26


me hänen valoisan, elämänmyönteisen ja ystävällisen luonteensa ja olemme kiitollisia siitä arvokkaasta työstä ja ajasta, jota hän antoi yhdistyksemme hyväksi. Marttaystävämme muistoa kunnioittaen Jyväskylän Marttayhdistys

sekä mukana Uudenmaan Marttojen hallituksessa. Auli ohjasi taitoavainkursseja ja suoritti itse III-taitoavaimen. Hänelle oli myönnetty Marttaliiton hopeinen ansiomerkki. Kiitollisena Aulia muistaen Hautjärven Martat

»Pitkäaikainen jäsenemme, sihteeri ja puheenjohtaja Anelma Lumialan kuoli 99-vuotiaana 17.7.2022. Yhdistyksemme jäsenenä hän oli kunnioitettavat 75 vuotta, Pohjois-Savon Marttapiirin hallituksessa ja puheenjohtajana sekä Marttaliiton hallituksessa vuosia. Ansioistaan hän sai piirin kunniajäsenyyden. ”Nousta vai kaatua askarteli jokaisen mielessä. Epäsuotuisa ja vaikea aika oli painanut leimansa yhdistykseen vaikeina aikoina. Mutta eivät edelläkävijät perustaneet yhdistystämme vain helpompaa aikaa varten vaan antaakseen pohjaa tulevalle toiminnalle”. Näillä sanoilla Anelma Lumiala kuvaa yhdistyksen hiipuvaa toimintaa pöytäkirjassa kymmeniä vuosia sitten. Hän pelasti yhdistyksen pariinkin otteeseen. Hänellä oli jalat maassa, hän oli toimelias ja ystävällinen sekä toiset huomioon ottava marttojen martta. Puurtilan Martat muistavat Anelma Lumialaa suurella kiitollisuudella ja lämmöllä

»Kunniajäsenemme Marjukka Suonio nukkui pois 27.3.2022, päivää ennen 78-vuotispäiväänsä. Marjukka liittyi Marttoihin jo nuorena pappilan tyttärenä Kesälahdella. Yhdessä äitinsä kanssa hän osallistui siellä marttatoimintaan. Perhe muutti Pentti-isän työn myötä Toijalaan 1973. Pian Marjukka liittyi Toijalan Marttoihin ja oli jäsen kuolemaansa saakka. Hän toimi puheenjohtajana 12 vuotta ja kuului hallitukseen 30 vuotta. Toijalan Marttojen toiminta oli aktiivista Marjukan puheenjohtajuusaikana: hoidettiin juhlien tarjoiluja, vierailtiin hoitokodeissa, pidettiin myyjäisiä, järjestettiin marttailtoja kodeissa, tehtiin retkiä. Suonion perheen kaunis ja vieraanvarainen koti oli aina avoin martoille, ystäville ja työkavereille. Marjukalle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki Toijalan Marttojen 80-vuotisjuhlissa 2011. Työelämässä Marjukka palveli Akaan seurakunnassa 26 vuotta lastenohjaajana. Toijalan Martat muistaa Marjukkaa syvällä kiitollisuudella, kunnioituksella ja kaipauksella

»Aila Marjatta Närhi (o.s. Tissari) sai taivaskutsun 12.5.2022. Aila oli syntynyt 21.6.1938 Rantasalmella. Hän oli yhdistyksemme jäsen 51 vuotta, osallistui ahkerasti marttatoimintaan ja oli mukana hallitustyöskentelyssä. Muistamme kaipauksella Ailan iloista ja aurinkoista hymyä, hyväntahtoisuutta ja sydämellisyyttä. Kunnioitamme Ailan pitkää ja aktiivista marttatoimintaa hautareliefillä. Ailaa lämmöllä muistaen Kuusan Martat »Hautjärven Marttojen pitkäaikainen jäsen Auli Peltola nukkui pois 75 vuoden ikäisenä 18.8.2022. Auli liittyi yhdistykseemme vuonna 1967, eli hän ehti olla mukana yli viisi vuosikymmentä. Hän oli aktiivinen ja monessa mukana. Hän oli pitkään yhdistyksemme puheenjohtajana

käaikainen jäsen ja aktiivinen toimija Oili Virkki kuoli 84-vuotiaana 18.3.2022. Hän toimi yhdistyksen varapuheenjohtajana, rahastonhoitajana ja hallituksen jäsenenä viiden eri vuosikymmenen aikana. Vuonna 2008 Oilille myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki. Oili suunnitteli ja toteutti ammattitaidolla ja taloudellisesti muonitukset ja kahvitukset erilaisiin marttojen tilaisuuksiin. Hänellä oli laajasti tietoa yhdistyksemme historiasta ja paikkakunnan eri yhteistyötahojen toiminnasta. Oililla oli merkittävä panos yhdistyksen puoliksi omistaman seuratalon remontin aikaisessa toiminnassa, päätöksenteossa ja ohjauksessa. Oilin tunteneet kuvailivat häntä osaavaksi ja idearikkaaksi martaksi. Joutsenon Korvenkylän Martat muistavat Oilia lämmöllä

»Yhdistyksemme kunniajäsen Irma Timonen nukkui ikuisuuteen 97 vuoden ikäisenä 20.4.2022. Irma oli yhdistyksemme jäsen 67 vuotta. Irman muistoa kunnioittaen Nurmeksen Marttayhdistys »Pihlavan Marttayhdistys sai yllättävän suruviestin, kun pitkäaikainen jäsenemme Pirjo Maarit Tomberg menehtyi 6.4.2022. »Joutsenon Korvenkylän Marttojen pit-

L

intusalon Martat kokoontuivat pitkäaikaisen puheenjohtajansa Vuokko Luukkosen haudalle kunnioittamaan hänen syntymänsä 85-vuotispäivää.

POSTIA M ARTAT-LEHTEEN

Elämänmeno-sivuille tarkoitettu posti lähetetään osoitteeseen lehti@martat.fi tai Marttaliitto, Martat-lehti, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Yhdistykset ja yksittäiset martat lähettävät itse tiedot lehteen niin halutessaan. Jos lähetät tietoja koko yhdistyksen puolesta, varmista jokaiselta päivänsankarilta, että hänen tietonsa saa julkaista. Jos haluat kieltää tietojesi julkaisemisen Elämänmenossa, ilmoita siitä ensisijaisesti oman yhdistyksesi sihteerille tai puheenjohtajalle tai sille henkilölle, joka vastaa tietojen lähettämisestä. Pyrimme julkaisemaan onnittelut lähimpänä merkkipäivää ilmestyvässä lehdessä, ja muun postin käytettävissä olevan tilan mukaan.

MARTAT 5 | 2022

56-57 elamanmeno-5-2022.indd 57

| 57

30.9.2022 12.26


AURINKOA SYKSY YSI Marttamukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Toisessa mukissa on värillinen kuvio valkealla pohjalla, toisessa valkea kuvio värillisellä pohjalla. Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan. www.martanpuoti.fi

Oranssi

38 € 2 mukin pakkaus

58 | MARTAT 5 | 2022

58 muki-ilmo-oranssi5-2022.indd 58

29.9.2022 12.31


NET ISSÄ NYT

KOONNUT JOONAS JYLHÄ

Ta i TYKK Ä Ä

Pakastaminen sopii lähes kaikille sienille, ja erityisen hyvin miedoille lajeille. Pistä pakkaseen haperot, vahverot, orakkaat, tatit ja valmuskat.

KURTTUA , KYSSÄ Ä VAI RUUSUA?

• martat.fi/sienten-pakastus

Kaalit kunniaan! Ne ovat edullisia, terveellisiä ja maukkaita. • martat.fi/kaalit

TOP 5 K A ALIT • martat.fi/valkokaali-eli-kerakaali • martat.fi/kukkakaali-ja-parsakaali • martat.fi/lehtikaali • martat.fi/kiinankaali • martat.fi/kyssakaali

PERINTEISTÄ , TRENDIK ÄSTÄ Annostele etikkasäilykkeistä aterioille pirteys-, kirpeys- ja värilisä. • martat.fi/etikkasailonta

MEHUIKSI MENI Kaikista marjoista ja hedelmistä voi valmistaa mehua höyryttämällä tai keittämällä. • martat.fi/mehut

VIISAS VARAUTUU

• martat.fi/keitetty-mehu • martat.fi/puolukkamehu

Älä jää yhden kortin armoille. Voisitko ottaa käyttöösi kahden eri pankin maksukortit? Muista myös käteinen raha osana kotivaraa.

• martat.fi/omenamehu-viinihapolla

• martat.fi/maksamisen-kotivara

•martat.fi/höyrymehu

ETÄILY TULI JÄ ÄDÄKSEEN Yhdistyksen hallitus voi päättää, että perinteisten kokousten lisäksi voidaan kokoustaa myös hybridinä tai etänä. • martat.fi/eta-ja-hybridikokoukset

MARTAT 5 | 2022

59 netissänyt-5-2022.indd 59

| 59

30.9.2022 12.27


MONESSA MUK ANA

Taitavat martat

1

Kuosmalan Martat tekivät linnunpönttöjä ja betonisia pihakoristeita.

2

Tähteen Martat olivat mukana Käsityö- ja taitopäivässä Kouvolan museokorttelissa. Elvi Nio, Sirkka Kekki ja Sylvi Kurko tekivät ovikransseja suodatinpusseista sekä ruokohimmeleitä.

3

4

5

6

Karhunpään Martat osallistuivat Turvallisuuspäivään Karhunpään Kylätalolla. Marttojen aiheena oli 72h-kotivara. Martat hoitivat myös kahvituksen ja tarjoilun. Mukana olivat Pohjois-Karjalan Marttojen kotitalousasiantuntija Tiina Anola-Pukkila sekä Valtimon Martat ja YläValtimon Martat.

7

Keskikaupungin Martat Savonlinna neuloi toukkapusseja, lapasia ja sukkia Afganistanin synnytyssairaaloihin.

Hirvensalmen Väisälänsaaren Martat perustivat viljelylaatikoita. Samalla toivottiin hyvää säätä ja menestystä syksyn sadonkorjuuviikolle.

8

Porin Nuormartat kävivät Sushit ja Pokebowlit -kurssin.

Forssan Martat esittelivät laatikkoviljelyä, yrttejä, vihanneksia ja syötäviä kukkia Kukkamarkkinoilla. Mukana oli Etelä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtaja Arja Pehkonen.

Toikkalan Marttojen käsityöryhmä Kässärit osallistui Luumäki 380 -neulegraffitiprojektiin. Marttojen työ tuli Kotkaniemen kotimuseon ulkorakennuksen seinään. Lähtökohtana oli ajatus ”Vanha honka on puhjennut kukkimaan Ellen-rouvan rakkaudesta kotikuntaan ja perheeseen”.

9

Kannuksen Martat pitivät marttakahvilaa Pappilan puistobluesissa.

60 | MARTAT 5 | 2022

60-63 monessamukana5-2022.indd 60

30.9.2022 11.28


Apupupuja Ukrainan lapsille Yhdistykset ovat neuloneet apupupuja, jotka SPR toimittaa Ukrainan sotaa paenneille lapsille. Apupupu lohduttaa sen käpälään tarttuvaa ja tuo iloa päivään.

12

Turun Vasaramäen Martat valmistivat pupuja Pirjo Kepsun innostamina.

10

Keravan Marttojen apupuput valmiina.

11

Salon Marttayhdistyksen kässäkerholaiset tarttuivat haasteeseen.

Marttailu on mukavaa

13

Korian Aika-Martat viettivät päivän Pajulahden urheiluopistolla tutustuen geokätköilyyn ja curlingiin. Virkistyspäivän viettoon yhdistys sai avustuksen paikalliselta JEV-säätiöltä

14

15

16

Haminan Ympyrä Martat käynnistivät kesän hyvän ruoan ja iloisen jutustelun merkeissä. Paras päähine valittiin.

Ilomantsin Marttayhdistys piti ikkunanpesutalkoot Pekka Jeskasen luona. Pekka kutsuttiin vuosikokouksessa yhdistyksen kunniajäseneksi. Talkoolounas ja täytekakkukahvit kruunasivat päivän.

Siltamäen Martat tekivät kevätretken Urjalaan. Käytiin Väinö Linnan reitillä ja Koskelan torpalla.

MARTAT 5 | 2022

60-63 monessamukana5-2022.indd 61

| 61

30.9.2022 11.28


19 18 17

Imatran Kaukopään Martat tekivät kevätretken Ruokolahden Kemppilän Myllykoskelle.

Kyrön, Karinaisten ja Loukonkulman martat viettivät perinteistä puutarhailtaa Katjan Taimipihalla. Nautittiin tarjoilusta ja yhdessäolosta sekä hankitiin kesäkukkia.

Saarijärven Martat pitivät kirjaja käsityöillan. Kuultiin kirjavinkkejä, vaihdettiin lukukokemuksia ja kirjoja sekä opeteltiin käyttämään Keskikirjaston sähköisiä palveluja. Käsityövinkkeinä esillä oli villasukkamalleja, purkkivärjättyjä lankoja, makrameetöitä, kestopesulappuja ja tuunauksia.

Tapahtui Martan päivänä

20

Lumijoen Martat järjestivät perinteisen Martanpäiväjuhlan Lumijoen vanhuksille. Tangoprinsessa 2018 Virpi Piippo esiintyi.

21

Turun Uittamon Martat viettivät Martan päivää Luostarinmäen käsityöläismuseolla.

24

23

Komiat Martat vietti Martan päivän kahvihetken Kauhajoella Salaisen puutarhan majatalossa.

Haminan Myllykylän Martat viettivät nimppareitaan kylälaavulla Vehkjärven rannalla. Juhlaletut paistoi Hellevi Puonti.

22

Saarijärven Martat juhlivat Martan nimipäivää yhdessä Kannonkosken, Karstulan, Kyyjärven ja Uuraisten Marttojen kanssa. Tutustuttiin Toivi Järvisen taidekotiin, perinnepuutarhaan ja veistos- sekä tekstiilitaidenäyttelyihin. Kultaisen harmonikan voittaja Sonja Lampinen esiintyi. Mannilan Kartanossa maisteltiin Sen seitsemän sortin kahvipöydästä marttojen ideoimia ja valmistamia leivonnaisia. Osallistujien kesken arvottiin kierrätyshenkisiä palkintoja. Marttapukujakin näkyi näillä nimmareilla!

62 | MARTAT 5 | 2022

60-63 monessamukana5-2022.indd 62

30.9.2022 11.28


25

Sonkajärven Martat viettivät helteistä Martan päivää juhlien.

27

Artjärven Martat viettivät Martan päivää ulkoilun merkeissä ja kokeilivat kirkkovenesoutua. Artjärven Aallonmurtajilta saatiin soutajat tahtiairoihin ja suunnanpitäjä perään. Rannassa soutajia odottivat makkarat, piirakkakahvit ja arpajaiset.

26

Punkalaitumen Oriniemen Martat ovat perinteisesti kokoontuneet Eeva Salosen luo loppiaisena laulamaan joululauluja. Kahtena vuonna se ei ole onnistunut koronan takia. Nyt yhdistettiin laulelot ja Martan päivän vietto ja kokoonnuttiin Eevan luokse.

28

Tervalammen Martat tekivät retken Karkkilaan Martan päivän aikoihin. Tutustuttiin Högforsin masuuniin ja ruukkimuseoon, käveltiin koskireittiä, lounastettiin ja kahviteltiin.

29

Kouvolan Nykymartat tutustuivat Martan päivänä Kouvolan kaupungin viljelypalstoihin Kasarminmäellä Maija Parkon opastuksella.

30

Martan päivänä Kannuksen Martat kävivät ruokailemassa ja Tove Janssonin taidenäyttelyssä Jukkolanmäen navettakahvilassa.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

MARTAT 5 | 2022

60-63 monessamukana5-2022.indd 63

| 63

30.9.2022 11.28


MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s.54

64 | MARTAT 5 | 2022

64 Ristari5_2022.indd 64

30.9.2022 12.28


MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 5/2022?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Eija Honkajuuri ja anopin 30 vuotta vanha golfauto.

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 10 kpl Fazer x Novita Sukkalehteä.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen

/

2022

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

ETELÄ-HÄMEEN MARTAT & tapahtumakoordinaattori MARJO SALO

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

-

telä-Hämeen Martat ja Tawast Golfin naiset ystävineen kisailivat Kohdataan kentällä -golftapahtumassa 11.6. Tawast Golfin kentällä Hämeenlinnassa. Ensimmäistä kertaa järjestetty valtakunnallinen tapahtuma oli samalla yksi Etelä-Hämeen Marttojen 70-vuotisjuhlan tapahtumista. Marttojen ja Tawastin naisten yhdessä järjestämä päivä nimettiin Marttojen Kohtaamisen ja yhdenvertaisen arjen teemavuoden mukaan. Nimi sopii mainiosti molempien tahojen tavoitteisiin. Marttailulla ja golfilla on Hämeenlinnassa pitkät perinteet. Marttatoimintaa on ollut Hämeenlinnassa vuodesta 1899. Golfia pelattiin jo 1940-luvulla Aulangon Hugo-puistokentällä, joka on maamme vanhin alkuperäisessä muodossaan oleva golfkenttä. Tapahtuma kokosi yhteen lähes 70 pelaajaa: tavastilaisia, marttoja, pariskuntia, naisia ja miehiä läheltä ja kaukaa. Pelimuodoksi sai valita kilpailemisen pariscramblena tai pelaamisen. – Golf on hyvin sosiaalinen harrastus. Se on yhdessä tekemisen iloa, onnistumisen elämyksiä ja uusia kohtaamisia, kuten on marttailukin, sanoo tapahtumaan osallistunut Eija Honkajuuri, martta sekä Hämeenlinnan ensimmäinen golfin naiskapteeni. – Yksi unelmani on toteutunut, kun molempien rakkaitten harrastusteni aktiivit kohtaavat valtakunnallisesti ensimmäisen kerran Tawastin Golfin kentällä, hän totesi. Golfia pelattiin täysi kierros yhteislähtönä. Väylällä seitsemän osallistujat saivat nauttia Lepaan viini- ja puutarhan tuottamaa omenatuoremehua, jota tarjoilivat martta-sisaret Helena Hieta ja Maire Hulkko. Pelien jälkeen nautittiin klubilla grillibuffet, palkittiin voittajat ja arvottiin palkinnot. Paras pari oli Heini Koivuniemi ja Pirkko Saari AGK:sta, toiseksi tulivat Erkki ja Tuula Räsänen ja kolmanneksi Pentti ja Mirja Toikka, molemmat Tawastista. Kiitos kaikille osallistujille. Kohdataan kentällä – toivottavasti myös ensi vuonna!

Marttaliitto ry

E

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

KOHDATTIIN KENTÄLL Ä

MARTAT 5 | 2022

65 kuponki-5-2022.indd 65

| 65

30.9.2022 12.28


VIEK AS Tänä vuonna esittelemme kestäviä ja helppohoitoisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen oloihin. Niitä kannattaa suosia kotipihan istutuksissa.

VIISAAT KASVIVALINNAT: MÄKIMEIRAMI (monivuotinen maustekasvi) TIINA IKONEN //KUVA SHUTTERSTOCK

K ÄY TÄ

»Kaupan oregano on mäkimeiramin, maustemeiramin ja turkinmeiramin seos. Pelkkä mäkimeirami on hieman pistävämmän ja karkeamman makuista kuin seos. »Saaristolaiset ovat maustaneet mäkimeiramilla perinteisesti kalaruokia, ja se sopii myös kasvis-, sieni- ja liharuokien mausteeksi. »Nypi mäkimeiramin lehtiä, versoja ja kukkanuppuja pitkin kesää ja kokeile erilaisten ruokien maustamiseen. Kuivattu mäkimeirami on miedomman ja makeamman makuista kuin tuore. MUITA MONIVUOTISIA M AUSTEK ASVEJA KOTIPIHA AN

»ruohosipuli »tarha- ja kangasajuruoho »iisoppi »lipstikka »ryytisalvia »rakuuna Mäkimeirami tunnetaan myös oreganon nimellä. Kaupassa myytävä oregano on mäkimeiramin, maustemeiramin ja turkinmeiramin seos. MIK Ä

MIKSI

»Mäkimeirami (Origanum vulgare) on monivuotinen, ruohomainen ja voimakastuoksuinen maustekasvi. Yläosasta haarautuvat, punaruskeat ja karvaiset varret kasvavat noin 50 cm:n korkuisiksi. Lehdet ovat vastakkaiset, lyhytruotiset, puikeat ja lähes ehytlaitaiset. Kasvi kukkii runsaasti heinä–syyskuussa. Kukat ovat tavallisesti vaalean karmiininpunaisia. Tiheä huiskilomainen kukinto on varren ja haarojen latvassa. Talventörröttäjänä kasvi varistaa siemenet hangelle. Juuret ovat vaakasuorat, hoikat ja rönsyilevät.

»Mäkimeirami on vanha rohdos- ja maustekasvi. Kasvi kukkii pitkään ja houkuttelee kimalaisia, mehiläisiä ja perhosia. Se on hyvä leikko- ja kuivakukka, joka sopii yksittäiskasviksi pihan karuimpiinkin paikkoihin. Mäkimeiramia on helppo kasvattaa ja se tuottaa runsaan sadon.

MISTÄ

»Mäkimeirami on meille vakiintunut kestävä alkuperäislaji. Luonnonvaraisena se on yleinen Ahvenanmaalla ja Lounaissaaristossa, muualla harvinainen tai satunnainen. Monivuotisena puutarha-, koristeja hyötykasvina se menestyy lähes koko maassa. Sitä lisätään siemenestä, jakamalla ja pistokkaista.

K ASVATA

»Mäkimeirami viihtyy parhaiten aurinkoisella, kuivahkolla ja hyvin kalkitulla kasvupaikalla. Kasvi leviää jonkin verran juuristosta ja siemenistä. Jos leviäminen halutaan pitää kurissa, kukkavarret leikataan ennen siementen kehittymistä ja kasvutila rajataan.

NFO

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. »Lisätietoja martat.fi/viekas. M ARTAT MUK ANA

»Vieraslajit-verkkokurssi Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. »Ehdota yhdistykseen vieraslaji-iltaa tai torjuntatalkoita. »Torju haitalliset vieraslajit pihasta www.martat.fi/vieraslajit. »Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet vieraslajit.fi.

66 | MARTAT 5 | 2022

66 viekas-taitto5-2022.indd 66

30.9.2022 12.29


MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella – kerro varausvaiheessa olevasi Martta ja yhdistyksesi nimi. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-anentit.fi

TEEMAMATKOJA Virkistysviikonloppu Pärnussa 3.-6.11. / 1.-4.12. alk. • 320,La Traviata -ooppera Tallinnassa 13.-14.11. • alk. 185,Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura Tallinnassa 18.-19.11. • alk. 185,Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 19.-20.11. / 10.-11.12. • alk. 190,Taikahuilu-ooppera Tallinnassa 9.-10.12. • alk. 185,-

PITKIÄ LOMIA Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka jatkaa lempeää syksyä tai ottaa ”varaslähtö” kevääseen 2023!

TORREMOLINOS huoneistohotelli Bajondillo 13.11.-8.12. / 26.11.-19.12. 6.2.-2.3. / 5.-30.3. • alk. 1.055,-

TORREMOLINOS

hotelli Barracuda, sis. puolihoito 4.-27.1. • alk. 1.475,-

FUENGIROLA huoneistohotelli Pyr Fuengirola 21.1.-13.2. • alk. 1.295,-

matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO 67 matkaagentit ilmo 5-2022.indd 22

JOULUN AJAN ELÄMYKSIÄ Joulu Andalusiassa 18.-26.12. • alk. 1.295,Kylpyläjoulu Haapsalussa 22.-26.12. • alk. 380,Joulu ikuisessa Roomassa 23.-26.12. • alk. 1.395,Joulu Tartossa 23.-26.12. • alk. 355,Joulu Sagadin kartanossa 23.-26.12. • alk. 359,Joulu elegantissa Wienissä 23.-26.12. • alk. 1.445,Uusi vuosi Salzburgissa 30.12.-2.1. • alk. 1.495,-

Matka agentit 28.9.2022 15.24


M a r t at

Kokonaan joustava vyötärökaitale Kaksi viistoa vetoketjutaskua 12 tyylikästä väriä

SÄÄSTÄ 30 € ja saat myös ilmaisen toimituksen 89.95

5995

Stretchhousut: 67 % puuvillaa, 28 % polyamidia, 5 % elastaania; konepesu Värit ylhäältä alas: 3960-826 vaaleansininen 3516-920 valkoinen 1244-834 sammaleenvihreä 8937-215 punainen 8936-158 tummansin. 8081-413 kivenharmaa 8348-875 papaija 3518-344 hiekka 1311-910 myyränruskea 3519-920 musta 3962-828 herneenvihreä 8938-556 pinkki N-koot 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54 L-koot 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25 (suosittelemme L-kokoja alle 165-senttisille) 89.95 € 59.95 €

Varmista nyt tämä tutustumistarjous – ilmainen toimitus tilauksellesi! Asiakasnumero (mikäli tiedossa)

Osoite

Tilaukset nopeasti ja helposti:

Etu- ja sukunimi

Postinumero ja -toimipaikka

Puh.

Puhelin KPL

(09) 8870 566

Sähköposti TILAUSNUMERO

KOKO

TUOTE

HINTA

H22-5007_V2_FIN

Stretchhousut LOUISA

KYLLÄ, tilaan tuotteen/t postikuluitta*. Etukoodi: H22-5007-19. MAKSUTAPA: LASKU (maksuaikaa 30 päivää laskun päiväyksestä luettuna) Tilaat yllä mainitut tuotteet voimassa olevien kauppaehtojemme mukaisesti. Löydät kauppaehtomme sekä tietosuojaa koskevat lisätiedot ja yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyvät viittaukset verkkosivuiltamme: www.goldner-fashion.com

.

Henkilötunnus (ensitilaajalle pakollinen)

68 takakansi atelier goldner ilmo 5-2022.indd 68

Ilmoita tämä etukoodi

H22-5007-19 tilatessasi puhelimitse tai verkkokaupassa

Päiväys

Sähköposti: info@goldner.fi Verkkosivut: www.goldner-fashion.com atelier GOLDNER Juhanilantie 4 01740 Vantaa * Etua ei voi käyttää jälkikäteen jo tehtyihin tilauksiin. Jos tilaat puhelimitse tai netissä, ilmoita etukoodi tilauksen yhteydessä. Etu on henkilökohtainen, eikä siihen voi yhdistää muita tilausetuja. Edun voi käyttää vain kerran.

Allekirjoitus

30.9.2022 12.41